Yrittäjät maakunta- ja sote-uudistuksessa

Transkriptio

1 Yrittäjät maakunta- ja sote-uudistuksessa Päijät-Hämeen Yrittäjät Outi Hongisto

2 Yritysrakenne Suomessa ,2 % Suuryritykset (250 hlöä) 591 1,0 % Keskisuuret yritykset ( hlöä) ,5 % Pienyritykset (10 49 hlöä) ,3 % Mikroyritykset (1 9 hlöä) Yhteensä yritystä, pois lukien maa-, metsä- ja kalatalous Lähde: Tilastokeskus 2016

3 Sosiaali- ja terveyspalveluyritykset 0,1% Suuryritykset (250 hlöä) 27 0,6% Keskisuuret yritykset ( hlöä) 118 4,2% Pienyritykset (10 49 hlöä) % Mikroyritykset (1 9 hlöä) Yhteensä yritystä. Lähde: Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilastot, Tilastokeskus 2015

4 Yritysten odotukset sote-valmisteluun Yritysten odotukset ja tarpeet tulevat kuulluksi varhaisessa vaiheessa Maakunnan määrittelyt Valinnanvapauspalvelujen laajuus Sote-keskuskriteerit Muut palvelutuottajakriteerit Eurovolyymit, seteliarvot, kapitaatio Asiakasohjauksen toimivuus: kattavuus ja neutraliteetti Monituottajamallin edellytysten turvaaminen jo nyt, ennen kuin uusi sote ja valinnanvapaus alkaa

5

6 Selvitys pk-yritysten liiketoimintaedellytyksistä sosiaali- ja terveysalalla, TEM ja Sitra Suureen osaan haasteista pystytään vastaamaan yritysten välisillä yhteistyömalleilla Pienen sote-keskusyrityksen on oletettu harjoittavan vain sote-keskustoimintaa Näkökulma pienten yritysten toimintamahdollisuuksista on rajoittunut sotekeskuskeskusteluun Asiakasseteleissä suurimmat haasteet maakunnan määrittelyissä ja asiakkaiden ohjautumisessa Henkilökohtaisen budjetin toimijoilla suurimmat haasteet liiketoimintaosaamisessa

7 Monituottajamalli 7

8 Miten uudistus siirtyy arkeen?

9 Maakunnan päätöksenteko Järjestäjä maakuntastrategia sote-palvelustrategia organisaatio ja hallintosääntö Maakuntavaltuusto Tuottaja liikelaitoksen taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet johtokunnan nimittäminen (ammattilaisia, kelpoisuus) Maakuntavaalit Tarkastuslautakunta Vaalilautakunta Mahdolliset muut Maakuntakonserni Maakuntahallitus toiminnan, hallinnon ja talouden operatiivinen johtaminen Liikelaitos/-laitokset päättää tuotannosta itsenäisesti yhteistyö palvelutuottajien kanssa Yhtiöitetty tuotanto Mahdolliset lautakunnat Liikelaitoksen johtokunta Hallitus

10 Laki raamittaa maakunta päättää Eduskunta Maakuntalaki Sote-järjestämislaki Valinnanvapauslaki Kasvupalvelulaki + muut yht. yli 40 lakia Maakuntien tehtävät Maakuntien toiminnan ja päätöksenteon pelisäännöt Raamit sote- ja kasvupalvelualan yrittäjien toimintaympäristön luomiselle Maakunta valtuusto hallitus lautakunnat Päätökset luovat yrittäjien toimintaympäristön, erityisesti sote-alalla Oman ja ulkoistetun tuotannon määrä Valinnanvapauden hyödyntämisen laajuus Hyväksymiskriteerit Sote-keskusten kapitaatiokorvaukset Maakunnan liikelaitos johtokunta viranhaltijat Oma tuotanto Sote-palveluissa asiakassetelien ja henkilökohtaisen budjetin toteutus Henkilöstön sitouttaminen valinnanvapauteen Palvelutarpeen arviointi Julkisen vallan käyttö = päätös palvelun myöntämisestä Asiakassetelien ja henkilökohtaisen budjetin arvo Puolueeton palveluohjaus

