Työvoimakoulutuksen työllisyysvaikutukset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työvoimakoulutuksen työllisyysvaikutukset"

Transkriptio

1 TA R K A S T U S K E RT O M U S 9 7 / Työvoimakoulutuksen työllisyysvaikutukset

2 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTON TARKASTUSKERTOMUS 97/2005 Työvoimakoulutuksen työllisyysvaikutukset

3 EDITA PRIMA OY

4

5

6 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ... 7 RESUMÉ JOHDANTO TARKASTUSASETELMA Tarkastuskohteen kuvaus Tarkastuskysymykset ja rajaukset Tarkastusmenetelmät TARKASTUSHAVAINNOT Työvoimakoulutuksen historiaa Aiempien vaikuttavuusarviointien tuloksia Työhallinnon näkemyksiä koulutuksen vaikuttavuudesta ja sen parantamisesta Koulutuksen tavoitteet Seuranta Vaikuttavuuden parantaminen Koulutuksen työllisyysvaikutukset rekisteriaineiston perusteella Työnhakijarekisteri OPAL-rekisteri Kustannus-vaikuttavuussuhde Yhteenveto TARKASTUSVIRASTON KANNANOTOT LÄHTEET... 41

7 LIITTEET...44 Liite 1: Rekisteriaineiston analyysi Liite 2: Opiskelijapalautteen analyysi

8 Tiivistelmä Dno: 322/54/04 TYÖVOIMAKOULUTUKSEN TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET Työvoimakoulutus on osa työvoimapolitiikan keinovalikoimaa. Työttömien koulutukseen käytetään vuosittain noin 340 miljoonaa euroa. Koulutuksen tärkeimpänä tavoitteena on työttömien työnsaannin edistäminen. Toiminnalla on myös muita tavoitteita, kuten syrjäytymisen ehkäisy ja työn tuottavuuden kasvu. Tarkastuksessa on arvioitu, miten hyvin työllistämistavoitteen saavuttamisessa on onnistuttu. Talousarvioesityksissä koulutuksen vaikuttavuutta mitataan tunnusluvulla, joka on työttömäksi jäävien suhteellinen osuus koulutuksen suorittaneista kolme kuukautta koulutuksen jälkeen. Vuoden 2005 talousarvioesityksessä tavoitetaso on 40 %. Tämä mittari on kuitenkin epäinformatiivinen, sillä sen perusteella ei voida päätellä koulutuksen nettovaikutusta työllistymiseen. Tarkastuksessa arvioitiin ammatillisen työvoimakoulutuksen työllisyysvaikutuksia työnhakijarekisteristä poimitun aineiston avulla. Tulokset eivät juuri poikkea aiemmin tehdyistä vaikuttavuusanalyyseistä: keskimäärin työvoimakoulutuksella on ollut melko vaatimaton vaikutus henkilön työllistymismahdollisuuksiin. Pitempikestoiset koulutukset ovat olleet työllistymisen kannalta hyödyllisempiä kuin lyhytkestoiset koulutukset. Työhallinnossa on viime vuosina pyritty parantamaan koulutuksen vaikuttavuutta. Näitä toimenpiteitä tulee edelleen jatkaa. Nykyisellään työnsaannin edistäminen työvoimakoulutuksen avulla on melko kallista. Yhden uuden työpaikan valtiolle aiheuttama kustannus, noin euroa, on yli kaksinkertainen palkansaajien keskituloihin nähden. Hallitusohjelman tavoitteena on työllisten määrän kasvu henkilöllä vaalikauden loppuun mennessä. Työvoimakoulutuksen työllisyysvaikutukset, noin henkilöä vuodessa, ovat hallitusohjelman tavoitteisiin verrattuna vähäisiä. 7

9 Resumé D.nr: 322 /54/04 SYSSELSÄTTNINGSEFFEKTERNA AV ARBETSKRAFTSUTBILDNING Arbetskraftsutbildningen utgör en del av arbetskraftspolitikens urval av verktyg. För utbildning av arbetslösa anslås årligen ca 340 miljoner euro. Den viktigaste målsättningen för utbildningen är att främja de arbetslösas möjligheter att finna arbete. Verksamheten har också andra målsättningar, såsom att förhindra utslagning och höja arbetets produktivitet. Med revisionen har granskats hur väl man har lyckats med att uppnå målsättningen i fråga om sysselsättningen. I budgetförslagen mäts utbildningens effekter med ett nyckeltal, som anger den proportionella andelen av utbildade som förblir arbetslösa tre månader efter att utbildningen slutförts. I budgetförslaget för år 2005 är den målsatta nivån 40 %. Denna mätare är emellertid inte informativ, för på basis av den kan inte slutsatser dras om utbildningens nettoeffekter på sysselsättningen. Vid revisionen bedömdes den arbetskraftspolitiska yrkesutbildningens effekter på sysselsättningen med hjälp av ett material som tagits fram ur registret över arbetssökande. Resultaten avviker just inte från tidigare gjorda analyser av effekterna: arbetskraftsutbildningen har genomsnittligt haft en tämligen anspråkslös inverkan på personens möjligheter att finna sysselsättning. Längre utbildningar har varit nyttigare med tanke på sysselsättningen än kortvariga utbildningar. Inom arbetskraftsförvaltningen har strävan på senare år varit att förbättra utbildningens effekter. Dessa åtgärder bör alltjämt fortsättas. För närvarande är det tämligen dyrt att främja tillgången på arbete med hjälp av arbetskraftsutbildning. Den kostnad som en ny arbetsplats orsakar staten, ca euro, är mer än dubbelt större än löntagarnas medelinkomster. I regeringsprogrammet har uppställts som mål att antalet sysselsatta skall öka med personer före valperiodens utgång. Inverkningarna på sysselsättningen av arbetskraftsutbildningen, ca personer per år, är blygsamma i jämförelse med målsättningarna i regeringsprogrammet. 8

10 1 JOHDANTO Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus eli työvoimakoulutus on osa aktiivisen työvoimapolitiikan keinovalikoimaa. Työvoimapolitiikan toimenpiteillä pyritään edistämään työttömien työnsaantia. Nykyisen hallituksen työllisyysstrategian tavoitteena on työllisten määrän kasvu vähintään hengellä vaalikauden loppuun mennessä. Muita hallitusohjelman tavoitteita ovat 75 prosentin työllisyysaste ja työttömyyden aleneminen jokaisen työvoima- ja elinkeinokeskuksen alueella. 1 Valtion talousarvioesityksessä työvoimapolitiikan toimeenpanoon (34.06) on vuodelle 2005 esitetty noin 1,8 miljardia euroa eli vajaat 5 prosenttia valtion talousarvion loppusummasta. Tästä noin 340 miljoonaa euroa kohdistetaan työvoimakoulutusmenoihin. Työllistämistukiin käytetään noin 240 miljoonaa euroa. Kaikkiaan työttömyyspäivärahoja ja muita työttömyysetuuksia maksettiin työttömyyskassojen ja Kansaneläkelaitoksen kautta noin 2,7 miljardia euroa vuonna Työhallinnon ensisijaisena pyrkimyksenä on edistää työttömän työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Tämä tapahtuu joko suoraan työnvälityksen kautta tai työvoimakoulutuksen avulla. Toissijainen keino on työllistää henkilö työllistämistukien avulla. Työllistämistuet onkin tarkoitettu erityisesti pitkäaikaistyöttömien, nuorten ja vajaakuntoisten työllistämiseen sekä työttömyyden alueellisten erojen tasoittamiseen. 3 Aktiivisen työvoimapolitiikan todelliset vaikutukset ovat kuitenkin olleet jatkuvasti keskustelun kohteena. Tutkijatkaan eivät ole päässeet yksimielisyyteen siitä, ovatko toimenpiteet hyödyttäneet työttömiä työnsaannissa vai ei. Toimenpiteet ovat olleet säännöllisesti tiedotusvälineiden käsittelyssä ja usein melko negatiivisessa sävyssä. Myös koulutushankintoihin liittyviä epäselvyyksiä on viime aikoina käsitelty runsaasti tiedotusvälineissä. Koska työvoimakoulutukseen käytetään vuosittain melko suuriakin määrärahoja, olisi hyödyllistä tietää, onko koulutus loppujen lo Valtion talousarvioesitys 2005, s Tilastotiedote työttömyysturvasta 2004:11. Valtion talousarvioesitys 2005, s

