ASIA Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamisesta ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaisen ilmoituksen johdosta

Transkriptio

1 Häme Ympäristö ja luonnonvarat Ympäristöyksikkö PÄÄTÖS PILAANTUNEEN MAAPERÄN PUHDISTAMISESTA Dnro HAMELY/412/2018 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamisesta ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaisen ilmoituksen johdosta ILMOITTAJA Elenia Lämpö Oy PL Hämeenlinna Y-tunnus: PILAANTUNEEN ALUEEN SIJAINTI KIINTEISTÖN OMISTAJA Vuohkallion lämpökeskus Asentajantie 6 Kunta: Heinola Kaupunginosa: Vuohkallio Kiinteistörekisteritunnus: Elenia Lämpö Oy VIREILLETULOPERUSTE VIREILLETULO MAKSU Ympäristönsuojelulaki 136 YMPÄRISTÖSUHTEET JA MAANKÄYTTÖ Elenia Lämpö Oy:n Vuohkallion lämpökeskus sijaitsee Heinolassa Vuohkallion teollisuusalueella, osoitteessa Asentajantie 6. Lämpökeskus toimii kaukolämpöverkossa vara- ja huippulaitoksena, jota käytetään huoltoseisokkien ja kovien pakkasten aikana. Lämpökeskus käyttää polttoaineena kevyttä polttoöljyä. Lämpökeskuksessa on kaksi 80 m 3 :n öljysäiliötä. Piha-alue on asfaltoitu ja hulevesiviemäröity. Asemakaavassa kohde on merkitty teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T). Tiedot kohteen naapurikiinteistöistä on esitetty ilmoituksessa. Kohde ei sijaitse pohjavesialueella. Vuohkallion alueelta pintavedet laskevat ojaa pitkin Haukilammen kautta Ruotsalaisen Sukuranlahteen. Etäisyys lämpökeskuksesta Sukuranlahteen on n. 1,2 km. Laskuojan varressa on HÄMEEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Käyntiosoitteet: Kirjaamo: Kirkkokatu 12, Lahti PL 29, Lahti Birger Jaarlin katu 15, Hämeenlinna kirjaamo.hame@ely-keskus.fi

2 mansikkaviljelmän kasteluvesiallas. Ojalinjaan purkautuu mm. Vuohkallion alueen hulevesiä. PILAANTUMISEN AIHEUTTANEET TOIMINNAT JA AINEET TUTKIMUSTULOKSET Vuohkallion lämpökeskuksessa tapahtui todennäköisesti marraskuussa 2017 öljyvahinko, jonka seurauksena lämpökeskuksen alueelta pääsi valumaan kevyttä polttoöljyä maaperään ja edelleen talven aikana hulevesiviemäriä pitkin ojalinjastoon ja edelleen Ruotsalaisen Sukuranlahteen asti. Elenia Lämpö Oy on arvioinut vuotaneen öljyn määräksi 30 m 3. Öljyvahinko havaittiin tammikuun 2018 lopussa. Lämpökeskuksen ja ojalinjaston alueella on tehty helmikuusta 2018 lähtien öljyvahingon torjuntatoimenpiteitä. Lämpökeskuksen ja sen viereisen kiinteistön maaperästä on poistettu öljyvahingon torjuntatyönä jo 448 tonnia öljyistä maata. Öljyä on jäänyt lämpökeskuksen ja sen piipun ja säiliörakenteiden alapuoliseen maaperään, josta öljyä ei saada puhdistettua ennen lämpökeskuksen rakenteiden ja säiliöiden poistamista. Öljyvahingon seurauksena lämpökeskuksen maaperä on pilaantunut öljyhiilivedyillä. Öljyllä pilaantunutta maata on lämpökeskusalueella edelleen noin 700 m 2 :n alueella yhteensä arviolta noin tonnia. Lämpökeskuksen kiinteistöllä ja sen välittömässä läheisyydessä olevalla alueella tehdyt maaperän pilaantuneisuustutkimukset ja niiden tulokset on esitetty ilmoituksen liitteessä raportissa Elenia Lämpö Oy, Vuohkallion lämpökeskus, Heinola, Öljyvahingon alkutorjuntatoimet, , Ramboll. Tutkimusten mukaan maaperä on pilaantunut voimakkaasti öljyllä öljysäiliöiden, lämpökeskuksen piipun ja pihan salaojien alueella, ja niiden