Sisällysluettelo. 54 Teknisten palveluiden toiminta- ja talousraportti tammikuu-kesäkuu Raija ja Jukka Honkavaaran oikaisuvaatimus 4

Transkriptio

1 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 7/ Ympäristö- ja rakennuslautakunta Sisällysluettelo Sivu 54 Teknisten palveluiden toiminta- ja talousraportti tammikuu-kesäkuu Raija ja Jukka Honkavaaran oikaisuvaatimus 4 56 Lausunto Turun hallinto-oikeudelle Treeva Rakennnus Oy:n rakennusluvasta tehtyihin valituksiin 5 57 Ympäristökatselmus Rakennustarkastajan päätökset 8 59 Ilmoitusasia / Rakennusvalvonta 9 60 Lausunto sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuksesta Valtuutettu Elina Mälkiän ym. valtuustoaloite Naantalin liittymisestä HINKU-verkostoon Ilmoitusasiat ja viranhaltijapäätökset / Ympäristönsuojelu Rakennusvalvontojen yhteiset tulkinnat 28

2 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 7/ Ympäristö- ja rakennuslautakunta Aika kello 17:00-19:30 Paikka Kaupunginhallituksen neuvotteluhuone Osallistujat Laine Harri puheenjohtaja Porramo Saija varapuheenjohtaja Kymäläinen Ann-Mari jäsen Mäkelä Veikko Osmo Salon varajäsen Mäntysalo Kimmo jäsen Plathin-Kankare Julia jäsen Sevon Pekka jäsen Sunell Kristiina jäsen Törne Mika jäsen Tuuna Markku kh:n puheenjohtaja Ojala Reima tekninen johtaja Aro Markku rakennustarkastaja Järvinen Turo rakennuslakimies Kajala Saija ympäristöpäällikkö Taipaleenmäki Marjut pöytäkirjanpitäjä Hörkkö Jari-Antti asiantuntija, Saa ris to lau ta kun nan pj 60 Laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjantarkastajat Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Kimmo Mäntysalo ja Mika Törne. Käsitellyt asiat Allekirjoitukset Harri Laine puheenjohtaja Marjut Taipaleenmäki pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Naantalissa. kuuta 20 Kimmo Mäntysalo Mika Törne

3 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 7/ Ympäristö- ja rakennuslautakunta Teknisten palveluiden toiminta- ja talousraportti tammikuu-kesäkuu 2018 Ympäristö- ja rakennuslautakunta Talouspäällikkö Pirjo Kankaristo : Talousarvion raportointikäytännön mukaan toimialajohtajat raportoivat kuuden kuukauden toiminnan ja talouden toteutumisesta kau pun gin hal li tuk selle ja edelleen valtuustolle. Toteutumaraportit tuodaan tiedoksi lau ta kun nille. Puolivuosiraportissa arvioidaan toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden to teu tu mis ta. Ympäristö- ja rakennuslautakunnan tulosalueiden toiminta ete nee suunnitellusti ja hyväksytyt strategiset ja ope ra tii vi set tavoitteet ovat toteutumassa. Lautakunnan käyttötalouden mää rä ra hat ja tuloarviot näyt tä vät tässä vaiheessa pääosin toteutuvan. Tarkemmat tiedot toimialajohtajan raportista ja lautakunnan tulosalueiden toi min nan ja talouden toteutumasta on liit tee nä. LIITE B1, YMPRA RAKENNUSTARKASTAJA: Ympäristö- ja rakennuslautakunta merkitsee tiedoksi tek nisten palveluiden toi min ta- ja talousraportin ajalta tam mikuu-ke sä kuu YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA: Rakennustarkastajan ehdotus hyväksyttiin.

4 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 7/ Ympäristö- ja rakennuslautakunta Raija ja Jukka Honkavaaran oikaisuvaatimus 110/ /2018 Ympäristö- ja rakennuslautakunta Rakennuslakimies Turo Järvinen : Rakennustarkastaja on päätöksellään 307 myöntänyt Jaana ja Erkki Rämölle toimenpideluvan massiivibetonilaiturin ja käyntisillan raken ta mi sek si kiinteistölle Tyytymättöminä lupapäätökseen naapurikiinteistön omistajat Raija ja Jukka Honkavaaran ovat tehneet oikaisuvaatimuksen LIITE A1, YMPRA Rakennustarkastajan päätökseen tyytymättömällä on MRL 187 :n mukaan oikeus saada asia ympäristö- ja rakennuslautakunnan käsiteltäväksi. MRL 187 :ssä säädetään seuraavaa: 187. Oikaisuvaatimus. Viranhaltijan päätökseen asiassa, joka kunnan ra ken nus valvon tavi ran omai sel ta tai muulta kunnan viranomaiselta on siirret ty hänen ratkaistavakseen, ei saa hakea muutosta va lit tamal la. Päätökseen tyytymättömällä on oikeus saada asia asian omai sen viranomaisen käsiteltäväksi (oi kai su vaa ti mus). Oi keus vaatimuksen tekemiseen määräytyy samojen pe rustei den mukaan kuin asianosaisen valitusoikeus. Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti viranhaltijalle 14 päivän kuluessa päätöksen antamisesta. Päätökseen on lii tet tävä ohjeet oikaisuvaatimuksen tekemisestä. Vaatimus on viipy mät tä otettava asianomaisen viranomaisen käsiteltäväksi. Rakennuslupapäätöksen (lupatunnus T) muutok senha ku ai ka on päättynyt Rakennuslupa on saavuttanut lain voi man RAKENNUSTARKASTAJA: Ympäristö- ja rakennuslautakunta MRL 187 :n nojalla jättää Rai ja ja Jukka Honkavaaran oikaisuvaatimuksen tutkimatta muu tok sen ha ku ajan jälkeen toimitettuna. YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA: Rakennustarkastajan ehdotus hyväksyttiin.

5 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 7/ Ympäristö- ja rakennuslautakunta Lausunto Turun hallinto-oikeudelle Treeva Rakennnus Oy:n ra ken nus luvas ta tehtyihin valituksiin 110/ /2018 Ympäristö- ja rakennuslautakunta Rakennuslakimies Turo Järvinen : Ympäristö- ja rakennuslautakunta on hylännyt Asunto Oy Naan ta lin Ranta-Illusion ja Strandvik Oy:n oikaisuvaatimukset ra ken nus luvas ta uudisasuinrakennusten rakentamiseksi, jossa hakijana on ollut Treeva Rakennus Oy. Asunto Oy Naantalin Ranta-Illusio ja Strandvik Oy ovat valittaneet ym päris tö- ja rakennuslautakunnan päätöksestä. Turun hallinto-oikeuden lausun to pyyn tö valituksineen on oheistettu. LIITE B2, YMPRA Ympäristö- ja rakennuslautakunnan päätettäväksi esitettävä lausunto hallin to-oi keu del le on liitteenä. LIITE A2, YMPRA RAKENNUSTARKASTAJA: Ympäristö- ja rakennuslautakunta päättää antaa Turun hal linto-oi keu del le liitteenä olevan lausunnon toimenpideluvasta teh tyyn valitukseen. YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA: Rakennustarkastajan ehdotus hyväksyttiin.

