Työvoimakoulutuksen työllisyysvaikutukset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työvoimakoulutuksen työllisyysvaikutukset"

Transkriptio

1 TA R K A S T U S K E RT O M U S 9 7 / Työvoimakoulutuksen työllisyysvaikutukset

2 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTON TARKASTUSKERTOMUS 97/2005 Työvoimakoulutuksen työllisyysvaikutukset

3 EDITA PRIMA OY

4

5

6 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ... 7 RESUMÉ JOHDANTO TARKASTUSASETELMA Tarkastuskohteen kuvaus Tarkastuskysymykset ja rajaukset Tarkastusmenetelmät TARKASTUSHAVAINNOT Työvoimakoulutuksen historiaa Aiempien vaikuttavuusarviointien tuloksia Työhallinnon näkemyksiä koulutuksen vaikuttavuudesta ja sen parantamisesta Koulutuksen tavoitteet Seuranta Vaikuttavuuden parantaminen Koulutuksen työllisyysvaikutukset rekisteriaineiston perusteella Työnhakijarekisteri OPAL-rekisteri Kustannus-vaikuttavuussuhde Yhteenveto TARKASTUSVIRASTON KANNANOTOT LÄHTEET... 41

7 LIITTEET...44 Liite 1: Rekisteriaineiston analyysi Liite 2: Opiskelijapalautteen analyysi

8 Tiivistelmä Dno: 322/54/04 TYÖVOIMAKOULUTUKSEN TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET Työvoimakoulutus on osa työvoimapolitiikan keinovalikoimaa. Työttömien koulutukseen käytetään vuosittain noin 340 miljoonaa euroa. Koulutuksen tärkeimpänä tavoitteena on työttömien työnsaannin edistäminen. Toiminnalla on myös muita tavoitteita, kuten syrjäytymisen ehkäisy ja työn tuottavuuden kasvu. Tarkastuksessa on arvioitu, miten hyvin työllistämistavoitteen saavuttamisessa on onnistuttu. Talousarvioesityksissä koulutuksen vaikuttavuutta mitataan tunnusluvulla, joka on työttömäksi jäävien suhteellinen osuus koulutuksen suorittaneista kolme kuukautta koulutuksen jälkeen. Vuoden 2005 talousarvioesityksessä tavoitetaso on 40 %. Tämä mittari on kuitenkin epäinformatiivinen, sillä sen perusteella ei voida päätellä koulutuksen nettovaikutusta työllistymiseen. Tarkastuksessa arvioitiin ammatillisen työvoimakoulutuksen työllisyysvaikutuksia työnhakijarekisteristä poimitun aineiston avulla. Tulokset eivät juuri poikkea aiemmin tehdyistä vaikuttavuusanalyyseistä: keskimäärin työvoimakoulutuksella on ollut melko vaatimaton vaikutus henkilön työllistymismahdollisuuksiin. Pitempikestoiset koulutukset ovat olleet työllistymisen kannalta hyödyllisempiä kuin lyhytkestoiset koulutukset. Työhallinnossa on viime vuosina pyritty parantamaan koulutuksen vaikuttavuutta. Näitä toimenpiteitä tulee edelleen jatkaa. Nykyisellään työnsaannin edistäminen työvoimakoulutuksen avulla on melko kallista. Yhden uuden työpaikan valtiolle aiheuttama kustannus, noin euroa, on yli kaksinkertainen palkansaajien keskituloihin nähden. Hallitusohjelman tavoitteena on työllisten määrän kasvu henkilöllä vaalikauden loppuun mennessä. Työvoimakoulutuksen työllisyysvaikutukset, noin henkilöä vuodessa, ovat hallitusohjelman tavoitteisiin verrattuna vähäisiä. 7

9 Resumé D.nr: 322 /54/04 SYSSELSÄTTNINGSEFFEKTERNA AV ARBETSKRAFTSUTBILDNING Arbetskraftsutbildningen utgör en del av arbetskraftspolitikens urval av verktyg. För utbildning av arbetslösa anslås årligen ca 340 miljoner euro. Den viktigaste målsättningen för utbildningen är att främja de arbetslösas möjligheter att finna arbete. Verksamheten har också andra målsättningar, såsom att förhindra utslagning och höja arbetets produktivitet. Med revisionen har granskats hur väl man har lyckats med att uppnå målsättningen i fråga om sysselsättningen. I budgetförslagen mäts utbildningens effekter med ett nyckeltal, som anger den proportionella andelen av utbildade som förblir arbetslösa tre månader efter att utbildningen slutförts. I budgetförslaget för år 2005 är den målsatta nivån 40 %. Denna mätare är emellertid inte informativ, för på basis av den kan inte slutsatser dras om utbildningens nettoeffekter på sysselsättningen. Vid revisionen bedömdes den arbetskraftspolitiska yrkesutbildningens effekter på sysselsättningen med hjälp av ett material som tagits fram ur registret över arbetssökande. Resultaten avviker just inte från tidigare gjorda analyser av effekterna: arbetskraftsutbildningen har genomsnittligt haft en tämligen anspråkslös inverkan på personens möjligheter att finna sysselsättning. Längre utbildningar har varit nyttigare med tanke på sysselsättningen än kortvariga utbildningar. Inom arbetskraftsförvaltningen har strävan på senare år varit att förbättra utbildningens effekter. Dessa åtgärder bör alltjämt fortsättas. För närvarande är det tämligen dyrt att främja tillgången på arbete med hjälp av arbetskraftsutbildning. Den kostnad som en ny arbetsplats orsakar staten, ca euro, är mer än dubbelt större än löntagarnas medelinkomster. I regeringsprogrammet har uppställts som mål att antalet sysselsatta skall öka med personer före valperiodens utgång. Inverkningarna på sysselsättningen av arbetskraftsutbildningen, ca personer per år, är blygsamma i jämförelse med målsättningarna i regeringsprogrammet. 8

10 1 JOHDANTO Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus eli työvoimakoulutus on osa aktiivisen työvoimapolitiikan keinovalikoimaa. Työvoimapolitiikan toimenpiteillä pyritään edistämään työttömien työnsaantia. Nykyisen hallituksen työllisyysstrategian tavoitteena on työllisten määrän kasvu vähintään hengellä vaalikauden loppuun mennessä. Muita hallitusohjelman tavoitteita ovat 75 prosentin työllisyysaste ja työttömyyden aleneminen jokaisen työvoima- ja elinkeinokeskuksen alueella. 1 Valtion talousarvioesityksessä työvoimapolitiikan toimeenpanoon (34.06) on vuodelle 2005 esitetty noin 1,8 miljardia euroa eli vajaat 5 prosenttia valtion talousarvion loppusummasta. Tästä noin 340 miljoonaa euroa kohdistetaan työvoimakoulutusmenoihin. Työllistämistukiin käytetään noin 240 miljoonaa euroa. Kaikkiaan työttömyyspäivärahoja ja muita työttömyysetuuksia maksettiin työttömyyskassojen ja Kansaneläkelaitoksen kautta noin 2,7 miljardia euroa vuonna Työhallinnon ensisijaisena pyrkimyksenä on edistää työttömän työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Tämä tapahtuu joko suoraan työnvälityksen kautta tai työvoimakoulutuksen avulla. Toissijainen keino on työllistää henkilö työllistämistukien avulla. Työllistämistuet onkin tarkoitettu erityisesti pitkäaikaistyöttömien, nuorten ja vajaakuntoisten työllistämiseen sekä työttömyyden alueellisten erojen tasoittamiseen. 3 Aktiivisen työvoimapolitiikan todelliset vaikutukset ovat kuitenkin olleet jatkuvasti keskustelun kohteena. Tutkijatkaan eivät ole päässeet yksimielisyyteen siitä, ovatko toimenpiteet hyödyttäneet työttömiä työnsaannissa vai ei. Toimenpiteet ovat olleet säännöllisesti tiedotusvälineiden käsittelyssä ja usein melko negatiivisessa sävyssä. Myös koulutushankintoihin liittyviä epäselvyyksiä on viime aikoina käsitelty runsaasti tiedotusvälineissä. Koska työvoimakoulutukseen käytetään vuosittain melko suuriakin määrärahoja, olisi hyödyllistä tietää, onko koulutus loppujen lo Valtion talousarvioesitys 2005, s Tilastotiedote työttömyysturvasta 2004:11. Valtion talousarvioesitys 2005, s

