Työvoimakoulutuksen työllisyysvaikutukset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työvoimakoulutuksen työllisyysvaikutukset"

Transkriptio

1 TA R K A S T U S K E RT O M U S 9 7 / Työvoimakoulutuksen työllisyysvaikutukset

2 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTON TARKASTUSKERTOMUS 97/2005 Työvoimakoulutuksen työllisyysvaikutukset

3 EDITA PRIMA OY

4

5

6 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ... 7 RESUMÉ JOHDANTO TARKASTUSASETELMA Tarkastuskohteen kuvaus Tarkastuskysymykset ja rajaukset Tarkastusmenetelmät TARKASTUSHAVAINNOT Työvoimakoulutuksen historiaa Aiempien vaikuttavuusarviointien tuloksia Työhallinnon näkemyksiä koulutuksen vaikuttavuudesta ja sen parantamisesta Koulutuksen tavoitteet Seuranta Vaikuttavuuden parantaminen Koulutuksen työllisyysvaikutukset rekisteriaineiston perusteella Työnhakijarekisteri OPAL-rekisteri Kustannus-vaikuttavuussuhde Yhteenveto TARKASTUSVIRASTON KANNANOTOT LÄHTEET... 41

7 LIITTEET...44 Liite 1: Rekisteriaineiston analyysi Liite 2: Opiskelijapalautteen analyysi

8 Tiivistelmä Dno: 322/54/04 TYÖVOIMAKOULUTUKSEN TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET Työvoimakoulutus on osa työvoimapolitiikan keinovalikoimaa. Työttömien koulutukseen käytetään vuosittain noin 340 miljoonaa euroa. Koulutuksen tärkeimpänä tavoitteena on työttömien työnsaannin edistäminen. Toiminnalla on myös muita tavoitteita, kuten syrjäytymisen ehkäisy ja työn tuottavuuden kasvu. Tarkastuksessa on arvioitu, miten hyvin työllistämistavoitteen saavuttamisessa on onnistuttu. Talousarvioesityksissä koulutuksen vaikuttavuutta mitataan tunnusluvulla, joka on työttömäksi jäävien suhteellinen osuus koulutuksen suorittaneista kolme kuukautta koulutuksen jälkeen. Vuoden 2005 talousarvioesityksessä tavoitetaso on 40 %. Tämä mittari on kuitenkin epäinformatiivinen, sillä sen perusteella ei voida päätellä koulutuksen nettovaikutusta työllistymiseen. Tarkastuksessa arvioitiin ammatillisen työvoimakoulutuksen työllisyysvaikutuksia työnhakijarekisteristä poimitun aineiston avulla. Tulokset eivät juuri poikkea aiemmin tehdyistä vaikuttavuusanalyyseistä: keskimäärin työvoimakoulutuksella on ollut melko vaatimaton vaikutus henkilön työllistymismahdollisuuksiin. Pitempikestoiset koulutukset ovat olleet työllistymisen kannalta hyödyllisempiä kuin lyhytkestoiset koulutukset. Työhallinnossa on viime vuosina pyritty parantamaan koulutuksen vaikuttavuutta. Näitä toimenpiteitä tulee edelleen jatkaa. Nykyisellään työnsaannin edistäminen työvoimakoulutuksen avulla on melko kallista. Yhden uuden työpaikan valtiolle aiheuttama kustannus, noin euroa, on yli kaksinkertainen palkansaajien keskituloihin nähden. Hallitusohjelman tavoitteena on työllisten määrän kasvu henkilöllä vaalikauden loppuun mennessä. Työvoimakoulutuksen työllisyysvaikutukset, noin henkilöä vuodessa, ovat hallitusohjelman tavoitteisiin verrattuna vähäisiä. 7

9 Resumé D.nr: 322 /54/04 SYSSELSÄTTNINGSEFFEKTERNA AV ARBETSKRAFTSUTBILDNING Arbetskraftsutbildningen utgör en del av arbetskraftspolitikens urval av verktyg. För utbildning av arbetslösa anslås årligen ca 340 miljoner euro. Den viktigaste målsättningen för utbildningen är att främja de arbetslösas möjligheter att finna arbete. Verksamheten har också andra målsättningar, såsom att förhindra utslagning och höja arbetets produktivitet. Med revisionen har granskats hur väl man har lyckats med att uppnå målsättningen i fråga om sysselsättningen. I budgetförslagen mäts utbildningens effekter med ett nyckeltal, som anger den proportionella andelen av utbildade som förblir arbetslösa tre månader efter att utbildningen slutförts. I budgetförslaget för år 2005 är den målsatta nivån 40 %. Denna mätare är emellertid inte informativ, för på basis av den kan inte slutsatser dras om utbildningens nettoeffekter på sysselsättningen. Vid revisionen bedömdes den arbetskraftspolitiska yrkesutbildningens effekter på sysselsättningen med hjälp av ett material som tagits fram ur registret över arbetssökande. Resultaten avviker just inte från tidigare gjorda analyser av effekterna: arbetskraftsutbildningen har genomsnittligt haft en tämligen anspråkslös inverkan på personens möjligheter att finna sysselsättning. Längre utbildningar har varit nyttigare med tanke på sysselsättningen än kortvariga utbildningar. Inom arbetskraftsförvaltningen har strävan på senare år varit att förbättra utbildningens effekter. Dessa åtgärder bör alltjämt fortsättas. För närvarande är det tämligen dyrt att främja tillgången på arbete med hjälp av arbetskraftsutbildning. Den kostnad som en ny arbetsplats orsakar staten, ca euro, är mer än dubbelt större än löntagarnas medelinkomster. I regeringsprogrammet har uppställts som mål att antalet sysselsatta skall öka med personer före valperiodens utgång. Inverkningarna på sysselsättningen av arbetskraftsutbildningen, ca personer per år, är blygsamma i jämförelse med målsättningarna i regeringsprogrammet. 8

10 1 JOHDANTO Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus eli työvoimakoulutus on osa aktiivisen työvoimapolitiikan keinovalikoimaa. Työvoimapolitiikan toimenpiteillä pyritään edistämään työttömien työnsaantia. Nykyisen hallituksen työllisyysstrategian tavoitteena on työllisten määrän kasvu vähintään hengellä vaalikauden loppuun mennessä. Muita hallitusohjelman tavoitteita ovat 75 prosentin työllisyysaste ja työttömyyden aleneminen jokaisen työvoima- ja elinkeinokeskuksen alueella. 1 Valtion talousarvioesityksessä työvoimapolitiikan toimeenpanoon (34.06) on vuodelle 2005 esitetty noin 1,8 miljardia euroa eli vajaat 5 prosenttia valtion talousarvion loppusummasta. Tästä noin 340 miljoonaa euroa kohdistetaan työvoimakoulutusmenoihin. Työllistämistukiin käytetään noin 240 miljoonaa euroa. Kaikkiaan työttömyyspäivärahoja ja muita työttömyysetuuksia maksettiin työttömyyskassojen ja Kansaneläkelaitoksen kautta noin 2,7 miljardia euroa vuonna Työhallinnon ensisijaisena pyrkimyksenä on edistää työttömän työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Tämä tapahtuu joko suoraan työnvälityksen kautta tai työvoimakoulutuksen avulla. Toissijainen keino on työllistää henkilö työllistämistukien avulla. Työllistämistuet onkin tarkoitettu erityisesti pitkäaikaistyöttömien, nuorten ja vajaakuntoisten työllistämiseen sekä työttömyyden alueellisten erojen tasoittamiseen. 3 Aktiivisen työvoimapolitiikan todelliset vaikutukset ovat kuitenkin olleet jatkuvasti keskustelun kohteena. Tutkijatkaan eivät ole päässeet yksimielisyyteen siitä, ovatko toimenpiteet hyödyttäneet työttömiä työnsaannissa vai ei. Toimenpiteet ovat olleet säännöllisesti tiedotusvälineiden käsittelyssä ja usein melko negatiivisessa sävyssä. Myös koulutushankintoihin liittyviä epäselvyyksiä on viime aikoina käsitelty runsaasti tiedotusvälineissä. Koska työvoimakoulutukseen käytetään vuosittain melko suuriakin määrärahoja, olisi hyödyllistä tietää, onko koulutus loppujen lo Valtion talousarvioesitys 2005, s Tilastotiedote työttömyysturvasta 2004:11. Valtion talousarvioesitys 2005, s

