Toimintakertomus. Savonlinnan seudun kuntayhtymä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimintakertomus. Savonlinnan seudun kuntayhtymä"

Transkriptio

1 Toimintakertomus 2010 Savonlinnan seudun kuntayhtymä

2 Kuvat: Savonlinnan Seudun Matkailu Oy ja Savonlinnan seudun kuntayhtymä Taitto: Kulttuuriosuuskunta Vehrä 2011

3 Toimintakertomus 2010 Savonlinnan seudun kuntayhtymä SEUTUJOHTAJAN KATSAUS 6 TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 9 ELINKEINOPOLITIIKKA 13 TOIMINTA JA TULOKSET Alkavat ja 0-2 vuotiaat yritykset 15 Kehittyvät yritykset ja yrityssiirrot 16 Strategiset investointi- ja kehittämishankkeet 17 Puutoimialan kehittäminen 20 Matkailutoimialan kehittäminen 25 Maaseutuyritysten kehittäminen 34 Hankevalmistelu 36 Lentoliikenne 37 KUNTAYHTYMÄN ORGANISAATIO 39 KUNTAYHTYMÄN TEHTÄVÄ 40 LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO 41 TALOUS VUONNA Käyttötalouden toteutuminen 47 Tuloslaskelman toteutuminen 48 Investoinnit 49 Rahoitusosan toteutuminen 50 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 51 YHTEYSTIEDOT 54 savonlinnaseutu.fi 3

4

5 Kaiken toimintamme tavoitteena on työskennellä niiden asioiden puolesta, jotka tuovat seudulle uutta työtä ja turvaavat olemassa olevia työpaikkoja ja näin lisäävät yleistä hyvinvointia. Savonlinnan seudun kuntayhtymän työntekijöinä meidän tehtävämme on vastata seudullisesta elinkeinoelämän kehityksestä, valvoa jäsenkuntien yhteisiä etuja, kehittää yhteistyötä sekä toteuttaa yhteisiä suunnittelu-ja kehittämishankkeita. Pitkäjänteinen työ tähtää siihen, että vuonna 2020 Savonlinnan seutu on kestävästä kehityksestään kansainvälisesti tunnettu maailman puhtain järvialue, jonne halutaan matkustaa, investoida ja muuttaa asumaan. Saavutimme vuodelle 2010 asettamamme toiminnan tavoitteet hyvin, ensi vuodeksi tavoittelemme jo kiitettävää arvosanaa. Vuoden 2020 välimaaliin on vielä matkaa, eikä polku tule olemaan kivetön tai mutkaton, mutta olemme vakaalla ja hyvällä tiellä. Askelmerkit ja suunnitelmat Savonlinnan seudun kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin parantamiseen ovat kohdallaan. Onnistumiseen tarvitaan nyt toimijoiden ja kehittämiskumppaneiden aktiivisuutta ja sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin jotta voimme vastaisuudessakin kertoa asuvamme, työskentelevämme ja viettävämme laatuaikaa hyvän elämän seudulla. Marjukka Aarnio Seutujohtaja

6 SEUTUJOHTAJAN KATSAUS Seudullisen elinkeinopolitiikan tavoitteena on luoda Savonlinnan seudulle uusia työpaikkoja sekä turvata olemassa olevia työpaikkoja. Vuoden 2010 aikana luodun vision mukaisesti vuonna 2020: Savonlinnan seutu on kansainvälisesti tunnettu kestävän kehityksen järvialue, jonka kasvu perustuu vahvaan kykyyn tuottaa erikoistuneita palveluja, elämyksiä ja korkean teknologian asiakasratkaisuja. Seutu on kilpailukykyinen investointikohde valituilla kärkitoimialoilla: teknologiateollisuus, tuotteiltaan uudistuva metsäteollisuus ja matkailu. Paikalliset yritykset ovat menestyviä: kasvavia, kansainvälistyviä ja verkostoituvia. UPM on toteuttanut 20 miljoonan euron investoinnin ja Savonlinnan seudulle on valmistumassa maailman modernein koivuvaneritehdas. Globaali investointilama osui kipeästi seudun teollisuuteen, joka on keskittynyt investointihyödykkeiden valmistukseen ja niihin liittyviin teollisiin palvelutuotteisiin. Kone- ja metalliteollisuudessa kysyntätilanne on kuitenkin parantunut päätoimittajien osalta oleellisesti ja saadut tilaukset tulevat kesään 2011 mennessä näkymään sekä kapasiteetin että työvoiman lisäämisenä. Syksyllä 2010 käynnistyneet yritysten rekrytoinnit ja uusien yritysten sijoittumiset seudulle sekä tiedot mm. metalliteollisuuden tilauskasvusta ovat vahvoja signaaleja elinkeinoelämän elpymisestä. Seudun haasteena on alihankkijoiden hintakilpailukyky, mutta oletettavasti kärkiyritysten suuri tilauskanta tulee näkymään myös seudun alihankkijoiden parantuneena tilauskantana ja työllisyytenä. Sähkönjakelujärjestelmiä, erikoistuneita ohutlevytuotteita, teollisuuselektroniikkaa ja muissa omia tuotteita kehittävissä ja erikoistuneissa yrityksissä työntekijämäärät ovat kasvaneet tasaisesti. UPM on toteuttanut 20 miljoonan euron investoinnin ja Savonlinnan seudulle on valmistumassa maailman modernein koivuvaneritehdas. Samanaikaisesti 6