11 puksi auttanut työttömiä saamaan työtä. Mahdollisia työllisyyshyötyjä tulisi myös arvioida suhteessa koulutuksen kustannuksiin. Samalla voitaisiin myös arvioida, ovatko hallituksen työllisyystavoitteet saavutettavissa tämänkaltaisilla keinoilla. 10

12 2 TARKASTUSASETELMA 2.1 TARKASTUSKOHTEEN KUVAUS Viime vuosikymmenen suuren laman jäljiltä Suomessa on yhä runsaasti työttömiä, joista osa on ollut työttömänä hyvinkin pitkään. Pitkäaikaistyöttömäksi voidaan määritellä henkilö, joka on ollut työttömänä yhtäjaksoisesti yli vuoden. Tarkastuksessa käytetyssä rekisteriaineistossa, joka koostuu lähes työttömästä, yli vuoden työttömänä olleita oli noin joka neljäs (2 267 henkilöä). Heistä eräät olivat tammikuussa 2002 olleet yhtäjaksoisesti työttömänä yli 10 vuotta, mikä ilmenee kuviosta 1. prosenttia pitkäaikaistyöttömistä (N=2267) yhtäjaksoisen työttömyyden kesto, vuotta Kuvio 1 Pitkäaikaistyöttömyyden keston jakauma tarkastuksessa käytetyssä aineistossa Vuosia työttömänä olleet eivät enää ole suhdanne- vaan rakennetyöttömiä. Teknisen kehityksen vuoksi henkilön entistä ammattia ei ehkä enää ole edes olemassa. Jos eläkeikään on vielä useita vuosia, 11

13 on perusteltua järjestää henkilöille koulutusta johonkin uuteen ammattiin. Työvoimakoulutus on valtion kustantamaa, pääasiassa yli 20- vuotiaille työttömille työnhakijoille tarkoitettua ammatillista tai valmentavaa koulutusta, jonka tavoitteena on parantaa henkilön ammatillista osaamista ja täten edistää työnsaantia. Myös työssäkäyvät, lomautetut tai työttömyysuhan alaiset henkilöt voivat osallistua koulutukseen. Suurin osa eli noin 80 % osallistujista on kuitenkin ollut työttömiä. Kulloinkin tarjolla olevat koulutukset on esitelty työministeriön internet-sivuilla. Oheisessa taulukossa 1 on muutamia esimerkkejä tammikuun 2005 koulutustarjonnasta. Kaikkiaan haettavana oli yli koulutusta eri puolilla maata. Taulukko 1 Esimerkkejä tarjolla olleista työvoimakoulutuksista tammikuussa 2005 koulutus, paikkakunta CNC-koneistaja, Lappeenranta Hitsaajan pätevöityminen, Tornio Hygienia- ja anniskelupassikoulutus, Hämeenkyrö kesto koulutus, paikkakunta 6 kk Perinnerakentamisen osaaja, Pielavesi 10 pv Taloushallinnon ammattitutkinto, Valkeakoski 10 pv Tietojenkäsittelyn ammattitutkinto, Jämsänkoski Kehystäjä, Teuva 4 kk Yhdistelmäajoneuvonkuljettaja, Salo kesto 4 kk 8,5 kk 10 kk 7 kk Kuten esimerkeistä käy ilmi, työvoimakoulutus on käytännönläheistä ja se painottuu suorittavan portaan tehtäviin. Kuitenkin myös korkeakoulututkinnon suorittaneille työttömille on tarjolla työvoimakoulutusta. Valmentava työvoimakoulutus on maahanmuuttajille suunnattua kielikoulutusta, atk-peruskursseja ja vastaavaa peruskoulutusta, jolla on tarkoitus luoda työnhaussa tarvittavia valmiuksia. Työvoima- ja elinkeinokeskukset vastaavat koulutuspalvelujen hankinnasta. Koulutukset hankitaan tarjouskilpailun perusteella. 12

14 Työministeriön laatiman hankintaohjeen (O/10/2004) mukaisesti tarjouksista tulisi valita kokonaistaloudellisesti edullisin vaihtoehto. Työvoimakoulutuksen hankintamenoihin on vuodelle 2005 budjetoitu 205 miljoonaa euroa. Osallistujille maksettaviin opintososiaalisiin etuihin on budjetoitu 133 miljoonaa euroa. Nämä koostuvat koulutustuesta, joka on henkilön työttömyyspäivärahan suuruinen, sekä ylläpitokorvauksista, jotka on tarkoitettu koulutuksesta aiheutuvien ylimääräisten elinkustannusten, kuten ruokailun ja matkojen, kattamiseen. Ylläpitokorvaus on 8 euroa/päivä ja korotettu korvaus 16 euroa/päivä. 2.2 TARKASTUSKYSYMYKSET JA RAJAUKSET Tarkastusta edeltäneessä esiselvityksessä tarkastuksen tavoitteeksi asetettiin vastaaminen seuraaviin kysymyksiin: 1) Miten työvoimakoulutuksen tavoitteet on asetettu? Miten tavoitteiden toteutumista on seurattu? Millaisena työministeriö näkee koulutuksen vaikuttavuuden? 2) Miten työministeriö on pyrkinyt viime vuosina parantamaan työvoimakoulutuksen vaikuttavuutta? Miten esimerkiksi koulutussuunnittelua ja -hankintaa on muutettu seurannan perusteella? 3) Onko työvoimakoulutuksella ollut vaikutuksia työttömien työllistymistodennäköisyyteen? Mitä voidaan päätellä aikaisempien tutkimusten tuloksista ja niiden luotettavuudesta? Tarkastuskysymyksiin saatuja vastauksia käsitellään kertomuksen havaintoluvussa mutta hieman eri järjestyksessä kuin kysymykset on edellä esitetty. Havaintoluku alkaa lyhyellä katsauksella työvoimakoulutuksen historiaan. Tämän selvittäminen ei kuulunut alkuperäiseen tarkastussuunnitelmaan, mutta tarkastuksen kuluessa lyhyen historiakatsauksen laadinta osoittautui tarpeelliseksi. Kuten tarkastuskertomuksen luvusta 3 ilmenee, työvoimakoulutuksella on useita tavoitteita. Tarkastus on kuitenkin pääosin kohdistunut koulutuksen työllisyysvaikutusten arviointiin, sillä työttömyyden vähentämistä voidaan selvästi pitää koulutuksen tärkeimpänä tavoitteena. 13

15 Syksyllä 2004 nousivat julkisuuteen epäilyt väärinkäytöksistä työvoimakoulutusten hankinnoissa ja toteutuksessa. 4 Tämä tarkastus on kuitenkin rajattu työvoimakoulutuksen vaikuttavuuteen ja siihen liittyviin kysymyksiin. Koulutusten hankintaa ja toteutusta ei ole tarkastettu. Tarkastuksessa tehdyissä haastatteluissa näitä aiheita toki sivuttiin. Opetusministeriö vastaa ns. omaehtoisen aikuiskoulutuksen järjestämisestä. Tämä on pääasiassa yli 25-vuotiaille, jo työelämässä oleville henkilöille suunnattua koulutusta, joka soveltuu perusopintojaan suorittaville tai opintojaan täydentäville henkilöille. Tyypillinen opiskelija on henkilö, jolla on usean vuoden työkokemus joltain alalta mutta ei alan perustutkintoa. Tällöin tutkinto voidaan suorittaa koulutuksesta riippumattomana näyttökokeena. Näyttökokeeseen voi osallistua kuka tahansa, mutta useimmat osallistujat valmentautuvat etukäteen näyttökokeeseen valmistavassa koulutuksessa. Tämä tapahtuu useimmiten työn ohessa. Valtio rahoittaa omaehtoista aikuiskoulutusta vajaalla 600 miljoonalla eurolla vuodessa. Omaehtoiseen aikuiskoulutukseen käytetään siis lähes kaksi kertaa enemmän määrärahoja kuin työvoimakoulutukseen. Tässä tarkastuksessa ei kuitenkaan käsitelty omaehtoisen aikuiskoulutuksen vaikutuksia. 2.3 TARKASTUSMENETELMÄT Tarkastuskysymyksiin on pyritty vastaamaan tekemällä haastatteluja ja asiakirjatarkastuksia työministeriössä, työvoima- ja elinkeinokeskuksissa sekä työvoimatoimistoissa. Koulutuksen vaikuttavuutta on arvioitu työministeriön työnhakijarekisteristä poimitulla aineistolla. Aineisto sisältää tietoja lähes työttömästä työnhakijasta, joista noin henkilöä osallistui työvoimakoulutukseen vuonna Työvoimapoliittisten toimenpiteiden vaikuttavuuden arvioinnin perusongelmana on tiedonpuute siitä, mitä henkilölle olisi tapahtunut ilman toimenpiteeseen osallistumista. Tätä ei voida selvittää millään menetelmällä. Tämän vuoksi on vertailtava toimenpiteeseen osallistuneita ja osallistumattomia henkilöitä. 4 Yleisradio/MOT