läheisyydessä. Öljyhiilivetyjen kokonaispitoisuudet C 10 -C 40 maaperässä ovat mg/kg. Korkeimmat pitoisuudet ovat lämpökeskuksen piipun perustusten alueella. Tutkittujen maanäytteiden öljyhiilivetyjen keskitisleiden (C 10 -C 21 ) pitoisuudet ovat mg/kg, mikä ylittää valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen ylemmän ohjearvon. Tutkittujen maaperänäytteiden öljyhiilivetyjen raskaiden jakeiden (C 21 -C 40 ) pitoisuudet ovat mg/kg, joten maaperän raskaiden öljyjakeiden pitoisuus ylittää paikoitellen valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen alemman ohjearvon. Tutkimuksissa ei voitu kuitenkaan selvittää maaperän pilaantuneisuutta rakenteiden ja säiliöiden alapuolella ja välittömässä läheisyydessä, koska lämpökeskus oli paikallaan. Valtaosan vielä puhdistamatta olevasta öljyllä pilaantuneesta maaperästä arvioidaan olevan lämpökeskuksen rakenteiden alueella. Lisäksi öljyä on levinnyt maaperään salaojia pitkin lämpökeskuksen muille alueille. Öljyä esiintyy lämpökeskuksen maaperässä myös erillisenä faasina. Kohteen maaperä on silttiä ja moreenia noin 3 5 m:n syvyydellä maanpinnasta olevaan kallionpintaan asti. Lämpökeskuksen piha-alueella asfalttipinnoitteen alla on noin metrin paksuinen murske/sorarakennekerros. Kohteessa on orsivettä noin 1,5 m:n syvyydellä maanpinnasta. Orsiveden virtaussuunta on ympäröivien kalliokohoumien ohjaamana pohjoiseen. Tutkimusten mukaan orsivesi ei ole pilaantunut öljyllä. RISKINARVIO JA ARVIO PUHDISTUSTARPEESTA 2

3 Ilmoitukseen sisältyy maaperässä olevan öljyn aiheuttaman riskin arvio, jossa on otettu huomioon öljyn pitoisuus, kokonaismäärä, ominaisuudet ja sijainti, alueen maaperä- ja pohjavesiolosuhteet, tekijät, jotka vaikuttavat öljyn kulkeutumiseen ja leviämiseen, pilaantuneen alueen käyttötarkoitus, mahdollisuus öljylle altistumiseen, altistumisen seurauksena terveydelle ja ympäristölle aiheutuva riski sekä epävarmuustekijät. Tehdyn riskinarvion mukaan lämpökeskuksen alueella maaperässä edelleen korkeina pitoisuuksina ja irtofaasina olevan öljyn kulkeutuminen maaperässä ja pintavesien mukana on edelleen mahdollista. Altistumista öljylle voi tapahtua mm. laskuojan varressa olevan mansikkaviljelmän kasteluvesialtaan kautta ja Sukuranlahdelta pyydettävien ravinnoksi käytettävien kalojen kautta. Kulkeutumisriskin vuoksi vahinkoalueen maaperä on tarpeen puhdistaa. Kohonneita öljypitoisuuksia sisältävä maa-aines esitetään ilmoituksessa poistettavaksi massanvaihdolla. Pilaantuneen maaperän puhdistaminen edellyttää lämpökeskuksen rakenteiden siirtämistä väliaikaisesti pois, jotta massanvaihto on mahdollista. Vuohkalliosta Sukuranlahteen laskevan ojalinjaston alueella öljyntorjuntatoimenpiteitä jatketaan toistaiseksi ja ojalinjastolta otetaan tarkentavia näytteitä, joilla kartoitetaan öljyvahingon vaikutusta ojalinjaston alueella. Öljyvahingon seurauksena ojien pohjalle on sedimentoitunut ja ojanpenkkojen kasvillisuuteen on sitoutunut öljyä. Ojalinjaston alueelta on selvitetty ja selvitetään lisää lämpökeskusalueen kunnostuksen yhteydessä ja sen jälkeen näytteenoton avulla pohjasedimentin ja ojanpenkkojen pilaantuneisuutta. Näytteitä otetaan ojan muodot ja veden virtausnopeudet huomioiden niin, että osalta ojalinjaa näytteitä otetaan pistemäisesti hot spotien