Kannelmäki-Kaarela keskustelutilaisuus

Transkriptio

1 Kannelmäki-Kaarela keskustelutilaisuus

2 Ohjelma Avaus: Jarmo Raveala, pj Heikki Lonka vanhempainyhdistyksen vpj Elisa Niemi -kaupunginhallituksen kehoitus jatkaa tila-asian selvittelyä -tilaisuuden tavoitteet Väestöennusteiden perusteet; Pekka Vuori Rehtorien puheenvuoro; Sirkka Kovanen, Kirsi Juuti, Mikko Kytömäki Varhaiskasvatuksen puheenv; Raila Tiainen-Ala-Maunus Tilannekatsaus, tilakeskus; Raveala, Sari Hildén Vanhempainyhdistyksen kysymykset, pj:n johdolla Ryhmäkeskustelu- ja ideointi, Heikki Lonka Ryhmäkeskustelun purku ja loppukeskustelu, pj Tilaisuuden päätös ja jatkosta sopiminen, pj

3 Kaupunginhallitus päätti Kannelmäen peruskoulun ja Pelimannin ala-asteen koulun yhdistetään yhtenäiseksi peruskouluksi, mutta ehtona on: Lisätään päätökseen: Khs toteaa, että jos valtuusto hyväksyy koulujen yhdistämisen, khs täytäntöönpanon yhteydessä kehottaa opetus-, varhaiskasvatus- ja kaupunkisuunnitteluvirastoja sekä Tilakeskusta huolehtimaan ratkaisuista alueen lasten palveluiden akuutteihin tilantarpeisiin (päivähoito, esikoulu, ip-kerhot, koululaiset) mahdollisimman pian sekä valmistelemaan varhaiskasvatuksen uusia, pysyvämpiä tilahankkeita alueelle. Toimenpiteet esitellään kaupunginhallitukselle maaliskuun loppuun mennessä. Tilakeskus on valmistellut vaihtoehtoisia ratkaisuja palvelutilojen järjestämiseksi alueella yhdessä hallintokuntien kanssa Esityksen nimi / Tekijä

4 Miksi tilaisuus on järjestetty? Virastot kehittävät uusia tapoja tehdä yhteistyötä keskenään ja osallistaa asukkaita. Asukkaiden aktiivisuus. Esitellään virastojen yhdessä kehittämä ratkaisu alueen palveluverkoksi. Halutaan saada tietoa asukkailta ja huoltajilta jatkotyön pohjaksi. Kaikille mahdollisuus tulla kuulluksi.

5 Kannelmäen ja muun Kaarelan koulu- ja varhaiskasvatusikäisen väestön ennuste Mukana arvio vuosien väestökehityksestä Helsingin kaupungin tietokeskus Pekka Vuori

6 Ennusteesta ja arviosta Tietokeskus laatii joka vuosi ikäluokittaisen väestöennusteen kaikille Helsingin alueille 10 vuodeksi, viimeksi on laadittu vuosiksi , ja se julkaistiin kesällä 2015 Ennustetta käytetään apuna hallintokunnissa palvelujen suunnittelutyössä. Koska Kaarelan alueella rakennetaan varsin paljon asuntoja 2020-luvulla, tätä varten on laadittu arvio lasten määrän kehityksestä myös varsinaisen ennustekauden jälkeen, vuoteen 2030 saakka. Ennuste toimii yhtenä lähtötietona Opetusviraston oppilaaksiottoalueiden väestöpohjan ennustamisessa. Koska alueen kaikki lapset eivät mene lähikouluunsa, oppilaaksiottoalueiden ennusteet ovat kokonaisväestön ennustetta pienempiä. Kaarelan alueella noin % lapsista menee muuhun kuin lähikouluunsa, erityisesti ruotsin- ja venäjänkielisiin kouluihin. Kannelmäen kouluikäisistä lapsista 7 prosenttia on venäjänkielisiä.

