Toimintakertomus. Savonlinnan seudun kuntayhtymä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimintakertomus. Savonlinnan seudun kuntayhtymä"

Transkriptio

1 Toimintakertomus 2010 Savonlinnan seudun kuntayhtymä

2 Kuvat: Savonlinnan Seudun Matkailu Oy ja Savonlinnan seudun kuntayhtymä Taitto: Kulttuuriosuuskunta Vehrä 2011

3 Toimintakertomus 2010 Savonlinnan seudun kuntayhtymä SEUTUJOHTAJAN KATSAUS 6 TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 9 ELINKEINOPOLITIIKKA 13 TOIMINTA JA TULOKSET Alkavat ja 0-2 vuotiaat yritykset 15 Kehittyvät yritykset ja yrityssiirrot 16 Strategiset investointi- ja kehittämishankkeet 17 Puutoimialan kehittäminen 20 Matkailutoimialan kehittäminen 25 Maaseutuyritysten kehittäminen 34 Hankevalmistelu 36 Lentoliikenne 37 KUNTAYHTYMÄN ORGANISAATIO 39 KUNTAYHTYMÄN TEHTÄVÄ 40 LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO 41 TALOUS VUONNA Käyttötalouden toteutuminen 47 Tuloslaskelman toteutuminen 48 Investoinnit 49 Rahoitusosan toteutuminen 50 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 51 YHTEYSTIEDOT 54 savonlinnaseutu.fi 3

4

5 Kaiken toimintamme tavoitteena on työskennellä niiden asioiden puolesta, jotka tuovat seudulle uutta työtä ja turvaavat olemassa olevia työpaikkoja ja näin lisäävät yleistä hyvinvointia. Savonlinnan seudun kuntayhtymän työntekijöinä meidän tehtävämme on vastata seudullisesta elinkeinoelämän kehityksestä, valvoa jäsenkuntien yhteisiä etuja, kehittää yhteistyötä sekä toteuttaa yhteisiä suunnittelu-ja kehittämishankkeita. Pitkäjänteinen työ tähtää siihen, että vuonna 2020 Savonlinnan seutu on kestävästä kehityksestään kansainvälisesti tunnettu maailman puhtain järvialue, jonne halutaan matkustaa, investoida ja muuttaa asumaan. Saavutimme vuodelle 2010 asettamamme toiminnan tavoitteet hyvin, ensi vuodeksi tavoittelemme jo kiitettävää arvosanaa. Vuoden 2020 välimaaliin on vielä matkaa, eikä polku tule olemaan kivetön tai mutkaton, mutta olemme vakaalla ja hyvällä tiellä. Askelmerkit ja suunnitelmat Savonlinnan seudun kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin parantamiseen ovat kohdallaan. Onnistumiseen tarvitaan nyt toimijoiden ja kehittämiskumppaneiden aktiivisuutta ja sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin jotta voimme vastaisuudessakin kertoa asuvamme, työskentelevämme ja viettävämme laatuaikaa hyvän elämän seudulla. Marjukka Aarnio Seutujohtaja

6 SEUTUJOHTAJAN KATSAUS Seudullisen elinkeinopolitiikan tavoitteena on luoda Savonlinnan seudulle uusia työpaikkoja sekä turvata olemassa olevia työpaikkoja. Vuoden 2010 aikana luodun vision mukaisesti vuonna 2020: Savonlinnan seutu on kansainvälisesti tunnettu kestävän kehityksen järvialue, jonka kasvu perustuu vahvaan kykyyn tuottaa erikoistuneita palveluja, elämyksiä ja korkean teknologian asiakasratkaisuja. Seutu on kilpailukykyinen investointikohde valituilla kärkitoimialoilla: teknologiateollisuus, tuotteiltaan uudistuva metsäteollisuus ja matkailu. Paikalliset yritykset ovat menestyviä: kasvavia, kansainvälistyviä ja verkostoituvia. UPM on toteuttanut 20 miljoonan euron investoinnin ja Savonlinnan seudulle on valmistumassa maailman modernein koivuvaneritehdas. Globaali investointilama osui kipeästi seudun teollisuuteen, joka on keskittynyt investointihyödykkeiden valmistukseen ja niihin liittyviin teollisiin palvelutuotteisiin. Kone- ja metalliteollisuudessa kysyntätilanne on kuitenkin parantunut päätoimittajien osalta oleellisesti ja saadut tilaukset tulevat kesään 2011 mennessä näkymään sekä kapasiteetin että työvoiman lisäämisenä. Syksyllä 2010 käynnistyneet yritysten rekrytoinnit ja uusien yritysten sijoittumiset seudulle sekä tiedot mm. metalliteollisuuden tilauskasvusta ovat vahvoja signaaleja elinkeinoelämän elpymisestä. Seudun haasteena on alihankkijoiden hintakilpailukyky, mutta oletettavasti kärkiyritysten suuri tilauskanta tulee näkymään myös seudun alihankkijoiden parantuneena tilauskantana ja työllisyytenä. Sähkönjakelujärjestelmiä, erikoistuneita ohutlevytuotteita, teollisuuselektroniikkaa ja muissa omia tuotteita kehittävissä ja erikoistuneissa yrityksissä työntekijämäärät ovat kasvaneet tasaisesti. UPM on toteuttanut 20 miljoonan euron investoinnin ja Savonlinnan seudulle on valmistumassa maailman modernein koivuvaneritehdas. Samanaikaisesti 6