paikantamiseksi ja osalta ojaa näytteet koostetaan isommilta alueilta koontinäytteinä esim. noin 100 m:n matkalta. Näytteistä analysoidaan laboratoriossa öljyhiilivetyjen C 10 -C 40 pitoisuudet. Tulosten perusteella arvioidaan riskinarvioperusteisesti ojalinjaston alueen sedimentin ym. pilaantuneisuutta ja tarvittavia puhdistustoimenpiteitä vahingon seurauksena. PUHDISTUKSEN TAVOITETASO PUHDISTUSSUUNNITELMA Maaperä puhdistetaan lämpökeskuskiinteistöllä ( ) ja sen viereisellä yleisellä tiealueella sekä lämpökeskuskiinteistön viereisillä kiinteistöillä (rajanaapurit), sen mukaan missä pilaantuneisuutta todetaan. Lisäksi kunnostetaan ojalinjasto. Maaperän puhdistuksen tavoitetasoksi lämpökeskuskiinteistöllä ja sen viereisellä tiealueella esitetään valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisia ylempiä ohjearvoja öljyhiilivetyjen keskitisleille (>C 10 -C 21 ) ja raskaille öljyjakeille (>C 21 -C 40 ). Lämpökeskuskiinteistön viereisten kiinteistöjen maaperän puhdistuksen tavoitetasoksi esitetään valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisia alempia ohjearvoja. Ojalinjaston alueen kunnostustavoitteet määritetään alueittain tehtävien tutkimusten tulosten perusteella riskinarvioperusteisesti. Maaperän puhdistussuunnitelma on esitetty ilmoituksen liitteenä olevassa suunnitelmassa Elenia Lämpö Oy, Vuohkallion lämpökeskus, Heinola, Vahinkopaikan kunnostussuunnitelma, , Ramboll. 3

4 Puhdistusmenetelmä Maaperä puhdistetaan massanvaihdolla kaivamalla pois kaikki öljyinen maa-aines, jonka öljypitoisuus ylittää kunnostukselle asetetut tavoitteet. Kunnostusta jatketaan lämpökeskuskiinteistöllä ja tarvittaessa myös lämpökeskuskiinteistön ulkopuolelle. Poiskaivettu pilaantunut maa-aines kuljetetaan käsittelypaikkaan, jolla on lupa käsitellä tai loppusijoittaa ko. tavalla pilaantunutta maa-ainesta. Lisäksi poistetaan öljyyntyneitä materiaaleja, kuten betonia ja eristeitä, jotka on poistettava maaperän kunnostamiseksi. Puhdistuksessa poistetut pilaantuneet maa-ainekset korvataan puhtailla maa-aineksilla. Kunnostushankkeen kestävyyden arvioinnin ja tehdyn riskinarvion perusteella kunnostustavaksi valittiin lämpökeskusalueen kokonaisvaltainen puhdistus massanvaihdolla, mikä edellyttää kaikkien lämpökeskuksen rakenteiden siirtoa sivuun ja niihin liittyvien perustusten purkamista ennen maaperän puhdistusta. Kokonaisvaltaiseen massanvaihtoon päädyttiin osittaisen kunnostuksen, eristämisen tai luontaisen puhdistumisen sijaan, koska viimeksi mainitut jättäisivät öljyn edelleen leviämisen riskin vuoksi liiaksi epävarmuutta. Öljyä on levinnyt mm. lämpökeskuksen rakenteiden alle, jossa öljyä on erittäin korkeina pitoisuuksina. Lisäksi öljyä on piipun perustusten alla omana faasina. Kaivetun maa-aineksen hyödyntäminen kaivualueella Pilaantuneen maan poiston yhteydessä kaivettuja maa-aineksia, joiden pitoisuus alittaa kunnostustavoitteen, voidaan hyödyntää kaivantojen täytöissä, jos maat todetaan rakennuskelpoisiksi. Kaivantoihin kertyvän veden käsittely Puhdistusaikataulu Kunnostettavan alueen kaivantoihin työnaikana todennäköisesti kertyvän veden pintaa alennetaan pumppauksilla kaivutöiden aikana. Kaivantoihin kertyvä veden öljyhiilivetypitoisuus selvitetään ja vesi poistetaan kaivannosta pumppaamalla. Öljyiset kaivantovedet johdetaan