11 puksi auttanut työttömiä saamaan työtä. Mahdollisia työllisyyshyötyjä tulisi myös arvioida suhteessa koulutuksen kustannuksiin. Samalla voitaisiin myös arvioida, ovatko hallituksen työllisyystavoitteet saavutettavissa tämänkaltaisilla keinoilla. 10

12 2 TARKASTUSASETELMA 2.1 TARKASTUSKOHTEEN KUVAUS Viime vuosikymmenen suuren laman jäljiltä Suomessa on yhä runsaasti työttömiä, joista osa on ollut työttömänä hyvinkin pitkään. Pitkäaikaistyöttömäksi voidaan määritellä henkilö, joka on ollut työttömänä yhtäjaksoisesti yli vuoden. Tarkastuksessa käytetyssä rekisteriaineistossa, joka koostuu lähes työttömästä, yli vuoden työttömänä olleita oli noin joka neljäs (2 267 henkilöä). Heistä eräät olivat tammikuussa 2002 olleet yhtäjaksoisesti työttömänä yli 10 vuotta, mikä ilmenee kuviosta 1. prosenttia pitkäaikaistyöttömistä (N=2267) yhtäjaksoisen työttömyyden kesto, vuotta Kuvio 1 Pitkäaikaistyöttömyyden keston jakauma tarkastuksessa käytetyssä aineistossa Vuosia työttömänä olleet eivät enää ole suhdanne- vaan rakennetyöttömiä. Teknisen kehityksen vuoksi henkilön entistä ammattia ei ehkä enää ole edes olemassa. Jos eläkeikään on vielä useita vuosia, 11

13 on perusteltua järjestää henkilöille koulutusta johonkin uuteen ammattiin. Työvoimakoulutus on valtion kustantamaa, pääasiassa yli 20- vuotiaille työttömille työnhakijoille tarkoitettua ammatillista tai valmentavaa koulutusta, jonka tavoitteena on parantaa henkilön ammatillista osaamista ja täten edistää työnsaantia. Myös työssäkäyvät, lomautetut tai työttömyysuhan alaiset henkilöt voivat osallistua koulutukseen. Suurin osa eli noin 80 % osallistujista on kuitenkin ollut työttömiä. Kulloinkin tarjolla olevat koulutukset on esitelty työministeriön internet-sivuilla. Oheisessa taulukossa 1 on muutamia esimerkkejä tammikuun 2005 koulutustarjonnasta. Kaikkiaan haettavana oli yli koulutusta eri puolilla maata. Taulukko 1 Esimerkkejä tarjolla olleista työvoimakoulutuksista tammikuussa 2005 koulutus, paikkakunta CNC-koneistaja, Lappeenranta Hitsaajan pätevöityminen, Tornio Hygienia- ja anniskelupassikoulutus, Hämeenkyrö kesto koulutus, paikkakunta 6 kk Perinnerakentamisen osaaja, Pielavesi 10 pv Taloushallinnon ammattitutkinto, Valkeakoski 10 pv Tietojenkäsittelyn ammattitutkinto, Jämsänkoski Kehystäjä, Teuva 4 kk Yhdistelmäajoneuvonkuljettaja, Salo kesto 4 kk 8,5 kk 10 kk 7 kk Kuten esimerkeistä käy ilmi, työvoimakoulutus on käytännönläheistä ja se painottuu suorittavan portaan tehtäviin. Kuitenkin myös korkeakoulututkinnon suorittaneille työttömille on tarjolla työvoimakoulutusta. Valmentava työvoimakoulutus on maahanmuuttajille suunnattua kielikoulutusta, atk-peruskursseja ja vastaavaa peruskoulutusta, jolla on tarkoitus luoda työnhaussa tarvittavia valmiuksia. Työvoima- ja elinkeinokeskukset vastaavat koulutuspalvelujen hankinnasta. Koulutukset hankitaan tarjouskilpailun perusteella. 12

14 Työministeriön laatiman hankintaohjeen (O/10/2004) mukaisesti tarjouksista tulisi valita kokonaistaloudellisesti edullisin vaihtoehto. Työvoimakoulutuksen hankintamenoihin on vuodelle 2005 budjetoitu 205 miljoonaa euroa. Osallistujille maksettaviin opintososiaalisiin etuihin on budjetoitu 133 miljoonaa euroa. Nämä koostuvat koulutustuesta, joka on henkilön työttömyyspäivärahan suuruinen, sekä ylläpitokorvauksista, jotka on tarkoitettu koulutuksesta aiheutuvien ylimääräisten elinkustannusten, kuten ruokailun ja matkojen, kattamiseen. Ylläpitokorvaus on 8 euroa/päivä ja korotettu korvaus 16 euroa/päivä. 2.2 TARKASTUSKYSYMYKSET JA RAJAUKSET Tarkastusta edeltäneessä esiselvityksessä tarkastuksen tavoitteeksi asetettiin vastaaminen seuraaviin kysymyksiin: 1) Miten työvoimakoulutuksen tavoitteet on asetettu? Miten tavoitteiden toteutumista on seurattu? Millaisena työministeriö näkee koulutuksen vaikuttavuuden? 2) Miten työministeriö on pyrkinyt viime vuosina parantamaan työvoimakoulutuksen vaikuttavuutta? Miten esimerkiksi koulutussuunnittelua ja -hankintaa on muutettu seurannan perusteella? 3) Onko työvoimakoulutuksella ollut vaikutuksia työttömien työllistymistodennäköisyyteen? Mitä voidaan päätellä aikaisempien tutkimusten tuloksista ja niiden luotettavuudesta? Tarkastuskysymyksiin saatuja vastauksia käsitellään kertomuksen havaintoluvussa mutta hieman eri järjestyksessä kuin kysymykset on edellä esitetty. Havaintoluku alkaa lyhyellä katsauksella työvoimakoulutuksen historiaan. Tämän selvittäminen ei kuulunut alkuperäiseen tarkastussuunnitelmaan, mutta tarkastuksen kuluessa lyhyen historiakatsauksen laadinta osoittautui tarpeelliseksi. Kuten tarkastuskertomuksen luvusta 3 ilmenee, työvoimakoulutuksella on useita tavoitteita. Tarkastus on kuitenkin pääosin kohdistunut koulutuksen työllisyysvaikutusten arviointiin, sillä työttömyyden vähentämistä voidaan selvästi pitää koulutuksen tärkeimpänä tavoitteena. 13

15 Syksyllä 2004 nousivat julkisuuteen epäilyt väärinkäytöksistä työvoimakoulutusten hankinnoissa ja toteutuksessa. 4 Tämä tarkastus on kuitenkin rajattu työvoimakoulutuksen vaikuttavuuteen ja siihen liittyviin kysymyksiin. Koulutusten hankintaa ja toteutusta ei ole tarkastettu. Tarkastuksessa tehdyissä haastatteluissa näitä aiheita toki sivuttiin. Opetusministeriö vastaa ns. omaehtoisen aikuiskoulutuksen järjestämisestä. Tämä on pääasiassa yli 25-vuotiaille, jo työelämässä oleville henkilöille suunnattua koulutusta, joka soveltuu perusopintojaan suorittaville tai opintojaan täydentäville henkilöille. Tyypillinen opiskelija on henkilö, jolla on usean vuoden työkokemus joltain alalta mutta ei alan perustutkintoa. Tällöin tutkinto voidaan suorittaa koulutuksesta riippumattomana näyttökokeena. Näyttökokeeseen voi osallistua kuka tahansa, mutta useimmat osallistujat valmentautuvat etukäteen näyttökokeeseen valmistavassa koulutuksessa. Tämä tapahtuu useimmiten työn ohessa. Valtio rahoittaa omaehtoista aikuiskoulutusta vajaalla 600 miljoonalla eurolla vuodessa. Omaehtoiseen aikuiskoulutukseen käytetään siis lähes kaksi kertaa enemmän määrärahoja kuin työvoimakoulutukseen. Tässä tarkastuksessa ei kuitenkaan käsitelty omaehtoisen aikuiskoulutuksen vaikutuksia. 2.3 TARKASTUSMENETELMÄT Tarkastuskysymyksiin on pyritty vastaamaan tekemällä haastatteluja ja asiakirjatarkastuksia työministeriössä, työvoima- ja elinkeinokeskuksissa sekä työvoimatoimistoissa. Koulutuksen vaikuttavuutta on arvioitu työministeriön työnhakijarekisteristä poimitulla aineistolla. Aineisto sisältää tietoja lähes työttömästä työnhakijasta, joista noin henkilöä osallistui työvoimakoulutukseen vuonna Työvoimapoliittisten toimenpiteiden vaikuttavuuden arvioinnin perusongelmana on tiedonpuute siitä, mitä henkilölle olisi tapahtunut ilman toimenpiteeseen osallistumista. Tätä ei voida selvittää millään menetelmällä. Tämän vuoksi on vertailtava toimenpiteeseen osallistuneita ja osallistumattomia henkilöitä. 4 Yleisradio/MOT