7 Kannelmäki-Maununeva-Hakuninmaa-Kuninkaantammi Väestö , ennuste sekä arvio Muut kuin ruotsinkieliset Alueen koululaisista 30-35% menee muihin kuin lähikouluun 1-6-vuotiaat 6-11-vuotiaat vuotiaat 6-14-Yhteensä Kouluikäisten määrä kasvaa vielä vuoden 2025 jälkeen, koska rakentaminen painottuu vahvasti 2020-luvulle

8 Kannelmäen osa-alue Väestö , ennuste sekä arvio Muut kuin ruotsinkieliset vuotiaat 6-11-vuotiaat vuotiaat 6-14-Yhteensä Koska Kannelmäen ostarin alueella valmistuu asuntoja vielä 2024 jälkeen ja asuntotuotanto muutenkin painottuu 2020-luvulle, koululaisten määrä kasvaa vielä vuoden 2025 jälkeen.

9 Maununnevan osa-alue Väestö , ennuste sekä arvio Muut kuin ruotsinkieliset vuotiaat 6-11-vuotiaat vuotiaat 6-14-Yhteensä Tässä vuosien arviossa ei ennusteta alueelle rakennettavan nykyistä enempää hajarakentamisen tyyppisesti

10 Kannelmäki ja Maununneva yhteensä Väestö , ennuste sekä arvio Muut kuin ruotsinkieliset vuotiaat 6-11-vuotiaat vuotiaat 6-14-Yhteensä

11 Hakuninmaan osa-alue Väestö , ennuste sekä arvio Muut kuin ruotsinkieliset vuotiaat 6-11-vuotiaat vuotiaat 6-14-Yhteensä Tässä vuosien arviossa ei ennusteta alueelle rakennettavan nykyistä enempää hajarakentamisen tyyppisesti

12 Kuninkaantammen osa-alue Väestö , ennuste sekä arvio Ei ruotsinkieliset vuotiaat 6-11-vuotiaat vuotiaat 6-14-Yhteensä Nyrkkisääntö : Peruskouluikäisten määrän huippu ajoittuu useimmiten 5-7- vuoden päähän alueen viimeisten asuntojen valmistumisesta

13 6-11-vuotiaiden määrän kasvu Muut kuin Ruotsinkieliset 1-6-vuotiaat Kasvu vuoteen Osa-alue Kannelmäki Maununeva Hakuninmaa Kuninkaantammi vuotiaat Kasvu vuoteen Osa-alue Kannelmäki Maununeva Hakuninmaa Kuninkaantammi

14 Kannelmäen rakennuskohteet: Vuosina ja sen jälkeen valmistuvat asunnot Pelimannintien ja Kantelettarentien varsille sekä Evijärvenpolun ja Vetelinpolun ja radan väliin on suunnitteilla uutta asuinrakentamista kerrosalaneliötä, noin 700 asukasta. Osoitteessa Halsuantie 2 ja 4 sijaitsevat toimistorakennukset sekä nykyinen päiväkoti Tiuku on tarkoitus purkaa. Kannelmäen ostarin alueelle kaavoitetaan yhteensä kerrosalaneliötä asuntoja, noin 300 asuntoa (mikäli keskikoko olisi 70 m2). Asunnoista valmistuu ennustejaksolla vajaa puolet, 140. Ennustetta on jatkettu vuoteen 2035, ja siinä on huomioitu ostarialueen rakentaminen kokonaan.

15 Asuntorakentamisen ennuste, valmistuvat asunnot (2025 ei ole virallisessa ennusteessa mukana) Honkasuo Kuninkaantammi Hakuninmaa Malminkartano Maununneva Kannelmäki 4 Kannelmäki 2 Kannelmäki Kannelmäen ostarialueelle valmistuu ennustejakson jälkeen vielä n asuntoa

16 Kannelmäki-Kaarela Rehtorien puheenvuoro

17 Asukasilta Kannelmäen peruskoulussa

18 Kannelmäen peruskoulu Kaarelan raitti 1: vuosiluokkia 1-2

19 Kannelmäen peruskoulu Kanneltie 1: vuosiluokat 1-4

20 Kannelmäen peruskoulu Runonlaulajantie 40: Vuosiluokat 5-9

21 Koulun nykyinen vähimmäiskapasiteetti Koulu Vähimmäiskapasiteetti Oppilaita Oppilaita (arvio ) Kannel ja Runo (sisältää viipalerakennuksen) ( ) 762 ( ) Raitti (vain oppilaat) Yhteensä