lämpökeskuksen öljynerottimen kautta hulevesiviemäriin, jos öljynerottimen kapasiteetti riittää. Tarvittaessa lisätään öljynerotuskapasiteettia. Vaihtoehtoisesti alueen orsiveden pintaa lasketaan tilapäisesti töiden onnistumiseksi pumppaamalla vettä virtaussuunnassa ylävirtaan rakennettavista pumppauspisteistä. Pumpattu vesi johdetaan joko alueen ojien kautta maastoon tai hulevesiviemäriin. Pumpattavan veden puhtaus varmistetaan ennen pumppauksen aloittamista ja pumppauksen aikana otettavin vesinäyttein. Pumppauksen toteutuksesta sovitaan ympäristöviranomaisten ja Heinolan vesihuoltolaitoksen kanssa. Lämpökeskusalueen maaperän puhdistus on suunniteltu alkavaksi juhannuksen jälkeisellä viikolla. Ennen maaperän puhdistusta tehdään lämpökeskuksen purkuja siirtotyöt. Lämpökeskusalueen maaperän puhdistus kestää arviolta 2 3 viikkoa. Puhdistustavoitteen toteaminen ja laadunvalvonta Ennen puhdistustöiden aloittamista tehdään aloitusilmoitus, joka lähetetään Hämeen ELY-keskukselle ja Heinolan kaupungin ympäristöviranomaisille. 4

5 Pilaantuneen maaperän kunnostusta ohjaa ja valvoo vastaavanlaisten pilaantuneiden alueiden kunnostukseen perehtynyt ympäristötekninen valvoja. Kunnostustyötä ohjataan tekemällä kenttämittauksia, laboratorioanalyysejä ja aistinvaraisia havaintoja. Maa-aines kaivetaan ympäristöteknisen valvojan ohjeistuksessa lajittelevana kaivuna. Maa-aines lajitellaan kaivun yhteydessä pitoisuusluokkiin vastaanottopaikkojen vaatimusten mukaisesti puhtaaseen, lievästi pilaantuneeseen, voimakkaasti pilaantuneeseen ja vaaralliseen jätteeseen. Pitoisuuslajittelu perustuu tehtyihin laboratorioanalyyseihin ja kunnostustyön aikana kohteessa tehtäviin kenttäanalyyseihin (PetroFlag-kenttäanalysaattori). Kunnostuksen toteuttamisesta pidetään kirjaa, johon kirjataan mm. tiedot näytteenotosta, poistetuista massoista ja niiden sijoituspaikoista. Valvoja seuraa kaivumaiden pilaantuneisuutta ja ohjaa mahdollisesti pilaantuneen maa-aineksen kaivua aistinvaraisten havaintojen, kenttämittausten ja laboratorioanalyysitulosten perusteella. Kenttäanalyyseistä osa varmennetaan laboratorioanalyysillä. Kunnostuksesta pidetään päiväkirjaa, johon kirjataan vähintään tiedot alueelta poisviedyistä kaivumassoista ja muista jätteistä (alkuperä, ajankohta, pitoisuus ja sijoituspaikka), tiedot otetuista näytteistä (näytteenottaja, ajankohta, näytepisteiden sijainti, tutkimusmenetelmä ja mittaustulokset), tiedot maaperään jäävistä massoista (pitoisuus ja sijainti), tiedot työskentelyolosuhteista, erikoiset havainnot, poikkeamat suunnitelmista ja syyt poikkeamiin. Poisvietävien massojen kuljettamiseksi laadittaviin siirtoasiakirjoihin kirjataan kuljetusajankohta, kuljettavan auton rekisterinumero, kuljetettavan materiaalin laatu ja määrä, haitta-ainepitoisuus sekä käsittely- tai loppusijoituspaikka. Jos alueelta löytyy merkittäviä määriä uusia haitta-aineita, havainnosta ilmoitetaan Hämeen ELY-keskukselle, tehdään tarvittavat tutkimukset ja kunnostusta jatketaan viranomaisten ohjeiden mukaisesti. Kaivun päätyttyä jokaisen kaivannon rajapinnoista (kaivuseinämät ja pohja) otetaan jäännöspitoisuusnäytteet. Laajemmissa kaivannoissa pohjanäytteitä otetaan keskimäärin 1 jäännösnäyte jokaista noin m 2 kohden ja seinämänäytteitä m:n matkalta. Pienemmissä