Toimintakertomus. Savonlinnan seudun kuntayhtymä

Transkriptio

1 Toimintakertomus 2010 Savonlinnan seudun kuntayhtymä

2 Kuvat: Savonlinnan Seudun Matkailu Oy ja Savonlinnan seudun kuntayhtymä Taitto: Kulttuuriosuuskunta Vehrä 2011

3 Toimintakertomus 2010 Savonlinnan seudun kuntayhtymä SEUTUJOHTAJAN KATSAUS 6 TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 9 ELINKEINOPOLITIIKKA 13 TOIMINTA JA TULOKSET Alkavat ja 0-2 vuotiaat yritykset 15 Kehittyvät yritykset ja yrityssiirrot 16 Strategiset investointi- ja kehittämishankkeet 17 Puutoimialan kehittäminen 20 Matkailutoimialan kehittäminen 25 Maaseutuyritysten kehittäminen 34 Hankevalmistelu 36 Lentoliikenne 37 KUNTAYHTYMÄN ORGANISAATIO 39 KUNTAYHTYMÄN TEHTÄVÄ 40 LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO 41 TALOUS VUONNA Käyttötalouden toteutuminen 47 Tuloslaskelman toteutuminen 48 Investoinnit 49 Rahoitusosan toteutuminen 50 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 51 YHTEYSTIEDOT 54 savonlinnaseutu.fi 3

4

5 Kaiken toimintamme tavoitteena on työskennellä niiden asioiden puolesta, jotka tuovat seudulle uutta työtä ja turvaavat olemassa olevia työpaikkoja ja näin lisäävät yleistä hyvinvointia. Savonlinnan seudun kuntayhtymän työntekijöinä meidän tehtävämme on vastata seudullisesta elinkeinoelämän kehityksestä, valvoa jäsenkuntien yhteisiä etuja, kehittää yhteistyötä sekä toteuttaa yhteisiä suunnittelu-ja kehittämishankkeita. Pitkäjänteinen työ tähtää siihen, että vuonna 2020 Savonlinnan seutu on kestävästä kehityksestään kansainvälisesti tunnettu maailman puhtain järvialue, jonne halutaan matkustaa, investoida ja muuttaa asumaan. Saavutimme vuodelle 2010 asettamamme toiminnan tavoitteet hyvin, ensi vuodeksi tavoittelemme jo kiitettävää arvosanaa. Vuoden 2020 välimaaliin on vielä matkaa, eikä polku tule olemaan kivetön tai mutkaton, mutta olemme vakaalla ja hyvällä tiellä. Askelmerkit ja suunnitelmat Savonlinnan seudun kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin parantamiseen ovat kohdallaan. Onnistumiseen tarvitaan nyt toimijoiden ja kehittämiskumppaneiden aktiivisuutta ja sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin jotta voimme vastaisuudessakin kertoa asuvamme, työskentelevämme ja viettävämme laatuaikaa hyvän elämän seudulla. Marjukka Aarnio Seutujohtaja

6 SEUTUJOHTAJAN KATSAUS Seudullisen elinkeinopolitiikan tavoitteena on luoda Savonlinnan seudulle uusia työpaikkoja sekä turvata olemassa olevia työpaikkoja. Vuoden 2010 aikana luodun vision mukaisesti vuonna 2020: Savonlinnan seutu on kansainvälisesti tunnettu kestävän kehityksen järvialue, jonka kasvu perustuu vahvaan kykyyn tuottaa erikoistuneita palveluja, elämyksiä ja korkean teknologian asiakasratkaisuja. Seutu on kilpailukykyinen investointikohde valituilla kärkitoimialoilla: teknologiateollisuus, tuotteiltaan uudistuva metsäteollisuus ja matkailu. Paikalliset yritykset ovat menestyviä: kasvavia, kansainvälistyviä ja verkostoituvia. UPM on toteuttanut 20 miljoonan euron investoinnin ja Savonlinnan seudulle on valmistumassa maailman modernein koivuvaneritehdas. Globaali investointilama osui kipeästi seudun teollisuuteen, joka on keskittynyt investointihyödykkeiden valmistukseen ja niihin liittyviin teollisiin palvelutuotteisiin. Kone- ja metalliteollisuudessa kysyntätilanne on kuitenkin parantunut päätoimittajien osalta oleellisesti ja saadut tilaukset tulevat kesään 2011 mennessä näkymään sekä kapasiteetin että työvoiman lisäämisenä. Syksyllä 2010 käynnistyneet yritysten rekrytoinnit ja uusien yritysten sijoittumiset seudulle sekä tiedot mm. metalliteollisuuden tilauskasvusta ovat vahvoja signaaleja elinkeinoelämän elpymisestä. Seudun haasteena on alihankkijoiden hintakilpailukyky, mutta oletettavasti kärkiyritysten suuri tilauskanta tulee näkymään myös seudun alihankkijoiden parantuneena tilauskantana ja työllisyytenä. Sähkönjakelujärjestelmiä, erikoistuneita ohutlevytuotteita, teollisuuselektroniikkaa ja muissa omia tuotteita kehittävissä ja erikoistuneissa yrityksissä työntekijämäärät ovat kasvaneet tasaisesti. UPM on toteuttanut 20 miljoonan euron investoinnin ja Savonlinnan seudulle on valmistumassa maailman modernein koivuvaneritehdas. Samanaikaisesti 6