16 Paras vaihtoehto vertailun tekemiselle olisi satunnaiskoeasetelma, jossa toimenpiteeseen osallistujat arvottaisiin. Satunnaiskokeen käytännön toteutus olisi kuitenkin hankalaa ja jopa eettisesti arveluttavaa. Tämän vuoksi on käytettävä ei-kokeellista vertailuasetelmaa. Tällöin on huomio kiinnitettävä muihin työllistymistä selittäviin seikkoihin, kuten ikään ja pohjakoulutukseen. Koulutuksen nettovaikutuksen selvittämiseksi muut tekijät on vakioitava. Tarkastuksessa käytetystä aineistosta ja sen analysoinnista on tehty selkoa kertomuksen liitteessä 1. Tarkastuksen on tehnyt ylitarkastaja Ville Vehkasalo ja sitä ovat ohjanneet tarkastuspäälliköt Arto Seppovaara ja Jarmo Soukainen. Tarkastuskertomuksen luonnos on ollut kommentoitavana työministeriössä ja saadut kommentit on otettu huomioon lopullisessa kertomuksessa. 15

17 3 TARKASTUSHAVAINNOT 3.1 TYÖVOIMAKOULUTUKSEN HISTORIAA Aktiivista työvoimapolitiikkaa on harjoitettu lähes koko itsenäisyyden ajan. 5 Ensimmäiset "hätäaputyöt" järjestettiin kuntien toimesta vuonna 1929, kun maailmantalouden suuri lama aiheutti työttömyyttä myös Suomessa. Hätäaputyöt olivat ruumiillista työtä, josta maksettava palkka oli noin 20 % alempi kuin sekatyömiehen normaali ansio. Vuonna 1932 hätäaputöitä järjestyi lähes puolelle kaikista työttömistä. Vuonna 1956 vahvistettu ensimmäinen työllisyyslaki selvensi tehtävienjakoa: kunnan työllistämisvelvollisuus suhteutettiin kunnan väkilukuun. Valtion velvollisuus oli työllistää kunnan osuudesta ylimenevä osa työnhakijoista. Yksi keino oli ajoittaa julkisia investointeja vastasyklisesti niin, että ne tasoittivat suhdannevaihteluista johtuvia työvoiman kysyntävaihteluita. Työttömyyskorvausjärjestelmä luotiin 1960-luvun alussa. Vuoden 1963 työllisyyslain nojalla työtön oli oikeutettu valtion työttömyyskorvaukseen, jos viranomaiset eivät pystyneet hänelle järjestämään työtä. Laki myös lievensi liikkuvuusvaatimusta, sillä aiemmin työttömän tuli siirtyä työllisyystöihin vaikka toiselle puolelle maata. Nyt työtä pyrittiin järjestämään ensisijaisesti omasta asuinkunnasta. Vuoden 1971 työllisyyslaki antoi ammatilliselle koulutukselle aiempaa suuremman roolin työttömyyden torjunnassa. Lailla luotiin myös nykyinen jako peruspäivärahaan ja kassapäivärahaan. Jälkimmäinen muuttui ansiosidonnaiseksi vuonna Laki myös edellytti, että työttömälle tarjottiin hänen kykyjään ja kokemustaan vastaavaa työtä; toimihenkilöiden ei enää odotettu tekevän ruumiillista työtä. Työvoimapolitiikassa korvauslinja vahvistui työllistämislinjan sijaan, mikä johti luonnollisesti maksettujen korvausten merkittävään kasvuun. 5 Pääasiallisena historialähteenä on käytetty Liljan, Santamäki-Vuoren ja Standingin (1990) julkaisua. 16

18 1960- ja 1970-lukujen vaihteen massamuutto Ruotsiin ja luvun alkupuolen noususuhdanne johtivat Suomessa ajoittaiseen työvoimapulaan vuonna 1974 työttömyysaste oli vain 2 %. Tällöin alettiin kiinnittää enemmän huomiota toimenpiteisiin, jotka lisäisivät osaavan työvoiman tarjontaa. Vaadittiin enemmän työllisyyskoulutusta ja työvoiman liikkuvuutta lisääviä toimia. Näihin käytetyt resurssit kasvoivatkin voimakkaasti 1970-luvun puolivälissä luvun lopulla työn tarjontaan vaikuttaviin toimenpiteisiin käytettiin vajaat 40 % työllisyysvaroista luvun alussa kansantaloutta kohtasi vuosisadan syvin lamakausi. Työvoimakoulutuksen, kuten muidenkin työllisyystoimenpiteiden, volyymit kasvoivat uusiin ennätyslukemiin. Vuonna 1997 työvoimakoulutuksessa oli keskimäärin lähes henkeä kuukaudessa (kuvio 2). Työvoimakoulutus saavutti kuitenkin huippunsa vasta, kun laman pahin vaihe oli jo ohitettu ja talous kasvoi voimakkaasti. Kun bkt:n kasvu alkoi 2000-luvulla hidastua, myös koulutusmäärät vähenivät henk prosenttia työvoimakoulutuksessa bkt:n muutos Kuvio 2 Työvoimakoulutuksessa olleet kuukaudessa keskimäärin sekä bruttokansantuotteen muutos (%) edellisvuodesta vuosina

19 Nykyisen työvoimakoulutuksen 6 juuret ovat siis 1970-luvulla kansantaloudessa ja työvoimapolitiikassa tapahtuneissa muutoksissa. Alusta asti työllisyyskoulutus on ollut melko lyhytkestoista luvulla koulutusten keskimääräinen kesto oli samaa luokkaa kuin nyt eli 6 kuukautta luvun noususuhdanteessa koulutusten vaikuttavuus oli bruttoluvuilla mitattuna selvästi parempi kuin tällä hetkellä. Työttömänä 2 kuukautta koulutuksen päättymisen jälkeen oli keskimäärin alle 20 % koulutuksen suorittaneista. Tosin Lilja ym. (1990) toteavat, että koulutuksiin valitut olisivat voineet työllistyä muutoinkin, sillä tuohon aikaan koulutukseen valitut olivat tavallisesti keskimääräistä työtöntä paremmassa asemassa taustaominaisuuksiensa suhteen. 7 Tutkijoiden mukaan Suomesta puuttui tuolloin arviointitutkimus, jossa koulutettuja olisi verrattu samanlaisilla ominaisuuksilla varustetun vertailuryhmän sijoittumiseen. Tämäntyyppinen tutkimus alkoikin vasta 1990-luvulla. 3.2 AIEMPIEN VAIKUTTAVUUSARVIOINTIEN TULOKSIA Työvoimapolitiikan ja tässä yhteydessä myös työvoimakoulutuksen vaikuttavuutta on määrällisesti eniten selvitetty Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksessa. Tutkimukset on rahoittanut työministeriö, ja raportit on julkaistu ministeriön Työpoliittinen tutkimus -julkaisusarjassa. Aho, Nätti ja Suikkanen (1996) tarkastelivat vuosien toimenpiteitä, Aho, Halme ja Nätti (1999) vuosien politiikkaa ja Aho ja Kunttu (2001) vuosien toimia. Kaikkia tutkimuksia yhdistää laajan rekisteripohjaisen havaintoaineiston käyttö. Kahdessa ensimmäisessä tutkimuksessa aineiston analysointiin käytettiin mm. ekonometrisia menetelmiä, kolmannessa ns. kaltaistettujen parien menetelmää. Aho, Nätti ja Suikkanen (1996) käyttivät selitettävänä muuttujana työssäolokuukausien määrää koulutusta seuraavien neljän vuoden aikana. Selittäjiä olivat vakio, työvoimakoulutukseen osallistuminen, ikä, sukupuoli, pohjakoulutus, kotikunnan työttömyysaste 6 7 Laki työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta, 763/1990. Tilanne on siis suurin piirtein sama kuin nyt, ks. liite 1. 18