11 puksi auttanut työttömiä saamaan työtä. Mahdollisia työllisyyshyötyjä tulisi myös arvioida suhteessa koulutuksen kustannuksiin. Samalla voitaisiin myös arvioida, ovatko hallituksen työllisyystavoitteet saavutettavissa tämänkaltaisilla keinoilla. 10

12 2 TARKASTUSASETELMA 2.1 TARKASTUSKOHTEEN KUVAUS Viime vuosikymmenen suuren laman jäljiltä Suomessa on yhä runsaasti työttömiä, joista osa on ollut työttömänä hyvinkin pitkään. Pitkäaikaistyöttömäksi voidaan määritellä henkilö, joka on ollut työttömänä yhtäjaksoisesti yli vuoden. Tarkastuksessa käytetyssä rekisteriaineistossa, joka koostuu lähes työttömästä, yli vuoden työttömänä olleita oli noin joka neljäs (2 267 henkilöä). Heistä eräät olivat tammikuussa 2002 olleet yhtäjaksoisesti työttömänä yli 10 vuotta, mikä ilmenee kuviosta 1. prosenttia pitkäaikaistyöttömistä (N=2267) yhtäjaksoisen työttömyyden kesto, vuotta Kuvio 1 Pitkäaikaistyöttömyyden keston jakauma tarkastuksessa käytetyssä aineistossa Vuosia työttömänä olleet eivät enää ole suhdanne- vaan rakennetyöttömiä. Teknisen kehityksen vuoksi henkilön entistä ammattia ei ehkä enää ole edes olemassa. Jos eläkeikään on vielä useita vuosia, 11

13 on perusteltua järjestää henkilöille koulutusta johonkin uuteen ammattiin. Työvoimakoulutus on valtion kustantamaa, pääasiassa yli 20- vuotiaille työttömille työnhakijoille tarkoitettua ammatillista tai valmentavaa koulutusta, jonka tavoitteena on parantaa henkilön ammatillista osaamista ja täten edistää työnsaantia. Myös työssäkäyvät, lomautetut tai työttömyysuhan alaiset henkilöt voivat osallistua koulutukseen. Suurin osa eli noin 80 % osallistujista on kuitenkin ollut työttömiä. Kulloinkin tarjolla olevat koulutukset on esitelty työministeriön internet-sivuilla. Oheisessa taulukossa 1 on muutamia esimerkkejä tammikuun 2005 koulutustarjonnasta. Kaikkiaan haettavana oli yli koulutusta eri puolilla maata. Taulukko 1 Esimerkkejä tarjolla olleista työvoimakoulutuksista tammikuussa 2005 koulutus, paikkakunta CNC-koneistaja, Lappeenranta Hitsaajan pätevöityminen, Tornio Hygienia- ja anniskelupassikoulutus, Hämeenkyrö kesto koulutus, paikkakunta 6 kk Perinnerakentamisen osaaja, Pielavesi 10 pv Taloushallinnon ammattitutkinto, Valkeakoski 10 pv Tietojenkäsittelyn ammattitutkinto, Jämsänkoski Kehystäjä, Teuva 4 kk Yhdistelmäajoneuvonkuljettaja, Salo kesto 4 kk 8,5 kk 10 kk 7 kk Kuten esimerkeistä käy ilmi, työvoimakoulutus on käytännönläheistä ja se painottuu suorittavan portaan tehtäviin. Kuitenkin myös korkeakoulututkinnon suorittaneille työttömille on tarjolla työvoimakoulutusta. Valmentava työvoimakoulutus on maahanmuuttajille suunnattua kielikoulutusta, atk-peruskursseja ja vastaavaa peruskoulutusta, jolla on tarkoitus luoda työnhaussa tarvittavia valmiuksia. Työvoima- ja elinkeinokeskukset vastaavat koulutuspalvelujen hankinnasta. Koulutukset hankitaan tarjouskilpailun perusteella. 12

14 Työministeriön laatiman hankintaohjeen (O/10/2004) mukaisesti tarjouksista tulisi valita kokonaistaloudellisesti edullisin vaihtoehto. Työvoimakoulutuksen hankintamenoihin on vuodelle 2005 budjetoitu 205 miljoonaa euroa. Osallistujille maksettaviin opintososiaalisiin etuihin on budjetoitu 133 miljoonaa euroa. Nämä koostuvat koulutustuesta, joka on henkilön työttömyyspäivärahan suuruinen, sekä ylläpitokorvauksista, jotka on tarkoitettu koulutuksesta aiheutuvien ylimääräisten elinkustannusten, kuten ruokailun ja matkojen, kattamiseen. Ylläpitokorvaus on 8 euroa/päivä ja korotettu korvaus 16 euroa/päivä. 2.2 TARKASTUSKYSYMYKSET JA RAJAUKSET Tarkastusta edeltäneessä esiselvityksessä tarkastuksen tavoitteeksi asetettiin vastaaminen seuraaviin kysymyksiin: 1) Miten työvoimakoulutuksen tavoitteet on asetettu? Miten tavoitteiden toteutumista on seurattu? Millaisena työministeriö näkee koulutuksen vaikuttavuuden? 2) Miten työministeriö on pyrkinyt viime vuosina parantamaan työvoimakoulutuksen vaikuttavuutta? Miten esimerkiksi koulutussuunnittelua ja -hankintaa on muutettu seurannan perusteella? 3) Onko työvoimakoulutuksella ollut vaikutuksia työttömien työllistymistodennäköisyyteen? Mitä voidaan päätellä aikaisempien tutkimusten tuloksista ja niiden luotettavuudesta? Tarkastuskysymyksiin saatuja vastauksia käsitellään kertomuksen havaintoluvussa mutta hieman eri järjestyksessä kuin kysymykset on edellä esitetty. Havaintoluku alkaa lyhyellä katsauksella työvoimakoulutuksen historiaan. Tämän selvittäminen ei kuulunut alkuperäiseen tarkastussuunnitelmaan, mutta tarkastuksen kuluessa lyhyen historiakatsauksen laadinta osoittautui tarpeelliseksi. Kuten tarkastuskertomuksen luvusta 3 ilmenee, työvoimakoulutuksella on useita tavoitteita. Tarkastus on kuitenkin pääosin kohdistunut koulutuksen työllisyysvaikutusten arviointiin, sillä työttömyyden vähentämistä voidaan selvästi pitää koulutuksen tärkeimpänä tavoitteena. 13