7 Yritystalo Schaumania on kehitetty kasvuhakuisten yritysten yritystalona. Hyvä esimerkki innovatiivisista pk-yrityksistä on Punkalive Oy, joka on aloittanut maailman valloituksen uudella kertopuukalustemallistollaan. Puutoimialaa kehitetään neljän maakunnan yhteisellä Eastwood-kasvu- ja kehittämisohjelmalla. Veneteollisuuden palvelukeskittymään voidaan suunnata jälleen toimenpiteitä, koska teollisuudenala lähti vahvaan kasvuun ja seudun osaajat ovat selvinneet taantuman aiheuttamasta pudotuspelistä hyvin. Bioetanolitehdashanke on yksi seudullisen strategian keskeisiä elinkeinohankkeita. Noin 100 miljoonan euron investointihankkeen merkitys on seudulle erittäin suuri ja toteutuessaan sen vaikutukset ovat noin 500 työpaikkaa sekä lukuisia muita välillisiä myönteisiä vaikutuksia. Rakennusala on tarjonnut työmahdollisuuksia pääasiassa korjausrakentamisessa mutta jonkin verran myös uudisrakentamisessa. Kyrönsalmen toisen sillan rakentaminen on loppumetreillä ja Savonlinnan rinnakkaisväylän rakentaminen työllistää myös paikallista kuljetus- ja maansiirtoalan työvoimaa. Savonlinnan seudun matkailutoimialan kehitys on positiivista ja odotukset kesän 2011 osalta ovat korkeat. Seudun matkailuinvestointien (30 kohdetta) yhteismäärä on 340 miljoonaa euroa, joista käynnissä tai käynnistymässä olevien hankkeiden arvo n. 80 miljoonaa euroa. Hyvinvointipalveluyritykset ja wellness-palveluyritykset on tunnistettu seudun tulevaisuuden mahdollisuuksiksi. Innovaatiokeskuksen matkailun- ja elämystuotannon osaamiskeskusohjelma ja Karelia-hanke siirrettiin Savonlinnan seudun kuntayhtymään heinäkuussa Samalla matkailun kokonaiskehittäminen vahvistui toisaalta Savonlinnan seudun kuntayhtymässä toisaalta Savonlinnan Seudun Matkailu Oy:ssä. Yhteistyön tulokset ovat kantaneet hedelmää ja mm. venäläismatkailijoiden määrä kasvaa tasaisesti. Lentoliikenteen osalta neuvoteltiin uusi kolmivuotinen sopimus, joka turvaa sekä vientivetoisen elinkeinoelämän kansainväliset yhteydet että matkailualan tarpeet. Säännöllisellä reittilentoliikenteellä on varmistettu Savonlinnan lentokentän toimintamahdollisuudet, joten lentoliikenteen sopimusta voidaan pitää tyydyttävänä muilta osin paitsi taloudellisesti lentoliikenne lohkaisee kuntayhtymän budjetista yli kolmasosan. Savonlinnan seudulla yrityksen perustamisesta kiinnostuneet ovat olleet aktiivisesti liikkeellä. Yrityksiä perustettiin vuonna 2010 kiitettävästi enemmän kuin vuonna Viimeisimpinä vuosina uudet yritykset ovat olleet selkeästi palvelupainotteisia. Palvelujen osalta mm. taloushallinnon kasvuhakuisen pk-yritystoiminnan henkilöstötarpeisiin vastaaminen edellyttää alan koulutuksen kehittämistä. Kehitystyössä korostuu erityisesti Mikkelin ammattikorkeakoulun, Etelä-Savon Bioetanolitehdashanke on yksi seudullisen strategian keskeisiä elinkeinohankkeita. Noin 100 miljoonan euron investointihankkeen merkitys on seudulle erittäin suuri ja toteutuessaan sen vaikutukset ovat noin 500 työpaikkaa sekä lukuisia muita välillisiä myönteisiä vaikutuksia. 7

8 ELY-keskuksen, Savonlinnan TEtoimiston sekä Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston yhteistyö alan yritysten kanssa. Seudun kärkialojen tutkimukseen ja kehittämiseen on resursoitu tällä hetkellä seitsemän professuuria. Elinkeinostrategian mukaisesti yhteisiä panostuksia kohdennetaan pitkäjänteisesti seudun osaamiskärkiin: Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkimus- ja kehitystyöhön kuitulaboratorioon ja Kaakkois-Suomen kuitu/energia-alaan pohjautuvan osaamiskeskuksen toimintaan. Vuonna 2010 käynnistettiin neuvottelut Mikkelin ammattikorkeakoulun vahvemmasta roolista kuitulaboratorion soveltavassa tutkimustoiminnassa. Seudun yhteisen edunvalvonnan painopisteitä olivat Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan kampuksen toimintojen pitkäjänteinen kehittäminen, Mikkelin ammattikorkeakoulun kehittäminen, Lappeenrannan teknillisen yliopiston kuituerottelutekniikkaan liittyvät seudun kärkitoimialoja tukevat osaamisalat, Metsäntutkimuslaitoksen toiminnot sekä Enonkosken kalanviljelyslaitoksen toiminta. Seudullinen hankintatoimi on kilpailuttanut tai antanut asiantuntija-apua lähes 80 %:ssa seudun julkisista tavara- ja palveluhankinnoista. Hankintojen keskittäminen tehokkaaseen hankintayksikköön on tuottanut seudun julkisorganisaatioille suoraa hyötyä ja säästöjä. Myös alueen elinkeinoelämä hyötyy ammattitaitoisesta hankintatoimesta, koska hankinnat toteutetaan tasapuolisesti ja syrjimättömästi hankintalakia noudattaen. Seudullinen hankintatoimi laati hankintastrategian, jossa selkeytettiin toiminnan tavoitteita sekä lisäksi toteutettiin asiakastyytyväisyysmittaus. Hankintoja suoritettiin noin 150 kpl, joiden arvo oli noin 25 miljoonaa euroa. Seudun kärkialojen tutkimukseen ja kehittämiseen on resursoitu tällä hetkellä seitsemän professuuria. 8

9 TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Hallinto Hallinnon osalta vuoden 2010 tavoitteet olivat: 1. tehokas yhteistyö kumppanuusorganisaatioiden kanssa 2. toteuttajaverkoston ohjaaminen strategisiin tavoitteisiin 3. yhteinen edunvalvonta, elinkeinostrategian mukaisen kuntayhteistyön yleinen kehittäminen, yhteisten suunnittelu- ja kehittämishankkeiden mahdollistaminen 4. tehokkaan työskentelyn edellytysten varmistaminen Keskeiset toimenpiteet: Syyskaudella 2009 aloitettu yhteistyöprosessi kumppanuusorganisaatioiden kanssa jatkui yhteistyön tehostamiseksi ja strategisten kumppaneiden sitouttamiseksi yhteiseen elinkeinostrategiaan. Tulevaisuustyöpajan nimellä toimineen työryhmän toiminnan lopputuloksena syntyi seudun yhteinen elinkeinopoliittinen visio tavoitevuodelle 2020: Savonlinnan seutu on kansainvälisesti tunnettu kestävän kehityksen järvialue, jonka kasvu perustuu vahvaan kykyyn tuottaa erikoistuneita palveluja, elämyksiä ja korkean teknologian asiakasratkaisuja. Seutu on kilpailukykyinen investointikohde valituilla kärkitoimialoilla: teknologiateollisuus, tuotteiltaan uudistuva metsä teollisuus ja matkailu. Paikalliset yritykset ovat menestyviä; kasvavia, kansainvälistyviä ja verkostoituvia. Vaikka kuntayhtymä kumppaneineen saavutti yhteisen näkemyksen seudun elinkeinoelämän tulevaisuuden tilasta, käytännössä nykyiset kehitysresurssit ovat hyvin rajalliset halutun muutoksen toteuttamiseen. 9