6 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 7/ Ympäristö- ja rakennuslautakunta Ympäristökatselmus 2018 Ympäristö- ja rakennuslautakunta Rakennustarkasta Markku Aro : Ympäristön hoito Rakennettu ympäristö on pidettävä rakennusluvan mukaisessa käytössä ja siis tis sä kunnossa (MRL mom). Ympäristöön olennaisesti vaikuttavien ulkovarastojen, kompostointi- tai jäte säi liöi den tai -katosten ympärille on tarvittaessa istutettava näkösuoja tai ra ken net ta va aita. Töhryt rakennuksen julkisivuista tulee poistaa niin pian kuin se teknisesti on mahdollista. Ympäristön valvonta Kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunta tai sen keskuudestaan nimeä mä katselmuskunta suorittaa maankäyttö- ja rakennuslaissa tar koi tettua ympäristön hoidon valvontaa mm. pitämällä tarvittaessa katselmuksia päät tä mi nään ajankohtina. Katselmuksen ajankohdista ja alueista on ilmoitettava kiinteistönomistajille ja -haltijoille rakennusvalvontatoimiston päättämällä tavalla. Maankäyttö- ja rakennuslaki mom. Kunnan määräämä viranomainen osaltaan valvoo, että lii kenne väy lät, kadut, torit ja katuaukiot sekä puistot ja oleskeluun tar koi te tut ulkotilat täyttävät hyvän kaupunkikuvan ja viih tyvyy den vaatimukset. RAKENNUSTARKASTAJA: Lautakunta päättää RakJ 41 :n mukaisen ym pä ris tö kat selmuk sen pitämisen ajankohdasta. Katselmuksen suorittavat lau ta kun nan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, lautakunnan kes kuu des taan valitsema jäsen, rakennustarkastaja, ra kennus la ki mies sekä vanhankaupungin toimikunnan kes kuu destaan valitsema jäsen. Katselmusta koskeva kuulutus julkaistaan kaupungin il moitus tau lul la, Naantalin kaupungin kotisivulla ja Seutusanomat leh des sä. YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA: Ympäristökatselmus pidetään vanhan kaupungin alueella

7 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 7/ Ympäristö- ja rakennuslautakunta kes ki viik ko na alkaen klo Katselmuksen suo rit ta vat lautakunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, lau ta kun nan jäsen Kristiina Sunell, rakennustarkastaja, raken nus la ki mies sekä vanhankaupungin toimikunnan kes kuudes taan valitsema jäsen.

8 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 7/ Ympäristö- ja rakennuslautakunta Rakennustarkastajan päätökset 110/ /2018 Ympäristö- ja rakennuslautakunta Rakennustarkastaja Markku Aro : Ympäristö- ja rakennuslautakunnalle ilmoitetaan, että rakennustarkastaja on tehnyt seuraavat päätökset: Esityslistan liitteenä oli luettelo päätöksistä ajalta RAKENNUSTARKASTAJA: KOKOUSKÄSITTELY: Lautakunta merkitsee edellä mainitut päätökset tiedoksi. Merkittiin, että tekninen johtaja Reima Ojala poistui ko koukses ta yhteisöjäävinä tämän asian käsittelyn ja päätöksenteon ajak si. Jääviyden perusteena on, että Ojala toimii Turun Osuus kau pan hallintoneuvoston jäsenenä. YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA: Rakennustarkastajan ehdotus hyväksyttiin.

9 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 7/ Ympäristö- ja rakennuslautakunta Ilmoitusasia / Rakennusvalvonta Ympäristö- ja rakennuslautakunta Toimistosihteeri Sanna Sydänmaanlakka : Turun hallinto-oikeus : Päätös valitukseen Vaihelan ra ken nus luvas ta. Päätös oli esityslistan oheismateriaalina. RAKENNUSTARKASTAJA: Lautakunta merkitsee päätöksen tiedoksi. YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA: Rakennustarkastajan ehdotus hyväksyttiin.

10 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 7/ Ympäristö- ja rakennuslautakunta Lausunto sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuksesta Ympäristö- ja rakennuslautakunta Ympäristöpäällikkö Saija Kajala : Lounais-Suomen jätehuoltolautakunta pyytää Naantalin kaupungin ym päris tön suo je lu vi ran omai sen lausuntoa siirtymisestä kunnan järjestämään sa ko- ja umpikaivolietteen kuljetukseen Lounais-Suomen jä te huol to lau takun nan toimialueella Auran, Kaarinan, Liedon, Marttilan, Maskun, My nämäen, Naantalin, Nousiaisten, Paimion, Paraisten, Pöytyä, Raision, Ruskon, Salon, Sauvon ja Turun kuntien ja kaupunkien alueilla. Lausuntoa pyy de tään mennessä. Ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnossa pyydetään arvioimaan eri tyises ti jätteenkuljetusjärjestelmän vaikutuksia ympäristöön, vesiensuojeluun, ym pä ris tö ter vey teen ja viranomaistoimintaan. Taustaa Lausuntopyyntö koskee jätehuoltolautakunnan jäsenkuntia, joissa lietteen kul je tus on järjestetty edelleen vuoden 1993 jätelain mukaisena ns. so pimus pe rus tei se na kuljetuksena. Jätehuoltolautakunnan on tehtävä päätös kul je tus jär jes tel män muuttamisesta nykyisen jätelain (646/2011) mu kaises ti joko kunnan järjestämään kuljetukseen (36 ) tai kiinteistönhaltijan jär jes tä mään jätteenkuljetukseen (37 ). Lausuntopyyntö koskee viemäriverkoston ulkopuolella asumisessa, vapaa-ajan asumisessa ja julkisissa toiminnoissa syntyneiden lietteiden kulje tus ta. Lausuntopyyntö ei koske yritystoiminnassa syntyneen sako- ja umpi kai vo liet teen kuljetuksia. Jätehuoltolautakunta ei käsittele sako- ja umpikaivolietteen kuljetuksia Kemiön saa ren kunnassa, sillä siellä lietteen kuljetus on toiminut nykyisen lain mu kai ses ti kunnan järjestämänä lähtien. Lietteen kuljetusjärjestelmällä ei ole vaikutusta jätehuoltomääräysten mukaan tapahtuvaan omatoimiseen lietteenkäsittelyyn maataloudessa tai hyvin pienten lietemäärien kompostointiin kiinteistöllä. Sako- ja umpikaivolietteiden jätehuollosta on koottu aineistoa osoitteeseen Esityslistan oheismateriaalina on seuraava selvitys: LCA Consulting, : Sako- ja umpikaivolietteen keräys ja käsit te ly Lounais-Suomen jätehuolto Oy:n toimialueella Jätehuoltolautakunta on varannut yleisen vaikutusmahdollisuuden välisenä aikana. Saapuneet kannanotot ovat pyydettäessä käy tet tä vis sä.

