Miltä näyttää liikenteen tulevaisuus?

Transkriptio

1 Miltä näyttää liikenteen tulevaisuus? Kaisa Kuukasjärvi, liikenne- ja viestintäministeriö Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät

2 Esityksen sisältö Millaisia ovat nykytilaa haastavat megatrendit? Miten reagoimme niihin? Päästövähennystavoitteet ja niiden saavuttaminen Liikennejärjestelmä tulevaisuudessa Infran iso kuva Liikenneinfran rahoitus

3 Maailma muuttuu miten Suomi säilyttää kilpailukykynsä Ilmastonmuutos Digitalisaatio Teknologinen kehitys Kasvavat kaupungit 3

4 Toimintaympäristön muutokset tulevaisuuden mahdollisuudet Kehittyvä teknologia Automaatio ja robotisaatio Digitaaliset palvelut Liikkumisen palveluistuminen Uudenlaista liiketoimintaa Liikkumistarpeen muutokset Kaupungistuminen Kestävän liikkumisen edistäminen Ilmastonmuutos Kasvihuonekaasupäästöjen vähennystarve 4

5 Globaalit trendit haastavat Suomen liikennejärjestelmän Liikennejärjestelmän kehittämisessä tulee varautua: Globalisaatioon: monien elinkeinojen toimintaedellytysten herkkiin muutoksiin sekä kansainvälisen liikkuvuuden ja muun vuorovaikutuksen lisääntymiseen Ilmastonmuutokseen: vedenpinnan nousuun, sään ääri-ilmiöihin, lisääntyvään sadantaan, eroosioon, maansortumiin ja muuttuviin routaolosuhteisiin, maa- ja metsätalouden uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin sekä Arktisen alueen uusiin kulkureitteihin ja luonnonvarojen hyödyntämismahdollisuuksiin Energiavarojen saatavuuden epävarmuuteen: uusiutumattomien energiavarojen ehtymiseen, energian hinnannousuun ja häiriöihin energian jakelussa Teknologian kehitykseen: digitaalisten palvelujen kehittymiseen ja lisääntymiseen, tiedon lisääntymiseen, automatisaatioon Turvallisuusuhkiin: kybertoimintaympäristön riskeihin, hybridiuhkiin, terrorismiin, muihin kriiseihin ja häiriöihin Elinkeinoelämän murrokseen: biotalouden kasvuun, palvelualan työpaikkojen lisääntymiseen ja tuotantotoiminnan työpaikkojen vähentymiseen, verkostomaisten toimintamallien lisääntymiseen Tapio Ojanen 5

6 Liikennejärjestelmä muutostilassa osa muutoksista nopeita, osa hitaita Kovat päästöjenvähentämistavoitteet Kaikki keinot tarvitaan, myös liikennesektorin ulkopuoliset, kuten verotus. Infrastruktuurin korjausvelan kasvu Korjausvelka kumuloituu, etupainotteinen ratkaisu tulee edullisemmaksi. Liikenteen automatisaatio Uudet teknologiat kehittyvät nopeasti. Automaattisten ajoneuvojen integroituminen nykyiseen liikennejärjestelmään vaatii paljon toimenpiteitä. Liikenteen palveluiden lisääntyminen ja monipuolistuminen Palvelut lisääntyvät todennäköisesti ensin kaupungeissa. Tiedon ja digitalisaation lisääntyminen Paljon mahdollisuuksia, myös vaikeasti ennakoitavia. Liikenneverkkojen uudet rahoitusmallit Toistaiseksi ei laajasti käytössä, paljon kehitystyötä menossa. Raideliikenteen kilpailun avautuminen Hankkivatko maakunnat seudullista ja taajamien välistä liikennettä? Useiden toimijoiden läsnäolo raiteilla voi aiheuttaa verkollisia vaatimuksia. Logistiikan tehostuminen ja HCT-kuljetusten lisääntyminen Kuljetusyksikköjen koon kasvu asettaa erityisiä laatuvaatimuksia runkoverkolle ja muille tärkeille raskaan liikenteen yhteyksille Tapio Ojanen 6

7 Suomen perustarpeet pysyvät Vientivetoinen kansantalous Globaalit yhteydet avainroolissa Itämeren markkina-alue ja Euroopan sisämarkkinat Muuttuvat elinkeinoelämän ja kansalaisten tarpeet eri osissa maata 7