10 Kuntayhtymälle laadittiin arvot yhteistyössä henkilöstön kanssa: Asiakaslähtöisyys Yhteistyökykyisyys Vaikuttavuus Asiantuntijuus tekemisen korkea laatu konkreettinen käytännönläheinen miten kehitämme laatua ja asiantuntijuutta? miten toimimme asiakaslähtöisesti? miten mittaamme asiakastyytyväisyyttä? verkostoitunut (kansainvälinen, kansallinen) luotettavuus kannustavuus myönteinen, rohkaiseva läsnä oleva mutkattomuus miten verkostoituneita olemme? mitä luotettavuus on? miten kannustamme - sisäisesti ja ulkoisesti? miten olemme paremmin läsnä? tuloksellisuus edelläkävijyys pitkäjänteisyys kestävää kehitystä tukeva ympäristötehokas missä olemme edelläkävijöitä? missä haluaisimme olla edelläkävijöitä? miten tuemme kestävää kehitystä omalla toiminnallamme? Vuonna 2010 panostettiin erityisesti seudun yhteiseen edunvalvontaan: Kuntayhtymän kaikkea toimintaa ohjaavat arvot ovat asiantuntijuus, yhteistyökyky ja vaikuttavuus. Lentoliikenteen turvaaminen ja rahoituksen varmistaminen vuosille Parikkala-Syväoron rajanylityspaikka ja Parikkala-Elisenvaara ratayhteys Itä-Suomen yliopisto: Opettajakoulutuksen vahvistaminen Savonlinnassa Metsäkeskuksen toimintojen alueellistaminen Bioetanolitehdashankkeen käynnistäminen Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto/Mikkelin Ammattikorkeakoulu: Savonlinnan kuitulaboratorion toiminnan kehittäminen ja hyödyntäminen Hallinnollisina prosesseina vietiin läpi suunnitellut arkistotoimen alkuun saattaminen sekä kuntayhtymän sopimushallinnan siirtäminen Dynastyasianhallintajärjestelmään. Vuoden 2010 aikana varamiesjärjestelmä varmistettiin ostopalvelusopimuksen turvin. 10

11 Seudullinen hankintatoimi Seudullisen hankintatoimen osalta tavoitteena vuonna 2010 aikana olivat: toimintamallien selkeyttäminen ja päivittäminen sekä tulevaisuuden tavoitteiden hahmottaminen neuvottelut jäsenorganisaatioidensa kanssa ja suunnitelmat hankintatoimen kehittämiseksi raportoinnin kehittäminen jäsenorganisaatiolle kustannusten määräytymisestä, toiminnasta saatavista hyödyistä ja hankintojen toteutuksista toiminta- ja palveluprosessien selkiyttäminen ja sitä kautta hankintaprosessin tehokkuuden ja laadunhallinnan kehittäminen sisäisen koulutuksen järjestäminen jäsenorganisaatioille Hankintastrategiassa on selkeytetty toiminnan tavoitteita ja jäsenorganisaatioiden tahtotilaa toiminnalle. Keskeiset toimenpiteet: Keskeisin saavutus oli seutuhallituksen hyväksymä hankintastrategia. Strategiatyössä on kuultu laajasti hankintatoimen jäsenorganisaatioita sekä seudun elinkeinoelämää. Keskusteluja on käyty hankintojen lähtökohdista, erityiskysymyksistä ja tavoitteista sekä hankintatoimelle asetettujen tavoitteiden aiheuttamista kustannusvaikutuksista. Hankintastrategiassa on selkeytetty toiminnan tavoitteita ja jäsenorganisaatioiden tahtotilaa toiminnalle. Lisäksi on toteutettu laaja asiakastyytyväisyysmittaus, jonka tulokset arvioidaan vuoden 2011 aikana. Raportoinnin kehittäminen on liitetty hankintastrategiatyöhön siten, että strategian mittaristo toimii myös raportointityökaluna. Lisäksi tilinpäätöksen yhteydessä raportoidaan keskeisimmät suoritteet hankintaseurannan pohjalta. Raportoinnin kehitystyö jatkuu vuonna Hankintatoimen tehtävien ja työmäärän lisääntymisen johdosta hankintasuunnitelmia on aikataulutettu uudelleen vuonna 2010 siten, että vuosisopimuskilpailutukset jakautuvat nyt tasaisemmin eri vuosille. Näin vuosittaisten kilpailutusten joukkoon mahtuu paremmin myös erillishankintoja, joiden määrä on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Hankintatoimi on lisäksi kehittänyt sisäisesti toiminta- ja palveluprosesseja, että hankintaprosessi olisi tehokas ja laadukas. Toimintojen mallintaminen jatkuu vuonna Seudullinen hankintatoimi on järjestänyt vuoden 2010 aikana ulkoisia koulutuksia kolme sekä useita pienimuotoisia hankintainfoja. Ulkoisia koulutuksia on kohdennettu erityisesti seudun tarjoajille. 11

12 Koulutusten tavoitteena on ollut tiedottaa julkisten hankintojen HILMA-ilmoituskanavasta, lisätä tarjoajien osaamista hankintaprosessissa tarjoajien näkökulmasta sekä antaa valmiuksia jättää tarjouspyynnön mukainen tarjous. Lisäksi hankintatoimi on järjestänyt tilauskoulutuksena rakennuttamiseen ja urakoiden kilpailuttamiseen liittyvän seudullisen koulutustapahtuman. 12

13 ELINKEINOPOLITIIKKA Savonlinnan seudun elinkeinopolitiikan strategiset päämäärät on määritelty seuraavasti: 1. Savonlinnan seudun talous kasvaa Pietarin alueen kasvun tukemana 2. Savonlinnan seutu on Itä-Suomen yrittäjämyönteisin seutu, jossa kaikkien kuntien toiminnot on viritetty yrittäjyyden edistämiseen strategisen elinkeinopolitiikan avulla 3. Seudulla on merkittävä paperi- ja selluloosateollisuudelle koneita ja laitteita suunnitteleva ja valmistava teknologiateollisuuskeskittymä, jonka toimintaympäristön kehittämiseksi on luotu teknologiapuisto 4. Seudulla on yksi Suomen johtavia veneteollisuus- ja palvelukeskittymiä 5. Savonlinnan seudusta on tullut yksi Suomen johtavista ja innovatiivisimmista ympärivuotisista matkailukeskuksista, joka hyödyntää Saimaa-brändiä, ainutlaatuista järviluontoa sekä Savonlinnan oopperajuhlien ja muiden seudun kulttuuritoimijoiden korkeatasoista tarjontaa tehokkaasti. Matkailu on voimakkaasti kansainvälistynyt mm. suorien charterlentojen ansiosta 6. Savonlinnan seudulla on vahvistuva kaupallinen keskus sekä kasvavaa hyvinvointialan yritystoimintaa, erityisesti seudun merkittävä wellness-palvelukeskittymä on voimistunut ja saanut uusia markkinoita Venäjältä 7. Mekaanisen puunjalostuksen jalostusaste on noussut ja alihankintaverkostoitumisen kautta seudulle on syntynyt merkittävä puunjalostuksen keskittymä 8. Savonlinnan seudulla on valmius käynnistää Bioetanolitehtaan toiminta, jolloin kotimaisen energian tuotanto ja käyttö lisääntyy seudulla 13