15 Syksyllä 2004 nousivat julkisuuteen epäilyt väärinkäytöksistä työvoimakoulutusten hankinnoissa ja toteutuksessa. 4 Tämä tarkastus on kuitenkin rajattu työvoimakoulutuksen vaikuttavuuteen ja siihen liittyviin kysymyksiin. Koulutusten hankintaa ja toteutusta ei ole tarkastettu. Tarkastuksessa tehdyissä haastatteluissa näitä aiheita toki sivuttiin. Opetusministeriö vastaa ns. omaehtoisen aikuiskoulutuksen järjestämisestä. Tämä on pääasiassa yli 25-vuotiaille, jo työelämässä oleville henkilöille suunnattua koulutusta, joka soveltuu perusopintojaan suorittaville tai opintojaan täydentäville henkilöille. Tyypillinen opiskelija on henkilö, jolla on usean vuoden työkokemus joltain alalta mutta ei alan perustutkintoa. Tällöin tutkinto voidaan suorittaa koulutuksesta riippumattomana näyttökokeena. Näyttökokeeseen voi osallistua kuka tahansa, mutta useimmat osallistujat valmentautuvat etukäteen näyttökokeeseen valmistavassa koulutuksessa. Tämä tapahtuu useimmiten työn ohessa. Valtio rahoittaa omaehtoista aikuiskoulutusta vajaalla 600 miljoonalla eurolla vuodessa. Omaehtoiseen aikuiskoulutukseen käytetään siis lähes kaksi kertaa enemmän määrärahoja kuin työvoimakoulutukseen. Tässä tarkastuksessa ei kuitenkaan käsitelty omaehtoisen aikuiskoulutuksen vaikutuksia. 2.3 TARKASTUSMENETELMÄT Tarkastuskysymyksiin on pyritty vastaamaan tekemällä haastatteluja ja asiakirjatarkastuksia työministeriössä, työvoima- ja elinkeinokeskuksissa sekä työvoimatoimistoissa. Koulutuksen vaikuttavuutta on arvioitu työministeriön työnhakijarekisteristä poimitulla aineistolla. Aineisto sisältää tietoja lähes työttömästä työnhakijasta, joista noin henkilöä osallistui työvoimakoulutukseen vuonna Työvoimapoliittisten toimenpiteiden vaikuttavuuden arvioinnin perusongelmana on tiedonpuute siitä, mitä henkilölle olisi tapahtunut ilman toimenpiteeseen osallistumista. Tätä ei voida selvittää millään menetelmällä. Tämän vuoksi on vertailtava toimenpiteeseen osallistuneita ja osallistumattomia henkilöitä. 4 Yleisradio/MOT

16 Paras vaihtoehto vertailun tekemiselle olisi satunnaiskoeasetelma, jossa toimenpiteeseen osallistujat arvottaisiin. Satunnaiskokeen käytännön toteutus olisi kuitenkin hankalaa ja jopa eettisesti arveluttavaa. Tämän vuoksi on käytettävä ei-kokeellista vertailuasetelmaa. Tällöin on huomio kiinnitettävä muihin työllistymistä selittäviin seikkoihin, kuten ikään ja pohjakoulutukseen. Koulutuksen nettovaikutuksen selvittämiseksi muut tekijät on vakioitava. Tarkastuksessa käytetystä aineistosta ja sen analysoinnista on tehty selkoa kertomuksen liitteessä 1. Tarkastuksen on tehnyt ylitarkastaja Ville Vehkasalo ja sitä ovat ohjanneet tarkastuspäälliköt Arto Seppovaara ja Jarmo Soukainen. Tarkastuskertomuksen luonnos on ollut kommentoitavana työministeriössä ja saadut kommentit on otettu huomioon lopullisessa kertomuksessa. 15

17 3 TARKASTUSHAVAINNOT 3.1 TYÖVOIMAKOULUTUKSEN HISTORIAA Aktiivista työvoimapolitiikkaa on harjoitettu lähes koko itsenäisyyden ajan. 5 Ensimmäiset "hätäaputyöt" järjestettiin kuntien toimesta vuonna 1929, kun maailmantalouden suuri lama aiheutti työttömyyttä myös Suomessa. Hätäaputyöt olivat ruumiillista työtä, josta maksettava palkka oli noin 20 % alempi kuin sekatyömiehen normaali ansio. Vuonna 1932 hätäaputöitä järjestyi lähes puolelle kaikista työttömistä. Vuonna 1956 vahvistettu ensimmäinen työllisyyslaki selvensi tehtävienjakoa: kunnan työllistämisvelvollisuus suhteutettiin kunnan väkilukuun. Valtion velvollisuus oli työllistää kunnan osuudesta ylimenevä osa työnhakijoista. Yksi keino oli ajoittaa julkisia investointeja vastasyklisesti niin, että ne tasoittivat suhdannevaihteluista johtuvia työvoiman kysyntävaihteluita. Työttömyyskorvausjärjestelmä luotiin 1960-luvun alussa. Vuoden 1963 työllisyyslain nojalla työtön oli oikeutettu valtion työttömyyskorvaukseen, jos viranomaiset eivät pystyneet hänelle järjestämään työtä. Laki myös lievensi liikkuvuusvaatimusta, sillä aiemmin työttömän tuli siirtyä työllisyystöihin vaikka toiselle puolelle maata. Nyt työtä pyrittiin järjestämään ensisijaisesti omasta asuinkunnasta. Vuoden 1971 työllisyyslaki antoi ammatilliselle koulutukselle aiempaa suuremman roolin työttömyyden torjunnassa. Lailla luotiin myös nykyinen jako peruspäivärahaan ja kassapäivärahaan. Jälkimmäinen muuttui ansiosidonnaiseksi vuonna Laki myös edellytti, että työttömälle tarjottiin hänen kykyjään ja kokemustaan vastaavaa työtä; toimihenkilöiden ei enää odotettu tekevän ruumiillista työtä. Työvoimapolitiikassa korvauslinja vahvistui työllistämislinjan sijaan, mikä johti luonnollisesti maksettujen korvausten merkittävään kasvuun. 5 Pääasiallisena historialähteenä on käytetty Liljan, Santamäki-Vuoren ja Standingin (1990) julkaisua. 16

18 1960- ja 1970-lukujen vaihteen massamuutto Ruotsiin ja luvun alkupuolen noususuhdanne johtivat Suomessa ajoittaiseen työvoimapulaan vuonna 1974 työttömyysaste oli vain 2 %. Tällöin alettiin kiinnittää enemmän huomiota toimenpiteisiin, jotka lisäisivät osaavan työvoiman tarjontaa. Vaadittiin enemmän työllisyyskoulutusta ja työvoiman liikkuvuutta lisääviä toimia. Näihin käytetyt resurssit kasvoivatkin voimakkaasti 1970-luvun puolivälissä luvun lopulla työn tarjontaan vaikuttaviin toimenpiteisiin käytettiin vajaat 40 % työllisyysvaroista luvun alussa kansantaloutta kohtasi vuosisadan syvin lamakausi. Työvoimakoulutuksen, kuten muidenkin työllisyystoimenpiteiden, volyymit kasvoivat uusiin ennätyslukemiin. Vuonna 1997 työvoimakoulutuksessa oli keskimäärin lähes henkeä kuukaudessa (kuvio 2). Työvoimakoulutus saavutti kuitenkin huippunsa vasta, kun laman pahin vaihe oli jo ohitettu ja talous kasvoi voimakkaasti. Kun bkt:n kasvu alkoi 2000-luvulla hidastua, myös koulutusmäärät vähenivät henk prosenttia työvoimakoulutuksessa bkt:n muutos Kuvio 2 Työvoimakoulutuksessa olleet kuukaudessa keskimäärin sekä bruttokansantuotteen muutos (%) edellisvuodesta vuosina

19 Nykyisen työvoimakoulutuksen 6 juuret ovat siis 1970-luvulla kansantaloudessa ja työvoimapolitiikassa tapahtuneissa muutoksissa. Alusta asti työllisyyskoulutus on ollut melko lyhytkestoista luvulla koulutusten keskimääräinen kesto oli samaa luokkaa kuin nyt eli 6 kuukautta luvun noususuhdanteessa koulutusten vaikuttavuus oli bruttoluvuilla mitattuna selvästi parempi kuin tällä hetkellä. Työttömänä 2 kuukautta koulutuksen päättymisen jälkeen oli keskimäärin alle 20 % koulutuksen suorittaneista. Tosin Lilja ym. (1990) toteavat, että koulutuksiin valitut olisivat voineet työllistyä muutoinkin, sillä tuohon aikaan koulutukseen valitut olivat tavallisesti keskimääräistä työtöntä paremmassa asemassa taustaominaisuuksiensa suhteen. 7 Tutkijoiden mukaan Suomesta puuttui tuolloin arviointitutkimus, jossa koulutettuja olisi verrattu samanlaisilla ominaisuuksilla varustetun vertailuryhmän sijoittumiseen. Tämäntyyppinen tutkimus alkoikin vasta 1990-luvulla. 3.2 AIEMPIEN VAIKUTTAVUUSARVIOINTIEN TULOKSIA Työvoimapolitiikan ja tässä yhteydessä myös työvoimakoulutuksen vaikuttavuutta on määrällisesti eniten selvitetty Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksessa. Tutkimukset on rahoittanut työministeriö, ja raportit on julkaistu ministeriön Työpoliittinen tutkimus -julkaisusarjassa. Aho, Nätti ja Suikkanen (1996) tarkastelivat vuosien toimenpiteitä, Aho, Halme ja Nätti (1999) vuosien politiikkaa ja Aho ja Kunttu (2001) vuosien toimia. Kaikkia tutkimuksia yhdistää laajan rekisteripohjaisen havaintoaineiston käyttö. Kahdessa ensimmäisessä tutkimuksessa aineiston analysointiin käytettiin mm. ekonometrisia menetelmiä, kolmannessa ns. kaltaistettujen parien menetelmää. Aho, Nätti ja Suikkanen (1996) käyttivät selitettävänä muuttujana työssäolokuukausien määrää koulutusta seuraavien neljän vuoden aikana. Selittäjiä olivat vakio, työvoimakoulutukseen osallistuminen, ikä, sukupuoli, pohjakoulutus, kotikunnan työttömyysaste 6 7 Laki työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta, 763/1990. Tilanne on siis suurin piirtein sama kuin nyt, ks. liite 1. 18

