Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Pöytäkirja 4/2017 1/41

Transkriptio

1 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Pöytäkirja 4/2017 1/41 Yhteinen kirkkovaltuusto Aika klo 18:00-21:50 Paikka Juhlasali, Eerikinkatu 3 A, 2.krs, Turku. Esteilmoitukset: turku.kirjaamo@evl.fi / Käsitellyt asiat Liitteet Otsikko Sivu 58 Kokouksen avaus 5 59 Kokouksen laillisuus 6 60 Kokouksen päätösvaltaisuus 7 61 Pöytäkirjan tarkastajien ja ääntenlaskijoiden valitseminen 8 62 Yhteisen sielunhoitotyön johtokunnan täydentäminen 9 vuosiksi Kirkkovaltuuston vara Jaakko Pöntisen 11 luottamustoimen päättyminen 64 1 Vuoden 2018 kirkollisveroprosentin määrittäminen Lisämäärärahan myöntäminen vuoden 2017 talousarvion 20 investointibudjettiin Omakotitontin vuokraaminen Kaarinan Emposta Jani 22 Ruohomerelle 67 Lausunto Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulille koskien 24 seurakuntajaon muutosta 68 Muut asiat Muutoksenhaku Kokouksen päättäminen 39

2 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Pöytäkirja 4/2017 2/41 Osallistujat Nimi Tehtävä Lisätiedot Läsnä Lukander Harri puheenjohtaja Palonheimo Maija poistui 67 aikana klo Raitis Harri Toivari Helmi-Riitta Harjanne Aila Lintunen Anna Pennanen Matti Suomela Hanna Vierimaa Ulla-Maija poistui 64 aikana klo Aaltonen Niko Grönberg Kirsti Itähaarla Sakari Kiviö Anna-Liisa Muurinen Heikki Koskivaara Eija Laato Anni Maaskola Mika Siivonen Riitta Stauffer Tiina Rantanen Ari Korhonen Pentti Nurmio Merja varapuheenjohtaja Ranti Pirjo Jagt Henna Lähdemäki Marja Raunio Eevi Björkman Susanne poistui 67 aikana klo Sandberg Siv Wikstedt Göran Molander Lisa Knuuti Mikko Luojola Hilkka Haaki Jenni Emilia Haapsaari Marika poistui 67 aikana klo Ainasoja Merja Gustafsson Irja Malmi Ari Huoponen Kirsi Kanervavuori Mirjo Laitinen Johanna Nappu Juha Rauti Siro vara Essi Tarvaisen vara Ketola Mika vara Tamara Teros-Jaakkolan vara Valo-Laukkanen Kaarina vara Inkeri Huiskalan vara Koskinen Sirkku vara Laura Pirilän vara Lehtinen Seppo vara Raili Pajulan vara Sinervo Marjatta vara Jorma Hellstenin vara Purho Liisa vara Matti Jarvansalon vara Tiainen Minna vara Anniina Rantalan vara

3 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Pöytäkirja 4/2017 3/41 Vaiste Marja vara Aila Laitisen vara Heikkilä Auvo kirkkoneuvoston edustaja Knuuti Heikki kirkkoneuvoston edustaja Rinne Heimo tuomiorovasti Hermonen Merja kirkkoherra Järvensivu Jukka kirkkoherra Kairavuo Leena kirkkoherra Lehikoinen Jouni kirkkoherra Mäntylä Heikki kirkkoherra Niittynen Ville kirkkoherra Norvasuo Tuomo kirkkoherra Rinne Katri kirkkoherra Bäck Mia vs.kirkkoherra Kallio Hannu kirkkovaltuuston sihteeri Kosola Seppo kiinteistöjohtaja Heino Paula tiedotuspäällikkö Hälli Teemu yhteisten työmuotojen johtaja Hörkkö Jaana vt. talousjohtaja Poissa Pirilä Laura este Puhakka Anni Pajula Raili este Tarvainen Essi este Teros-Jaakkola Tamara este Hellstén Jorma este Huiskala Inkeri este Jarvansalo Matti este Laitinen Aila este Rantala Anniina este Allekirjoitukset Harri Lukander puheenjohtaja Hannu Kallio sihteeri Käsitellyt asiat Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty Turussa (pvm) Mikko Knuuti Lisa Molander Pöytäkirja yleisesti nähtävillä Yhteisen kirkkovaltuuston pöytäkirja on nähtävissä seurakuntien hallintoviraston 3.kerroksessa osoitteessa Eerikinkatu 3 A ajalla klo

4 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Pöytäkirja 4/2017 4/41 Yhteinen kirkkovaltuusto Kokouksen avaus Yhteinen kirkkovaltuusto Esitys: Päätös: Puheenjohtaja avasi kokouksen. Puheenjohtaja avasi kokouksen. Puheenjohtaja esitti, että asiakohta 8 käsitellään vasta asiakohtien 9 ja 10 jälkeen. Kirkkovaltuusto yhtyi käsittelyjärjestyksen muu tokseen.

5 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Pöytäkirja 4/2017 5/41 Yhteinen kirkkovaltuusto Kokouksen laillisuus Yhteinen kirkkovaltuusto Kuulutus kokouksesta asialistoineen on ollut nähtävillä seurakuntien ilmoitustaululla Kokouskutsu esityslistoineen on toimitettu kokoukseen osallistumi seen oikeutetuille viimeistään viikkoa ennen kokousta. Kuulutus kirkkovaltuuston kokouksesta liitetään pöytäkirjaan. Kirkkoneuvoston esitys: Kirkkovaltuusto toteaa kokouksen laillisuuden. Ei muutoksenhakuoikeutta. Päätös: Esitys hyväksyttiin.

6 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Pöytäkirja 4/2017 6/41 Yhteinen kirkkovaltuusto Kokouksen päätösvaltaisuus Yhteinen kirkkovaltuusto Ennen päätösvaltaisuuden toteamista suoritetaan nimenhuuto, hyväksytään ilmoitetut esteet ja todetaan varaet. Kirkkoneuvoston esitys: Kirkkovaltuusto hyväksyy ilmoitetut esteet ja toteaa varaet sekä kokouksen päätösvaltaisuuden. Ei muutoksenhakuoikeutta. Päätös: Esitys hyväksyttiin.

7 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Pöytäkirja 4/2017 7/41 Yhteinen kirkkovaltuusto Pöytäkirjan tarkastajien ja ääntenlaskijoiden valitseminen Yhteinen kirkkovaltuusto Kirkkoneuvoston esitys: Kirkkovaltuusto valitsee pöytäkirjan tarkastajat, jotka samalla toimivat ääntenlaskijoina. Ei muutoksenhakuoikeutta. Päätös: Pöytäkirjan tarkastajiksi ja ääntenlaskijoiksi valittiin Mikko Knuuti ja Lisa Molander.

8 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Pöytäkirja 4/2017 8/41 Yhteinen kirkkoneuvosto Yhteinen kirkkovaltuusto Yhteisen sielunhoitotyön johtokunnan täydentäminen vuosiksi / /2017 Yhteinen kirkkoneuvosto Esittelijä: Esittely: Hallintojohtaja Hannu Kallio Sielunhoitotyön johtokunnan johtosäännön 2 kuuluu seuraavasti: Johtokuntaan kuuluu puheenjohtaja ja kuusi (6) muuta kirk ko valtuus ton kahdeksi vuodeksi kerrallaan valitsemaa tä. Lisäksi vali taan kaksi varatä. Johtokunnassa tulee olla monipuolisesti edus tet tu na sen tehtäviin kuuluva asiantuntemus. Johtokunnan ten vaalin valmistelee kirkkovaltuustolle yhteinen kirkkoneuvosto. Johtokunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan toi mi kaudek seen. Johtokunnan kokouksessa on läsnäolo- ja puheoikeus kirk ko neuvos ton puheenjohtajalla, sillä kirkkoneuvoston edustajalla, jonka neu vos to toimikaudekseen valitsee, hallintoviraston johtavalla vi ranhal ti jal la sekä yhteisten työmuotojen johtavalla viranhaltijalla. Seurakunnan toimielimiä valittaessa tulee huomioida sukupuolten ta sa-ar vo. Yhteiseen sielunhoitotyönjohtokuntaan kaudelle valitun jä se nen kuoleman johdosta lautakuntaa tulee täydentää. Johtokunnan varaet ovat Sinikka Luutonen ja Riitta Siivonen. Kirk ko val tuus to on vahvistanut varaten si jaan tu lo jär jes tyk sek si aakkojärjestyksen, jolla perusteella Sinikka Luutonen esitetään va litta vak si yhteisen sielunhoitotyön johtokuntaan varsinaiseksi jä se neksi. Varaeksi esitetään valittavan Pirjo Ranti. Esitys Kirkkoneuvosto päättää esittää kirkkovaltuustolle, että yhteisen sielun hoi to työn johtokuntaa täydennetään seuraavasti. Varsinaiseksi jä se nek si valitaan Sinikka Luutonen ja varaeksi Pirjo Ranti. Varaten sijaantulojärjestys on aakkosjärjestys. Lapsivaikutusten arviointi: Yhteisen sielunhoitotyön johtokunnan täyden tä mi sel lä ei ole kirkkojärjestyksen 23 luvun 3 :ssä tarkoitettuja lapsivaikutuksia.

