Väsymys. Väsymys on sangen yleistä, ja yleisimmin siihen löytyy syy väsyneen henkilön. mistä johtuu? ARTIKKELIT 6 HIEROJA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Väsymys. Väsymys on sangen yleistä, ja yleisimmin siihen löytyy syy väsyneen henkilön. mistä johtuu? ARTIKKELIT 6 HIEROJA 4 2009"

Transkriptio

1 ARTIKKELIT Koonnut Sanna Muukka, koulutettu hieroja Väsymys mistä johtuu? V äsymys on kehon tila, jossa energia ja elinvoimat ovat vähentyneet. Vireys palaa levolla. Väsymystä on monta lajia: fyysinen väsymys, henkinen väsymys, kyllästyminen. Väsymys on sangen yleistä, ja yleisimmin siihen löytyy syy väsyneen henkilön elintavoista tai elämäntilanteesta: liian lyhyet yöunet, liikunnan puute, runsas alkoholin käyttö, ylenmääräinen rasittuneisuus (1) tai työuupumus (2). Väsymykseen voi myös olla syynä sairaus, joka vaatii tutkimuksia ja hoitoa, esimerkiksi pitkällinen tulehdussairaus, uniapnea (3), kilpirauhasen vajaatoiminta (4), alkava diabetes (5) tai joskus syöpäsairaus sekä yleiskunnon huononeminen (6). Lyhytaikainenkin tulehdussairaus, esimerkiksi keuhkokuume, voi jättää jälkeensä usean viikon kestävän väsymyksen tulehduksen jo parannuttua. Psyykkisten sairauksien oireena voi olla poikkeuksellinen väsymys. Tavallista tämä on varsinkin masennuksen (7) yhteydessä. Krooninen väsymysoireyhtymä (8) on tila, jossa väsymys on pääasiallinen oire. Itsehoito Useimmiten väsymyksen tärkein hoito on varata riittävästi aikaa rauhallisille yöunille. Myös muut elämäntavan muutokset liikunnan lisäämiseksi, nautintoaineiden vähentämiseksi ja kiireiden ja paineiden vähentämiseksi elämässä voivat olla tarpeen. Milloin hoitoon Tutkimuksiin ja tarvittaessa hoitoon on syytä hakeutua, jos väsymys on kehittynyt hyvin nopeasti viikkojen sisällä, jos se tuntuu pitkistä yöunista huolimatta, jos esiintyy päiväaikaista nukahtelua tai jos väsymyksen lisäksi on muita oireita, kuten laihtumista, lämpöilyä tai vatsakipuja. 1. Elämäntilanteeseen liittyvät reaktiiviset häiriöt Elämäntilanteisiin liittyvillä reaktiivisilla häiriöillä tai sopeutumishäiriöillä tarkoitetaan psyykkisiä tiloja, joissa ajankohtaisten elämäntapahtumien katsotaan olevan keskeinen syy oireiden syntyyn. Oireet eivät kuitenkaan ole luonteeltaan vakava-asteisia, mutta saattavat rasittavan elämäntilanteen jatkuessa olla pitkäaikaisia. Oireet lievittyvät yleensä suhteellisen nopeasti ja viimeistään kuuden kuukauden kuluessa sen jälkeen, kun psyykkisesti rasittava elämäntilanne on korjaantunut. Elämäntilanteeseen liittyvät reaktiiviset tilat ovat oireiltaan hyvin monimuotoisia. Joskus oirekuvaa hallitsee masentuneisuus, joskus ahdistuneisuus, joskus eri- 6 HIEROJA

2 oletko horroksessa?...väsyttääkö miltei aina >> >> HIEROJA