7 Yritystalo Schaumania on kehitetty kasvuhakuisten yritysten yritystalona. Hyvä esimerkki innovatiivisista pk-yrityksistä on Punkalive Oy, joka on aloittanut maailman valloituksen uudella kertopuukalustemallistollaan. Puutoimialaa kehitetään neljän maakunnan yhteisellä Eastwood-kasvu- ja kehittämisohjelmalla. Veneteollisuuden palvelukeskittymään voidaan suunnata jälleen toimenpiteitä, koska teollisuudenala lähti vahvaan kasvuun ja seudun osaajat ovat selvinneet taantuman aiheuttamasta pudotuspelistä hyvin. Bioetanolitehdashanke on yksi seudullisen strategian keskeisiä elinkeinohankkeita. Noin 100 miljoonan euron investointihankkeen merkitys on seudulle erittäin suuri ja toteutuessaan sen vaikutukset ovat noin 500 työpaikkaa sekä lukuisia muita välillisiä myönteisiä vaikutuksia. Rakennusala on tarjonnut työmahdollisuuksia pääasiassa korjausrakentamisessa mutta jonkin verran myös uudisrakentamisessa. Kyrönsalmen toisen sillan rakentaminen on loppumetreillä ja Savonlinnan rinnakkaisväylän rakentaminen työllistää myös paikallista kuljetus- ja maansiirtoalan työvoimaa. Savonlinnan seudun matkailutoimialan kehitys on positiivista ja odotukset kesän 2011 osalta ovat korkeat. Seudun matkailuinvestointien (30 kohdetta) yhteismäärä on 340 miljoonaa euroa, joista käynnissä tai käynnistymässä olevien hankkeiden arvo n. 80 miljoonaa euroa. Hyvinvointipalveluyritykset ja wellness-palveluyritykset on tunnistettu seudun tulevaisuuden mahdollisuuksiksi. Innovaatiokeskuksen matkailun- ja elämystuotannon osaamiskeskusohjelma ja Karelia-hanke siirrettiin Savonlinnan seudun kuntayhtymään heinäkuussa Samalla matkailun kokonaiskehittäminen vahvistui toisaalta Savonlinnan seudun kuntayhtymässä toisaalta Savonlinnan Seudun Matkailu Oy:ssä. Yhteistyön tulokset ovat kantaneet hedelmää ja mm. venäläismatkailijoiden määrä kasvaa tasaisesti. Lentoliikenteen osalta neuvoteltiin uusi kolmivuotinen sopimus, joka turvaa sekä vientivetoisen elinkeinoelämän kansainväliset yhteydet että matkailualan tarpeet. Säännöllisellä reittilentoliikenteellä on varmistettu Savonlinnan lentokentän toimintamahdollisuudet, joten lentoliikenteen sopimusta voidaan pitää tyydyttävänä muilta osin paitsi taloudellisesti lentoliikenne lohkaisee kuntayhtymän budjetista yli kolmasosan. Savonlinnan seudulla yrityksen perustamisesta kiinnostuneet ovat olleet aktiivisesti liikkeellä. Yrityksiä perustettiin vuonna 2010 kiitettävästi enemmän kuin vuonna Viimeisimpinä vuosina uudet yritykset ovat olleet selkeästi palvelupainotteisia. Palvelujen osalta mm. taloushallinnon kasvuhakuisen pk-yritystoiminnan henkilöstötarpeisiin vastaaminen edellyttää alan koulutuksen kehittämistä. Kehitystyössä korostuu erityisesti Mikkelin ammattikorkeakoulun, Etelä-Savon Bioetanolitehdashanke on yksi seudullisen strategian keskeisiä elinkeinohankkeita. Noin 100 miljoonan euron investointihankkeen merkitys on seudulle erittäin suuri ja toteutuessaan sen vaikutukset ovat noin 500 työpaikkaa sekä lukuisia muita välillisiä myönteisiä vaikutuksia. 7

8 ELY-keskuksen, Savonlinnan TEtoimiston sekä Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston yhteistyö alan yritysten kanssa. Seudun kärkialojen tutkimukseen ja kehittämiseen on resursoitu tällä hetkellä seitsemän professuuria. Elinkeinostrategian mukaisesti yhteisiä panostuksia kohdennetaan pitkäjänteisesti seudun osaamiskärkiin: Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkimus- ja kehitystyöhön kuitulaboratorioon ja Kaakkois-Suomen kuitu/energia-alaan pohjautuvan osaamiskeskuksen toimintaan. Vuonna 2010 käynnistettiin neuvottelut Mikkelin ammattikorkeakoulun vahvemmasta roolista kuitulaboratorion soveltavassa tutkimustoiminnassa. Seudun yhteisen edunvalvonnan painopisteitä olivat Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan kampuksen toimintojen pitkäjänteinen kehittäminen, Mikkelin ammattikorkeakoulun kehittäminen, Lappeenrannan teknillisen yliopiston kuituerottelutekniikkaan liittyvät seudun kärkitoimialoja tukevat osaamisalat, Metsäntutkimuslaitoksen toiminnot sekä Enonkosken kalanviljelyslaitoksen toiminta. Seudullinen hankintatoimi on kilpailuttanut tai antanut asiantuntija-apua lähes 80 %:ssa seudun julkisista tavara- ja palveluhankinnoista. Hankintojen keskittäminen tehokkaaseen hankintayksikköön on tuottanut seudun julkisorganisaatioille suoraa hyötyä ja säästöjä. Myös alueen elinkeinoelämä hyötyy ammattitaitoisesta hankintatoimesta, koska hankinnat toteutetaan tasapuolisesti ja syrjimättömästi hankintalakia noudattaen. Seudullinen hankintatoimi laati hankintastrategian, jossa selkeytettiin toiminnan tavoitteita sekä lisäksi toteutettiin asiakastyytyväisyysmittaus. Hankintoja suoritettiin noin 150 kpl, joiden arvo oli noin 25 miljoonaa euroa. Seudun kärkialojen tutkimukseen ja kehittämiseen on resursoitu tällä hetkellä seitsemän professuuria. 8

9 TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Hallinto Hallinnon osalta vuoden 2010 tavoitteet olivat: 1. tehokas yhteistyö kumppanuusorganisaatioiden kanssa 2. toteuttajaverkoston ohjaaminen strategisiin tavoitteisiin 3. yhteinen edunvalvonta, elinkeinostrategian mukaisen kuntayhteistyön yleinen kehittäminen, yhteisten suunnittelu- ja kehittämishankkeiden mahdollistaminen 4. tehokkaan työskentelyn edellytysten varmistaminen Keskeiset toimenpiteet: Syyskaudella 2009 aloitettu yhteistyöprosessi kumppanuusorganisaatioiden kanssa jatkui yhteistyön tehostamiseksi ja strategisten kumppaneiden sitouttamiseksi yhteiseen elinkeinostrategiaan. Tulevaisuustyöpajan nimellä toimineen työryhmän toiminnan lopputuloksena syntyi seudun yhteinen elinkeinopoliittinen visio tavoitevuodelle 2020: Savonlinnan seutu on kansainvälisesti tunnettu kestävän kehityksen järvialue, jonka kasvu perustuu vahvaan kykyyn tuottaa erikoistuneita palveluja, elämyksiä ja korkean teknologian asiakasratkaisuja. Seutu on kilpailukykyinen investointikohde valituilla kärkitoimialoilla: teknologiateollisuus, tuotteiltaan uudistuva metsä teollisuus ja matkailu. Paikalliset yritykset ovat menestyviä; kasvavia, kansainvälistyviä ja verkostoituvia. Vaikka kuntayhtymä kumppaneineen saavutti yhteisen näkemyksen seudun elinkeinoelämän tulevaisuuden tilasta, käytännössä nykyiset kehitysresurssit ovat hyvin rajalliset halutun muutoksen toteuttamiseen. 9

