Tekijän nimi

Transkriptio

1 Tekijän nimi

2 Projektihässäkkä - Ympäristöteknologian opintoja työelämälähtöisissä projekteissa Ympäristöteknologia T549SN (T579SA, T540SN) Pia Haapea

3 Miksi projektiopintoja? Ammattikorkeakoululaki 2003: AMKn tulee antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen ja taiteellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin, tukea yksilön ammatillista kasvua ja harjoittaa amk opetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä tukevaa ja alueen elinkeinorakenteen huomioon ottavaa soveltavaa tutkimus- ja kehittämistyötä OPPIMINEN ja OSAAMISEN KEHITTYMINEN: TYÖELÄMÄN OSAAMISVAATIMUKSET OPISKELIJOIDEN MOTIVAATIO

4 ! Yhteenveto vaihtoehtoisista opinnoista

5 Opettaja = valmentaja Kyseenalaistaja, vahvistaja, kannustaja, ohjaa tiedon lähteille, osallistuu tavoitteenasetteluun, arvioi, antaa palautta Rajoittamisen sijaan opettaja rohkaisee, kannustaa ja tukee opiskelijoiden omia näkemyksiä ja kokeiluja

6 Toteutus (opiskelijan näkökulma) aiheeseen liittyvä tiedonhankinta, tutkimusmenetelmien valinta tutkimuksen suunnittelu sis. aikataulutuksen ja resurssoinin (ihmiset, aineet, tavarat, tarvikkeet) tutkimuksen toteuttaminen raportointi ja esitys artikkelikokoelma reflektointi (ennen ja jälkeen) Yhteistyö toimeksiantajien ja ohjaajien kanssa

7 Ideoimaan: 1. kierros Brainstorming, mukana opiskelijat: millaisia aiheita em. opintojaksoissa pitäisi/voisi olla, millaisia projekteja niihin voisi yhdistää, missä toteuttaa yhteistyötahot (sidosryhmät) käytännön toteutus

8 Käytännössä Yhteydenottoja sidosryhmiin Tapaaminen torstaina klo Eri toimijatahot esittelivät toimintojaan ja mahdollisia tutkimus/selvityaiheita Opiskelijat valitsivat aiheet ja muodostivat ryhmät Aiheeseen tutustuminen ja tutkimussuunnitelman teko

9 Tekijän nimi

10 TKIn ja opetuksen integrointi Yht.415 op + 25 op = h + opet 480 h Nimi Aiheet Toimeksianto Op/hlö Iiro, Joonas, Tatu, Sari Tuija, Katja, Lotta Samuel, Minna, Christian Osittain integroituna monitorointiin Biokaasutase MAMK/YT 5 20 Obsevis Oy 5 45 Metsäsairila Oy 10 Pilaantuneiden maa alueiden tietokannat Sienen eristäminen Minna, Milla, Sari Sensorikartoitus ja kalibrointi Metsäsairila Oy 5 15 Metsäsairila Oy ELY keskus MAMK Kierrätysjätteen osuus yhdyskuntajätteessä, Valuma alueiden kuormitus Sisäilmatutkimus Noora, Maria, Erja, Kaisa Kompostointilaitos; prosessi ja hulevedet Bovalius Taija, Maria, Erja, Kaisa Näytteen säilyvyys, Likolampi Ramboll Oy Mikkelin ymp. palv. Lauri, Mika, Harri, Markku, Merja Metsäsairila ;sienen eristys, Metsäsairila Oy Emma Noora, Karoliina, Antti Yhdyskuntajätteen lajittelututkimus Sisäilmatutkimus Metsäsairila Oy MAMK Kati, Katja, Maria, Mika T Heiniöjärvi ELY keskus Op/yht 60 60

11 Esimerkkejä tuloksista Pia Haapea

12 Radonmittausta Radonp hiukkasten kokoluokka 5,0-10, hiukkasmäärä counts/m helmikuuta helmikuuta 10: helmikuuta : helmikuuta 22: helmikuuta 16: helmikuuta 10: :48 26,0 24,0 22,0 20,0 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 Kosteutta ja lämpötilaa Työsali 2 15:00:00 16:00:00 17:00:00 18:00:00 19:00:00 20:00:00 21:00:00 22:00:00 23:00:00 0:00:00 1:00:00 2:00:00 3:00:00 4:00:00 5:00:00 6:00:00 7:00:00 8:00:00 9:00:00 10:00:00 11:00:00 12:00:00 13:00:00 14:00:00 Suhteellinen kosteus %rh Lämpötila C ppm merkkiainemittaus ppm Expon. (ppm) aika min. 80

13 Mittaus Raja-/ Tulos Tulos Tulos Ohjearvo E207 E203 E119 Taustaäänitaso Asumisessa db 31,5 db 31,8 db 41 db asumisessa 52 db 37 db 33 db 37 db Ilmaääneneristävyys Bakteerit >4500 viittaa huonoon ilmanvaihtoon 509 pmy/m pmy/m 3 440pmy/m 3 Sienet kohonnut pitoisuus, >500 viittaa Alle määritysrajan 14 pmy/m3 Alle määritysrajan mikrobikasvustoon Hiilidioksidi S1 700 ppm S2 900 ppm S ppm Max 1018 ppm Max 1127 ppm Max 1042 ppm