3 >> laiset tunnereaktiot, joskus erilaiset käytösongelmat tai impulsiivisuus. Psyykkistä oireilua aiheuttavat rasittavat elämäntilanteet voivat olla hyvin erilaisia. Läheisen kuolema, hylätyksi tuleminen rakkaussuhteessa, puolison uskottomuus, taloudelliset vaikeudet ja työttömyys ovat esimerkkejä tällaisista psyykkisesti kuluttavista tai traumaattisista tapahtumista. Viime vuosina hyvin yleisesti käytetty käsite työuupumus on luonteeltaan elämäntilanteeseen liittyvä reaktiivinen häiriö, jos oireet liittyvät työelämän erilaisiin vaikeuksiin. Erilaiset elämäntilanteeseen liittyvät reaktiiviset tilat ovat hyvin yleisiä, jopa viidenneksellä kaikista psykiatrista hoitoa tarvitsevista potilaiden ongelmana on elämäntilanteeseen liittyvä erilainen oireilu. Itsehoito Elämäntilanteisiin liittyvien reaktiivisten tilojen hoidossa on tärkeintä pyrkiä korjaamaan oireita aiheuttava elämäntilanne. Toinen tapa on yrittää sopeutua tilanteeseen muuttamalla suhdettaan siihen tai opettelemalla uusi tapa viestiä toiveitaan ja tunteitaan joko puolisolleen, esimiehelleen tai työtovereilleen. Jos oireet liittyvät läheisen kuolemaan tai menetykseen, aika ja keskustelut ymmärtävien läheisten kanssa lievittävät oireita. Riittävä uni, lepo, riittävä liikunta, erilaiset rentoutumiskeinot ja harrastusten ylläpitäminen ovat tärkeitä itsehoitokeinoja. Alkoholin käyttö oireita lievittävänä aineena on usein omiaan vain pahentamaan vointia ja saattaa käynnistää alkoholin ongelmakäytön riippuvuuksineen. Milloin hoitoon Jos elämäntilanne on hankalasti muutettavissa, oireet usein pitkittyvät tai muuttuvat masennustilaksi, jatkuvaksi ahdistuneisuudeksi tai unettomuudeksi. Tällöin oireista kärsivä henkilö voi hyötyä sekä oireita lievittävistä lääkkeistä että erilaisista psykoterapioista. Hakeutuminen psykoterapiaan on erityisen hyödyllistä, jos henkilöllä on alttius reagoida toistuvasti psyykkisin oirein erilaisiin elämäntilanteisiin. Elämäntilanteisiin liittyvä toistuva ja pitkittyvä oireilu edeltää monasti myöhemmin ilmeneviä vakavampia masennustiloja. 2. Työuupumus Työuupumukseen kuuluu jatkuva uupumuksen tunne, kyynistyminen ja ammatillisen itsetunnon huonontuminen. Vaikka työuupumus ei ole sairaus, siihen liittyy paljon mielenterveydellisiä ja muita lääketieteellisiä ongelmia. Suomessa ainakin 2 % työikäisistä kärsii vakavasta työuupumuksesta ja jopa neljäsosa lievästä. Työuupumuksen kolme ulottuvuutta: a) Työuupumuksessa väsymys on jatkuvaa ja kokonaisvaltaista. Ihminen ei palaudu henkisesti vireäksi vapaa-aikanakaan. Työuupumus syntyy hitaasti ja helpottaa hitaasti, toisin kuin pelkkä stressi. b) Työuupumukseen kuuluva kyynistyminen ilmenee asenteiden koventumisena. Työhön sitoutuminen heikkenee. Työtä aletaan tehdä välinpitämättömästi. Ihmissuhdetyössä asiakkaita aletaan kohdella esineellistävästi. Usein uupunut työntekijä eristäytyy työyhteisöstä ja alkaa haaveilla työpaikan vaihdosta. c) Ammatillisen itsetunnon huonontuminen tarkoittaa riittämättömyyden tunnetta työtehtävien äärellä, jopa häpeää. Työn vastuu tuntuu musertavalta omiin kykyihin nähden. Tekemättömien töiden syyllisyys kalvaa mielessä vapaa-aikanakin. Työnteko tuntuu kadottavan merkityksensä. Altistavia tekijöitä Työuupumusta ei synny ilman työtä, mutta sille altistavat monet asiat. Lähes aina työuupumusta edeltää vastavuoroisuuden puute työyhteisössä. Vuorovaikutuksen vinoutumiseen tai vastuusuhteiden vääristymiseen voi olla monia syitä. Työntekijällä voi olla mielenterveysongelmien tai persoonallisuuden piirteiden vuoksi epärealistisia ihannoituja odotuksia työn tekemisestä. Kun