20 sekä työttömyyskuukausien määrä koulutusta edeltävänä vuonna. Tulosten mukaan työvoimakoulutus oli lisännyt työssäolokuukausia noin viidellä kuukaudella, ja vaikutus oli erittäin merkitsevä. Sitä vastoin työllistämistuelle estimoidut vaikutukset olivat negatiivisia. Raportin yhteenvedossa tutkijat totesivat, että "kun taustamuuttujat vakioidaan, työvoimakoulutus vaikuttaa selvästi myönteisesti myöhempään työuraan, mutta työllistämisellä ei ole juuri mitään vaikutusta". Aineistoa kuvailevasta luvusta (s. 3) käy ilmi, että tutkijoilla oli käytettävissään useita muitakin muuttujia kuin edellä mainitut (mm. ammatti-, tulotaso- ja perhetietoja). Raportista ei kuitenkaan selviä, miksi näitä ei sisällytetty työkuukausiyhtälöihin. Pääosa raportista on aineistolla tehtyjen ristiintaulukointien kuvailua. Näissä voidaan vakioida muita selittäviä tekijöitä yksi kerrallaan. Vaikuttavuuden kokonaiskuvan muodostaminen näistä on kuitenkin hankalaa. Seuraavassa raportissaan Aho, Halme ja Nätti (1999) jatkoivat ristiintaulukointeja sekä syvensivät aineistonsa ekonometristä analyysiä. Malleihin lisättiin selittäjiä, mutta selittävä muuttuja oli samantyyppinen kuin edellisessä tutkimuksessa eli työssäolokuukausien määrä seuranta-aikana. Myös tulokset olivat samoja: työvoimakoulutuksella havaittiin olleen positiivisia vaikutuksia, työllistämistuella taas ei. Työryhmän toistaiseksi viimeisimmässä eli Ahon ja Kuntun (2001) tutkimuksessa menetelmää vaihdettiin. Aineisto oli samantyyppinen laaja rekisteriaineisto kuin aiemmin, mutta ekonometristen mallien sijaan toimenpiteiden vaikuttavuutta arvioitiin kaltaistettujen parien menetelmällä. Alkusanoissa tutkijat toteavat, että "raportissa esitetään nähdäksemme aikaisempaa parempi yhdenmukaistettujen vertailuparien käyttöön perustuva arviointimenetelmä sekä sen avulla tuotettuja tuloksia toimien vaikuttavuudesta". Aikaisemmista raporteista poiketen selitettävä muuttuja oli kaksiarvoinen (työtön/työssä). Tutkijat yrittivät mallintaa työllistymistä myös logistisella regressiomallilla, mutta luopuivat yrityksestä, koska eivät erilaisten tilastollisten sopivuustestien 8 mukaan löytäneet riittävän hyvin työllistymistä kuvaavaa mallia. 8 Wooldridgen (2002, 465) mukaan sopivuustesteillä ei ole diskreetin vasteen malleissa suurtakaan merkitystä. Olennaisempaa on muuttujien tilastollinen merkitsevyys. 19

21 Varsinaiset analyysit tehtiin siis etsimällä kullekin osallistujalle mahdollisimman samankaltainen pari vertailuryhmästä ja vertaamalla näin muodostettujen parien työmarkkinatilannetta ja laskemalla vertailuista keskiarvo. Tulosten mukaan vain yksityiseen yritykseen työllistäminen oli selvästi parantanut henkilön myöhempää työllistymistä. Muiden toimenpiteiden, kuten työvoimakoulutuksen, vaikuttavuus oli tutkijoiden mukaan lähellä nollaa. Tutkijoille tulos ei ollut yllätys. Aho (2001, 46) toteaa, että muissakin maissa on saatu samankaltaisia tuloksia. Työvoimapoliittisten toimenpiteiden keskimääräiset vaikutukset työllistymiseen ovat olleet pääsääntöisesti vähäisiä, olemattomia tai jopa negatiivisia. Tutkimustulokset synnyttivät vilkasta keskustelua. Työministeriön julkaiseman Työpoliittisen aikakauskirjan numerossa 3/2001 julkaistiin työministeriön virkamiesten laatimia kirjoituksia, joissa korostettiin toimenpiteiden hyvää vaikuttavuutta. Lähemmässä tarkastelussa kuitenkin paljastuu, että artikkeleissa esitetty argumentointi on puutteellista. Eritoten Nion (2001) artikkeli käy esimerkiksi vaikuttavuuden arvioinnin "sudenkuopista", joihin numeron pääkirjoituksessa viitataan. Artikkelissa todetaan ensin, että toimenpiteisiin valikoituvat henkilöt todennäköisesti poikkeavat taustaominaisuuksiltaan muista työttömistä. Lopuksi artikkelissa kuitenkin verrataan osallistujia keskiarvotyöttömiin ilman muiden tekijöiden vakiointia ja todetaan, että toimenpiteiden vaikuttavuus on ollut erinomainen. Aho (2001, 2002) ja Tiainen (2002) jatkoivat väittelyä arviointien aineistoista ja menetelmistä. Mikkosen (1997) tutkimus käsitteli työvoimakoulutusta osana henkilön työuraa. Mikkosen mukaan arvioinnin perusongelma on se, miten erotetaan nimenomaan koulutuksen merkitys todettujen muutosten kannalta eli miten vakioidaan muiden riippumattomien muuttujien vaikutukset. Mikkonen on ratkaissut tämän käyttämällä tärkeimpien ominaisuuksien suhteen mahdollisimman samankaltaista vertailuryhmää. Aineisto on kerätty postikyselyillä ja rekistereistä. Tulosten mukaan koulutus alensi työttömyyttä osallistujaryhmässä enemmän kuin työttömien osuus alentui vertailuryhmässä kahden vuoden seuranta-aikana. Tutkimuksessa arvioitiin koulutuksen vaikutuksia myös muihin elämän osa-alueisiin, ja kyselyvastausten mukaan koulutus paransi eritoten itsetuntoa ja yleistä elämäntilannetta. 20