11 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 7/ Ympäristö- ja rakennuslautakunta Esityslistan oheismateriaalina on Naantalin kaupungille tiedoksi toimitetut lau sun not asiasta: Lounais-Suomen jätehuolto Oy:n lausunto Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n lausunto Länsi-Suomen yrittäjät ry:n lausunto Turun kaupunkiympäristötoimialan tiivistelmä, : Kuntien jätehuoltovastuu Kunnan on järjestettävä jätehuolto asumisessa syntyvälle jätteelle sekä yhdys kun ta jät teel le, joka syntyy kuntien, valtion ja seurakuntien sekä so si aali-, koulutus- ja terveydenhuollon kiinteistöillä. Kunnan jätehuoltovastuu sisäl tää sako- ja umpikaivolietteiden jätehuollon. (jätelaki 646/ ) HE 199/2010 perustelut jätelain 646/ :lle: yksittäiseltä kotitaloudelta olisi kohtuutonta edellyttää jätehuollon itse näis tä järjestämistä lain ja sen nojalla säädettyjen tai määrättyjen kaik kien vaa ti mus ten mukaisesti. Kotitalouksilla tulisi olla oikeus palvelun helppouteen, saatavuuteen ja toi mi vuu teen kaikissa oloissa. Kotitaloudet myös hyötyvät kunnan paremmasta neuvotteluvoimasta pal ve lu jen hankkijana. Mahdollistetaan jätemaksujen tasaaminen eri alueiden välillä. Lisäksi oli si mah dol lis ta ohjata jätehuoltoa esimerkiksi kannustavilla jä te taksoil la. Siirtyminen ns. sopimusperusteisesta kuljetuksesta joko kunnan järjes tä mään tai kiinteistönhaltijan järjestämään jätteenkuljetukseen Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnan on päätettävä alueensa sako- ja um pi kai vo liet teen kuljetusjärjestelmästä jätelain 646/2011 siir ty mä säännös ten nojalla, joko niin että alueella siirrytään kunnan järjestämään sakoja umpikaivolietteiden kuljetukseen tai kiinteistön haltijan järjestämään sako- ja umpikaivolietteen kuljetukseen. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kunta kilpailuttaa vastuulleen kuu lu van jätteen keräyksen ja kuljetuksen kiinteistöiltä käsittelypaikkaan, hy väk syy jätemaksutaksassa jätemaksujen perusteet ja jätemaksut. Kunnan jätemaksut ovat julkisia ja julkisoikeudellisia. Kunnan järjestämässä jät teen kul je tuk ses sa ainoastaan kunta tai kunnan lukuun toimiva jät teenkul jet ta ja saa kuljettaa kunnan järjestämisvastuulle kuuluvaa jätettä. Lounais-Suo men jätehuollon yhteistoiminta-alueella Lounais-Suomen Jä tehuol to Oy kilpailuttaa kuljetusurakat keskitetysti ja kullakin urakka-alueella kul je tuk sis ta vastaa kilpailutuksen kautta valikoitunut yksityinen kul je tusyrit tä jä. Kunnan jätteenkuljetusten kilpailutuksessa on noudatettava lakia jul ki sis ta hankinnoista (348/2007). Kunnan järjestämä jätteenkuljetus on jä te lain mukaan lähtökohtainen järjestelmä kunnan vastuulle kuuluvien jät-

12 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 7/ Ympäristö- ja rakennuslautakunta tei den kuljetuksille, eikä siihen siirtyminen vaadi erityisiä perusteita. Kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kiinteistön hal tija jär jes tää itse kiinteistönsä jätteenkuljetukset sopimalla kiinteistön jä te astioi den tyhjentämisestä rekisteröidyn kuljetusyrittäjän kanssa. Kiin teis tönhal ti jan maksama jätemaksu on yksityisoikeudellinen ja perustuu kiin teistön hal ti jan ja jätteenkuljetusyrityksen väliseen sopimukseen. Kul je tus yrit täjä maksaa jätteestä kunnan jätetaksan mukaisen jätemaksun tuodessaan jät teen vastaanottoon. Kiinteistönhaltijan järjestämän kuljetuksen alueella voi toimia samanaikaisesti useampia kuljetuspalveluita tarjoavia kul je tusyrit tä jiä. Kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus on vaatimuksiltaan tiukempi kuin tällä hetkellä voimassa oleva ns. sopimusperusteinen jätteenkuljetus. Lain sää dän nös sä on kiinteistön haltijan järjestämälle kuljetukselle asetettu eri tyis eh to ja, joiden täyttymistä jätehuoltoviranomaisen olisi seurattava. Jäte lain 37 sisältö on seuraava: Kunta voi päättää, että kiinteistöittäinen jätteenkuljetus järjestetään kunnas sa tai sen osassa siten, että kiinteistön haltija sopii siitä jätteen kul jet tajan kanssa (kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus), jos: 1) tarjolla on jätteen kuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä koh tuul li sin ja syrjimättömin ehdoin; 2) jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukee jä te huol lon alueellista kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa ter vey del le tai ympäristölle; 3) päätöksen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myönteisiksi ottaen eri tyi ses ti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yri tys ten ja vi ran omais ten toimintaan. Jätelain 37 :n ehtojen täyttyminen Kohta 1): Jätehuoltolautakunnan tiedossa on tällä hetkellä (v. 2018) 35 kul je tus yrit täjää, jotka toimivat sako- ja umpikaivolietteenkuljettajina alueilla, joilla on voi mas sa ns. sopimusperusteinen kuljetusjärjestelmä. Hintoja koskevan asu kas ky se lyn (v. 2016) perusteella kuljetushintojen on arvioitu olevan alueel la noin 20 enemmän kuin Kemiönsaaressa kunnan järjestämässä lietteen kul je tuk ses sa. Tyhjennykset näyttävät vuonna 2017 puuttuvan 83 % vie mä rin ulkopuolella jätehuollon piirissä olevista asuin ja vapaa-ajan kiinteis töis tä, mutta asukaskyselyn (v.2016) perusteella asukkaat olivat hyvin tyy ty väi siä lietehuollon nykyisiin palveluihin. Kohta 2): Yleinen toimivuus on kyseenalaista, sillä n. 80 %:lla alueen kiinteistöistä ei suo ri te ta lietetyhjennyksiä jätehuoltomääräysten mukaisesti. Kaluston ja me ne tel mien kehittäminen ja uusien innovaatioiden kattava käyttöönotto on mahdotonta alueellisesti, jos kuljetuksen järjestäminen on kiinteistön

13 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 7/ Ympäristö- ja rakennuslautakunta hal ti joi den vastuulla. Terveydelle ja ympäristölle koituu todellisia riskejä, sil lä esimerkiksi v vain n. 25 % lietteistä kerättiin kiinteistöiltä. Lie tettä päätyy vuosittain huomattavia määriä muualle kuin jä te huol to mää räysten mukaiseen vastaanottoon tai hygienisoituna peltolevitykseen. Lietteet ai heut ta vat vesistöihin joutuessaan merkittävää rehevöitymistä. Jäteveden ja lietteen sisältämät bakteerit, virukset, nitraatti >nitriitti, lääkejäämät ja ke mi kaa lit voivat aiheuttaa uimavesien, pohjaveden ja myös maaperän saas tu mis ris kin. Kohta 3), kotitalouksien asema: Kotitaloudet saavat kiinteistönhaltijan järjestämässä kuljetuksessa tilata itse lietetyhjennyksen valitsemaltaan yrittäjältä valitsemanaan ajankohtana. Kiin teis tön hal ti jan järjestämässä kuljetuksessa kotitalouksilta vaaditaan tietoa ja aktiivisuutta lietetyhjennysten asianmukaisessa järjestämisessä. Kunnan järjestämässä lietekuljetuksessa asiakkaan ei tarvitse olla ak tii vinen, vaan palvelu järjestetään määräysten mukaan jokaiselle sitä tar vit seval le. Kiinteistönhaltijan aktiivisuutta tarvitaan siinä tapauksessa, että hän ha luaa perua tyhjennyksen tai siirtää tyhjennyksen ajankohtaa. Keskitetyllä kul je tus ten suunnittelulla saadaan kotitalouden tyhjennysmaksu alem maksi, verraten tilanteeseen, että tyhjennykset tehdään yksitellen kunkin kiinteis tön haltijan tilauksesta. Kohta 3), vaikutukset yritysten toimintaan: Usealle alueella toimivalle sako- ja umpikaivolietteen tyhjentäjille ko ti talouk sien lietetyhjennykset eivät ole todennäköisesti päätoimi. Kunnan järjes tä mät kuljetukset vaatisivat urakoitsijalta kykyä toimia alalla pää toi mises ti. Jos siirrytään kunnan järjestämään lietteenkuljetukseen, kuljetusten mää rä tulee nousemaan. Esimerkiksi Kemiönsaaressa kuljetetun lietteen mää rä kaksinkertaistui. Kohta 3), vaikutukset viranomaisten toimintaan: Kunnan ympäristönsuojelun viranomaisessa työskentelevät viranhaltijat nä ke vät nykyisessä lietehuollossa riskejä ja valvonta tapahtuu lähinnä vain il mi tulleiden väärinkäytösten ja ongelmien kautta. Luotettavaa ja kattavaa re kis te riä tyhjennyksistä kaivataan sekä jätehuollon viranomaistehtäviä suo rit ta vien, että valvontaa suorittavien viranhaltijoiden taholta. Jä te huol tovi ran omai nen on joutunut tekemään vuosittain valvontapyyntöjä ELY-keskuk seen jätteenkuljetusrekisterin ylläpitämiseen vaadittavien tietojen saami sek si kuljetusyrittäjiltä. Kunnan valvontaviranomaiset tai jä te huol to vi ranomai set eivät ole saaneet omatoimisesta lietteen hyödyntämisestä määräys ten mukaisia ilmoituksia, vaikka tuntuma onkin, että sitä tapahtuu. Ilmoi tus ten puuttuessa on mahdoton valvoa, että hyödyntäminen tapahtuu asial li ses ti ja ohjeistusten mukaisesti. Nykyisen kuljetusjärjestelmän vai kutuk set viranomaisen toimintaan arvioitiin pääasiassa kielteisiksi kuntien ym pä ris tö vi ran hal ti joil le suoritetussa kyselyssä v Vastauksissa lietteen kul je tus rat kai sus sa pidettiin tärkeänä vesistöjen suojelun näkökohtaa, mut ta tärkeänä pidettiin myös, että kuljetusten ympäristöhaitta olisi mah-