14 14 Elinkeinopolitiikan tavoitteena vuonna 2010 olivat: työpaikkojen säilyttäminen ja lisääminen (kompensoivat toimet, suhdannetilanne) investointien lisääminen (erityisesti matkailu, teknologia ja liikenne) seudun yritystoiminnan kansainvälistäminen, painopisteenä Luoteis-Venäjä osaamisrakenteiden kehittäminen

15 TOIMINTA JA TULOKSET 2010 Alkavat ja 0-2 vuotiaat yritykset/ Itä-Savon Uusyrityskeskus ry Tavoitteet 2010: talousalueelle 90 uutta yritystä, joista 20 kpl naisten perustamia uusia työpaikkoja 100 kpl käydään läpi 120 kpl 0-2 vuotiasta yritystä - tavoitteena jatkokoulutus + muut edistävät toimenpiteet 36 yritykselle 6-8 kpl tietoiskutyyppisiä koulutuksia 0-2 vuotiaille yrityksille Keskeiset toimenpiteet: Neuvonnassa kävi 354 asiakasta, joista uusia yrittäjäkokelaita 279 kpl. Uusia yrityksiä perustettiin Itä-Savon Uusyrityskeskuksen kautta 124 kpl. Nousua edellisestä vuodesta on 17%. Talousalueen koko yritysperustanta vuonna 2010 oli 167 kpl, joten osuudeksi kokonaisperustannasta tuli 74%. Perustetuista yrityksistä naisten perustamia oli 41 kpl. Uusia työpaikkoja syntyi tätä kautta 190 kpl. 0-2 vuoden ikäisiä yrityksiä kontaktoitiin vuoden aikana 130 kpl ja jatkotoimenpiteisiin ohjattiin näistä 19 yritystä. Savonlinnan TE-toimistolle annettiin starttirahalausuntoja 86 kpl ja jatkostarttilausuntoja 59 kpl. Finnveran pienlainoihin annettiin 23 lausuntoa. Startti-info tilaisuuksia järjestettiin 10 kertaa. Osallistujia näissä oli 50 kpl. Toimiville yrittäjille järjestettiin tietoiskutyyppisiä koulutuksia 6 kertaa. Osallistujia näihin oli 120 kpl. Kaikkiin luento-, starttiinfo ja tiedotustilaisuuksiin osallistui vuoden aikana 639 henkilöä. Keväällä suoritettiin ISO 9001-laatuvaatimusten mukaisesti asiakastyytyväisyystutkimus. Arvosanaksi tuli kiitettävä 9- (8,78) arvoasteikolla Itä-Savon Uusyrityskeskus sai Laatusertifioinnin vuonna Vuonna 2010 suoritettiin SFS- Inspectan toimesta toiminnan ulkoinen auditointi. Toiminnassa ei havaittu puutteita tai kehityskohteita. Sen sijaan se noteerattiin Suomen tasolla esimerkilliseksi. Itä-Savon Uusyrityskeskus noteerattiin laatusertifioinnin kriteerein mitattuna Suomen tasolla esimerkilliseksi toimijaksi. 15

16 Vuosi Perustettu yhteensä UYK avulla perustetut %-osuus Yhteensä Kehittyvät yritykset ja yrityssiirrot Tavoitteet 2010: yhdistää eri toimijoiden palveluprosessit ja tiedottaminen asiakaslähtöisesti palvelutason laadun takaaminen ja kehittäminen, mm. asiakastyytyväisyystutkimus vähintään 30 investointi- ja kehittämishanketta 300 työpaikkaa strategian mukaisille toimialoille kasvuhakuisten yritysten kartoittaminen ja kehittämisprosessien tukeminen 10 onnistunutta sukupolvenvaihdosta 2-3 yrityksen etabloitumista 5 yrittäjän etabloitumista seudulla jo toimivaan yritykseen Keskeiset toimenpiteet: Savonlinnan seudun yrityspalvelut liittyi Yritys-Suomi -verkoston jäseneksi. Yritys-Suomi palvelujen kehittäminen -hankkeessa allekirjoitettiin kymmenen toimijan kesken Savonlinnan seudun yrityspalvelusopimus. Sopimus sertifioitiin alkuvuodesta 2011 työ- ja elinkeinoministeriössä. Yrinet-asiakkuudenhallinta järjestelmä on otettu käyttöön ja järjestelmää onkin käytetty kiitettävästi. Savonlinnan seudulla vapaana olevat yritystilat on kattavasti koottu internet-palveluun, kävijämäärät ovat olennaisesti kasvaneet edelliseen vuoteen nähden. Yrityskohtaisia investointihankkeita on ollut 36 yrityksessä, ja 16