22 Hämäläisen (1999) tutkimus työvoimapolitiikan vaikutuksista työllistymiseen lienee Suomessa menetelmiltään sofistikoituneimpia. Vuosilta olevaa rekisteriaineistoa on tutkimuksessa analysoitu ns. kaksiulotteisen probit-analyysin avulla. Kontrollimuuttujia malleissa on useita kymmeniä. Tulosten mukaan työvoimakoulutus on lisännyt henkilön työllistymistodennäköisyyttä keskimäärin 15 prosenttiyksiköllä eli yhtä paljon kuin korkeakoulututkinnon suorittaminen. Myös yksityiseen yritykseen työllistäminen on parantanut myöhempiä työnsaantimahdollisuuksia. Julkiselle sektorille työllistäminen on sitä vastoin vähentänyt henkilön mahdollisuuksia saada jatkossa työtä. Tuomalan (2002) tutkimus käyttää samantyyppistä ekonometristä lähestymistapaa, mutta tutkimuksessa keskitytään pelkästään työvoimakoulutuksen arviointiin. Aineisto on vuosilta Tulosten mukaan koulutus on parantanut työnsaannin todennäköisyyttä keskimäärin 6,5 prosenttiyksikköä. Hämäläisen ja Ollikaisen (2004) tutkimus kohdistui eri toimenpiteiden vaikutuksiin nuorten työttömien keskuudessa. Menetelmänä käytettiin kaltaistettujen parien vertailua. Tulokset olivat samaa suuruusluokkaa kuin Tuomalan tutkimuksessa: koulutus paransi työllistymisen todennäköisyyttä 6 8 prosenttiyksikköä. Akateemisissa tutkimuksissa on siis tähän mennessä löydetty työvoimakoulutukselle sekä positiivisia vaikutuksia että nollavaikutuksia. Tutkimusten vertailua vaikeuttaa se, että käytetyt aineistot ja menetelmät eivät ole olleet samoja. Vaikuttavuudessa voi myös olla suhdannetilanteesta johtuvaa vaihtelua. Lamavuosina työllistyminen on muutenkin vaikeampaa, joten koulutuksen vaikutukset saattavat olla vähäisiä. Noususuhdanteessa taas uudelle osaamiselle voi olla kysyntää. Räisäsen (1995, 41) makrotason tarkastelut puoltavat tätä näkemystä. Tutkimusten tulokset menevät hieman ristiin ennakko-oletusten kanssa: Ahon ja Kuntun sekä Tuomalan aineistot ovat noususuhdanteen vuosilta, ja koulutuksen vaikuttavuudeksi on arvioitu 0 6,5 prosenttiyksikköä. Hämäläisen aineisto taas on lamavuosilta ja vaikuttavuudeksi arvioitiin 15 prosenttiyksikköä. Voisi olettaa, että luvut olisivat suhdanteista johtuen päinvastoin. Toisaalta on myös mahdollista, että koulutuksen volyymillä on suhdannevaikutusta merkittävämpi negatiivinen vaikutus koulutuksen vaikuttavuuteen. 9 9 Tähän viittaavat myös Aho ja Kunttu (2001). 21

23 Kuviosta 2 ilmenee, että Ahon ja Tuomalan aineistonkeruuvuosina koulutusmäärät olivat huipputasollaan. Tarkastuksessa läpikäytyjen vaikuttavuusarviointien nojalla voitaneen todeta, että johdonmukaista näyttöä työvoimakoulutuksen vaikutuksista ei ole saatu, vaan arviot vaihtelevat 0 15 prosenttiyksikön välillä. Useimmissa tutkimuksissa koulutuksella on kuitenkin havaittu olleen jonkinlaisia positiivisia vaikutuksia henkilön työllistymiseen. On myös syytä huomata, että lähes kaikissa edellä mainituissa tutkimuksissa on tarkasteltu keskimääräistä koulutusta, toisin sanoen koulutukseen osallistumista on kuvattu 0/1-muuttujalla. Ainoastaan Mikkosen tutkimuksessa on tutkittu myös erityyppisten koulutusten vaikutuksia. 3.3 TYÖHALLINNON NÄKEMYKSIÄ KOULUTUKSEN VAIKUTTAVUUDESTA JA SEN PARANTAMISESTA Tarkastuksessa haastateltiin useita työministeriön, työvoima- ja elinkeinokeskusten sekä työvoimatoimistojen virkamiehiä. Haastatteluissa selvitettiin hallinnon näkemyksiä työvoimakoulutuksen tavoitteista, todellisista vaikutuksista ja vaikuttavuuden parantamismahdollisuuksista. Lisäksi haastateltiin muutamaa satunnaisesti valittua kouluttajaa 10 ja työttömien edustajaa Koulutuksen tavoitteet Osallistujien työllistymistä pidettiin haastatteluissa yksimielisesti koulutuksen tärkeimpänä tavoitteena. Koko maan osalta tavoite on, että kolme kuukautta koulutuksen jälkeen enintään 40 % koulutetuista olisi työttömänä. 11 Tavoitteen tärkeys käy hyvin ilmi esimerkiksi Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen alueen työvoimatoimistoille laatimasta koulutuksen linjauspaperista: "Tutkintotavoitteisuus ei ole työllistymistä tärkeämpi tavoite työvoimapoliitti- 10 Kouluttajalla tarkoitetaan tässä oppilaitosta tai koulutuksen järjestäjää, ei siis yksittäistä opettajaa. 11 Valtion talousarvioesitys 2005, s

24 sessa aikuiskoulutuksessa. Kouluttajille tulee korostaa, että työllistyminen on työvoimakoulutuksen ensisijainen tavoite." 12 Työministeriön mukaan työvoimakoulutuksen tavoite on alusta asti ollut työttömyyden vähentäminen. Tarkoituksena on, että työvoimakoulutuksen volyymikin vaihtelisi vastasyklisesti suhdanteiden mukaan. Tosin toimien ajoituksessa on tässä suhteessa ollut ongelmia. Kuten edeltä luvun 3.1 kuviosta 2 ilmenee, viimeisen 10 vuoden aikana koulutustoimenpiteet ovat olleet lähinnä myötäsyklisiä. Ministeriön mukaan nykyinen 40 prosentin tavoite perustuu osittain toteutuneeseen kehitykseen, osittain taloudellisiin ennusteisiin. Tavoite vaihtelee jonkin verran alueittain, mutta vaihteluväliä on pyritty viime vuosina kaventamaan. Alueittaiset tavoitteet sovitaan ministeriön ja TE-keskusten välisissä tulossopimusneuvotteluissa joka syksy. Tavoitteisiin vaikuttaa myös se, minkälaisille työttömille koulutusta alueella erityisesti kohdennetaan. Kolmen kuukauden seurantajakson valintaan on vaikuttanut se, että välittömästi koulutuksen päättymisen jälkeen tehtävä vaikuttavuuden mittaus ei ole järkevää. Työministeriön mukaan kokemus on osoittanut, että kolmessa kuukaudessa useimmat potentiaaliset työntekijät myös löytävät töitä. Ministeriön sisäisessä käytössä ovat myös 6 ja 12 kuukauden seurantajaksot sekä 3, 6 ja 12 kuukauden seurantojen keskiarvo, jota ministeriö kutsuu monipistemittaukseksi. TE-keskus jakaa tulossopimuksessa saamansa tavoitteet oman alueensa työvoimatoimistoille. Tavoitteissa voi olla vaihtelua toimistoittain, mutta yhteenlaskettujen tavoitteiden tulee täsmätä koko alueen tavoitteeseen. Kovin suurta neuvotteluvaraa luvuissa ei työvoimatoimistojen mukaan yleensä ole, vaan luvut annetaan "ylhäältä alas". Sama pätee ministeriön ja TE-keskusten välisiin neuvotteluihin. TE-keskuksen ja työvoimatoimistojen välillä tehtävässä tulossopimuksessa sovitaan monista muistakin tavoitteista kuin työvoimakoulutuksen työllistävyydestä. Näitä ovat mm. rakennetyöttömien lukumäärä rekrytointiongelmia kokeneiden toimipaikkojen osuus (%) 12 Uudenmaan TE-keskus: Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen linjaukset vuodelle 2005, s

OPAL-netto Tietoa työvoimakoulutuksen nettovaikuttavuudesta opiskelijapalautteita analysoimalla

OPAL-netto Tietoa työvoimakoulutuksen nettovaikuttavuudesta opiskelijapalautteita analysoimalla OPAL-netto Tietoa työvoimakoulutuksen nettovaikuttavuudesta opiskelijapalautteita analysoimalla Eric Hällström TEM / TIETO 1 lisää osaamista Työvoimakoulutuksen vaikutuksen perusmuoto Työvoimakoulutuksen