14 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 7/ Ympäristö- ja rakennuslautakunta dol li sim man pieni. YMPÄRISTÖPÄÄLLIKKÖ: Ympäristö- ja rakennuslautakunta päättää todeta lau sun tonaan seuraavaa: Ympäristövaikutusten minimoimisen kannalta jätehuolto, jätteen kul je tus mu kaan lukien, ja jätejakeesta riippumatta, tulee suo rit taa siten, ettei siitä ai heu du ympäristön pilaamisen vaaraa eikä ympäristöhaittaa ja siten pai kal lis ten olosuhteiden heik ke ne mis tä niin asukkaiden terveyden ja viih ty vyy den kuin luon non kin kannalta. LCA Consultingin selvityksen mukaan kerätyn lietteen määrä ei vastaa ar viol ta muodostuvan lietteen määrää. Kuntien ympä ris tö val von nas sa on tul lut vastaan tapauksia, joissa sa kokaivo jen tyhjennystä laiminlyödään joko tie tä mät tö myy den tai sii tä aiheutuvien lisäkulujen takia. Myös kiin teis tö koh tais ten jä te ve den puh dis ta mo jen huollossa on toisinaan puutteita. Seu rauk se na tästä on, että hygienisoimatonta lietettä sen sisäl tä mi ne ravinteineen ja haitta-aineineen päätyy luontoon, mis sä se aiheuttaa terveysriskejä asuk kail le ta lous ve si kai vojen vedenlaadun heikkenemisen kautta ja lä hi vir kis tys koh teiden kuten uimarantojen vedenlaadun heikkenemisen kautta. Luon nos sa liete aiheuttaa vesistöjen ja maaperän re he vöi tymis tä ja pi laan tu mis ta, mikä taas muuttaa alkuperäisiä luonnon olosuhteita ei-toivottuun suun taan. Sinileväkukinnot lisään ty vät, vesistön näkösyvyys vähenee ja ve sis tö voi kärsiä sään nöl li ses ti happikadosta. Rehevissä olosuhteissa viih ty vä la jis to runsastuu ja luonnon monimuotoisuus heikkenee. Tiede tään myös, että jätevesien sisältämät lääkeaineet ai heut tavat luonnon vesissä muu tok sia esimerkiksi kalojen biologiaan ja siten jälleen koko eko sys tee miin. Kiinteistökohtaisesta jätevesineuvonnasta saatujen tietojen pe rus teel la on edel leen huolestuttavan paljon kiinteistöjä, joiden ainoa jäteveden kä sit te ly me ne tel mä on vielä 60-luvun tasol la, missä jätevesi kulkee saos tus kai vo jen kautta luontoon. Esi mer kik si Valonian HAK KU2016-jä te ve si hank kee es sa pelkkien sakokaivojen varassa oli 73 % neuvotuista ve si käy mä lälli sis tä kiin teis töis tä. Mikäli saostuskaivojakaan ei tyhjennetä, pää ty vät kaikki jä te ve den ravinteet lopulta luontoon. Ympäristön tila oletettavasti paranisi, kun jatkossa tyh jen nyksiä tehtäisiin ta sa puo li ses ti ja järjestelmällisesti kaikilla asuinkiin teis töil lä. Lietteiden jäl ji tet tä vyy den tulisi olla nykyistä aukot to mam paa sen alkulähteeltä vas taan ot to pai kal le asti. Valvon nal li ses ti tämä olisi paremmin hallittavissa kunnan jär jestä mäs sä jätteenkuljetusjärjestelmässä yhden kattavan re kiste rin yl lä pi don kautta. Nykyisellään kiinteistökohtaisia tyh jen-

15 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 7/ Ympäristö- ja rakennuslautakunta KOKOUSKÄSITTELY: nys tie to ja ei ole hel pos ti saatavissa jätehuoltomääräysten val vo mi sek si vaan tietojen keruu vaa tii huomattavasti aikaa yh tä kiinteistöä kohden, eikä sittenkään voida ol la täysin varmo ja, mihin liete on lopulta päätynyt. Kunnan ym pä ris tö valvon nan resurssit ovat liian pienet, jotta jätevesijärjestelmien kun toa, riit tä vää huoltoa ja tyhjennysvälejä voitaisiin valvoa sys te maat ti ses ti, etenkään jos jätteenkuljetustietoa ei kerätä sys te maat ti ses ti ja luotettavasti. Yk sit täi siin on gel ma ta pauksiin puututaan asukkaiden tekemien ilmiantojen pe rus teel la. Täl löin jätevesistä on jo aiheutunut naapurustolle viihtyvyys- (ha ju) tai hygieniahaittoja. Tärkeää olisi tarkastella asiaa myös lietteenkuljetuksen aiheut ta mien ajo ki lo met rien näkökulmasta. Kunnallinen jär jestel mä mahdollistaisi to den nä köi sem min ajoreittien paremman etu kä teis suun nit te lun, millä olisi jo il mas ton muu tok sen hil linnän kannalta merkittävää vaikutusta. Puhuttaessa vain sako- ja umpikaivojen lietteistä, kiin teis töjen jä te ve si jär jes tel mien tyhjennyksissä tulee toki ottaa huomi oon myös kiinteistöjen eri lai set jätevesien puh dis tus jär jestel mät, joissa järjestelmä saattaa edel lyt tää juuri tietynlaista asian tun te vaa huoltoa, tyhjennystapaa ja -väliä. Kiinteistönomistajan näkökulmasta tyhjennykset tulee suo rittaa kiin teis tö koh tai sen tarpeen mukaan, riittävän usein ja oikea-ai kai ses ti niin, että jä te ve si jär jes tel mä säilyttää toi min takun ton sa. Kuljetuskapasiteetin tulee olla riit tä vä kaikissa tilan teis sa, ja päivystyksen tulee toimia kaikkina päivinä ja vuo ro kau den aikoina. Pitkät välimatkat ja hankalat kulkuyhteydet tulee ottaa huo mioon ja tyh jen nyk set hoitaa asianmukaisesti myös saa risto-olo suh teis sa lossi- ja laut ta yh teyk sien takana olevilla alueil la, kuljetusjärjestelmän valinnasta riip pu mat ta. Ympäristö- ja rakennuslautakunta katsoo, että siirtymällä kun nan jär jes tä mään lietteenkuljetukseen voidaan, edellä mai ni tut kiinteistökohtaiset ja alu eel li set erityistekijät huo mioiden, vähentää lietteistä aiheutuvia kielteisiä ym pä ris tö vai kutuk sia. Pöytäkirja tarkastetaan tämän asian osalta kokouksessa. Lautakunnan puheenjohtaja Harri Laine oli kutsunut Naan talin kaupungin hallintosäännön 27 :n nojalla saa ris to lau takun nan puheenjohtaja Jari-Antti Hörkön kertomaan saaristoa kos ke van näkemyksen sako- ja umpikaivolietteiden kul je tuksen järjestämistä koskevassa asiassa.