7 Yritystalo Schaumania on kehitetty kasvuhakuisten yritysten yritystalona. Hyvä esimerkki innovatiivisista pk-yrityksistä on Punkalive Oy, joka on aloittanut maailman valloituksen uudella kertopuukalustemallistollaan. Puutoimialaa kehitetään neljän maakunnan yhteisellä Eastwood-kasvu- ja kehittämisohjelmalla. Veneteollisuuden palvelukeskittymään voidaan suunnata jälleen toimenpiteitä, koska teollisuudenala lähti vahvaan kasvuun ja seudun osaajat ovat selvinneet taantuman aiheuttamasta pudotuspelistä hyvin. Bioetanolitehdashanke on yksi seudullisen strategian keskeisiä elinkeinohankkeita. Noin 100 miljoonan euron investointihankkeen merkitys on seudulle erittäin suuri ja toteutuessaan sen vaikutukset ovat noin 500 työpaikkaa sekä lukuisia muita välillisiä myönteisiä vaikutuksia. Rakennusala on tarjonnut työmahdollisuuksia pääasiassa korjausrakentamisessa mutta jonkin verran myös uudisrakentamisessa. Kyrönsalmen toisen sillan rakentaminen on loppumetreillä ja Savonlinnan rinnakkaisväylän rakentaminen työllistää myös paikallista kuljetus- ja maansiirtoalan työvoimaa. Savonlinnan seudun matkailutoimialan kehitys on positiivista ja odotukset kesän 2011 osalta ovat korkeat. Seudun matkailuinvestointien (30 kohdetta) yhteismäärä on 340 miljoonaa euroa, joista käynnissä tai käynnistymässä olevien hankkeiden arvo n. 80 miljoonaa euroa. Hyvinvointipalveluyritykset ja wellness-palveluyritykset on tunnistettu seudun tulevaisuuden mahdollisuuksiksi. Innovaatiokeskuksen matkailun- ja elämystuotannon osaamiskeskusohjelma ja Karelia-hanke siirrettiin Savonlinnan seudun kuntayhtymään heinäkuussa Samalla matkailun kokonaiskehittäminen vahvistui toisaalta Savonlinnan seudun kuntayhtymässä toisaalta Savonlinnan Seudun Matkailu Oy:ssä. Yhteistyön tulokset ovat kantaneet hedelmää ja mm. venäläismatkailijoiden määrä kasvaa tasaisesti. Lentoliikenteen osalta neuvoteltiin uusi kolmivuotinen sopimus, joka turvaa sekä vientivetoisen elinkeinoelämän kansainväliset yhteydet että matkailualan tarpeet. Säännöllisellä reittilentoliikenteellä on varmistettu Savonlinnan lentokentän toimintamahdollisuudet, joten lentoliikenteen sopimusta voidaan pitää tyydyttävänä muilta osin paitsi taloudellisesti lentoliikenne lohkaisee kuntayhtymän budjetista yli kolmasosan. Savonlinnan seudulla yrityksen perustamisesta kiinnostuneet ovat olleet aktiivisesti liikkeellä. Yrityksiä perustettiin vuonna 2010 kiitettävästi enemmän kuin vuonna Viimeisimpinä vuosina uudet yritykset ovat olleet selkeästi palvelupainotteisia. Palvelujen osalta mm. taloushallinnon kasvuhakuisen pk-yritystoiminnan henkilöstötarpeisiin vastaaminen edellyttää alan koulutuksen kehittämistä. Kehitystyössä korostuu erityisesti Mikkelin ammattikorkeakoulun, Etelä-Savon Bioetanolitehdashanke on yksi seudullisen strategian keskeisiä elinkeinohankkeita. Noin 100 miljoonan euron investointihankkeen merkitys on seudulle erittäin suuri ja toteutuessaan sen vaikutukset ovat noin 500 työpaikkaa sekä lukuisia muita välillisiä myönteisiä vaikutuksia. 7