20 sekä työttömyyskuukausien määrä koulutusta edeltävänä vuonna. Tulosten mukaan työvoimakoulutus oli lisännyt työssäolokuukausia noin viidellä kuukaudella, ja vaikutus oli erittäin merkitsevä. Sitä vastoin työllistämistuelle estimoidut vaikutukset olivat negatiivisia. Raportin yhteenvedossa tutkijat totesivat, että "kun taustamuuttujat vakioidaan, työvoimakoulutus vaikuttaa selvästi myönteisesti myöhempään työuraan, mutta työllistämisellä ei ole juuri mitään vaikutusta". Aineistoa kuvailevasta luvusta (s. 3) käy ilmi, että tutkijoilla oli käytettävissään useita muitakin muuttujia kuin edellä mainitut (mm. ammatti-, tulotaso- ja perhetietoja). Raportista ei kuitenkaan selviä, miksi näitä ei sisällytetty työkuukausiyhtälöihin. Pääosa raportista on aineistolla tehtyjen ristiintaulukointien kuvailua. Näissä voidaan vakioida muita selittäviä tekijöitä yksi kerrallaan. Vaikuttavuuden kokonaiskuvan muodostaminen näistä on kuitenkin hankalaa. Seuraavassa raportissaan Aho, Halme ja Nätti (1999) jatkoivat ristiintaulukointeja sekä syvensivät aineistonsa ekonometristä analyysiä. Malleihin lisättiin selittäjiä, mutta selittävä muuttuja oli samantyyppinen kuin edellisessä tutkimuksessa eli työssäolokuukausien määrä seuranta-aikana. Myös tulokset olivat samoja: työvoimakoulutuksella havaittiin olleen positiivisia vaikutuksia, työllistämistuella taas ei. Työryhmän toistaiseksi viimeisimmässä eli Ahon ja Kuntun (2001) tutkimuksessa menetelmää vaihdettiin. Aineisto oli samantyyppinen laaja rekisteriaineisto kuin aiemmin, mutta ekonometristen mallien sijaan toimenpiteiden vaikuttavuutta arvioitiin kaltaistettujen parien menetelmällä. Alkusanoissa tutkijat toteavat, että "raportissa esitetään nähdäksemme aikaisempaa parempi yhdenmukaistettujen vertailuparien käyttöön perustuva arviointimenetelmä sekä sen avulla tuotettuja tuloksia toimien vaikuttavuudesta". Aikaisemmista raporteista poiketen selitettävä muuttuja oli kaksiarvoinen (työtön/työssä). Tutkijat yrittivät mallintaa työllistymistä myös logistisella regressiomallilla, mutta luopuivat yrityksestä, koska eivät erilaisten tilastollisten sopivuustestien 8 mukaan löytäneet riittävän hyvin työllistymistä kuvaavaa mallia. 8 Wooldridgen (2002, 465) mukaan sopivuustesteillä ei ole diskreetin vasteen malleissa suurtakaan merkitystä. Olennaisempaa on muuttujien tilastollinen merkitsevyys. 19

21 Varsinaiset analyysit tehtiin siis etsimällä kullekin osallistujalle mahdollisimman samankaltainen pari vertailuryhmästä ja vertaamalla näin muodostettujen parien työmarkkinatilannetta ja laskemalla vertailuista keskiarvo. Tulosten mukaan vain yksityiseen yritykseen työllistäminen oli selvästi parantanut henkilön myöhempää työllistymistä. Muiden toimenpiteiden, kuten työvoimakoulutuksen, vaikuttavuus oli tutkijoiden mukaan lähellä nollaa. Tutkijoille tulos ei ollut yllätys. Aho (2001, 46) toteaa, että muissakin maissa on saatu samankaltaisia tuloksia. Työvoimapoliittisten toimenpiteiden keskimääräiset vaikutukset työllistymiseen ovat olleet pääsääntöisesti vähäisiä, olemattomia tai jopa negatiivisia. Tutkimustulokset synnyttivät vilkasta keskustelua. Työministeriön julkaiseman Työpoliittisen aikakauskirjan numerossa 3/2001 julkaistiin työministeriön virkamiesten laatimia kirjoituksia, joissa korostettiin toimenpiteiden hyvää vaikuttavuutta. Lähemmässä tarkastelussa kuitenkin paljastuu, että artikkeleissa esitetty argumentointi on puutteellista. Eritoten Nion (2001) artikkeli käy esimerkiksi vaikuttavuuden arvioinnin "sudenkuopista", joihin numeron pääkirjoituksessa viitataan. Artikkelissa todetaan ensin, että toimenpiteisiin valikoituvat henkilöt todennäköisesti poikkeavat taustaominaisuuksiltaan muista työttömistä. Lopuksi artikkelissa kuitenkin verrataan osallistujia keskiarvotyöttömiin ilman muiden tekijöiden vakiointia ja todetaan, että toimenpiteiden vaikuttavuus on ollut erinomainen. Aho (2001, 2002) ja Tiainen (2002) jatkoivat väittelyä arviointien aineistoista ja menetelmistä. Mikkosen (1997) tutkimus käsitteli työvoimakoulutusta osana henkilön työuraa. Mikkosen mukaan arvioinnin perusongelma on se, miten erotetaan nimenomaan koulutuksen merkitys todettujen muutosten kannalta eli miten vakioidaan muiden riippumattomien muuttujien vaikutukset. Mikkonen on ratkaissut tämän käyttämällä tärkeimpien ominaisuuksien suhteen mahdollisimman samankaltaista vertailuryhmää. Aineisto on kerätty postikyselyillä ja rekistereistä. Tulosten mukaan koulutus alensi työttömyyttä osallistujaryhmässä enemmän kuin työttömien osuus alentui vertailuryhmässä kahden vuoden seuranta-aikana. Tutkimuksessa arvioitiin koulutuksen vaikutuksia myös muihin elämän osa-alueisiin, ja kyselyvastausten mukaan koulutus paransi eritoten itsetuntoa ja yleistä elämäntilannetta. 20