10 Kuntayhtymälle laadittiin arvot yhteistyössä henkilöstön kanssa: Asiakaslähtöisyys Yhteistyökykyisyys Vaikuttavuus Asiantuntijuus tekemisen korkea laatu konkreettinen käytännönläheinen miten kehitämme laatua ja asiantuntijuutta? miten toimimme asiakaslähtöisesti? miten mittaamme asiakastyytyväisyyttä? verkostoitunut (kansainvälinen, kansallinen) luotettavuus kannustavuus myönteinen, rohkaiseva läsnä oleva mutkattomuus miten verkostoituneita olemme? mitä luotettavuus on? miten kannustamme - sisäisesti ja ulkoisesti? miten olemme paremmin läsnä? tuloksellisuus edelläkävijyys pitkäjänteisyys kestävää kehitystä tukeva ympäristötehokas missä olemme edelläkävijöitä? missä haluaisimme olla edelläkävijöitä? miten tuemme kestävää kehitystä omalla toiminnallamme? Vuonna 2010 panostettiin erityisesti seudun yhteiseen edunvalvontaan: Kuntayhtymän kaikkea toimintaa ohjaavat arvot ovat asiantuntijuus, yhteistyökyky ja vaikuttavuus. Lentoliikenteen turvaaminen ja rahoituksen varmistaminen vuosille Parikkala-Syväoron rajanylityspaikka ja Parikkala-Elisenvaara ratayhteys Itä-Suomen yliopisto: Opettajakoulutuksen vahvistaminen Savonlinnassa Metsäkeskuksen toimintojen alueellistaminen Bioetanolitehdashankkeen käynnistäminen Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto/Mikkelin Ammattikorkeakoulu: Savonlinnan kuitulaboratorion toiminnan kehittäminen ja hyödyntäminen Hallinnollisina prosesseina vietiin läpi suunnitellut arkistotoimen alkuun saattaminen sekä kuntayhtymän sopimushallinnan siirtäminen Dynastyasianhallintajärjestelmään. Vuoden 2010 aikana varamiesjärjestelmä varmistettiin ostopalvelusopimuksen turvin. 10

11 Seudullinen hankintatoimi Seudullisen hankintatoimen osalta tavoitteena vuonna 2010 aikana olivat: toimintamallien selkeyttäminen ja päivittäminen sekä tulevaisuuden tavoitteiden hahmottaminen neuvottelut jäsenorganisaatioidensa kanssa ja suunnitelmat hankintatoimen kehittämiseksi raportoinnin kehittäminen jäsenorganisaatiolle kustannusten määräytymisestä, toiminnasta saatavista hyödyistä ja hankintojen toteutuksista toiminta- ja palveluprosessien selkiyttäminen ja sitä kautta hankintaprosessin tehokkuuden ja laadunhallinnan kehittäminen sisäisen koulutuksen järjestäminen jäsenorganisaatioille Hankintastrategiassa on selkeytetty toiminnan tavoitteita ja jäsenorganisaatioiden tahtotilaa toiminnalle. Keskeiset toimenpiteet: Keskeisin saavutus oli seutuhallituksen hyväksymä hankintastrategia. Strategiatyössä on kuultu laajasti hankintatoimen jäsenorganisaatioita sekä seudun elinkeinoelämää. Keskusteluja on käyty hankintojen lähtökohdista, erityiskysymyksistä ja tavoitteista sekä hankintatoimelle asetettujen tavoitteiden aiheuttamista kustannusvaikutuksista. Hankintastrategiassa on selkeytetty toiminnan tavoitteita ja jäsenorganisaatioiden tahtotilaa toiminnalle. Lisäksi on toteutettu laaja asiakastyytyväisyysmittaus, jonka tulokset arvioidaan vuoden 2011 aikana. Raportoinnin kehittäminen on liitetty hankintastrategiatyöhön siten, että strategian mittaristo toimii myös raportointityökaluna. Lisäksi tilinpäätöksen yhteydessä raportoidaan keskeisimmät suoritteet hankintaseurannan pohjalta. Raportoinnin kehitystyö jatkuu vuonna Hankintatoimen tehtävien ja työmäärän lisääntymisen johdosta hankintasuunnitelmia on aikataulutettu uudelleen vuonna 2010 siten, että vuosisopimuskilpailutukset jakautuvat nyt tasaisemmin eri vuosille. Näin vuosittaisten kilpailutusten joukkoon mahtuu paremmin myös erillishankintoja, joiden määrä on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Hankintatoimi on lisäksi kehittänyt sisäisesti toiminta- ja palveluprosesseja, että hankintaprosessi olisi tehokas ja laadukas. Toimintojen mallintaminen jatkuu vuonna Seudullinen hankintatoimi on järjestänyt vuoden 2010 aikana ulkoisia koulutuksia kolme sekä useita pienimuotoisia hankintainfoja. Ulkoisia koulutuksia on kohdennettu erityisesti seudun tarjoajille. 11

12 Koulutusten tavoitteena on ollut tiedottaa julkisten hankintojen HILMA-ilmoituskanavasta, lisätä tarjoajien osaamista hankintaprosessissa tarjoajien näkökulmasta sekä antaa valmiuksia jättää tarjouspyynnön mukainen tarjous. Lisäksi hankintatoimi on järjestänyt tilauskoulutuksena rakennuttamiseen ja urakoiden kilpailuttamiseen liittyvän seudullisen koulutustapahtuman. 12

13 ELINKEINOPOLITIIKKA Savonlinnan seudun elinkeinopolitiikan strategiset päämäärät on määritelty seuraavasti: 1. Savonlinnan seudun talous kasvaa Pietarin alueen kasvun tukemana 2. Savonlinnan seutu on Itä-Suomen yrittäjämyönteisin seutu, jossa kaikkien kuntien toiminnot on viritetty yrittäjyyden edistämiseen strategisen elinkeinopolitiikan avulla 3. Seudulla on merkittävä paperi- ja selluloosateollisuudelle koneita ja laitteita suunnitteleva ja valmistava teknologiateollisuuskeskittymä, jonka toimintaympäristön kehittämiseksi on luotu teknologiapuisto 4. Seudulla on yksi Suomen johtavia veneteollisuus- ja palvelukeskittymiä 5. Savonlinnan seudusta on tullut yksi Suomen johtavista ja innovatiivisimmista ympärivuotisista matkailukeskuksista, joka hyödyntää Saimaa-brändiä, ainutlaatuista järviluontoa sekä Savonlinnan oopperajuhlien ja muiden seudun kulttuuritoimijoiden korkeatasoista tarjontaa tehokkaasti. Matkailu on voimakkaasti kansainvälistynyt mm. suorien charterlentojen ansiosta 6. Savonlinnan seudulla on vahvistuva kaupallinen keskus sekä kasvavaa hyvinvointialan yritystoimintaa, erityisesti seudun merkittävä wellness-palvelukeskittymä on voimistunut ja saanut uusia markkinoita Venäjältä 7. Mekaanisen puunjalostuksen jalostusaste on noussut ja alihankintaverkostoitumisen kautta seudulle on syntynyt merkittävä puunjalostuksen keskittymä 8. Savonlinnan seudulla on valmius käynnistää Bioetanolitehtaan toiminta, jolloin kotimaisen energian tuotanto ja käyttö lisääntyy seudulla 13