14 Mittaus Raja-/ Tulos Tulos Tulos Ohjearvo E207 E203 E119 Ilmanvaihto tulo 107,8 l/s tulo 178,4 l/s poisto 230 l/s poisto158,8 l/s Tulokset poisto 225,7 l/s Vetoisuus 0,20 m/s 0,12 m/s 0,16 m/s 0,11 m/s Ilman Välttävä: 18 o C 23,4 o C 22,8 o C 21,9 o C lämpötila Hyvä taso: 21 o C Pintalämpötilat Celsiusastetta Mittaus Raja-/ Ohjearvo Ulkoseinä: 19,7 o C Ikkuna: 18,3 o C Ulkoseinä: 19,2 o C Ikkuna: 16,9 o C Sisäseinä: 21,7 o C Tulos Sisäseinä 21,9 E207 Sisäseinä: 23,2 Tulos Tulos E203 E119 Ilman kosteus % rh 26 27,9 % rh 26,6-29,3 % rh 26,1 27,9 % rh Pintakosteus, 3-5 % suurin arvo suurin arvo suurin arvo seinät 4,4 % 5,2 % 4,9 % pintakosteus, 3-4 % suurin arvo suurin arvo suurin arvo lattiat 2,1 % 2,2 % 2,8 % Hiukkaset 2436 pt/cm pt/cm pt/cm 3

15 E119 LÄMPÖKAMERAN KUVAA

16 Näytteenottoalue

17

18

19

20

21 haja-asutusalue p-% 2012 haja-asutusalue, p-% 2009 keräyspaperi muu paperi keräyspaperi muu paperi pehmopaperi keräyskartonki ja -pahvi muu kartonki ja pahvi biojäte lasi metalli kierrätettävä muovi polttokelpoinen muovi polttokelvoton muovi ongelmajäte kaatopaikkajäte muu polttokelpoinen jäte SER keramiikka puu renkaat pehmopaperi keräyskartonki ja - pahvi muu kartonki ja pahvi biojäte lasi metalli kierrätettävä muovi polttokelpoinen muovi polttokelvoton muovi vaarallinen jäte kaatopaikkajäte

22 Kaiken kaikkiaan pidin projektiluontoisesta suoritustavasta, sillä se vahvisti omaaloitteisuutta, suunnittelutaitoa sekä kykyä selviytyä itse ongelmista. Soveltavat projektiopinnot onnistuivat mielestäni todella hyvin ja suosittelen, että vastaavalla tyylillä toteutetaan opintoja myös tulevaisuudessa. Opintojaksojen projektityylinen toteutus oli mielestäni onnistunut ratkaisu. Oikeiden töidentekeminen oli mielenkiintoisempaa ja opettavaisempaa, kuin luennoilla istuminen. Projektien myötä sai myös erikoisosaamista, kun projekteihin liittyviin asioihin ja ongelmiin Projektiopintojen kautta oli paneuduttava syvällisesti. sai myös kuvan todellisesta työstä ja siitä ettei kaikki tosiaan aina mene suunnitelmien mukaan, jolloin täytyy osata tehdä kompromisseja ja luovia ratkaisuja. Loppujen lopuksi olen todella tyytyväinen että sain osallistua soveltavan opinnon pilottikokeiluun, hyvällä suunnittelulla ja kunnon laitteilla tästä tulee todella huippu juttu.

23 Vaikka emme projektissa saaneetkaan mitään erityisiä lopputuloksia, opin projektin aikana kuitenkin tekemään töitä todella itsenäisesti. Erityisesti itsenäinen tutkimustyö laboratoriossa kehittyi huimasti. Nyt en enää pelkää tarttua eri laboratoriovälineisiin, kun siihen projektin alussa oli vielä jonkinlainen kynnys. Kommentteja Se on myös hyvä asia, että opettajat eivät liikaa puutu projekteihin vaan oppilaat selvittävät itse ongelmat ja tekevät projektit itsenäisesti. Mutta hieman enemmän opettajat olisivat voineet olla projekteissa mukana. Projektin tekeminen oli kaikkiaan mielenkiintoinen ja opettava kokemus. Enemmän tällaista käytännön tekemistä, koska siitä oppii parhaiten. Positiivista kurssissa oli se, että pääsi käytännössä tekemään asioita, eikä vain lukemaan niitä kirjoista tai kuuntelemalla opettajaa. Tällaista käytännön tekemistä on ihan liian vähän ympäristöteknologian alalla ja varmasti monella muullakin tekniikan alalla.

24 KIITOS! OPISKELIJAT ; SIDOSRYHMÄT; LABRAHENKILÖSTÖ Kevään 2013 kokonaisuuden suunnittelu on jo käynnissä