17 investointikanta on ollut 9,4 miljoonaa euroa. Investoinnit ovat käsittäneet kone- ja laiteinvestointeja, uusien toimipisteiden perustamisia sekä toimitilojen laajentamisia. Yrityskohtaisia kehittämishankkeita on ollut 48 yrityksessä, ja hankekanta on ollut 2,6 miljoonaa euroa. Kehittämishankkeet ovat sisältäneet osaamisen vahvistamista, tuotannon- ja myynnin tehostamistoimenpiteitä, kansainvälisten valmiuksien tehostamista sekä henkilöstön kehittämisvalmennusta. Sukupolvenvaihdoksia on ollut 16 kpl, joiden myötä on säilytetty 33 työpaikkaa. Suurin osa jatkajista on tullut yrityksen ulkopuolelta. Uusia työpaikkoja on käynnissä olevissa kehittämishankkeissa syntymässä 540 kpl (Yrinet-asiakastiedot). Lisäksi elinkeinopoliittisin toimenpitein (mm. kuitulevytehtaan hankinta) on turvattu seudulle n. 350 työpaikkaa. Yritysverkostojen koordinointia on toteutettu mm. seuraavissa verkostoissa: Sukelluskalastusyritysten verkosto, Punkaharjun matkailuyritysten verkosto, seudun retkiluistelu yritysverkosto/ratojen tekijäyritykset ja palvelujen tuottajayritykset, seudun hyvinvointialan merkittävimpien yritysten verkosto, Metallitiimi, elektroniikka-alan yritysverkosto, Lakeland Saimaa -verkosto, matkailuyritysten tietojärjestelmäverkosto, kertopuun jatkojalostaminen ja tuotteistaminen -verkosto ja erikoiskalusteiden markkinointiverkosto. Strategiset investointi- ja kehittämishankkeet Yritystalo Schauman, vanhan kuitulevytehtaan kehittäminen -hanke Savonlinnan seudun kuntayhtymä osti UPM-Kymmene Wood Oy:ltä osoitteessa Schaumanintie 5 sijaitsevan vanhan kuitulevytehtaan rakennuksen tontteineen. Kauppahinta oli euroa. Kiinteistön hallintaa varten perustettiin Kiinteistö Oy Schaumanintien Yritystalo ( ). Sopimusehtojen mukaisesti UPM-Kymmene Wood Oy purki pois vanhat tuotantolinjat ja tyhjensi tehtaan mennessä. Savonlinnan seudun kuntayhtymä on käynnistänyt ELY-keskuksen osarahoittaman kehittämishankkeen, jonka tavoitteena on muuttaa vanha kuitulevytehdas Yritystalo Schaumaniksi ja hakea tehtaaseen vuokralaisiksi kasvuhakuisia yrityksiä. Projekti päättyy vuoden 2011 lopussa. Yritystalon avajaiset pidettiin elokuussa Savonlinnan seudun yrittäjien kauppalaiva -tapahtuman yhteydessä. Kiinteistössä tehdyn kuntoarvion mukaan kiinteistön peruskunnostaminen vaatii noin 5,7 miljoonan euron satsauksen, toisaalta rakennuksessa on vuokrattavaa alaa noin m 2. Syksyn aikana kunnostettiin pääosa rakennuksen katosta ja vuodelle 2011 on varauduttu julkisivujen, ikkunoiden, ovien ja räystäiden kunnostukseen. Tehtäviä pakollisia Hankkeilla ja yrityskohtaisilla tuki-ja kehittämistoimilla on luotu tai säilytetty yli 900 työpaikkaa. 17

18 Bioetanolitehdashankkeessa on käynnistetty aktiivinen vaihe sijoittajien mukaan saamiseksi. Rahoituskonsultit ovat kontaktoineet merkittävimmät kotimaiset sijoittajatahot ja myös ulkomaisia kontakteja on selvitetty. korjaustoimenpiteitä varten kiinteistöyhtiö on ottanut kiinteistövakuudellista lainaa euroa. Vuodelta 2010 liikevaihtoa kiinteistöyhtiölle kertyi euroa. Tilikauden ( ) tappiota kirjattiin euroa. Vuokralaisia vuoden lopussa oli 7 kpl:tta ja tiloja käytössä n m 2 ja lisäksi UPM:n käytössä on edelleen 3600 m 2. Suomen Bioetanoli Oy:n bioetanolitehdas -hanke Bioetanolitehdashankkeessa on käynnistetty aktiivinen vaihe sijoittajien mukaan saamiseksi. Rahoituskonsultit ovat kontaktoineet merkittävimmät kotimaiset sijoittajatahot ja myös ulkomaisia kontakteja on selvitetty. Punkaharjun kunta on aktivoinut Bio Port Oy:n (ent. Pihlaport Oy) sijoitusyhtiöksi, johon haetaan pääasiassa kuntasektorin sijoittajia takausjärjestelyin osallistumaan hankkeen oman pääomanehtoisen rahoituksen kokoamiseen. Punkaharjun kunta on päättänyt myöntää Bioport Oy:lle 4 miljoonan euron takauksen. Savonlinnan seudun kuntayhtymä on valmistellut 3 miljoonan euron sijoitusta Bio Port Oy:hyn. Hankkeelle on haettu 18 miljoonan euron kehittämistukea ELY-keskukselta/Työ- ja elinkeinoministeriöltä. Lopullinen hankkeen investointipäätös edellyttää koko rahoituspaketin toteutumista. Ammattikalastuksen liiketoiminnan edellytysten kehittäminen Savonlinnan seudulla - hankkeen esiselvityshanke Esiselvityshankkeen toteutusaika oli ja se toteutettiin suunnitellun mukaisesti. Selvityksen tulokset ja päätelmät on koottu Kalastuksen esiselvitys julkaisuun. Etelä-Savon ELY-keskus myönsi euron rahoituksen hankkeelle. Kuntayhtymä sitoutui hankkeen rahoitukseen eurolla. Hankkeen esiselvityksessä todetaan, että kalastuksen logistiikkakeskukselle (irtopakastuslaitos) Savonlinnan alueella on selkeä tarve. Sijoittumispaikka on edelleen auki. Rahoitus ko. logistiikkakeskukselle on tämän EU-ohjelmakauden aikana mahdollinen 90 % julkisen tuen avulla. Logistiikkakeskuksen rakentamisen tulee tapahtua vuoden 2013 loppuun mennessä. Edellytykset kannattavalle liiketoiminnalle ovat alustavien laskelmien mukaan hyvät. Waterways Forward -hanke Waterways Forward -hanke käynnistyi helmikuussa Hankkeessa on tarkoituksena kehittää sisävesiliikenteen kehittämisohjelmaa hyödyntäen hankkeessa mukana olevien, lähinnä eurooppalaisten, sisävesiliikenteen asiantuntijoiden asiantuntemusta. Hankkeella haetaan myös kansainvälistä osaamista suorien EU-hankkeiden hallinnoin- 18

19 tiin ja toteuttamiseen. Hankkeessa on mukana 17 eri organisaatiota 13 Euroopan maasta. Savonlinnan seudun kuntayhtymä on hankkeessa ainoa suomalainen osapuoli. Hanke on tuottanut Saimaan alueen kattavan aluetason analyysin, joka toimii pohjana, kun hankkeessa haetaan parhaita eurooppalaisia käytäntöjä vesiteiden hyödyntämisessä. Hankkeessa on perustettu työryhmä, johon on koottu asiantuntijoita Saimaan alueelta selvittämään vesiliikenteen tulevaisuuden haasteita. Lisäksi on osallistuttu Itä- Suomen liikennestrategian valmistelutyöhön ja sitä myötä vaikutettu vesiliikenteen huomioimiseen Itä- Suomen liikennestrategiassa. 19