odotukset ja toiveet eivät toteudu, turhautumisen kierre on lähellä. Syitä voi olla organisaatiossakin. Työn kuormitus ja suorituspaine voivat olla kohtuuttomia. Työtehtävät on ehkä määritelty ristiriitaisesti tai epämääräisesti. Huono johtajuus raunioittaa helposti vahvankin työyhteisön. Työn arvostuksen puute, joka usein johtuu huonosta johtajuudesta, altistaa henkiseen uupumukseen ja vieraannuttaa ihmiset työyhteisöstä. Oma apu Työtehtävien ja vastuukysymysten rajaaminen alkaa keskustelusta oman esimiehen kanssa. Työ ja vapaa-aika menevät monissa ammateissa joskus hieman limittäin, mutta työuupumuksessa niiden rajaa kannattaa määrätietoisesti selventää. Kun työn fyysinen tai henkinen kuormitus vaarantaa terveyttä tai turvallisuutta, ongelma on työsuojelullinen. Jos näistä vakavista asioista ei pääse avaamaan keskustelua vaikka tarvetta olisi, työpaikan vaihto voi joskus olla yksilön kannalta pienin paha. Hoito-, opetus- ja usein muussakin ihmissuhdetyössä ulkopuolisesta työnohjauksesta on apua. Jos työn rajaaminen ylipäätään tuntuu vaikealta, keskustelu esimerkiksi työterveyshuollon psykologin kanssa voi auttaa selkeyttämään tilannetta. Työuupumukseen liittyy joskus vaikeaa päihderiippuvuutta. Alkoholinkäytöstään voi pitää tukkimiehen kirjanpitoa, jota voi verrata suurkulutuksen rajoihin. Milloin lääkäriin? Jos ihminen pohtii vakavissaan, onko hän työkykyinen vai ei, asia kuuluu yleensä myös lääkärille. Jos unirytmi on häiriintynyt viikosta toiseen tai ruumiillisen väsymyksen tunne on jatkuvaa, tutkimusten ja hoidon tarvetta kannattaa selvitellä lääkärin kanssa. Työuupumukseen liittyy usein mielenterveysongelmia, varsinkin masennusta ja ahdistuneisuutta. Jos ihminen kokee kadottaneensa mielihyvän asioista, joista hän on saanut mielihyvää aiemmin elämässä, hän voi olla masentunut. Varsinkaan silloin pelkkä sairausloma ei enää riitä työuupumuksen hoidoksi. Masennus vaatii aktiivista hoitoa, liittyipä siihen työuupumusta tai ei. 3. Unenaikaiset hengityskatkot (uniapnea) Noin 10 prosentilla kuorsaavista henkilöistä esiintyy unenaikaisia hengityskatkoja (ns. obstruktiivinen uniapnea). Tällöin hengitysteiden ahtaudesta johtuva sisään hengityksen aiheuttama alipaine unen aikana tukkii kokonaan ilman virtaamisen sisäänpäin hetkellisesti. Katkoksen kesto voi olla muutamasta sekunnista jopa yli puoleen minuuttiin. Katkos päättyy nukkujan havahtumiseen, vaikkei hän aina tietoisesti herääkään. Toistuvien unenaikaisten hengityskatkosten vuoksi uni jää katkonaiseksi, ja tällainen kuorsaaja on aamulla väsynyt. Lisäksi väsymys voi päiväsaikaan olla poikkeuksellisen voimakasta ja johtaa nukahteluun. Uniapneapotilailla esiintyy kuorsauksen, hengityskatkosten ja päiväaikaisen väsymyksen lisäksi muita oireita, kuten ärtyneisyyttä, impotenssia ja muistihäiriöitä sekä monenlaisia elintoiminnan häiriöitä. Lisäksi heidän verisuonisairausriskinsä on huomattavasti kohonnut. Uniapnea lisää myös auto-onnettomuuksien ja työtapaturmien riskiä. Hoitamaton uniapnea, johon liittyy selvä vireystilan häiriö, on este ammattikuljettajana toimimiselle. Uniapnealle herkistäviä tekijöitä ovat mm. ylipaino ja lyhyt, paksu