8 ELY-keskuksen, Savonlinnan TEtoimiston sekä Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston yhteistyö alan yritysten kanssa. Seudun kärkialojen tutkimukseen ja kehittämiseen on resursoitu tällä hetkellä seitsemän professuuria. Elinkeinostrategian mukaisesti yhteisiä panostuksia kohdennetaan pitkäjänteisesti seudun osaamiskärkiin: Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkimus- ja kehitystyöhön kuitulaboratorioon ja Kaakkois-Suomen kuitu/energia-alaan pohjautuvan osaamiskeskuksen toimintaan. Vuonna 2010 käynnistettiin neuvottelut Mikkelin ammattikorkeakoulun vahvemmasta roolista kuitulaboratorion soveltavassa tutkimustoiminnassa. Seudun yhteisen edunvalvonnan painopisteitä olivat Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan kampuksen toimintojen pitkäjänteinen kehittäminen, Mikkelin ammattikorkeakoulun kehittäminen, Lappeenrannan teknillisen yliopiston kuituerottelutekniikkaan liittyvät seudun kärkitoimialoja tukevat osaamisalat, Metsäntutkimuslaitoksen toiminnot sekä Enonkosken kalanviljelyslaitoksen toiminta. Seudullinen hankintatoimi on kilpailuttanut tai antanut asiantuntija-apua lähes 80 %:ssa seudun julkisista tavara- ja palveluhankinnoista. Hankintojen keskittäminen tehokkaaseen hankintayksikköön on tuottanut seudun julkisorganisaatioille suoraa hyötyä ja säästöjä. Myös alueen elinkeinoelämä hyötyy ammattitaitoisesta hankintatoimesta, koska hankinnat toteutetaan tasapuolisesti ja syrjimättömästi hankintalakia noudattaen. Seudullinen hankintatoimi laati hankintastrategian, jossa selkeytettiin toiminnan tavoitteita sekä lisäksi toteutettiin asiakastyytyväisyysmittaus. Hankintoja suoritettiin noin 150 kpl, joiden arvo oli noin 25 miljoonaa euroa. Seudun kärkialojen tutkimukseen ja kehittämiseen on resursoitu tällä hetkellä seitsemän professuuria. 8

9 TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Hallinto Hallinnon osalta vuoden 2010 tavoitteet olivat: 1. tehokas yhteistyö kumppanuusorganisaatioiden kanssa 2. toteuttajaverkoston ohjaaminen strategisiin tavoitteisiin 3. yhteinen edunvalvonta, elinkeinostrategian mukaisen kuntayhteistyön yleinen kehittäminen, yhteisten suunnittelu- ja kehittämishankkeiden mahdollistaminen 4. tehokkaan työskentelyn edellytysten varmistaminen Keskeiset toimenpiteet: Syyskaudella 2009 aloitettu yhteistyöprosessi kumppanuusorganisaatioiden kanssa jatkui yhteistyön tehostamiseksi ja strategisten kumppaneiden sitouttamiseksi yhteiseen elinkeinostrategiaan. Tulevaisuustyöpajan nimellä toimineen työryhmän toiminnan lopputuloksena syntyi seudun yhteinen elinkeinopoliittinen visio tavoitevuodelle 2020: Savonlinnan seutu on kansainvälisesti tunnettu kestävän kehityksen järvialue, jonka kasvu perustuu vahvaan kykyyn tuottaa erikoistuneita palveluja, elämyksiä ja korkean teknologian asiakasratkaisuja. Seutu on kilpailukykyinen investointikohde valituilla kärkitoimialoilla: teknologiateollisuus, tuotteiltaan uudistuva metsä teollisuus ja matkailu. Paikalliset yritykset ovat menestyviä; kasvavia, kansainvälistyviä ja verkostoituvia. Vaikka kuntayhtymä kumppaneineen saavutti yhteisen näkemyksen seudun elinkeinoelämän tulevaisuuden tilasta, käytännössä nykyiset kehitysresurssit ovat hyvin rajalliset halutun muutoksen toteuttamiseen. 9

10 Kuntayhtymälle laadittiin arvot yhteistyössä henkilöstön kanssa: Asiakaslähtöisyys Yhteistyökykyisyys Vaikuttavuus Asiantuntijuus tekemisen korkea laatu konkreettinen käytännönläheinen miten kehitämme laatua ja asiantuntijuutta? miten toimimme asiakaslähtöisesti? miten mittaamme asiakastyytyväisyyttä? verkostoitunut (kansainvälinen, kansallinen) luotettavuus kannustavuus myönteinen, rohkaiseva läsnä oleva mutkattomuus miten verkostoituneita olemme? mitä luotettavuus on? miten kannustamme - sisäisesti ja ulkoisesti? miten olemme paremmin läsnä? tuloksellisuus edelläkävijyys pitkäjänteisyys kestävää kehitystä tukeva ympäristötehokas missä olemme edelläkävijöitä? missä haluaisimme olla edelläkävijöitä? miten tuemme kestävää kehitystä omalla toiminnallamme? Vuonna 2010 panostettiin erityisesti seudun yhteiseen edunvalvontaan: Kuntayhtymän kaikkea toimintaa ohjaavat arvot ovat asiantuntijuus, yhteistyökyky ja vaikuttavuus. Lentoliikenteen turvaaminen ja rahoituksen varmistaminen vuosille Parikkala-Syväoron rajanylityspaikka ja Parikkala-Elisenvaara ratayhteys Itä-Suomen yliopisto: Opettajakoulutuksen vahvistaminen Savonlinnassa Metsäkeskuksen toimintojen alueellistaminen Bioetanolitehdashankkeen käynnistäminen Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto/Mikkelin Ammattikorkeakoulu: Savonlinnan kuitulaboratorion toiminnan kehittäminen ja hyödyntäminen Hallinnollisina prosesseina vietiin läpi suunnitellut arkistotoimen alkuun saattaminen sekä kuntayhtymän sopimushallinnan siirtäminen Dynastyasianhallintajärjestelmään. Vuoden 2010 aikana varamiesjärjestelmä varmistettiin ostopalvelusopimuksen turvin. 10