14 14 Elinkeinopolitiikan tavoitteena vuonna 2010 olivat: työpaikkojen säilyttäminen ja lisääminen (kompensoivat toimet, suhdannetilanne) investointien lisääminen (erityisesti matkailu, teknologia ja liikenne) seudun yritystoiminnan kansainvälistäminen, painopisteenä Luoteis-Venäjä osaamisrakenteiden kehittäminen

15 TOIMINTA JA TULOKSET 2010 Alkavat ja 0-2 vuotiaat yritykset/ Itä-Savon Uusyrityskeskus ry Tavoitteet 2010: talousalueelle 90 uutta yritystä, joista 20 kpl naisten perustamia uusia työpaikkoja 100 kpl käydään läpi 120 kpl 0-2 vuotiasta yritystä - tavoitteena jatkokoulutus + muut edistävät toimenpiteet 36 yritykselle 6-8 kpl tietoiskutyyppisiä koulutuksia 0-2 vuotiaille yrityksille Keskeiset toimenpiteet: Neuvonnassa kävi 354 asiakasta, joista uusia yrittäjäkokelaita 279 kpl. Uusia yrityksiä perustettiin Itä-Savon Uusyrityskeskuksen kautta 124 kpl. Nousua edellisestä vuodesta on 17%. Talousalueen koko yritysperustanta vuonna 2010 oli 167 kpl, joten osuudeksi kokonaisperustannasta tuli 74%. Perustetuista yrityksistä naisten perustamia oli 41 kpl. Uusia työpaikkoja syntyi tätä kautta 190 kpl. 0-2 vuoden ikäisiä yrityksiä kontaktoitiin vuoden aikana 130 kpl ja jatkotoimenpiteisiin ohjattiin näistä 19 yritystä. Savonlinnan TE-toimistolle annettiin starttirahalausuntoja 86 kpl ja jatkostarttilausuntoja 59 kpl. Finnveran pienlainoihin annettiin 23 lausuntoa. Startti-info tilaisuuksia järjestettiin 10 kertaa. Osallistujia näissä oli 50 kpl. Toimiville yrittäjille järjestettiin tietoiskutyyppisiä koulutuksia 6 kertaa. Osallistujia näihin oli 120 kpl. Kaikkiin luento-, starttiinfo ja tiedotustilaisuuksiin osallistui vuoden aikana 639 henkilöä. Keväällä suoritettiin ISO 9001-laatuvaatimusten mukaisesti asiakastyytyväisyystutkimus. Arvosanaksi tuli kiitettävä 9- (8,78) arvoasteikolla Itä-Savon Uusyrityskeskus sai Laatusertifioinnin vuonna Vuonna 2010 suoritettiin SFS- Inspectan toimesta toiminnan ulkoinen auditointi. Toiminnassa ei havaittu puutteita tai kehityskohteita. Sen sijaan se noteerattiin Suomen tasolla esimerkilliseksi. Itä-Savon Uusyrityskeskus noteerattiin laatusertifioinnin kriteerein mitattuna Suomen tasolla esimerkilliseksi toimijaksi. 15

16 Vuosi Perustettu yhteensä UYK avulla perustetut %-osuus Yhteensä Kehittyvät yritykset ja yrityssiirrot Tavoitteet 2010: yhdistää eri toimijoiden palveluprosessit ja tiedottaminen asiakaslähtöisesti palvelutason laadun takaaminen ja kehittäminen, mm. asiakastyytyväisyystutkimus vähintään 30 investointi- ja kehittämishanketta 300 työpaikkaa strategian mukaisille toimialoille kasvuhakuisten yritysten kartoittaminen ja kehittämisprosessien tukeminen 10 onnistunutta sukupolvenvaihdosta 2-3 yrityksen etabloitumista 5 yrittäjän etabloitumista seudulla jo toimivaan yritykseen Keskeiset toimenpiteet: Savonlinnan seudun yrityspalvelut liittyi Yritys-Suomi -verkoston jäseneksi. Yritys-Suomi palvelujen kehittäminen -hankkeessa allekirjoitettiin kymmenen toimijan kesken Savonlinnan seudun yrityspalvelusopimus. Sopimus sertifioitiin alkuvuodesta 2011 työ- ja elinkeinoministeriössä. Yrinet-asiakkuudenhallinta järjestelmä on otettu käyttöön ja järjestelmää onkin käytetty kiitettävästi. Savonlinnan seudulla vapaana olevat yritystilat on kattavasti koottu internet-palveluun, kävijämäärät ovat olennaisesti kasvaneet edelliseen vuoteen nähden. Yrityskohtaisia investointihankkeita on ollut 36 yrityksessä, ja 16

17 investointikanta on ollut 9,4 miljoonaa euroa. Investoinnit ovat käsittäneet kone- ja laiteinvestointeja, uusien toimipisteiden perustamisia sekä toimitilojen laajentamisia. Yrityskohtaisia kehittämishankkeita on ollut 48 yrityksessä, ja hankekanta on ollut 2,6 miljoonaa euroa. Kehittämishankkeet ovat sisältäneet osaamisen vahvistamista, tuotannon- ja myynnin tehostamistoimenpiteitä, kansainvälisten valmiuksien tehostamista sekä henkilöstön kehittämisvalmennusta. Sukupolvenvaihdoksia on ollut 16 kpl, joiden myötä on säilytetty 33 työpaikkaa. Suurin osa jatkajista on tullut yrityksen ulkopuolelta. Uusia työpaikkoja on käynnissä olevissa kehittämishankkeissa syntymässä 540 kpl (Yrinet-asiakastiedot). Lisäksi elinkeinopoliittisin toimenpitein (mm. kuitulevytehtaan hankinta) on turvattu seudulle n. 350 työpaikkaa. Yritysverkostojen koordinointia on toteutettu mm. seuraavissa verkostoissa: Sukelluskalastusyritysten verkosto, Punkaharjun matkailuyritysten verkosto, seudun retkiluistelu yritysverkosto/ratojen tekijäyritykset ja palvelujen tuottajayritykset, seudun hyvinvointialan merkittävimpien yritysten verkosto, Metallitiimi, elektroniikka-alan yritysverkosto, Lakeland Saimaa -verkosto, matkailuyritysten tietojärjestelmäverkosto, kertopuun jatkojalostaminen ja tuotteistaminen -verkosto ja erikoiskalusteiden markkinointiverkosto. Strategiset investointi- ja kehittämishankkeet Yritystalo Schauman, vanhan kuitulevytehtaan kehittäminen -hanke Savonlinnan seudun kuntayhtymä osti UPM-Kymmene Wood Oy:ltä osoitteessa Schaumanintie 5 sijaitsevan vanhan kuitulevytehtaan rakennuksen tontteineen. Kauppahinta oli euroa. Kiinteistön hallintaa varten perustettiin Kiinteistö Oy Schaumanintien Yritystalo ( ). Sopimusehtojen mukaisesti UPM-Kymmene Wood Oy purki pois vanhat tuotantolinjat ja tyhjensi tehtaan mennessä. Savonlinnan seudun kuntayhtymä on käynnistänyt ELY-keskuksen osarahoittaman kehittämishankkeen, jonka tavoitteena on muuttaa vanha kuitulevytehdas Yritystalo Schaumaniksi ja hakea tehtaaseen vuokralaisiksi kasvuhakuisia yrityksiä. Projekti päättyy vuoden 2011 lopussa. Yritystalon avajaiset pidettiin elokuussa Savonlinnan seudun yrittäjien kauppalaiva -tapahtuman yhteydessä. Kiinteistössä tehdyn kuntoarvion mukaan kiinteistön peruskunnostaminen vaatii noin 5,7 miljoonan euron satsauksen, toisaalta rakennuksessa on vuokrattavaa alaa noin m 2. Syksyn aikana kunnostettiin pääosa rakennuksen katosta ja vuodelle 2011 on varauduttu julkisivujen, ikkunoiden, ovien ja räystäiden kunnostukseen. Tehtäviä pakollisia Hankkeilla ja yrityskohtaisilla tuki-ja kehittämistoimilla on luotu tai säilytetty yli 900 työpaikkaa. 17