20 Puutoimialan kehittäminen Tavoitteet 2010: Mekaanisen puunjalostuksen jalostusaste on noussut ja alihankintaverkostoitumisen kautta seudulle on syntynyt merkittävä puunjalostuksen keskittymä. Eastwood-hanke Tavoitteet 2010: tarjota välineitä yritys- ja yritysryhmäkohtaisten kehittämishankkeiden käynnistämiseen ja toteutukseen toimialan kehittämispotentiaali seudulla on kartoitettu syvällisempiä kehittämisprosesseja on käynnissä 10:ssä eri yrityksessä mahdollisimman monen kehittämisprosessin kypsyminen investointi- ja kehittämishankkeiksi Keskeiset toimenpiteet: Maakunnan puualan yrityksistä on kartoitettu kaksi kolmasosaa, joista kolmekymmentä on lähtenyt käyttämään Eastwood-ohjelmaa aktiivisesti yrityksen kehittämisen yhtenä välineenä. Toisen toimintapuoliskon aikana on selvitetty maakunnan puualan yritysten konkreettisia kehittämistarpeita ja -mahdollisuuksia. Maakunnan puualan yrityksistä on kartoitettu kaksi kolmasosaa, joista kolmekymmentä on lähtenyt käyttämään Eastwood-ohjelmaa aktiivisesti yrityksen kehittämisen yhtenä välineenä. Näissä yrityskohtaisissa prosesseissa on syntynyt konkreettisia toimenpidesuunnitelmia tuotannolliseen toimintaan ja tuotekehitykseen sekä markkinointiin ja asiakashakuun liittyen. Noin kaksikymmentä yritystä on hakenut kehittämistoimille rahoitusta sekä kansallisista että EUrahastoista. Merkittävinä yhteistyökumppaneina ovat toimineet kuntien elinkeinotoimet sekä alueelliset elinkeinoyhtiöt, joiden neuvojen ansiosta yrittäjät ovat alkaneet hyödyntää Eastwood-ohjelman palveluja. Yrityskohtaisten hankkeiden lisäksi on käynnistynyt myös joitakin ryhmähankkeita, joissa Etelä- Savon yrittäjät ovat mukana. Näistä mainittakoon esimerkkinä Pietarin alueen markkinoiden kartoitus, lämpöpuun tuotteistus sekä vientimarkkinointi ja erilaiset markkinaselvitykset kotimarkkinoilla 20

21 Teknologiatoimialan kehittäminen Tavoitteet 2010: Seudulla on merkittävä paperi- ja selluloosateollisuudelle koneita ja laitteita suunnitteleva ja valmistava teknologiateollisuuskeskittymä, jonka toimintaympäristön kehittämiseksi on luotu teknologiapuisto. Keskeiset toimenpiteet: Teollisuuden kanssa valmisteltiin osallistumista alueen elinkeinoperustaa vahvistaviin ja kansainvälistäviin di-työprojekteihin sekä muiden alueen teollisen rakenteen uudistamisen ja vahvistamisen kannalta tärkeisiin teknologiaprojekteihin. Käynnistettiin seitsemän alaan liittyvää di-työtä alueellisena yhteistyönä. Näistä neljä liittyi Pietarin ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston kaksoistutkintoihin kemiantekniikan alalla. Elektroniikan 3K-tehdas Tavoitteet 2010: elektroniikkateollisuuden alueellisen kehittymisen ja kasvun tukeminen palvelujen, tutkimuksen ja toimintaympäristön avulla sekä uusien alan työpaikkojen syntyminen alueelle asiakastavoite n. 90 yritystä ja muuta tahoa kaksi Teknologia- ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen (Tekes) rahoittamaa tutkimushanketta kehitetään paikallista kehitysyksiöiden välistä yhteistyötä pyritään luomaan uusia paikallisia yhteistyömalleja alan ammatillisen koulutuksen kehittämiseksi kehitetään 3K-tehtaan tuotekehitykseen liittyvää osaamista ja palveluja toteutetaan osaltaan seudullista markkinointia 3K-tehdas toimii Teknologiakeskus Elektroniassa. 3K-tehtaan toimintaan kuuluu yrityksille sekä oppilaitoksille suunnatut palvelut elektroniikka-alan tutkimuksen, tuotekehityksen, koulutuksen ja valmistuksen alueilla. 21

22 Keskeiset toimenpiteet: Vuonna 2010 toteutettiin kahta Tekes:n rahoittamaa tutkimushanketta yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston Kuopion ja Joensuun yksiköiden sekä Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun kanssa. Toinen hankkeista päättyi huhtikuussa 2010 ja toinen hanke jatkuu vuoden 2011 loppuun. Samojen yhteistyötahojen kanssa käynnistettiin valmistelut kahdesta uudesta tutkimushankkeesta ja ne saatettiin hakuvaiheeseen keväällä Hankkeet käynnistyivät vuoden 2010 loppupuolella ja ne kestävät vuoden 2013 loppuun saakka. Lisäksi luotiin tutkimukseen liittyvä yhteistyömalli Kuitulaboratorion kanssa ja jatkossa 3K-tehtaalla on teollisuuselektroniikan sektorin paikallisen toimijan rooli ns. älykkäät koneet ja metsäteollisuuden mittausjärjestelmät tutkimushankkeessa. Koulutuksen sektorilla tehtiin yhteistyötä Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston kanssa yhteistyösopimuksen tavoitteiden mukaisesti. Vuoden 2010 aikana järjestettiin yhteistyössä mm. Elektroniikkateollisuuden tuotantotyöntekijä -koulutus, joka toteutui 3K-tehtaalla kevään ja kesän aikana. Savonlinnan Ammatti- ja aikuisopiston kanssa jatkettiin yhteistyösopimusta ja samalla se muutettiin toistaiseksi voimassaolevaksi. 3K-tehtaan palveluiden käyttö kasvoi edellisestä vuodesta ja vuonna 2010 palvelu- ja tutkimustoiminnan osalta 3K-tehtaalla oli yhteistyötahoina yhteensä 60 alan yritystä ja oppilaitosta. 3K-tehtaan palveluiden käyttö kasvoi edellisestä vuodesta ja vuonna 2010 palvelu- ja tutkimustoiminnan osalta 3Ktehtaalla oli yhteistyötahoina yhteensä 60 alan yritystä ja oppilaitosta. 22

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen 1 20.11.2015 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen Jarmo Kauppinen kehittämisjohtaja, varatoimitusjohtaja JOSEK Oy Mistä

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa

yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa Yhden luukun periaate? Eri osa-alueisiin erikoistuneet toimijat pystyvät yhdessä

Lisätiedot

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Kasvava hevosala Hevosalan tiedon, taidon, voimavarojen ja osaamisen kokoamisella tiiviiseen yhteistoimintaan on suuri merkitys hevosalan ja alueellisten hevoskeskittymien

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Sillanrakentaja-pilotti Yrityspalvelut -tilaisuus

Sillanrakentaja-pilotti Yrityspalvelut -tilaisuus Sillanrakentaja-pilotti Yrityspalvelut -tilaisuus EGR-rahoitus Sillanrakentaja -pilotissa Sillanrakentaja on Broadcom yhtiöstä irtisanottujen työllisyystilanteen parantamiseen perustuvan EGR-hankkeen toimenpide