16 Paras vaihtoehto vertailun tekemiselle olisi satunnaiskoeasetelma, jossa toimenpiteeseen osallistujat arvottaisiin. Satunnaiskokeen käytännön toteutus olisi kuitenkin hankalaa ja jopa eettisesti arveluttavaa. Tämän vuoksi on käytettävä ei-kokeellista vertailuasetelmaa. Tällöin on huomio kiinnitettävä muihin työllistymistä selittäviin seikkoihin, kuten ikään ja pohjakoulutukseen. Koulutuksen nettovaikutuksen selvittämiseksi muut tekijät on vakioitava. Tarkastuksessa käytetystä aineistosta ja sen analysoinnista on tehty selkoa kertomuksen liitteessä 1. Tarkastuksen on tehnyt ylitarkastaja Ville Vehkasalo ja sitä ovat ohjanneet tarkastuspäälliköt Arto Seppovaara ja Jarmo Soukainen. Tarkastuskertomuksen luonnos on ollut kommentoitavana työministeriössä ja saadut kommentit on otettu huomioon lopullisessa kertomuksessa. 15

17 3 TARKASTUSHAVAINNOT 3.1 TYÖVOIMAKOULUTUKSEN HISTORIAA Aktiivista työvoimapolitiikkaa on harjoitettu lähes koko itsenäisyyden ajan. 5 Ensimmäiset "hätäaputyöt" järjestettiin kuntien toimesta vuonna 1929, kun maailmantalouden suuri lama aiheutti työttömyyttä myös Suomessa. Hätäaputyöt olivat ruumiillista työtä, josta maksettava palkka oli noin 20 % alempi kuin sekatyömiehen normaali ansio. Vuonna 1932 hätäaputöitä järjestyi lähes puolelle kaikista työttömistä. Vuonna 1956 vahvistettu ensimmäinen työllisyyslaki selvensi tehtävienjakoa: kunnan työllistämisvelvollisuus suhteutettiin kunnan väkilukuun. Valtion velvollisuus oli työllistää kunnan osuudesta ylimenevä osa työnhakijoista. Yksi keino oli ajoittaa julkisia investointeja vastasyklisesti niin, että ne tasoittivat suhdannevaihteluista johtuvia työvoiman kysyntävaihteluita. Työttömyyskorvausjärjestelmä luotiin 1960-luvun alussa. Vuoden 1963 työllisyyslain nojalla työtön oli oikeutettu valtion työttömyyskorvaukseen, jos viranomaiset eivät pystyneet hänelle järjestämään työtä. Laki myös lievensi liikkuvuusvaatimusta, sillä aiemmin työttömän tuli siirtyä työllisyystöihin vaikka toiselle puolelle maata. Nyt työtä pyrittiin järjestämään ensisijaisesti omasta asuinkunnasta. Vuoden 1971 työllisyyslaki antoi ammatilliselle koulutukselle aiempaa suuremman roolin työttömyyden torjunnassa. Lailla luotiin myös nykyinen jako peruspäivärahaan ja kassapäivärahaan. Jälkimmäinen muuttui ansiosidonnaiseksi vuonna Laki myös edellytti, että työttömälle tarjottiin hänen kykyjään ja kokemustaan vastaavaa työtä; toimihenkilöiden ei enää odotettu tekevän ruumiillista työtä. Työvoimapolitiikassa korvauslinja vahvistui työllistämislinjan sijaan, mikä johti luonnollisesti maksettujen korvausten merkittävään kasvuun. 5 Pääasiallisena historialähteenä on käytetty Liljan, Santamäki-Vuoren ja Standingin (1990) julkaisua. 16

18 1960- ja 1970-lukujen vaihteen massamuutto Ruotsiin ja luvun alkupuolen noususuhdanne johtivat Suomessa ajoittaiseen työvoimapulaan vuonna 1974 työttömyysaste oli vain 2 %. Tällöin alettiin kiinnittää enemmän huomiota toimenpiteisiin, jotka lisäisivät osaavan työvoiman tarjontaa. Vaadittiin enemmän työllisyyskoulutusta ja työvoiman liikkuvuutta lisääviä toimia. Näihin käytetyt resurssit kasvoivatkin voimakkaasti 1970-luvun puolivälissä luvun lopulla työn tarjontaan vaikuttaviin toimenpiteisiin käytettiin vajaat 40 % työllisyysvaroista luvun alussa kansantaloutta kohtasi vuosisadan syvin lamakausi. Työvoimakoulutuksen, kuten muidenkin työllisyystoimenpiteiden, volyymit kasvoivat uusiin ennätyslukemiin. Vuonna 1997 työvoimakoulutuksessa oli keskimäärin lähes henkeä kuukaudessa (kuvio 2). Työvoimakoulutus saavutti kuitenkin huippunsa vasta, kun laman pahin vaihe oli jo ohitettu ja talous kasvoi voimakkaasti. Kun bkt:n kasvu alkoi 2000-luvulla hidastua, myös koulutusmäärät vähenivät henk prosenttia työvoimakoulutuksessa bkt:n muutos Kuvio 2 Työvoimakoulutuksessa olleet kuukaudessa keskimäärin sekä bruttokansantuotteen muutos (%) edellisvuodesta vuosina

19 Nykyisen työvoimakoulutuksen 6 juuret ovat siis 1970-luvulla kansantaloudessa ja työvoimapolitiikassa tapahtuneissa muutoksissa. Alusta asti työllisyyskoulutus on ollut melko lyhytkestoista luvulla koulutusten keskimääräinen kesto oli samaa luokkaa kuin nyt eli 6 kuukautta luvun noususuhdanteessa koulutusten vaikuttavuus oli bruttoluvuilla mitattuna selvästi parempi kuin tällä hetkellä. Työttömänä 2 kuukautta koulutuksen päättymisen jälkeen oli keskimäärin alle 20 % koulutuksen suorittaneista. Tosin Lilja ym. (1990) toteavat, että koulutuksiin valitut olisivat voineet työllistyä muutoinkin, sillä tuohon aikaan koulutukseen valitut olivat tavallisesti keskimääräistä työtöntä paremmassa asemassa taustaominaisuuksiensa suhteen. 7 Tutkijoiden mukaan Suomesta puuttui tuolloin arviointitutkimus, jossa koulutettuja olisi verrattu samanlaisilla ominaisuuksilla varustetun vertailuryhmän sijoittumiseen. Tämäntyyppinen tutkimus alkoikin vasta 1990-luvulla. 3.2 AIEMPIEN VAIKUTTAVUUSARVIOINTIEN TULOKSIA Työvoimapolitiikan ja tässä yhteydessä myös työvoimakoulutuksen vaikuttavuutta on määrällisesti eniten selvitetty Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksessa. Tutkimukset on rahoittanut työministeriö, ja raportit on julkaistu ministeriön Työpoliittinen tutkimus -julkaisusarjassa. Aho, Nätti ja Suikkanen (1996) tarkastelivat vuosien toimenpiteitä, Aho, Halme ja Nätti (1999) vuosien politiikkaa ja Aho ja Kunttu (2001) vuosien toimia. Kaikkia tutkimuksia yhdistää laajan rekisteripohjaisen havaintoaineiston käyttö. Kahdessa ensimmäisessä tutkimuksessa aineiston analysointiin käytettiin mm. ekonometrisia menetelmiä, kolmannessa ns. kaltaistettujen parien menetelmää. Aho, Nätti ja Suikkanen (1996) käyttivät selitettävänä muuttujana työssäolokuukausien määrää koulutusta seuraavien neljän vuoden aikana. Selittäjiä olivat vakio, työvoimakoulutukseen osallistuminen, ikä, sukupuoli, pohjakoulutus, kotikunnan työttömyysaste 6 7 Laki työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta, 763/1990. Tilanne on siis suurin piirtein sama kuin nyt, ks. liite 1. 18