18 Bioetanolitehdashankkeessa on käynnistetty aktiivinen vaihe sijoittajien mukaan saamiseksi. Rahoituskonsultit ovat kontaktoineet merkittävimmät kotimaiset sijoittajatahot ja myös ulkomaisia kontakteja on selvitetty. korjaustoimenpiteitä varten kiinteistöyhtiö on ottanut kiinteistövakuudellista lainaa euroa. Vuodelta 2010 liikevaihtoa kiinteistöyhtiölle kertyi euroa. Tilikauden ( ) tappiota kirjattiin euroa. Vuokralaisia vuoden lopussa oli 7 kpl:tta ja tiloja käytössä n m 2 ja lisäksi UPM:n käytössä on edelleen 3600 m 2. Suomen Bioetanoli Oy:n bioetanolitehdas -hanke Bioetanolitehdashankkeessa on käynnistetty aktiivinen vaihe sijoittajien mukaan saamiseksi. Rahoituskonsultit ovat kontaktoineet merkittävimmät kotimaiset sijoittajatahot ja myös ulkomaisia kontakteja on selvitetty. Punkaharjun kunta on aktivoinut Bio Port Oy:n (ent. Pihlaport Oy) sijoitusyhtiöksi, johon haetaan pääasiassa kuntasektorin sijoittajia takausjärjestelyin osallistumaan hankkeen oman pääomanehtoisen rahoituksen kokoamiseen. Punkaharjun kunta on päättänyt myöntää Bioport Oy:lle 4 miljoonan euron takauksen. Savonlinnan seudun kuntayhtymä on valmistellut 3 miljoonan euron sijoitusta Bio Port Oy:hyn. Hankkeelle on haettu 18 miljoonan euron kehittämistukea ELY-keskukselta/Työ- ja elinkeinoministeriöltä. Lopullinen hankkeen investointipäätös edellyttää koko rahoituspaketin toteutumista. Ammattikalastuksen liiketoiminnan edellytysten kehittäminen Savonlinnan seudulla - hankkeen esiselvityshanke Esiselvityshankkeen toteutusaika oli ja se toteutettiin suunnitellun mukaisesti. Selvityksen tulokset ja päätelmät on koottu Kalastuksen esiselvitys julkaisuun. Etelä-Savon ELY-keskus myönsi euron rahoituksen hankkeelle. Kuntayhtymä sitoutui hankkeen rahoitukseen eurolla. Hankkeen esiselvityksessä todetaan, että kalastuksen logistiikkakeskukselle (irtopakastuslaitos) Savonlinnan alueella on selkeä tarve. Sijoittumispaikka on edelleen auki. Rahoitus ko. logistiikkakeskukselle on tämän EU-ohjelmakauden aikana mahdollinen 90 % julkisen tuen avulla. Logistiikkakeskuksen rakentamisen tulee tapahtua vuoden 2013 loppuun mennessä. Edellytykset kannattavalle liiketoiminnalle ovat alustavien laskelmien mukaan hyvät. Waterways Forward -hanke Waterways Forward -hanke käynnistyi helmikuussa Hankkeessa on tarkoituksena kehittää sisävesiliikenteen kehittämisohjelmaa hyödyntäen hankkeessa mukana olevien, lähinnä eurooppalaisten, sisävesiliikenteen asiantuntijoiden asiantuntemusta. Hankkeella haetaan myös kansainvälistä osaamista suorien EU-hankkeiden hallinnoin- 18

19 tiin ja toteuttamiseen. Hankkeessa on mukana 17 eri organisaatiota 13 Euroopan maasta. Savonlinnan seudun kuntayhtymä on hankkeessa ainoa suomalainen osapuoli. Hanke on tuottanut Saimaan alueen kattavan aluetason analyysin, joka toimii pohjana, kun hankkeessa haetaan parhaita eurooppalaisia käytäntöjä vesiteiden hyödyntämisessä. Hankkeessa on perustettu työryhmä, johon on koottu asiantuntijoita Saimaan alueelta selvittämään vesiliikenteen tulevaisuuden haasteita. Lisäksi on osallistuttu Itä- Suomen liikennestrategian valmistelutyöhön ja sitä myötä vaikutettu vesiliikenteen huomioimiseen Itä- Suomen liikennestrategiassa. 19

20 Puutoimialan kehittäminen Tavoitteet 2010: Mekaanisen puunjalostuksen jalostusaste on noussut ja alihankintaverkostoitumisen kautta seudulle on syntynyt merkittävä puunjalostuksen keskittymä. Eastwood-hanke Tavoitteet 2010: tarjota välineitä yritys- ja yritysryhmäkohtaisten kehittämishankkeiden käynnistämiseen ja toteutukseen toimialan kehittämispotentiaali seudulla on kartoitettu syvällisempiä kehittämisprosesseja on käynnissä 10:ssä eri yrityksessä mahdollisimman monen kehittämisprosessin kypsyminen investointi- ja kehittämishankkeiksi Keskeiset toimenpiteet: Maakunnan puualan yrityksistä on kartoitettu kaksi kolmasosaa, joista kolmekymmentä on lähtenyt käyttämään Eastwood-ohjelmaa aktiivisesti yrityksen kehittämisen yhtenä välineenä. Toisen toimintapuoliskon aikana on selvitetty maakunnan puualan yritysten konkreettisia kehittämistarpeita ja -mahdollisuuksia. Maakunnan puualan yrityksistä on kartoitettu kaksi kolmasosaa, joista kolmekymmentä on lähtenyt käyttämään Eastwood-ohjelmaa aktiivisesti yrityksen kehittämisen yhtenä välineenä. Näissä yrityskohtaisissa prosesseissa on syntynyt konkreettisia toimenpidesuunnitelmia tuotannolliseen toimintaan ja tuotekehitykseen sekä markkinointiin ja asiakashakuun liittyen. Noin kaksikymmentä yritystä on hakenut kehittämistoimille rahoitusta sekä kansallisista että EUrahastoista. Merkittävinä yhteistyökumppaneina ovat toimineet kuntien elinkeinotoimet sekä alueelliset elinkeinoyhtiöt, joiden neuvojen ansiosta yrittäjät ovat alkaneet hyödyntää Eastwood-ohjelman palveluja. Yrityskohtaisten hankkeiden lisäksi on käynnistynyt myös joitakin ryhmähankkeita, joissa Etelä- Savon yrittäjät ovat mukana. Näistä mainittakoon esimerkkinä Pietarin alueen markkinoiden kartoitus, lämpöpuun tuotteistus sekä vientimarkkinointi ja erilaiset markkinaselvitykset kotimarkkinoilla 20