22 Hämäläisen (1999) tutkimus työvoimapolitiikan vaikutuksista työllistymiseen lienee Suomessa menetelmiltään sofistikoituneimpia. Vuosilta olevaa rekisteriaineistoa on tutkimuksessa analysoitu ns. kaksiulotteisen probit-analyysin avulla. Kontrollimuuttujia malleissa on useita kymmeniä. Tulosten mukaan työvoimakoulutus on lisännyt henkilön työllistymistodennäköisyyttä keskimäärin 15 prosenttiyksiköllä eli yhtä paljon kuin korkeakoulututkinnon suorittaminen. Myös yksityiseen yritykseen työllistäminen on parantanut myöhempiä työnsaantimahdollisuuksia. Julkiselle sektorille työllistäminen on sitä vastoin vähentänyt henkilön mahdollisuuksia saada jatkossa työtä. Tuomalan (2002) tutkimus käyttää samantyyppistä ekonometristä lähestymistapaa, mutta tutkimuksessa keskitytään pelkästään työvoimakoulutuksen arviointiin. Aineisto on vuosilta Tulosten mukaan koulutus on parantanut työnsaannin todennäköisyyttä keskimäärin 6,5 prosenttiyksikköä. Hämäläisen ja Ollikaisen (2004) tutkimus kohdistui eri toimenpiteiden vaikutuksiin nuorten työttömien keskuudessa. Menetelmänä käytettiin kaltaistettujen parien vertailua. Tulokset olivat samaa suuruusluokkaa kuin Tuomalan tutkimuksessa: koulutus paransi työllistymisen todennäköisyyttä 6 8 prosenttiyksikköä. Akateemisissa tutkimuksissa on siis tähän mennessä löydetty työvoimakoulutukselle sekä positiivisia vaikutuksia että nollavaikutuksia. Tutkimusten vertailua vaikeuttaa se, että käytetyt aineistot ja menetelmät eivät ole olleet samoja. Vaikuttavuudessa voi myös olla suhdannetilanteesta johtuvaa vaihtelua. Lamavuosina työllistyminen on muutenkin vaikeampaa, joten koulutuksen vaikutukset saattavat olla vähäisiä. Noususuhdanteessa taas uudelle osaamiselle voi olla kysyntää. Räisäsen (1995, 41) makrotason tarkastelut puoltavat tätä näkemystä. Tutkimusten tulokset menevät hieman ristiin ennakko-oletusten kanssa: Ahon ja Kuntun sekä Tuomalan aineistot ovat noususuhdanteen vuosilta, ja koulutuksen vaikuttavuudeksi on arvioitu 0 6,5 prosenttiyksikköä. Hämäläisen aineisto taas on lamavuosilta ja vaikuttavuudeksi arvioitiin 15 prosenttiyksikköä. Voisi olettaa, että luvut olisivat suhdanteista johtuen päinvastoin. Toisaalta on myös mahdollista, että koulutuksen volyymillä on suhdannevaikutusta merkittävämpi negatiivinen vaikutus koulutuksen vaikuttavuuteen. 9 9 Tähän viittaavat myös Aho ja Kunttu (2001). 21

23 Kuviosta 2 ilmenee, että Ahon ja Tuomalan aineistonkeruuvuosina koulutusmäärät olivat huipputasollaan. Tarkastuksessa läpikäytyjen vaikuttavuusarviointien nojalla voitaneen todeta, että johdonmukaista näyttöä työvoimakoulutuksen vaikutuksista ei ole saatu, vaan arviot vaihtelevat 0 15 prosenttiyksikön välillä. Useimmissa tutkimuksissa koulutuksella on kuitenkin havaittu olleen jonkinlaisia positiivisia vaikutuksia henkilön työllistymiseen. On myös syytä huomata, että lähes kaikissa edellä mainituissa tutkimuksissa on tarkasteltu keskimääräistä koulutusta, toisin sanoen koulutukseen osallistumista on kuvattu 0/1-muuttujalla. Ainoastaan Mikkosen tutkimuksessa on tutkittu myös erityyppisten koulutusten vaikutuksia. 3.3 TYÖHALLINNON NÄKEMYKSIÄ KOULUTUKSEN VAIKUTTAVUUDESTA JA SEN PARANTAMISESTA Tarkastuksessa haastateltiin useita työministeriön, työvoima- ja elinkeinokeskusten sekä työvoimatoimistojen virkamiehiä. Haastatteluissa selvitettiin hallinnon näkemyksiä työvoimakoulutuksen tavoitteista, todellisista vaikutuksista ja vaikuttavuuden parantamismahdollisuuksista. Lisäksi haastateltiin muutamaa satunnaisesti valittua kouluttajaa 10 ja työttömien edustajaa Koulutuksen tavoitteet Osallistujien työllistymistä pidettiin haastatteluissa yksimielisesti koulutuksen tärkeimpänä tavoitteena. Koko maan osalta tavoite on, että kolme kuukautta koulutuksen jälkeen enintään 40 % koulutetuista olisi työttömänä. 11 Tavoitteen tärkeys käy hyvin ilmi esimerkiksi Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen alueen työvoimatoimistoille laatimasta koulutuksen linjauspaperista: "Tutkintotavoitteisuus ei ole työllistymistä tärkeämpi tavoite työvoimapoliitti- 10 Kouluttajalla tarkoitetaan tässä oppilaitosta tai koulutuksen järjestäjää, ei siis yksittäistä opettajaa. 11 Valtion talousarvioesitys 2005, s

24 sessa aikuiskoulutuksessa. Kouluttajille tulee korostaa, että työllistyminen on työvoimakoulutuksen ensisijainen tavoite." 12 Työministeriön mukaan työvoimakoulutuksen tavoite on alusta asti ollut työttömyyden vähentäminen. Tarkoituksena on, että työvoimakoulutuksen volyymikin vaihtelisi vastasyklisesti suhdanteiden mukaan. Tosin toimien ajoituksessa on tässä suhteessa ollut ongelmia. Kuten edeltä luvun 3.1 kuviosta 2 ilmenee, viimeisen 10 vuoden aikana koulutustoimenpiteet ovat olleet lähinnä myötäsyklisiä. Ministeriön mukaan nykyinen 40 prosentin tavoite perustuu osittain toteutuneeseen kehitykseen, osittain taloudellisiin ennusteisiin. Tavoite vaihtelee jonkin verran alueittain, mutta vaihteluväliä on pyritty viime vuosina kaventamaan. Alueittaiset tavoitteet sovitaan ministeriön ja TE-keskusten välisissä tulossopimusneuvotteluissa joka syksy. Tavoitteisiin vaikuttaa myös se, minkälaisille työttömille koulutusta alueella erityisesti kohdennetaan. Kolmen kuukauden seurantajakson valintaan on vaikuttanut se, että välittömästi koulutuksen päättymisen jälkeen tehtävä vaikuttavuuden mittaus ei ole järkevää. Työministeriön mukaan kokemus on osoittanut, että kolmessa kuukaudessa useimmat potentiaaliset työntekijät myös löytävät töitä. Ministeriön sisäisessä käytössä ovat myös 6 ja 12 kuukauden seurantajaksot sekä 3, 6 ja 12 kuukauden seurantojen keskiarvo, jota ministeriö kutsuu monipistemittaukseksi. TE-keskus jakaa tulossopimuksessa saamansa tavoitteet oman alueensa työvoimatoimistoille. Tavoitteissa voi olla vaihtelua toimistoittain, mutta yhteenlaskettujen tavoitteiden tulee täsmätä koko alueen tavoitteeseen. Kovin suurta neuvotteluvaraa luvuissa ei työvoimatoimistojen mukaan yleensä ole, vaan luvut annetaan "ylhäältä alas". Sama pätee ministeriön ja TE-keskusten välisiin neuvotteluihin. TE-keskuksen ja työvoimatoimistojen välillä tehtävässä tulossopimuksessa sovitaan monista muistakin tavoitteista kuin työvoimakoulutuksen työllistävyydestä. Näitä ovat mm. rakennetyöttömien lukumäärä rekrytointiongelmia kokeneiden toimipaikkojen osuus (%) 12 Uudenmaan TE-keskus: Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen linjaukset vuodelle 2005, s

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo Näyttötutkinnot 20 vuotta, 21.10.2014, klo 10.45 15.30 NÄYTTÖTUTKINTOJEN VAIKUTTAVUUDEN KYSYMYS? Mitä rekisteriaineistot ja vertailuasetelmat kertovat? Asko Suikkanen, emeritusprofessori (YTT), Lapin yliopisto

Lisätiedot

TEM Tilastotiedote 2009:3. Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen vuositilastot vuonna 2008

TEM Tilastotiedote 2009:3. Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen vuositilastot vuonna 2008 TEM Tilastotiedote 2009:3 Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen vuositilastot vuonna 2008 1 TYÖVOIMAPOLIITTISEN AIKUISKOULUTUKSEN VUOSITILASTOT VUONNA 2008 Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen (työvoimakoulutus)

Lisätiedot

Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 209/2016 vp

Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 209/2016 vp 23.11.216/Pertti Honkanen Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 29/216 vp Viime vuosille on ollut ominaista työttömyyden merkittävä kasvu. Vaikka työttömyyden

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 23.12. klo 9.00 Työttömyys kasvoi Kainuussa kuussa selvästi vähemmän kuin koko maassa keskimäärin Uusia työttömiä on aiempaa vähemmän,

Lisätiedot

Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun. Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9.00

Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun. Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9.00 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun Työllisyyskatsaus, joulukuu 2014 20.1.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli

Lisätiedot

TEM Tilastotiedote 2011:3. Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen vuositilastot vuonna 2010

TEM Tilastotiedote 2011:3. Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen vuositilastot vuonna 2010 TEM Tilastotiedote 2011:3 Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen vuositilastot vuonna 2010 1 TYÖVOIMAPOLIITTISEN AIKUISKOULUTUKSEN VUOSITILASTOT VUONNA 2010 Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen (työvoimakoulutus)

Lisätiedot

Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9:00

Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9:00 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa 2006 Työllisyyskatsaus, joulukuu 2013 21.1.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa

Lisätiedot

Yli työtöntä Etelä-Savossa kesäkuun lopussa. Työllisyyskatsaus, kesäkuu klo 9:00

Yli työtöntä Etelä-Savossa kesäkuun lopussa. Työllisyyskatsaus, kesäkuu klo 9:00 NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Yli 9 000 työtöntä Etelä-Savossa kesäkuun lopussa Työllisyyskatsaus, kesäkuu 2014 22.7.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli kesäkuun lopussa

Lisätiedot

Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän. Työllisyyskatsaus, tammikuu

Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän. Työllisyyskatsaus, tammikuu NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän Työllisyyskatsaus, tammikuu 2014 25.2.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Työttömyys helpottui vain hieman tammikuusta helmikuuhun Etelä-Savossa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9:00

Työttömyys helpottui vain hieman tammikuusta helmikuuhun Etelä-Savossa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9:00 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Työttömyys helpottui vain hieman tammikuusta helmikuuhun Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, helmikuu 2014 25.3.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa

Lisätiedot

Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten

Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten NÄKYMIÄ JOULUKUU 2013 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten Työllisyyskatsaus, marraskuu 2013 20.12.2013 klo 9:00 Työttömät

Lisätiedot

20. (33.17 ja 34.06, osa) Työttömyysturva

20. (33.17 ja 34.06, osa) Työttömyysturva 20. (33.17 ja 34.06, osa) Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: TOUKOKUU 2008 puh ja Julkistettavissa klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: TOUKOKUU 2008 puh ja Julkistettavissa klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: TOUKOKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 24.6.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: ELOKUU 2008 puh ja Julkistettavissa klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: ELOKUU 2008 puh ja Julkistettavissa klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: ELOKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 23.9.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1. Työttömät

Lisätiedot

Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää. Työllisyyskatsaus, marraskuu klo 9.00

Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää. Työllisyyskatsaus, marraskuu klo 9.00 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää Työllisyyskatsaus, marraskuu 2014 23.12.2014 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli marraskuun

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, heinäkuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, heinäkuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 26.8. klo 9.00 Uutta työvoimaa tarvitaan Kainuussa niukasti Pitkäaikaistyöttömyys kasvoi kuussa lähes kolmanneksen vuoden takaisesta

Lisätiedot

EU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat. Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus

EU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat. Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus EU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus 070514 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Etelä-Savon nuorten työttömien aktivointiaste toukokuussa 45 % Suomen kolmanneksi paras. Työllisyyskatsaus, toukokuu

Etelä-Savon nuorten työttömien aktivointiaste toukokuussa 45 % Suomen kolmanneksi paras. Työllisyyskatsaus, toukokuu NÄKYMIÄ KESÄKUU 2013 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savon nuorten työttömien aktivointiaste toukokuussa 45 % Suomen kolmanneksi paras Työllisyyskatsaus, toukokuu 2013 25.6.2013 klo 9:00 Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen reformista

Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen reformista Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen reformista Media-alan koulutuksen kehittämispäivä 22.11.2016 Anne Liimatainen anne.liimatainen@oph.fi Esitys pohjautuu OKM:n materiaaleihin, www.minedu.fi Ammatillinen

Lisätiedot

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys Arja Jolkkonen ECHP ECHP tuo rekisteripohjaisen pitkittäistutkimuksen rinnalle yksilöiden subjektiivisten

Lisätiedot

Taantuma kaksinkertaisti yli 60-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien määrän Etelä-Savossa

Taantuma kaksinkertaisti yli 60-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien määrän Etelä-Savossa NÄKYMIÄ KESÄKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Taantuma kaksinkertaisti yli 60-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien määrän Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, toukokuu 2012 26.6.2012 klo 9:00 Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

Työttömyysturva. Esko Salo

Työttömyysturva. Esko Salo Työttömyysturva Esko Salo 16.9.2015 Työttömyysetuuksien saajat 2014 Työttömyysetuuksia maksettiin yhteensä 4,8 mrd ansioturva: saajia 332 000, etuudet 2,7 miljardia peruspäiväraha: saajia 75 000, etuudet

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Maaliskuu Lähde: TEM, Työnvälitystilasto.

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Maaliskuu Lähde: TEM, Työnvälitystilasto. Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa Maaliskuu. Lähde: TEM, Työnvälitystilasto. Terminologiaa Alle 25-vuotiaiden virta yli 3kk työttömyyteen, % Alle 25-vuotiaiden kolmen kuukauden työttömyyden ylittävien

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Syyskuu Lähde: TEM, työnvälitystilasto.

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Syyskuu Lähde: TEM, työnvälitystilasto. Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa Syyskuu 2015. Lähde: TEM, työnvälitystilasto. Terminologiaa Alle 25-vuotiaiden virta yli 3kk työttömyyteen, % Alle 25-vuotiaiden kolmen kuukauden työttömyyden ylittävien

Lisätiedot

Lomautukset lisääntyivät Etelä-Savossa helmikuussa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9.00

Lomautukset lisääntyivät Etelä-Savossa helmikuussa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9.00 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Lomautukset lisääntyivät Etelä-Savossa helmikuussa Työllisyyskatsaus, helmikuu 2015 24.3.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli helmikuun lopussa

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 22.7. klo 9.00 Uuden työvoiman tarve hiipui selvästi kuussa Kainuussa Lomautukset ja oppilaitoksista valmistuneet kohottivat työttömyyttä

Lisätiedot

Miesten työttömyysaste erityinen huolenaihe Etelä-Savossa

Miesten työttömyysaste erityinen huolenaihe Etelä-Savossa NÄKYMIÄ MAALISKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Miesten työttömyysaste erityinen huolenaihe Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, helmikuu 2012 20.3.2012 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli helmikuun

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 20.1.2015 klo 9.00 Työttömyys kasvoi Kainuussa rajusti vuoden lopulla Lomautukset lisääntyivät ja uuden työvoiman tarve oli lähes

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2008

Opiskelijoiden työssäkäynti 2008 Koulutus 2010 Opiskelijoiden työssäkäynti 2008 Opiskelijoiden työssäkäynti oli vuonna 2008 yleisempää kuin vuotta aiemmin Opiskelijoiden työssäkäynti oli vuonna 2008 yleisempää kuin vuotta aiemmin. Opiskelijoista

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Lokakuu Lähde: TEM, Työnvälitystilasto.

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Lokakuu Lähde: TEM, Työnvälitystilasto. Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa Lokakuu 2014. Lähde: TEM, Työnvälitystilasto. Terminologiaa Alle 25-vuotiaiden virta yli 3kk työttömyyteen, % Alle 25-vuotiaiden kolmen kuukauden työttömyyden ylittävien

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen

Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen 11.10.2016 OKM reformin seurantaryhmässä: - Järjestämislupa voidaan myöntää hakemuksesta kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle. - Kuntien

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Toukokuu Lähde: TEM, työnvälitystilasto.

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Toukokuu Lähde: TEM, työnvälitystilasto. Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa Toukokuu. Lähde: TEM, työnvälitystilasto. Terminologiaa Alle 25-vuotiaiden virta yli 3kk työttömyyteen, % Alle 25-vuotiaiden kolmen kuukauden työttömyyden ylittävien

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Elokuu Lähde: TEM, työnvälitystilasto.