16 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 7/ Ympäristö- ja rakennuslautakunta Pekka Sevon esitti, että lautakunta ei siirry kunnan jär jes tämään sako- ja umpikaivolietteiden kuljetukseen. Kristiina Sunell esitti seuraavaa: Sako- ja umpikaivojen liet teiden osalta pysytään nykyisessä kiinteistön haltijan jär jes tämäs sä jätteenkuljetusjärjestelmässä. Sen arvioidaan olevan ko ko nai suu te na myönteisempi vaihtoehto Naantalissa ottaen eri tyi ses ti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan. Mika Törne kannatti Su nel lin esitystä. Pekka Sevon veti esityksensä pois. Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotusta kannatti Sai ja Porramo. Sunellin ehdotusta kannattivat Harri Laine, Ann-Ma ri Kymäläinen, Kimmo Mäntysalo, Julia Plat hin-kanka re, Veikko Mäkelä, Pekka Sevon, Kristiina Sunell ja Mika Tör ne. Puheenjohtaja totesi äänestyksen perusteella lau takun nan päättäneen hyväksyä Kristiina Sunellin ehdotuksen ää nin 8-1. YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA: Ympäristö- ja rakennuslautakunta päätti antaa Lou nais-suomen jätehuoltolautakunnalle sako- ja umpikaivolietteiden kulje tuk ses ta seuraavan lausunnon: Sako- ja umpikaivojen liettei den osalta pysytään nykyisessä kiinteistön haltijan jär jes tämäs sä jätteenkuljetusjärjestelmässä. Sen arvioidaan olevan ko ko nai suu te na myönteisempi vaihtoehto Naantalissa ottaen eri tyi ses ti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan. Pöytäkirja tarkastettiin tämän asian osalta kokouksessa.

17 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 7/ Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Ympäristö- ja rakennuslautakunta Valtuutettu Elina Mälkiän ym. valtuustoaloite Naantalin liittymisestä HIN- KU-ver kos toon 885/ /2017 Kaupunginvaltuusto Valtuutettu Elina Mälkiä luki ja jätti valtuuston kokouksessa seuraavan 15 val tuu te tun allekirjoittaman aloitekirjelmän: "Suomen ympäristökeskus on vuonna 2008 aloittanut 'Kohti hii li neut raa lia kuntaa' eli HINKU-hankkeen, jossa kunnat, yrityk set, asukkaat ja asiantuntijat ideoivat ja toteuttavat yh dessä ratkaisuja kasvihuonekaasupäästöjen hillitsemiseksi. Hanket ta ovat sen eri vaiheissa rahoittaneet ympäristöministeriö, Sit ra, Tekes, työ- ja elinkeinoministeriö, eri EU-lähteet sekä yri tys kump pa nit. Hinku-verkostoon liittyminen ja kuuluminen on kunnalle ilmaista. Suomi on ratifioinut Pariisin ilmastosopimuksen, jossa mu kana olevat osapuolet tuottavat 77 % maailman kas vi huo nekaa su pääs töis tä. Nykyiset sitoumukset ja pääs tö vä hen nys lupauk set eivät riitä maapallon lämpenemisen pysäyttämiseen kah teen asteeseen. Suomi ei voi saavuttaa tavoitteitaan, jollei ilmastotyötä tehdä jokaisessa kunnassa. HINKU-kunnat ovat sitoutuneet tavoittelemaan 80 prosentin pääs tö vä hen nys tä vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennes sä. Päästöjä vähennetään erityisesti parantamalla energia te hok kuut ta ja lisäämällä uusiutuvan energian käyttöä. Kun nan omien toimintojen lisäksi kunnat voivat vaikuttaa pää tök sen teol laan muun muassa maankäytön, ener gian tuotan non ja liikenteen päästöihin kunnan alueella. Alueen elinkei no elä mä ja asukkaat kutsutaan mukaan yhteistyöhön. HIN KUn päätavoite on torjua ilmastonmuutosta, mutta sillä on monia muita positiivisia sivuvaikutuksia. Pääs tö vä hen nysten ohella tavoitteena on vahvistaa paikallista hyvinvointia esi mer kik si kustannussäästöjen, energiaomavaraisuuden ja uu sien liiketoimintamahdollisuuksien kautta. Lisäksi hanke tuo positiivista julkisuutta kunnalle ja lisää alueen ve to voi maisuut ta. Hinku-hanke tukee Naantalin strategiaa sen kaikilta osin. HINKU-verkostossa on mukana tällä hetkellä 37 kuntaa. Lähi alu een kunnista mukana ovat Uusikaupunki, Masku, My nämä ki, Laitila, Rauma, Loimaa ja uusimpana Eurajoki. Esi merkik si Uusikaupunki pitää tärkeimpänä perusteena hank keessa mukana olemisessa aktiivista elinkeinopolitiikkaa. Rau-

18 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 7/ Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Ympäristö- ja rakennuslautakunta Kaupunginhallitus mal la tavoitteena on päästövähennysten lisäksi mm. kil pai luky vyn vahvistaminen, cleantech-osaamisen ja biotalouden ke hit tä mi nen sekä alueen elinvoimaisuuden edistäminen. Mynä mäes sä on mm. innostettu vanhojen omakotitalojen omista jia siirtymään maalämpöön, jolla on ollut myös merkittäviä työl li syys vai ku tuk sia. Turku ja Lounais-Suomen Hinku-kunnat ovat haastaneet kaikki Varsinais-Suomen kunnat mukaan teke mään Lounais-Suomesta edelläkävijän hiilineutraaliin yhteis kun taan. HINKU-kunnaksi ryhtyminen edellyttää Suomen ym pä ris tökes kuk sen laatimien HINKU-kriteerien täyttymistä. HIN- KU-kri tee reil lä tarkoitetaan kuntien ilmastonmuutoksen hil lintä toi mia ja linjauksia, joilla kunta uskottavasti sitoutuu vä hentä mään oman toimintansa kasvihuonekaasupäästöjä, sekä vai kut ta maan alueensa toimijoihin (asukkaat, yritykset, maaja metsätalousyrittäjät sekä vapaa-ajan asukkaat) siten, että alu een kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä ta voi tellaan hiilineutraaliutta. Maakunnan liitot, Varsinais-Suomen ELY-kes kus ja Suomen ympäristökeskus antavat vahvan tuken sa tavoitteen toteutumiselle. Hinkukuntien tueksi on perus tet tu HINKU-foorumi, joka jakaa tietoa ilmastonmuutoksen hil lin nän parhaista käytännöistä, tukee kuntien ilmastotyötä se kä luo kysyntää ilmastoystävällisille tuotteille ja palveluille. Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Naantali aloittaa toimenpiteet HINKU-verkostoon liittymiseksi." Oheismateriaali: Aloitteeseen liittyvä lisäselvitys HINKU-verkostosta KAUPUNGINVALTUUSTO: KAUPUNGINJOHTAJA: KAUPUNGINHALLITUS: Valtuustoaloite merkittiin vastaanotetuksi. Kaupunginhallitus lähettää valtuustoaloitteen teknisten pal velu jen sekä elinkeinoasiamiehen valmisteltavaksi ja mah dol lisia toi men pi tei tä varten. Kaupunginjohtajan ehdotus hyväksyttiin.