21 Teknologiatoimialan kehittäminen Tavoitteet 2010: Seudulla on merkittävä paperi- ja selluloosateollisuudelle koneita ja laitteita suunnitteleva ja valmistava teknologiateollisuuskeskittymä, jonka toimintaympäristön kehittämiseksi on luotu teknologiapuisto. Keskeiset toimenpiteet: Teollisuuden kanssa valmisteltiin osallistumista alueen elinkeinoperustaa vahvistaviin ja kansainvälistäviin di-työprojekteihin sekä muiden alueen teollisen rakenteen uudistamisen ja vahvistamisen kannalta tärkeisiin teknologiaprojekteihin. Käynnistettiin seitsemän alaan liittyvää di-työtä alueellisena yhteistyönä. Näistä neljä liittyi Pietarin ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston kaksoistutkintoihin kemiantekniikan alalla. Elektroniikan 3K-tehdas Tavoitteet 2010: elektroniikkateollisuuden alueellisen kehittymisen ja kasvun tukeminen palvelujen, tutkimuksen ja toimintaympäristön avulla sekä uusien alan työpaikkojen syntyminen alueelle asiakastavoite n. 90 yritystä ja muuta tahoa kaksi Teknologia- ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen (Tekes) rahoittamaa tutkimushanketta kehitetään paikallista kehitysyksiöiden välistä yhteistyötä pyritään luomaan uusia paikallisia yhteistyömalleja alan ammatillisen koulutuksen kehittämiseksi kehitetään 3K-tehtaan tuotekehitykseen liittyvää osaamista ja palveluja toteutetaan osaltaan seudullista markkinointia 3K-tehdas toimii Teknologiakeskus Elektroniassa. 3K-tehtaan toimintaan kuuluu yrityksille sekä oppilaitoksille suunnatut palvelut elektroniikka-alan tutkimuksen, tuotekehityksen, koulutuksen ja valmistuksen alueilla. 21

22 Keskeiset toimenpiteet: Vuonna 2010 toteutettiin kahta Tekes:n rahoittamaa tutkimushanketta yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston Kuopion ja Joensuun yksiköiden sekä Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun kanssa. Toinen hankkeista päättyi huhtikuussa 2010 ja toinen hanke jatkuu vuoden 2011 loppuun. Samojen yhteistyötahojen kanssa käynnistettiin valmistelut kahdesta uudesta tutkimushankkeesta ja ne saatettiin hakuvaiheeseen keväällä Hankkeet käynnistyivät vuoden 2010 loppupuolella ja ne kestävät vuoden 2013 loppuun saakka. Lisäksi luotiin tutkimukseen liittyvä yhteistyömalli Kuitulaboratorion kanssa ja jatkossa 3K-tehtaalla on teollisuuselektroniikan sektorin paikallisen toimijan rooli ns. älykkäät koneet ja metsäteollisuuden mittausjärjestelmät tutkimushankkeessa. Koulutuksen sektorilla tehtiin yhteistyötä Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston kanssa yhteistyösopimuksen tavoitteiden mukaisesti. Vuoden 2010 aikana järjestettiin yhteistyössä mm. Elektroniikkateollisuuden tuotantotyöntekijä -koulutus, joka toteutui 3K-tehtaalla kevään ja kesän aikana. Savonlinnan Ammatti- ja aikuisopiston kanssa jatkettiin yhteistyösopimusta ja samalla se muutettiin toistaiseksi voimassaolevaksi. 3K-tehtaan palveluiden käyttö kasvoi edellisestä vuodesta ja vuonna 2010 palvelu- ja tutkimustoiminnan osalta 3K-tehtaalla oli yhteistyötahoina yhteensä 60 alan yritystä ja oppilaitosta. 3K-tehtaan palveluiden käyttö kasvoi edellisestä vuodesta ja vuonna 2010 palvelu- ja tutkimustoiminnan osalta 3Ktehtaalla oli yhteistyötahoina yhteensä 60 alan yritystä ja oppilaitosta. 22

Seudulliset yrityspalvelut seudullisen kilpailukyvyn rakentajana

Seudulliset yrityspalvelut seudullisen kilpailukyvyn rakentajana Seudulliset yrityspalvelut seudullisen kilpailukyvyn rakentajana Case Savonlinna Seutujohtaja Marjukka Aarnio 6.5.2010 Seutujohtaja Marjukka Aarnio Savonlinnan seudun kuntayhtymä Savonlinnan seutu 2. 3.

Lisätiedot

Uuden Savonlinnan elinkeinostrategia 2013 2016. Yrittäjäjärjestöjen ja kauppakamarin puheenjohtajisto 12.12.2011

Uuden Savonlinnan elinkeinostrategia 2013 2016. Yrittäjäjärjestöjen ja kauppakamarin puheenjohtajisto 12.12.2011 Uuden Savonlinnan elinkeinostrategia 2013 2016 Yrittäjäjärjestöjen ja kauppakamarin puheenjohtajisto 12.12.2011 KERIMÄEN, PUNKAHARJUN, PUUMALAN KUNTIEN JA SAVONLINNAN KAUPUNGIN YHDISTYMINEN SEKÄ ELINKEINOSTRATEGIAN

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013

Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013 Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013 OHJELMAKOKONAISUUDEN RAKENNE valtakunnallinen teknologiateollisuuden kehittämisohjelma Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

SAVONLINNAN SEUDUN KUNTAYHTYMÄ

SAVONLINNAN SEUDUN KUNTAYHTYMÄ SAVONLINNAN SEUDUN KUNTAYHTYMÄ Kuntayhtymäsuunnitelma Talousarvio vuodelle 2010 ja Taloussuunnitelma vuosille 2010 2012 Työvaliokunta 2.9.2009 Seutuhallitus 17.9.2009 Seutuvaltuusto 22.10.2009 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

Savonlinnan kaupungin matkailualueet. Tausta-aineistoa

Savonlinnan kaupungin matkailualueet. Tausta-aineistoa Savonlinnan kaupungin matkailualueet Tausta-aineistoa Savonlinnan matkailun kehittämisen lähtökohdat Savonlinna on Suomen järvimatkailun pääkaupunki Matkailu kehittyy myönteisesti ja kiinnostaa myös sijoittajia