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HELMIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 18.3.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HELMIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 18.3.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HELMIKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 18.3.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HEINÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 26.8.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HEINÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 26.8.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HEINÄKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 26.8.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 22.7.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 22.7.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 22.7.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HUHTIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 20.5.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HUHTIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 20.5.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HUHTIKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 2.5.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010 Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen Johanna Laukkanen 27.1.2010 Ammatillinen työvoimakoulutus Ammatillinen työvoimakoulutus Pääosin tutkintotavoitteista koulutusta Myös lisä- ja täydennyskoulutusta Yrittäjäkoulutusta

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 2008 puh. 010 604 8051 ja 010 604 8050 Julkistettavissa 21.10.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 2008 puh. 010 604 8051 ja 010 604 8050 Julkistettavissa 21.10.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 28 puh. 1 64 851 ja 1 64 85 Julkistettavissa 21.1.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Taustatietoa selvityksestä

Taustatietoa selvityksestä Taustatietoa selvityksestä TK-Eval yhteistyössä Kajaanin yliopistokeskuksen Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPA:n kanssa Toteuttajina YTM Keimo Sillanpää, YTM Tommi Ålander, FM Sirpa Korhonen,

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen

Sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen Sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen Maahanmuuttoasioiden päällikkö Teemu Haapalehto How Fair Is Finland -seminaari 29.11.2011 Työllisyyspolitiikan uudistaminen Espoon

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2009 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 21.7.2009 klo 9.

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2009 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 21.7.2009 klo 9. TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 29 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 21.7.29 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) 21 '2 '3 '4

Lisätiedot

Työvoimakoulutuksen suunnittelun lähtökohtia vuodelle 2015. Petri Järvinen Koulutusasiantuntija Varsinais-Suomen ELY-keskus

Työvoimakoulutuksen suunnittelun lähtökohtia vuodelle 2015. Petri Järvinen Koulutusasiantuntija Varsinais-Suomen ELY-keskus Työvoimakoulutuksen suunnittelun lähtökohtia vuodelle 2015 Petri Järvinen Koulutusasiantuntija Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Työmarkkinatilanne Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa

Lisätiedot

edellä kuntakokeilussa

edellä kuntakokeilussa edellä kuntakokeilussa Jyväskylässä 25.11.2013 Työllisyyden Kuntakokeilu www.jyvaskyla.fi/tyo/kuntakokeilu www.toihinpalvelu.fi www.facebook.com/tyo/kuntakokeilu Euroja ja ihmisiä 2000 M 2100 150 M 8,8

Lisätiedot

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs.

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Kauppakamarin Hankintainfo Vantaa 6.3.2015 Työttömyys Vantaalla tammikuussa 2015 1/2015 1/2014 Muutos

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Työvoiman osaamisen kehittäminen työ- ja elinkeinoministeriön näkökulmasta Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 2.10.

Työvoiman osaamisen kehittäminen työ- ja elinkeinoministeriön näkökulmasta Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 2.10. Työvoiman osaamisen kehittäminen työ- ja elinkeinoministeriön näkökulmasta Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 2.10.2014 Ylijohtaja Tuija Oivo Henkilöasiakkaita yht. 559 500 (30.8.2014) 319

Lisätiedot

FSD2487. Työ- ja elinkeinotoimistojen kokonaisaineisto 2002-2008. Koodikirja

FSD2487. Työ- ja elinkeinotoimistojen kokonaisaineisto 2002-2008. Koodikirja FSD2487 Työ- ja elinkeinotoimistojen kokonaisaineisto 2002-2008 Koodikirja YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIETOARKISTO c Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, 2010 Tämän koodikirjan viittaustiedot: Työ- ja elinkeinotoimistojen

Lisätiedot

Kansantalouden kuvioharjoitus

Kansantalouden kuvioharjoitus Kansantalouden kuvioharjoitus Huom: Tämän sarjan tehtävät liittyvät sovellustiivistelmässä annettuihin kansantalouden kuvioharjoituksiin. 1. Kuvioon nro 1 on piirretty BKT:n määrän muutoksia neljännesvuosittain

Lisätiedot

TARKASTUSKERTOMUS 112 / 2005. Työllistämistukien työllisyysvaikutukset

TARKASTUSKERTOMUS 112 / 2005. Työllistämistukien työllisyysvaikutukset TARKASTUSKERTOMUS 112 / 2005 Työllistämistukien työllisyysvaikutukset VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTON TARKASTUSKERTOMUS 112/2005 Työllistämistukien työllisyysvaikutukset EDITA PRIMA OY Asiasanat: työvoimapolitiikka,

Lisätiedot

Muutosturvainfo PIONR

Muutosturvainfo PIONR Muutosturvainfo PIONR 08.05.2012 Jaakko Routavaara Muutosturva-asiantuntija jaakko.routavaara@te-toimisto.fi puh. 050 396 1723 1 FINGERPORI Positiivinen ajattelu Muutosturvan piiriin kuuluvalla työnhakijalla

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700. Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9.

Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700. Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9. NÄKYMIÄ LOKAKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700 Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9.00 Omaehtoisen

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 214 puh. 29 4 8 Julkistettavissa 22.7.214 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 3 3 2 (1) 2 1 1 (2) Kuvio 1. Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

Työttömyysturva. Esko Salo

Työttömyysturva. Esko Salo Työttömyysturva Esko Salo 16.9.2015 Työttömyysetuuksien saajat 2014 Työttömyysetuuksia maksettiin yhteensä 4,8 mrd ansioturva: saajia 332 000, etuudet 2,7 miljardia peruspäiväraha: saajia 75 000, etuudet

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015 infomateriaaliksi S. 1 (5) Faktaa ansioturvasta Työttömyyden aikaisen ansioturva parantaa työttömän edellytyksiä palata työhön ja turvaa toimeentulon työttömyyden aikana. Löydät tästä materiaalista keskeisimmät

Lisätiedot

Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella

Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella Rekry Täsmä Muutos 8.10.2014 1 RekryKoulutus Työnantaja tarvitsee uusia ammattitaitoisia työntekijöitä, eikä heitä ole tarjolla työnhakijoina tai lähiaikoina

Lisätiedot

YHTEISHANKINTAKOULUTUS

YHTEISHANKINTAKOULUTUS Yhteishankintakoulutus on yritykselle sen eri muutostilanteisiin räätälöityä aikuiskoulutusta, joka suunnitellaan yhdessä Ely-keskuksen, yrityksen ja kouluttajan kesken. Koulutuksen toteuttaa aikuiskoulutukseen

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 213 puh. 29 54 85 ja 29 54 851 Julkistettavissa 22.1.213 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) 28 '9 '1

Lisätiedot

TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013. Anne Kumpula

TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013. Anne Kumpula TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013 Anne Kumpula 2000 1800 1600 1400 1858 Pirkanmaan maahanmuuttajat työllisyyskoodin mukaan

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: JOULUKUU 2013 puh. 029 504 8050 ja 029 504 8051 Julkistettavissa 21.1.2014 klo 9.00 www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 350 '000 300 250 200 (1)

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Maaliskuu 2014. Lähde: TEM, Työnvälitystilasto.