19 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 7/ Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Ympäristö- ja rakennuslautakunta Ympäristö- ja rakennuslautakunta Ympäristöpäällikkö Saija Kajala : Taustaa Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja sen aiheuttamien globaalien kriisien eh käi se mi sek si tulisi ryhtyä ripeästi merkittäviin toimenpiteisiin. Eri asiantun ti jat ovat maailmanlaajuisesti todenneet, että käsissämme on viimeiset het ket pysäyttää maapallon lämpeneminen yli 1,5 celsiusasteen ja selvästi al le kahden celsiusasteen, millä saatettaisiin Pariisin ilmastosopimuksen mu kaan vielä merkittävästi pienentää ilmastonmuutoksen riskejä ja hait tavai ku tuk sia. Tutkimukset osoittavat, että ilmastonmuutoksen huomiotta jättä mi nen estää myös talouden kasvua. Kesä 2018 antaa hyvän esimerkin, mi tä ilmastonmuutos voi tarkoittaa Varsinais-Suomelle: kuivat ja kuumat ke sät voivat lisääntyä, mistä seuraa ongelmia ravinnontuotannolle ja terveys ris ke jä etenkin tietyille väestöryhmille. Talvet voivat muuttua läm pi miksi ja runsassateisiksi ja talvisten ravinnehuuhtoumien lisääntyminen pel loilta vesistöihin aikaansaa Itämeren rehevöitymisongelman jatkumista ja jopa pahenemista. Ilmaston muuttuessa luonnon monimuotoisuus on vaaras sa, jolla on ennalta arvaamattomia vaikutuksia myös ihmiskunnalle. Glo baa lil la tasolla seurauksena on sään ääri-ilmiöiden, kuten tulvien ja kuivuu den aiheuttamia kansainvaelluksia ja maiden väliset konfliktit li sään tyvät esimerkiksi juoma- ja kasteluvesivarantojen ehtyessä. Globaalisti hiilineutraalius tulisi saavuttaa vuoteen 2050 mennessä, mikä tar koit taa, että joidenkin maiden, kuten Suomen, tulisi olla lopulta hii li po sitii vi nen toimien siten maapallon hiilinieluna. Ilmastonmuutoksen hil lit se minen Suomessa on tehokkainta kuntatasolla, jossa kunnan tekemät pää tökset vaikuttavat suoraan asukkaiden hiilijalanjälkeen muun muassa kiin teistö jen lämmityksen ja liikenneratkaisujen kautta. Valtion mahdollisuudet liitty vät enemmiltä osin hallinnolliseen ohjaukseen ja normisääntelyyn. Naantalin kaupunkistrategia Varsinais-Suomen liitto, Satakuntaliitto ja maakuntien HINKU-kunnat, Turun kaupunki ja Varsinais-Suomen ELY-keskus ovat julkaisseet Raumalla HINKU-haasteen, johon liittyen Naantalin kaupunki vastasi Naanta lin kaupunginhallituksen kokouksessa Varsinais-Suomen lii ton kyselyyn kaupungin tahtotilasta ja valmiudesta osallistua hii li neut raaliu den tavoitteluun. Kaupunki lupasi arvioida kaupunkistrategian päi vi tystyön yhteydessä kaupungin osallistumisen HINKU-hankkeeseen. Naantalin kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaupungin uu den strategian Naantalin kaupunkistrategia 2022 vuosille Stra te gi aan on kirjattu seuraavaa:

20 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 7/ Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Ympäristö- ja rakennuslautakunta Kärkihanke 3: Kasvava ja vetovoimainen Naantali: Naantali tehostaa toimenpiteitä, joilla edistetään - - asumisen laatua. Kaupun ki vaalii kaupungin - -luontoympäristön arvokkaita piirteitä sekä to teuttaa kestävän kehityksen mukaisia periaatteita toiminnoissaan. Yhdeksi kärkitoimenpiteeksi on kirjattu: Rantojen virkistysarvojen ja lä hive sien laadun parantaminen sekä Itämerihaasteen toimenpideohjelman ja Naan ta lin ilmastotavoitteet sisältävä ympäristöohjelma. Kaupungin uusi strategia tukee HINKU-verkostoon liittymistä. Kaupungin il mas ton muu tok sen vastaista työtä voitaisiin toteuttaa HINKU-hankkeen kaut ta, jolloin käytössä olisi valtakunnallinen HINKU-verkosto ja voitaisiin sa mal la hyödyntää SYKEn yhteishankintoja, joita se tarjoaa ensisijaisesti HIN KU-kun nil le. Taustatietoja HINKU-verkostoon liittymisestä HINKU-kunnaksi ryhtyminen edellyttää kaupungilta HINKU-kriteerien täytty mis tä. Hinku-kriteereillä tarkoitetaan kuntien ilmastonmuutoksen hil lin tätoi mia ja linjauksia, joilla kunta uskottavasti sitoutuu vähentämään oman toi min tan sa kasvihuonekaasupäästöjä sekä vaikuttamaan alueensa toi mijoi hin (asukkaat, yritykset, maa- ja metsätalousyrittäjät sekä vapaa-ajan asuk kaat) siten, että alueen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä ta voi tel laan hiilineutraaliutta. Hinku-kriteerit täyttävästä kunnasta saa käyttää nimitystä Hinku-kunta. Hinku-kunnat kuuluvat Hinku-foorumiin ja saavat oikeuden käyttää Hinku-logoa. Tärkein Hinku-kriteeri on valtuuston päätös siitä, että kunta tavoittelee koko alueellaan 80 %:n kasvihuonekaasupäästövähennystä vuoden 2007 tasos ta vuoteen 2030 mennessä. Tavoite koskee kaikkea kunnan rajojen sisäpuolella tapahtuvaa toimintaa, ei pelkkää kuntaorganisaatiota. Päästökaupassa mukana olevat laitokset ovat tavoitteen ulkopuolella, koska niiden päästöjä säädellään jo pääs tökau pas sa, mutta tavoitteeseen on sisällytetty kaukolämpö sekä sähkön käyt tö, koska niiden päästöihin kunnalla ja asukkailla on hyvät vai ku tusmah dol li suu det. Lisäksi kunnan tulee perustaa Hinku-työryhmä sekä nimetä Hin ku-yh teyshen ki lö. Työryhmä pyrkii aktiivisesti vähentämään eri hallinnonalojen toimin nas ta aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä. Yhteyshenkilö toimii tiedon vä lit tä jä nä kunnan ja Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) välillä. Muita Hinku-kriteerejä: Kunta ottaa kasvihuonekaasupäästönäkökulman huomioon kai kes sa mer kit tä väs sä päätöksenteossaan. Kunta liittyy työ- ja elinkeinoministeriön, Energiaviraston ja Kun ta lii-