11 Seudullinen hankintatoimi Seudullisen hankintatoimen osalta tavoitteena vuonna 2010 aikana olivat: toimintamallien selkeyttäminen ja päivittäminen sekä tulevaisuuden tavoitteiden hahmottaminen neuvottelut jäsenorganisaatioidensa kanssa ja suunnitelmat hankintatoimen kehittämiseksi raportoinnin kehittäminen jäsenorganisaatiolle kustannusten määräytymisestä, toiminnasta saatavista hyödyistä ja hankintojen toteutuksista toiminta- ja palveluprosessien selkiyttäminen ja sitä kautta hankintaprosessin tehokkuuden ja laadunhallinnan kehittäminen sisäisen koulutuksen järjestäminen jäsenorganisaatioille Hankintastrategiassa on selkeytetty toiminnan tavoitteita ja jäsenorganisaatioiden tahtotilaa toiminnalle. Keskeiset toimenpiteet: Keskeisin saavutus oli seutuhallituksen hyväksymä hankintastrategia. Strategiatyössä on kuultu laajasti hankintatoimen jäsenorganisaatioita sekä seudun elinkeinoelämää. Keskusteluja on käyty hankintojen lähtökohdista, erityiskysymyksistä ja tavoitteista sekä hankintatoimelle asetettujen tavoitteiden aiheuttamista kustannusvaikutuksista. Hankintastrategiassa on selkeytetty toiminnan tavoitteita ja jäsenorganisaatioiden tahtotilaa toiminnalle. Lisäksi on toteutettu laaja asiakastyytyväisyysmittaus, jonka tulokset arvioidaan vuoden 2011 aikana. Raportoinnin kehittäminen on liitetty hankintastrategiatyöhön siten, että strategian mittaristo toimii myös raportointityökaluna. Lisäksi tilinpäätöksen yhteydessä raportoidaan keskeisimmät suoritteet hankintaseurannan pohjalta. Raportoinnin kehitystyö jatkuu vuonna Hankintatoimen tehtävien ja työmäärän lisääntymisen johdosta hankintasuunnitelmia on aikataulutettu uudelleen vuonna 2010 siten, että vuosisopimuskilpailutukset jakautuvat nyt tasaisemmin eri vuosille. Näin vuosittaisten kilpailutusten joukkoon mahtuu paremmin myös erillishankintoja, joiden määrä on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Hankintatoimi on lisäksi kehittänyt sisäisesti toiminta- ja palveluprosesseja, että hankintaprosessi olisi tehokas ja laadukas. Toimintojen mallintaminen jatkuu vuonna Seudullinen hankintatoimi on järjestänyt vuoden 2010 aikana ulkoisia koulutuksia kolme sekä useita pienimuotoisia hankintainfoja. Ulkoisia koulutuksia on kohdennettu erityisesti seudun tarjoajille. 11

12 Koulutusten tavoitteena on ollut tiedottaa julkisten hankintojen HILMA-ilmoituskanavasta, lisätä tarjoajien osaamista hankintaprosessissa tarjoajien näkökulmasta sekä antaa valmiuksia jättää tarjouspyynnön mukainen tarjous. Lisäksi hankintatoimi on järjestänyt tilauskoulutuksena rakennuttamiseen ja urakoiden kilpailuttamiseen liittyvän seudullisen koulutustapahtuman. 12

13 ELINKEINOPOLITIIKKA Savonlinnan seudun elinkeinopolitiikan strategiset päämäärät on määritelty seuraavasti: 1. Savonlinnan seudun talous kasvaa Pietarin alueen kasvun tukemana 2. Savonlinnan seutu on Itä-Suomen yrittäjämyönteisin seutu, jossa kaikkien kuntien toiminnot on viritetty yrittäjyyden edistämiseen strategisen elinkeinopolitiikan avulla 3. Seudulla on merkittävä paperi- ja selluloosateollisuudelle koneita ja laitteita suunnitteleva ja valmistava teknologiateollisuuskeskittymä, jonka toimintaympäristön kehittämiseksi on luotu teknologiapuisto 4. Seudulla on yksi Suomen johtavia veneteollisuus- ja palvelukeskittymiä 5. Savonlinnan seudusta on tullut yksi Suomen johtavista ja innovatiivisimmista ympärivuotisista matkailukeskuksista, joka hyödyntää Saimaa-brändiä, ainutlaatuista järviluontoa sekä Savonlinnan oopperajuhlien ja muiden seudun kulttuuritoimijoiden korkeatasoista tarjontaa tehokkaasti. Matkailu on voimakkaasti kansainvälistynyt mm. suorien charterlentojen ansiosta 6. Savonlinnan seudulla on vahvistuva kaupallinen keskus sekä kasvavaa hyvinvointialan yritystoimintaa, erityisesti seudun merkittävä wellness-palvelukeskittymä on voimistunut ja saanut uusia markkinoita Venäjältä 7. Mekaanisen puunjalostuksen jalostusaste on noussut ja alihankintaverkostoitumisen kautta seudulle on syntynyt merkittävä puunjalostuksen keskittymä 8. Savonlinnan seudulla on valmius käynnistää Bioetanolitehtaan toiminta, jolloin kotimaisen energian tuotanto ja käyttö lisääntyy seudulla 13