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Elokuu Lähde: TEM, työnvälitystilasto. Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa Elokuu 2015. Lähde: TEM, työnvälitystilasto. Terminologiaa Alle 25-vuotiaiden virta yli 3kk työttömyyteen, % Alle 25-vuotiaiden kolmen kuukauden työttömyyden ylittävien

Lisätiedot

Työttömyys väheni Kainuussa likipitäen vuoden takaisiin lukemiin

Työttömyys väheni Kainuussa likipitäen vuoden takaisiin lukemiin NÄKYMIÄ 2015 KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, tammikuu 2015 Julkistettavissa 24.2.2015 klo 9.00 Työttömyys väheni Kainuussa likipitäen vuoden takaisiin lukemiin Kainuussa työttömyyden kehitys

Lisätiedot

Työttömien määrä väheni Kainuussa

Työttömien määrä väheni Kainuussa NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, maaliskuu Julkistettavissa 23.4. klo 9.00 Työttömien määrä väheni Kainuussa Kainuun työttömyyden kehitys poikkeaa koko maan kehityksestä Kainuun työttömyydessä

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, huhtikuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, huhtikuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 27.5. klo 9.00 Työttömyys pysytteli kuussa kutakuinkin vuoden takaisella tasolla Kainuussa Työvoiman kysyntä piristyi selvästi,

Lisätiedot

Arviointitutkimuksen johtopäätökset Paltamo-kokeilusta

Arviointitutkimuksen johtopäätökset Paltamo-kokeilusta Arviointitutkimuksen johtopäätökset Paltamo-kokeilusta Paltamo-kokeilun arviointitutkimuksen päätösseminaari 26.11.2013 Työllisyysvaikutuksia Työttömyys aleni Paltamossa jyrkästi, 17 prosentista noin 4

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 24.11. klo 9.00 Työttömyys vähenee Kainuussa Työttömyyden muuta Suomea suotuisampi kehitys jatkuu. Kainuu on edelleen ainoa manner-

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2014

Koulutukseen hakeutuminen 2014 Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2014 Uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin yhä vaikeaa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan uusia ylioppilaita oli vuonna 2014 noin 32 100. Heistä

Lisätiedot

Katsaus muuttuvaan työvoimakoulutukseen

Katsaus muuttuvaan työvoimakoulutukseen Katsaus muuttuvaan työvoimakoulutukseen 14.10.2016 Ohjauksen ajankohtaisfoorumi Pohjois-Karjalan ELY-keskus, työllisyys ja osaaminen -yksikkö Työvoimapalveluasiantuntija Ulpu Järviluoto Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä

Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä Alla olevat tiiviisti esitetyt esimerkit kuvaavat joko toteutettuja tai kuvitteellisia esimerkkejä säädösmuutoksista. Esimerkeissä kuvataan arviointikehikon

Lisätiedot

Työllisyystoimien vaikutusten arvioinnin ja tulosindikaattorien kehittäminen. Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos

Työllisyystoimien vaikutusten arvioinnin ja tulosindikaattorien kehittäminen. Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos Työllisyystoimien vaikutusten arvioinnin ja tulosindikaattorien kehittäminen Tausta ja tarpeet Tulevaisuudessa tuloksellisuus ja tuloksellisuuden todentaminen tulevat saamaan nykyistä suuremman painoarvon

Lisätiedot

FSD2724. Työ- ja elinkeinotoimistojen kokonaisaineisto Koodikirja

FSD2724. Työ- ja elinkeinotoimistojen kokonaisaineisto Koodikirja FSD2724 Työ- ja elinkeinotoimistojen kokonaisaineisto 2006-2011 Koodikirja TIETOARKISTO Tämän koodikirjan viittaustiedot: Työ- ja elinkeinotoimistojen kokonaisaineisto 2006-2011 [koodikirja]. Tampere:

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 4. vuosineljännes 2005 www.tek.fi Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus Eero Siljander Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, toukokuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, toukokuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 24.6. klo 9.00 Työttömyys painui Kainuussa vuoden takaista alemmaksi Kainuu pyristelee muuhun maahan nähden vastavirtaan työttömyyden

Lisätiedot

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Euroopan aluekehitysrahasto-ohjelmien arviointi alueellisten osaamisympäristöjen

Lisätiedot

Koulujen päättyminen nosti naisten työttömyysastetta

Koulujen päättyminen nosti naisten työttömyysastetta NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Koulujen päättyminen nosti naisten työttömyysastetta Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, kesäkuu 2012 24.7.2012 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli

Lisätiedot

Osaavaa työvoimaa. RekryKoulutus

Osaavaa työvoimaa. RekryKoulutus Osaavaa työvoimaa RekryKoulutus Töitä on kun vain joku tekisi! Harvassa ovat ne työnantajat, jotka löytävät juuri heidän alansa hallitsevat ammatti-ihmiset valmiina. Fiksuinta on tunnustaa tosiasiat ja

Lisätiedot

Lausunto hallituksen esitykseen 113/2016. YTM Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus

Lausunto hallituksen esitykseen 113/2016. YTM Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus Lausunto hallituksen esitykseen 113/2016 YTM Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus ville-veikko.pulkka@kela.fi Työnteon taloudellinen kannustavuus ansioturvalla tärkein mittari työllistymisveroaste (bruttotulot-verotveroluonteiset

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Vaikutusten arviointia CASE EkoKuopio

Vaikutusten arviointia CASE EkoKuopio Vaikutusten arviointia CASE EkoKuopio DIAK, Sosiaalitalouden tutkimuskeskus, Virpi Kuvaja-Köllner Kunnat ja järjestöt Kunnat avustavat järjestöjä Kuinka kohdennetaan avustuksia? Järjestöiltä vaaditaan

Lisätiedot

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4. Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.2010 Rahoitus Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009)

Lisätiedot

Etelä-Savon työttömien määrä 30 % suurempi kuin vuoden 2008 suhdannehuipulla. Työllisyyskatsaus, huhtikuu klo 9:00

Etelä-Savon työttömien määrä 30 % suurempi kuin vuoden 2008 suhdannehuipulla. Työllisyyskatsaus, huhtikuu klo 9:00 NÄKYMIÄ TOUKOKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savon työttömien määrä 30 % suurempi kuin vuoden 2008 suhdannehuipulla Työllisyyskatsaus, huhtikuu 2014 20.5.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Vuoden

Lisätiedot

LIITE 2 HANKITTAVAT KOULUTUKSET POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS Koulutuskuvauksen numero ja koulutuksen nimi Paikkakunta

LIITE 2 HANKITTAVAT KOULUTUKSET POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS Koulutuskuvauksen numero ja koulutuksen nimi Paikkakunta AMMATILLINEN KOULUTUS 7 Rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät 72 T1 Yrityslähtöinen metallialan koulutustarjotin (Puite) Laajuus (otp) Ammattinumero LIITE 2 HANKITTAVAT KOULUTUKSET POHJOIS-POHJANMAAN

Lisätiedot

Tulosrahoitusmittaristo ennen ja nyt mittariston ominaisuudet

Tulosrahoitusmittaristo ennen ja nyt mittariston ominaisuudet Tulosrahoitusmittaristo ennen ja nyt mittariston ominaisuudet Ammatillisen peruskoulutuksen tulosrahoitusseminaari 2010 17.9.2010 Hanna Virtanen & Mika Maliranta Mittariston kehittämishankkeet Mittariston

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus heinäkuu 2015

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus heinäkuu 2015 NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2015 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2015 Julkaisuvapaa tiistaina 25.8.2015 klo 9.00 Parikkala Ruokolahti Rautjärvi Savitaipale Taipalsaari Imatra Lemi Iitti

Lisätiedot

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet. Vuonna 2009 perus- ja esiopetuksen valtionosuuden/rahoituksen saajia on 432.

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet. Vuonna 2009 perus- ja esiopetuksen valtionosuuden/rahoituksen saajia on 432. 3. PERUSOPETUS 3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HUHTIKUU 211 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 24.5.211 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Koulutus 2015 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Vastavalmistuneiden työllistyminen jatkoi heikkenemistään Tilastokeskuksen mukaan vastavalmistuneiden työllisyys huonontui myös vuonna 2013. Lukuun

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Koulutus 2012 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Suurin osa vastavalmistuneista työllistyi edellisvuotta paremmin vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan suurin osa vastavalmistuneista työllistyi paremmin

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus työllisyyden edistämistoimista, niiden vaikutuksista (ml. vaikutukset alkavat näkyä) ja mahdollisista riskikohdista.

