EUROOPAN PARLAMENTTI Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta

Transkriptio

1 EUROOPAN PARLAMENTTI Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta TYÖASIAKIRJA rajanylitystietojärjestelmän (EES) perustamisesta Euroopan unionin jäsenvaltioiden ulkorajat ylittävien kolmansien maiden kansalaisten maahantulo- ja maastalähtötietojen rekisteröimiseksi Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta Esittelijä: Agustín Díaz de Mera García Consuegra DT\ doc PE v01-00 Moninaisuudessaan yhtenäinen

2 1. Johdanto Rajanylitystietojärjestelmän (EES) perustamisesta tehty kertomus on osa ehdotusta, joka muodostaa kokonaisuudessaan älykkäitä rajoja koskevan paketin. Tässä työasiakirjassa ja sen esittelijän omissa korostuksissa ja kannoissa jatketaan aiemman esittelijän tekemää työtä ja määritellään komission laatimista teknisistä selvityksistä ja kustannusarvioista johdetut tärkeimmät kysymykset. Lisäksi työasiakirjan tarkoituksena on toimia pohjana Euroopan parlamentin arvioinnille ja keskustelulle. 2. Tekninen selvitys: ehdotetut seikat Teknisessä selvityksessä arvioidaan yksityiskohtaisesti jotkut EES:n tärkeimmät seikat, kuten sen tavoite, tiedot (tarvittavat tiedot, säilytysajat, tietojen käsittelyn suojataso), rajavalvonnan prosessit, järjestelmäarkkitehtuuri (unohtamatta yhteensopivuutta muiden kansallisella tasolla jo käytössä olevien järjestelmien kanssa). Tehdyt päätelmät poikkeavat niin paljon nykyisen lainsäädäntöehdotuksen sisällöstä, että komissio on päättänyt esitellä tarkistetun ehdotuksen vasta sen jälkeen, kun koevaihe on ohi ja sen päätelmät on arvioitu Ehdotus Esittelijä kannattaa yhdennettyä yhteisön rajavalvontaa ja nykyisten järjestelmien vahvistamista sekä Schengen-alueen vapauksien takaamista. Tekninen selvitys perustuu perusolettamukseen siitä, että älykkäitä rajoja koskevan paketin muodostavien lainsäädäntöehdotusten tavoitteita ja soveltamisalaa ei muuteta (selvityksen sivu 32). Eri keskustelujen seurauksena toissijaiseksi tavoitteeksi suunnitellaan kuitenkin EES:ään pääsyn mahdollistamista turvallisuusjoukoille (esittelijä muistuttaa, että alkuperäisessä ehdotuksessa käsiteltiin jo mahdollista arviointia kahden vuoden kuluttua täytäntöönpanosta). Esittelijä katsoo, että tällainen pääsy lisäisi EES:n painoarvoa ja tehokkuutta, mikä puolestaan tehostaisi Schengen-alueen valvontaa. On muistettava, että suurimmassa osassa tapauksia jäsenvaltioiden turvallisuusjoukot ovat toimivaltaisia rajavalvonnassa. Tällainen pääsy on jo mahdollistettu VIS- ja Eurodac-järjestelmään asianmukaisin rajauksin ja takauksin. Kun asiaa tarkastellaan tarpeellisuuden, suhteellisuuden ja yksilöllisten oikeuksien kunnioittamisen kannalta, on arvioitava, mitä vaikutuksia tällaisella pääsyllä olisi järjestelmälle: vaaditut tiedot (kysymys sormenjälkien sisällyttämisestä), tekniseen arkkitehtuuriin liittyvät kysymykset, tietojen säilyttämisaika, tietojen suojaaminen ja rajavalvonnan prosessit Rajavalvontaprosessi Rajavalvonnan eri muotojen (maa-, vesi-, ja ilmarajat) päivittäinen toiminta ja tulevaisuuden matkustajavirtojen ennusteet (76 miljoonaa matkustajaa 302 rajanylityspaikalla vuonna 2025) oikeuttavat tarpeen näiden molempien hallinnan tehostamiseksi ja nopeuttamiseksi. EES:n ensisijaisena tavoitteena on parantaa rajanylitysten hallintaa, minkä vuoksi kaikkien toteuttavien toimenpiteiden on vaikutettava mahdollisimman vähän rajanylityksiin liittyviin odotusaikoihin. PE v /5 DT\ doc