9 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Pöytäkirja 4/2017 9/41 Yhteinen kirkkoneuvosto Yhteinen kirkkovaltuusto Ei muutoksenhakuoikeutta. Päätös Esitys hyväksyttiin. Yhteinen kirkkovaltuusto Kirkkoneuvoston esitys Kirkkoneuvosto esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle, että yhteisen sielunhoitotyön johtokunnan varsinaiseksi eksi valitaan Sinikka Luutonen ja varaeksi Pirjo Ranti. Varaten sijaantulojärjestys on aakkosjärjestys. Lapsivaikutusten arviointi on tehty asian aikaisemmassa käsittelyvaiheessa. Muutoksenhakuoikeus kirkollisvalituksella. Päätös: Esitys hyväksyttiin.

10 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Pöytäkirja 4/ /41 Yhteinen kirkkoneuvosto Yhteinen kirkkovaltuusto Kirkkovaltuuston vara Jaakko Pöntisen luottamustoimen päättyminen 184/ /2017 Yhteinen kirkkoneuvosto Esittelijä: Esittely: Hallintojohtaja Hannu Kallio Jaakko Pöntinen on seurakuntavaaleissa 2014 valittu Turun ja Kaari nan seurakuntayhtymän yhteisen kirkkovaltuuston varaeksi Tu run Henrikinseurakunnan edustajana. Jaakko Pöntinen on ilmoittanut muuttaneensa pois Turun Hen ri kinseu ra kun nan alueelta ja Henrikinseurakunnan seurakuntaneuvosto on on päättänyt hänen luottamustoimensa Hen ri kin seu rakun nan seurakuntaneuvoston enä päättyvän alkaen. Kirk ko lain 23 luvun 2 mukaan hän on muuton vuoksi menettänyt kel poi suu ten sa toimia Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kirk koval tuus toon Turun Henrikinseurakunnan edustajana valittuna va ra jäse ne nä. Esitys: Kirkkoneuvosto päättää esittää kirkkovaltuustolle, että Jaakko Pön tisen luottamustoimi Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän yhteisen kirk ko val tuus ton Turun Henrikinseurakuntaa edustavana va ra jä sene nä todetaan päättyneeksi alkaen Lapsivaikutusten arviointi: Varaen luottamustoimesta eroa misel la ei ole kirkkojärjestyksen 23 luvun 3 :ssä tarkoitettuja lap si vaiku tuk sia. Ei muutoksenhakuoikeutta. Päätös: Esitys hyväksyttiin. Yhteinen kirkkovaltuusto Kirkkoneuvoston esitys Kirkkovaltuusto päättää todeta, että Jaakko Pöntisen luottamustoimi Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän yhteisen kirkkovaltuuston Turun Henrikinseurakuntaa edustavana varaenä on päättynyt alkaen. Lapsivaikutusten arviointi on tehty asian aikaisemmassa käsittelyvaiheessa. Ei muutoksenhakuoikeutta.

11 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Pöytäkirja 4/ /41 Yhteinen kirkkoneuvosto Yhteinen kirkkovaltuusto Päätös: Esitys hyväksyttiin.

12 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Pöytäkirja 4/ /41 Yhteinen kirkkoneuvosto Yhteinen kirkkovaltuusto Vuoden 2018 kirkollisveroprosentin määrittäminen 207/ /2017 Yhteinen kirkkoneuvosto Esittelijä: Esittely: vt. Talousjohtaja Jaana Hörkkö Kirkkolain 15 luvun 2 :n mukaan kirkkovaltuusto päättää tu lo ve ropro sen tis ta 0,05 prosenttiyksikön tarkkuudella. Verotusmenettelystä an ne tun lain 11 luvun 91 a :n mukaan tuloveroprosentin suuruus tu lee ilmoittaa Verohallinnolle viimeistään verovuotta edeltävän vuoden marraskuun 17. päivänä. Seurakuntayhtymän talouden perusta on veroprosentti ja sen pe rusteel la kertyvä kirkollisvero, joten siitä päättäminen on keskeinen osa ta lous ar vion hyväksymistä sekä toiminta- ja taloussuunnitelman valmis te lua. Kirkollisveron määrä lasketaan kunnallisverotuksessa veronalaisesta an sio tu los ta, josta vähennetään viranpuolesta tehdyt ve ro vä hen nykset sekä verovelvollisen esittämät vähennyskelpoiset tu lon hank kimis kus tan nuk set ja verohyvitykset. Kirkollisvero saadaan kertomalla kun nal lis ve ro tuk ses sa verotettavan tulon määrä seurakunnan tu love ro pro sen til la. Kuten kunnallisvero, myös kirkollisvero on käytännössä prog res sii vinen, vaikka veroprosentti on nimellisesti kiinteä seurakunnittain. Veron progressiivisuus johtuu erilaisista verovähennyksistä, jolloin efek tii vi nen veroaste on monissa tapauksissa nimellistä ve ro prosent tia pienempi. Kaikkein pienituloisimmat eivät maksa veroa laisinkaan, vaikka kuulu vat kirkkoon. Vuonna 2017 keskimääräisellä 19,91 kun nal lis ve ropro sen til la kunnallisveroa aletaan maksaa noin euron vuo sipal kas ta. Kaarinan kunnallisveroprosentti on 19,75 ja Turun kun nallis ve ro pro sent ti on 19,5. Kunnallisveroa aletaan maksaa Kaarinassa euron vuosipalkasta ja Turussa euron vuosipalkasta. Vuoden 2016 lopussa Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän jä senmää rä oli henkilöä. Kesäkuun lopussa määrä oli , eli vähennys oli vuoden alusta 769. Esityslistan liitteenä olevasta laskelmasta ilme-nee, että kah dek sas ta tarkasteluvuodesta kaksi, vuodet ovat ylijää mäi siä. Verotulot tä kohden ovat vaihdelleet 186 eurosta 209 euroon ja kulut yhteensä tä kohden ovat olleet vä him millään 264 euroa ja ylimmillään 297 euroa. Tilaston luvuista ei ole