kaula. Uniapnean itsehoito Uniapnean tärkein itsehoito on laihdutus, jos uniapneasta kärsivä on ylipainoinen. Myös alkoholin käytön rajoittaminen on tarpeen. Jos kuorsaus ja hengityskatkokset esiintyvät vain selällään nukkuessa, selin makuuta voi koettaa välttää kiinnittämällä nukkuma-asun selkään esineen, joka estää selin makuuta. Milloin hoitoon Tarkempiin tutkimuksiin on syytä hakeutua, jos kuorsaus ja toisen henkilön toistuvasti toteamat hengityskatkokset aiheuttavat päiväaikaista väsymystä tai suoranaista nukahtelua ja mahdollisesti muita oireita, kuten muistihäiriöitä ja mielialavaihtelua tai yöllisiä rytmihäiriö- ja rintakiputuntemuksia. Tutkimuksiin kuuluvat yleensä nenänielun tutkimukset sekä unen rekisteröinti. Hoitona on tilanteesta riippuen perus- 8 HIEROJA

4 ...liikunta piristää >> HIEROJA

5 >> syyn hoito (laihdutus, alkoholin tai rauhoittavien lääkkeiden käytön vähentäminen, selin makuun välttäminen nukkuessa ja nenän tukkoisuuden hoito) sekä unenaikainen ylipainehengitys tai leikkaus, jossa nenänielun anatomiaa muutetaan avarammaksi. Ehkäisy Uniapnean tärkein ehkäisy on ylipainon välttäminen tai ylipainoisella laihdutus. Lisäksi tulee välttää alkoholin ja rauhoittavien lääkkeiden liiallista käyttöä. 4. Kilpirauhasen vajaatoiminta Kilpirauhasen vajaatoiminta syntyy, kun kilpirauhanen ei pysty tuottamaan normaalia määrää kilpirauhashormonia tyroksiinia. Kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastaa Suomessa runsas yksi henkilö sadasta (yli 1 %), mikä merkitsee kymmeniätuhansia potilaita. Syyt Yleisin vajaatoiminnan syy on kilpirauhasen autoimmuunitulehdus, jossa elimistössä muodostuu vasta-aineita kilpirauhasen rakenteita kohtaan. Tällöin sairaus kehittyy hitaasti kuukausien ja vuosien kuluessa. Muita syitä ovat kilpirauhasen liikatoiminnan radiojodihoito ja kilpirauhasen poisto kasvaimen yhteydessä. Tällöin vajaatoiminta kehittyy nopeammin, muutaman viikon kuluessa. Oireet Kilpirauhashormonin puute hidastaa aineenvaihduntaa, mistä seuraa väsymystä, paleluherkkyyttä, painonnousua, ummetusta, sydämen sykkeen hidastumista ja ihon kuivumista. Usein esiintyy turvotusta silmissä, kasvoissa ja säärissä. Oireet alkavat yleensä hitaasti ja pahenevat hiljalleen kuukausien tai vuosien aikana. Hoito Sairauteen ei voi elintavoilla tai muulla itsehoidolla vaikuttaa. Vajaatoiminta todetaan yksinkertaisella verikokeella. Hoitona on tyroksiinihormoni, jota nautitaan tabletteina kerran päivässä. Sen avulla oireet väistyvät muutamassa viikossa. 5. Diabetes Diabeteksen määritelmänä on, että verensokeri eli veriplasman glukoosipitoisuus on pysyvästi yön paaston jälkeen 7,0 mmol/l tai sitä suurempi. Normaalin verensokerin yläraja on 6,0 mmol/l. Jos paastoverensokeri on välillä 6,1 6,9 mmol/l, tilaa kutsutaan heikentyneeksi paastosokeriksi. Diabeteksen toteamisessa voidaan tarvittaessa käyttää myös glukoosikoetta ( sokerirasituskoetta ), jossa verensokeri mitataan kaksi tuntia sen jälkeen, kun nautittu 75 grammaa glukoosia. Jos kahden tunnin arvo on yli 11 mmmol/l, on kyseessä diabetes. Jos kahden tunnin arvo on välillä 7,8 11,0 mmol/l, tilaa nimitetään heikentyneeksi glukoosin