20 sekä työttömyyskuukausien määrä koulutusta edeltävänä vuonna. Tulosten mukaan työvoimakoulutus oli lisännyt työssäolokuukausia noin viidellä kuukaudella, ja vaikutus oli erittäin merkitsevä. Sitä vastoin työllistämistuelle estimoidut vaikutukset olivat negatiivisia. Raportin yhteenvedossa tutkijat totesivat, että "kun taustamuuttujat vakioidaan, työvoimakoulutus vaikuttaa selvästi myönteisesti myöhempään työuraan, mutta työllistämisellä ei ole juuri mitään vaikutusta". Aineistoa kuvailevasta luvusta (s. 3) käy ilmi, että tutkijoilla oli käytettävissään useita muitakin muuttujia kuin edellä mainitut (mm. ammatti-, tulotaso- ja perhetietoja). Raportista ei kuitenkaan selviä, miksi näitä ei sisällytetty työkuukausiyhtälöihin. Pääosa raportista on aineistolla tehtyjen ristiintaulukointien kuvailua. Näissä voidaan vakioida muita selittäviä tekijöitä yksi kerrallaan. Vaikuttavuuden kokonaiskuvan muodostaminen näistä on kuitenkin hankalaa. Seuraavassa raportissaan Aho, Halme ja Nätti (1999) jatkoivat ristiintaulukointeja sekä syvensivät aineistonsa ekonometristä analyysiä. Malleihin lisättiin selittäjiä, mutta selittävä muuttuja oli samantyyppinen kuin edellisessä tutkimuksessa eli työssäolokuukausien määrä seuranta-aikana. Myös tulokset olivat samoja: työvoimakoulutuksella havaittiin olleen positiivisia vaikutuksia, työllistämistuella taas ei. Työryhmän toistaiseksi viimeisimmässä eli Ahon ja Kuntun (2001) tutkimuksessa menetelmää vaihdettiin. Aineisto oli samantyyppinen laaja rekisteriaineisto kuin aiemmin, mutta ekonometristen mallien sijaan toimenpiteiden vaikuttavuutta arvioitiin kaltaistettujen parien menetelmällä. Alkusanoissa tutkijat toteavat, että "raportissa esitetään nähdäksemme aikaisempaa parempi yhdenmukaistettujen vertailuparien käyttöön perustuva arviointimenetelmä sekä sen avulla tuotettuja tuloksia toimien vaikuttavuudesta". Aikaisemmista raporteista poiketen selitettävä muuttuja oli kaksiarvoinen (työtön/työssä). Tutkijat yrittivät mallintaa työllistymistä myös logistisella regressiomallilla, mutta luopuivat yrityksestä, koska eivät erilaisten tilastollisten sopivuustestien 8 mukaan löytäneet riittävän hyvin työllistymistä kuvaavaa mallia. 8 Wooldridgen (2002, 465) mukaan sopivuustesteillä ei ole diskreetin vasteen malleissa suurtakaan merkitystä. Olennaisempaa on muuttujien tilastollinen merkitsevyys. 19

21 Varsinaiset analyysit tehtiin siis etsimällä kullekin osallistujalle mahdollisimman samankaltainen pari vertailuryhmästä ja vertaamalla näin muodostettujen parien työmarkkinatilannetta ja laskemalla vertailuista keskiarvo. Tulosten mukaan vain yksityiseen yritykseen työllistäminen oli selvästi parantanut henkilön myöhempää työllistymistä. Muiden toimenpiteiden, kuten työvoimakoulutuksen, vaikuttavuus oli tutkijoiden mukaan lähellä nollaa. Tutkijoille tulos ei ollut yllätys. Aho (2001, 46) toteaa, että muissakin maissa on saatu samankaltaisia tuloksia. Työvoimapoliittisten toimenpiteiden keskimääräiset vaikutukset työllistymiseen ovat olleet pääsääntöisesti vähäisiä, olemattomia tai jopa negatiivisia. Tutkimustulokset synnyttivät vilkasta keskustelua. Työministeriön julkaiseman Työpoliittisen aikakauskirjan numerossa 3/2001 julkaistiin työministeriön virkamiesten laatimia kirjoituksia, joissa korostettiin toimenpiteiden hyvää vaikuttavuutta. Lähemmässä tarkastelussa kuitenkin paljastuu, että artikkeleissa esitetty argumentointi on puutteellista. Eritoten Nion (2001) artikkeli käy esimerkiksi vaikuttavuuden arvioinnin "sudenkuopista", joihin numeron pääkirjoituksessa viitataan. Artikkelissa todetaan ensin, että toimenpiteisiin valikoituvat henkilöt todennäköisesti poikkeavat taustaominaisuuksiltaan muista työttömistä. Lopuksi artikkelissa kuitenkin verrataan osallistujia keskiarvotyöttömiin ilman muiden tekijöiden vakiointia ja todetaan, että toimenpiteiden vaikuttavuus on ollut erinomainen. Aho (2001, 2002) ja Tiainen (2002) jatkoivat väittelyä arviointien aineistoista ja menetelmistä. Mikkosen (1997) tutkimus käsitteli työvoimakoulutusta osana henkilön työuraa. Mikkosen mukaan arvioinnin perusongelma on se, miten erotetaan nimenomaan koulutuksen merkitys todettujen muutosten kannalta eli miten vakioidaan muiden riippumattomien muuttujien vaikutukset. Mikkonen on ratkaissut tämän käyttämällä tärkeimpien ominaisuuksien suhteen mahdollisimman samankaltaista vertailuryhmää. Aineisto on kerätty postikyselyillä ja rekistereistä. Tulosten mukaan koulutus alensi työttömyyttä osallistujaryhmässä enemmän kuin työttömien osuus alentui vertailuryhmässä kahden vuoden seuranta-aikana. Tutkimuksessa arvioitiin koulutuksen vaikutuksia myös muihin elämän osa-alueisiin, ja kyselyvastausten mukaan koulutus paransi eritoten itsetuntoa ja yleistä elämäntilannetta. 20

22 Hämäläisen (1999) tutkimus työvoimapolitiikan vaikutuksista työllistymiseen lienee Suomessa menetelmiltään sofistikoituneimpia. Vuosilta olevaa rekisteriaineistoa on tutkimuksessa analysoitu ns. kaksiulotteisen probit-analyysin avulla. Kontrollimuuttujia malleissa on useita kymmeniä. Tulosten mukaan työvoimakoulutus on lisännyt henkilön työllistymistodennäköisyyttä keskimäärin 15 prosenttiyksiköllä eli yhtä paljon kuin korkeakoulututkinnon suorittaminen. Myös yksityiseen yritykseen työllistäminen on parantanut myöhempiä työnsaantimahdollisuuksia. Julkiselle sektorille työllistäminen on sitä vastoin vähentänyt henkilön mahdollisuuksia saada jatkossa työtä. Tuomalan (2002) tutkimus käyttää samantyyppistä ekonometristä lähestymistapaa, mutta tutkimuksessa keskitytään pelkästään työvoimakoulutuksen arviointiin. Aineisto on vuosilta Tulosten mukaan koulutus on parantanut työnsaannin todennäköisyyttä keskimäärin 6,5 prosenttiyksikköä. Hämäläisen ja Ollikaisen (2004) tutkimus kohdistui eri toimenpiteiden vaikutuksiin nuorten työttömien keskuudessa. Menetelmänä käytettiin kaltaistettujen parien vertailua. Tulokset olivat samaa suuruusluokkaa kuin Tuomalan tutkimuksessa: koulutus paransi työllistymisen todennäköisyyttä 6 8 prosenttiyksikköä. Akateemisissa tutkimuksissa on siis tähän mennessä löydetty työvoimakoulutukselle sekä positiivisia vaikutuksia että nollavaikutuksia. Tutkimusten vertailua vaikeuttaa se, että käytetyt aineistot ja menetelmät eivät ole olleet samoja. Vaikuttavuudessa voi myös olla suhdannetilanteesta johtuvaa vaihtelua. Lamavuosina työllistyminen on muutenkin vaikeampaa, joten koulutuksen vaikutukset saattavat olla vähäisiä. Noususuhdanteessa taas uudelle osaamiselle voi olla kysyntää. Räisäsen (1995, 41) makrotason tarkastelut puoltavat tätä näkemystä. Tutkimusten tulokset menevät hieman ristiin ennakko-oletusten kanssa: Ahon ja Kuntun sekä Tuomalan aineistot ovat noususuhdanteen vuosilta, ja koulutuksen vaikuttavuudeksi on arvioitu 0 6,5 prosenttiyksikköä. Hämäläisen aineisto taas on lamavuosilta ja vaikuttavuudeksi arvioitiin 15 prosenttiyksikköä. Voisi olettaa, että luvut olisivat suhdanteista johtuen päinvastoin. Toisaalta on myös mahdollista, että koulutuksen volyymillä on suhdannevaikutusta merkittävämpi negatiivinen vaikutus koulutuksen vaikuttavuuteen. 9 9 Tähän viittaavat myös Aho ja Kunttu (2001). 21