13 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Pöytäkirja 4/ /41 Yhteinen kirkkoneuvosto Yhteinen kirkkovaltuusto pois tet tu inflaation vaikutusta. Verotuloilla on katettu kuluista vä himmil lään 65,7 % ja enimmillään 74,6 %. Tämän vuoden elokuun lopussa kirkollisverokertymä on 18 mil joonaa euroa, yhteisöverokertymä on euroa ja yhteisöveron val tion kor vaus ker ty mä on 2,8 miljoonaa euroa. Kertymien yh teismää rä on 21,1 miljoonaa euroa, mikä on yli 1,6 milj. euroa (7,2 %) vä hem män kuin vuotta aikaisemmin. Yhteisöverotulojen poistumisen vai ku tuk set näkyvät erityisesti vuonna 2017, koska vuonna 2016 saa tiin vielä vanhoilta vuosilta suurempia kertymiä. Vuoden 2017 talousarviossa kirkollisverotulot on arvioitu 24,8 milj. eu roon, mutta niiden toteutuminen näyttää jäävän 24,5 milj. euroon. Edel li sil tä vuosilta kertyneet yhteisöverot ja valtion korvaus to teu tune vat 4,4 milj. euron suuruisina. Verotulokertymä koko vuodelta olisi noin 28,9 milj. euroa, mikä on noin 1,8 milj. euroa vuotta 2016 vähem män. Vuodesta 2016 lukien seurakunnilta poistuivat yhteisöverotulot, ja tuol loin seurakunnat alkoivat saada valtion rahoitusta eräisiin yh teiskun nal li siin tehtäviin. Tämä muutos vaikutti Turun ja Kaarinan seu rakun ta yh ty män verotulokertymään negatiivisesti yli 1,6 milj. euroa, kun verrataan vuosien 2015 ja 2016 verotulokertymiä. Vanhoja yhtei sö ve ro tu lo ja saatiin vielä vuonna 2016 noin 850 t euroa. Vuonna 2016 kirkollisverojen osuus verotuloista oli 83,4 %. Yh tei söve ro tu lo jen osuus edellisiltä vuosilta oli verotuloista 2,8 % ja valtion kor vaus oli 13,8 %, yhteensä nämä olivat 16,6 % verotuloista. Yh teisö ve ro tu lo jen osuus vuonna 2011 oli 19,3 % verotuloista ja kir kol lisve ro jen osuus oli 80,7 %. Vuonna 2014 yhteisöverojen osuus oli 18 % ja kirkollisverojen osuus oli 82 %. Vuonna 2015 yhteisöverojen osuus oli vielä 18,7 % ja kirkollisverojen osuus oli 81,3 %. Vuoden 2017 talousarviossa yhteisöveron ja valtion korvausten osuus on enää 14,9 % verotuloista ja kirkollisverotulojen osuus on 85,1 %. Vuoden 2017 elokuun toteutuneiden tilitysten mukaisesti yhtei sö ve ro jen ja valtion korvausten osuus on 14,1 % ja kir kol lis ve ro tulo jen osuus on 85,9 %. Kirkollisverotulot olivat vuosina noin 25 milj. euroa, vuon na 2012 ne olivat 24,3 milj. euroa, vuonna 2013 noin 26,1 milj. eu roa ja vuonna 2014 noin 25,2 milj. euroa, Vuonna 2015 kir kol lisve ro tu lois sa oli pieni nousu niiden ollessa 25,5 milj. euroa ja vuonna 2016 kirkollisverotulot olivat 25,6 milj. euroa. Vuonna 2013, jolloin taloudellinen tilanne oli heikko, talousarvio avat tiin ja edellytettiin 10 % sopeuttamistoimia. Kirkkoneuvosto edellyt ti, että kaikki yli kuuden kuukauden palkkauspäätökset hy väk sy tettiin kirkkoneuvostossa, myös seurakuntien osalta. Tuolloin jää dy tet-

14 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Pöytäkirja 4/ /41 Yhteinen kirkkoneuvosto Yhteinen kirkkovaltuusto tiin vapautuneiden työtehtävien täyttöjä ja etsittiin erilaisia yh dis telmä toi men ku via. Irtisanomisia ja lomautuksia ei jouduttu to teut tamaan. Vuoden 2016 toimintakate (toimintatuotot - toimintakulut) oli ne ga tiivi nen 24,8 milj. euroa, vuosikate oli 3,3 milj. euroa ja 4,1 milj. euron pois to jen sekä 400 tuhannen poistoeron lisäyksen jälkeen tulos oli -1,2 milj. euroa. Vuoden 2017 talousarviossa tilikauden tulos on nega tii vi nen 2,6 milj. euroa. Vuoden 2018 talousarviossa tuloksesta on tu los sa noin 4,2 milj. euroa negatiivinen, mikäli toimintaan tai kir kollis ve ro pro sent tiin ei tehdä muutoksia. Kirkkohallituksen yleiskirjeessä 13/2017 talouden ter veh dyt tä mis keinoik si suositellaan kiinteistöjen määrän vähentämistä, käyt tö kus tannus ten karsimista ja vasta tämän jälkeen henkilöstöön liittyviä rat kaisu ja tilanteissa, joissa virka tai työsuhde tulee avoimeksi. Osa-aikais tuk sia, vapaaehtoisten osallistumista ja henkilöstön teh tä vän kuvien uudelleen arviointia ja laajentamista tulee myös pitää vaih to ehto na. Mikäli edellä mainitut keinot eivät riitä, on turvauduttava hen kilös tön lomautuksiin ja viimeisenä keinona irtisanomisiin. Yksi tapa vah vis taa seurakunnan taloutta on kirkollisveroprosentin ko rot ta minen. Vuonna 2016 kirkollisverotulo 1 %:n verolla oli euroa ja vuo den 2018 arvion, euron perusteella 0,1 pro sent ti yk sikön lisäys kerryttäisi kirkollisverotuloja noin euroa enemmän. 0,15 prosenttiyksikön lisäyksellä kirkollisverotulot kasvaisivat noin euroa. Noin 4,9 miljoonan euron lisäys saataisiin 0,2 pro sent ti yk si kön korotuksella, 0,25 prosenttiyksikön lisäys toisi kirkol lis ve rotu lo ja enemmän noin euroa ja 0,30 pro sent ti yksi köl lä kirkollisverotulot lisääntyisivät noin euroa. Vuoden 2018 talousarviossa esitetään seurakuntayhtymän kir kol lisve ro pro sen tik si 1,25 %. Kirkollisveroja arvioidaan saatavaksi euroa. Yksittäisen seurakuntalaisen, jonka kuukausitulot ovat euroa, ve ron nousu olisi 0,25 prosenttiyksikön korotuksella noin 6,5 euroa kuu kau des sa ja 78 euroa vuodessa. Kirkollisveroprosentin nostolla saataisiin ilman veroprosentin nostoa ne ga tii vi sek si muodostuva tulos positiiviseksi noin 1,8 milj. euroa. Vuo den 2016 alijäämän ollessa 1,2 milj. euroa negatiivinen sekä vuo sien alijäämät huomioon otettuina saataisiin talous ta sa pai no tet tua. Neljän miljoonan euron vähennys vaatii niin suuria toiminnallisia muu tok sia, että se ei yhden talousarviovuoden toimenpiteenä ole mah dol li nen. Toimintakuluista 54 % on henkilöstökustannuksia, ja