21 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 7/ Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Ympäristö- ja rakennuslautakunta ton väliseen sopimukseen, jossa ne sitoutuvat Kunta-alan ener gia tehok kuus so pi muk sen toimenpiteisiin ja tavoitteisiin. Kunta-alan energia te hok kuus so pi muk seen liittyvät kunnat liittävät ensisijaisesti asuin ra ken nus kan tan sa asuinkiinteistöjä koskevaan toi men pi de ohjel maan. HINKU-työryhmä ja -yhteyshenkilö vastaavat seuraavista tehtävistä: Kunnalle laaditaan vuosittain suunnitelma päästöjä vä hen tä vis tä inves toin neis ta. Investoinnit hyväksytään seuraavan vuoden ta lous arvios sa. Kunnalle laaditaan vuosittain hillintätoimien suunnitelma eli vuo si kello, joka osoittaa, millä toimenpiteillä ja investoinneilla kas vi huo nekaa su pääs tö jä pyritään vähentämään koko kunnan alueella. Vuo sikel lo si säl tää suunnitellut investoinnit sekä keinoja asukkaiden ja pai kal lis ten yri tys ten aktivoimiseen. Kunnan alueella toteutuneet merkittävimmät hillintätoimet koo taan vuo sit tain ja julkaistaan kunnan verkkosivuilla sekä Ener gia loikka-verk ko pal ve lus sa. Toimenpiteisiin liitetään mahdollisuuksien mukaan saa vu te tut päästövähennykset. SYKE voi tarvittaessa täy dentää tiedot Ener gia loik kaan. Kunnan henkilöstölle ja kunnanvaltuustolle tiedotetaan vuo sit tain hank keen saavutuksista. Alueen asukkaille, yrityksille sekä maa- ja met sä ta lous yrit tä jil le viesti tään ilmastonmuutoksen hillinnän mahdollisuuksista. Naantalin kaupunki järjesti HINKU-tilaisuuden, jossa SYKEn asian tun ti ja kertoi mm. HINKUun liittymisestä ja kuntien päästölaskelmista, Var si nais-suo men kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus Va lo nia kertoi maakuntatason ilmastotyöstä Varsinais-Suomessa ja Rauman kaupungin HINKU-koordinaattori kertoi Rauman toteuttamasta HIN- KU-työs tä. Kutsu tilaisuuteen oli lähetetty kaupungin johtaville vi ran hal ti joille, kaupunginhallituksen, kaupunginvaltuuston ja ympäristö- ja ra ken nuslau ta kun nan jäsenille sekä kaupungin elinkeinoasiamiehen uutiskirjeen yhtey des sä paikallisille yrittäjille. Tilaisuudesta ja sen esityksistä on laadittu tii vis tel mä, joka on lähetetty sähköpostitse tiedoksi kutsun saanei den lisäksi kaupunkikonsernin tytäryhtiöiden toimitusjohtajille ti lai suuden diaesitysten kera. SYKEn tekemien päästölaskelmien mukaan Naantalin kaupungin mer kit tävim mät päästölähteet ovat energiakulutus ja tieliikenne. SYKEn esi tyk sessä on erilaisia päästöskenaarioita Naantalille. Tiivistelmä HINKU-tilaisuuden sisällöstä sekä diaesitykset ovat esityslistan oheis ma te ri aa li na. Vaikutusten arviointi HINKU-verkostoon liittymisestä HINKU-foorumin jäsenenä kunta saa:

22 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 7/ Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Ympäristö- ja rakennuslautakunta osallistua ilmastonmuutoksen hillinnän edelläkävijöiden ver kos toon kontakteja alan toimijoihin tietoa ja tukea päästövähennyksiin osallistua erikseen rahoitettaviin tutkimus- ja ke hi tys hank kei siin näkyvyyttä omalle työlle, tuotteille ja palveluille HINKU-kunnaksi ryhtyminen ei sinänsä maksa mitään, mutta HINKU-työ ku ten ympäristöohjelmankin laatiminen ja toimeenpano edellyttävät kaupun gil ta riittävää resurssointia, toiminnan suunnitelmallisuutta ja pit kä jäntei syyt tä. HINKU-ajattelu ja ympäristöystävällinen toimintakulttuuri tulee jalkaut taa kaupungin kaikkiin hallintokuntiin toimialojen johdon ohjauksella, ja bud jet tiin tulee varata määrärahoja investointeihin esimerkiksi ener giasääs tö toi men pi tei den toteuttamiseksi. Tämä tulee tarkoittamaan käy tännös sä etenkin alkuvaiheessa suurempia kuluja ja runsaampaa työajan käyt töä, mikä maksaa itseään kuitenkin takaisin myöhemmin taloudellisina ku lu jen säästöinä ja laadukkaan asuinympäristön säilymisenä tai jopa asuin viih ty vyy den paranemisena. Näkyvä ja tuloksellinen ilmasto- ja ym päris tö asioi den hoitaminen tekee Naantalista vetovoimaisen kunnan sekä ym pä ris tö vas tuul li sil le yrityksille (cleantech) että ympäristötietoisille asukkail le ja matkailijoille. Yrityksille HINKU-hankkeesta on vain hyötyä, sillä toimenpiteet ovat täysin va paa eh toi sia, mutta voivat tuoda taloudellista hyötyä energiasäästöinä ja ima go hyö ty nä. Useat Suomen kunnat ovat jo asettaneet kunnianhimoisia tavoitteita il maston muu tok sen torjumiseksi. Isommista kaupungeista esimerkiksi Turku on ju lis ta nut tavoittelevansa hiilineutraaliutta vuoteen 2029 mennessä, Vantaa vuo teen 2030 mennessä ja Helsinki vuoteen 2035 mennessä. Var sinais-suo men kunnista menestyksellisesti HINKUa ovat hyödyntäneet elinkei no po li tii kas saan ja kunnan imagomarkkinoinnissa ainakin Uusikaupunki ja Rauma. HINKU-kunnilla onkin päästövähennysten ohella tavoitteena vah vis taa paikallista hyvinvointia esimerkiksi kustannussäästöjen, ener giaoma va rai suu den ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien kautta. HIN- KU-ver kos toon kuuluu monia pieniäkin kuntia, joissa resurssit ilmastotyölle ovat luonnollisesti vaatimattomammat kuin isommissa kaupungeissa, mutta siinä on siltikin onnistuttu (esim. alle asukkaan Iin kunta). HINKU-tavoitteeseen päästään energiatarpeen vähentämisellä, ener gia tehok kuu den parantamisella, uusiutuvan energian käyttöönotolla ja hii li varas to ja kasvattamalla. Esimerkkejä mahdollisista HINKU-toimenpiteistä Naantalissa Öljylämmityksestä luopuminen ja vaihtaminen uusiutuvaan läm mitys muo toon (ilmalämpöpumppu, maalämpö, aurinkolämpö) kau pungin kiinteistöissä Aurinkosähköjärjestelmien asentaminen kaupungin kiin teis töil le