kuopissa omina näytteinään otetaan erikseen pohja ja seinämät. Jäännöspitoisuusnäytteitä otetaan edustavasti riittävä määrä jäännöspitoisuuksien todentamiseksi eri maalajikerroksista. Jäännöspitoisuusnäytteiden haitta-ainepitoisuudet analysoidaan laboratoriossa. Jäännösnäytteistä analysoidaan öljyhiilivetyjen C pitoisuudet. Kunnostus päättyy, kun kunnostustavoitteen täyttävät rajapinnat on saavutettu. Kaikista rajapinnoista otetaan lopetusnäyte. Jos pilaantuneisuutta jää kunnostusalueille ennakko-odotuksista poiketen, kaivureunat merkitään huomioverkolla tms. rakenteella, asiasta tiedotetaan ympäristöviranomaisille ja naapurille, sekä laaditaan riskinarvio ko. jäännöspitoisuuksista johtuen. Kunnostustöiden loputtua kunnostuksesta laaditaan loppuraportti, jossa esitetään kohteen tunnistetiedot, työn vastuuhenkilöt, yhteenveto työmaapäiväkirjasta, kunnostustyön toteutus, laadunvarmistus- ja analyysimenetelmät, poistettujen maamassojen ja muiden jätteiden määrä sekä haitta-ainepitoisuudet, kohteeseen jäävän maa-aineksen laatu, piirustukset toteutetuista kaivannoista ja rakenteista sekä riskinarvio kunnostuksen jälkeisestä tilanteesta. 5

6 Ympäristövaikutukset ja haittojen ehkäisy ILMOITUKSEN KÄSITTELY Pilaantuneen maan massanvaihtotyön aikaisia ympäristöhaittoja voi aiheutua lähinnä maa-aineksen kulkeutumisesta. Pilaantuneen maa-aineksen leviämistä ehkäistään pilaantuneen materiaalin asianmukaisella käsittelyllä ja kiinnittämällä huomiota sääoloihin (tuuli, sade). Kunnostuksen aikana tarkkaillaan pölyämistä ja tarvittaessa aluetta kastellaan pölyämisen estämiseksi. Jätekeskuksiin toimitettavat kuormat peitetään tarvittaessa. Kunnostustyön alue pidetään aidattuna ja työmaa-alue merkitään pilaantuneen maan kunnostuksesta kertovin kyltein. Maaperän kunnostukseen liittyvää maarakennustyötä tehdään pääasiassa arkipäivinä klo Ilmoitus on lähetetty tiedoksi Heinolan kaupungin ympäristötoimeen. Kohteessa on tehty tarkastus, johon osallistuivat Heinolan kaupungin ympäristötoimiston, Hämeen ELY-keskuksen, Elenia Lämpö Oy:n, Heinolan Maansiirto Ky:n, Ramboll Finland Oy:n ja Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen edustajat sekä alueen kiinteistönomistajat. HÄMEEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut ilmoituksen ja hyväksyy siinä tarkoitetun alueen puhdistamisen ilmoituksessa esitetyllä tavalla, ellei määräyksissä muutoin määrätä. Pilaantuneen maaperän puhdistustöiden käynnistämisestä on ilmoitettava etukäteen Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Heinolan kaupungin ympäristötoimistoon. Samalla on ilmoitettava puhdistustyön valvojan ja urakoitsijan nimi ja yhteystiedot. Valvojan tulee vastata työn laadunvalvonnasta. Kiinteistön ja sen viereisen yleisen tiealueen sekä kiinteistöjen ja maaperä on puhdistettava siten, että puhdistuksen jälkeen haitta-aineiden suurimmat sallitut pitoisuudet maaperässä ovat seuraavat: Haitta-aine Öljyhiilivetyjen keskitisleet (>C 10 -C 21 ) Öljyhiilivetyjen raskaat jakeet (>C 21 -C 40 ) Kiinteistö ja sen viereinen yleinen tiealue Kiinteistöt ja mg/kg mg/kg