11 Tulevaisuus on mahdollisuus

12 Miten nyt kannattaa valmistautua? 1. Oma yritys ja palvelukuntoon palvelumuotoilu, asiakaskokemus, laatu kustannuslaskenta, hinnoittelu, vertailu viestintä, markkinointi 2. Valmistaudu digiin ja Kanta-palveluihin aloita Kanta-valmistelu mieti, mitä digi voisi olla sinulle kokeile ja toimi 3. Verkostoidu omien ja vieraiden kanssa Fenniala maakuntien valmistelijat 16

13 Monituottajamalli turvaamiseen panostettava

14 Monituottajamalli toimiva markkina Tunnuspiirteitä: Monipuolinen tuottajarakenne: erikokoiset yksityiset yritykset pienistä suuriin, kolmannen sektorin toimijat, julkinen tuotanto Ostajaa/maksajaa ja loppukäyttäjää hyödyttävät Runsas valinnanvara palveluntarjoajissa Hinta- ja laatukilpailu Uusien palvelukonseptien ja innovaatioiden kehittyminen Uusien yritysten markkinoille tulo on mahdollista

15 Monituottajamalli 19

16 Vahvan paikallisen sote-yrityskentän merkitys aluetaloudelle Päijät-Hämeessä sote-alan kasvu yksityisen ostovoiman varassa on heikkoa vrt. esim. pääkaupunkiseutu Vastuu markkinoiden toimivuudesta jää julkiselle ostajalle, nyt Hyvinvointiyhtymälle Vahvan alueellisen klusterin synnyttäminen Hykyn ja paikallisen yrityskentän kanssa vahvistaa osaajien saamista alueelle ja vaikuttaa alueen osaamiskertymään. Monipuolinen kumppaniverkosto ja tarjonta hyödyttää pitkällä aikavälillä tervettä hintakehitystä ja innovaatioita Sote-uudistukseen varautuen asiakassetelituottajien määrästä ja laadusta huolehtiminen on maakunnan etu.

17 Esteitä monituottajamallin kasvulle Pienten yritysten kannalta kohtuuttomat tai tarpeettomat ostopalveluehdot (kilpailutukset, palvelusetelit) karsii tarjoajia kannattavuussyistä Hyötyjinä suuret yritykset, jotka kestävät epävarmuustekijöitä ja riskinottokykyä paremmin Esimerkki: kotihoidon palvelusetelin yksi hinta vaatimus Ylittävätkö vaatimukset sen tason, jota julkinen sektori itse tarjoaa? Kohdentuvatko ostot vain ruuhkahuippujen tasaamiseen => pitkäkestoinen sitoutuminen tilaajan ja tuottajan välillä jää heikoksi, todellista kumppanuutta ei synny. Palvelujen kehittäminen vaatii investointeja, teknologiaa -> mihin yritykset voivat sitoutua? Äkilliset ratkaisut ulkoistuksien vs oman tuotannon välillä kasvattavat yrittäjien riskiä Vuoropuhelun satunnaisuus tai puute ei edistä pitkäjänteistä suunnittelua ja varautumista yrityksissä

18 Miten edistää monituottajamallia ja kumppanuutta Päijät-Hämeessä? Strateginen päätös aidon monituottajamallin edistämisestä Aluetalousvaikutukset huomioon Yritysvaikutukset huomioon Systemaattinen prosessi vuoropuheluun yritysten kanssa ennen päätöksiä Etukäteistiedon hankinta päätösten vaikutuksista yrityksiin ja asiakkaisiin Avoin viestintä mahdollisimman laajalle joukolle Asiakasohjauksen kehittämisessä keskeistä ammattimaisuus, yritysmyönteisyys, tasapuolisuus ja riittävät resurssit Isot kilpailutukset minimiin, hankintakriteerit monituottajamallia suosiviksi Kilpailutuksista sekä muutoksista tieto ajoissa ja laajasti Suositaan järjestämisratkaisuja, joissa asiakas valitsee ja kilpailuttaa Luottamuksen kasvattaminen osapuolten välillä Vastakkainasettelusta kumppanuuteen

19