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT Palvelut yrittäjille Neuvonta ja rekisteröintipalvelut Yrittäjäkoulutukset ja valmennuspalvelut Tuotteistetut asiantuntijapalvelut ja muut kehittämispalvelut

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/lehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Yritysten

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

viestintäsuunnitelma 2012 YRITYS-SUOMI Seinäjoen seutu Viestintäsuunnitelma 2012

viestintäsuunnitelma 2012 YRITYS-SUOMI Seinäjoen seutu Viestintäsuunnitelma 2012 YRITYS-SUOMI Seinäjoen seutu Viestintäsuunnitelma 2012 1 Taustaa Työ- ja elinkeinoministeriö kehittää ja koordinoi Yritys-Suomi-palvelukokonaisuutta Suomalainen yrityspalvelujärjestelmä on tehtyjen tutkimusten

Lisätiedot

Olemme vahva toimija ja suunnannäyttäjä Lapin yritystoiminnan asiantuntijakentässä. Tarjoamme asiakkaillemme Lapin parasta yritysneuvonta ja

Olemme vahva toimija ja suunnannäyttäjä Lapin yritystoiminnan asiantuntijakentässä. Tarjoamme asiakkaillemme Lapin parasta yritysneuvonta ja Olemme vahva toimija ja suunnannäyttäjä Lapin yritystoiminnan asiantuntijakentässä. Tarjoamme asiakkaillemme Lapin parasta yritysneuvonta ja edunvalvontatukea kaikilla yritystoiminnan osa alueilla koko

Lisätiedot

Finnvera. Rahoitusratkaisuja suomalaisyritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen. Aura Jyrki Isotalo

Finnvera. Rahoitusratkaisuja suomalaisyritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen. Aura Jyrki Isotalo Finnvera Rahoitusratkaisuja suomalaisyritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen Aura 21.10.2016 Jyrki Isotalo 1 Finnvera täydentää rahoitusmarkkinoita ja auttaa suomalaisia luomaan uutta. 2 Finnvera pähkinänkuoressa

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013 Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus 1 Kehittämismahdollisuuksia yrityksille Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Strategia Päivitetty

Strategia Päivitetty Strategia 2020 Päivitetty 25.8.16 Visio Matkailun identiteettimme rakentuu luontaisista elementeistä, joita alueesta viestitään muutenkin Luonto, Aurinko, Onnellisuus, Energia, Kansainvälisyys Visio muodostuu

Lisätiedot

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi.

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. 1 Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. OECD on tehnyt Suomen maaseutupolitiikasta kaksi ns, maatutkintaa. Viimeisin on vuodelta 2006-2008. Sen johtopäätöksenä

Lisätiedot

Arttu-seminaari 24.5.2011

Arttu-seminaari 24.5.2011 Arttu-seminaari 24.5.2011 Tervetuloa Lappeenrantaan! L A P P E E N R A N N A N K A U P U N K I Kaupunginjohtaja Seppo Miettinen 1 Lappeenranta 2011 72 000 asukkaan vahva ja monipuolinen maakuntakeskus

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008 Huomiota ohjelman toteutuksesta ja haasteita hyvinvointisektorin kehittämistoiminnalle jatkossa 8.1.2009 Maarit Siitonen Ohjelman tekninen toteutus: - Toiminta-alueena neljä maakuntaa: Etelä-Savo, Pohjois-Savo,

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Miset Matkailu. Miset Matkailun tehtävät 5.12.2013

Miset Matkailu. Miset Matkailun tehtävät 5.12.2013 Miset Matkailu Miset Matkailun tehtävät Mikkelin seudun matkailumarkkinointi VisitMikkeli Palvelusopimus Mikkelin seudun matkailupalvelu ry (7 kuntaa, n. 150 yritystä) Yhteistyössä yrittäjien ja eri sidosryhmien

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista

Lisätiedot

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen 1 20.11.2015 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen Jarmo Kauppinen kehittämisjohtaja, varatoimitusjohtaja JOSEK Oy Mistä

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011. Susanna Kulmala Lomalaidun ry

Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011. Susanna Kulmala Lomalaidun ry Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011 Susanna Kulmala Lomalaidun ry Taustaa Hanketta on ollut suunnittelemassa maaseutumatkailun ja kylätoiminnan kehittäjiä

Lisätiedot

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Keski-Suomen matkailustrategia 2020 Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Vanhan (2005) matkailustrategian tavoitteet peruslähtökohtana yrityslähtöisyys, julkinen sektori toimii edellytysten luojana

Lisätiedot

LTK:n es. TA 2018 TS 2019 TS Selite TA 2017 Raami 2018

LTK:n es. TA 2018 TS 2019 TS Selite TA 2017 Raami 2018 Budjettiyhteenveto Kehittämiskeskus Selite TA 2017 Raami 2018 LTK:n es. TA 2018 TS 2019 TS 2020 Ulkoiset ja sisäiset yht. Myyntituotot 779 960 223 297 190 796 164 025 149 727 Tuet ja avustukset 573 291

Lisätiedot

Etelä-Karjalan matkailun yhteismarkkinointi

Etelä-Karjalan matkailun yhteismarkkinointi Etelä-Karjalan matkailun yhteismarkkinointi Missio & visio Missio Johtaa ja toteuttaa maakunnan matkailumarkkinointia yhteismarkkinoinnin perusperiaatteiden mukaisesti (kotimaa ja kv) Visio Suomen suosituin

Lisätiedot

GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014

GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 Hannele Eskelinen, Suvi Ahola 3.11.2014 www.gosaimaa.com 1 Holiday Club Resorts Oy Perustettu 1986 Liikevaihto 123 m Henkilöstö 751 22 lomakeskusta Suomessa, 2 Ruotsissa, 6 Espanjassa

Lisätiedot

Rahoitusta yritystoiminnan

Rahoitusta yritystoiminnan Rahoitusta yritystoiminnan alkuun Finnverasta rahoitusta yritystoiminnan käynnistämiseen Suunnitteletko yrityksen perustamista? Hyvä liikeidea, yrittäjävalmiudet ja huolellinen suunnittelu auttavat liiketoiminnan

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Toivoo, että olette viihtyneet Imatralla

Toivoo, että olette viihtyneet Imatralla Toivoo, että olette viihtyneet Imatralla 51 vuotias, naimisissa, 4 lasta ja 4 lastenlasta harrastuksena golf, penkkiurheilu, kokkailu ja TYÖ kokenut matkailun gona: kapakkatausta Sokos Hotels ketjussa

Lisätiedot

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Valtakunnallinen kylämatkailun kehittämishanke Kylien tapahtumat ja kylämatkailutuotteet tervetuloakylaan.fi