14 14 Elinkeinopolitiikan tavoitteena vuonna 2010 olivat: työpaikkojen säilyttäminen ja lisääminen (kompensoivat toimet, suhdannetilanne) investointien lisääminen (erityisesti matkailu, teknologia ja liikenne) seudun yritystoiminnan kansainvälistäminen, painopisteenä Luoteis-Venäjä osaamisrakenteiden kehittäminen

15 TOIMINTA JA TULOKSET 2010 Alkavat ja 0-2 vuotiaat yritykset/ Itä-Savon Uusyrityskeskus ry Tavoitteet 2010: talousalueelle 90 uutta yritystä, joista 20 kpl naisten perustamia uusia työpaikkoja 100 kpl käydään läpi 120 kpl 0-2 vuotiasta yritystä - tavoitteena jatkokoulutus + muut edistävät toimenpiteet 36 yritykselle 6-8 kpl tietoiskutyyppisiä koulutuksia 0-2 vuotiaille yrityksille Keskeiset toimenpiteet: Neuvonnassa kävi 354 asiakasta, joista uusia yrittäjäkokelaita 279 kpl. Uusia yrityksiä perustettiin Itä-Savon Uusyrityskeskuksen kautta 124 kpl. Nousua edellisestä vuodesta on 17%. Talousalueen koko yritysperustanta vuonna 2010 oli 167 kpl, joten osuudeksi kokonaisperustannasta tuli 74%. Perustetuista yrityksistä naisten perustamia oli 41 kpl. Uusia työpaikkoja syntyi tätä kautta 190 kpl. 0-2 vuoden ikäisiä yrityksiä kontaktoitiin vuoden aikana 130 kpl ja jatkotoimenpiteisiin ohjattiin näistä 19 yritystä. Savonlinnan TE-toimistolle annettiin starttirahalausuntoja 86 kpl ja jatkostarttilausuntoja 59 kpl. Finnveran pienlainoihin annettiin 23 lausuntoa. Startti-info tilaisuuksia järjestettiin 10 kertaa. Osallistujia näissä oli 50 kpl. Toimiville yrittäjille järjestettiin tietoiskutyyppisiä koulutuksia 6 kertaa. Osallistujia näihin oli 120 kpl. Kaikkiin luento-, starttiinfo ja tiedotustilaisuuksiin osallistui vuoden aikana 639 henkilöä. Keväällä suoritettiin ISO 9001-laatuvaatimusten mukaisesti asiakastyytyväisyystutkimus. Arvosanaksi tuli kiitettävä 9- (8,78) arvoasteikolla Itä-Savon Uusyrityskeskus sai Laatusertifioinnin vuonna Vuonna 2010 suoritettiin SFS- Inspectan toimesta toiminnan ulkoinen auditointi. Toiminnassa ei havaittu puutteita tai kehityskohteita. Sen sijaan se noteerattiin Suomen tasolla esimerkilliseksi. Itä-Savon Uusyrityskeskus noteerattiin laatusertifioinnin kriteerein mitattuna Suomen tasolla esimerkilliseksi toimijaksi. 15

16 Vuosi Perustettu yhteensä UYK avulla perustetut %-osuus Yhteensä Kehittyvät yritykset ja yrityssiirrot Tavoitteet 2010: yhdistää eri toimijoiden palveluprosessit ja tiedottaminen asiakaslähtöisesti palvelutason laadun takaaminen ja kehittäminen, mm. asiakastyytyväisyystutkimus vähintään 30 investointi- ja kehittämishanketta 300 työpaikkaa strategian mukaisille toimialoille kasvuhakuisten yritysten kartoittaminen ja kehittämisprosessien tukeminen 10 onnistunutta sukupolvenvaihdosta 2-3 yrityksen etabloitumista 5 yrittäjän etabloitumista seudulla jo toimivaan yritykseen Keskeiset toimenpiteet: Savonlinnan seudun yrityspalvelut liittyi Yritys-Suomi -verkoston jäseneksi. Yritys-Suomi palvelujen kehittäminen -hankkeessa allekirjoitettiin kymmenen toimijan kesken Savonlinnan seudun yrityspalvelusopimus. Sopimus sertifioitiin alkuvuodesta 2011 työ- ja elinkeinoministeriössä. Yrinet-asiakkuudenhallinta järjestelmä on otettu käyttöön ja järjestelmää onkin käytetty kiitettävästi. Savonlinnan seudulla vapaana olevat yritystilat on kattavasti koottu internet-palveluun, kävijämäärät ovat olennaisesti kasvaneet edelliseen vuoteen nähden. Yrityskohtaisia investointihankkeita on ollut 36 yrityksessä, ja 16