23 Kuviosta 2 ilmenee, että Ahon ja Tuomalan aineistonkeruuvuosina koulutusmäärät olivat huipputasollaan. Tarkastuksessa läpikäytyjen vaikuttavuusarviointien nojalla voitaneen todeta, että johdonmukaista näyttöä työvoimakoulutuksen vaikutuksista ei ole saatu, vaan arviot vaihtelevat 0 15 prosenttiyksikön välillä. Useimmissa tutkimuksissa koulutuksella on kuitenkin havaittu olleen jonkinlaisia positiivisia vaikutuksia henkilön työllistymiseen. On myös syytä huomata, että lähes kaikissa edellä mainituissa tutkimuksissa on tarkasteltu keskimääräistä koulutusta, toisin sanoen koulutukseen osallistumista on kuvattu 0/1-muuttujalla. Ainoastaan Mikkosen tutkimuksessa on tutkittu myös erityyppisten koulutusten vaikutuksia. 3.3 TYÖHALLINNON NÄKEMYKSIÄ KOULUTUKSEN VAIKUTTAVUUDESTA JA SEN PARANTAMISESTA Tarkastuksessa haastateltiin useita työministeriön, työvoima- ja elinkeinokeskusten sekä työvoimatoimistojen virkamiehiä. Haastatteluissa selvitettiin hallinnon näkemyksiä työvoimakoulutuksen tavoitteista, todellisista vaikutuksista ja vaikuttavuuden parantamismahdollisuuksista. Lisäksi haastateltiin muutamaa satunnaisesti valittua kouluttajaa 10 ja työttömien edustajaa Koulutuksen tavoitteet Osallistujien työllistymistä pidettiin haastatteluissa yksimielisesti koulutuksen tärkeimpänä tavoitteena. Koko maan osalta tavoite on, että kolme kuukautta koulutuksen jälkeen enintään 40 % koulutetuista olisi työttömänä. 11 Tavoitteen tärkeys käy hyvin ilmi esimerkiksi Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen alueen työvoimatoimistoille laatimasta koulutuksen linjauspaperista: "Tutkintotavoitteisuus ei ole työllistymistä tärkeämpi tavoite työvoimapoliitti- 10 Kouluttajalla tarkoitetaan tässä oppilaitosta tai koulutuksen järjestäjää, ei siis yksittäistä opettajaa. 11 Valtion talousarvioesitys 2005, s

24 sessa aikuiskoulutuksessa. Kouluttajille tulee korostaa, että työllistyminen on työvoimakoulutuksen ensisijainen tavoite." 12 Työministeriön mukaan työvoimakoulutuksen tavoite on alusta asti ollut työttömyyden vähentäminen. Tarkoituksena on, että työvoimakoulutuksen volyymikin vaihtelisi vastasyklisesti suhdanteiden mukaan. Tosin toimien ajoituksessa on tässä suhteessa ollut ongelmia. Kuten edeltä luvun 3.1 kuviosta 2 ilmenee, viimeisen 10 vuoden aikana koulutustoimenpiteet ovat olleet lähinnä myötäsyklisiä. Ministeriön mukaan nykyinen 40 prosentin tavoite perustuu osittain toteutuneeseen kehitykseen, osittain taloudellisiin ennusteisiin. Tavoite vaihtelee jonkin verran alueittain, mutta vaihteluväliä on pyritty viime vuosina kaventamaan. Alueittaiset tavoitteet sovitaan ministeriön ja TE-keskusten välisissä tulossopimusneuvotteluissa joka syksy. Tavoitteisiin vaikuttaa myös se, minkälaisille työttömille koulutusta alueella erityisesti kohdennetaan. Kolmen kuukauden seurantajakson valintaan on vaikuttanut se, että välittömästi koulutuksen päättymisen jälkeen tehtävä vaikuttavuuden mittaus ei ole järkevää. Työministeriön mukaan kokemus on osoittanut, että kolmessa kuukaudessa useimmat potentiaaliset työntekijät myös löytävät töitä. Ministeriön sisäisessä käytössä ovat myös 6 ja 12 kuukauden seurantajaksot sekä 3, 6 ja 12 kuukauden seurantojen keskiarvo, jota ministeriö kutsuu monipistemittaukseksi. TE-keskus jakaa tulossopimuksessa saamansa tavoitteet oman alueensa työvoimatoimistoille. Tavoitteissa voi olla vaihtelua toimistoittain, mutta yhteenlaskettujen tavoitteiden tulee täsmätä koko alueen tavoitteeseen. Kovin suurta neuvotteluvaraa luvuissa ei työvoimatoimistojen mukaan yleensä ole, vaan luvut annetaan "ylhäältä alas". Sama pätee ministeriön ja TE-keskusten välisiin neuvotteluihin. TE-keskuksen ja työvoimatoimistojen välillä tehtävässä tulossopimuksessa sovitaan monista muistakin tavoitteista kuin työvoimakoulutuksen työllistävyydestä. Näitä ovat mm. rakennetyöttömien lukumäärä rekrytointiongelmia kokeneiden toimipaikkojen osuus (%) 12 Uudenmaan TE-keskus: Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen linjaukset vuodelle 2005, s

OPAL-netto Tietoa työvoimakoulutuksen nettovaikuttavuudesta opiskelijapalautteita analysoimalla

OPAL-netto Tietoa työvoimakoulutuksen nettovaikuttavuudesta opiskelijapalautteita analysoimalla OPAL-netto Tietoa työvoimakoulutuksen nettovaikuttavuudesta opiskelijapalautteita analysoimalla Eric Hällström TEM / TIETO 1 lisää osaamista Työvoimakoulutuksen vaikutuksen perusmuoto Työvoimakoulutuksen

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HELMIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 18.3.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HELMIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 18.3.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HELMIKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 18.3.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HEINÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 26.8.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HEINÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 26.8.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HEINÄKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 26.8.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo Näyttötutkinnot 20 vuotta, 21.10.2014, klo 10.45 15.30 NÄYTTÖTUTKINTOJEN VAIKUTTAVUUDEN KYSYMYS? Mitä rekisteriaineistot ja vertailuasetelmat kertovat? Asko Suikkanen, emeritusprofessori (YTT), Lapin yliopisto

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 22.7.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 22.7.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 22.7.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

TEM Tilastotiedote 2009:3. Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen vuositilastot vuonna 2008

TEM Tilastotiedote 2009:3. Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen vuositilastot vuonna 2008 TEM Tilastotiedote 2009:3 Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen vuositilastot vuonna 2008 1 TYÖVOIMAPOLIITTISEN AIKUISKOULUTUKSEN VUOSITILASTOT VUONNA 2008 Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen (työvoimakoulutus)

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2013

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2013 NÄKYMIÄ 2013 KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2013 Julkistettavissa 23.7.2013 klo 9.00 Kainuussa työttömyys kasvoi kesäkuussa samaa tahtia kuin koko maassa Työttömyys kasvoi sekä Kainuussa

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010 Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen Johanna Laukkanen 27.1.2010 Ammatillinen työvoimakoulutus Ammatillinen työvoimakoulutus Pääosin tutkintotavoitteista koulutusta Myös lisä- ja täydennyskoulutusta Yrittäjäkoulutusta

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 23.12. klo 9.00 Työttömyys kasvoi Kainuussa kuussa selvästi vähemmän kuin koko maassa keskimäärin Uusia työttömiä on aiempaa vähemmän,

Lisätiedot

Palkkatuella työllistettyjen määrä lähes puolittunut Etelä-Savossa vuodentakaisesta. Työllisyyskatsaus, marraskuu klo 9.