3 Tämä seikka on arvioitu yksityiskohtaisesti selvityksen 3 luvussa, jossa on erotettu toisistaan viisumin kanssa ja ilman viisumia matkustavat kolmansien maiden kansalaiset. Tältä osin korostetaan erityisesti sitä, että olisi käytettävä mahdollisimman paljon matkustusasiakirjojen automaattisesti saatavissa olevia koneellisesti luettavia tietoja ja sirulle tallennettua valokuvaa, jos käytössä on biometrinen passi. Lisäksi olisi perehdyttävä matkustusasiakirjojen luotettavuuden arvioinnissa käytettäviin aktiivisiin ja passiivisiin varmennusmenetelmiin sekä synergiaetuihin ja eroavaisuuksiin, jos lopulta päätetään käyttää myös VIS-järjestelmää. Selvityksen lukuun on koottu myös tärkeimmät suositukset molempien järjestelmien täytäntöönpanoa varten Vauhdittajat Näiden menettelyjen nopeuttamiseksi selvityksessä on esitelty prosessien vauhdittajat, joiden tarkoituksena on lyhentää rajanylitystä varten tarvittavaa aikaa. Selvityksen 3.5 luvussa käsitellään useita näistä mahdollisuuksista, kuten lentoyhtiöiden matkustajien ennakkotietojen (API-tiedot) saatavuuden helpottamista; sellaisten päätteiden asentamista, joilla matkustajat voivat rekisteröidä ennakolta tietyt tiedot; tietojen säilyttämisajan pidentämistä (koska sen avulla vähennettäisiin EES:n ensimmäisten rekisteröintien määrää); rajanylityspisteiden järjestelyjä (erityisesti kaistojen hallintaa); biometristen passien tietojen käyttämistä; automatisoidun rajavalvonnan käytön mahdollistamista myös kolmansien maiden kansalaisille; sormenjälki- tai silmätunnistimien käyttämistä vaihtoehtoisina biometrisinä tietoina Tiedot Selvityksen 5 luvussa keskitytään EES:ään tallennettaviin tietoihin. Käytyjen keskustelujen perusteella ja suhteellisuutta, tarpeellisuutta ja tietojen automaattisen keräämisen maksimointia koskevien periaatteiden kunnioittamiseen pyrkien selvityksessä todetaan, että alun perin ehdotetusta 36 tiedosta vain 26 olisi tarpeellisia (taulukko 5.2.3). Selvityksessä on myös esitelty monia eri mahdollisuuksia tietojen hankkimisen lähteiksi, kuten esimerkiksi VIS-järjestelmä, rekisteröityjen matkustajien ohjelma (RTP), biometristen passien siru, alue koneellista lukua varten ja viisumitarran sisältävä matkustusasiakirja Biometriset tiedot Selvityksen 4 luvussa arvioidaan biometristen tietojen käyttöä niiden analysoinnin, turvallisuuden, rajavalvonnalle aiheuttamien vaikutusten ja toteuttamisen monimutkaisuuden kannalta. Tässä yhteydessä korostetaan sormenjälkien ja kasvotunnistuksen pitkälle kehitettyä tekniikkaa ja sen luotettavuutta varmentamisessa (1:1) ja tunnistamisessa (1:n). Joissakin keskusteluissa on ehdotettu myös silmätunnistusta yhdeksi vaihtoehdoksi, joka olisi arvioitava koeaikana. Varsinaisessa lainsäädäntöehdotuksessa otettavaksi ehdotetaan kymmen sormenjälkeä, selvityksessä arvioidaan erilaisia ehdotuksia (kymmenen, kahdeksan, neljän, kahden tai yhden sormenjäljen ottamista; katso taulukko 34 ja sivut ). Lisäksi arvioidaan DT\ doc 3/5 PE v01-00