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Maaliskuu 2014. Lähde: TEM, Työnvälitystilasto. Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa Maaliskuu. Lähde: TEM, Työnvälitystilasto. Terminologiaa Alle 25-vuotiaiden virta yli 3kk työttömyyteen, % Alle 25-vuotiaiden kolmen kuukauden työttömyyden ylittävien

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Nuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota

Nuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota Nuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota Ulla Hämäläinen Johtava tutkija Sosiaaliturvan ABC toimittajille 31.5.2012 Nuorten työttömyysaste Euroopassa Työttömyysaste ikäryhmittäin Suomessa 1995-2011 % 40

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 214 puh. 29 54 85 Julkistettavissa 21.1.214 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) 28 '9 '1 '11 '12 '13

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto 69 02.04.2013 Kaupunginhallitus 255 30.09.2013 Kaupunginhallitus 52 10.02.2014

Kaupunginvaltuusto 69 02.04.2013 Kaupunginhallitus 255 30.09.2013 Kaupunginhallitus 52 10.02.2014 Kaupunginvaltuusto 69 02.04.2013 Kaupunginhallitus 255 30.09.2013 Kaupunginhallitus 52 10.02.2014 Vasemmistoliiton valtuustoryhmän aloite työpaikkojen avaamisesta nuorten yhteiskuntatakuun piiriin kuuluville

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Toisen asteen koulutuksen läpäisy ja keskeyttäminen

Toisen asteen koulutuksen läpäisy ja keskeyttäminen Toisen asteen koulutuksen läpäisy ja keskeyttäminen Vuosina 2001 ja 2006 toisen asteen opinnot aloittaneiden seurantatutkimus Simo Aho Ari Mäkiaho Tutkimuksen tavoitteet 1) Kuinka yleistä on toisen asteen

Lisätiedot

TIETOA MUUTOSTURVASTA JA TYÖVOIMATOIMISTON PALVELUISTA

TIETOA MUUTOSTURVASTA JA TYÖVOIMATOIMISTON PALVELUISTA TIETOA MUUTOSTURVASTA JA TYÖVOIMATOIMISTON PALVELUISTA Uudenmaan muutosturvayksikkö Hillevi Ceder 1 TYÖVOIMATOIMISTON PALVELUT OVAT: avoimia kaikille valtakunnallisia luottamuksellisia maksuttomia 2 TYÖVOIMATOIMISTO

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista JULKISEN TYÖVOIMAPALVELUN TAVOITTEITA Työllisyysasteen nostaminen Osaavaa työvoimaa joustavasti työnantajan

Lisätiedot

1) Jäsenyysehto. 2) Työssäoloehto

1) Jäsenyysehto. 2) Työssäoloehto Työttömyysturvalaki 31.12.2009 asti 1) Jäsenyysehto - 10 kuukautta 2) Työssäoloehto - alkuehto 43 kalenteriviikkoa 28 kuukauden aikana Työttömyysturvalaki 1.1.2010 alkaen 1) Jäsenyysehto - 34 viikkoa 2)

Lisätiedot

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9. Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.2011 TEM:n konsernistrategia Syvenevä globalisaatio Edistämme

Lisätiedot

Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus

Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus 12.11.2014 Tilastot: Satakunnan ELY-keskus, Merja Mannelin 13.11.2014 140 HAASTEELLINEN tilanne: Suomen

Lisätiedot

Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä

Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä Alla olevat tiiviisti esitetyt esimerkit kuvaavat joko toteutettuja tai kuvitteellisia esimerkkejä säädösmuutoksista. Esimerkeissä kuvataan arviointikehikon

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella

Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Jaakko Pesola Yksikön päällikkö Uudenmaan ELY-keskus www.ely-keskus.fi/uusimaa Metropolialueen sosiaalisen eheyden koordinaatioryhmän kokous 22.10.2010

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 26.11.2008 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus syyskuu 2015

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus syyskuu 2015 NÄKYMIÄ LOKAKUU 2015 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus syyskuu 2015 Julkaisuvapaa 20.10.2015 kello 9.00 Työttömyys kasvoi Hämeessä, mutta maltillisemmin kuin maassa keskimäärin Kanta-

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUK- SEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006

VARSINAIS-SUOMEN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUK- SEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 229/53/06 Kauppa- ja teollisuusministeriö Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus 11.5.2007 VARSINAIS-SUOMEN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUK- SEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 Valtiontalouden

Lisätiedot

UUDENMAAN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUKSEN TI- LINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006

UUDENMAAN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUKSEN TI- LINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 228/53/06 Kauppa- ja teollisuusministeriö Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskus 14.5.2007 UUDENMAAN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUKSEN TI- LINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 Valtiontalouden tarkastusvirasto

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Projektikoodi: S12538 Projektin nimi: TeiniMINNO -esiselvitys

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Projektikoodi: S12538 Projektin nimi: TeiniMINNO -esiselvitys ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Projektikoodi: S12538 Projektin nimi: TeiniMINNO -esiselvitys Tämä näyttö on tarkoitettu ainoastaan seurantalomakkeen sisällön katselua varten. Lomake täytetään ja tulostetaan

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2014

Koulutukseen hakeutuminen 2014 Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2014 Uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin yhä vaikeaa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan uusia ylioppilaita oli vuonna 2014 noin 32 100. Heistä

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

r = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit.

r = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. A. r = 0. n = Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. H 0 : Korrelaatiokerroin on nolla. H : Korrelaatiokerroin on nollasta poikkeava. Tarkastetaan oletukset: - Kirjoittavat väittävät

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2012

Koulutukseen hakeutuminen 2012 Koulutus 2014 Koulutukseen hakeutuminen 2012 Uusien opiskelijoiden aikaisempi koulutus ja päällekkäishaku Vajaa puolet ammatillisen koulutuksen uusista opiskelijoista suoraan peruskoulusta Toisen asteen

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Nuorisotakuu 2013 ELYn alueella. KASELY/ek

Nuorisotakuu 2013 ELYn alueella. KASELY/ek Nuorisotakuu 2013 ELYn alueella 20.2.2013 Hallituksen linjaukset Yksi hallituksen kärkihankkeista Tavoitteena on nuoren koulutukseen ja työmarkkinoille sijoittumisen edistäminen, työttömyyden pitkittymisen

Lisätiedot

Osaavaa työvoimaa. RekryKoulutus

Osaavaa työvoimaa. RekryKoulutus Osaavaa työvoimaa RekryKoulutus Töitä on kun vain joku tekisi! Harvassa ovat ne työnantajat, jotka löytävät juuri heidän alansa hallitsevat ammatti-ihmiset valmiina. Fiksuinta on tunnustaa tosiasiat ja

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain ja työmarkkinatuesta annetun lain 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Tausta Nuorten yhteiskuntatakuu Erillinen ohjelma 20 29-vuotiaille, vailla toisen asteen tutkintoa oleville Lisärahoitus ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

Ammattiopisto Livia. Peimarin koulutuskuntayhtymä

Ammattiopisto Livia. Peimarin koulutuskuntayhtymä Ammattiopisto Livia Peimarin koulutuskuntayhtymä Maaseutuopisto Paimio Maaseutuopisto Tuorla Sosiaali- ja terveysopisto Kalatalous- ja ympäristöopisto Maaseutuopiston toimipaikat Tuorla, Kaarina Paimio

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Kuntamarkkinat Jorma Suonio Tuotantojohtaja, toisen asteen koulutus 10.9.2014 Jorma Suonio 16 vuotiaiden väestöennuste Tampere + naapurikunnat

Lisätiedot

UUDISTUNUT ALUEHALLINTO JA TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ -SEMINAARI

UUDISTUNUT ALUEHALLINTO JA TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ -SEMINAARI UUDISTUNUT ALUEHALLINTO JA TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ -SEMINAARI Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän merkitys yrityksille Hotel Arthur 30.3.2010 Suomen Yrittäjät johtaja Martti Pallari

Lisätiedot

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179)

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAINUULAISET VÄLITÖMARKKINAT MURROKSESSA KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAIRA-HANKE Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen

Lisätiedot

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien

Lisätiedot

TE-TOIMISTON UUDISTETTU PALVELUMALLI

TE-TOIMISTON UUDISTETTU PALVELUMALLI TE-TOIMISTON UUDISTETTU PALVELUMALLI Muutoksia 1.1.2013 alkaen 1.1.2013 lähtien 15 TE-toimistoa, 1/ELY-keskus Uudet tehtävänkuvat henkilöstöllä Uudet TE-toimistojohtajat & palvelulinjajohtajat Monikanavaisuuden