17 investointikanta on ollut 9,4 miljoonaa euroa. Investoinnit ovat käsittäneet kone- ja laiteinvestointeja, uusien toimipisteiden perustamisia sekä toimitilojen laajentamisia. Yrityskohtaisia kehittämishankkeita on ollut 48 yrityksessä, ja hankekanta on ollut 2,6 miljoonaa euroa. Kehittämishankkeet ovat sisältäneet osaamisen vahvistamista, tuotannon- ja myynnin tehostamistoimenpiteitä, kansainvälisten valmiuksien tehostamista sekä henkilöstön kehittämisvalmennusta. Sukupolvenvaihdoksia on ollut 16 kpl, joiden myötä on säilytetty 33 työpaikkaa. Suurin osa jatkajista on tullut yrityksen ulkopuolelta. Uusia työpaikkoja on käynnissä olevissa kehittämishankkeissa syntymässä 540 kpl (Yrinet-asiakastiedot). Lisäksi elinkeinopoliittisin toimenpitein (mm. kuitulevytehtaan hankinta) on turvattu seudulle n. 350 työpaikkaa. Yritysverkostojen koordinointia on toteutettu mm. seuraavissa verkostoissa: Sukelluskalastusyritysten verkosto, Punkaharjun matkailuyritysten verkosto, seudun retkiluistelu yritysverkosto/ratojen tekijäyritykset ja palvelujen tuottajayritykset, seudun hyvinvointialan merkittävimpien yritysten verkosto, Metallitiimi, elektroniikka-alan yritysverkosto, Lakeland Saimaa -verkosto, matkailuyritysten tietojärjestelmäverkosto, kertopuun jatkojalostaminen ja tuotteistaminen -verkosto ja erikoiskalusteiden markkinointiverkosto. Strategiset investointi- ja kehittämishankkeet Yritystalo Schauman, vanhan kuitulevytehtaan kehittäminen -hanke Savonlinnan seudun kuntayhtymä osti UPM-Kymmene Wood Oy:ltä osoitteessa Schaumanintie 5 sijaitsevan vanhan kuitulevytehtaan rakennuksen tontteineen. Kauppahinta oli euroa. Kiinteistön hallintaa varten perustettiin Kiinteistö Oy Schaumanintien Yritystalo ( ). Sopimusehtojen mukaisesti UPM-Kymmene Wood Oy purki pois vanhat tuotantolinjat ja tyhjensi tehtaan mennessä. Savonlinnan seudun kuntayhtymä on käynnistänyt ELY-keskuksen osarahoittaman kehittämishankkeen, jonka tavoitteena on muuttaa vanha kuitulevytehdas Yritystalo Schaumaniksi ja hakea tehtaaseen vuokralaisiksi kasvuhakuisia yrityksiä. Projekti päättyy vuoden 2011 lopussa. Yritystalon avajaiset pidettiin elokuussa Savonlinnan seudun yrittäjien kauppalaiva -tapahtuman yhteydessä. Kiinteistössä tehdyn kuntoarvion mukaan kiinteistön peruskunnostaminen vaatii noin 5,7 miljoonan euron satsauksen, toisaalta rakennuksessa on vuokrattavaa alaa noin m 2. Syksyn aikana kunnostettiin pääosa rakennuksen katosta ja vuodelle 2011 on varauduttu julkisivujen, ikkunoiden, ovien ja räystäiden kunnostukseen. Tehtäviä pakollisia Hankkeilla ja yrityskohtaisilla tuki-ja kehittämistoimilla on luotu tai säilytetty yli 900 työpaikkaa. 17