15 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Pöytäkirja 4/ /41 Yhteinen kirkkoneuvosto Yhteinen kirkkovaltuusto sääs tö tar ve kohdistuisi suurimmaksi osaksi silloin hen ki lös tö me noihin. Kaikista toimintamenoista 47 % kohdistuu seurakunnalliseen toi min taan (9 ME) ja yhteisiin työmuotoihin (8 ME). Näistä toi minnois ta kohdistuu eniten lapsi- ja nuorisotyöhön sekä diakoniaan ja mui hin palveluihin. Neljän miljoonan euron säästötarpeesta osa väis tä mät tä jouduttaisiin kohdistamaan myös näihin työmuotoihin. Tulevien vuosien investointeihin on varauduttava. Pallivahan kirkon ja seurakuntakeskuksen sekä leirikeskusten vaatimien investointien suu ruu des ta ei vielä tiedetä. Tuomiokirkon tuleviin pe rus pa ran nus inves toin tei hin on varauduttava. Vuonna 2016 vuosikate oli 3,3 ME ja investoinnit olivat 1,9 ME. Vuoden 2017 talousarviossa vuosikate on 1,4 ME ja investoinnit ovat 1,9 ME. Vuodelle 2018 on ilman korotusta vuosikatteesta tulossa 0,4 ME negatiivinen ja investoinnit ovat noin 2,3 ME. Ilman kirkollisveron nos toa tuleviin investointeihin ei olisi käytettävissä lainkaan tu lo rahoi tus ta. Korottamalla kirkollisveroprosenttia 0,25 nyt, veroprosentin korotusta ei tarvitsisi harkita uudestaan lähitulevaisuudessa. Äkillisen menojen karsimisen sijaan säästöjä toiminnasta on haet tava kestävillä ratkaisuilla, jotka eivät järkytä seurakuntalaisten pal velui ta. Tällöin on varauduttava siihen, että säästöt toteutuvat pi demmäl lä ajanjaksolla. Esitys: Kirkkoneuvosto päättää esittää kirkkovaltuustolle, että se vahvistaa Tu rus sa ja Kaarinassa noudatettavaksi kirkolliseksi tu lo ve ro pro sentik si 1,25 prosenttia vuodelle Lapsivaikutusten arviointi: Kirkollisen tuloveroprosentin mää rää misel lä ei ole kirkkojärjestyksen 23 luvun 3 :ssä tarkoitettuja lap si vaiku tuk sia. Ei muutoksenhakuoikeutta. Käsittely: Keskustelun aikana kirkkoneuvoston vara Aila Laitinen teki esityk sen, että kirkollisveroprosentiksi esitettäisiin 1,15. Kirk ko neu voston Anna Lintunen kannatti esitystä, mutta veti keskustelun jatkues sa kannatuksensa pois. Kirkkoneuvoston Ari Rantanen te ki esityksen 1,05 veroprosentista, tätä esitystä ei kannatettu. Kirkko neu vos ton Heikki Knuuti kannatti Laitisen tekemää esitystä 1,15 kirkollisveroprosentista. Suoritettiin äänestys pohjaesityksenä olevan 1,25 kir kol lis ve ro prosent ti esi tyk sen ja Laitisen esittämän, Knuutin kannattaman 1,15 kirkol lis ve ro pro sent ti esi tyk sen välillä.

16 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Pöytäkirja 4/ /41 Yhteinen kirkkoneuvosto Yhteinen kirkkovaltuusto Äänestyksessä pohjaesitystä kannattivat Mirjo Kanervavuori, Juha Nap pu, Anna Lintunen, Heimo Rinne, Pentti Korhonen, Antti Ko ponen ja Siv Sandberg. Laitisen esitystä kannattivat Aila Laitinen, Heikki Knuuti ja Ari Ran tanen. Pohjaesitys valittiin päätösesitykseksi äänin 7-3. Päätös: Esitys hyväksyttiin. Yhteinen kirkkovaltuusto Kirkkoneuvoston esitys Kirkkoneuvosto päättää esittää kirkkovaltuustolle, että se vahvistaa Tu rus sa ja Kaarinassa noudatettavaksi kirkolliseksi tu lo ve ro pro sentik si 1,25 prosenttia vuodelle Lapsivaikutusten arvointi on tehty asian aikaisemmassa kä sit te ly vaihees sa. Muutoksenhakuoikeus kirkollisvalituksella. Käsittely: Vt. talousjohtaja Jaana Hörkkö esitteli asian. Kirkkovaltuutettu Tiina Stauffer kannatti veroprosentin asettamista 1,25 prosentiksi. Kirkkovaltuutettu Eija Koskivaara esitti, että veroprosentti pysytetään en nal laan, eli 1,0 prosentissa antaen esityksensä myös kirjallisesti: Hyvä kirkkovaltuuston puheenjohtaja, hyvät kirkkovaltuutetut, mahdolliset muut läsnäolijat, Olemme tänään suurien ja historiallisten asioiden äärellä. Kiitos talousjohtajalle valaisevasta esityksestä. Välillä minua jännittää ja pelottaa. Mutta en anna pelon tai jännityksen estää minua toimimasta, mikäli koen, että on aika toimia, koska minulla on usko, että lopulta hyvin käy. Uskallan nyt esittää mielipiteeni ja ehdotukseni, vaikka tiedän tietämykseni olevan rajallista ja kokemukseni yhtymän ja seurakuntien toiminnasta ulkopuolista tarkkailua. Mutta kirkollisveron nosto on yksi niistä harvoista asioista, joista seurakuntalaiset ovat ottaneet yhteyttä minuun tämän 2,5 vuoden aikana, jolloin olen kirkkovaltuustossa ollut enä. Yhtymässä on vuosia vellonnut rakennemuutos on aiheuttanut

17 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Pöytäkirja 4/ /41 Yhteinen kirkkoneuvosto Yhteinen kirkkovaltuusto epävarmuutta ja syönyt resursseja muulta toiminnalta. Mutta samalla se on varmasti tuonut lisää tietämystä ja ymmärrystä. Tänään esityslistalla on lausunto, joka esittää erittäin radikaaleja muutoksia seurakuntien rakenteisiin. Katariinanseurakunnassa näitä asioita on pohdittu todella monipuolisesti. Esityslistalla oleva lausunto erittäin suuri uhka toimivalla, virkeälle ja taloudellisesti järkevästi toimineelle Katariinanseurakunnalle. Viimeksi eilen illalla kävimme seurakuntaneuvoston kokouksessa huolellisesti läpi rakennemuutosta. Tosiasioiden valossa näyttää siltä, että jos ehdotettu rakennemuutos tapahtuu niin kulut vain jatkavat kasvamistaan. Tässä valossa on aivan ymmärrettävä, että virkamiehet ja yhteinen kirkkoneuvosto esittävät 25% korotusta kirkollisveroon. Voidaan jopa kysyä, että onko rakennemuutoksen puristuksessa ollut mahdollista sopeuttaa toimintaa muuttuneisiin olosuhteisiin? Onko aivan varmasti yhtymässä sekä jokaisessa sen seurakunnassa kriittisesti läpikäyty kaikki Kirkkohallituksen yleiskirjeen 13/2017 talouden tervehdyttämistoimenpiteet? Kirkollisveron nostolla ei vaadita muuttamaan toimintaa murroksessa. Yhtymällä on erittäin huomattava varallisuus, jonka tuotto on reilusti suurempi kuin mihin se on alkuperäisesti ajateltu. Esimerkiksi haudan asialliseen ja kunnioittavaan hoitoon annettu omaisuus ja sen tuotto riittäisi johonkin muuhunkin hyvään toimintaan. Sijoitustuotoissa suuruuden ekonomia toimii, varsinkin jos omaisuutta on hoidettu asiallisesti ja ammattitaitoisesti niin kuin tässä yhtymässä on tehty. Mielestäni on aivan oikeutettua kysyä ja selvittää, voidaanko näitä tuottoja käyttää järkevään toimintaan sekä ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin. Joissain keskusteluissa on myös esitetty, että yhtymän ja seurakuntien välinen työnjako on epäselvää. On kuulemma ollut alusta alkaen, jos näin on, niin tämäkin pitää saada kuntoon. Alueella on menossa positiivinen rakennemuutos ja Turun työttömyysaste oli elokuussa 14,0 % ja se jatkoi kesällä 2016 alkanutta voimakasta laskuaan edellisvuoteen verrattuna. Tämä kehitys toivottavasti realisoituu myös positiivisena tulovirtana Turussa ja Kaarinassa myös kirkolle. Suurin osa seurakunnan istä käy kirkossa yksi-kaksi kertaa vuodessa ja tähän lasketaan kauneimmat joululaulut, häät, hautajaiset ja muut lähipiirin toimitukset kuukausitulolla 25 % veron nosto (78 euroa) tarkoittaa 376 euron vuosimaksua. Jossain menee kipuraja, miten paljon yksilö tai perheet ovat valmiita tai kykeneviä maksamaan. Esimerkiksi kirkollisveroa maksetaan noin vuosiansioilla, näillä tuloilla - reilu tonni kuussa - pienikin