Lisätiedot

Tervetuloa työ- ja elinkeinotoimiston infotilaisuuteen

Tervetuloa työ- ja elinkeinotoimiston infotilaisuuteen Tervetuloa työ- ja elinkeinotoimiston infotilaisuuteen 1 Oulun seudun työ- ja elinkeinotoimisto Osoite: Torikatu 34 40 Toimisto avoinna ma pe klo 9 15.45 puhelin 010 194029 www.oulunseuduntetoimisto.fi

Lisätiedot

Näyttötutkintojen rahoitus. Olli Vuorinen

Näyttötutkintojen rahoitus. Olli Vuorinen Näyttötutkintojen rahoitus Olli Vuorinen Ammatillinen peruskoulutus tutkintoon johtava (opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus) tutkintoon valmistava (näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen

Lisätiedot

Maahanmuuttajakoulutuksen hankinta Pohjois-Pohjanmaalla. Opetushallitus 12.3.2012

Maahanmuuttajakoulutuksen hankinta Pohjois-Pohjanmaalla. Opetushallitus 12.3.2012 Maahanmuuttajakoulutuksen hankinta Pohjois-Pohjanmaalla Opetushallitus 12.3.2012 1 Työ- ja elinkeinotoimistot osana ELY-keskuksen palveluverkkoa Vuonna 2012 alueella 5 toimistoa, joissa yht. n. 210 työntekijää.

Lisätiedot

Ammattistartin merkitys hakijalle ja opiskelijalle, tilastollinen tarkastelu

Ammattistartin merkitys hakijalle ja opiskelijalle, tilastollinen tarkastelu sivu 1/ 5 Ammattistartin merkitys hakijalle ja opiskelijalle, tilastollinen tarkastelu 1. Johdanto Tässä kartoituksessa tarkastelemme Ammattistartin merkitystä ensiksi hakijan näkökulmasta, toiseksi sen

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Aki Keskinen 16.11.2015 Esityksen sisältö 1. Yleistä rakennemuutoksesta ja työllisyydestä Kaakkois-Suomessa 2. Työllisyyden kehittämisen nykytilanne 3. Lyhyesti

Lisätiedot

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10.1. Rahoitettava toiminta Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset ja kesäyliopistot. Vapaan sivistystyön

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Heikki Räisäsen esitykseen Aktiivisen työvoimapolitiikan uudistukset Ruotsi-Suomi vertailussa

Kommenttipuheenvuoro Heikki Räisäsen esitykseen Aktiivisen työvoimapolitiikan uudistukset Ruotsi-Suomi vertailussa Kommenttipuheenvuoro Heikki Räisäsen esitykseen Aktiivisen työvoimapolitiikan uudistukset Ruotsi-Suomi vertailussa Kari Hämäläinen Työllisyysoppia Ruotsin mallista seminaari, 11.3.2013 Valtion taloudellinen

Lisätiedot

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Juha Puranen KAINUU-OHJELMA ----> Hyvinvointifoorumi

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2011

Opiskelijoiden työssäkäynti 2011 Koulutus 013 Opiskelijoiden työssäkäynti 011 Yli puolet opiskelijoista kävi opintojen ohella töissä Tilastokeskuksen tietojen mukaan opiskelijoiden työssäkäynti oli yleisempää vuonna 011 kuin vuotta aiemmin.

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01 11.06.2001 Työministeriö TYÖMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa työministeriön tilintarkastuksesta

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus toukokuu 2015

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus toukokuu 2015 NÄKYMIÄ TOUKOKUU 2015 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 24.6.2015 klo 9.00 Parikkala Ruokolahti Rautjärvi Savitaipale Taipalsaari Imatra Lemi

Lisätiedot

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0)

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0) Arviointialue 6: Vaikuttavuus Indikaattorit Esimerkkejä arviointikriteereistä Arviointi: ++ erittäin hyvä + hyvä - kehitettävää -- vaatii pikaisesti toimenpiteitä Tietolähteitä Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden

Lisätiedot

Opiskelijapalauttein työvoimakoulutuksen vaikuttavuutta jäljittämässä 1

Opiskelijapalauttein työvoimakoulutuksen vaikuttavuutta jäljittämässä 1 Työpoliittinen Aikakauskirja 1/2008 Katsauksia ja keskusteluja Opiskelijapalauttein työvoimakoulutuksen vaikuttavuutta jäljittämässä 1 Eric Hällström 2 Perinteisesti työvoimakoulutuksen nettovaikuttavuutta

Lisätiedot

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Vuoden 2014 oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksen paikat Päätös

Lisätiedot

Työvoimapoliittisina toimenpiteinä toteutettavat hankkeet Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus

Työvoimapoliittisina toimenpiteinä toteutettavat hankkeet Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus Työvoimapoliittisina toimenpiteinä toteutettavat hankkeet Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus Neuvotteleva virkamies Markku Virtanen TEM/TYO/TOKI 31.08.2010 Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus Valmentava

Lisätiedot

Arviointitutkimuksen johtopäätökset Paltamo-kokeilusta

Arviointitutkimuksen johtopäätökset Paltamo-kokeilusta Arviointitutkimuksen johtopäätökset Paltamo-kokeilusta Paltamo-kokeilun arviointitutkimuksen päätösseminaari 26.11.2013 Työllisyysvaikutuksia Työttömyys aleni Paltamossa jyrkästi, 17 prosentista noin 4

Lisätiedot

hallintoviranomaisen ohje X_ maksuviranomaisen ohje

hallintoviranomaisen ohje X_ maksuviranomaisen ohje hallintoviranomaisen ohje X_ maksuviranomaisen ohje c Päivämäärä cohjeen numero cdiaarinumero Euroopan sosiaalirahasto 10.3.2004 24 O/6/2004 TM KOHDERYHMÄT Opetusministeriö, kauppa- ja teollisuusministeriö,

Lisätiedot

Etelä-Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti

Etelä-Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti Etelä-Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti Tavoitteena kehittää työllisyyden hoitoa alueella Keskeisimpinä tehtävinä - Luoda työllistymisen polkuja pidempään työttömänä olleille henkilöille

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työllisyys

Toimintaympäristö: Työllisyys Toimintaympäristö: Työllisyys Tampere 24.3.2009 Jenni Kallio Prosenttia 31.12. 14,0-19,4 (13) 11,0-13,9 (25) 8,0-10,9 (32) 6,0-7,9 (20) 3,6-5,9 (13) Työllisyys 2008 % 25,0 22,5 Työttömyys kääntyi nousuun

Lisätiedot

7. OPPILAITOSMUOTOINEN AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS

7. OPPILAITOSMUOTOINEN AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS 7. OPPILAITOSMUOTOINEN AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS 7.1. Rahoitettava toiminta Ammatillisen lisäkoulutuksen valtionosuusrahoitusta myönnetään ammattitutkintojen ja erikoisammattitutkintojen ja niihin valmistavan

Lisätiedot

Sisällys. Tekijän esipuhe 7. Luku I: Taustatietoa 11. Luku II: Suppea kuvaus Suomen koulutusjärjestelmästä ja sen kehityksestä 31

Sisällys. Tekijän esipuhe 7. Luku I: Taustatietoa 11. Luku II: Suppea kuvaus Suomen koulutusjärjestelmästä ja sen kehityksestä 31 Sisällys Tekijän esipuhe 7 5 Luku I: Taustatietoa 11 1.1 Poliittiset ja hallinnolliset rakenteet 11 1.2 Väestö 13 1.2.1 Ikä- ja sukupuolirakenne 13 1.2.4 Kieliryhmät 15 1.2.5 Maantieteelliset erot 15 1.2.6

Lisätiedot

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa ja näin edistää hänen työllistymistään avoimille työmarkkinoille TE-toimisto arvioi,

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2010

Opiskelijoiden työssäkäynti 2010 Koulutus 2012 Opiskelijoiden työssäkäynti 2010 Opiskelijoiden työssäkäynti yleisempää vuonna 2010 kuin vuotta aiemmin Tilastokeskuksen tietojen mukaan opiskelijoiden työssäkäynti oli yleisempää vuonna

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura ry Nuorisotakuu Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Lisätiedot