18 Bioetanolitehdashankkeessa on käynnistetty aktiivinen vaihe sijoittajien mukaan saamiseksi. Rahoituskonsultit ovat kontaktoineet merkittävimmät kotimaiset sijoittajatahot ja myös ulkomaisia kontakteja on selvitetty. korjaustoimenpiteitä varten kiinteistöyhtiö on ottanut kiinteistövakuudellista lainaa euroa. Vuodelta 2010 liikevaihtoa kiinteistöyhtiölle kertyi euroa. Tilikauden ( ) tappiota kirjattiin euroa. Vuokralaisia vuoden lopussa oli 7 kpl:tta ja tiloja käytössä n m 2 ja lisäksi UPM:n käytössä on edelleen 3600 m 2. Suomen Bioetanoli Oy:n bioetanolitehdas -hanke Bioetanolitehdashankkeessa on käynnistetty aktiivinen vaihe sijoittajien mukaan saamiseksi. Rahoituskonsultit ovat kontaktoineet merkittävimmät kotimaiset sijoittajatahot ja myös ulkomaisia kontakteja on selvitetty. Punkaharjun kunta on aktivoinut Bio Port Oy:n (ent. Pihlaport Oy) sijoitusyhtiöksi, johon haetaan pääasiassa kuntasektorin sijoittajia takausjärjestelyin osallistumaan hankkeen oman pääomanehtoisen rahoituksen kokoamiseen. Punkaharjun kunta on päättänyt myöntää Bioport Oy:lle 4 miljoonan euron takauksen. Savonlinnan seudun kuntayhtymä on valmistellut 3 miljoonan euron sijoitusta Bio Port Oy:hyn. Hankkeelle on haettu 18 miljoonan euron kehittämistukea ELY-keskukselta/Työ- ja elinkeinoministeriöltä. Lopullinen hankkeen investointipäätös edellyttää koko rahoituspaketin toteutumista. Ammattikalastuksen liiketoiminnan edellytysten kehittäminen Savonlinnan seudulla - hankkeen esiselvityshanke Esiselvityshankkeen toteutusaika oli ja se toteutettiin suunnitellun mukaisesti. Selvityksen tulokset ja päätelmät on koottu Kalastuksen esiselvitys julkaisuun. Etelä-Savon ELY-keskus myönsi euron rahoituksen hankkeelle. Kuntayhtymä sitoutui hankkeen rahoitukseen eurolla. Hankkeen esiselvityksessä todetaan, että kalastuksen logistiikkakeskukselle (irtopakastuslaitos) Savonlinnan alueella on selkeä tarve. Sijoittumispaikka on edelleen auki. Rahoitus ko. logistiikkakeskukselle on tämän EU-ohjelmakauden aikana mahdollinen 90 % julkisen tuen avulla. Logistiikkakeskuksen rakentamisen tulee tapahtua vuoden 2013 loppuun mennessä. Edellytykset kannattavalle liiketoiminnalle ovat alustavien laskelmien mukaan hyvät. Waterways Forward -hanke Waterways Forward -hanke käynnistyi helmikuussa Hankkeessa on tarkoituksena kehittää sisävesiliikenteen kehittämisohjelmaa hyödyntäen hankkeessa mukana olevien, lähinnä eurooppalaisten, sisävesiliikenteen asiantuntijoiden asiantuntemusta. Hankkeella haetaan myös kansainvälistä osaamista suorien EU-hankkeiden hallinnoin- 18

19 tiin ja toteuttamiseen. Hankkeessa on mukana 17 eri organisaatiota 13 Euroopan maasta. Savonlinnan seudun kuntayhtymä on hankkeessa ainoa suomalainen osapuoli. Hanke on tuottanut Saimaan alueen kattavan aluetason analyysin, joka toimii pohjana, kun hankkeessa haetaan parhaita eurooppalaisia käytäntöjä vesiteiden hyödyntämisessä. Hankkeessa on perustettu työryhmä, johon on koottu asiantuntijoita Saimaan alueelta selvittämään vesiliikenteen tulevaisuuden haasteita. Lisäksi on osallistuttu Itä- Suomen liikennestrategian valmistelutyöhön ja sitä myötä vaikutettu vesiliikenteen huomioimiseen Itä- Suomen liikennestrategiassa. 19

20 Puutoimialan kehittäminen Tavoitteet 2010: Mekaanisen puunjalostuksen jalostusaste on noussut ja alihankintaverkostoitumisen kautta seudulle on syntynyt merkittävä puunjalostuksen keskittymä. Eastwood-hanke Tavoitteet 2010: tarjota välineitä yritys- ja yritysryhmäkohtaisten kehittämishankkeiden käynnistämiseen ja toteutukseen toimialan kehittämispotentiaali seudulla on kartoitettu syvällisempiä kehittämisprosesseja on käynnissä 10:ssä eri yrityksessä mahdollisimman monen kehittämisprosessin kypsyminen investointi- ja kehittämishankkeiksi Keskeiset toimenpiteet: Maakunnan puualan yrityksistä on kartoitettu kaksi kolmasosaa, joista kolmekymmentä on lähtenyt käyttämään Eastwood-ohjelmaa aktiivisesti yrityksen kehittämisen yhtenä välineenä. Toisen toimintapuoliskon aikana on selvitetty maakunnan puualan yritysten konkreettisia kehittämistarpeita ja -mahdollisuuksia. Maakunnan puualan yrityksistä on kartoitettu kaksi kolmasosaa, joista kolmekymmentä on lähtenyt käyttämään Eastwood-ohjelmaa aktiivisesti yrityksen kehittämisen yhtenä välineenä. Näissä yrityskohtaisissa prosesseissa on syntynyt konkreettisia toimenpidesuunnitelmia tuotannolliseen toimintaan ja tuotekehitykseen sekä markkinointiin ja asiakashakuun liittyen. Noin kaksikymmentä yritystä on hakenut kehittämistoimille rahoitusta sekä kansallisista että EUrahastoista. Merkittävinä yhteistyökumppaneina ovat toimineet kuntien elinkeinotoimet sekä alueelliset elinkeinoyhtiöt, joiden neuvojen ansiosta yrittäjät ovat alkaneet hyödyntää Eastwood-ohjelman palveluja. Yrityskohtaisten hankkeiden lisäksi on käynnistynyt myös joitakin ryhmähankkeita, joissa Etelä- Savon yrittäjät ovat mukana. Näistä mainittakoon esimerkkinä Pietarin alueen markkinoiden kartoitus, lämpöpuun tuotteistus sekä vientimarkkinointi ja erilaiset markkinaselvitykset kotimarkkinoilla 20