7 Kaivettavien, käsittelyyn toimitettavien ja maaperään jäävien maiden öljyhiilivetypitoisuudet (keskitisleet ja raskaat öljyjakeet) on varmistettava hyvin kyseistä aluetta ja sen maaperää edustavalla näytteenotolla ja luotettavalla analysoinnilla. Mittaukset, selvitykset ja tutkimukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. 4. Alueelta poistettavat maat on luokiteltava jätteenkäsittelyn ja käsittelypaikan edellyttämällä tavalla. Poistettu maa-ainesjäte on luokiteltava valtioneuvoston asetuksen (179/2012, muutos 86/2015) mukaisesti vaaralliseksi jätteeksi, jos maa-aineksen haittaainepitoisuus ylittää vaaraominaisuuden mukaisen vaarallisen jätteen raja-arvon. Alueelta eri käsittelypaikkoihin toimitettujen pilaantuneiden maiden määristä haittaainepitoisuuksineen on pidettävä kirjaa. 5. Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainekset on toimitettava käsiteltäviksi laitokseen tai paikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisellä aineella ja haitta-ainepitoisuudella pilaantuneen maa-aineksen vastaanotto ja käsittely. Jos alueelta kaivettuja maa-aineksia, joiden haitta-ainepitoisuudet ovat kynnysarvojen ja määräyksen 2 mukaisten puhdistustavoitteiden välissä, hyödynnetään kaivantojen täytöissä, maiden haitta-ainepitoisuudet ja sijoituspaikat tulee esittää työn loppuraportissa. Vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maat tulee toimittaa käsiteltäväksi laitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan vaarallisen jätteen käsittely. Tavanomaisen jätteen kaatopaikalle voidaan sijoittaa tavanomaiseksi luokiteltua pilaantunutta maata, jonka kaatopaikkakelpoisuus on todettu. Maankaatopaikalle saa sijoittaa vain sen ympäristöluvassa määriteltyjä maa-aineksia. 6. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus, kuljetus ja muut puhdistukseen liittyvät työvaiheet on toteutettava niin, ettei pilaantunutta maa-ainesta leviä ympäristöön, eikä aiheudu muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle eikä kohtuutonta rasitusta naapurustossa. Haitta-aineiden leviämisen rajoittamiseksi tulee pilaantuneen maan kuormat peittää huolellisesti kuljetusten ajaksi, kuormauksessa varissut maa-aines poistaa ja kuljetusajoneuvojen renkaat tarvittaessa puhdistaa, kuivaa maata tarpeen mukaan kostuttaa pölyämisen rajoittamiseksi ja keskeyttää kaivu kovalla tuulella ja rankkasateella. Pilaantunutta maata saa välivarastoida työmaa-alueella vain, mikäli se on tarpeen maiden tarkempaa luokittelua varten, välttämättömien laboratorioanalyysien ajan tai jos kaivu- tai lastaustekniset syyt tai hyödyntäminen sitä edellyttävät. 7. 7

8 Pilaantuneen maan kaivantoihin kertyvä pilaantunut vesi on poistettava esim. imuautolla ja toimitettava käsittelypaikkaan, jolla on lupa vastaavan jäteveden käsittelyyn tai johdettava esikäsiteltynä vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin. Johtamisesta jätevesiviemäriin ei saa aiheutua haittaa viemäriverkossa, jätevedenpuhdistamolla eikä ympäristössä ja johtamisessa on noudatettava Heinolan kaupungin vesihuoltolaitoksen ohjeita esikäsittelystä ja viemäriin johdettavalle jätevedelle asettamia raja-arvoja. 