Lisätiedot

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Helmikuu 2017 Outi Kaihola Etelä-Savon ELY-keskus Rahoitus EU:lta ja valtiolta Maaseuturahasto Sijainti maaseudulla Alle 10 hlöä työllistävät (mikroyritykset), maataloustuotteiden

Lisätiedot

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Markus Björlin, Elämysaalto Jan Gäddnäs, Gaia Events Pertti Karttunen, Suomen Kanoottiliitto Pellervo Kokkonen, Savonlinnan Innovaatiokeskus Jukka

Lisätiedot

SeutuYp tukihanke 2009-2013. Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu

SeutuYp tukihanke 2009-2013. Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu SeutuYp tukihanke 2009-2013 Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu Seudullisen yrityspalvelun toimintamallin kehittäminen OHJAAVAT LINJAUKSET TE toimistouudistus Yritys Suomen kehittäminen

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

STRATEGIA, TAVOITTESIIN JA TOSUUN Green Energy Green Energy Show

STRATEGIA, TAVOITTESIIN JA TOSUUN Green Energy Green Energy Show STRATEGIA, TAVOITTESIIN JA TOSUUN 2.11.2016 Strategia Ensimmäisen kierroksen tavoite (Ohryssä 26.8.) Missio Visio Toimintaperiaatteet Painopistelinjauksia Toisen kierroksen tavoite (Ohryssä 21.10.) Tavoitteet

Lisätiedot

Yritysten rahoitus- ja kehittämispalvelut Kaakkois-Suomessa

Yritysten rahoitus- ja kehittämispalvelut Kaakkois-Suomessa Yritysten rahoitus- ja kehittämispalvelut Kaakkois-Suomessa 12.5.2015 Yritys-Suomi palvelut yhteinen roadmap Perustmisneuvon ta - TE-toimisto - Elinkeinoyhtiöt - ProAgria Koulutus Yrittäjäkurssit Oma Yritys-

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisavustus

Yrityksen kehittämisavustus Yrityksen kehittämisavustus Laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 9/2014 Valtioneuvoston asetus valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 716/2014 TEM/1012/03.01.04/2015 ohje

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja

Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Perustettu vuonna 1996 Henkilöstömäärä: 34 (2015) Liikevaihto vuonna 2014: 6,1 milj. euroa, josta kuntarahan

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Alueelliset innovaatiot ja kokeilut -varojen alueellinen jako 2016 Ennakoitu rakennemuutos, euroa Kasvusopimukset, euroa Yhteensä, euroa Uudenmaan liitto 317 000 1 466 000 1 783 000 Hämeen liitto 183 000

Lisätiedot

KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016

KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016 1 1 KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016 Kemin kaupunki ja Kemin Digipolis Oy ovat sopineet tässä esitetyn suunnitelman mukaisesta kehittämistoimeksiannosta vuodelle 2016: 1. TAUSTAA Kemin kaupunki on aktiivinen

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS. Luonnos 1 26.3.2014

OSAKASSOPIMUS. Luonnos 1 26.3.2014 OSAKASSOPIMUS Luonnos 1 26.3.2014 Sisällys 1. Sopijapuolet... 2 2. Osakassopimuksen tarkoitus ja omistajatahto... 2 3. Yhtiön tarkoitus ja tehtävät... 3 4. Osakkeenomistajien keskinäiset suhteet... 3 5.

Lisätiedot

Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke

Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke 1.1.2017-31.12.2019 Sotkamo 13.1.2017 Talousjohtaja Heidi Pyykkönen, Hankejohtaja Arto Asikainen ja Kohdepäällikkö Minna Hirvonen Hankevalmistelun

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Yhdessä enemmän Mistä kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun? Matkailun tiekartta 2015 2025

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Pohjois-Savon maakuntaseminaari 27.9.2013 Kari Aalto Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

Anna tilaa yrittäjyydelle

Anna tilaa yrittäjyydelle Tervetuloa! Anna tilaa yrittäjyydelle Kouvolan Uusyritysneuvonnan 20-vuotisjuhla 9.12.2016 Kouvolassa Yrityspalvelupäällikkö Leena Gardemeister, Kinno 2 Matkakertomus Toiminta alkaa Kouvolan seudun kuntayhtymässä

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Haastamme ja innostamme yrityksiä kasvuun ja kilpailukyvyn kehittämiseen.

Haastamme ja innostamme yrityksiä kasvuun ja kilpailukyvyn kehittämiseen. Haastamme ja innostamme yrityksiä kasvuun ja kilpailukyvyn kehittämiseen. Jykesin palvelut yrittäjille Yrittäjä työllistää seminaari 23.11.2016 Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö

Lisätiedot

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Rahoituksen kohdentuminen Pohjois-Karjalassa Rahoituslähteet: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta LARK5-seminaari 22.9.2016 Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta Perho Liiketalousopisto Oy:n tavoite Perho Liiketalousopisto

Lisätiedot

Matkailun alueelliset tietovarannot

Matkailun alueelliset tietovarannot Matkailun alueelliset tietovarannot MIKÄ MATKAILUN ALUEELLISET TIETOVARANNOT? VALTAKUNNALLINEN SÄHKÖINEN MATKAILUN TIEDONHALLINTAJÄRJESTELMÄ Sähköinen järjestelmä, jolla voidaan kerätä tietoa alueiden

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

3.1 Karelia Expert matkailupalvelu Oy:n roolin ja aseman määrittäminen

3.1 Karelia Expert matkailupalvelu Oy:n roolin ja aseman määrittäminen JOENSUUN KAUPUNGIN MATKAILUPALVELUSOPIMUS 1. Osapuolet Palvelun tuottaja Karelia Expert matkailupalvelu Oy (0932125-7) Koskikatu 5, 80100 Edustaja Toimitusjohtaja Markku Litja Palvelun tilaaja Edustaja

Lisätiedot

VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT

VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT MAA JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ JUHA NIEMELÄ 8.6.2016 1 Sininen biotalous kasvua vesiluonnonvarojen kestävästä hyödyntämisestä ja vesiosaamisesta Maapallon väestö vuonna 2030 noin 9

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Voimakkaasti kasvuhakuiset pk-yritykset

Voimakkaasti kasvuhakuiset pk-yritykset Voimakkaasti kasvuhakuiset pk-yritykset 2016 pk-yritysbarometri Alivaltiosihteeri Petri Peltonen Työ- ja elinkeinoministeriö 1 Voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten osuus yrityskannasta (%) Voimakkaasti