Palkkatuella työllistettyjen määrä lähes puolittunut Etelä-Savossa vuodentakaisesta. Työllisyyskatsaus, marraskuu klo 9. NÄKYMIÄ JOULUKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Palkkatuella työllistettyjen määrä lähes puolittunut Etelä-Savossa vuodentakaisesta Työllisyyskatsaus, marraskuu 2015 22.12.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HUHTIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 20.5.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HUHTIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 20.5.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HUHTIKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 2.5.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun. Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9.00

Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun. Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9.00 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun Työllisyyskatsaus, joulukuu 2014 20.1.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli

Lisätiedot

TEM Tilastotiedote 2011:3. Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen vuositilastot vuonna 2010

TEM Tilastotiedote 2011:3. Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen vuositilastot vuonna 2010 TEM Tilastotiedote 2011:3 Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen vuositilastot vuonna 2010 1 TYÖVOIMAPOLIITTISEN AIKUISKOULUTUKSEN VUOSITILASTOT VUONNA 2010 Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen (työvoimakoulutus)

Lisätiedot

Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 209/2016 vp

Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 209/2016 vp 23.11.216/Pertti Honkanen Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 29/216 vp Viime vuosille on ollut ominaista työttömyyden merkittävä kasvu. Vaikka työttömyyden

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 2008 puh. 010 604 8051 ja 010 604 8050 Julkistettavissa 21.10.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 2008 puh. 010 604 8051 ja 010 604 8050 Julkistettavissa 21.10.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 28 puh. 1 64 851 ja 1 64 85 Julkistettavissa 21.1.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Työttömien määrä laskee kesää kohti viime vuoden tapaan. Työllisyyskatsaus, huhtikuu klo 9.00

Työttömien määrä laskee kesää kohti viime vuoden tapaan. Työllisyyskatsaus, huhtikuu klo 9.00 NÄKYMIÄ TOUKOKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Työttömien määrä laskee kesää kohti viime vuoden tapaan Työllisyyskatsaus, huhtikuu 2015 27.5.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli huhtikuun

Lisätiedot

Etelä-Savossa työttömyys lisääntynyt vuodentakaisesta vähemmän kuin koko maassa. Työllisyyskatsaus, syyskuu

Etelä-Savossa työttömyys lisääntynyt vuodentakaisesta vähemmän kuin koko maassa. Työllisyyskatsaus, syyskuu NÄKYMIÄ LOKAKUU 2013 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savossa työttömyys lisääntynyt vuodentakaisesta vähemmän kuin koko maassa Työllisyyskatsaus, syyskuu 2013 22.10.2013 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa

Lisätiedot

Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9:00

Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9:00 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa 2006 Työllisyyskatsaus, joulukuu 2013 21.1.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa

Lisätiedot

Etelä-Savossa työttömien määrä lisääntynyt vuodentakaisesta eniten rakennus- ja kuljetustyössä. Työllisyyskatsaus, heinäkuu

Etelä-Savossa työttömien määrä lisääntynyt vuodentakaisesta eniten rakennus- ja kuljetustyössä. Työllisyyskatsaus, heinäkuu NÄKYMIÄ ELOKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savossa työttömien määrä lisääntynyt vuodentakaisesta eniten rakennus- ja kuljetustyössä Työllisyyskatsaus, heinäkuu 2014 26.8.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen

Sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen Sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen Maahanmuuttoasioiden päällikkö Teemu Haapalehto How Fair Is Finland -seminaari 29.11.2011 Työllisyyspolitiikan uudistaminen Espoon

Lisätiedot

edellä kuntakokeilussa

edellä kuntakokeilussa edellä kuntakokeilussa Jyväskylässä 25.11.2013 Työllisyyden Kuntakokeilu www.jyvaskyla.fi/tyo/kuntakokeilu www.toihinpalvelu.fi www.facebook.com/tyo/kuntakokeilu Euroja ja ihmisiä 2000 M 2100 150 M 8,8

Lisätiedot

TEM Tilastotiedote 2010:3. Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen vuositilastot vuonna 2009

TEM Tilastotiedote 2010:3. Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen vuositilastot vuonna 2009 TEM Tilastotiedote 2010:3 Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen vuositilastot vuonna 2009 1 TYÖVOIMAPOLIITTISEN AIKUISKOULUTUKSEN VUOSITILASTOT VUONNA 2009 Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen (työvoimakoulutus)

Lisätiedot

TE-hallinnon toimenpiteiden vaikutus Etelä-Savon työttömyysasteeseen on yli 5 prosenttiyksikköä

TE-hallinnon toimenpiteiden vaikutus Etelä-Savon työttömyysasteeseen on yli 5 prosenttiyksikköä NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS TE-hallinnon toimenpiteiden vaikutus Etelä-Savon työttömyysasteeseen on yli 5 prosenttiyksikköä Työllisyyskatsaus, maaliskuu 2012 24.4.2012 klo 9:00 Työttömät

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2009 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 21.7.2009 klo 9.

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2009 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 21.7.2009 klo 9. TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 29 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 21.7.29 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) 21 '2 '3 '4

Lisätiedot

Taustatietoa selvityksestä

Taustatietoa selvityksestä Taustatietoa selvityksestä TK-Eval yhteistyössä Kajaanin yliopistokeskuksen Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPA:n kanssa Toteuttajina YTM Keimo Sillanpää, YTM Tommi Ålander, FM Sirpa Korhonen,

Lisätiedot

Yli työtöntä Etelä-Savossa kesäkuun lopussa. Työllisyyskatsaus, kesäkuu klo 9:00

Yli työtöntä Etelä-Savossa kesäkuun lopussa. Työllisyyskatsaus, kesäkuu klo 9:00 NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Yli 9 000 työtöntä Etelä-Savossa kesäkuun lopussa Työllisyyskatsaus, kesäkuu 2014 22.7.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli kesäkuun lopussa

Lisätiedot

Etelä-Savossa työttömyys on lisääntynyt vuodentakaisesta tilanteesta koko maata vähemmän kaikissa ammattiryhmissä

Etelä-Savossa työttömyys on lisääntynyt vuodentakaisesta tilanteesta koko maata vähemmän kaikissa ammattiryhmissä NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savossa työttömyys on lisääntynyt vuodentakaisesta tilanteesta koko maata vähemmän kaikissa ammattiryhmissä Työllisyyskatsaus, lokakuu 2013 26.11.2013

Lisätiedot

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs.

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Kauppakamarin Hankintainfo Vantaa 6.3.2015 Työttömyys Vantaalla tammikuussa 2015 1/2015 1/2014 Muutos

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: TAMMIKUU 2009 puh ja Julkistettavissa klo 9.

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: TAMMIKUU 2009 puh ja Julkistettavissa klo 9. TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: TAMMIKUU 29 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 24.2.29 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) 21 '2 '3 '4

Lisätiedot

Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten

Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten NÄKYMIÄ JOULUKUU 2013 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten Työllisyyskatsaus, marraskuu 2013 20.12.2013 klo 9:00 Työttömät

Lisätiedot

Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän. Työllisyyskatsaus, tammikuu

Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän. Työllisyyskatsaus, tammikuu NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän Työllisyyskatsaus, tammikuu 2014 25.2.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

20. (33.17 ja 34.06, osa) Työttömyysturva

20. (33.17 ja 34.06, osa) Työttömyysturva 20. (33.17 ja 34.06, osa) Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa

Lisätiedot

TE-toimiston aktivointipalvelut alensivat maaliskuussa työttömyysastetta Etelä-Savossa yli 6 prosenttiyksikköä

TE-toimiston aktivointipalvelut alensivat maaliskuussa työttömyysastetta Etelä-Savossa yli 6 prosenttiyksikköä NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS TE-toimiston aktivointipalvelut alensivat maaliskuussa työttömyysastetta Etelä-Savossa yli 6 prosenttiyksikköä Työllisyyskatsaus, maaliskuu 2014 24.4.2014 klo

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: TOUKOKUU 2008 puh ja Julkistettavissa klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: TOUKOKUU 2008 puh ja Julkistettavissa klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: TOUKOKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 24.6.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Työttömyys helpottui vain hieman tammikuusta helmikuuhun Etelä-Savossa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9:00

Työttömyys helpottui vain hieman tammikuusta helmikuuhun Etelä-Savossa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9:00 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Työttömyys helpottui vain hieman tammikuusta helmikuuhun Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, helmikuu 2014 25.3.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi ja työvoimakoulutus. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi ja työvoimakoulutus. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi ja työvoimakoulutus Ylijohtaja Mika Tammilehto 27.3.2017 Keskeiset uudistukset Yksi laki ammatillisesta koulutuksesta: osaamisperusteisuus, asiakaslähtöisyys ja elinikäinen

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HELMIKUU 2009 puh ja Julkistettavissa klo 9.