Ajankohtaiskatsaus työllisyyden edistämistoimista, niiden vaikutuksista (ml. vaikutukset alkavat näkyä) ja mahdollisista riskikohdista. Ajankohtaiskatsaus työllisyyden edistämistoimista, niiden vaikutuksista (ml. vaikutukset alkavat näkyä) ja mahdollisista riskikohdista. 21.10.2016 Mauri Kotamäki Eduskunta, Työ- ja elinkeinojaosto Ajankohtaista..

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu Julkistettavissa 21.7. klo 9.00 Työttömyys kääntyi kasvuun myös Kainuussa Määrärahojen loppuminen alkaa heijastua työttömyyteen Alkuvuoden

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0)

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0) Arviointialue 6: Vaikuttavuus Indikaattorit Esimerkkejä arviointikriteereistä Arviointi: ++ erittäin hyvä + hyvä - kehitettävää -- vaatii pikaisesti toimenpiteitä Tietolähteitä Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden

Lisätiedot

AmKesu Kuntakesu Koulutuksen paikallinen ja alueellinen kehittäminen voimakkaasti muuttuvissa olosuhteissa

AmKesu Kuntakesu Koulutuksen paikallinen ja alueellinen kehittäminen voimakkaasti muuttuvissa olosuhteissa AmKesu Kuntakesu Koulutuksen paikallinen ja alueellinen kehittäminen voimakkaasti muuttuvissa olosuhteissa Finlandia-talo 5.2.2014 pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Kehittämisviraston lähtökohdat

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: TOUKOKUU 211 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 21.6.211 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA

TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA Jussi Pyykkönen 200 000 UUTTA TYÖPAIKKAA! TEM-Analyysi: 200 000 uutta työpaikkaa hallituskaudessa ei ole vaativa tavoite -

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

HE 210/2016 vp; yhteenveto muutoksista

HE 210/2016 vp; yhteenveto muutoksista HE 210/2016 vp; yhteenveto muutoksista Nykytila Kokoaika- ja osa-aikatyöstä voi kieltäytyä työttömyysetuutta menettämättä, jos työstä maksettava palkka, josta on vähennetty työn vastaanottamisesta aiheutuvat

Lisätiedot

Sisällys. Tekijän esipuhe 7. Luku I: Taustatietoa 11. Luku II: Suppea kuvaus Suomen koulutusjärjestelmästä ja sen kehityksestä 31

Sisällys. Tekijän esipuhe 7. Luku I: Taustatietoa 11. Luku II: Suppea kuvaus Suomen koulutusjärjestelmästä ja sen kehityksestä 31 Sisällys Tekijän esipuhe 7 5 Luku I: Taustatietoa 11 1.1 Poliittiset ja hallinnolliset rakenteet 11 1.2 Väestö 13 1.2.1 Ikä- ja sukupuolirakenne 13 1.2.4 Kieliryhmät 15 1.2.5 Maantieteelliset erot 15 1.2.6

Lisätiedot

20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 6,4 8,2 10,2 9,6

20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 6,4 8,2 10,2 9,6 20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 3.8.2011 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01 11.06.2001 Työministeriö TYÖMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa työministeriön tilintarkastuksesta

Lisätiedot

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto, 24.5.2016 Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto Eduskunnan Työelämä-ja tasa-arvovaliokunnalle työikäisen väestön koulutustason kehityksestä ja työllistymisestä ilman

Lisätiedot

Talouspolitiikan arviointi. Roope Uusitalo

Talouspolitiikan arviointi. Roope Uusitalo Talouspolitiikan arviointi Roope Uusitalo 27.3. 2014 Outline Mitä? Kuka? Miksi? Miten? Talouspolitiikan arviointi Tavoitteena muodostaa taloustieteelliseen tutkimukseen perustuva käsitys talouspoliittisten

Lisätiedot

Opetusministeriön asetus

Opetusministeriön asetus Opetusministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Annettu Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 2009 Opetusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 24 päivänä heinäkuuta 2009 annetun

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen määrälliset mittarit Varsinais-Suomessa 2010

Aikuiskoulutuksen määrälliset mittarit Varsinais-Suomessa 2010 Aikuiskoulutuksen määrälliset mittarit Varsinais-Suomessa 2010 Varsinais-Suomessa on ensimmäistä kertaa kerätty tietoa alueella aikuiskoulutukseen osallistuneiden määristä ja taustoista. Aikuiskoulutusmittareiden

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

Työttömyys väheni Etelä-Savossa koulujen alettua. Työllisyyskatsaus, elokuu klo 9.00

Työttömyys väheni Etelä-Savossa koulujen alettua. Työllisyyskatsaus, elokuu klo 9.00 NÄKYMIÄ SYYSKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Työttömyys väheni Etelä-Savossa koulujen alettua Työllisyyskatsaus, elokuu 2015 22.9.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli elokuun lopussa työttömänä

Lisätiedot

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 24.2.2015 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus tammikuu 2015 Tammikuun lopussa Kaakkois-Suomessa

Lisätiedot

Oulun seudun koulutuskuntayhtymä RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSEN KOMMENTOINTI

Oulun seudun koulutuskuntayhtymä RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSEN KOMMENTOINTI Oulun seudun koulutuskuntayhtymä RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSEN KOMMENTOINTI Osekk lyhyesti Perustettu 15.12.1994 (varsinainen toiminta alkoi 1.8.1995) Henkilökuntaa (TA 2014) 970 Toimintatuotot (TA

Lisätiedot

Työmarkkinaseminaari 16. elokuuta VÄHEMMÄN KEPPIÄ ENEMMÄN PORKKANAA TYÖELÄMÄASIOIDEN JOHTAJA SAANA SIEKKINEN

Työmarkkinaseminaari 16. elokuuta VÄHEMMÄN KEPPIÄ ENEMMÄN PORKKANAA TYÖELÄMÄASIOIDEN JOHTAJA SAANA SIEKKINEN Työmarkkinaseminaari 16. elokuuta VÄHEMMÄN KEPPIÄ ENEMMÄN PORKKANAA TYÖELÄMÄASIOIDEN JOHTAJA SAANA SIEKKINEN HALLITUS LEIKKAA, KIRISTÄÄ JA HEIKENTÄÄ Työttömyysturvan leikkaus voimaan ensi vuoden alusta

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 10 luvun 3 :n ja työttömyysturvalain 7 luvun 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Yhteishankintakoulutukset

Yhteishankintakoulutukset z Yhteishankintakoulutukset RekryKoulutus, TäsmäKoulutus ja MuutosKoulutus Mari Tuomikoski Palvelujohtaja Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Yhteishankintakouluksella lisää ammatillista osaamista Työvoimakoulutuksena

Lisätiedot

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä 1 Linjaukset Palkkatuettu työ vähenee välityömarkkinoilla Tarkoituksena on tarjota työvälineitä paikallisen yhteistyön kehittämiselle

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Tavoitteidensa mukaisella työuralla. Rekry Turun yliopiston työelämäpalvelut Juha Sainio

Tavoitteidensa mukaisella työuralla. Rekry Turun yliopiston työelämäpalvelut Juha Sainio Tavoitteidensa mukaisella työuralla Rekry Turun yliopiston työelämäpalvelut Juha Sainio Aarresaari-verkoston tohtoriuraseuranta Toteutetaan joka toinen vuosi. Kohderyhmänä 2-3 vuotta aiemmin tohtorin tutkinnon

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus toukokuu 2015

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus toukokuu 2015 NÄKYMIÄ TOUKOKUU 2015 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 24.6.2015 klo 9.00 Parikkala Ruokolahti Rautjärvi Savitaipale Taipalsaari Imatra Lemi

Lisätiedot

Kotouttavaa koulutusta toteuttamassa

Kotouttavaa koulutusta toteuttamassa Kotouttavaa koulutusta toteuttamassa Juha Kaivola Kansanopiston omaehtoinen korkea-asteen jatko-opintoihin valmentava koulutus Kansanopiston muu omaehtoinen jatkokielikoulutus 2kk-1v Kansanopiston omaehtoinen

Lisätiedot