4 kasvotunnistuksen käyttämistä erillisenä biometrisenä tietona tai yhdessä sormenjälkien kanssa (taulukot 36 ja 37). Yhteenvetona voidaan todeta, että ratkaistavanamme on kahtiajako turvallisuuden ja nopeuden välillä: suurempi määrä sormenjälkiä parantaa tulosten luotettavuutta, mutta se hidastaa rajavalvonnan menettelyjä (taulukko 39). Huomioon on myös otettava ilmasto-olosuhteet ja rajavalvonnan erilaiset ominaispiirteet kuten ilmasto-olosuhteet, matkustajavirrat ja järjestelmät Tietojen säilyttämisaika (5.3 luku) Esittelijä kannattaa täysin tietosuojan kunnioittamista ja varmistamista, mutta asetuksen on myös oltava tarpeellisuus- ja suhteellisuusperiaatteen mukainen. Selvityksessä on osoitettu, että nykyisessä lainsäädäntöehdotuksessa säädetty tietojen säilyttämisaika ei edistä matkustajavirtojen hallintaa. Säilytysaika on liian lyhyt, minkä vuoksi EU:hun pyrkivän saman henkilön olisi rekisteröidyttävä maahantulo- ja maastalähtöjärjestelmään säännöllisesti lyhyin väliajoin, mikä hidastaisi prosessia. Säilytysaika ei olisi kelvollinen myöskään siinä tilanteessa, että turvallisuusjoukoille päätetään lopulta antaa pääsy näihin tietoihin. Lisäksi on osoitettu, että säilytysaika poikkeaa merkittävästi RTP:ssä määritellystä ajasta (viisi vuotta). Tämä kysymys liittyy läheisesti järjestelmäarkkitehtuuriin ja erityisesti sen mahdolliseen yhdistämiseen VIS-järjestelmään. Pääasiallinen ehdotus koskee molempien järjestelmien säilytysaikojen yhdenmukaistamista siten, että säilytysajoiksi säädetään viisi vuotta, 366 päivää tms. Sivuille on koottu vertailukohtia ja tilastotietoja kaikista eri vaihtoehdoista, kuten esimerkiksi rajanylityksen kestosta, toteutuksen monimutkaisuudesta ja kustannuksista Tavoitellut toimintamallit (TOM) Jotta selvityksessä arvioidut erilaiset vaihtoehdot voitaisiin muuntaa todellisiksi arvioinnin osa-alueiksi, käyttöön otetaan tavoiteltujen toimintamallien (TOM) käsite, joka kokoaa yhteen tulevan järjestelmän eri piirteet. EES:ää varten esitellään kolme eri TOM-mallia (sivut 18 20), joiden välisenä merkittävimpänä erona on käytettävien sormenjälkien määrä. TOM A vaihtoehdossa ehdotetaan käytettäväksi ainoastaan kasvotunnistusta. TOM B vaihtoehdossa puolestaan ehdotetaan käytettäväksi kasvotunnistuksen lisäksi neljää sormenjälkeä, ja TOM C vaihtoehdossa käytetään kahdeksaa sormenjälkeä. Näiden eri vaihtoehtojen välillä valitseminen vaikuttaa tunnistukseen 1:n Arkkitehtuuri Tältä osin esittelijä viittaa yhteiseen asiakirjaan Kustannukset PE v /5 DT\ doc

5 EES:n kustannukset ovat laskeneet merkittävästi erityisesti, kun otetaan huomioon mahdollisuus rakentaa yksi ainoa järjestelmä (EES/RTP) tai käyttää uudelleen VISjärjestelmän osia. Lopulta valittavasta vaihtoehdosta riippumatta on tärkeää, että otamme opiksi SIS II järjestelmästä saaduista kokemuksista ja että emme poikkea menettelyistä tai muuta niitä tai sovittua talousarviota. EES:n on oltava tehokas ja niin yhteentoimiva kuin mahdollista jo käytössä olevien kansallisten järjestelmien kanssa, ja sen tulevia ylläpitokustannuksia on vähennettävä. Lisäksi on tutkittava turvallisuusjoukkojen pääsyn järjestelmään mahdollistamisesta ja määriteltävästä säilytysajasta aiheutuvat lisäkustannukset. 3. Kysymykset parlamenttikeskustelua varten Esittelijän tavoitteena on herättää tällä työasiakirjalla parlamenttikeskustelua nykyisen ehdotuksen arvioimiseksi ja myös erityisesti tulevan lainsäädännön tarkistamisen osalta. Arvioitavia kysymyksiä on useita, mutta niistä voidaan nostaa esille erityisesti seuraavat: Mitä ensisijaisia ja toissijaisia tavoitteita EES:llä on? Esittelijä pyytää erityisesti pohtimaan mahdollisuutta, että turvallisuusjoukoille tarjottaisiin pääsy järjestelmään määrittelemällä tietyt rajat ja takaamalla yksilöllisten oikeuksien suojelu. Millainen on toteutettavuudeltaan ja käytettävyydeltään paras järjestelmäarkkitehtuuri? Tietosuoja on taattava sekä kansallisella että yhteisön tasolla. Suhteellisuus- ja tarpeellisuusperiaatteiden noudattaminen on varmistettava. Tähän liittyen esittelijä esittää muun muassa seuraavat kysymykset: Mitkä tiedot ovat tarpeen EES:n tavoitteiden saavuttamiseksi? Kuinka pitkään tietoja on säilytettävä? Miten tietoja on käsiteltävä VIS-järjestelmän suhteen? Järjestelmän rakentamista varten varattava talousarvio on optimoitava panostamalla hyvään yhteentoimivuuteen jo käytössä olevien kansallisten järjestelmien kanssa ja vähentämällä nykyisiä kustannuksia sekä helpottamalla tulevaa ylläpitoa. DT\ doc 5/5 PE v01-00