8 Liikenne- ja viestintävirasto TrafiCom kilpaillun markkinan ja turvallisten palveluiden mahdollistaja Väylävirasto edeltäjäänsä vaikuttavampi Uusi Liikenne- ja viestintävirasto (TrafiCom) Väylävirasto

9 Suurimmat 2020-luvun liikenne- ja viestintäpoliittiset haasteet: 1 päästövähennystavoitteiden toteuttaminen 2 viestintäverkkojen kattavuus 3 verkkojen rahoitus Vaikutus koko maan hyvinvointiin, kilpailukykyyn ja kasvuennusteisiin

10 Ilmastonmuutos vaikuttaa kaikkeen Maapallon keskilämpötila nousee Jäätiköt sulavat, valtamerien pinta nousee ja merivirrat muuttuvat Säiden lisääntyvät ääri-ilmiöt: sateet, tulvat ja myrskyt Etenkin Etelä-Suomessa ilmastonmuutos lisää teiden ja infran kulumista ja hoitokustannuksia Talvilämpötila nousee nollan lähelle, sateet lisääntyvät, teiden pinnat ovat sulana ympäri vuoden ja suolan käyttö lisääntyy

11 Liikenteen päästövähennykset vaativat rohkeita toimia Hiiletön liikenne 2045 Energiatehokas liikennejärjestelmä Uudet käyttövoimat Vähäpäästöisemmät autot 11

12 Liikenteen päästöt puolitettava 2030 mennessä 12

13 Liikenteen päästövähennystoimet ja niiden vaikutukset Tavoite: Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään 50 % vuoteen 2030 mennessä 1. Liikennejärjestelmän energiatehokkuuden parantaminen: liikenteen ja maankäytön yhteensovittaminen liikenteen palveluistaminen (joukkoliikenne ja uudet palvelut) kävelyn ja pyöräilyn edistäminen vähäpäästöisyyttä edistävät liikennesäännöt Päästövähennys parhaimmillaan jopa 1 milj. t, jos käyttöön otetaan myös keinoja, jotka hillitsevät liikenteen kasvua (ilman näitä keinoja noin 0,4 0,6 milj. t) 2. Ajoneuvojen energiatehokkuuden parantaminen: EU:n autovalmistajia koskevat raja-arvot -> bensiini- ja dieselautojen päästöjen pieneneminen Sähkö- ja kaasuautojen osuuden kasvattaminen Päästövähennys noin 0,6 1 milj. t (0,6, jos EU:n raja-arvot jäävät löyhiksi ja autokanta Suomessa uusiutuu nykyvauhtia, 1 milj. t, jos tiukat raja-arvot ja nopeutettu autokannan uusiutuminen Suomessa) 3. Fossiilisten öljypohjaisten polttoaineiden korvaaminen uusiutuvilla: Biopolttoaineiden jakeluvelvoitelaki noin 1,5 1,6 milj. t

14 Liikenteen ilmastopoliittisen työryhmän (ILMO) toimeksianto päättyy

15 Ennakoitavammin ja enemmän Tarvitsemme ennakoitavampaa liikennejärjestelmäsuunnittelua, vaikuttavampia investointeja infrastruktuuriin ja resursseja sen ylläpitoon sekä etupainoisemmin yhteiskuntaa hyödyttäviä hankkeita toteutettavaksi Luodaan edellytykset korkeatasoiselle, pitkäjänteiselle ja ennakoitavalle liikennejärjestelmän kehittämiselle

16 Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma Määrittää strategisia pitkän tähtäimen tavoitteita sekä rahoituksen tasoa ja malleja Tarjoaa pitkäjänteisen valtakunnallisen tahtotilan liikennejärjestelmästä ja sen kehittämisestä avoimesti maakuntien, elinkeinoelämän ja kansalaisten käyttöön Laaditaan LVM:n johdolla Parlamentaarinen työryhmä kehittämään menetelmä valtakunnallisen suunnitelman laatimiseksi, toimikausi

17 Liikennejärjestelmäsuunnittelu on jatkuvaa ja vuorovaikutteista yhteistyöhön perustuvaa suunnittelua 17

18 Suomesta solmukohta Jäämeren rata ja arktiset tietoliikenneyhteydet Aasiaan TEN-T-ydinverkon kehittäminen TEN-T-ydinverkon jatko Perämeren ympäri Tallinnan tunneli, Rail Baltica, yhteydet Keski-Eurooppaan Kasvukeskusten nopeat yhteydet Tukholma-Helsinki-Pietari / Venäjän ja Aasian yhteydet 18