23 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 7/ Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Ympäristö- ja rakennuslautakunta Kunnan kiinteistöjen käytön tehostaminen ja optimointi (esim. kou luti lo jen käyttö iltaisin ja kesäisin) Kaupungin autokannan vaihtaminen sähköautoihin ja käytön te hosta mi nen Sekä kunnan sisäisen, että seudullisen joukkoliikenteen ke hit tä minen, liityntäpysäköinti mukaan lukien Paikallisen palvelutarjonnan parantamisen edistäminen kun nan rajat ylit tä vän liikenteen vähentämiseksi Kevyen liikenteen kehittäminen ja talvipyöräilyn mah dol lis ta mi nen Hankintojen kilpailutuskriteerien kehittäminen ja in no va tii vis ten hankin to jen mahdollistaminen Metsien säilyttäminen hiilinieluna Jättömaiden hyödyntäminen maankäytössä ja neitseellisten maa-aluei den säilyttäminen koskemattomina Kiertotaloushankkeiden edistäminen maankäytössä Kierrätyksen parantaminen kaupungin omassa toiminnassa Päästölaskelmien tarjoaminen paikallisille yrityksille Rauman kaupun gin esimerkin tavoin Kasvispainotteinen ruokavalio kouluihin ja päiväkoteihin ja ruo ka hävi kin pienentämistoimenpiteet Puurakentamisen suosiminen Asukkaiden neuvonta ympäristöystävällisiin arjen valintoihin Elinkeinoasiamiehen lausunto ( ), jonka ovat hyväksyneet myös Naan ta lin Yrittäjät ry ja Rymättylän yrittäjät ry: Kasvihuonekaasujen vähentäminen on keskeinen edellytys ilmaston lämpe ne mi sen pysäyttämiseksi. Hinku-aloitteessa kiinnitetään näin huomio tär ke ään asiaan ja sen jalkauttamiseen kaupungin ja kaupunkilaisten tasol le. Yritykset pyrkivät luontaisesti toimimaan mahdollisimman säästeliäästi, mikä tukee myös hiilineutraalisuustavoitetta. Esimerkiksi kuljetukset pyritään to teut ta maan mahdollisimman tehokkaasti ja keskitetysti. Paikallisella tasol la ei voida asettaa yrityksille sellaisia velvoittavia ympäristövaatimuksia, joil le ei ole lainsäädännöllistä perustaa. Hiilineutraalisuutta voitaisiin Naantalissa edistää mm. seuraavin toimin, jois ta osa on jo käynnissä: Kauppahankkeiden (laajennus- ja uudishankkeet) edis tä mi nen. Naan ta lin kaupunki menettää potentiaalisesta ostovoimastaan vuosit tain miljoonia euroja, kun ihmiset menevät hakemaan eri tuotteita ja pal ve lui ta muualta. Tämä merkitsee myös tuhansien autojen viikoit tais ta lii ken net tä ja niiden aiheuttamia päästöjä, joita voidaan vähen tää omaa pal ve lu tuo tan toa edistämällä. Kauppahankkeiden edistä mi sel lä tuetaan myös pai kal lis ten erikoisliikkeiden säilymistä. Joukkoliikenteen kehittäminen. 18-vuotta täyttäneistä yhä har vem pi suo rit taa ajokortin. Heille joukkoliikenne on osin ym pä ris tö tie toi nen

24 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 7/ Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Ympäristö- ja rakennuslautakunta va lin ta. Joukkoliikenteen kehittämisellä paitsi turvataan yritysten työvoi man saantia ja työvoiman liikkuvuutta, niin sillä voidaan myös edis tää uu sien asukkaiden saantia Naantaliin. Pyöräilyreitistön kehittäminen. Maantieteellisestä sijainnista joh tuen pyö räi ly kau si on Naantalissa pitkä. Pyöräilyn edistämisellä lisätään pai kal lis ten ihmisten ympäristöystävällistä liikkumista. Pyöräilyreittien ke hit tä mi nen tukee myös saaristomatkailun kehittämiseen liittyviä tavoit tei ta. Suhtaudun positiivisesti Naantalin nimeämiseen Hinku -kunnaksi sillä edelly tyk sel lä, että siihen liittyvillä toimenpiteillä ei haitata elinkeinotoiminnan ke hit ty mis tä kaupungin eri osissa. YMPÄRISTÖPÄÄLLIKKÖ: Ympäristö- ja rakennuslautakunta esittää kau pun gin hal li tuksel le, että Naantalin kaupunki ryhtyy HINKU-kunnaksi ja tavoit te lee koko alueellaan 80 %:n kas vi huo ne kaa su pääs tö vähen nys tä vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä. HIN KU-ver kos toon liittymisestä päättää Naantalin kau pun ginval tuus to. YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA: Lautakunta päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle. Merkittiin, että Markku Tuuna ja Julia Plathin-Kankare pois tuivat tämän asian käsittelyn jälkeen.

25 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 7/ Ympäristö- ja rakennuslautakunta Ilmoitusasiat ja viranhaltijapäätökset / Ympäristönsuojelu Ympäristö- ja rakennuslautakunta Toimistosihteeri Sanna Sydänmaanlakka : Akukon Oy : Melupäästömittausten suunnitelma/neste Oyj. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy : Maaperän pi laan tu nei suus selvi tys, kiinteistöt ja 123, Lossitie, Merimasku. Fingrid : Ympäristövuosiraportti Naantalin va ra voi ma laitos. Energia- ja KierrätysParkki Oy : Ilman hiukkaspitoisuuden tark kailu ra port ti. Etelä-Suomen Aluehallintovirasto : Päätös Riiaistenjärven pin tave den ot ta mon suoja-aluepäätöksen rauettamisesta. Päätös on rauetettu. Lions Club Naantali : Saariston perinnetapahtuman jäte huol to suun ni tel ma. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy : Kakolanmäen jä te ve den puh dis ta mon päästötarkkailututkimukset, jaksoraportti , tii vis tel mä. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy : Kakolanmäen jä te ve den puh dis ta mo käyttö- ja päästötarkkailututkimukset, huhti-kesäkuu. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy : Kunstenniemen lei ri kes kuk sen jätevesien vesistövaikutusten jälkitarkkailu vuonna Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy : Lou nais-suomen Jätehuolto Oy:n Isosuon jäteaseman ja kaatopaikan pinta- ja poh jave sien tarkkailututkimus heinäkuussa Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy : Rymättylän ja Vel kuan merialueiden yhteistarkkailututkimus kesällä Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy : Tonester Oy:n ha ju tark kai lu tut ki mus toukokuussa Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy: Turun ympäristön me rialu een tarkkailututkimukset ja alku- ja keskikesällä 2018 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy : Turun ym pä ristön merialueen velvoitetarkkailututkimus, vuosiraportti Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry : Turun edustan me ri alu-

26 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 7/ Ympäristö- ja rakennuslautakunta een kalataloudellinen yhteistarkkailuohjelma, raportti a104/2014. Maskun Murske Oy : Vuosiraportti Naantalin kaupunki, ympäristönsuojelu: Jätehuoltosuunnitelmien hy väk symi nen: Costa Food Festival ja K50-festarit. Trafi : Lausuntopyyntö Naantalin satamana tur val li suus sel vi tykses tä. Naantalin kaupungin ympäristönsuojelulla ei ole lausuttavaa asiasta, SK Turun seudun ilmansuojelun yhteistyöryhmä: Turun kaupunkiseudun ilman laa tu vuonna Varsinais-Suomen ELY-keskus : Päätös: Luonnonsuojelulain 49 :n 3 momentin mukainen poikkeuslupa koskien rauhoitettujen lintulajien häi rin tää ja tappamista; sekä 49 :n 4 momentin mukainen poikkeuslupa kos kien rauhoitettujen lintulajien yksilöiden, osien tai johdannaisten hal lussa pi toa ja kuljetusta. Lupa myönnetty. Varsinais-Suomen ELY-keskus : Ruoppausilmoitus, Varsinais-Suomen ELY-keskus : Ruoppausilmoitus, Varsinais-Suomen ELY-keskus : Ruoppausilmoitus, Varsinais-Suomen ELY-keskus : Ruoppausilmoitus, Ympäristöministeriö : Lausuntopyyntö Ruotsin me ri alue suun nitel ma luon nok sis ta ja niiden ympäristöselostuksista. Viranhaltijapäätökset Ympäristöpäällikkö 10/2018 Ympäristönsuojelulain 118 :n mukainen ilmoitus melua ja tärinää ai heutta vas ta tilapäisestä toiminnasta; Haukantupa Oy / Ravintola Wanha Sa lakul jet ta ja 11/2018 Ympäristönsuojelulain 118 :n mukainen ilmoitus melua ja tärinää ai heutta vas ta tilapäisestä toiminnasta; Haukantupa Oy / Naantali Costa Food Fes ti val 12/2018 Ympäristönsuojelutarkastajan viransijaisen palkkaaminen