18 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Pöytäkirja 4/ /41 Yhteinen kirkkoneuvosto Yhteinen kirkkovaltuusto korotus on tuntuva. Edellä esitetyn perusteella järjestys on seuraava: rakennemuutoskeskustelu pitää saada maaliin ja sen jälkeen tehdä tarvittavat päätökset myös kirkollisveron suhteen. Ehdotan, että kirkollisvero vuodelle 2018 Turussa ja Kaarinassa pidetään samalla tasolla kuin vuonna 2017 ja vahvistetaan 1,0 prosentiksi. Kirkkovaltuutettu Kirsi Huoponen kannatti kirkkoneuvoston esitystä 1,25 veroprosentista. Samalle kannalle asettuivat puheenvuoroissaan myös kirkkovaltuutetut Mikko Knuuti, Juha Nappu, Mirjo Ka ner va vuo ri ja Harri Raitis. Kirkkovaltuutettu Anna-Liisa Kiviö kannatti Eija Koskivaaran esitystä 1,0 veroprosentista. Kirkkovaltuutettu Ari Malm esitti veroprosentiksi 1,15. Pirjo Ranti kannatti Ari Malmin esitystä veroprosentista 1,15. Malmin esitystä kannatti myös Irja Gustafsson. Suoritetussa äänestyksessä asetettiin ensin vastakkain Eija Kos kivaa ran esitys 1,0 prosentista ja Ari Malmin esitys 1,15 prosentista. Pu heen joh ta jan esitys äänestystavasta seisomaan nousemalla hyväksyttiin. Eija Koskivaaran esitys veroprosentin vahvistamisesta 1,0 pro sen tiksi sai 6 ääntä ja Ari Malmin esitys veroprosentin vahvistamisesta 1,15 prosentiksi sai 14 ääntä. Tyhjää äänesti 29 kirkkovaltuutettua. Kirkkovaltuutettu Pirjo Rantin esitti ratkaisevan äänestyksen toimittamista sul jet tu na lippuäänestyksenä. Puheenjohtaja totesi ettei näe estettä tällaiselle äänestystavalle ja ohjeisti tämän mukaisen äänestysmenettelyn. Suoritetussa äänestyksessä Ari Malmin esitys kirkollisveron vah vista mi ses ta 1,15 prosentiksi sai 12 ääntä, kirkkoneuvoston esitys kirkol lis ve ron vahvistamisesta 1,25 prosentiksi sai 33 ääntä ja tyhjää ää nes ti 4 kirkkovaltuutettua. Päätös: Kirkkovaltuusto päätti vahvistaa Turussa ja Kaarinassa nou da tet tavak si kirkolliseksi tuloveroprosentiksi 1,25 prosenttia vuodelle Liitteet Liite 1 Laskelma

19 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Pöytäkirja 4/ /41 Yhteinen kirkkoneuvosto Yhteinen kirkkovaltuusto Lisämäärärahan myöntäminen vuoden 2017 talousarvion investointibudjettiin 162/ /2017 Yhteinen kirkkoneuvosto Esittelijä: Esittely: Kiinteistöjohtaja Seppo Kosola Maarian kirkon kunnostustyöt Kirkon kunnostustyöt käsittävät katoksen rakentamisen sakastin oven päälle ja kirkon katon varustamisen räystäskouruilla ja -syöksyillä. Samalla uusitaan huonokuntoiset räystäs- ja otsalaudat sekä johdetaan sadevedet maan alla sadevesiviemäriin. Edelleen kunnostustöihin sisältyy vanhan makasiinin peruskorjaus, jolloin siihen saadaan esteetön wc-tila sekä varasto- ja sosiaalitiloja. Työt oli tarkoitus toteuttaa siten, että ne tehdään vuosien 2016 ja 2017 aikana. Vuodelle 2016 oli varattu rahaa ja tälle vuodelle Töiden hankaluuden vuoksi aikataulu kuitenkin viivästyi ja suuri osa töistä jäi vuoden 2017 puolelle. Vuonna 2016 varoja kuluikin vain myönnetyn euron sijasta. Koska suuri osa töistä siirtyi vuodelle 2017, siirtyi myös vuoden 2016 kustannuksia eteenpäin vuodelle Siten vuodelle 2017 myönnetty määräraha ei riitä. Kiinteistötoimisto esittää, että vuodelta 2016 säästynyt määräraha myönnetään lisämäärärahaksi vuodelle Koska vanhan makasiinin kunnostus on oletettua hankalampaa, kiinteistötoimisto esittää myös, että makasiinin kunnostamiseen myönnetään lisämäärärahaa. Makasiinin vesikatto tulee uusia kokonaan sekä vanha lattia tuli kokonaan purkaa, salaojittaa alusta ja rakentaa uudelleen. Näitä töitä ei oltu ennakoitu kustannusarviossa. Tällä hetkellä kustannuksia on kertynyt tälle vuodelle n Kiinteistötoimisto esittää, että vuodelle 2017 myönnetään investointimäärärahaa yhteensä , josta n on säästöä vuodelta 2016 ja n uutta määrärahaa koko hankkeelle. Hannunniitun asuintalojen lämmöntalteenotto Hannunniitun neljästä asuintalosta myös talot C ja D varustettiin poistoilman lämmöntalteenotolla. Hankkeelle oli varattu määrärahaa vuodelle 2016 ja vuodelle 2017.

20 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Pöytäkirja 4/ /41 Yhteinen kirkkoneuvosto Yhteinen kirkkovaltuusto Osa vuodelle 2016 suunnitelluista töistä siirtyi vuodelle 2017 ja siten määrärahoja käytettiin vuonna 2016 vain ja säästöön jäi siten Vuoden 2017 määrärahasta on tähän mennessä käytetty eli ylitys on Kiinteistötoimisto esittää, että vuodelle 2017 lisätään Hannunniitun asuintalojen lämmöntalteenoton rakentamiseen , joka on säästö vuodelta Kokonaismääräraha vuodelle 2017 olisi siten Lapsivaikutusten arviointi: Lisämäärärahojen myöntämisillä ei ole kirkkojärjestyksen 23 luvun 3 :ssä tarkoitettuja lapsivaikutuksia. Esitys: Kirkkoneuvosto päättää esittää kirkkovaltuustolle, että vuoden 2017 talousarvion investointibudjettiin tehdään muutos seuraavasti: Maarian kirkon kunnostustyöt Hannunniitun asuintalojen lämmöntalteenotto Ei muutoksenhakuoikeutta. Päätös: Esitys hyväksyttiin. Yhteinen kirkkovaltuusto Kirkkoneuvoston esitys Kirkkoneuvosto esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle, että yhteinen kirkkovaltuusto tekisi investointibudjettiin esittelyn mukaisen muutoksen. Lapsivaikutusten arviointi on tehty asian aikaisemmassa käsittelyvaiheessa. Muutoksenhakuoikeus kirkollisvalituksella. Päätös: Esitys hyväksyttiin.

21 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Pöytäkirja 4/ /41 Yhteinen kirkkoneuvosto Yhteinen kirkkovaltuusto Omakotitontin vuokraaminen Kaarinan Emposta Jani Ruohomerelle 215/ /2017 Yhteinen kirkkoneuvosto Esittelijä: Esittely: Kiinteistöjohtaja Seppo Kosola Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä omistaa maa-alueen Kaarinan Empon alueelta. Maa-alueelle on laadittu asemakaavanmuutos, joka mahdollistaa kuuden omakotitontin vuokraamisen. Lisäksi yksi tonteista on toistaiseksi varattu seurakunnallisen rakennuksen rakentamiseen. Omakotitonteista on vuokrattu jo kaksi kappaletta. Nyt Jani Ruohomeri antoi vuokratarjouksen tontista Tarjous on /v. Hyväksytyn kiinteistöstrategian mukaisesti omakotitontit pääsääntöisesti vuokrataan. Saatu vuokratarjous on kiinteistötoimiston mielestä hinnaltaan riittävä ja esittääkin, että vuokratarjous hyväksytään. Kartta Empon alueesta on liitteenä ja nyt vuokrattavaksi esitetty tontti on merkitty karttaan punakynällä. Tontti esitetään vuokrattavaksi 50 vuodeksi. Vuokra sidotaan elinkustannusindeksiin. Vuokrasopimus on liitteenä. Kirkkolain 14 luvun 4 :n mukaan seurakunnan kiinteän omaisuuden vuokraamista koskeva päätös on alistettava tuomiokapitulin vahvistettavaksi, jos vuokra-aika on yli 10 vuotta. Lapsivaikutusten arviointi: Omakotitontin vuokrauksella ei ole kirkkojärjestyksen 23 luvun 3 :ssä tarkoitettuja lapsivaikutuksia. Esitys: Kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle, että se päättää vuokrata Jani Ruohomerelle Kaarinan Empossa sijaitsevista omakotitonteista tontin vuosivuokralla vuodeksi, joka sidotaan elinkustannusindeksiin ja valtuuttaa kiinteistöjohtajan allekirjoittamaan vuokrasopimuksen. Päätös alistetaan arkkihiippakunnan tuomiokapitulin vahvistettavaksi. Ei muutoksenhakuoikeutta. Päätös: Esitys hyväksyttiin.