8. Määräysten perustelut Maaperän puhdistustyöstä ja tavoitteiden toteutumisesta tulee tehdä työn päätyttyä loppuraportti, joka on toimitettava Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Heinolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa puhdistuksen loppumisesta. Loppuraportissa on esitettävä kaivutyön toteuttaminen, alueelta kaivettavien ja poiskuljetettavien maiden ja muiden jätteiden määrä, maiden öljyhiilivetypitoisuudet, poistettujen maiden ja muiden jätteiden käsittelymenetelmät ja sijoitus-/käsittelypaikka sekä näytteenotto- ja laadunvarmistusmenetelmät, näytepisteiden ja puhdistetun alueen sijainti ja syvyys kartalla, tiedot kaivettujen maa-ainesten hyödyntämisestä ja sijoituspaikoista kaivualueella, tiedot kaivantovesien käsittelystä, muut tiedot kohteen kunnostuksen toteutuksesta ja arvio puhdistustavoitteiden toteutumisesta. Pilaantuneen maan kuljetuksista tulee laatia siirtoasiakirjat, jotka on tehtävä siten, kuin valtioneuvoston asetuksessa (179/2012) jätteistä säädetään. Jätelain (646/2011) 29 :n mukaan jätteeksi luokiteltavaa pilaantunutta maata saa luovuttaa kuljetettavaksi vain jätelain 94 :n mukaisesti rekisteröityneille toimijoille/jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljettajalle. Alueen maaperään puhdistuksen jälkeen jäävistä öljyhiilivetypitoisuuksista ja niiden sijainnista on tehtävä selvitys käyttäen luotettavia ja edustavia näytteenottoja analysointimenetelmiä. Selvitys jäännöspitoisuuksista on esitettävä loppuraportissa. Mikäli puhdistuksessa ei ole päästy asetettuun puhtaustasoon, on loppuraportissa esitettävä maahan jääneen pilaantuneen alueen sijainti kartalla sekä esitettävä arvio maaperään jääneiden haitallisten aineiden aiheuttamista ympäristö- ja terveysriskeistä ja maaperän puhdistustarpeesta. Päätöksessä annetut määräykset ovat tarpeen ympäristö- ja terveyshaittojen vähentämiseksi (määräykset 2-7) sekä toiminnan järjestämisen (määräykset 4-7) ja valvonnan (määräykset 1, 3 ja 8) kannalta. Alueen maaperä on edellytetty puhdistettavaksi (määräys 2) ilmoituksessa esitettyyn riskinarvioon ja alueen maankäyttöön perustuen valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiseen ylempään ohjearvotasoon lämpökeskuksen kiinteistöllä ja sen viereisellä tiealueella. Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaan maaperää pidetään yleensä pilaantuneena teollisuus-, varasto- tai liikennealueella, tai muulla vastaavalla alueella, kun haitta-aineiden pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Kyseessä on teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue. Muulla alueella maaperää pidetään pilaantuneena, kun haitta-aineiden pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Siksi viereisten kiinteistöjen maaperä on edellytetty puhdistettavaksi valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiseen alempaan ohjearvotasoon. 8

9 Sovelletut säännökset Päätöksen voimassaolo Maksun määräytyminen Maa-ainesjätteen luokittelussa vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maalla tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jolla on jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (179/2012, muutos 86/2015) mukainen vaaraominaisuus haitta-aineen pitoisuuden perusteella. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maalla tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen alemman ohjearvon ja vaarallisen jätteen raja-arvon välissä (määräykset 4 ja 5). Jätteen kaatopaikkakelpoisuus osoitetaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen (331/2013) mukaisesti, kriteereinä mm. jätteen koostumus, jätteen orgaanisen aineksen määrä ja hajoavuus sekä jätteen haitallisten aineiden määrä ja liukoisuusominaisuudet (määräys 5). Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus valtion viranomaiselle (Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus), jos puhdistaminen ei lain 4 luvun nojalla edellytä ympäristölupaa. Tässä ilmoituksessa tarkoitettu pilaantuneen maaperän kaivaminen pois ja toimittaminen muualla käsiteltäväksi ei edellytä ympäristölupaa, koska se ei ole jätteen ammattimaista tai laitosmaista käsittelyä, ei aiheuta vesistön eikä sitä vähäisemmän vesiuoman pilaantumista, eikä siitä aiheudu kohtuutonta rasitusta ympäristössä. Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6, 7, 16, 17, 20, 27, 84, 85, 133, 135, 136, 190, 191, 205, 209, 237 Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 24, 25, 26 Jätelaki (646/2011) 5, 12, 13, 15, 17, 29, 94, 118, 119, 121 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012, muutos 86/2015) Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2018 (1066/2017) Päätös on voimassa toistaiseksi. Päätöksestä peritään valtioneuvoston asetuksen (1066/2017) perusteella Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 55 /h. Ilmoituksen käsittelyyn on käytetty 21 tuntia. Suoritemaksua koskeva lasku lähetetään talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Elenia Lämpö Oy PL Hämeenlinna 9

10 Jäljennös päätöksestä tiedoksi Ilmoittaminen kunnassa ja sähköpostilla Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kuuluttaa tästä päätöksestä Heinolan kaupungin ilmoitustaululla. Lisätiedot Lisätietoja antaa johtava asiantuntija Olli Valo, puh MUUTOKSENHAKU HYVÄKSYNTÄ Tähän päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valitusoikeus päätöksestä on ilmoituksen tekijällä ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea sekä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liitteenä. Päätöksen on esitellyt johtava asiantuntija Olli Valo ja ratkaissut yksikön päällikkö Marja Hiitiö. Asiakirja on hyväksytty sähköisesti ja merkintä hyväksynnästä on asiakirjan lopussa. 10

11 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökseen ja/tai päätökseen asian käsittelystä perittävästä maksusta tyytymätön saa hakea siihen muutosta Vaasan hallintooikeudelta kirjallisella valituksella. Valitusaika Valitus on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen viimeistään kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä on ilmoitettava -valittajan nimi ja kotikunta -postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa -päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteella muutosta vaaditaan. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle -asiamiehen valtakirja. Valituksen toimittaminen perille Valituskirjelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vastuulla lähettää myös postitse tai toimittaa lähetin välityksellä tai sähköisesti. Valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Vaasan hallinto-oikeus käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43; postiosoite: PL 204, Vaasa puhelin: ; faksi ; aukioloaika: ma-pe vaasa.hao@oikeus.fi 11

12 Tämä asiakirja HAMELY/412/2018 on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument HAMELY/412/2018 har godkänts elektroniskt Esittelijä Valo Olli :46 Ratkaisija Hiitiö Marja :48