22 Koulun hyötyala ja oppilaan neliöt Kannelmäen peruskoulu Rakennuksen tilanne hyötyala ja alustava oppilasmäärä Käytettävissäolevat neliöt per lukuvuodelle oppilas Kannel 2892 m2 366 oppilasta 7.9 m2 Runo 3346 m2 417 oppilasta 8.02 m2 Raitti 821 m2 80 oppilasta 42 eskaria 6.8 m2

23 Keväällä 2016 hakeneiden oppilaiden määrä (edellinen vuosi suluissa) 1.lk 139 (127) ja 7.lk 69 (51) Lähikouluvalinnat 1. luokkalaisten lähikouluvalinnat: Vuonna 2015: 71,7% ja vuonna 2014: 73,6% 7. luokkalaisten lähikouluvalinnat: Vuonna 2015: 38,6% ja vuonna 2014: 48,5% Kevään 2016 lähikouluprosentti ei ole vielä tiedossa.

24 Opetussuunnitelma 2016 Helsingissä rakennetaan tulevaisuuden koulua, jossa oppiminen nähdään avoimena, joustavana ja yhteisöllisenä. Kaikki tilat, myös aulat ja käytävät, ovat vuorovaikutuksen ja oppimisen tiloja. Teknologia sulautuu luontevaksi osaksi oppimisympäristöä.

25 Koulun lähiympäristö ja Helsinki kaupunkina ovat monien mahdollisuuksien oppimisympäristö. Oppimisen tiloina toimivat myös koulun ulkopuoliset tilat: luonto-, kaupunki- ja virtuaaliset ympäristöt. Kannelmäen peruskoulun oppimisympäristöt muodostavat pedagogisesti monipuolisen ja joustavan kokonaisuuden. Joustavilla järjestelyillä tuetaan oppilaiden yhdenvertaisia oikeuksia kasvuun ja kehittymiseen.

26 Lukuvuosi Kannelmäen peruskoulu ja Pelimannin ala-asteen koulu: - Tasa-arvohanke/ oppimisympäristön kehittäminen - Liikkuva koulu - Digistrategian kärkihanke/ eportfolio

27 Kannelmäki-Kaarela Varhaiskasvatuksen puheenvuoro Lapset, toiminta ja tilat Asukastilaisuus Kannelmäessä Raila Tiainen-Ala-Maunus Varhaiskasvatusalueen päällikkö

28 Lasten toiminta ja tilat Varhaiskasvatusvirastossa palvelutilaverkon suunnittelu perustuu Helsingin kaupungin talousarvioon ja strategisiin tavoitteisiin viraston palveluverkon kehittämisen periaatteisiin Oppimisympäristönä sisä- ja ulkotilat oppimisympäristönä koko kaupunki Käytetään Helsingin monipuolisia mahdollisuuksia ja tehdään yhteistyötä eri toimijoiden kanssa Sisä- ja ulkotilojen monipuolinen käyttö; kaikki tilat ovat lasten käytössä Liikunnan ja liikkumisen lisääminen sisällä ja ulkona Lapsiryhmät muodostetaan yhden, kahden tai kolmen hoito- ja kasvatustehtävissä olevan henkilön ryhmistä. Päiväkotien pedagogiset ratkaisut kuten esimerkiksi pienryhmätoiminta, ulkoilut, retket ja muut yhteiset toimintahetket ovat osa päiväkotien toimintakulttuuria. Lähtökohtana lapset lapset toimivat päivän aikana erilaisissa ryhmissä, toiminnoissa ja kokoonpanoissa Pedagogiset lähtökohdat suunnittelulle kuvataan uudessa varhaiskasvatussuunnitelmassa ja esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Tavoitteena erilaisten tilojen monipuolinen käyttö Varhaiskasvatuksen tilojen käyttömahdollisuudet kuntalaisille toiminta-aikojen ulkopuolella sisä - ja ulkotilat