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 JULKISET HANKINNAT... 3 Syrjimättömyys... 3 Yhdenvertaisuus... 3 Avoimuus... 3 Suhteellisuus... 3 HANKINTATOIMINNAN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 2 Strategiaperusta Visio: Kasvava Valkeakoski on puhtaasta luonnosta ja asiakaslähtöisistä palveluista tunnettu kaupunki asukkaiden ja yritysten

Lisätiedot

KEHITTÄMISYHTEISÖ TUKEMAAN PK-YRITYSTEN KASVUA JA KANSAINVÄLISTYMISTÄ. Teollisuus 2026 Ohjausryhmä

KEHITTÄMISYHTEISÖ TUKEMAAN PK-YRITYSTEN KASVUA JA KANSAINVÄLISTYMISTÄ. Teollisuus 2026 Ohjausryhmä KEHITTÄMISYHTEISÖ TUKEMAAN PK-YRITYSTEN KASVUA JA KANSAINVÄLISTYMISTÄ Teollisuus 2026 Ohjausryhmä 7.6.2016 TAUSTAA Koko Suomen tuleva BKT-kasvu ja sitä myöten koko hyvinvointimme on lähes täysin Pk-yritysten

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien 2016-2019 julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Talousvaliokunta Talousjohtaja Mika Niemelä 8.10.2015 TAE2016: TEM politiikkalohkoittain

Lisätiedot

To u N e t / E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o i l l e - o s a h a n k e. O h j a u s r y h m ä 1 3. 3.

To u N e t / E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o i l l e - o s a h a n k e. O h j a u s r y h m ä 1 3. 3. To u N e t / E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o i l l e - o s a h a n k e O h j a u s r y h m ä 1 3. 3. 2 0 1 4 L a h t i E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o

Lisätiedot

Laihia 1.9.2015 Matti Jaskari

Laihia 1.9.2015 Matti Jaskari Laihia 1.9.2015 Matti Jaskari Leader YHYRES Leader-toiminta on Euroopan laajuinen verkosto. Suomessa 54 Leader-ryhmää, koko Euroopassa yli 3000. Leader YHYRES toiminta-alue: Isokyrö, Laihia, Vaasan Vähäkyrö

Lisätiedot

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Strategia 2015-2017 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Opiskelijan parhaaksi Työelämän parhaaksi Laadukasta koulutusta, joustavasti ja uudistuen Osaava,

Lisätiedot

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Elinkeinoministeri Olli Rehn Uudistuksen tuettava kasvua Tavoitteenamme on suunnata

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus 1 (6) Osavuosikatsaus 1/2016 MHS 4/2016 asia nro 63 Maakuntajohtajan katsaus Tuleva aluehallintouudistus Pääministeri Sipilän hallitus on päättänyt toteuttaa vuoden 2019 alusta alkaen laajan SOTE- ja aluehallinnon

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä.

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä. TÄSSÄ TOIMINNAN SEURANNAN RAPORTISSA SEURATAAN KUUKAUSITTAIN ENONTEKIÖN KEHITYS OY TÄRKEIMPIÄ TOIMIA, SEKÄ KATSOTAAN SEURAAVAN KUUKAUDEN JO SOVITTUJA TEEMOJA. RAPORTTI LAADITAAN KUUKAUSITTAIN JA ESITETÄÄN

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma 18.2.2014 18.2.2014 Page 1 Sisältö Strategiakaavio Päivitetyt tavoitteet, visio ja toimenpide-esitykset 18.2.2014 Page 2 Strategiakaavio Tavoitteet

Lisätiedot

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 Kemijärven Yrittäjät ry VISIO Kemijärven Yrittäjät ry tavoittelee vahvaa tulevaisuutta hoitamalla rakentavalla yhteistyöllä yrittäjyyden asiat kuntoon. Kemijärven Yrittäjät ry

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Kokkola, Rovaniemi, Oulu ja Kajaani Syksy 2013 Kari Aalto

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Kokkola, Rovaniemi, Oulu ja Kajaani Syksy 2013 Kari Aalto Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Kokkola, Rovaniemi, Oulu ja Kajaani Syksy 2013 Kari Aalto Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen

Lisätiedot

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa matalaenergiarakentamisessa 26.3.2009 matalaenergiarakentamisessa 1 Kestävä Yhdyskunta 2007-2012ohjelma Lähtökohtia

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

POVERIA BIOMASSASTA Hanke-esittely

POVERIA BIOMASSASTA Hanke-esittely POVERIA BIOMASSASTA Hanke-esittely 24.2.2016 Antti Niemi POVERIA BIOMASSASTA Toteutusaika: 1.9.2015-30.6.2018 Budjetti: 798 645 Päärahoittaja: ELY-keskus Euroopan maaseuturahaston varoista Tavoite: Uusiutuvan

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Infotilaisuus hankehakijoille ELY-keskus 22.1.2015 Komission näkemys Suomen kilpailukyvystä Nurkkakuntaisuus uhkaa Merkittävimmät ongelmat jalostusasteessa ja innovaatiotoiminnassa

Lisätiedot

SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS

SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS MAATALOUSKONETEOLLISUUS JA AGROTEKNOLOGIAVERKOSTO Suomalaisen maatalouskoneteollisuuden liikevaihto ja vienti on kasvanut huomattavasti 1990-luvun alusta Alan liikevaihto

Lisätiedot

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014 Viitostie Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi 1 VIITOSTIE Kehittyvin ja monipuolisin elämysreitti niin kotimaisille kuin ulkomailta saapuville automatkailijoille Suomessa 2 Viitostie

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

Puu-Hubi toimintamalli. Ari Hynynen

Puu-Hubi toimintamalli. Ari Hynynen Puu-Hubi toimintamalli Ari Hynynen 09.06.2015 Puurakentamisen innovaatioympäristö puurakentamisen ekosysteemi kunnat SeAMK kaupungit metsäkeskus 2 1 yliopistot maakuntaliitto yksilöt ELY-keskus verkostoituminen

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA

VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Hämeenlinna 15.4.2011 Verkosto- ja hanketapaaminen Sivu 1 Valtakunnallinen hanketoiminta Toimintatapa

Lisätiedot

Sopimus Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon matkailutoimijoiden välisestä markkinointiyhteistyöstä ja siihen liittyvästä yhteistoiminnasta

Sopimus Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon matkailutoimijoiden välisestä markkinointiyhteistyöstä ja siihen liittyvästä yhteistoiminnasta LUONNOS 1 (5) SAIMAA-SOPIMUS 2017-2019 Sopimus Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon matkailutoimijoiden välisestä markkinointiyhteistyöstä ja siihen liittyvästä yhteistoiminnasta 1. Sopimusosapuolet 1. Imatran

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2011 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot