Lehden aiheita: väsyttääkö? alaraajojen. tasapainon. liikunta. aslak. asiallista asiaa väsymyksestä. ylirasitusvammat. harjoittaminen.

Transkriptio

1 Lehden aiheita: väsyttääkö? asiallista asiaa väsymyksestä alaraajojen ylirasitusvammat tasapainon harjoittaminen liikunta ja paino aslak kurssi hierojille

2 when all treatment tables started to look alike... we took another look. Kun lähes sadan vuoden kokemus yhdistetään huippudesigniin, syntyy jotain ainutlaatuista: Hoitopöytämallisto, joka muotoilultaan ja käytettävyydeltään on aivan omassa luokassaan. Lojer Capre -mallisto tarjoaa kolme erilaista hoitopöytää, useita innovatiivisia ratkaisuja sekä vuosia kestävää huippulaatua. Uuden pöydän ostajalle tuotepaketti kaupan päälle Tutustu lojer.com/capre ja voita uusi Capre Opiskelija! Hyödynnä erikoisetu hoitopöydistä Lojer Oy puh

3 Lehden julkaisija Koulutettujen Hierojien Liitto ry Ruukintie 66, Seinäjoki Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Liiton puheenjohtaja Martti Lahikainen Kuntokatu 11, Lappeenranta puh Liiton toiminnanjohtaja Timo Koskenranta Ruukintie 66, Seinäjoki puh. (06) , fax. (06) ma-pe klo Myös osoitteenmuutokset. TOIMITUS Toimituspäällikkö Timo Koskenranta Ruukintie 66, Seinäjoki puh.(06) Päätoimittaja Minna Erkkilä Rauhankatu 4 B 57, Kotka puh sähköposti: minna.erkkila@khl.fi Toimitussihteeri Sanna Muukka Kuonomäentie 1, Klaukkala puh , sanna.muukka@khl.fi Ulkoasu Seppo Leiniitty Luvianpuistokatu 2 C 47, Pori Ilmoitushinnat Koko musta-valko 2-värinen 4-värinen 1/1 sivu /2 sivu /4 sivu /8 sivu TAKAKANSI: 850 nelivärinen II-SIVU edessä: 650 nelivärinen II-SIVU takana: 650 nelivärinen Koulutusilmoitukset Koko musta-valko 1/1 sivu 185 1/2 sivu 110 1/4 sivu 80 1/8 sivu 63 Lehden ilmoitusmyynti: Sirpa Leppänen Pispalan valtatie 120, TAMPERE puh , tai sleppan2@gmail.com Muut luokitellut ilmoitukset: Myydään/Ostetaan/ym /palstamillimetri Ilmoitushinnat on laskettu painovalmiin aineiston mukaan. Ilmoitusten mahdollisesta tekemisestä neuvotellaan erikseen. Ilmestymisaikataulu 2010 Ilmest.päivä ain. jättöpvä ilm.jättöpvä Mahdolliset peruutukset ja muutokset kaksi viikkoa ennen ilmoitusten jättöpäivää. Peruutuksen syy mainittava. Lehden levikki 1600 kpl Osoitteellinen jakelu Koulutettujen Hierojien Liitto ry:n jäsenille (1600 kpl), lisäksi mm. hierojakouluille, kylpylöille ja terveydenhuolto-oppilaitoksille. Lehden periaatelinja Hieroja- Lehden tarkoituksena on toimia hierojien ammatillisena tiedonvälityskanavana koko maassa. Lehden tehtävänä on olla lukijoilleen hyödyllinen, ajankohtainen ja aikaansa seuraava tiedonvälittäjä. Tässä tehtävässä se huomioi erityisesti Koulutettujen Hierojien Liitto ry:n jäsenten tarpeet. Lehti noudattaa eettisesti korkeatasoista julkaisuperiaatetta PAINO: Ai-Ri Offset ky Pori 2010 ISSN PÄÄKIRJOITUS Minna Erkkilä TÄSSÄ LEHDESSÄ: sivu 1 PÄÄKIRJOITUS sivu 2 PUHEENJOHTAJALTA MUUT LEHDET sivu 3 TOIMINNANJOHTAJAN PALSTA sivut 4-5 TERVEYSUUTISET Väsyttääkö? Henkiseen hyvinvointiin kuuluu tyytyväisyys elämään ja työhön, positiivinen elämänasenne ja aktiivisuus, oman itsensä hyväksyminen sekä työ, joka vastaa omia tavoitteita ja osaamista. Tyytyväinen hieroja on motivoitunut ja sitoutunut. Todellisuus ei aina vastaa tätä ihannetilannetta. Työtä voi olla liikaa tai liian vähän. Vähäiseen työn määrään tai sairauslomiin voi liittyä syrjäytymisen vaara. Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen liittyy keskeisesti hyvinvointiin. Se koskettaa kaikkia, niin naisia kuin miehiäkin. Pitkät työpäivät kasautuvat useimmiten lapsiperheisiin, joissa toivottavia olisivat säännölliset työajat sekä joustavuus. Työn ja perheen yhteensovittamisen ongelmat ovat myös omaishoitajien arkea, jotka esimerkiksi huolehtivat samalla ikääntyvien vanhempiensa hoidosta. Perheellisten hyvinvointi on kuitenkin usein parempi kuin perheettömien. Työ ja perhe voidaankin nähdä toisiaan täydentävinä elementteinä. Työ parhaimmillaan tarjoaa paitsi toimeentulon, myös itsensä kehittämisen mahdollisuuksia, haasteita ja itsearvostuksen lähteitä. Perhe-elämä puolestaan tyydyttää läheisyyden, rakkauden ja turvallisuuden tarpeita. Työn ja perheen yhteensovittaminen on siis elämänikuinen prosessi. On lupa myöntää olevansa väsynyt, stressaantunut tai työuupunut. Moniroolisuus on nykypäivänä haaste, on haastavaa olla yhtä aikaa vanhempi, puoliso tai vaikka omaishoitaja. Toisaalta se on positiivinen voimavara ja mahdollisuus. Roolien hallinta vahvistaa itsetuntoa, persoonallisuutta ja antaa myös sosiaalisia valmiuksia (www. ttl.fi). Jos koet olevasi jaksamisesi rajoilla tai oman terveyden ja hyvinvoinnin huolehtiminen vaatisi uutta starttia, kehotan sinua hakeutumaan tänä vuonna alkavaan ASLAK -kuntoutukseen. Kuntoutuksen jo käyneiden pelkästään positiiviset tarinat ovat kannustavia. Moni kuntoutujista on löytänyt itsestään uusia kykyjä ja oppinut jakamaan voimavarojaan sekä ottamaan aikaa myös itselle. KHL:n kuntoutukset ovat tarkoitettu juuri sinua varten, räätälöityjä hierojien ammattikuntaa ajatellen! Terveyttä, onnea, iloa ja uusia haasteita alkaneelle vuodelle toivottaen, sivut 6-13 VÄSYTTÄÄKÖ? sivut ALARAAJOJEN YLIRASITUSVAMMAT sivut TASAPAINON HARJOITTAMINEN sivut LIIKUNTA JA PAINON HALLINTA sivu 28 ASLAK-KURSSI HIEROJILLE sivut 31 SAUNAN LAUTEILLA PERTTI HIETANEN sivu 32 HIEROJIEN RISTIKKO 1/2010

4 Logiikan harjoitustehtävä PUHEENJOHTAJALTA Lappeenrannassa 24. tammikuuta 2010 Martti Lahikainen Valvira ylläpitää terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriä, johon on merkitty kaikki koulutetun hierojan tutkinnon suorittaneet. Valviran Terhikki-rekisterissä elossa olevia koulutettuja hierojia on henkilöä ( ). Laki yksityisestä terveydenhuollosta edellyttää, että terveydenhuollon ammattihenkilön tulee tehdä aluehallintovirastolle (aiemmin lääninhallitukselle) kirjallinen ilmoitus ammatin harjoittamisesta itsenäisesti ennen sen aloittamista. Ilmoitus tehdään sille aluehallintovirastolle, jonka alueella palveluja pääasiallisesti annetaan. Toiminnan lopettamisesta tulee tehdä ilmoitus aluehallintovirastolle 30 päivän kuluessa siitä, kun palvelujen antaminen lopetetaan. Aluehallintovirastolle annettu ilmoitus kirjataan Valviran ylläpitämään itsenäisten ammatinharjoittajien Ysterirekisteriin. Tässä rekisterissä on 948 koulutettua hierojaa ( ). Koulutettujen Hierojien Liitossa on jäseniä 1268 ( ). Kun lisäksi tiedän, että jäsenistä suurin osa toimii itsenäisinä ammatinharjoittajina, voin varmuudella näiden lukujen perusteella päätellä, että kaikki Suomessa ammattia harjoittavat koulutetut hierojat ovat Liiton jäseniä. Missähän kohdassa logiikkani nyt petti? Olisiko Sinun syytä tulostaa lomake alla olevasta osoitteesta? E072BE21A1EC22570F F4 MUUT LEHDET MUUT LEHDET MUUT LEHDET MUUT tillista koulutusta ja pätevyyttä.tapausten tultua päivänvaloon julkisessa keskustelussa on taas kerran kärkkäästi vaadittu hallinnonalasta vastaavaa ministeriä ja hänen alaisuudessaan työskentelevää valvontavirastoa (Valvira) vastuuseen tapahtuneesta. Viime vuonna Valvira epäsi kuuden lääkärin oikeuden ja rajoitti peräti 19:n henkilön oikeutta harjoittaa lääkärin ammattia. Hoitohenkilöstöä koskevia ammatinharjoittamiskieltoja tehtiin 30.Valvonnan voi siis sanoa ainakin lukujen perusteella toimivan. Valvira tai vastaava ministeri eivät kuitenkaan kierrä ympäri maata palkkaamassa ihmisiä töihin. Asia on terveyskeskusten ja sairaaloiden vastuulla. Niiden vastuulla on siis myös tarkistaa palkattujen ihmisten pätevyys. Asia hoituu yksinkertaisesti ottamalla yhteyttä Valviraan.Jokseenkin käsittämättömältä tuntuu, että kuntien ylläpitämät terveyskeskukset sekä kuntayhtymien ylläpitämät sairaalat lyövät laimin velvolli- Verkkouutisten pääkirjoituksessa todetaan puoskareiden palanneen: Viime päivinä esiin tulleet valelääkäritapaukset ovat surullisia esimerkkejä siitä, kuinka Suomessa suhtaudutaan yhden lakisääteisen peruspalvelun tuottamiseen ja kuinka huterissa kantimissa rekrytointi saattaa pahimmillaan olla.karkkilassa ja Karjaalla terveyskeskuksessa lääkärin tointa harjoitti täysin vailla pätevyyttä 23-vuotias nuori mies, joka oli pyrkinyt lääketieteelliseen kahdesti pääsemättä opiskelemaan. Kokkolan terveyskeskuksesta erotettiin viime kesänä lääkäri puutteellisen koulutuksen vuoksi. Seinäjoen keskussairaalan psykiatrisella osastolla puolestaan työskenteli lääkärinoikeutensa menettänyt henkilö. Tapaukset eivät valitettavasti ole ainoita eivätkä ensimmäisiä. Myös hoitohenkilöstössä on työskennellyt ihmisiä joko kokonaan tai osittain ilman vaadittavaa ammasuuden tarkistaa rekrytoimansa henkilöstön ammatillinen pätevyys. Kyse on sentään peruspalvelusta ja ihmisten terveydestä, jopa hengestä. Jos on siis aihetta paikata valvonnan aukkoja, niin vastaavasti on aihetta erityisesti tarkistaa rekrytointikäytäntöjä. Mahdollisia vahinkoja vähättelemättä kannattaa kaiken kohun keskelläkin myös muistaa, että tapauksia on sittenkin aika vähän. Huomionarvoista on sekin, että kaikkein suurimpia syyllisiä ovat valelääkärit ja hoitajat, jotka erilaisin motiivein yrittävät hakeutua alan töihin. Osa henkilöistä on sellaisia, joista ei voi edes käyttää terveydenhuollon ammatillista nimikettä, vaan kyse on suomeksi sanottuna huijareista. Ennen vanhaan heitä tavattiin kutsua puoskareiksi. 2 HIEROJA

5 Pieni vaiva, oikea tieto, iso noste Reipasta alkanutta uutta vuotta kauniiden talvimaisemien ilostuttamana!! Onhan ollut komeaa talvea kaikin puolin. Maisemat kuin lasten satukirjasta ja pakkasta sen verran että vanhat vaatteetkin ovat saaneet käyttöä. Upeaa luonnon kauneutta. Upeaa on myös vuodelle 2010 Kelan meille myöntämä ASLAK-kuntoutus. Haku menossa, katso tarkemmin toisaalta lehdestä tai nettisivuilta ohjeet miten toimit. MUTTA TOIMI NOPEASSA TAHDISSA. Monesti aika lääkärille venähtää kuukauden tai joskus jopa puolentoistakin kuukauden päähän. Ja sitten onkin jo kiire ja hätä asian kanssa. Viime vuonna hakemuksia tuli kivasti, pankaa tänä vuonna paremmaksi!! Ja muistathan, että liiton jäsenyyden pituudella Aslak-kurssille hakeutumisessa ei ole mitään tekemistä. Jos olet jäsen ja vaivasi ovat tai oletettavasti 5 vuoden aikana tulevat olemaan työtäsi häiritseviä, voit hakeutua mukaan. Ammatinharjoittajan toimintakertomus on jätettävä helmikuun loppuun mennessä. Huolehdithan asian aluevalvontavirastoon eli entiseen lääninhallitukseen ajallaan. Lomakkeet löytyvät avi.fi sivuilta tai laaninhallitus.fi sivuilta kohdasta lomakkeet. Tieto, jota sinne haetaan, on siis asiakasmäärä joka sinulla oli vuonna Ei käyntikerrat vaan eri asiakkaiden kappalemäärä. Nyt on kovasti ollut esillä tiedotusvälineissä huijarilääkärit ja ihmiset joilla ei olekaan oikeuksia toimia ammatissaan. Koittakaahan nyt siellä paikkakunnillanne pitää omaa koulutustanne esillä ja kertokaa eroavaisuuksista ei koulutettuihin hierojiin. Laittakaa, kuten monet tämän kohun aikana olette tehneetkin, liiton logoa näkyviin vastaanottotiloihinne ja ikkunoihinne. Nyt teillä on otollinen aika kirkastaa asemaanne terveydenhuollon ammattihenkilönä. Pienellä vaivalla voitte tuottaa toimillenne ison nosteen ja jakaa oikeaa tietoa siitä ketä koulutetut hierojat ovat. Huhtikuussa olemme lähdössä laivalle opintopäivien viettoon. Laivalla luennoivat Hannu Ahonen ja Ari Rantanen, Teamyrittämisen eduista hierontahoidon näkökulmasta ja Arto Hagelberg avaa sidekudoshieronnan saloja. Toivotaan lempeitä tuulia matkaan. Kerrottakoon vielä nippelitietoa vuodelta Silloin valmistui uusia koulutettuja hierojia 767 kpl. Määrä on kasvussa tasaisesti. Erikoista kuitenkin on se, kun kouluilla olen asiaa kysellyt, että tosi harva aloittaa yritystoiminnan koulutuksen jälkeen. Saattaa olla että 16 kurssilaisen joukosta ehkä kaksi aloittavat ammatinharjoittamisen. Se asettaa myös opettajille ison haasteen ryhmän eteenpäin viemiselle. Pelkona minulla on mitä tapahtuu koulutetulle hierojalle ja koulutetun hierojan työnlaadulle tällaisen suuntauksen ollessa vallalla. Sille pohdinnalle pitäisi varmaan avata oma lukunsa, siksi monitahoinen siitä tulisi. TOIMINNANJOHTAJALTA Timo Koskenranta Keskustelufoorumimme odottaa lisää osallistujia. Eli luo itsellesi ilmainen gmail. com sähköpostitili ja lähetä sieltä minulle viesti timo.koskenranta@khl.fi osoitteeseen, kutsun sinut sitten mukaan foorumiin ja saat tunnukset palstalle. Siellä voi ihmetellä, kysellä, ehdotella tai muuten vain kirjoitella ajatuksiaan. Tule mukaan. Toimisto on suljettuna vkon 13, mutta sähköpostilla voi tavoitella tai jättää terveisiä. Hauskoja talvipäiviä ja voimia arjen aherrukseen!! Timo Ilmari Etelä-Saimaassa kirjoittaa Hannu Ojala tykytoiminnasta otsikolla Tyky tuli työikään : Luku alkaa ja luku päättyy. Toiminnan aiheuttamista kokonaiskustannuksista on tietoa varsin niukasti. Näin ollen voidaan todeta, että tykytoiminta on ollut sosiaali- ja terveyspolitiikan alalla harvinainen uudistus, joka on yritystasolla kustannus-hyötysuhteeltaan positiivinen ja valtakunnallisella tasolla kustannusneutraali. Sitaatit on poimittu työterveyslaitoksen nettisivuilta. Asia on laitokselle tosi, koska työterveyshuollon kustannuskehitys on lievästä kasvusta huolimatta pysynyt hallinnassa. On saavutettu kuuluisa torjuntavoitto jostakin, mistä ei tiedetä toista vaihtoehtoa. Logiikka on tuttu. Langaton lennätin on keksitty Egyptissä. Ainakaan lankoja ei ole löytynyt. Tykyllä on 20 vuoden historia. Se liittyy niin kuin kaikki muukin mennyt maailma tulopoliittiseen kokonaisratkaisuun. Totuus työkyvyn ylläpitämisestä synnytettiin pyhässä kolmikannassa, pitkien neuvottelujen jälkeen ja pikkutunneilla, siksi epäilyksen yrityskin on tuomittavaa. Toki Suomi pari vuotta myöhemmin ihmetteli, kylpylöihin viikoksi kerääntyviä sauvakävelijöitä ja altaassa lotraajia. Temppuradan tekijät hyppäyttivät aikuisia ihmisiä kolmimetrisen tolpan päässä tiimin käsivarsille, ja jääkauden jälkeen ensimmäisen kerran maassa ryhdyttiin harrastamaan työajalla ja palkalla kalliokiipeilyä. Kun kättä ja jalkaa oli mennyt riittävästi työkyvyn ylläpitämisen kustannuksina, lihavalle massille löysivät työelämän kehittäjät, joilta ei enää 90-luvun laman ostettu palveluja muutoskoulutuskonsultteina. Istuvasta ja keskustelevasta tykystä ei ollut sen enempää hyötyä, mutta onpa tullut jonkin verran vähempi sairauspoissaoloja. Juhlavuosi meni. Ei ollut suurempia seremonioita eikä juhlaseminaareja. Luulisi, että näin arvokasta asiaa ja kansallista menestystarinaa sopisi juhlistaa myös taantuman aikana. Ehkä se kuulostaa kaukaa haetulta kuunnella lomautusten keskellä esitelmiä, kuinka tykytoiminnan pitää tulevaisuudessa vastata työelämän muuttuviin tarpeisiin. Hieman tuonnemmaksi voidaan siirtää myös ajatukset siitä, että toiminta on tärkeä ulottaa kaikkien työssäkäyvien pariin kaiken tyyppisissä työpaikoissa ja erilaisissa työolosuhteissa. Paljon on vielä yhdessä pohdittavaa, kunhan firmoissa lopetetaan koulutus- ja matkabudjettien älyttömät supistukset. Ja tykytyöryhmien koordinaatiopalavereihin saadaan ostaa taas lakkaviinereitä. HIEROJA

6 UTERVEYSUUTISIA TERVEYS UTISIA TERVEYSUUTISIA TERVEYSUUTISIA Uutiset kokosi Sanna Muukka Negatiivisuus pahentaa sydänkohtauksen seurauksia Kielteiseen ajatteluun taipuvaiset ja sosiaalisesti estoiset ihmiset pärjäävät muita heikommin sydäninfarktin jälkeen. Hollantilaisen Tilburgin yliopiston tutkimuksessa negatiivisilla ja estyneillä infarktipotilailla oli enemmän terveysongelmia ja sydänkohtauksesta seuranneita oireita infarktin vakavuuden ja masennusoireiden huomioimisen jälkeenkin. He myös kokivat terveytensä selvästi huonommaksi kuin valoisammat potilaat. Myös masentuneet oireilivat runsaasti. Tutkijat uskovat negatiivisten luonteenpiirteiden ennustavan ketkä potilaat todennäköisesti pärjäävät heikommin sairaalahoidon jälkeen. Tietoa voi hyödyntää potilaiden kuntoutuksessa. Tutkimukseen osallistuneiden 500 sydänkohtauspotilaan luoteenpiirteitä ja masentuneisuutta arvioitiin sairaalahoidon aikana. Oireilua ja pärjäämistä selvitettiin kahden kuukauden sekä puolentoista vuoden kuluttua. Tulokset julkaisi Heartlehti. Lähde: Uutispalvelu Duodecim Kasvojen ikääntymiseen syynä usein elintavat Yhdysvaltalaistutkijoiden mukaan tupakointi, ylipaino ja ihosyöpä liittyvät auringonvalon aiheuttamaan kasvojen vanhenemiseen. Aurinkorasvan käyttäminen ja kohtuullinen alkoholinkäyttö saattavat puolestaan ehkäistä aurinkoryppyjä, heidän tuloksensa vihjaavat. Iän myötä kaikkien kasvot ryppyyntyvät, mutta auringonvalosta johtuvat rypyt ovat usein ikäryppyjä syvempiä. Lisäksi aurinko aiheuttaa mm. kasvojen pigmenttimuutoksia ja ihosyöpää. Tutkijat selvittivät asiaa 65 kaksosparin avulla vuonna Kaksosilta kysyttiin lukuisista elintapoihin ja ihoon liittyvistä seikoista, minkä jälkeen tutkijat arvioivat kaksosten kasvojen kuntoa. Osallistujat olivat vuotiaita. Tutkijat pitävät merkittävänä etenkin sitä, että ihosyöpä ja auringonvalon aiheuttamat ihomuutokset liittyivät toisiinsa myös geneettisesti identtisessä väestössä. He myös toivovat, että tulokset kannustavat ihmisiä elämään terveellisemmin ja käyttämään aurinkorasvoja. Tulokset julkaistiin Archives of Dermatology -lehdessä. Lähde: Uutispalvelu Duodecim Tupakoinnin lopettaminen nostaa diabetesriskiä johtuu lihomisesta Tupakointi suurentaa diabetesriskiä, mutta niin tekee lopettaminenkin. Tuoreen tutkimuksen perusteella riski saattaa jopa suurentua savuttomuuden myötä. Annals of Internal Medicine -lehdessä julkaistujen tulosten perusteella tupakoinnin lopettavien sairastumisriski olisi 70 % suurempi kuin savuttomien, kun tupakointia jatkavien riski on vain kolmanneksen korkeampi. Riski oli suurimmillaan kolme vuotta lopettamisesta, mutta kuudessa vuodessa se vähitellen laski muiden savuttomien tasolle. Tupakan jättävät usein lihovat etenkin tupakkalakon alkuvaiheissa. Lihominen pitkälti selittääkin nyt havaitun diabetesriskin, tutkijat kirjoittavat. Tutkimukseen osallistui lähes keski-ikäistä miestä ja naista. Yhdeksän vuoden seurannan aikana vajaalla todettiin aikuistyypin diabetes. Lähde: Uutispalvelu Duodecim 4 HIEROJA

7 TERVEYSUUTISIA Suomessa yli keliakiasta kärsivää Tutkijat raapivat päätään ja yrittävät selvittää, miksi keliakia on nykyään peräti neljä kertaa yleisempää kuin vielä 50 vuotta sitten. Vieläkään keliakia onneksi ei ole kovin yleinen sairaus, mutta siihen törmää entistä useammin. Vajaa prosentti kaikista ihmisistä on herkistynyt viljan gluteeniproteiinille. Jos lukema muutetaan Suomen oloihin, keliakiasta kärsivien lukumääräksi tulee noin kansalaista. Tutkijat arvelevat ilmiön johtuvan jostakin ympäristötekijän muuttumisesta, mutta eivät vielä tiedä, mistä. Kaiken muun ihmettelyn lisäksi keliakia on yleistymään päin etenkin nuorilla ihmisillä. Keliakia aiheuttaa ohutsuolen limakalvolla tulehdusreaktion ja vaurioittaa suolinukkaa. Se häiritsee ravintoaineiden imeytymistä. Mutta kun keliakia todetaan, voidaan eläinikäisillä ruokavaliorajoituksilla elää suhteellisen oireetonta elämää. Pois on jätettävä ruista, ohraa ja vehnää sisältävät ruokavalmisteet, mutta keliaakikot voivat käyttää grammaa kauraa osana päivittäistä ruokavaliotaan. Hyvin monet sairastavat keliakiaa tietämättään. Tutkijoiden mukaan keliakiaa pitäisi ruveta seulomaan väestöstä samalla tavalla kuin kolesterolia tai verenpainetta. Lähde: Terveyshymy.fi/terveysuutiset Sokeri jäykistää verisuonia Ei makeaa mahan täydeltä, sanoo jo vanha suomalainen sananlasku, ja nyt Israelissa tehty tutkimus vahvistaa sen. Sen mukaan korkea hiilihydraattikuorma vaikuttaa haitallisesti valtimoiden laajentumiskykyyn. Jo tässä on tutkijoiden mukaan yksi peruste, miksi diabeetikoille voi suositella hiilaritietoisempaa elämänkatsomusta. Diabeteksen ikävänä sivuoireena verenkierrossa ilmenee häiriöitä, jotka pahimmillaan voivat johtaa sekä sydänkohtaukseen että kuolioon alaraajoissa. Israelilaistutkimuksen koehenkilöt olivat keski-ikäisiä, terveitä mutta ylipainoisia naisia ja miehiä. He nauttivat aamulla vettä, glukoosiliuosta, maissihiutaleita tai runsaskuituisia muroja. Aterioiden jälkeen mitattiin heidän verensokeriaan ja valtimoittensa laajentumiskykyä. Glukoosiliuosta ja maissihiutaleita nauttineilla valtimoiden laajenemiskyky heikentyi merkittävästi aterian jälkeen, kun taas runsaskuituisia muroja ja vettä nauttineilla muutos oli vähäinen. Tutkijat päättelivät, että korkea glykeeminen indeksi ja korkea glykeeminen kuorma heikensivät valtimoiden laajenemiskykyä ja lisäsivät sydän- ja verisuonitautien riskiä. Lähde: Terveyshymy.fi/terveysuutiset Taitava lääkäri päihittää tietokonekuvauksen Kokeneen lääkärin arvio saattaa olla luotettavampi kuin rutiininomaiset aivokuvaukset, kun pitää tietää ketkä aivoleikkauspotilaat on leikattava uudelleen. Leikkauksen jälkeen tehty aivokuvaus voikin antaa lääkäreille liian ruusuisen käsityksen potilaan tilasta, yhdysvaltalaistutkimuksen tulokset vihjaavat. Tutkimukseen osallistuneiden 250 aivoleikkauspotilaan aivot oli kuvattu tietokonetomografialla seitsemän tunnin tai 8-24 tunnin sisällä leikkauksesta, mutta yksikään kuvauksista ei ennustanut ketkä tarvitsivat lisäleikkauksen. Lääkärin tekemä neurologinen tarkastus sen sijaan paljasti huolestuttavia oireita kymmenellä potilaalla, joista uudessa tietokonekuvauksessa kolmen oireet osoittautuivat leikkaushoitoa vaativiksi. Niistä 14 potilaasta, joiden tila heikkeni rajusti, 13 oli saanut puhtaat paperit heti leikkauksen jälkeen tehdyssä aivokuvauksessa. Aivojen kuvaamiseen käytettävät laitteet ovat erittäin hyviä, tutkimusta tehnyt tohtori Thomas Origitano kommentoi. Mutta ilman lääkärin panosta niistä ei välttämättä ole hyötyä. Tutkimuksen julkaisi Journal of Neurosurgery -lehti. Lähde: Uutispalvelu Duodecim HIEROJA

8 ARTIKKELIT Koonnut Sanna Muukka, koulutettu hieroja Väsymys mistä johtuu? V äsymys on kehon tila, jossa energia ja elinvoimat ovat vähentyneet. Vireys palaa levolla. Väsymystä on monta lajia: fyysinen väsymys, henkinen väsymys, kyllästyminen. Väsymys on sangen yleistä, ja yleisimmin siihen löytyy syy väsyneen henkilön elintavoista tai elämäntilanteesta: liian lyhyet yöunet, liikunnan puute, runsas alkoholin käyttö, ylenmääräinen rasittuneisuus (1) tai työuupumus (2). Väsymykseen voi myös olla syynä sairaus, joka vaatii tutkimuksia ja hoitoa, esimerkiksi pitkällinen tulehdussairaus, uniapnea (3), kilpirauhasen vajaatoiminta (4), alkava diabetes (5) tai joskus syöpäsairaus sekä yleiskunnon huononeminen (6). Lyhytaikainenkin tulehdussairaus, esimerkiksi keuhkokuume, voi jättää jälkeensä usean viikon kestävän väsymyksen tulehduksen jo parannuttua. Psyykkisten sairauksien oireena voi olla poikkeuksellinen väsymys. Tavallista tämä on varsinkin masennuksen (7) yhteydessä. Krooninen väsymysoireyhtymä (8) on tila, jossa väsymys on pääasiallinen oire. Itsehoito Useimmiten väsymyksen tärkein hoito on varata riittävästi aikaa rauhallisille yöunille. Myös muut elämäntavan muutokset liikunnan lisäämiseksi, nautintoaineiden vähentämiseksi ja kiireiden ja paineiden vähentämiseksi elämässä voivat olla tarpeen. Milloin hoitoon Tutkimuksiin ja tarvittaessa hoitoon on syytä hakeutua, jos väsymys on kehittynyt hyvin nopeasti viikkojen sisällä, jos se tuntuu pitkistä yöunista huolimatta, jos esiintyy päiväaikaista nukahtelua tai jos väsymyksen lisäksi on muita oireita, kuten laihtumista, lämpöilyä tai vatsakipuja. 1. Elämäntilanteeseen liittyvät reaktiiviset häiriöt Elämäntilanteisiin liittyvillä reaktiivisilla häiriöillä tai sopeutumishäiriöillä tarkoitetaan psyykkisiä tiloja, joissa ajankohtaisten elämäntapahtumien katsotaan olevan keskeinen syy oireiden syntyyn. Oireet eivät kuitenkaan ole luonteeltaan vakava-asteisia, mutta saattavat rasittavan elämäntilanteen jatkuessa olla pitkäaikaisia. Oireet lievittyvät yleensä suhteellisen nopeasti ja viimeistään kuuden kuukauden kuluessa sen jälkeen, kun psyykkisesti rasittava elämäntilanne on korjaantunut. Elämäntilanteeseen liittyvät reaktiiviset tilat ovat oireiltaan hyvin monimuotoisia. Joskus oirekuvaa hallitsee masentuneisuus, joskus ahdistuneisuus, joskus eri- 6 HIEROJA

9 oletko horroksessa?...väsyttääkö miltei aina >> >> HIEROJA

10 >> laiset tunnereaktiot, joskus erilaiset käytösongelmat tai impulsiivisuus. Psyykkistä oireilua aiheuttavat rasittavat elämäntilanteet voivat olla hyvin erilaisia. Läheisen kuolema, hylätyksi tuleminen rakkaussuhteessa, puolison uskottomuus, taloudelliset vaikeudet ja työttömyys ovat esimerkkejä tällaisista psyykkisesti kuluttavista tai traumaattisista tapahtumista. Viime vuosina hyvin yleisesti käytetty käsite työuupumus on luonteeltaan elämäntilanteeseen liittyvä reaktiivinen häiriö, jos oireet liittyvät työelämän erilaisiin vaikeuksiin. Erilaiset elämäntilanteeseen liittyvät reaktiiviset tilat ovat hyvin yleisiä, jopa viidenneksellä kaikista psykiatrista hoitoa tarvitsevista potilaiden ongelmana on elämäntilanteeseen liittyvä erilainen oireilu. Itsehoito Elämäntilanteisiin liittyvien reaktiivisten tilojen hoidossa on tärkeintä pyrkiä korjaamaan oireita aiheuttava elämäntilanne. Toinen tapa on yrittää sopeutua tilanteeseen muuttamalla suhdettaan siihen tai opettelemalla uusi tapa viestiä toiveitaan ja tunteitaan joko puolisolleen, esimiehelleen tai työtovereilleen. Jos oireet liittyvät läheisen kuolemaan tai menetykseen, aika ja keskustelut ymmärtävien läheisten kanssa lievittävät oireita. Riittävä uni, lepo, riittävä liikunta, erilaiset rentoutumiskeinot ja harrastusten ylläpitäminen ovat tärkeitä itsehoitokeinoja. Alkoholin käyttö oireita lievittävänä aineena on usein omiaan vain pahentamaan vointia ja saattaa käynnistää alkoholin ongelmakäytön riippuvuuksineen. Milloin hoitoon Jos elämäntilanne on hankalasti muutettavissa, oireet usein pitkittyvät tai muuttuvat masennustilaksi, jatkuvaksi ahdistuneisuudeksi tai unettomuudeksi. Tällöin oireista kärsivä henkilö voi hyötyä sekä oireita lievittävistä lääkkeistä että erilaisista psykoterapioista. Hakeutuminen psykoterapiaan on erityisen hyödyllistä, jos henkilöllä on alttius reagoida toistuvasti psyykkisin oirein erilaisiin elämäntilanteisiin. Elämäntilanteisiin liittyvä toistuva ja pitkittyvä oireilu edeltää monasti myöhemmin ilmeneviä vakavampia masennustiloja. 2. Työuupumus Työuupumukseen kuuluu jatkuva uupumuksen tunne, kyynistyminen ja ammatillisen itsetunnon huonontuminen. Vaikka työuupumus ei ole sairaus, siihen liittyy paljon mielenterveydellisiä ja muita lääketieteellisiä ongelmia. Suomessa ainakin 2 % työikäisistä kärsii vakavasta työuupumuksesta ja jopa neljäsosa lievästä. Työuupumuksen kolme ulottuvuutta: a) Työuupumuksessa väsymys on jatkuvaa ja kokonaisvaltaista. Ihminen ei palaudu henkisesti vireäksi vapaa-aikanakaan. Työuupumus syntyy hitaasti ja helpottaa hitaasti, toisin kuin pelkkä stressi. b) Työuupumukseen kuuluva kyynistyminen ilmenee asenteiden koventumisena. Työhön sitoutuminen heikkenee. Työtä aletaan tehdä välinpitämättömästi. Ihmissuhdetyössä asiakkaita aletaan kohdella esineellistävästi. Usein uupunut työntekijä eristäytyy työyhteisöstä ja alkaa haaveilla työpaikan vaihdosta. c) Ammatillisen itsetunnon huonontuminen tarkoittaa riittämättömyyden tunnetta työtehtävien äärellä, jopa häpeää. Työn vastuu tuntuu musertavalta omiin kykyihin nähden. Tekemättömien töiden syyllisyys kalvaa mielessä vapaa-aikanakin. Työnteko tuntuu kadottavan merkityksensä. Altistavia tekijöitä Työuupumusta ei synny ilman työtä, mutta sille altistavat monet asiat. Lähes aina työuupumusta edeltää vastavuoroisuuden puute työyhteisössä. Vuorovaikutuksen vinoutumiseen tai vastuusuhteiden vääristymiseen voi olla monia syitä. Työntekijällä voi olla mielenterveysongelmien tai persoonallisuuden piirteiden vuoksi epärealistisia ihannoituja odotuksia työn tekemisestä. Kun odotukset ja toiveet eivät toteudu, turhautumisen kierre on lähellä. Syitä voi olla organisaatiossakin. Työn kuormitus ja suorituspaine voivat olla kohtuuttomia. Työtehtävät on ehkä määritelty ristiriitaisesti tai epämääräisesti. Huono johtajuus raunioittaa helposti vahvankin työyhteisön. Työn arvostuksen puute, joka usein johtuu huonosta johtajuudesta, altistaa henkiseen uupumukseen ja vieraannuttaa ihmiset työyhteisöstä. Oma apu Työtehtävien ja vastuukysymysten rajaaminen alkaa keskustelusta oman esimiehen kanssa. Työ ja vapaa-aika menevät monissa ammateissa joskus hieman limittäin, mutta työuupumuksessa niiden rajaa kannattaa määrätietoisesti selventää. Kun työn fyysinen tai henkinen kuormitus vaarantaa terveyttä tai turvallisuutta, ongelma on työsuojelullinen. Jos näistä vakavista asioista ei pääse avaamaan keskustelua vaikka tarvetta olisi, työpaikan vaihto voi joskus olla yksilön kannalta pienin paha. Hoito-, opetus- ja usein muussakin ihmissuhdetyössä ulkopuolisesta työnohjauksesta on apua. Jos työn rajaaminen ylipäätään tuntuu vaikealta, keskustelu esimerkiksi työterveyshuollon psykologin kanssa voi auttaa selkeyttämään tilannetta. Työuupumukseen liittyy joskus vaikeaa päihderiippuvuutta. Alkoholinkäytöstään voi pitää tukkimiehen kirjanpitoa, jota voi verrata suurkulutuksen rajoihin. Milloin lääkäriin? Jos ihminen pohtii vakavissaan, onko hän työkykyinen vai ei, asia kuuluu yleensä myös lääkärille. Jos unirytmi on häiriintynyt viikosta toiseen tai ruumiillisen väsymyksen tunne on jatkuvaa, tutkimusten ja hoidon tarvetta kannattaa selvitellä lääkärin kanssa. Työuupumukseen liittyy usein mielenterveysongelmia, varsinkin masennusta ja ahdistuneisuutta. Jos ihminen kokee kadottaneensa mielihyvän asioista, joista hän on saanut mielihyvää aiemmin elämässä, hän voi olla masentunut. Varsinkaan silloin pelkkä sairausloma ei enää riitä työuupumuksen hoidoksi. Masennus vaatii aktiivista hoitoa, liittyipä siihen työuupumusta tai ei. 3. Unenaikaiset hengityskatkot (uniapnea) Noin 10 prosentilla kuorsaavista henkilöistä esiintyy unenaikaisia hengityskatkoja (ns. obstruktiivinen uniapnea). Tällöin hengitysteiden ahtaudesta johtuva sisään hengityksen aiheuttama alipaine unen aikana tukkii kokonaan ilman virtaamisen sisäänpäin hetkellisesti. Katkoksen kesto voi olla muutamasta sekunnista jopa yli puoleen minuuttiin. Katkos päättyy nukkujan havahtumiseen, vaikkei hän aina tietoisesti herääkään. Toistuvien unenaikaisten hengityskatkosten vuoksi uni jää katkonaiseksi, ja tällainen kuorsaaja on aamulla väsynyt. Lisäksi väsymys voi päiväsaikaan olla poikkeuksellisen voimakasta ja johtaa nukahteluun. Uniapneapotilailla esiintyy kuorsauksen, hengityskatkosten ja päiväaikaisen väsymyksen lisäksi muita oireita, kuten ärtyneisyyttä, impotenssia ja muistihäiriöitä sekä monenlaisia elintoiminnan häiriöitä. Lisäksi heidän verisuonisairausriskinsä on huomattavasti kohonnut. Uniapnea lisää myös auto-onnettomuuksien ja työtapaturmien riskiä. Hoitamaton uniapnea, johon liittyy selvä vireystilan häiriö, on este ammattikuljettajana toimimiselle. Uniapnealle herkistäviä tekijöitä ovat mm. ylipaino ja lyhyt, paksu kaula. Uniapnean itsehoito Uniapnean tärkein itsehoito on laihdutus, jos uniapneasta kärsivä on ylipainoinen. Myös alkoholin käytön rajoittaminen on tarpeen. Jos kuorsaus ja hengityskatkokset esiintyvät vain selällään nukkuessa, selin makuuta voi koettaa välttää kiinnittämällä nukkuma-asun selkään esineen, joka estää selin makuuta. Milloin hoitoon Tarkempiin tutkimuksiin on syytä hakeutua, jos kuorsaus ja toisen henkilön toistuvasti toteamat hengityskatkokset aiheuttavat päiväaikaista väsymystä tai suoranaista nukahtelua ja mahdollisesti muita oireita, kuten muistihäiriöitä ja mielialavaihtelua tai yöllisiä rytmihäiriö- ja rintakiputuntemuksia. Tutkimuksiin kuuluvat yleensä nenänielun tutkimukset sekä unen rekisteröinti. Hoitona on tilanteesta riippuen perus- 8 HIEROJA

11 ...liikunta piristää >> HIEROJA

12 >> syyn hoito (laihdutus, alkoholin tai rauhoittavien lääkkeiden käytön vähentäminen, selin makuun välttäminen nukkuessa ja nenän tukkoisuuden hoito) sekä unenaikainen ylipainehengitys tai leikkaus, jossa nenänielun anatomiaa muutetaan avarammaksi. Ehkäisy Uniapnean tärkein ehkäisy on ylipainon välttäminen tai ylipainoisella laihdutus. Lisäksi tulee välttää alkoholin ja rauhoittavien lääkkeiden liiallista käyttöä. 4. Kilpirauhasen vajaatoiminta Kilpirauhasen vajaatoiminta syntyy, kun kilpirauhanen ei pysty tuottamaan normaalia määrää kilpirauhashormonia tyroksiinia. Kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastaa Suomessa runsas yksi henkilö sadasta (yli 1 %), mikä merkitsee kymmeniätuhansia potilaita. Syyt Yleisin vajaatoiminnan syy on kilpirauhasen autoimmuunitulehdus, jossa elimistössä muodostuu vasta-aineita kilpirauhasen rakenteita kohtaan. Tällöin sairaus kehittyy hitaasti kuukausien ja vuosien kuluessa. Muita syitä ovat kilpirauhasen liikatoiminnan radiojodihoito ja kilpirauhasen poisto kasvaimen yhteydessä. Tällöin vajaatoiminta kehittyy nopeammin, muutaman viikon kuluessa. Oireet Kilpirauhashormonin puute hidastaa aineenvaihduntaa, mistä seuraa väsymystä, paleluherkkyyttä, painonnousua, ummetusta, sydämen sykkeen hidastumista ja ihon kuivumista. Usein esiintyy turvotusta silmissä, kasvoissa ja säärissä. Oireet alkavat yleensä hitaasti ja pahenevat hiljalleen kuukausien tai vuosien aikana. Hoito Sairauteen ei voi elintavoilla tai muulla itsehoidolla vaikuttaa. Vajaatoiminta todetaan yksinkertaisella verikokeella. Hoitona on tyroksiinihormoni, jota nautitaan tabletteina kerran päivässä. Sen avulla oireet väistyvät muutamassa viikossa. 5. Diabetes Diabeteksen määritelmänä on, että verensokeri eli veriplasman glukoosipitoisuus on pysyvästi yön paaston jälkeen 7,0 mmol/l tai sitä suurempi. Normaalin verensokerin yläraja on 6,0 mmol/l. Jos paastoverensokeri on välillä 6,1 6,9 mmol/l, tilaa kutsutaan heikentyneeksi paastosokeriksi. Diabeteksen toteamisessa voidaan tarvittaessa käyttää myös glukoosikoetta ( sokerirasituskoetta ), jossa verensokeri mitataan kaksi tuntia sen jälkeen, kun nautittu 75 grammaa glukoosia. Jos kahden tunnin arvo on yli 11 mmmol/l, on kyseessä diabetes. Jos kahden tunnin arvo on välillä 7,8 11,0 mmol/l, tilaa nimitetään heikentyneeksi glukoosin siedoksi. Diabeteksen yleisyys Vuosina tehdyssä laajassa väestötutkimuksessa tyypin 2 diabetes oli sadasta vuotiaasta suomalaisesta miehestä 16:lla ja naisesta 11:lla. Sen lisäksi suunnilleen yhtä monella todettiin heikentynyt paastosokeri tai heikentynyt sokerinsieto, jotka ovat merkkejä häiriintyneestä sokeriaineenvaihdunnasta ja kehittyvät hoitamattomina diabetekseksi. Diabeteksen hoito Diabeteksen hoidon päätavoite on saada verensokeri mahdollisimman normaalille tasolle. Verensokeriin vaikuttavat ruokavalio ja liikunta ja sitä voidaan alentaa diabeteslääkkeillä. Niitä ovat insuliini ja useilla eri tavoin vaikuttavat, suun kautta käytettävät lääkkeet. Tyypin 1 diabeteksessa insuliini on ainoa diabeteslääke alusta lähtien. Tyypin 2 diabeteksessa, jos se saadaan kiinni varhaisvaiheessaan, ei lääkehoitoa välttämättä alussa tarvita lainkaan, jos laihduttaminen ja liikunnan lisääminen pitävät verensokerin normaalina. Tarvittaessa mukaan lisätään suun kautta käytettäviä lääkkeitä. Ajan mittaan tarvitaan yleensä yhtä aikaa useita eri lääkkeitä, myös insuliinia. Hoidon vaikutusta verensokereihin seurataan sokerihemoglobiinilla. Hoitosuosituksen mukaan sokerihemoglobiiniarvon tavoitearvot ovat seuraavat: ruokavaliohoidolla normaalialueella eli alle 6 % lääkehoidon aikana alle 6,5 % alle 7,0 %, jos hoidon aikana esiintyy haittaavasti liian alhaisia verensokeriarvoja eli hypoglykemiaa. Verensokeriarvon lisäksi kiinnitetään huomiota sydänja verisuonitautien ehkäisyyn, koska niiden vaara on huomattavasti suurentunut. Tällöin käytetään veren hyytymistä estävää asetyylisalihappoa ( sydänaspiriini ) ja usein verenpainetta ja veren kolesterolia alentavia lääkkeitä. Diabeteksen ehkäisy Tyypin 1 diabetekseen ei toistaiseksi ole olemassa ehkäisevää hoitoa, mutta sitä tutkitaan aktiivisesti. Tyypin 2 diabetesta voidaan tehokkaasti ehkäistä painonhallinnalla ja liikunnalla. Normaalipainon säilyttäminen voi lykätä diabeteksen puhkeamista useita kymmeniä vuosia. Ehkäisevät toimet ovat erityisen tärkeitä silloin, kun diabeteksen riski on tavallista suurempi. Tällaisessa vaarassa ovat henkilöt, joiden isällä tai äidillä on tyypin 2 diabetes, ja naiset, joilla on ollut raskauden aikainen diabetes (gestaatiodiabetes). Suomalaisen laajan tutkimuksen perusteella jo muutaman kilon laihtuminen ehkäisee tehokkaasti diabeteksen syntyä korkean riskin henkilöillä. 6. Huonokuntoisuus Huonokuntoisuus on yleinen oire. Heikko fyysinen suorituskyky ilmenee rasitustilanteessa hengästymisenä tai uupumisena. Toisaalta huono kunto, joka usein yhdistyy ylipainoon, voi myös heijastua jaksamiseen ja aloitekykyisyyteen yleisemminkin. Nopea kunnon huonontuminen voi olla seurausta sairaustilasta. Tällöin huonoon kuntoon liittyy usein muitakin oireita. Vanhoilla ihmisillä vähäinenkin sairaus voi nopeasti heikentää kunnon. Syyt Yleisin syy huonoon fyysiseen kuntoon on yksinkertaisesti liikunnan puute sekä tähän mahdollisesti liittyvä ylipaino tai tupakointi. Kun elimistön hapen tarve rasituksessa lisääntyy, harjoituksen puutteessa oleva verenkiertoelimistö ei jaksa kuljettaa lihaksille riittävästi happea. Myös lukuisat sairaudet, jotka vaikuttavat keuhkoihin, sydämeen, verisuoniin, veren hapenkuljetuskykyyn tai yleisesti elintoimintoihin, voivat aiheuttaa kunnon huononemista tai hengästymistä. Tulehdussairauksiin liittyy lisäksi usein lämpöilyä tai jäsensärkyjä, keuhkojen sairauksissa hallitsee hengenahdistus, sydämen sairauksissa tähän voi liittyä rintakipu ja syöpäsairauksiin voi liittyä paikallisoireita tai yleistä riutumista. Aineenvaihduntasairaudet, kuten diabetes ja kilpirauhasen sairaudet voivat alkuun ilmetä kunnon huononemisena. Huonokuntoisuuden tunne ja aloitekyvyttömyys voivat olla oireena myös masennustilasta. Itsehoito Jos huonokuntoisuus on kehittynyt hitaasti eikä siihen liity rasituksessa tuntuvaa rintakipua tai hengenahdistusta, on turvallista aloittaa kunnon kohottaminen lisäämällä liikuntaa ja tarpeen mukaan muuttamalla elintapojaan lopettamalla tupakointi ja vähentämällä ylipainoa. Fyysisen rasituksen tulee olla säännöllistä vähintään kolmasti viikossa tapahtuvaa noin puolen tunnin kestoista, jonka aikana sydämen syketaajuus on noin % henkilökohtaisesta maksimisykkeestä. Milloin lääkäriin? Äkillisesti romahtanut kunto ilman tavallisia oireita (esimerkiksi hengitystietulehdus) voi olla merkki saman vuorokauden aikana hoitoa vaativasta sairaudesta. Vanhoilla ihmisillä melkein mikä tahansa sairaus, jopa riittämätön juominen voi romahduttaa fyysisen kunnon. Tällöin on aina hakeuduttava lääkäriin syyn selvittämiseksi ja tilanteen korjaamiseksi. Lievästikin huonontunut yleiskunto edellyttää lääkärin tutkimuksia lähipäivinä, jos esimerkiksi fyysinen suorituskyky heikkenee melko nopeasti eli muutamassa viikossa. Mahdollisten selviteltävien sairauksien kirjo on laaja, mutta oireiden kartoituksella ja melko yksinkertaisillakin laboratoriotutkimuksilla voidaan usein selvittää, onko kyse sairaudesta vai liikunnan puutteesta. >> 10 HIEROJA

13 HIEROJA

14 >> 7. Masentuneisuus Masentuneisuus tarkoittaa alentunutta mielialaa, joka ilmenee asteesta riippuen alakuloisuutena, surumielisyytenä, ärtyisyytenä, toivottomuutena tai merkityksettömyyden ja tyhjyyden tunteena. Ohimenevä masentuneisuus on erilaisiin pettymyksiin ja menetyksiin liittyvä luonnollinen tunnetila. Ohimenevää masentuneisuutta ei tarvitse hoitaa. Jos masentuneeseen mielialaan liittyy pidemmän aikaa unettomuutta, väsymystä, vähäenergisyyttä ja kyvyttömyyttä tuntea mielihyvää, kyse voi olla vakavasta masennustilasta tai pitkäaikaisesta masentuneisuudesta. Masennustilan oireet Masennustiloissa keskeinen oire on masentunut mieliala tai selvästi vähentynyt mielenkiinto tai mielihyvä. Oire vaivaa suurimman osan päivästä yhtäjaksoisesti vähintään kahden viikon ajan. Masennustilassa ei kuitenkaan ole kyse pelkästä alentuneesta mielialasta tai mielenkiinnosta, sillä varsinaisen masennustilan diagnosointi edellyttää myös useita samanaikaisia muita oireita. Tällaisia masennustilalle ominaisia oireita ovat merkittävä painon lasku tai nousu, unettomuus tai lisääntynyt unen tarve, lähes päivittäinen väsymys tai voimattomuus, liikkeiden ja mielen hidastuminen tai kiihtyneisyys, arvottomuuden tai kohtuuttomat syyllisyyden tunteet, vaikeudet ajatella, keskittyä tai tehdä päätöksiä, kuolemaan liittyvät mielikuvat tai itsemurha-ajatukset. Masennusoireisiin liittyy usein eriasteista ahdistuneisuutta sekä alkoholin lisääntynyttä käyttöä. Hetkellinen tai lyhytaikainen masentunut mieliala tai suru reaktiona erilaisiin pettymyksiin tai menetyksiin ei siis ole osoitus masennustilasta. Masennustilassa mielialan muutos ja siihen liittyvät oireet saattavat kestää yhtäjaksoisesti viikkoja, kuukausia, joskus vuosiakin. Eriasteiset masennustilat ovat hyvin yleisiä. Lievistä masennustiloista kärsii noin 10 15%, vakavista masennustiloista noin 5 % ja psykoottisista depressioista vajaa 1 % aikuisväestöstä. Erilaisia masennustiloja Oirekuvan vakavuuden mukaan voidaan erotella lievät, keskitasoiset, vakava-asteiset ja psykoottiset masennustilat. Lievässä depressiossa oireet haittaavat vain hieman ammatillista tai sosiaalista toimintaa tai ihmissuhteita, vaikeassa muodossa oireita on runsaasti ja ne haittaavat merkittävästi toimintakykyä tai ihmissuhteita. Psykoottisissa masennustiloissa henkilöllä ilmenee harhaluuloja tai syyttäviä kuuloharhoja, joiden sisältö koostuu depressiivisistä aiheista. Oirekuvan luonteen mukaan voidaan masennustiloista voidaan erottaa myös melankoliset (synkkämieliset), epätyypilliset depressiot sekä talvikuukausina ilmenevä kaamosmasennus. Itsehoito Masennustiloista kärsivän, hänen läheistensä ja työtovereittensa on tärkeätä ymmärtää depression moniulotteinen luonne. Etenkin vähänkin vakavat ja toistuvat masennustilat eivät ole tahdonalaisia tiloja, niistä ei voi toipua ryhdistäytymällä. Vaikka masennustiloihin ja masennusalttiuteen voikin pidemmällä aikavälillä vaikuttaa erilaisin psykologisen keinoin, vakavasti masentuneelle annetut kehotukset ryhdistäytyä monasti vain pahentavat masennustiloista kärsivien syyllisyyden ja huonommuuden tunteita. Masentuneen ihmisen eristäytyminen ja passivoituminen ovat kuitenkin omiaan sekä ylläpitämään että syventämään depressiota. Tämän vuoksi masennuksen itsehoidossa on tärkeää pyrkiä välttämään sosiaalinen eristäytyminen ja pitää kiinni erilaisista päivärutiineista, liikunnasta ja muista harrastuksista. Masennuksen luonnetta ymmärtävien läheisten ja ystävien tuki voi tällöin olla ensiarvoisen tärkeää. Säännöllisen liikunnan on osoitettu olevan lääkehoidon ja psykoterapioiden veroinen keino ainakin lievempien depressioiden hoidossa. Milloin hoitoon? Masennuksen pitkittyessä tai syventyessä on aina viisasta kääntyä lääkärin, psykiatrin tai psykoterapeutin puoleen. Depressioiden monimuotoisuuden vuoksi lääkehoidon ja erilaisten psykoterapioiden osuus vaihtelee suurestikin eri henkilöillä ja eri tilanteissa. Etenkin vakava-asteisimmilla depressiotiloilla on huomattava alttius toistua, jonka vuoksi masennustilasta toipuneen on usein viisasta ylläpitää hyvinvoivanakin vähintään harvajaksoista hoitokontaktia omaan lääkäriin, psykiatriin tai psykoterapeuttiin. Tämä on tärkeää sen vuoksi, että masennustilan mahdollisesti uusiutuessa hoitoon hakeutuminen usein tarpeettomasti pitkittyy, ellei henkilö ylläpidä hoitokontaktia oireettomassakin vaiheessa. Toivuttuaan masennustilasta kannattaa aina myös harkita pitempiaikaisen tiiviin psykoterapian aloittamista, koska sen avulla masennusaltis voi vapautua depressiota laukaisevista tai ylläpitävistä ajatusmalleista ja tunnemuistoista. 8. Pitkäaikainen väsymysoireyhtymä Pitkäaikaisella tai kroonisella väsymysoireyhtymällä tarkoitetaan kuukausia ja usein vuosia kestävää väsymystilaa ja väsymysalttiutta, joihin samalla liittyy yksi tai useampia ruumiillisia oireita, kuten lihaskipu, huimaus, päänsärky, unettomuus ja ärtyneisyys. Jatkuvia väsymystiloja, joihin liittyy ruumiillisia oireita, on aikaisemmin kutsuttu neurasteniaksi. Pitkäaikainen kipuoireyhtymä eli kipuhäiriö muistuttaa oirekuvaltaan pitkäaikaista väsymystilaa, mutta siinä kivut tai säryt ovat väsymyksen asemasta pääasiallinen oire. Jatkuva ärtymys ja siihen liittyvät oireet tai niiden voimakkuus eivät selity ainakaan kokonaan minkään tunnetun ruumiillisen sairauden perusteella. Pitkäaikaiset väsymystilat ovat suhteellisen yleisiä, sillä ainakin 1 2 % aikuisväestöstä kärsii niistä. Ne aiheuttavat huomattavaa kärsimystä ja toimintakyvyn heikentymistä. Pitkäaikaisen väsymysoireyhtymän syitä ei tunneta. On varsin mahdollista, että monet eri syyt johtavat kroonisen väsymysoireyhtymän kehittymiseen ja että eri henkilöillä jatkuvan väsymyksen syyt ovat erilaisia. Joskus jatkuva väsymystila kehittyy vaikean tai pitkäaikaisen ruumiillisen sairauden seurauksena. Väsymys jatkuu, vaikka sairauden pitäisikin olla jo ohi. Joidenkin teorioiden mukaan jatkuva väsymystila voisi olla tiettyjen virusinfektioiden seuraus. Joskus kyseessä voi olla pitkäaikainen masentuneisuus tai hoitamaton masennustila. Osalla erilaiset traumaattiset tunnemuistot saattavat olla kroonisten kiputilojen taustalla. Kroonisista kiputiloista kärsivät ovat kokeneet lapsuudessaan selvästi keskimääräistä useammin erilaisia traumaattisia kokemuksia, kuten väkivaltaa tai seksuaalista hyväksikäyttöä. Itsehoito ja hoito Väsymystilan jatkuessa vähänkin pitempään on aina syytä kääntyä lääkärin puoleen, koska oireiden taustalla voi aina olla jokin hoidettavissa oleva ruumiillinen sairaus tai masennustila. Jos väsymystilan taustalta ei löydetä hoidettavaa ruumiillista tai psykiatrista sairautta ja tilan katsotaan olevan luonteeltaan taustaltaan tuntematon pitkäaikainen väsymystila, ei väsymyksen hoitoon ole olemassa mitään erityistä hoitoa. Fyysisen kunnon kohentaminen ja ylläpitäminen lievittävät usein oireita. Osa pitkäaikaisesta väsymystilasta kärsivistä hyötyy masennuslääkkeiden käytöstä, vaikka ei kärsisikään masennustilasta tai masentuneisuudesta. Uni- ja ahdistuslääkkeiden säännöllistä ja pitkäaikaista käyttöä tulee mahdollisuuksien mukaan välttää, koska ne yleensä lisäävät väsymysoireita. Jos erilaiset ristiriidat tai traumaattisten kokemusten muistot ovat pitkäaikaisen väsymyksen taustalla, väsymysoireyhtymästä kärsivät henkilöt voivat hyötyä asianmukaisesta psykoterapiasta. Säännöllinen ja turvaa antava hoitosuhde myötäelävään omalääkäriin vähentää kroonisen väsymysoireyhtymän aiheuttamaa kärsimystä. Sisäisen turvallisuuden tunteen kannalta on tärkeä aika ajoin pois sulkea mahdolliset ruumiilliset sairaudet väsymyksen syinä. Lähde: 12 HIEROJA

15 ...ruokavalio kuntoon HIEROJA

16 ARTIKKELIT Naprapaatti Petteri Koski; D.N. Ergo-Selkäklinikka, Kotka Naprapatian koulutusohjelma, Kyamk Alaraajojen ylirasitusvammat Kilpaurheiluun aktiivikuntoilu mukaan lukien liittyy lajiin katsomatta lisääntynyt liikuntavammojen riski. Keskimääräisenä vammariskinä pidetään 3,1 vammaa / 1000 harjoitustuntia. Yli 10 prosenttia kaikista tilastoidusta tapaturmista on liikuntavammoja. Urheilijoiden liikuntavammat voidaan jakaa äkillisiin traumoihin ja ylirasitusvammoihin. Ylirasitusvammojen tarkkaa määrää kaikista urheiluvammoista on vaikea arvioida, mutta jonkinlaista viitettä antaa muun muassa laaja suomalaistutkimus, johon osallistui 574 huippu-urheilijaa eri lajeista. Joka toisella tutkimukseen osallistuneella urheilijalla oli ollut jokin ylirasitusvamma viimeksi kuluneen vuoden aikana. Akuutteja vammoja saman tutkimuksen mukaan kokivat 73 prosenttia tutkimuksessa mukana olleista jalkapalloilijoista, kun taas alle 30 prosenttia maastohiihtäjistä ja juoksijoista kärsivät akuuteista vammoista. Tavallisimpia ylirasitusvammoja kestävyyslajeissa ovat selän alueella pääsääntöisesti monotonisesta rasituksesta johtuvat selän välilevyperäiset ongelmat sekä nikamakaaren rasitusmurtumat. Selän ongelmia esiintyy erityisesti maastohiihtäjillä, soutajilla, pyöräilijöillä ja jonkin verran myös juoksijoilla. Juoksulajeissa tyypillisiä luuvammoja ovat ylirasitusperäiset reisiluun kaulan, säären ja jalkaterän rasitusmurtumat. Luuvammoja yleisempiä ovat erilaiset ylirasitusperäiset pehmytkudosvammat. Näistä kestävyyslajeissa ovat tyypillisiä polven etuosan kiputilat, suoliluu-säärisiteen hankausoireyhtymä, penikkatauti, akillesjänteen tendinopatia, kantakalvon tulehdus sekä erillishuomiota vaativat kasvuikäisten urheilijoiden jänteiden kiinnityskohtiin sijoittuvat luutumisalueiden kiputilat. Seuraavassa perehdytään näistä urheilijoille merkittävimpiin ongelmiin. Alaraajojen ylirasitusvammojen syyt voidaan yleisesti jakaa ulkoisista- ja sisäisistä tekijöistä johtuviksi. Ulkoisia tekijöitä ovat muun muassa harjoitusmääriin ja harjoittelun suunnitteluun ja toteutukseen liittyvät tekijät. Nopea harjoitusmäärän tai tehon lisääminen sekä äkilliset muutokset harjoitustavoissa altistaa ylirasitusvammoille ja etenkin silloin kun rasituksesta palautuminen on puutteellista. Muita ulkoisia tekijöitä ovat esimerkiksi harjoitusalustat, välineet ja ilmasto. Sisäisiä tekijöitä ovat muun muassa urheilijan rakenteelliset tekijät, heikko lihasvoima, alentunut liikkuvuus ja sukupuoli. Edellä mainitun suomalaistutkimuksen mukaan miesurheilijat kärsivät takareiden ylirasitusvammoista naisia enemmän, kun taas naisilla esiintyy nilkan vammoja enemmän kuin miehillä. Alaraajojen ylirasitusvammat ovat diagnostinen ja hoidollinen haaste terapeutille. Liikuntafysiologian ja biomekaniikan perusteiden tuntemuksesta on terapeutille diagnostista hyötyä selvitettäessä urheilijan oireiden alkuperää. Eri urheilulajien fyysiseen vaatimustasoon ja harjoitustapoihin perehtyminen auttaa myös diagnostiikassa. Ylirasitusvammojen hoidossa on harvoin hyötyä poppakonsteista, sillä kudosvaurioiden korjaantuminen vie pääsääntöisesti oman solubiologian määräämän aikansa. Tämä on syytä selvittää myös potilaana olevalle urheilijalle, valmentajalle ja tarvittaessa myös urheilijan tukijoukoille. Kiirehtimällä useimmiten vain jatketaan vammakierrettä. Tehokas ylirasitusvammojen hoitomenetelmä on aktiivinen lepo, joka toteutetaan korvaaval- 14 HIEROJA

17 la harjoittelulla välttäen ylirasittuneiden anatomisten rakenteiden kuormitusta, huolehtien kuitenkin potilaan urheilukunnon mahdollisimman hyvästä ylläpidosta. Tendinopatia ja tendinoosi Yleisimpiä alaraajojen ylirasitusvammoja ovat erilaiset jänteiden kiputilat. Jänteet altistuvat suurelle rasitukselle välittäessään voimia lihasten ja luiden välillä. Jänteisiin kohdistuvan kuormituksen ylittäessä normaalin fysiologisen rasituksen sietokyvyn, syntyy jänteen kollageenisäikeisiin kudosvaurioita. Ehkä tyypillisin alaraajojen jänteiden ylirasitusvamma paikallistuu akillesjänteen lihasjänneliitokseen tai jänne-luuliitokseen. Muita tyypillisiä lokalisaatioita ovat patella-jänteen yläpää, reiden lähentäjien jänteet nivusalueella sekä istuinkyhmyyn kiinnittyvä takareiden lihasten jänne. Jänteiden kiputiloista on alettu käyttää nimitystä tendinopatia, silloin kun kliinisesti voidaan todeta jännealueelle paikallistuva kipu ja siihen liittyvä turvotus tai jänteen paksuuntuminen ja toiminnanhäiriö. Silloin kun löydös on objektiivisesti varmistettu ultraäänitutkimuksella, magneettikuvauksella tai biopsialla, käytetään tilasta nimitystä tendinoosi. Harhaanjohtavasta tendiniitti-termistä ollaan luopumassa, sillä tendinopatian yhteydessä ei varsinaista inflammaatio-prosessia todellisuudessa esiinny muutamia ensimmäisiä akuutinvaiheen päiviä lukuun ottamatta. Useimmitenhan urheilija hakeutuu hoitotoimenpiteisiin vasta silloin, kun oireilu on alkanut selkeästi häiritä harjoittelua ja näin vaivaa ei päästä hoitamaan sen akuuttivaiheessa. Jänteiden oireilulle on tyypillistä hiljainen hivuttautuminen. Alkuvaiheen oireet saattavat lievittyä kevyessä rasituksessa, mutta erityisesti loikka- ja hyppyharjoitukset provosoivat harjoituksen aikana jännealueelle paikallistuvaa kipua. Kevyempi harjoittelu tai muutaman päivän harjoitustauko lievittää oireita tilapäisesti, mutta harjoittelun jatkuessa entisen kaltaisena, muuttuu kipuoire jatkuvaksi sekä levossa että rasituksen aikana. Tyypillistä pitkittyvälle ongelmalle on oireilu myös rasitusta seuraavana aamuna. Vastaanotolla jännekipu voidaan saada provosoitua esiin isometrisen lihastyön avulla. Anamneesi, kivun lokalisaatio ja palpoiden havaittava jänteen paksuuntuminen johdattelevat tendinopatia diagnoosiin. Mikäli anamneesissa tulee esiin kivun äkillinen alkamistapa, pitää muistaa myös jänteen osittaisen tai täydellisen repeämän mahdollisuus. Tendinoosin hoidossa aktiivisen levon lisäksi näyttäisi olevan hyötyä eksentrisestä harjoittelusta, pehmytkudoshoidoista ja mahdollisesti kipusähköhoidoista. Eksentrinen harjoittelu hoitomuotona kestää keskimäärin kolme kuukautta ja on potilaalle osittain kivuliasta, joten potilaan motivointi harjoitteluun on ensiarvoisen tärkeää. Kortikosteroidi-injektioista ei näyttäisi olevan hyötyä akuutin vaiheen jälkeen, mutta sklerosoivilla injektioilla on saatu lupaavia tuloksia. Mikäli konservatiivisilla menetelmillä ei saavuteta odotettua vastetta, voidaan kirurgisesti puhdistaa jännettä kiinnikkeistä tai degeneroituneesta kudoksesta. Kroonisessa tendinoosissa kirurgisilla toimenpiteillä saavutetaan yli 90 prosentilla potilaista kipuoireen osalta hyvä lopputulos, mutta vain prosenttia leikatuista potilaista paalaa urheilussa aikaisemmalle tasolleen. Kasvuikäisten jännevaivoja Aikuisilla diagnostisoitavaa akillesjänteen tendinopatiaa tai hyppääjän polvea ei yleensä todeta kasvuikäisillä. Heillä esiintyy samantyyppisiä oireita, >> HIEROJA

18 >> mutta niiden syntymekanismi on erilainen, mikä tulee huomioida diagnostiikassa ja hoidon suunnittelussa. Hyppääjän polven nuorisoversiota kutsutaan Sinding-Larsen-Johanssonin taudiksi. Vastaavanlaista tautia esiintyy kasvuikäisillä urheilijoilla myös säären yläosan kyhmyssä patella-jänteen alapään kiinnityskohdassa sekä akillesjänteen kiinnityskohdassa kantaluuhun. Edellisen alueen oireilua kutsutaan Osgood- Schlatterin- ja jälkimmäistä Severin taudiksi. Nämä kolme tautia ovat tyypillisiä apofysiitteja. Apofyysi on luinen ulkonema, johon jänne kiinnittyy ja joka on kasvulevyn välityksellä kiinni itse luussa. Ylenmääräinen jänteiden välityksellä apofyysiin kohdistuva vetorasitus nopean kasvunvaiheessa olevalla nuorella voi aiheuttaa kudosvenytystä kasvulevyssä, apofyysin tulehtumisen ja pahimmassa tapauksessa kasvulevyn repeytymisen. Jänteen kiinnityskohta on palpoiden aristava. Nuori potilas kertoo usein oireiden alkaneen hyppy- tai loikkaharjoitusten jälkeen ja vastaanotolla palpaatio-löydöksen ohella identtinen kipu saadaan provosoitua isometrisellä lihastyöllä. Oireenmukaisena hoitona voidaan käyttää kylmähoitoa, kipusähköhoitoa ja pehmytkudoshoitoja, joilla tähdätään lihasjännityksen vähentämiseen ja tätä kautta vetorasituksen pienentämiseen apofyysissä. Merkittävin hoitokeino on kuitenkin kipua aiheuttavan rasituksen välttäminen. Täydellinen lepo tai urheilukielto ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista. Oireilu saattaa helpottaa joidenkin viikkojen tai kuukausien kuluessa, mutta hankalimmillaan se kestää nuoren urheilijan kasvukauden loppuun. Bursiitteja ja ahtaita aitioita Jänteiden kiputilojen yhteydessä esiintyy usein myös ylirasitukseen liittyviä limapussin tulehduksia. Alaraajoissa sijaitsevista limapusseista eli bursista yleisimmin oireilevat trochanter-, polven ulkosivulla sijaitseva suoliluu-säärisiteen alainensekä kantaluun ja akillesjänteen välissä sijaitseva retrocalcaneaali-bursa. Tyyppioireita bursiiteissa ovat paikallinen arkuus, turvotus ja kipu liikkeissä, joissa ärtyneeseen bursaan kohdistuu painetta. Bursiitin hoidossa voidaan kokeilla suun kautta annosteltavia tulehduskipulääkkeitä, joskin niistä saatava hyötyä voi olla vähäinen bursien huonon verenkierron vuoksi. Tehokkain hoitomenetelmä lieneekin bursan tyhjentäminen ylimääräisestä nesteestä ja samalla tulehdusprosessin rauhoittaminen kortikosteroidi-injektiolla. Krooninen lihasaitio-oireyhtymä on yleinen juoksijoiden ongelma. Lisäksi sitä saattaa esiintyä erityisesti nuorilla urheilijoilla harjoitusmäärien äkillisesti kasvaessa. Säären lihakset on jaettu neljään eri lihasaitioon, joiden seinämät muodostuvat vähäisen elastisuuden omaavista kollageenifaskioista. Rasituksessa lihasaitioiden sisäinen paine nousee, mikä voi aiheuttaa paikallista turvotusta lihaskudoksessa ja nesteen kertymistä kudosten välisiin tiloihin. Koska lihasaitioiden seinämät ovat lähes joustamattomia, aitiopaine kasvaa heikentäen lihasten verenkiertoa, mikä taas johtaa rasituksen myötä lisääntyvään kipuun. Levossa kipu helpottaa. Lihashypertrofia voi olla altistava tekijä krooniselle lihasaitio-oireyhtymälle. Kroonisen lihasaitio-oireyhtymän hoitoon voidaan käyttää erilaisia pehmytkudoskäsittelyjä menestyksekkäästi. Hoidon yhteydessä kannattaa puuttua mahdollisiin sairaudelle altistaviin biomekaanisiin riskitekijöihin. Mikäli konservatiivisilla menetelmillä ei saavuteta tyydyttävää tulosta, voidaan faskia aukaista kirurgisesti ja vähentää näin lihasaitioon syntynyttä painetta. Erotusdiagnostisesti tulee huomioida sääriluun sisäreunan periostiitti eli luukalvontulehdus. Periostiitissa ei ole kyse itse lihasten kipeytymisestä, vaan säären lihasten aiheuttamasta liiallisesta vetorasituksesta niiden kiinnityskohdissa itse luuhun, jolloin luukalvo ärsyyntyy ja palpoiden voidaan todeta merkittävä arkuus sääriluun sisäreunassa. Rasitusmurtumat Rasitusmurtumat ovat luuston mikromurtumia, jotka ovat seurausta toistuvasta luukudokseen kohdistuvasta rasituksesta. Tätä rasitusta voi aiheuttaa luuhun kohdistuvien impaktien jakautuminen toistuvasti samalle alueelle esimerkiksi juostessa tai luu-jänneliitokseen kohdistuva toistuva lihastyön aiheuttama vetorasitus. Toistuva rasitus aiheuttaa luukudoksen verenkierron häiriintymistä, mitä seuraa luunsyöjäsolujen eli osteoklastien ja luunemosolujen eli osteoblastien aktivoituminen, mikä johtaa mikromurtumiin luun rakenteessa. Alaraajoissa rasitusmurtumille alttiita luita ovat erityisesti sääriluu, metatarsaaliluut, veneluu, reisiluu ja erityisesti sen kaula sekä häpyluu. Useimmiten näitä rasitusmurtumia diagnostisoidaan juoksijoilla, hyppylajeissa, balettitanssijoilla sekä jalkapalloilijoilla. Potilashistoriassa havaitaan muutoksia harjoittelussa niin, että harjoittelualusta on saattanut muuttua, harjoitusmäärät ovat kasvaneet nopeasti tai mukaan on tullut jokin täysin uusi aktiviteetti. Tyyppioireena on rasituksessa lisääntyvä paikallinen kipu ja palpaatioarkuus luussa. Perinteisessä röntgenkuvassa varsinainen rasitusmurtuma ei yleensä näy, mutta murtuma-alueella voidaan havaita luukalvon alaista turvotusta. Diagnoosi varmistetaan tietokone- tai magneettikuvauksella. Urheilijan kannalta tilanne olisi onnellisin, jos kipeytyneen alaraajan tutkiminen ajoittuisi hoitoineen ajankohtaan, jossa havaittaisiin vain luun stressireaktio. Näin ollen vältyttäisiin varsinaisen rasitusmurtuman synnyltä. Kehon muiden osien rasitusmurtumat paranevat pääsääntöisesti kuudessa-kahdeksassa viikossa hoidolla, jossa vältetään murtuneeseen luuhun kohdistuvaa rasitusta, mutta alaraajojen rasitusmurtumien kohdalla hoito vaihtelee alun osapainovarauksesta vuodelepoon tai kirurgiseen luun fiksaatioon. Kivun ja palpaatioarkuuden lievittyessä voidaan kivutonta rasitusta lisätä asteittain. Kun murtuman todetaan kliinisesti parantuneen, voi urheilija aloittaa asteittaisen paluun kohti normaalia harjoittelua. Kaikkien ylirasitusvammojen hoidon jälkeen on tärkeää, että urheilija ei ryntää suin päin aikaisempien aktiviteettien pariin samalla innolla kuin ennen ylirasitusvamman syntyä. Kun ylirasitusvamma todetaan kliinisesti parantuneeksi, tulee kudoksia asteittain sopeuttaa lisääntyvään kuormitukseen harjoitusmäärien ja tehon järkevällä annostelulla. Tulevaisuuden kannalta on tärkeää myös havaita ja poistaa olemassa olevia urheilijan terveydelle haitallisia riskitekijöitä, jotta vältyttäisiin uusilta ylirasitusvammoilta. 16 HIEROJA

19 Ammattitarvikkeita l Anatomiset lihas-, luusto- ja hermostokartat l Kuppaus: Mitä Miten Miksi -kirja (uusi painos) l Kuppausvälineet: kuvan sarvet + haavaleikkurit l Sepän tekemä kuppauskirves haavantekoon l Kuppauspöydän suojamuovit l Birkenstock-noppy hierovat suihkusandaalit l Training-vesijuoksuvyöt, hanskat ja kengät l Jalkahierontarullat KUPPAUSKONEIDEN HUOLTOA JA KORJAUSTA. - T:mi Maija Koivisto Kansankatu 7 as 1, Hollola Puh maija.koivisto@phnet.fi HIEROJA

20 ARTIKKELIT Marjo Rinne, tutkija, THM, ft UKK-instituutti, Tampere Tasapainon harjoittamisen perusteet ja keinot Tasapaino on kykyä ylläpitää asentoja, sopeutua tahdonalaisiin liikkeisiin ja taitoa reagoida ulkopuolisiin ärsykkeisiin. Tasapaino menetetään useimmiten yllättävässä tilanteessa kuten kompastuessa tai liukastumisen yhteydessä. Näissä tilanteissa pystyssä pysyminen edellyttää nopeaa asennon korjaamista, mihin ei ole välttämättä ennakkoon harjaannuttu. Kun tavoitteena on kehittää tasapainokykyä, tarvitaan fysiologisten säätelyjärjestelmien eriytynyttä sekä tavanomaisuudesta poikkeavaa, vaikeutuvaa ja säännöllistä harjoittelua. Pystyasento ja tasapaino ovat useiden eri elinjärjestelmien summa. Pystyasennon hallintaa avustavat ensinnäkin passiiviset rakenteet kuten nivelsiteet sekä muut sidekudosrakenteet. Liikkuessa tasapainon ja liikkeiden tarkoituksenmukaiseen säätelyyn osallistuvat keskushermosto, hermo-lihasjärjestelmä ja aistit, joista tasapainoa säätelevät välikorvan yhteydessä oleva tasapainoelin sekä näkö-, tunto-, asento- ja liikeaistit. Tasapainoelin kertoo pään ja kehon asennon ja liikkeet suhteessa painovoimaan, ja silmien avulla saamme tietoa ympäristöstä, kehon sijainnista ja liikkeestä tilassa. Tuntoaisti (proprioseptiikka) välittää aivoihin esimerkiksi seisonta-alustan muodot ja aistituntemukset jalkapohjien painereseptoreiden sekä niveltunnon kautta. Tasapainon säätely elimistön yhteispeliä Keskushermoston, ts. isot aivot, pikkuaivot, selkäydin ja niitä toisiinsa liittävä aivorunko, toiminta yhdistää aistitiedon ja lihasten aktivoinnin esimerkiksi reflekseiksi ja opituksi hermostolliseksi säätelyksi. Keskeisin tasapainoa säätelevä rakenne keskushermostossa on pikkuaivot. Ne säätelevät lihasten aktivoitumista ja koordinaatiota, valvovat aivojen muiden osien lähettämiä liikekäskyjä sekä käsittelevät samanaikaisesti raajoista ja vartalosta tulevaa palautetta. Pikkuaivojen merkitys korostuu erityisesti nopeiden liikkeiden ja kehon korjausliikkeiden säätelyssä. Selkäytimestä jatkuvan ääreishermoston tehtävä on välittää aivoista käskyjä lihaksiin ja hermo-lihasjärjestelmä tuottaa tasapainoa ylläpitävät reaktiot ja tahdonalaiset liikkeet. Isot aivot vastaavat enemmänkin havaintomotoriikasta ja tiedon käsittelystä. Varsinkin ikääntyessä tapahtuu isoissa aivoissa muutoksia, jotka heikentävät toiminta- ja tasapainokykyä: esimerkiksi ympäristöstä aistittavan tiedon käsittely hidastuu, keskittymiskyky tai vireystila voi heikentyä ja liikettä/liikkumista saattavat haitata muut huomion jakamista vaativat kognitiiviset tehtävät. Vanhoilla ihmisillä onkin havaittu, että jotkut eivät pysty puhumaan ja kävelemään samanaikaisesti. Kaikissa edellä mainituissa elinjärjestelmissä voi tapahtua tasapainon säätelyyn vaikuttavia muutoksia joko erilaisten sairauksien tai ikääntymisen seurauksena. Tuki- ja liikuntaelimistön ongelmissa keskushermoston vastaanottama proprioseptiivinen palaute saattaa vääristyä kipuaistimuksen vuoksi ja tämä saattaa muuttaa lihasten aktivoitumisjärjestystä sekä häiritä ja hidastaa ääreishermoston toimintaa. Ikääntymiseen liittyvä lihasmassan väheneminen (sarkopenia) johtaa heikentyneeseen lihasvoimaan, ja varsinkin heikentynyt nilkan koukistajalihasten voima on yhteydessä ikääntyneiden kaatumistapaturmiin. Vaikka lihasvoimaa on pidetty oleellisena tekijänä tasapainon säilyttämisessä, ei se ole ainoa tasapainon heikkenemiseen vaikuttava tekijä. Yhtä lailla heikkona lenkkinä ovat nopeiden lihassyiden (II tyypin lihassolut) hermoimpulssin kulun (dynapenia) ja lihasten supistumisnopeuden hidastuminen. Heikentyneen lihastoiminnan lisäksi rajoitteet lonkka-, polvi- ja nilkkanivelten liikkuvuudessa ja liikeradoilla voivat haitata tasapainon hallintaa. 18 HIEROJA

21 l Lämmittely 10 minuuttia kävelyä salissa, suunnan vaihdot ja pään kiertoliike puolelta toiselle l Kuntopiiriharjoittelu - 2 minuuttia kutakin harjoitusta; kaksi kierrosta luiskalla kävely etu- ja takaperin (+ pään kierto) istuutuminen ja ylösnousu/silmät auki/kiinni (+ pään kierto) trampoliinilla seisominen, silmät kiinni, polvien jousto (+ pään kierto) seisominen pehmeällä alustalla silmät kiinni (+ pään kierto) kävely paikalla voimistelumaton päällä, silmät auki/kiinni (+pään kierto) istuma-asennossa pallon päällä, jalat pehmeällä alustalla, silmät auki/kiinni, pomppiminen (+ pään kierto) etu- ja takaperin kävely ja pään kierto l Palautumisvaihe 5 minuuttia pehmeät rentouttavat liikkeet niskan ja kaulanalueen lihasten venytykset Taulukko 1. Ohjelma tunnin mittaiseen kuntopiiriharjoitukseen tasapainoelimen ongelmien kuntoutuksessa. Pään kiertoliikkeitä (maininta suluissa) ei tehdä ensimmäisillä harjoituskerroilla, vaan ne sisällytetään harjoituksiin vasta kun harjoituksia halutaan vaikeuttaa. (Lähde: E Ekvall Hansson. Vestibular rehabilitation For whom and how? A systematic review. Advances in Physiotherapy, 2007;9: )) Kontrolloi kehon massakeskipiste Biomekaanisesti tarkastellen tasapaino on kehon massakeskipisteen hallintaa. Tasapainon ylläpitäminen näkyy staattisessa tilanteessa, kuten paikalla seistessä, huojuntana ja nilkanseudussa tapahtuvana pienenä liikkeenä ja lihastyönä. Aktiivista liikettä siis tapahtuu nilkkanivelessä, mutta massakeskipiste pysyy tukipinnan päällä. Massakeskipiste voi myös siirtyä lähelle tukipinnan ulkorajoja, jolloin kehon asentoa hallitaan lonkkanivelen liikkeellä sekä lonkan seudun ja vartalon lihaksilla. Kävely on vastaavasti dynaamista tasapainoa vaativaa perusliikkumista. Kävellessä massakeskipiste siirtyy tukipinnan ulkopuolelle ja tasapaino säilyy askeltamalla, jolloin tukipintaa laajennetaan. Tasapainon hallintaa voi harjoittaa eri alkuasennoissa ennakoiden liikkumisen vaatimuksia tai liikevastineena ennalta-arvaamattomiin ulkoisiin horjuttaviin voimiin. Keinoja tasapainon harjoittamiseen Tasapainoharjoittelun tavoitteena on erityisesti: harjoittaa aistien, hermoston, nivelten ja lihasten yhteistoimintaa oppia pitämään kehon painopiste kontrolloidusti tukipinnan sisäpuolella oppia kehon hallintaa eri alkuasennoissa, erilaisilla alustoilla ja tukipinnoilla harjaannuttaa liikkumiskykyä eri liikesuunnissa ja vaihtelevilla nopeuksilla Harjoittelun pitäisi olla rasittavuudeltaan niin kevyttä, että harjoitteita voi toistaa kymmeniä tai satoja kertoja peräkkäin, jolloin vasta motorinen oppiminen alkaa. Lisäksi useiden aistikanavien yhtaikainen käyttö harjaannuttaa parhaiten ja harjoittelun tukena käytetyt mielikuvat auttavat liikkeen suorittamista ja korjausta. Tasapainoa voi alkaa harjoittaa vaikka vain paikallaan seisten, mutta samalla liikutetaan päätä ja kohdistetaan katse eri suuntiin: pään nyökkäysliikkeen mukana siirretään katse nopeasti ylös ja alas, päätä kierrettäessä katse viedään nopeasti kiintopisteeseen vuoroin oikealle ja vasemmalle. Pään liikkeet harjoittavat myös tasapainoelimen toimintaa. (Taulukko 1) Vähitellen voidaan siirtyä harjoitteisiin, joissa kavennetaan tai pienennetään seisomatukipintaa asettamalla jalat peräkkäin tai seisten päkiöillä. Tehtävä vaikeutuu, kun vähennetään valaistusta tai seistään silmät kiinni. Staattisia harjoitteita voi jatkaa kehon painopisteen hallinnan harjoittamisella. Istuen tehtäviä harjoitteita ovat esimerkiksi ison jumppapallon päällä keinuminen ja painopisteen siirtäminen eteen-taakse suunnassa sekä puolelta toiselle. Tästä voi siirtyä seisoma-asennossa jalat yhdessä tai käyntiasennossa tehtäviin painonsiirtoharjoituksiin. Vaikeutta saa lisättyä, kun seisoo tasapainopuomin tai -laudan päällä sekä yhdistää raajojen liikkeet asennon hallintaan. Tasapainoharjoittelua voi tehdä päivittäisissä askareissakin: hampaiden pesun aikana voi seistä yhdellä jalalla, ylähyllyille kurkottelu on hyvää tasapainoilua ja parhaimmillaan keittiöjakkaralle kiipeäminenkin käy harjoittelusta. Joskus tasapainoa voi harjoittaa vaikka junassa tai bussissa matkustaessaan: seisominen liikkuvassa kulkuneuvossa harjoittaa tilanteita, joissa ei itse pysty ennalta vaikuttamaan ulkoisiin heilahduksiin. Lisää haastetta harjoitteluun Tasapainokykyä tulee haastaa myös liikkuessa. Tavanomainen kävely ei vielä tuo riittävästi haastetta, mutta kun asentotuntoa häiritään kävelemällä rosoisella, kaltevalla, pehmeällä tai epätasaisella alustalla, niin haasteet lisääntyvät. Maastossa kävely harjoittaa tasapainoa. Sisätiloissa vastaavasti jumppamaton, vaahtomuovin tai tram- >> HIEROJA

22 >> poliinin päällä käveleminen muuttaa jalkapohjan kautta tulevaa informaatiota ja vaatii kehon asennon parempaa hallintaa. (Taulukko 1) Nopeat suunnanvaihdokset ja käännökset liikkuessa ovat dynaamisen tasapainon harjoittamista. Kävelytyyliä voi vaihtaa lyhentämällä tai pidentämällä askelpituutta, kaventamalla askelleveyttä ja kävellä välillä kantapäillä, varpailla tai ristiaskelilla. Samoin takaperin tai sivuttain kävely on tavanomaisesta poikkeavaa ja tuo tasapainolle uusia haasteita. Uusimpia tasapainoharjoitteita ovat ns. multisensory training -tehtävät, jolloin staattisissa tai dynaamisissa tasapainoharjoituksissa annetaan samanaikaisesti tehtäväksi luetella numeroita esimerkiksi 10:stä alaspäin tai suorittaa helppoja yhteenlaskutehtäviä. Dual-task tehtävissä käytetään tasapainoharjoitteiden yhteydessä muita motorisia tehtäviä tai ketteryys-nopeusharjoitteita, kuten pallon siirtäminen/liikuttelu jaloilla sekä pompottelu, heitot ja kiinniotot. Liikuntalajeista monipuolisuutta harjoitteluun Edellä mainittujen harjoitteiden lisäksi monet liikuntalajit kehittävät monipuolisesti tasapainoa. Viime vuosien aikana on tutkittu laajasti Tai Chi harjoittelun vaikutuksia ikääntyvien tasapainokykyyn ja kaatumistapaturmien ehkäisyssä, ja tulokset ovat olleet kannustavia. Tai Chi on lajina rauhallinen, mutta vaatii paljon keskittymistä sekä kehon hallintaa, nivelten hyvää liikkuvuutta ja vaativimmissa muodoissaan harjoittaa myös lihasvoimaa. Tutuimmista lajeista taas hiihto ja luistelu ovat monipuolisuudessaan hyvää tasapainoharjoittelua kaikenikäisille, vaativammista lajeista voisi mainita rullaluistelun, laskettelun, itsepuolustus- ja tanssilajit. Moniin pallo- ja mailapeleihin liittyy suunnanvaihdoksia ja välineen käsittelyä, jotka kehittävät tasapainoa ja samalla myös ketteryys- ja nopeusominaisuuksia. Heikot lihasryhmät tarvitsevat voimaharjoittelua muun tasapainoharjoittelun rinnalla. Pystyasennon kannalta tärkeitä lihasryhmiä ovat lonkan alueen, alaraajojen ojentajaketjun ja nilkan seudun lihakset. Silti lihasten vahvistamisen lisäksi tarvitaan runsaasti toiminnallisia harjoitteita tai muuta liikuntaa liikkumisvarmuuden lisäämiseksi, koska esimerkiksi kuntosalilaitteilla istuma-asennossa tehdyt alaraajaharjoitteet eivät kehitä kehon tasapainoa. Kun nuorena oppii sen vanhana taitaa Näin todetaan vanhassa sananlaskussa. Sama pätee myös tasapainoon ja liikkumisvarmuuteen. Motoriset taidot opitaan jo lapsuus- ja nuoruusiässä, joten silloin tarvitaan monipuolista liikkumista ja harjoittelua. Keski-iässä oppimisvaikutus näkyy esimerkiksi tasapainotesteissä: monet oppivat jo muutaman testisuorituksen aikana tekemään testin sujuvammin. Silti parhaimpiin testituloksiin ovat yltäneet henkilöt, joilla on monipuolinen liikunnallinen tausta. Ikääntyneillä tasapainoharjoittelun vaikutusta selvittäneissä tutkimuksissa on havaittu, että harjoitusvaikutukset näkyvät jopa jo neljän viikon kuluttua, kun harjoituksia oli viikoittain kolme kertaa n. puolen tunnin ajan. Tasapainoharjoittelu on parhaimmillaan hauskaa ja innostavaa. Sitä voi harrastaa niin yksin kuin yhdessä muiden kanssa. Myös eri-ikäiset hyötyvät samoista harjoituksista, joita voivat olla vaikkapa mukaansa tempaavat liikunnalliset pelit ja leikit. Lähteet Beauchet O, Annweiler C, Dubost V et al. Stops walking when talking: a predictor of falls in older adults? Eur J Neurol. 2009;16: Epub 2009 Mar 31. Gillespie LD, Robertson MC, Gillespie WJ et al. Interventions for preventing fall in older people living in the community. Cochrane Database Syst Rev 2009;15;2:CD Karinkanta S, Heinonen A, Sievänen H et al. A multi-component exercise regimen to prevent functional decline and bone fragility in home-dwelling elderly women. A randomized, controlled trial. Osteoporos Int 2007;18: Koskinen J, Sihvonen S, Heinonen A, Sipilä S. Monipuolista harjoittelua kaatumisten ehkäisyyn. Fysioterapia 2009;8:9-13. Lin MR, Hwang HF, Wang YW et al. Community-based Tai Chi and its effects on injurious falls, balance, gait, and fear of falling in older people. Phys Ther 2006;9; Rinne MB, Miilunpalo SI, Heinonen AO. Evaluation of required motor abilities in commonly practiced exercise modes and potential training effects among adults. JPAH 2007;4: Rose D. A comprehensive balance and mobility training program. Human Kinetics 2010, 2nd edit. Sihvonen SE, Sipilä S, Era PA. Changes in postural balance in frail elderly women during a 4-week visual feedback training: a randomized controlled trial. Gerontology 2004;50: van Iersel MB, Ribbers H, Munneke M et al. The effect of cognitive dual task on balance during walking in physically fit elderly people. Arch Phys Med Rehabil 2007;88: KOKOUSKUTSU Koulutettujen Hierojien Liitto ry.n sääntömääräinen VUOSIKOKOUS pidetään To 22.4 klo Viking Linen Mariella laivassa, Katajanokan laiturissa Kokouksessa käsitellään liiton sääntöjen 9 määräämät asiat. Kaikkia niitä jotka tulevat vain kokoukseen( ja/ tai luennoille) eivätkä lähde mukaan risteilylle, pyydetään ottamaan yhteyttä KHL.n toimistoon kulkulupien anomista varten laivayhtiöltä. Kaikki liiton jäsenet tervetulleita! HALLITUS KOKOUSKUTSU Urheiluhierojat ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään perjantaina klo Paikkana Lohjan Liikuntakeskus (Juhani Kärkkäisen työtila), Runokatu 1, 08100Lohja KAHVITARJOILU! 20 HIEROJA

23 Hierojien jouluristikon 4/2009 ratkaisu HIEROJA

24 ARTIKKELIT Tapani Pöyhönen liikuntafysiologi Kuntoutus- ja kipupoliklinikka Liikunta painon ja hallinta Fyysisesti laiskempi elämäntapa ja lisääntynyt ajankäyttö television ja tietokoneen parissa näyttää olevan merkittävin syy siihen, että lihavuus on 1980 luvulta tähän päivään merkittävästi yleistynyt. Vuonna 2005 arvioitiin, että 60% työikäisistä suomalaismiehistä oli ylipainoisia. Ylimääräisen painon kertymisen syy on yksinkertainen. Ruoka sisältää enemmän energiaa kuin tarvitsemme päivän toimissa tai liikunnan aikana kulutamme. Energiansaannin ja kulutuksen välillä on siis epäsuhta. Liikuntaa tai päivittäistä fyysistä aktiivisuutta lisäämällä kuppi kallistuu energiankulutuksen suuntaan, sillä ehdolla ettei syödä enemmän. Liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden lisääminen koskee kaikkia ikäryhmiä. Huolestuttava esimerkki nuorten fyysisen kunnon heikkenemisestä on laaja tutkimus, jonka mukaan vuoden 1975 alokkaat juoksivat keskimäärin 400m pitemmän matkan Cooperin testissä kuin vuoden 2000 alokkaat, joiden keskipaino oli noin 5-6 kg korkeampi, mutta keskipituudessa ei havaittu eroja vuoden 1975 alokkaisiin. Laihdutusjojo Useimmat laihdutusohjelmat perustuvat ruokavalioon tai ruokavalion ja liikunnan yhteisvaikutukseen. Liikunta pelkästään on hitaampi tie laihtumiseen kuin ruuan energiamäärän vähentäminen. Kuitenkin on todettu, että liikunnan avulla hitaasti saavutettu painon aleneminen tuo mukanaan selvästi enemmän terveysvaikutuksia kuin pelkkä ruuan energiamäärän vähentäminen. Tutkimukset osoittavat, että ilman säännöllistä liikuntaa painonhallinta ei pitkällä aikavälillä useinkaan onnistu. Lisäksi nopean laihdutuskuurin jälkeen kilot usein palaavat yhtä nopeasti kuin lähtivätkin. Syömisen nopea vähentäminen ilman fyysisen aktiivisuuden lisäystä alentaa merkittävästi perusenergiankulutusta eli elimistö toimii hiipuvalla liekillä. Rasvanpolton yhteydessä menetetään myös runsaasti lihaskudosta, jolloin energiankulutus entisestään alenee. Erityisesti pikaisen laihdutuskuutin jälkeen paino saattaa nopeasti palata entiselle tasolle tai ylikin. Tämä tuttu ilmiö on ns. laihdutusjojo, joka toistuessaan saattaa osaltaan ajan myötä lisätä terveysriskejä. Kestävyys- ja kuntosalityyppisellä liikunnalla varmistetaan perusaineenvaihdunnan pysyminen normaalina, joka osaltaan helpottaa painonhallintaa. Liikunnalla on lukuisia terveysvaikutuksia Liikunnan lisääminen, onnistunut painon pudotus ja painonhallinta tarjoavat lukuisia positiivisia terveysvaikutuksia. Säännöllisesti liikkuvilla ihmisillä on osoitettu olevan merkittävästi pienempi riski sairastua yli 20 sairauteen 22 HIEROJA

25 Kuva 1: UKK Instituutin suunnittelema liikuntapiirakka (päivitetty keväällä 2009) tai sairauden esiasteeseen kuin fyysisesti passiivisilla. Vahvaa tieteellistä näyttöä liikunnan merkityksestä eri sairauksien ehkäisyssä ja hoidossa on sydän- ja verisuonisairauksissa, verenpainetaudissa, 2-tyypin diabeteksessa, metabolisessa oireyhtymässä (keskivartalolihavuus, kohonneet verensokeri, rasvat, verenpaine) sekä osteoporoosissa. Lisäksi säännöllinen liikunta vähentää merkittävästi riskiä sairastua paksunsuolen syöpään. Tieteellistä näyttöä on myös siitä, että oikein suunniteltu kestävyys- tai kuntosalityyppinen harjoittelu ei pahenna mitään kroonista sairautta. Jo 5-10% laihtuminen pysyvästi vähentää merkittävästi monia sydän- ja verenkiertosairauksien sekä 2-tyypin diabeteksen vaaratekijöitä. Liikunnan keskeinen positiivinen vaikutus yleisimmissä aineenvaihduntasairauksissa kohdistuu sokerivarastojen eli hiilihydraattien ja rasvojen aineenvaihduntaan (esim. tehostaa insuliinin toimintaa) sekä aktiivisen lihaskudoksen ylläpitoon / parantamiseen ja rasvakudoksen vähentämiseen. Jokainen liikuntakerta aiheuttaa esim. kehon sokerija rasva- aineenvaihdunnassa lukuisia positiivisia muutoksia kuten myös verenpaineessa ja sydämen toiminnassa. Aktiivisuuden lisääminen näkyy erittäin nopeasti erityisesti sisäelimien ympärillä olevan rasvan, ns. viskeraalirasvan vähenemisenä. Viskeraalirasva on merkittävä riskitekijä ja aiheuttaja esim. sydän- ja verisuonitaudeille sekä 2-tyypin diabetekselle. Jo muutaman viikon säännöllinen liikunta vaikuttaa juuri tähän pahaan rasvaan nopeammin kuin ihonalaiseen rasvakudokseen, eli liikunnalla on positiivisia vaikutuksia vaikka elopaino ei ole oleellisesti alentunut. Viskeraalirasva ei aina liity ainoastaan miehekkääseen pömppövatsaan, vaan normaalipainoisilla tai vain lievästi ylipainoisilla liikuntaa harrastamattomilla henkilöillä voi esiintyä tätä haitallista rasvaa. Naisilla lantion alueelle ja reisiin kerääntynyt rasvakudos taas ei ole terveydelle vaarallinen. Viikoittaisen liikuntamäärän olisi kulutettava vähintään 1000 kaloria, jotta saavutetaan terveysvaikutuksia. Esimerkiksi 70-kiloinen henkilö kuluttaa ripeän kävelyn aikana noin kcal / tunti. On huomioitava, että rivakka siivoaminen kuluttaa saman energiamäärän kuin kävelylenkki eli arkiliikunta kunniaan. Terveysvaikutukset lisääntyvät merkittävästi viikoittaisen liikuntamäärän kasvaessa. Esimerkiksi liikunnan terveysvaikutukset henkilöllä, joka kuluttaa 2000 kaloria viikossa ovat merkittävästi tehokkaammat kuin 1000 kaloria viikossa kuluttavalla. Säännöllisen liikunnan jatkuessa ja muuttuessa elämäntavaksi positiiviset vaikutukset tehostuvat ja tulevat pysyviksi. Liikunnan vaikutus sairauksien ennaltaehkäisyssä ja hoidossa ei varastoidu. Liikunnan lisäämisen sudenkuoppa Tutkimusten mukaan liikunnallisen elämäntavan on havaittu vähentävän lihavuuden ilmaantuvuutta yli 30%. Todellinen ongelma onkin miten omia arkisia tottumuksia ja asenteita voidaan muuttaa niin, että voimme puhua todellisesta elämäntapamuutoksesta. Lisäksi käytännössä voi käydä myös niin, että liikunnan lisääminen vaikuttaa päivän muun fyysisen aktiivisuuden ja arkiliikunnan vähenemiseen. Kun teen puolen tunninkävelylenkin, niin polkupyörän sijasta menenkin autolla töihin. Todellisen liikunnan lisäämisen on siis tuotettava jotain lisää, ei korvattava vanhaa. Lisäksi liikunta voi lisätä ruokahalua, jolloin ravinnon laadun ja määrän huomioiminen on tärkeää. Liikunta on erinomainen painonhallintamenetelmä Liikunnan merkitys painonhallinnassa korostuu, koska tutkimusten mukaan vain 5-10% liikapainoisista henkilöistä on pystynyt säilyttämään alentuneen painon ilman liikunnan lisäystä, kun laihdutuksesta on kulunut vuosi. Säännöllisen liikunnan erinomaisuus painonhallinnassa perustuu siihen tosiasiaan, että liikunta polttaa rasvaa, mutta ei lihasmassaa. Säännöllinen liikunta kiinteyttää ja lisää lihaskudoksen massaa sekä parantaa hapenottokykyä, mikä tarkoittaa perusaineenvaihdunnan tason kasvua, jolloin elimistö levossa kuluttaa >> HIEROJA

26 Vähäinen lihaskuntoharjoittelu näkyy myös terminaattorin nykyisessä ulkomuodossa enemmän kaloreita. Tutkimuksissa on havaittu, että säännöllisesti liikkuvilla miehillä, joiden hapenottokyky on yli 35 ml/kg/ min 2-tyypion diabeteksen riski on minimaalinen, huonokuntoisilla (hapenottokyky alle 25 ml/kg/min) riski sairastua diabetekseen on yli 30%. Liikuntasuositukset on päivitetty Päivitetyt terveysliikuntasuositukset (2007) on esitetty esim. UKK instituutin kehittämässä liikuntapiirakassa (kuva 1) kestävyysliikunnan, lihaskunnon ja liikehallinnan osalta arki- ja hyötyliikuntaa unohtamatta. Liikunnan vähimmäissuositus: terveet vuotiaat aikuiset harrastavat kohtuullisesti kuormittavaa aerobista eli kestävyystyyppistä liikuntaa 30 min päivässä viitenä päivänä viikossa tai rasittavaa aerobista liikuntaa 20min päivässä kolmena päivänä viikossa. Harjoittelu etenee progressiivisesti, koska paikallaan junnaava yksipuolinen liikuntaharjoittelu ei pitkällä aikavälillä johda toivottuun tulokseen. Kohtuullisesti kuormittava liikunnan syketasoon 60-80% maksimisykkeestä. Jos henkilön fyysinen kunto on heikko voidaan liikunta aloittaa syketasolla 40-60% maksimista. Maksimisykkeen yleisimmin käytetty laskukaava on 220-ikä. liikunnan rasituksen seurannassa sykemittari on erinomainen apuväline. Terveys- ja kuntoliikunnassa ongelmana on usein se, että henkilöt eivät rasita itseään tarpeeksi. Kyllä hiki saa välillä virrata ja syke nousta. Kuitenkin järki ja yksilölliset liikuntaohjeet on syytä muistaa erityisesti henkilöillä, joilla on jokin sairaus. Nykytiedon mukaan esimerkiksi kohtalaisesti kuormittava kävely voidaan suorittaa vähintään 10min jaksoissa päivän aikana. Harjoitusvaikutus on sama, kuin että kävely suoritetaan yhtenä 30min lenkkinä. Nykytiedon mukaan lyhytkestoisilla (esim. 20 min) intervallityyppisellä harjoittelulla, jossa kevyet ja rasittavat jaksot seuraavat toisiaan on kunnon ja terveyden kannalta positiivisia vaikutuksia (esim. kävely, hölkkä, kuntopyörä, juoksumatto). Painonhallinnassa perinteiset kestävyyslajit kuten kävely, hölkkä, uinti, pyöräily, hiihto ovat suositeltavia. laihduttajan liikunnassa tai painonhallinnassa ratkaisevaa ei ole liikunnan teho tai kesto, vaan kokonaisenergiankulutus ratkaisee. Kestävyystyyppisen liikunnan lisäksi erilaiset nopeat pallopelit, tanssi, aerobic ja muut ryhmäjumpat, jne. kehittävät henkilön motorista taitoa, erityisesti tasapainoa ja nope- 24 HIEROJA

27 Energiankulutus kaloreina minuutissa Laji Kävely 6km/t (siivous) Kävely 8 km/t Hölkkä 10-12km/t Juoksu 14-16km/t Kuntosaliharjoittelu Aerobic kevyt (raskas) Hiihto Pyöräily 22km/t Uinti hidas (nopea) Golf, kävellen Sulkapallo raju (kg) kcal (13) 7(15) 8(17) 10(19) (9) 8(19) 9(11) 10(13) Eri liikuntalajien kalorinkulutus minuutissa. Voit arvioida kulutuksen käytetyn ajan ja painon suhteen. Esim. 70kg painava henkilö kuluttaa 30min kävelylenkillä (6km/t) 30 x 4 kcal/min = 120kcal usominaisuuksia. Myös luuston kannalta monipuolinen liikunta on tärkeää, koska luusto sopeutuu yksipuoliseen junnaavaan harjoitteluun jo parissa viikossa. Luuliikunnan kannalta on tärkeää muistaa, että vaikutukset luukudoksessa alkavat ilmetä vasta noin 8-12 kuukauden jälkeen. Joidenkin tutkimusten mukaan 50 hyppyä päivittäin pitkällä aikavälillä vaikuttaa luuston kuntoon. Kuntosalista tehoa painonhallintaan Nykytiedon mukaan kuntosaliharjoittelu, joka lisää lihasmassaa ja voimaa on yhtä tehokas 2-tyypin diabeteksen ehkäisyssä / hoidossa sekä verenpainetaudin hoidossa kuin aerobinen kestävyystyyppinen harjoittelu. Nuorilla ja työikäisillä kuntosaliharjoittelu on kuin panisi rahaa pankkiin tulevaisuutta varten ajatellen useiden aineenvaihdunta- sekä tuki- ja liikuntaelimistön sairauksien ennaltaehkäisyssä. Ikääntyvillä henkilöillä voimatyyppinen harjoittelu ylläpitää ja parantaa liikunta- ja toimintakykyä sekä tasapainoa vähentäen riskiä kaatumisiin ja mahdollisiin murtumiin. Myös osteoporoosin eli luukadon ennaltaehkäisyssä ja hoidossakin monipuolisella oikein suunnatulla kuntosali- ja liikuntaharjoittelulla on merkitystä. Lihaskuntoharjoittelun osalta suositellaan vähintään kahtena päivänä toteutettua harjoituskertaa, ei kuitenkaan kahtena peräkkäisenä päivänä. Lisäksi suositellaan 8-10 harjoitusliikettä tärkeimmille lihasryhmille. Toistoja yhdessä sarjassa on 8-12, joista viimeinen onnistuu juuri ja juuri. Tällöin saavutetaan tavoiteltu kuormitus, joka on välillä 60-80% yhden toistokerran maksimista. Sarjoja harjoitusliikkeessä on 1-3 riippuen harjoittelijan lähtötasosta. Myös kiertoharjoittelu, jossa esim. harjoituslaitteessa tehdään yksi sarja ja siirrytään välittömästi seuraavaan liikkeeseen, on myös tehokas lihas- ja kestävyystyyppinen harjoitusmenetelmä. Kierroksia voi olla 2-4. Kuntosaliharjoittelu sisältää progressiivisesti etenevän harjoitteluohjelman vapailla painoilla tai erilaisilla laitteilla. Aloittelijoiden kanatta suunnitella harjoitusohjelmia kuntosaliohjaajien kanssa, jotta harjoittelun hyöty maksimoidaan. Alussa kannattaa keskittyä tekniikkaan ja suorituspuhtauteen ja välttää liian suuria kuormituksia. Ylös, ulos ja lenkille Nykykäsityksen mukaan rasvanpolttoliikuntaa on käytännössä mikä tahansa fyysinen aktiviteetti, jossa energiankulutus kasvaa suuremmaksi kuin energiansaanti. Liikunnan tulisi olla ilon ja mielihyvän lähde ja tutkimusten valossa liikunta näyttää ehkäisevän masennusta ja ahdistuneisuutta. Liikuntaa kannattaa harrastaa, vaikka paino ei putoaisikaan oleellisesti. Pelkkä liikunnan lisääminen tuo mukanaan merkittäviä terveysvaikutuksia ja kunnon kohotessa toimintakyky elpyy ja voimat riittävät paremmin päivittäisissä askareissa. HIEROJA

28 V Y Ö H Y K E T E R A P I A N Ammattiin johtava koulutus alkaa peruskurssilla LAPPEENRANNASSA alkaen KAUSTISILLA Koulutus soveltuu lisä-/täydennyskoulutukseksi jo hoitoalalla työskenteleville esim. hierojille, kuntohoitajille sekä itsenäisenä koulutuksena vyöhyketerapeutin ammattiin tähtääville. Kurssilla tehdään paljon harjoitushoitoja. MAGNEETTITERAPIAN LYHYTKURSSI HELSINGISSÄ Kurssilla perehdytään pintamagneeteilla hoidon teoriaan, tavallisten vaivojen hoitoon hoitoesimerkkien avulla ja tehdään paljon harjoitushoitoja. Koulutukset ovat monimuotokoulutusta. Kursseilta jää kattava lähdemateriaali etäjaksoilla opiskelun tueksi. Ilm/tied. KOULUTUSKESKUS DON STIA p HIEROJA

29 Manuaalisen alan ammattilaisille suunnattuja JATKOKOULUTUKSIA sekä OSTEOPAATIN TUTKINTOON tähtäävä koulutus Osteopatiakoulu Atlaksessa saat Suomen korkeatasoisinta klassisen osteopatian opetusta suomalaisilta ja ulkomaisilta opettajilta. Voit opiskella Valviran hyväksymän osteopaatin ammattinimikkeen oman työsi ohella. Sinulla on myös mahdollisuus osallistua manuaalisen hoitotyön tekijöille suunnatuille jatkokursseille. Jatkokoulutukset on suunnattu manuaalisen alan ammattilaisille, kuten fysioterapeuteille, hierojille, lääkäreille tms. syventämään omaa ammattitaitoa. Osteopatian opinnot on suunnattu sinulle, joka haluat kokonaan uuden ammatin tai jatkokoulutusta teoriatietoihisi ja manuaalisiin taitoihisi. Osteopatiaa opiskelemalla saat käyttöösi uusia tekniikoita asiakkaan tutkimiseen ja hoitamiseen. Oppiessasi uusia osteopaattisia hoito- ja lähestymistapoja saavutat huomattavia tuloksia terapiatyössäsi. Opiskelujen aloituksen edellytyksenä on terveydenhuollon ammattilaisen tutkinto (fysioterapeutti, hieroja tai muu vastaava). Tutkinnon tulee olla käytynä loppuun viimeistään 6 kuukauden sisällä osteopatian opintojen alkamisesta. Lisätietoja opiskelusta ja hakemisesta saat osoitteesta HIEROJA

30 KELAN JÄRJESTÄMÄ VALTAKUNNALLINEN ASLAK-KURSSI VUONNA 2010 ASLAK- kurssi Koulutettujen hierojien liiton jäsenille KURSSINUMERO Kelan kuntoutusryhmässä on rekisteröity hyväksytyksi hakemanne valtakunnallinen ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutuskurssin, ASLAK-kurssi nro järjestetään Härmän Kuntokeskuksessa. Kurssille valitaan 10 kuntoutujaa ja sen jaksojen ajat ovat: Kuntoutujan jaksot Kokonaispituus yhteensä 22 vuorokautta Härmän Kuntoutus Oy laitosmuotoinen jakso 5 vuorokautta laitosmuotoinen jakso 12 vuorokautta laitosmuotoinen jakso 5 vuorokautta Tietoa ASLAK-kurssille hakeville: Valtakunnallisena järjestettäville ASLAK-kurssille hakeudutaan kaikkialta Suomesta. Hakijoilla pitää olla työterveyslääkärin laatima B-lausunto, jossa on selvitetty kuntoutustarve. Lisäksi hakijat täyttävät ja allekirjoittavat kuntoutushakemuslomakkeen KU 102,johon lisätään kurssinumero Hakemukset lähetetään hakijan omaan Kelaan. ELI TOIMI NÄIN: 1. Varaa HETI aika lääkärintarkastukseen B-todistusta varten ja jossa täytätte kaavakkeen KU 102 (muista kurssinumero). 2. Toimita lääkärintodistus ja kaavake KU 102 paikalliseen kelantoimistoosi (muista kurssinumero) 3. Ilmoita minulle toimistolle yhteystietosi ja sotutietosi kun olet hakemuksen jättänyt paikalliseen kelakonttoriisi. Tämä siksi, että voimme etsiä tietojasi jos päätöksiä ei ala kuulua ajoissa. 4. TOIMI ENNEN Vain 10 henkeä valitaan mukaan. Ota rohkeasti yhteyttä minuun toimistolle, autan mieluusti eteenpäin ja vastailen askarruttaviin kysymyksiin LISÄTIETOA: Kurssilaisille maksetaan matkat ja kuntoutuksen ajalta päiväraha. Lue kela.fi sivuilta lisää Nyt jokainen hakeutumaan jäsenistölle suunniteltuun korkeatasoiseen kuntoutukseen. Kaikki Kelan järjestämät hyväksytyt Tyk-ryhmät ja ASLAK-kurssit näkyvät internetissä kelan sivustoilla www. kela.fi/kuntoutukseen/kuntoutuskurssihaku. 28 HIEROJA

31 Martti Minna Timo Sanna Mika Leena Heikki Birgitta Kari YHTEISTYÖJÄSENET URHEILUHIEROJAT RY Puheenjohtaja: Juhani Kärkkäinen Neidonkeidas, Lohja, puh. (019) Sihteeri: Anneli Suhonen-Laakso Suurlohjankatu 24, Lohja, puh. (019) HALLITUS 2010 Martti Lahikainen (puheenjohtaja), Kuntokatu 11, Lappeenranta, puh Minna Erkkilä (Hieroja-lehden päätoimittaja), Rauhankatu 4 B 57, Kotka, puh Timo Koskenranta (toiminnanjohtaja), Ruukintie 66, Seinäjoki, puh Mika Bållstedt (varapuheenjohtaja), Piispankatu 12 A 4, Harjavalta, puh Sanna Muukka (lehden toimitussihteeri), Kuonomäentie 1, Klaukkala, puh Leena Ekman, Satamasaarentie 4 D 105, Helsinki, puh Kari Larinsaari, Kissanmaankatu 26 M 186, Tampere, puh Birgitta Laakso, Haapasaarentie 49, Sahalahti, puh Heikki Lipponen, Myllyhermannintie 25, Ylöjärvi, puh SÄHKÖPOSTIT MUOTOA: etunimi.sukunimi@khl.fi Koulutettujen Hierojien Liitto on perustettu vuonna KHL on epäpoliittinen, ammatillinen, saman alan ammatti-ihmisten yhteistyöjärjestö. Työ- ja virkaehtosopimusasiat eivät kuulu liitolle. LIITON TEHTÄVIÄ Liitto toimii yhdyssiteenä Suomessa toimivien, koulutettujen hierojien välillä ja vahvistaa heidän ammatti-identiteettiään ja imagoaan terveydenhuoltoalan ammattilaisina. Liiton tavoitteena on mm: lisätä ja pitää ajan tasalla hierojien ammattitaitoa ja -tietoa järjestämällä koulutuspäiviä ja luentoja järjestää jäsenilleen mahdollisuus yhteisiin tapahtumiin sekä opiskelun että virkistäytymisen muodossa parantaa hierojien toimintaedellytyksiä olemalla vaikuttaja- ja asiantuntijajärjestö edunvalvonnassa pitää tarvittaessa yhteyttä opetushallitukseen, terveydenhuollon oikeusturvakeskukseen ja muihin päättäviin elimiin ottaa aktiivisesti kantaa hierojan ammattitutkinnon yhdenmukaistamiseen ja näyttökokeen sisältöön MITÄ HYÖTYÄ ON LIITTOON KUULUMISESTA? Saat tarvittaessa neuvontapalvelua lakiasioissa liiton lakimieheltä (ammatinharjoittamista koskevissa asioissa neuvonta on jäsenille maksutonta) Saat Hieroja-lehden neljä kertaa vuodessa. Lehti lähetetään vain jäsenille. Voit osallistua alan koulutustilaisuuksiin jäsenetuhintaan Voit käyttää markkinoinnissasi ja toiminnassasi liiton tunnusta, joka lisää ammattilaisen imagoa ja uskottavuutta Sinulla on mahdollisuus täydennyskoulutusstipendiin Sinulla on oikeus saada EAS-passi Voit osallistua aktiivisesti liiton toimintaan ja vaikuttaa omalta osaltasi alan myönteiseen kehitykseen Voit ostaa liiton jäsentuotteita sekä itsellesi ja halutessasi mainoslahjoiksi Saat virikkeitä ja uusia kollega-ystäviä kautta maan! Voit hakeutua liiton kautta ASLAK- ja TYK-kuntoutuksiin KUKA VOI LIITTYÄ? Varsinaisiksi jäseniksi voivat liittyä hierojan tai kuntohoitajan ammattitutkinnon hyväksytysti suorittaneet, VALVIRA:n terveydenhuollon ammattihenkilöiden rekisteriin merkityt hierojat ja kuntohoitajat. Opiskelijajäseneksi voi liittyä, jos opiskelu tähtää hierojan näyttötutkintoon. Liittymisilmoitukseen tulee liittää kopio opiskelijatodistuksesta. Opiskelija saa kaikki varsinaisen jäsenen edut. Lisäksi opintopäiville voi osallistua edulliseen opiskelijahintaan. ENTÄ KUSTANNUKSET? Liittymismaksu 25 Jäsenmaksu 77 /vuosi Opiskelijajäsenmaksu 36 /opiskelukausi Eläkeläisten jäsenmaksu 10 Kannatusjäsenmaksu 77 henkilöjäseneltä ja 600 kannatusyhdistykseltä Liitto on jäseniään varten ja yhteydenotot ovat aina tervetulleita. Päivittäisistäkäytännön asioista vastaa toiminnanjohtaja, jonka puhelinaika on ma-pe Muina aikoina voit jättää viestin tai soittopyynnön puhelinvastaajaan. Soita, faksaa tai sähköpostita! KHL:n toimisto: Ruukintie SEINÄJOKI puh/fax: timo.koskenranta@khl.fi Postimerkki Koulutettujen Hierojien Liitto ry, KHL Ruukintie SEINÄJOKI HIEROJA

32 LIITTYMISKAAVAKE Sukunimi Etunimet Sotu Osoite Postinro -toimipaikka Puhelin Hierojakoulu Näyttötutkinnon vast.ottaja (koulu) Valmistumisaika (rekisteröintipivä) (Liitä oheen kopio VALVIRA:n rekisteröintitodistuksesta!) OPISKELIJA TÄYTTÄÄ: Opiskelun alkamisajankohta Suunniteltu päättyminen Liitä oheen kopio opiskelijakortista! Päiväys Allekirjoitus NIMEN- JA OSOITTEENMUUTOSKAAVAKE Sukunimi Entinen Etunimet Entinen osoite Entinen postinro -toimipaikka Uusi osoite Uusi postinro -toimipaikka Puhelin TILAAN seuraavia jäsentuotteita Lahjakortti, kuorella suomen/ruotsin. kiel. 10 kpl/pkt á 6.00 pkt Asiakaskortti 100 kpl/pkt á pkt T-paita sininen, mallistoa Clique ja Fruit of the Loom KHL:n merkki hihassa, valkoinen, S-XL á kpl KHL:n merkki niskassa, valkoinen, S-XL á kpl KHL:n mainostarra, 2-puol. ø 15,0 cm á 3.00 kpl KHL:n kullattu jäsenmerkki ø 1,5 cm á kpl Koulutettu hieroja -esite, markkinointiin 10 kpl/paketti á 3.00 kpl Julisteet A3-kokoa á 2.00 kpl Musta kangaskassi ( -painatus) á 8.00 kpl Paidat, musta ja valkoinen ( -painatus) á 8.00 kpl NYT TARJOUKSESSA T-paita sininen (hajakokoja, koot S ja L) á kpl Loput fleecet (hajakokoja) á kpl Liiton historiikki á 5.00 kpl Päytäviiri á kpl Uudistettu urheilijan venytysopas 1-4 kpl á kpl 5-10 kpl á kpl HINTOIHIN LISÄTÄÄN postitus- ja pakkauskulut! Toimitusaika n. kaksi viikkoa. Yrityksen nimi: Tilaajan nimi: Osoite: Postinro: -toimipaikka Puhelin: TILAUKSET OSOITTEELLA: Koulutettujen Hierojien Liitto, Ruukintie 66, SEINÄJOKI tai fax: (06) tai timo.koskenranta@khl.fi Muista ilmoittaa tilauksessa myös tilaajan/yrityksen nimi, osoitetiedot ja puh.nro! 30 HIEROJA

33 HIEROJAT SAUNAN LAUTEILLA Koonnut Sanna Muukka...DA-DAA-DAADA-DAADA... HIKI PINTAAN TÄYTYY SAADA... Millaista puhtia sait sieltä arkipäivän rutiineihin? Liikuntaan ja jumppaamiseen tuli uutta puhtia. Tulee enemmän mietittyä ruoka-asioita, mitä syö ja milloin. Pitää muistaa VOKKI (aika joka on varattu omaan käyttöön). Onko sinulla antaa hyviä neuvoja uusille nuorille hierojille, että miten tässä työssä pärjää/jaksaa? Kuuntele asiakasta, kuuntele käsiäsi, tee työsi niin hyvin kuin osaat. Muista lepo, lomat ja rentoutuminen, sillä emme ole koneita. Pertti Honkanen Kuka olet ja missä asut sekä kerro hieman mitä harrastat? Olen 56-vuotias hieroja Pertti Honkanen Keuruulta. Olen myös kuppari ja voice massage-terapeutti sekä teen turvehoitoja ja intialaista päähierontaa. Harrastan erityisesti kalastusta, mutta myös pyöräilyä, ruoanlaittoa, lukemista ja ristikoiden täyttöä. Mistä ja koska valmistuit hierojaksi? Olin hierojakurssilla Ikaalisten kylpylässä ja valmistuin kesällä Miten työtä teit ennen hierojan ammattia ja miksi opiskelit juuri hierojaksi? Ennen hierojaksi valmistumistani olin ravintolakokkina lähes kymmenen vuotta. Ravintolatyöhän on raskasta ja usein joku työkaveri tai tarjoilija pyysi hieromaan vähän niskaa ja/tai hartioita. Kun sitten allergian vuoksi jouduin vaihtamaan alaa, hain hierojakoulutukseen; testien mukaan suositeltiin kauppakoulua. Olet pitkään toiminut alalla, miten olet hoitanut itseäsi ja kuntoasi? Olen pyrkinyt pitämään kunnostani huolta lenkkeilemällä, pyöräilemällä, soutamalla ja liikkumalla luonnossa. Kalastus on parasta hermolepoa. Olit syksyllä Härmässä ASLAK-kuntoutuksessa? Mitä pidit siitä? Aslak oli tosi mahtavaa, kuin täysosuma lotossa. Pitäisi olla kerran vuodessa joka hierojalla. Oletko kertaakaan käynyt liiton järjestämillä valtakunnallisilla koulutuspäivillä vuosien varrella? Minkä tyyppiset luentoaiheet kiinnostavat sinua? Ja miten on, lähdetkö Tukholman risteilylle keväällä? Olen ollut liiton järjestämillä koulutuspäivillä Savossa asuessani. Luentoaiheina kiinnostavat mm. neurologia, parkissonin tauti, alzheimerin tauti, dementia. Mikä yleensä on osallistumisprosentti liiton koulutuspäivillä? Tukholman risteily on harkinnassa (polvi kuvattiin tammikuussa katsotaan miten sen kanssa menee) Miten olet kouluttanut itseäsi ja luetko ammattikirjallisuutta? Olen ollut kolme kertaa seuraamassa ruumiinavausta. Olen opiskellut mobilisoivaa hierontaa, akupunktiohierontaa, voice massage terapiaa, intialaista päähierontaa ja turvehoitoja. Teen myös perinteistä kuppausta. Lisäksi luen erilaista ammattiin liittyvää kirjallisuutta melko paljon. Mitkä asia koet tärkeimmiksi hierojan työssä ja teetkö yhteistyötä paikkakunnan muiden hierojien kanssa? Tärkeää hierojan työssä on hyvä kunto, avoin mieli, hyvä huumorintaju sekä hyvä ammattitaito. Jonkin verran on yhteistyötä kollegoiden kanssa. Kysymys johon Tuula Lehtomäki, Sastamalasta halusi kysyä sinulta: Oletko miettinyt eläkkeelle siirtymisen ikää? Teetkö kauemmin, kun tämän hetkinen eläkeikä suositus on? Olen miettinyt paljonkin eläkeasioita. Sopiva eläköitymisikä olisi mielestäni 60 v. Itse en varmaan tee töitä kauemmin kuin tämän hetkinen eläkeikäsuositus on. Toivottavasti työvälineet palvelevat/kestävät siihen asti. Kysymys, johon haluaisit vastauksen seuraavalta saunan lauteilla istujalta? Minkä ammatinharjoittaja olisit, jos et olisi hieroja? HIEROJA

34 HIEROJIEN ristikko 1/ HIEROJA