29 Toimintaympäristö lepohuone ryhmähuone Eskareiden eteinen

30 Palveluverkon ja palvelutilojen kehittäminen varhaiskasvatusvirastossa Lähtökohdat 1. Palveluvalikon laajentaminen, mm. kokopäivähoidon rinnalle kerhotoimintaa ja osapäiväryhmiä 2. Monikäyttöisiä, joustavia ja muunneltavia tiloja 2. Yksityinen palvelutuotanto täydentää kaupungin palveluja 3. Tavoitteena palveluiden oikea-aikaisuus suhteessa alueiden kehittymiseen 4. Käytetään viime vuosien kehittämishankkeissa tehtyjä tilasuunnittelun linjauksia, mm. konseptit 5. Toiminnan keskittäminen isompiin yksiköihin; lasta. Kuitenkin niin, että isompien päiväkotien sijainti on arvioitu siitä näkökulmasta, että varhaiskasvatuspalvelut lähipalveluina voidaan turvata 6. Palvelutilaverkon kehittäminen esimerkiksi luopumalla kahden tai useamman toimipisteen peruskorjauksista ja korvaamalla ne yhdellä 7. Toimintojen keskittäminen kiinteistöihin, joissa voi samassa olla koulu, leikkipuisto, nuorisotila tai muita kaupungin palveluita

31 Esiopetusjärjestelyistä syksyllä 2016 Kannelmäen peruskoulun tiloissa järjestetty esiopetus päättyy Uudet tilat esiopetukselle remontoidaan osoitteeseen Soittajankuja 3. Käytössä on tiloja noin 450 m2. Tiloihin tulee ensisijaisesti Kannelmäki-Vanhaisen esiopetushakijoiden ryhmät. Hakuninmaa-Vuorilinnan esiopetusta järjestetään osoitteessa Kaarelanraitti 1, paviljonkipäiväkodissa sekä nykyisinkin käytössä olevissa tiloissa koulurakennuksessa (puukoulu). Esiopetusryhmät tulee myös päiväkoti Kanteleeseen ja Pelimanniin Vetelintien rakennukseen.

32 Tilannekatsaus

33 Ryhmätyön alustus Opevin, Vakan ja Tiken edustajat kertovat omia näkemyksiään ja reunaehtoja alueen suunnittelulle Osallistujat saavat nämä tiedokseen, mutta voivat silti esittää poikkeavia vaihtoehtoja Ryhmätyön tarkoituksena on kartoittaa tietoja lopullisten vaihtoehtojen rakentamisen pohjaksi Työn pohjalta tehdyt 2-4 vaihtoehtoa esitellään ennen yleisötilaisuutta ja arvioidaan siellä Toukokuun ajan kerätään uutta kerrokantasi.fi -palautetta

34 Ryhmäkeskustelu Jakaudutaan pöytiin Ryhmillä käytettävissä kartta- ym. Materiaalia Mietitään yhdessä mikä alueella on nyt hyvin ja mitä pitäisi kehittää. Kummastakin aiheesta vähintään kolme asiaa, jotka kirjataan lapulle (vähintään 2x3 lappua) Kuvitellaan tilannetta, jossa kymmenen vuoden kuluttua alueen koulut ja päiväkodit palvelevat asukkaita hyvin. Mitä on tapahtunut kymmenen vuoden aikana? Kirjoitetaan vähintään kolme asiaa kolmelle erilliselle lapulle. Ryhmä valitsee keskuudestaan yhden esittämään vastaukset

35 Ryhmäkeskustelun purku Ensin esitellään olemassa olevat hyvät asiat ja kehitettävät asiat. Laput kiinnitetään seinälle Keskustellaan ja äänestetään lapuille esitetyistä huomioista. Jokaisella osallistujalla on x määrää ääniä, jotka hän merkitsee esille asetetuille lapuille. Äänestyksen pohjalta valitaan yhdessä tärkeimmät hyvät asiat ja tärkeimmät kehitettävät asiat Seuraavaksi esitellään tulevan kymmenen vuoden aikana tarvittavat hyvät asiat Äänestetään niistä samalla tavalla Muodostetaan tämän pohjalta tavoitteet alueen kehittämiselle Lopuksi kerrotaan, miten jatkossa edetään.

36 Kiitos!