22 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Pöytäkirja 4/ /41 Yhteinen kirkkoneuvosto Yhteinen kirkkovaltuusto Yhteinen kirkkovaltuusto Kirkkoneuvoston esitys Kirkkovaltuusto päättää vuokrata Jani Ruohomerelle Kaarinan Empossa sijaitsevan omakotitontin vuosivuokralla vuodeksi ja valtuuttaa kiinteistöjohtajan allekirjoittamaan vuokrasopimuksen. Päätös alistetaan Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulin vahvistettavaksi. Lapsivaikutusten arviointi on tehty asian aikaisemmassa käsittelyvaiheessa. Ei muutoksenhakuoikeutta. Päätös: Esitys hyväksyttiin. Liitteet Liite 2 Kartta vuokrattavasta tontista Kaarinan Empossa Liite 3 Maanvuokrasopimus Kaarinan Empo

23 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Pöytäkirja 4/ /41 Yhteinen kirkkoneuvosto Yhteinen kirkkovaltuusto Lausunto Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulille koskien seurakuntajaon muutosta 161/ /2016 Yhteinen kirkkoneuvosto Esittelijä: Esittely: Hallintojohtaja Hannu Kallio Turun arkkihiippakunnan tuomiokapituli on pyytänyt Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän yhteistä kirkkovaltuustoa antamaan lau sun ton sa Turun tuomiokapitulin tekemästä aloitteesta, jonka mukaan Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän seurakuntien seu ra kunnal lis ta jaotusta muutettaisiin tuomiokapitulin tehtävään mää rä tyn Sami Lahtiluoman antamasta esityksestä il mene väl lä tavalla. Lausuntopyyntö koskee myös Paattisten seu ra kunnan seurakuntaneuvoston tekemää tarkennettua aloitet ta seurakuntajaon muuttamiseksi Paattisten tarkennetun aloitteen sisältö on seuraava: 1. Paattisten seurakunta pitäytyy esittämässään kannassa, että paras ta olisi seurakunnan itsenäisenä pysyminen. Mikäli seu ra kun ta rajo jen muutoksiin päädytään, seurakunta esittää, että siihen lii tet täisiin Maarian seurakunnasta ohikulkutien pohjoispuoleiset alueet Turun kaupungin palvelualueen numero 9 mukaisesti. 2. Toissijaisesti Paattisten seurakunta esittää, että kehittämisen suun nak si valittaisiin muiden kuin Paattisten, Åbo svenska för samlin ge nin ja tuomiokirkkoseurakunnan osalta pyrkimys nykyistä pienem piin seurakuntiin, jotka muodostettaisiin nykyisten ja tulevien kirk ko jen ympärille huomioiden Turun ja Kaarinan kaupunkien kaavoi tus suun ni tel mat. Omiksi seurakunnikseen voitaisiin muodostaa esi mer kik si Varissuo-Lauste ja Martinseurakunnan alueen saaristo. 3. Paattisten seurakunta esittää, että seurakuntayhtymässä lisätään työn te ki jöi den liikkuvuutta yli seurakuntarajojen. Osa seurakuntien työn te ki jöis tä voisi olla vanhaan tapaan paikallisseurakuntien työn teki jöi tä, osa liikkuisi yli seurakuntarajojen. Useammalla seurakunnalla voi olla yhteinen kirkkoherra. Tuomiokapituli katsoo aloitteensa esitysosassa, että se oli käsitellyt Paat tis ten aloitetta istunnossaan Se oli tuolloin toden nut, että varsinainen aloite oli esitetty kohdassa 1. ja että se oli sa ma kuin aikaisemmin tehty aloite, josta oli hankittu Maarian seu rakun nan ja seurakuntayhtymän yhteisen kirkkovaltuuston lausunto. Tuo mio ka pi tu li katsoi tuolloin myös, että kohdissa 2 ja 3 esitetyt aloit teet ovat seurakuntajaon muuttamista koskevina aloitteina siinä mää rin yksilöimättömiä ja yleisiä, ettei niitä voi pitää kirk ko jär jes tyksen 13 luvun 1 :n tarkoittamina aloitteina, joista olisi tuossa vaihees sa pitänyt kuulla muita seurakuntia tai seurakuntayhtymää.

24 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Pöytäkirja 4/ /41 Yhteinen kirkkoneuvosto Yhteinen kirkkovaltuusto Tuo mio ka pi tu li päätti merkitä Paattisten seurakunnan teke män päätöksen tiedoksi ja lähettää sen selvitysmies Lahtiluomalle kä si tel tä väk si muiden aloitteiden yhteydessä. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto on kä si tel lyt Paattisten tarkennettua aloitetta ja päät tänyt lähettää Paattisten seurakunnan aloitteen tuomiokapitulille ja edel lyt tä nyt voivansa antaa lausunnon sen jälkeen kun on käy tet tävis sä niiden seurakuntien lausunnot, joita aloite koskee sekä tuo mioka pi tu lin asettaman selvitysmiehen ehdotus. Tuomiokapitulin tekemän aloitteen mukaisesti Turun ja Kaarinan seu ra kun ta yh ty män nykyisten kymmenen seurakunnan asemesta seu ra kun tien lukumäärä alenisi viiteen. Ruotsinkielinen, koko seu rakun ta yh ty män alueella toimiva Åbo svenska församling kuuluu hallin nol li ses ti Porvoon hiippakuntaan, eikä kumpikaan aloite koske sitä seu ra kun ta jao tuk sen osalta. Tuomiokapitulin aloitteen sisältö: Uudet suomenkieliset seurakunnat ja kirkkoherrojen virkaa koskevat jär jes te lyt olisivat: 1. Kaarinan seurakunta Piikkiön seurakunta lakkautetaan ja liitetään lukien Kaarinan seurakuntaan. Tällöin Kaarinan seurakunnan kirkkoherranviran haltija jatkaa laa jentu van Kaarinan seurakunnan kirkkoherrana. Piikkiön seurakunnan kirkkoherranvirka lakkautetaan ja vi ran haltija siirretään Kaarinan seurakunnan kappalaisen vir kaan tai perustettavaan kappalaisen virkaan. 2. Maarian seurakunta Paattisten seurakunta lakkautetaan ja liitetään lu kien Maarian seurakuntaan. Tällöin Maarian seurakunnan kirkkoherranviran haltija jatkaa laa jentu van Maarian seurakunnan kirkkoherrana. Paattisten seurakunnan kirkkoherranvirka lakkautetaan ja viran haltija siirretään Maarian seurakunnan kappalaisen vir kaan tai perustettavaan kappalaisen virkaan. 3. Meri-Turun seurakunta Turun Martinseurakunta lakkautetaan ja Turun Mikaelinseurakunta lak kau te taan Lakkautettavista seurakunnista muodostetaan lukien uusi seu ra kun ta nimeltään Meri-Turun seurakunta. Turun Mikaelinseurakunnan kirkkoherranvirka lakkautetaan

25 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Pöytäkirja 4/ /41 Yhteinen kirkkoneuvosto Yhteinen kirkkovaltuusto ja viran nykyinen haltija siirretään Meri-Turun seu ra kunnan perustettavan kirkkoherranviran haltijaksi lukien. Turun Martinseurakunnan kirkkoherranvirka lakkautetaan ja viran haltija siirretään Meri-Turun seu ra kunnan perustettavaan kappalaisen virkaan. 4. Turun tuomiokirkkoseurakunta Turun Henrikinseurakunta ja Turun Katariinanseurakunta lak kau tetaan ja ne liitetään lukien Turun tuo mio kirk koseu ra kun taan. Tällöin Turun tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherranviran haltija jatkaa laajentuvan Turun tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherrana. Turun Henrikinseurakunnan kirkkoherranvirka lakkautetaan ja viran haltija siirretään Turun tuo mio kirk koseu ra kun nan perustettavaan kappalaisen virkaan. Turun Katariinanseurakunnan kirkkoherranvirka lakkautetaan ja viran haltija siirretään Turun tuo mio kirk koseu ra kun nan perustettavaan kappalaisen virkaan. Lausunnon perusteiden pohdinta Nykyinen Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän seurakuntarakenne on ollut muutoksen tilassa Suomen valtiollisen itsenäisyyden ajan. Vuo den 1921 seurakuntajaossa Tuomiokirkkoseurakunnasta ero tettiin itsenäisiksi seurakunniksi Martinseurakunta, Mikaelinseurakunta se kä Åbo Svenska församling. Jo aikaisemmin Tuo mio kirk ko seu rakun nan toiseksi kirkoksi rakennetun Mikaelinkirkon lisäksi valmistui Mar tin seu ra kun nal le oma kirkkorakennus vuonna Kaarinan ja Maarian kuntien ja seurakuntien tilanne oli itsenäisyyden al ku vuo si kym me ni nä hankala. Turun kaupungin laitamille syn ty neiden vähävaraisen kansanosan asuinalueiden sosiaalisten on gelmien kasautumisen vuoksi Kaarinan kunnasta liitettiin 1939 Turkuun Kir kon ky län, Nummenmäen ja Vähä-Heikkilän alueet. Tämä johti siihen, että Kaarinan seurakunnan kirkko ja päähautausmaa jäi Turun kau pun gin alueelle, noin kilometrin päähän Tuomiokirkosta. Maarian kun nan Raunistulan kaupunginosa liitettiin Turkuun vuonna 1944 ja lo put kin kunnasta vuonna Näiden liitosten jälkeen seu ra kunta yh ty mään on kuulunut sekä Kaarinan että Maarian seurakunta. Kaks ker ran kunta liitettiin Turkuun vuonna 1968 ja Paattisten kunta liit tyi Turkuun vuonna Kakskerran seurakunnan alueet ja osia Maa rian seurakunnan alueista Hirvensalossa liitettiin Mar tin seu rakun taan ja Paattinen jäi itsenäiseksi seurakunnaksi. Raision kau pungis ta Turkuun on liitetty Mälikkälän, Pahaniemen, Artukaisten, Pansi on ja Pernon kaupunginosat, jotka muodostavat olennaisen osan

26 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Pöytäkirja 4/ /41 Yhteinen kirkkoneuvosto Yhteinen kirkkovaltuusto Mi ka elin seu ra kun nan ruutukaavan ulkopuolisista alueista. Näiden kuntarakenteen muutoksista johtuvien seurakuntamuutosten li säk si seurakuntayhtymän seurakuntaluku on kasvanut kolmella. Vuon na 1963 perustettu Henrikinseurakunta sai alueensa Tuo miokirk ko seu ra kun nal ta, Kaarinan seurakunnalta ja Mar tin seu ra kun nalta. Kahden kunnan alueella toimineesta Kaarinan seurakunnasta muo dos tet tiin vuonna 1991 alkaen uusi Kaarinan seurakunta, joka toi mii pelkästään Kaarinan kaupungin alueella. Alkuperäinen Kaa rinan seurakunta, jolle jäi keskiaikainen Pyhän Katariinan kirk ko raken nus ja jakamattoman seurakunnan Turun puoleiset alueet, muutti samassa yhteydessä nimensä Katariinanseurakunnaksi. Seurakuntien määrä nousi kymmeneen vuoden 2009 alussa, kun Piik kiön kunta liittyi Kaarinaan ja Piikkiön seurakunta liittyi seu ra kunta yh ty mään. Tässä yhteydessä Kaarinan seurakunta, yhteinen kirkko neu vos to ja tuomiokapituli kannattivat Kaarinan ja Piikkiön seu rakun tien yhdistämistä ja yhteinen kirkkovaltuusto sekä asian rat kaissut kirkkohallitus puolsivat Piikkiön seurakunnan jatkamista it se näise nä seurakuntana. Nykyhetken toiminnalliset vaatimukset Seurakunnallinen toiminta on sekä kokoavaa, että myös yksilöllistä koh taa mis ta ja toimintaa pienryhmissä. Selvitysmies Sami Lah tiluoman esityksessä kuvaillaan hyvin seurakunnallisen työn reu na ehto ja. Myös Kirkon tulevaisuuskomitean mietinnössä pohditaan tu levai suu den seurakuntien roolia. Turun ja Kaarinan seu ra kun ta yh tymän viime vuosien kehittämistyön eri vaiheissa on joko tehty uusi tut ki mus tai tukeuduttu vanhoihin tutkimuksiin, joiden perusteella on py rit ty luomaan ajanmukainen kuva seurakuntalaisten odotuksista ja nä ke myk sis tä. Monipuolistuvassa ja pirstaloituvassa toimintaympäristössä seu rakun ta lais ten kohtaamien toimintayksikköjen tulisi olla mah dol li simman nopealiikkeisiä ja joustavia. Tällaiset toiminnalliset yksiköt voivat tarjota luontevan toimintakentän myös vapaaehtoisille vas tuunkan ta jil le. Tämä ajatusmalli puoltaisi nykyisenkaltaisten, mah dol lises ti jopa pienempien seurakuntien perustamista. Seurakuntalaisten ja työntekijöiden halu toimia pienemmissä toiminnallisissa ko ko naisuuk sis sa voidaan toteuttaa aluetyön tai vastaavan rakenteilla, minkä vuoksi tällainen toimintamalli ei välttämättä estä seurakuntien koon kasvattamista. Nykyisenkaltaiset hallinnolliset raja-aidat seurakuntien välillä ko rosta vat tarpeettomasti ille tarjottavien palvelujen olevan si dok sissa seurakuntarajoihin, vaikka etenkin nuoremmat kirkon et muut ta vat hyvin helposti seurakunnasta toiseen. Palvelujen tar joami nen seurakuntarajan yli vaatii ylimääräistä esimiestyötä, vaikka kai kis sa seurakunnissa toimitaankin yhteisillä maksutuloilla. Lii-