21 Teknologiatoimialan kehittäminen Tavoitteet 2010: Seudulla on merkittävä paperi- ja selluloosateollisuudelle koneita ja laitteita suunnitteleva ja valmistava teknologiateollisuuskeskittymä, jonka toimintaympäristön kehittämiseksi on luotu teknologiapuisto. Keskeiset toimenpiteet: Teollisuuden kanssa valmisteltiin osallistumista alueen elinkeinoperustaa vahvistaviin ja kansainvälistäviin di-työprojekteihin sekä muiden alueen teollisen rakenteen uudistamisen ja vahvistamisen kannalta tärkeisiin teknologiaprojekteihin. Käynnistettiin seitsemän alaan liittyvää di-työtä alueellisena yhteistyönä. Näistä neljä liittyi Pietarin ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston kaksoistutkintoihin kemiantekniikan alalla. Elektroniikan 3K-tehdas Tavoitteet 2010: elektroniikkateollisuuden alueellisen kehittymisen ja kasvun tukeminen palvelujen, tutkimuksen ja toimintaympäristön avulla sekä uusien alan työpaikkojen syntyminen alueelle asiakastavoite n. 90 yritystä ja muuta tahoa kaksi Teknologia- ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen (Tekes) rahoittamaa tutkimushanketta kehitetään paikallista kehitysyksiöiden välistä yhteistyötä pyritään luomaan uusia paikallisia yhteistyömalleja alan ammatillisen koulutuksen kehittämiseksi kehitetään 3K-tehtaan tuotekehitykseen liittyvää osaamista ja palveluja toteutetaan osaltaan seudullista markkinointia 3K-tehdas toimii Teknologiakeskus Elektroniassa. 3K-tehtaan toimintaan kuuluu yrityksille sekä oppilaitoksille suunnatut palvelut elektroniikka-alan tutkimuksen, tuotekehityksen, koulutuksen ja valmistuksen alueilla. 21

22 Keskeiset toimenpiteet: Vuonna 2010 toteutettiin kahta Tekes:n rahoittamaa tutkimushanketta yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston Kuopion ja Joensuun yksiköiden sekä Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun kanssa. Toinen hankkeista päättyi huhtikuussa 2010 ja toinen hanke jatkuu vuoden 2011 loppuun. Samojen yhteistyötahojen kanssa käynnistettiin valmistelut kahdesta uudesta tutkimushankkeesta ja ne saatettiin hakuvaiheeseen keväällä Hankkeet käynnistyivät vuoden 2010 loppupuolella ja ne kestävät vuoden 2013 loppuun saakka. Lisäksi luotiin tutkimukseen liittyvä yhteistyömalli Kuitulaboratorion kanssa ja jatkossa 3K-tehtaalla on teollisuuselektroniikan sektorin paikallisen toimijan rooli ns. älykkäät koneet ja metsäteollisuuden mittausjärjestelmät tutkimushankkeessa. Koulutuksen sektorilla tehtiin yhteistyötä Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston kanssa yhteistyösopimuksen tavoitteiden mukaisesti. Vuoden 2010 aikana järjestettiin yhteistyössä mm. Elektroniikkateollisuuden tuotantotyöntekijä -koulutus, joka toteutui 3K-tehtaalla kevään ja kesän aikana. Savonlinnan Ammatti- ja aikuisopiston kanssa jatkettiin yhteistyösopimusta ja samalla se muutettiin toistaiseksi voimassaolevaksi. 3K-tehtaan palveluiden käyttö kasvoi edellisestä vuodesta ja vuonna 2010 palvelu- ja tutkimustoiminnan osalta 3K-tehtaalla oli yhteistyötahoina yhteensä 60 alan yritystä ja oppilaitosta. 3K-tehtaan palveluiden käyttö kasvoi edellisestä vuodesta ja vuonna 2010 palvelu- ja tutkimustoiminnan osalta 3Ktehtaalla oli yhteistyötahoina yhteensä 60 alan yritystä ja oppilaitosta. 22