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HELMIKUU 2009 puh ja Julkistettavissa klo 9. TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HELMIKUU 29 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 24.3.29 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) 21 '2 '3 '4

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: ELOKUU 2008 puh ja Julkistettavissa klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: ELOKUU 2008 puh ja Julkistettavissa klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: ELOKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 23.9.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1. Työttömät

Lisätiedot

Työvoimakoulutuksen suunnittelun lähtökohtia vuodelle 2015. Petri Järvinen Koulutusasiantuntija Varsinais-Suomen ELY-keskus

Työvoimakoulutuksen suunnittelun lähtökohtia vuodelle 2015. Petri Järvinen Koulutusasiantuntija Varsinais-Suomen ELY-keskus Työvoimakoulutuksen suunnittelun lähtökohtia vuodelle 2015 Petri Järvinen Koulutusasiantuntija Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Työmarkkinatilanne Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, maaliskuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, maaliskuu 2014 NÄKYMIÄ 2014 KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, maaliskuu 2014 Julkistettavissa 24.4.2014 klo 9.00 Lomautukset ja pitkäaikaistyöttömyyden kasvu lisäsivät Kainuun työttömyyttä Kainuussa oli maaliskuun

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: LOKAKUU 2008 puh ja Julkistettavissa klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: LOKAKUU 2008 puh ja Julkistettavissa klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: LOKAKUU 28 puh. 1 64 851 ja 1 64 85 Julkistettavissa 25.11.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää. Työllisyyskatsaus, marraskuu klo 9.00

Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää. Työllisyyskatsaus, marraskuu klo 9.00 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää Työllisyyskatsaus, marraskuu 2014 23.12.2014 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli marraskuun

Lisätiedot

Etelä-Savossa elokuun työttömyysluvut pahimmat sitten vuoden Työllisyyskatsaus, elokuu klo 9:00

Etelä-Savossa elokuun työttömyysluvut pahimmat sitten vuoden Työllisyyskatsaus, elokuu klo 9:00 NÄKYMIÄ SYYSKUU 2013 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savossa elokuun työttömyysluvut pahimmat sitten vuoden 2005 Työllisyyskatsaus, elokuu 2013 24.9.2013 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli elokuun

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 213 puh. 29 54 85 ja 29 54 851 Julkistettavissa 23.7.213 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) 28 '9 '1

Lisätiedot

Työvoiman osaamisen kehittäminen työ- ja elinkeinoministeriön näkökulmasta Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 2.10.

Työvoiman osaamisen kehittäminen työ- ja elinkeinoministeriön näkökulmasta Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 2.10. Työvoiman osaamisen kehittäminen työ- ja elinkeinoministeriön näkökulmasta Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 2.10.2014 Ylijohtaja Tuija Oivo Henkilöasiakkaita yht. 559 500 (30.8.2014) 319

Lisätiedot

FSD2487. Työ- ja elinkeinotoimistojen kokonaisaineisto 2002-2008. Koodikirja

FSD2487. Työ- ja elinkeinotoimistojen kokonaisaineisto 2002-2008. Koodikirja FSD2487 Työ- ja elinkeinotoimistojen kokonaisaineisto 2002-2008 Koodikirja YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIETOARKISTO c Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, 2010 Tämän koodikirjan viittaustiedot: Työ- ja elinkeinotoimistojen

Lisätiedot

Etelä-Savon nuorten työttömien aktivointiaste toukokuussa 45 % Suomen kolmanneksi paras. Työllisyyskatsaus, toukokuu

Etelä-Savon nuorten työttömien aktivointiaste toukokuussa 45 % Suomen kolmanneksi paras. Työllisyyskatsaus, toukokuu NÄKYMIÄ KESÄKUU 2013 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savon nuorten työttömien aktivointiaste toukokuussa 45 % Suomen kolmanneksi paras Työllisyyskatsaus, toukokuu 2013 25.6.2013 klo 9:00 Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 25.11. klo 9.00 Työttömyys kasvoi Kainuussa kuussa vähemmän kuin koko maassa keskimäärin Työttömyyden kasvun pääasiallinen syy

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, heinäkuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, heinäkuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 26.8. klo 9.00 Uutta työvoimaa tarvitaan Kainuussa niukasti Pitkäaikaistyöttömyys kasvoi kuussa lähes kolmanneksen vuoden takaisesta

Lisätiedot

Lomautukset lisääntyivät Etelä-Savossa helmikuussa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9.00

Lomautukset lisääntyivät Etelä-Savossa helmikuussa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9.00 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Lomautukset lisääntyivät Etelä-Savossa helmikuussa Työllisyyskatsaus, helmikuu 2015 24.3.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli helmikuun lopussa

Lisätiedot

Taantuma kaksinkertaisti yli 60-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien määrän Etelä-Savossa

Taantuma kaksinkertaisti yli 60-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien määrän Etelä-Savossa NÄKYMIÄ KESÄKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Taantuma kaksinkertaisti yli 60-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien määrän Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, toukokuu 2012 26.6.2012 klo 9:00 Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

Mitä kertovat tutkimukset työvoimapoliittisten toimenpiteiden ja (työllisyys)kokeiluiden tuloksista?

Mitä kertovat tutkimukset työvoimapoliittisten toimenpiteiden ja (työllisyys)kokeiluiden tuloksista? Mitä kertovat tutkimukset työvoimapoliittisten toimenpiteiden ja (työllisyys)kokeiluiden tuloksista? Kari Hämäläinen Vapaus valita toisin Työttömyyden kustannukset ja syrjäytymistä ehkäisevät toimet, 11.4.2017

Lisätiedot

TARKASTUSKERTOMUS 112 / 2005. Työllistämistukien työllisyysvaikutukset

TARKASTUSKERTOMUS 112 / 2005. Työllistämistukien työllisyysvaikutukset TARKASTUSKERTOMUS 112 / 2005 Työllistämistukien työllisyysvaikutukset VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTON TARKASTUSKERTOMUS 112/2005 Työllistämistukien työllisyysvaikutukset EDITA PRIMA OY Asiasanat: työvoimapolitiikka,

Lisätiedot

20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 6,9 6,4 9,0 9,5

20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 6,9 6,4 9,0 9,5 20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Syyskuu Lähde: TEM, Työnvälitystilasto.

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Syyskuu Lähde: TEM, Työnvälitystilasto. Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa Syyskuu 2014. Lähde: TEM, Työnvälitystilasto. Terminologiaa Alle 25-vuotiaiden virta yli 3kk työttömyyteen, % Alle 25-vuotiaiden kolmen kuukauden työttömyyden ylittävien

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Maaliskuu Lähde: TEM, Työnvälitystilasto.

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Maaliskuu Lähde: TEM, Työnvälitystilasto. Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa Maaliskuu. Lähde: TEM, Työnvälitystilasto. Terminologiaa Alle 25-vuotiaiden virta yli 3kk työttömyyteen, % Alle 25-vuotiaiden kolmen kuukauden työttömyyden ylittävien

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Syyskuu Lähde: TEM, työnvälitystilasto.