19 Pohjoinen näkökulma maailmaan 19

20 Viestintäverkot kuntoon, Suomi 5Gja 6G-edelläkävijäksi 20

21 TEN-T-verkon kehittäminen TEN-T-verkko (Trans-European Transport Network) on EU:n vapaan liikkuvuuden ja yhteismarkkinoiden alusta. TEN-T-ydinverkon säilyttäminen nykyisen laajuisena on Suomen päätavoite. Lisäksi tavoitteena on ydinverkkokäytävän jatko Perämeren ympäri. Nykytasoisena ydinverkko Suomessa ei täytä asetettuja laatuvaatimuksia vuoteen 2030 mennessä tarvitaan kehittämistä. Verkon tilannetta tarkastellaan 2023 edistymisraportissa ja 2025 tehdään asetus jatkotoimenpiteistä. 21

22 Miten Suomi asuu ja käy töissä vuonna 2050? Kasvu- ja työssäkäyntialueet laajenevat ja kaupungistumiskehitys jatkuu. Väestö ja elinkeinot keskittyvät myös kaupunkiseutujen välisille kasvukäytäville. Lähde: Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän tavoitteellinen kehityskuva vuodelle 2050 [ALLI] 22

23 Suomen kasvukeskusten väliset yhteydet Painotus joukkoliikenneyhteyksien vahvistamiseen ja kaupunkiseutujen välisiin nopeisiin yhteyksiin. Tavoitteena on luoda laajempia työssäkäyntialueita, joiden liikenne perustuu vähäpäästöisiin ja nopeisiin liikenteen palveluihin. Tiedon, osaamisen, tuotannon ja liikenneyhteyksien solmupisteiden merkitys korostuu. Koko työssäkäyntialueen tulisi olla saavutettavissa tunnissa tai 100 km ylärajana. 23

24 Vaikuttavampaa kaupunkipolitiikkaa Kaupunkipolitiikan kannalta keskeisten ministeriöiden (TEM, YM, LVM) yhteistyötä on syytä tiivistää kestävän kaupunkikehityksen edistämiseksi esimerkiksi yhteisen ministeriryhmän kautta. 24

25 Tulevaisuudessa eri alueilla painottuvat elinkeinot Lähde: Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän tavoitteellinen kehityskuva vuodelle 2050 [ALLI] 25

26 Älykäs maaseutu Palveluiden digitalisaatio vähentää palveluiden kustannuksia sekä kansalaisten riippuvuutta ajasta ja paikasta, ja edistää osaltaan myös vähäpäästöisiä ratkaisuja. Paikasta riippumatonta työntekoa (esim. etätyö, verkkokaupat) sekä opiskelua. Digitalisaatiolla on suuri potentiaali kehittää työn tuottavuutta, luoda uusia innovaatioita ja uutta liiketoimintaa sekä edistää resurssitehokkuutta. 26

27 Ajoneuvojen fiksu käyttö

28 Saumattomat matkaketjut ovelta ovelle

29 Autonominen liikenne tulevaisuuden ratkaisu Tavaraliikenteen logististen ketjujen automatisointi lisää kilpailukykyämme Suomi perässä logistisessa tehokkuudessa mm. Ruotsia Ilmastohyötyjä saatavissa välittömästi kuljettajaa avustavista automaattisista järjestelmistä järjestelmätason yhteentoimivuus moninkertaistaa hyödyt Suomen lainsäädännössä ei esteitä minkään liikennemuodon automatisoinnille Suomessa teollisuus- ja työkoneautomaation sekä teollisen internetin pohjalta korkean tason osaamista kaikilla automaation osa-alueilla 29

30 Pienilmailu tuo palvelut taivaalle Miehittämättömät ilma-alukset eli dronet ja lentotaksit voivat olla tärkeä osa kuljetus- ja matkaketjuja niin kaupungeissa kuin maaseudulla. 30

31 Onko meillä rohkeutta tehdä Suomesta globaali solmukohta? Vai onko rapautuva liikenneverkko kilpailukyvyn jarru? 31

32 Liikenneverkkojen rahoitus kestävälle pohjalle Parlamentaarisen työryhmän linjaus pitkäjänteisestä 300 miljoonan euron vuosittaisesta tasokorotuksesta Kehittämishankkeiden rahoitustaso esteenä yhteiskunnan kilpailukykyä tukevan liikenneverkon kehittämiselle 32

33