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Energianeuvonnan tavoite Kuluttajat löytävät tiedon ja neuvontapalvelut helposti Kuluttajat

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Energiahankkeet. Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Energiahankkeet. Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Energiahankkeet Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010 Bioenergiaosaamisen tuotteistaminen liiketoiminnaksi Toteutus 1.8.2008 31.7.2010 Budjetti 199 000 PK

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Polina Kiviniemi Vapaa-ajan palvelut ohjelma / FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Karjalan matkailun kehittämispäivä 12.10.2010 Imatra

Lisätiedot

26.1.2015 Ari Hiltunen

26.1.2015 Ari Hiltunen 26.1.2015 Ari Hiltunen Kilpailukyvyn ja elinkeinopolitiikan ohjaus- ja toimintakokonaisuus Selonteko Jyväskylän valtuustolle 26.1.2015 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 2. Jyväskylän Yritystehdas 3. Tehokkaat

Lisätiedot

yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa

yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa Yhden luukun periaate? Eri osa-alueisiin erikoistuneet toimijat pystyvät yhdessä

Lisätiedot

Uusyrityskeskuksien kokonaistilanne. Joulukuu 2014. Vastauksia huomisen kysymyksiin

Uusyrityskeskuksien kokonaistilanne. Joulukuu 2014. Vastauksia huomisen kysymyksiin Uusyrityskeskuksien kokonaistilanne Joulukuu 2014 Vastauksia huomisen kysymyksiin Esityksen tarkoituksena on kertoa tutkimuksesta, jossa selvitettiin uusyritysten kautta perustettujen yritysten henkiinjäämistä.

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Etelä-Savosta kansainvälisille markkinoille kommenttipuheenvuoro

Etelä-Savosta kansainvälisille markkinoille kommenttipuheenvuoro Etelä-Savosta kansainvälisille markkinoille kommenttipuheenvuoro Kilpailuetua viennistä ja kansainvälistymisestä Ville Paasonen Etelä-Savon teknologia-asiamies Pietarissa Miktech Oy MISSIO: Miktech tuottaa

Lisätiedot

SAVONLINNAN SEUDUN KUNTAYHTYMÄ

SAVONLINNAN SEUDUN KUNTAYHTYMÄ SAVONLINNAN SEUDUN KUNTAYHTYMÄ Kuntayhtymäsuunnitelma Talousarvio vuodelle 2009 ja Taloussuunnitelma vuosille 2009 2011 Työvaliokunta 5.9.2008 Seutuhallitus 18.9.2008 Seutuvaltuusto 30.10.2008 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Kasvava hevosala Hevosalan tiedon, taidon, voimavarojen ja osaamisen kokoamisella tiiviiseen yhteistoimintaan on suuri merkitys hevosalan ja alueellisten hevoskeskittymien

Lisätiedot

Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas. 29.11.2012 Mika Muinonen

Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas. 29.11.2012 Mika Muinonen Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas 29.11.2012 Mika Muinonen Taustaa (1) Bioenergia on maakunnallinen kärkiala Etelä-Savossa maan parhaat metsät ja suurin hyödyntämätön potentiaali

Lisätiedot

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Kasva uusille markkinoille Kehitä tuotteistasi kansainvälisesti

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017 OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2017 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus-

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset. Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa Harri Kivelä

Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset. Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa Harri Kivelä DM 450969 01-2017 Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa 8.6.2017 Harri Kivelä DM 450969 01-2017 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 3 000 Perustettujen yritysten lkm suurilla kaupunkiseuduilla 2006-2012

Lisätiedot

KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016

KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016 1 1 KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016 Kemin kaupunki ja Kemin Digipolis Oy ovat sopineet tässä esitetyn suunnitelman mukaisesta kehittämistoimeksiannosta vuodelle 2016: 1. TAUSTAA Kemin kaupunki on aktiivinen

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

SeutuYp tukihanke 2009-2013. Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu

SeutuYp tukihanke 2009-2013. Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu SeutuYp tukihanke 2009-2013 Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu Seudullisen yrityspalvelun toimintamallin kehittäminen OHJAAVAT LINJAUKSET TE toimistouudistus Yritys Suomen kehittäminen

Lisätiedot

Elinvoimainen Ylivieska 2021

Elinvoimainen Ylivieska 2021 Elinvoimainen Ylivieska 2021 Elinvoimainen Ylivieska 2021- kaupunkistrategia Ylivieskan kaupunkistrategia perustuu Ylivieskan asemaan alueensa kasvavana keskuksena. Kaupunki edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK TEM 11.6.2009

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

PUISTA BISNESTÄ 2010 Veijo Honkamäki Johtamistaidon Opisto JTO

PUISTA BISNESTÄ 2010 Veijo Honkamäki Johtamistaidon Opisto JTO Osaamisen lisäämisellä tukea kansainvälistymiseen PUISTA BISNESTÄ 2010 Veijo Honkamäki Johtamistaidon Opisto JTO Johtamistaidon Opisto JTO Elinkeinoelämän arvostetuin ja tunnetuin johtamiskouluttaja ja

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 Matkailuparlamentti 18.11.2009 Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Matkailuparlamentti 2004: Keski-Suomi hyväksyy peruslähtökohdat: 1. Matkailuyrityksillä

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 valtakunnallisten hankkeiden tilaisuus Sivu 1 Valtakunnalliset hankkeet

Lisätiedot

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Markus Björlin, Elämysaalto Jan Gäddnäs, Gaia Events Pertti Karttunen, Suomen Kanoottiliitto Pellervo Kokkonen, Savonlinnan Innovaatiokeskus Jukka

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Hollola 13.2.2015 Kari Sartamo 18.2.2015 JULKISET RAHASTOT EU kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Kestävää

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma MSO

Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strategisen ohjelman tavoitteet: MSO:n tavoitteena on: ennakoida ja seurata metsäalan rakennemuutosta, koordinoida metsäteollisuuden ja metsäsektorin toimintaedellytystyöryhmän

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut SeutuYP koordinaattoreiden työkokous Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 1. Raahen

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnverasta rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnvera tarjoaa rahoitusratkaisuja yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä vientiin. Jaamme

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

: : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella

: : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella : : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella : : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängöllä Projektin nimi lyhentyy toteutusalueesta ja päättymisvuodesta:

Lisätiedot

Buustia bisnekseen. Isto Vanhamäki Lahden Seudun Kehitys, LADEC. Enterprise 2017 Teknologiayrittäjyyspäivät Lahti

Buustia bisnekseen. Isto Vanhamäki Lahden Seudun Kehitys, LADEC. Enterprise 2017 Teknologiayrittäjyyspäivät Lahti Buustia bisnekseen Isto Vanhamäki Lahden Seudun Kehitys, LADEC Enterprise 2017 Teknologiayrittäjyyspäivät Lahti 21.9.2017 MIKSI LADEC ON OLEMASSA? LADEC auttaa uusia yrityksiä syntymään sekä olemassa

Lisätiedot