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Syyskuu Lähde: TEM, työnvälitystilasto. Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa Syyskuu 2015. Lähde: TEM, työnvälitystilasto. Terminologiaa Alle 25-vuotiaiden virta yli 3kk työttömyyteen, % Alle 25-vuotiaiden kolmen kuukauden työttömyyden ylittävien

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS (1) 2001 '02 '03 '04 '05 '06 '07 '08 '09

TYÖLLISYYSKATSAUS (1) 2001 '02 '03 '04 '05 '06 '07 '08 '09 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 29 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 2.1.29 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) 21 '2 '3 '4

Lisätiedot

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015 infomateriaaliksi S. 1 (5) Faktaa ansioturvasta Työttömyyden aikaisen ansioturva parantaa työttömän edellytyksiä palata työhön ja turvaa toimeentulon työttömyyden aikana. Löydät tästä materiaalista keskeisimmät

Lisätiedot

Muutosturvainfo PIONR

Muutosturvainfo PIONR Muutosturvainfo PIONR 08.05.2012 Jaakko Routavaara Muutosturva-asiantuntija jaakko.routavaara@te-toimisto.fi puh. 050 396 1723 1 FINGERPORI Positiivinen ajattelu Muutosturvan piiriin kuuluvalla työnhakijalla

Lisätiedot

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys Arja Jolkkonen ECHP ECHP tuo rekisteripohjaisen pitkittäistutkimuksen rinnalle yksilöiden subjektiivisten

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS (1) 2001 '02 '03 '04 '05 '06 '07 '08 '09

TYÖLLISYYSKATSAUS (1) 2001 '02 '03 '04 '05 '06 '07 '08 '09 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: MARRASKUU 29 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 22.12.29 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) 21 '2 '3

Lisätiedot

Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella

Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella Rekry Täsmä Muutos 8.10.2014 1 RekryKoulutus Työnantaja tarvitsee uusia ammattitaitoisia työntekijöitä, eikä heitä ole tarjolla työnhakijoina tai lähiaikoina

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: ELOKUU 213 puh. 29 54 85 ja 29 54 851 Julkistettavissa 24.9.213 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

FSD2724. Työ- ja elinkeinotoimistojen kokonaisaineisto Koodikirja

FSD2724. Työ- ja elinkeinotoimistojen kokonaisaineisto Koodikirja FSD2724 Työ- ja elinkeinotoimistojen kokonaisaineisto 2006-2011 Koodikirja TIETOARKISTO Tämän koodikirjan viittaustiedot: Työ- ja elinkeinotoimistojen kokonaisaineisto 2006-2011 [koodikirja]. Tampere:

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 214 puh. 29 4 8 Julkistettavissa 22.7.214 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 3 3 2 (1) 2 1 1 (2) Kuvio 1. Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

EU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat. Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus

EU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat. Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus EU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus 070514 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Kansantalouden kuvioharjoitus

Kansantalouden kuvioharjoitus Kansantalouden kuvioharjoitus Huom: Tämän sarjan tehtävät liittyvät sovellustiivistelmässä annettuihin kansantalouden kuvioharjoituksiin. 1. Kuvioon nro 1 on piirretty BKT:n määrän muutoksia neljännesvuosittain

Lisätiedot

Miesten työttömyysaste erityinen huolenaihe Etelä-Savossa

Miesten työttömyysaste erityinen huolenaihe Etelä-Savossa NÄKYMIÄ MAALISKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Miesten työttömyysaste erityinen huolenaihe Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, helmikuu 2012 20.3.2012 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli helmikuun

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Lokakuu Lähde: TEM, Työnvälitystilasto.

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Lokakuu Lähde: TEM, Työnvälitystilasto. Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa Lokakuu 2014. Lähde: TEM, Työnvälitystilasto. Terminologiaa Alle 25-vuotiaiden virta yli 3kk työttömyyteen, % Alle 25-vuotiaiden kolmen kuukauden työttömyyden ylittävien

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Toukokuu Lähde: TEM, työnvälitystilasto.

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Toukokuu Lähde: TEM, työnvälitystilasto. Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa Toukokuu. Lähde: TEM, työnvälitystilasto. Terminologiaa Alle 25-vuotiaiden virta yli 3kk työttömyyteen, % Alle 25-vuotiaiden kolmen kuukauden työttömyyden ylittävien

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Lokakuu Lähde: TEM, työnvälitystilasto.

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Lokakuu Lähde: TEM, työnvälitystilasto. Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa Lokakuu 2015. Lähde: TEM, työnvälitystilasto. Terminologiaa Alle 25-vuotiaiden virta yli 3kk työttömyyteen, % Alle 25-vuotiaiden kolmen kuukauden työttömyyden ylittävien

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Elokuu Lähde: TEM, työnvälitystilasto.

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Elokuu Lähde: TEM, työnvälitystilasto. Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa Elokuu 2015. Lähde: TEM, työnvälitystilasto. Terminologiaa Alle 25-vuotiaiden virta yli 3kk työttömyyteen, % Alle 25-vuotiaiden kolmen kuukauden työttömyyden ylittävien

Lisätiedot

Työttömyysturva. Esko Salo

Työttömyysturva. Esko Salo Työttömyysturva Esko Salo 16.9.2015 Työttömyysetuuksien saajat 2014 Työttömyysetuuksia maksettiin yhteensä 4,8 mrd ansioturva: saajia 332 000, etuudet 2,7 miljardia peruspäiväraha: saajia 75 000, etuudet

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 20.1.2015 klo 9.00 Työttömyys kasvoi Kainuussa rajusti vuoden lopulla Lomautukset lisääntyivät ja uuden työvoiman tarve oli lähes

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 22.7. klo 9.00 Uuden työvoiman tarve hiipui selvästi kuussa Kainuussa Lomautukset ja oppilaitoksista valmistuneet kohottivat työttömyyttä

Lisätiedot

Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700. Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9.

Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700. Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9. NÄKYMIÄ LOKAKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700 Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9.00 Omaehtoisen

Lisätiedot

Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen

Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen 11.10.2016 OKM reformin seurantaryhmässä: - Järjestämislupa voidaan myöntää hakemuksesta kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle. - Kuntien

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 211 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 25.1.211 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Työttömyys väheni Kainuussa likipitäen vuoden takaisiin lukemiin

Työttömyys väheni Kainuussa likipitäen vuoden takaisiin lukemiin NÄKYMIÄ 2015 KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, tammikuu 2015 Julkistettavissa 24.2.2015 klo 9.00 Työttömyys väheni Kainuussa likipitäen vuoden takaisiin lukemiin Kainuussa työttömyyden kehitys

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 213 puh. 29 54 85 ja 29 54 851 Julkistettavissa 22.1.213 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) 28 '9 '1

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: JOULUKUU 2011 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 24.1.2012 klo 9.00 www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 350 300 '000 250 200 (1)

Lisätiedot

Työttömien määrä väheni Kainuussa

Työttömien määrä väheni Kainuussa NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, maaliskuu Julkistettavissa 23.4. klo 9.00 Työttömien määrä väheni Kainuussa Kainuun työttömyyden kehitys poikkeaa koko maan kehityksestä Kainuun työttömyydessä

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, huhtikuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, huhtikuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 27.5. klo 9.00 Työttömyys pysytteli kuussa kutakuinkin vuoden takaisella tasolla Kainuussa Työvoiman kysyntä piristyi selvästi,

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: MAALISKUU 213 puh. 29 54 85 ja 29 54 851 Julkistettavissa 23.4.213 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 3 ' 25 2 (1) 15 1 5 (2) Kuvio

Lisätiedot

Lomautukset heikensivät vuodenvaihteen työllisyystilannetta Etelä-Savossa. Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9:00

Lomautukset heikensivät vuodenvaihteen työllisyystilannetta Etelä-Savossa. Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9:00 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2013 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Lomautukset heikensivät vuodenvaihteen työllisyystilannetta Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, joulukuu 2012 22.1.2013 klo 9:00 Työttömien määrä oli Etelä-Savossa

Lisätiedot

Nuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota

Nuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota Nuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota Ulla Hämäläinen Johtava tutkija Sosiaaliturvan ABC toimittajille 31.5.2012 Nuorten työttömyysaste Euroopassa Työttömyysaste ikäryhmittäin Suomessa 1995-2011 % 40

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 24.11. klo 9.00 Työttömyys vähenee Kainuussa Työttömyyden muuta Suomea suotuisampi kehitys jatkuu. Kainuu on edelleen ainoa manner-

Lisätiedot

TYÖVOIMAKOULUTUS JA REFORMI

TYÖVOIMAKOULUTUS JA REFORMI TYÖVOIMAKOULUTUS JA REFORMI Kick off 27.3.2017 ELY Areena Yksikön päällikkö Maija Saari TYÖVOIMAKOULUTUS LUKUINA 1 (2) VUOSI TYÖVOIMAKOULUTUS/ HENKILÖT KOULUTUSPÄIVÄT 2013 3336 232 563 2014 3306 272 719

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: JOULUKUU 2013 puh. 029 504 8050 ja 029 504 8051 Julkistettavissa 21.1.2014 klo 9.00 www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 350 '000 300 250 200 (1)

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus

Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus 12.11.2014 Tilastot: Satakunnan ELY-keskus, Merja Mannelin 13.11.2014 140 HAASTEELLINEN tilanne: Suomen

Lisätiedot