27 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Pöytäkirja 4/ /41 Yhteinen kirkkoneuvosto Yhteinen kirkkovaltuusto an moninapainen seurakuntarakenne aiheuttaakin potentiaalista tehot to muut ta ja seurakuntalaisten tarpeiden toissijaisuutta. Lisäksi sa mal la alueella asuvien ihmisten on vaikea ymmärtää kirkon vä lit tämää viestiä, jos lukuisten näkymättömien seurakuntarajojen joh dosta seurakuntalaisten havaitsema viestinnällinen ja toiminnallinen tyyli on pirstalainen. Mikäli seurakuntien yhdistäminen toteutetaan tuomio ka pi tu lin esittämällä tavalla, on samalla paikallisin toimin huo lehdit ta va, että muodostuvien neljän seurakunnan sisäinen hal lin nol linen byrokratia ei kasva ylisuhteisesti. Kehittämistyön lähtökohta onkin ollut nimenomaan tavallisten seurakuntalaisten tarpeiden pal vele mi nen. Aloitteen mukainen rakenne poistaa pienten yksikköjen toimin nal li sen haavoittuvuuden, luo toimivaa työyhteisötukea ja jous tavoit taa sopeutumista alikapasiteettitilanteisiin. Lisäksi hallinnollisten yk sik kö jen ja johtajuuksien määrän aleneminen helpottaa yh te näi sistä tavoitteista ja toimintatavoista sopimista. Neljän suomenkielisen seurakunnan mallissa on keskeinen etu myös se, että jumalanpalveluselämää voidaan erilaistaa erilaisille koh de ryh mil le, kun kirkkolain sääntelemien jumalanpalvelustyyppien li säk si voidaan seurakunnan muissa kirkoissa pitää suunnattuja ti laisuuk sia. Sama koskee myös seurakunnan muitakin työmuotoja, jolloin monet osallistujakadosta kärsivät toimintapiirit voivat jatkaa toimin taan sa osana suurempaa kokonaisuutta. Meri-Turun seurakunnan nimikysymys Tuomiokapitulin esityksessä Mikaelinseurakunta ja Mar tin seu ra kunta lakkautetaan ja ne jatkavat yhdistyneenä seurakuntana, jonka nimi olisi Meri-Turun seurakunta. Tuomiokirkkoseurakuntaa lukuun ottamatta suomenkielisten seu rakun tien nimet juontuvat Maarian, Kaarinan, Paattisten ja Piikkiön osal ta kunnan nimestä. Maarian ja Kaarinan osalta kunta on saanut ni men sä seurakunnalta ja seurakunnan nimi tulee kirkon suo je lus pyhi myk sen nimestä. Myös sana Kaarina juontaa juurensa Pyhään Kata rii naan. Myös muiden seurakuntien nimet, Martinseurakunta, Mi ka elin seu rakun ta ja Katariinan seurakunta, jotka on annettu 1900-luvulla, pe rustu vat tunnettuihin kristinuskon nimiin, Martti Lutheriin, Mikael Ag ri colaan/ark kien ke li Mikaeliin ja Pyhään Katariinaan. Ehdotettu Meri-Turun seurakunta poikkeaisi edellä kuvatusta ni mikon ven tios ta, varsinkin jos aloite Paattisten ja Piikkiön seurakunnan lak kaut ta mi ses ta toteutuu. Martinseurakunta ja Mikaelinseurakunta toi mi vat kylläkin Turun siinä osassa, joka rajautuu mereen. Hir vensa lon saaren laajuus ja sen länsiosien harva asutus, Ruissalon harva asutus sekä Pernon-Pansion alueiden mereen rajautuvat teol lisuus vyö hyk keet ovat aiheuttaneet sen, ettei näistä läntisistä alueista pu hut taes sa niitä yhdistetä leimallisesti merellisyyteen. Meri-Turku ei

28 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Pöytäkirja 4/ /41 Yhteinen kirkkoneuvosto Yhteinen kirkkovaltuusto siis ole aluetta yleiskielessä leimaava käsite, eikä seurakuntien pidä läh teä luomaan uutta, vain kirkon piirissä tunnettua nimistöä. Tämän vuoksi mikäli Martinseurakunta ja Mikaelinseurakunta yh diste tään, tulisi yhdistyneen seurakunnan nimeksi valita jompikumpi nykyi sis tä nimistä. Martinkirkkoa ympäröi Martin kaupunginosa (joka on saanut nimensä kirkolta), joten se rajaisi haitallisesti mielikuvaa seu ra kun nan toiminta-alueesta. Nimi Mikaelinseurakunta yhdistyy kyl lä Mikaelin kirkkoon, mutta raamatullisena/kirkollisena nimenä olisi neutraalimpi seurakunnan nimeksi ja sopisi muiden laa jen tu neiden seurakuntien nimistöön. Johtoryhmä on käsitellyt esitystä kokouksessaan ja yhtyy sii hen, paitsi Martinseurakunnan ja Mikaelinseurakunnan ni mi ky symyk sen osalta, jonka osalta johtoryhmän mielipiteet jakaantuivat. Esitys: Yhteinen kirkkoneuvosto päättää esittää, että yhteinen kirk ko valtuus to antaisi Turunarkkihiippakunnan tuomiokapitulin seu ra kun tajao tuk sen muuttamisaloitetta koskevaan lausuntopyyntöön seu raavan lausunnon: Lausunto A) Paattisten seurakuntaneuvoston aloite Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto toteaa, että Paattisten seurakunnan tarkennettu aloite edellyt täi si Maarian seurakunnan pohjoisosien siirtämistä Paattisten seura kun nan yhteyteen. Kun Paattisten aloitteessa tarkoitettujen alueiden asukkaiden pääasiallinen työssäkäymis- ja asioimissuunta on koh ti kantakaupunkia, on huomattava vaara, että uusi seu ra kun nal linen viitekehys Paattisten kirkon suunnalla jäisi vieraaksi. Tämän vuok si yhteinen kirkkovaltuusto ei, ottaen myös huomioon Maarian seu ra kun nan antaman lausunnon, puolla Paattisten seu ra kun nan aloitetta. Paattisten seurakunnan aloitteen kohdissa 2. ja 3. tehdyt aloitteet on käsitelty selvitysmies Lahtiluoman eh do tuksen valmisteluvaiheessa, eikä niihin yleisluonteisina ehdotuksina ole tar peel lis ta ottaa kantaa erikseen. B) Tuomiokapitulin aloite: Yhteinen kirkkovaltuusto yhtyy arkkihiippakunnan tuomiokapitulin aloit tee seen , mutta katsoo kuitenkin, että uuden Turun Mar tin seu ra kun nas ta ja Turun Mikaelinseurakunnasta muodostettavan seu ra kun nan nimen tulee olla Turun Mikaelinseurakunta. Toimenpiteet seurakunnittain olisivat siten: 1. Kaarinan seurakunta Piikkiön seurakunta lakkautetaan ja liitetään lu-

29 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Pöytäkirja 4/ /41 Yhteinen kirkkoneuvosto Yhteinen kirkkovaltuusto kien Kaarinan seurakuntaan. Tällöin Kaarinan seurakunnan kirkkoherranviran haltija jatkaa laa jentu van Kaarinan seurakunnan kirkkoherrana. Piikkiön seurakunnan kirkkoherranvirka lakkautetaan ja vi ran haltija siirretään Kaarinan seurakunnan kappalaisen vir kaan tai perustettavaan kappalaisen virkaan. 2. Maarian seurakunta Paattisten seurakunta lakkautetaan ja liitetään lu kien Maarian seurakuntaan. Tällöin Maarian seurakunnan kirkkoherranviran haltija jatkaa laa jentu van Maarian seurakunnan kirkkoherrana. Paattisten seurakunnan kirkkoherranvirka lakkautetaan ja viran haltija siirretään Maarian seurakunnan kappalaisen vir kaan tai perustettavaan kappalaisen virkaan. 3. Turun Mikaelinseurakunta Turun Martinseurakunta lakkautetaan ja Turun Mikaelinseurakunta lak kau te taan Lakkautettavista seurakunnista muodostetaan lukien uusi seu ra kun ta nimeltään Turun Mikaelinseurakunta. Turun Mikaelinseurakunnan kirkkoherranvirka lakkautetaan ja viran nykyinen haltija siirretään Turun Mikaelinseurakunnan pe rus tet ta van kirkkoherranviran haltijaksi lukien. Turun Martinseurakunnan kirkkoherranvirka lakkautetaan ja viran haltija siirretään Turun Mikaelinseurakunnan pe rus tet ta vaan kappalaisen virkaan. 4. Turun tuomiokirkkoseurakunta Turun Henrikinseurakunta ja Turun Katariinanseurakunta lak kau tetaan ja ne liitetään lukien Turun tuo mio kirk koseu ra kun taan. Tällöin Turun tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherranviran haltija jatkaa laajentuvan Turun tumiokirkkoseurakunnan kirkkoherrana. Turun Henrikinseurakunnan kirkkoherranvirka lakkautetaan ja viran haltija siirretään Turun tuo mio kirk koseu ra kun nan perustettavaan kappalaisen virkaan. Turun Katariinanseurakunnan kirkkoherranvirka lakkautetaan ja viran haltija siirretään Turun tuo mio kirk koseu ra kun nan perustettavaan kappalaisen virkaan. Käsittely: Keskustelun aikana kirkkoneuvoston vara Päivi Salminen teki seu raa van päätösesityksen: Yhteinen kirkkoneuvosto päättää esittää, että yhteinen kirk ko valtuus to antaisi Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulin seu ra kun tajao tuk sen muuttamista koskevaan lausuntopyyntöön seuraavan lau-