siedoksi. Diabeteksen yleisyys Vuosina tehdyssä laajassa väestötutkimuksessa tyypin 2 diabetes oli sadasta vuotiaasta suomalaisesta miehestä 16:lla ja naisesta 11:lla. Sen lisäksi suunnilleen yhtä monella todettiin heikentynyt paastosokeri tai heikentynyt sokerinsieto, jotka ovat merkkejä häiriintyneestä sokeriaineenvaihdunnasta ja kehittyvät hoitamattomina diabetekseksi. Diabeteksen hoito Diabeteksen hoidon päätavoite on saada verensokeri mahdollisimman normaalille tasolle. Verensokeriin vaikuttavat ruokavalio ja liikunta ja sitä voidaan alentaa diabeteslääkkeillä. Niitä ovat insuliini ja useilla eri tavoin vaikuttavat, suun kautta käytettävät lääkkeet. Tyypin 1 diabeteksessa insuliini on ainoa diabeteslääke alusta lähtien. Tyypin 2 diabeteksessa, jos se saadaan kiinni varhaisvaiheessaan, ei lääkehoitoa välttämättä alussa tarvita lainkaan, jos laihduttaminen ja liikunnan lisääminen pitävät verensokerin normaalina. Tarvittaessa mukaan lisätään suun kautta käytettäviä lääkkeitä. Ajan mittaan tarvitaan yleensä yhtä aikaa useita eri lääkkeitä, myös insuliinia. Hoidon vaikutusta verensokereihin seurataan sokerihemoglobiinilla. Hoitosuosituksen mukaan sokerihemoglobiiniarvon tavoitearvot ovat seuraavat: ruokavaliohoidolla normaalialueella eli alle 6 % lääkehoidon aikana alle 6,5 % alle 7,0 %, jos hoidon aikana esiintyy haittaavasti liian alhaisia verensokeriarvoja eli hypoglykemiaa. Verensokeriarvon lisäksi kiinnitetään huomiota sydänja verisuonitautien ehkäisyyn, koska niiden vaara on huomattavasti suurentunut. Tällöin käytetään veren hyytymistä estävää asetyylisalihappoa ( sydänaspiriini ) ja usein verenpainetta ja veren kolesterolia alentavia lääkkeitä. Diabeteksen ehkäisy Tyypin 1 diabetekseen ei toistaiseksi ole olemassa ehkäisevää hoitoa, mutta sitä tutkitaan aktiivisesti. Tyypin 2 diabetesta voidaan tehokkaasti ehkäistä painonhallinnalla ja liikunnalla. Normaalipainon säilyttäminen voi lykätä diabeteksen puhkeamista useita kymmeniä vuosia. Ehkäisevät toimet ovat erityisen tärkeitä silloin, kun diabeteksen riski on tavallista suurempi. Tällaisessa vaarassa ovat henkilöt, joiden isällä tai äidillä on tyypin 2 diabetes, ja naiset, joilla on ollut raskauden aikainen diabetes (gestaatiodiabetes). Suomalaisen laajan tutkimuksen perusteella jo muutaman kilon laihtuminen ehkäisee tehokkaasti diabeteksen syntyä korkean riskin henkilöillä. 6. Huonokuntoisuus Huonokuntoisuus on yleinen oire. Heikko fyysinen suorituskyky ilmenee rasitustilanteessa hengästymisenä tai uupumisena. Toisaalta huono kunto, joka usein yhdistyy ylipainoon, voi myös heijastua jaksamiseen ja aloitekykyisyyteen yleisemminkin. Nopea kunnon huonontuminen voi olla seurausta sairaustilasta. Tällöin huonoon kuntoon liittyy usein muitakin oireita. Vanhoilla ihmisillä vähäinenkin sairaus voi nopeasti heikentää kunnon. Syyt Yleisin syy huonoon fyysiseen kuntoon on yksinkertaisesti liikunnan puute sekä tähän mahdollisesti liittyvä ylipaino tai tupakointi. Kun elimistön hapen tarve rasituksessa lisääntyy, harjoituksen puutteessa oleva verenkiertoelimistö ei jaksa kuljettaa lihaksille riittävästi happea. Myös lukuisat sairaudet, jotka vaikuttavat keuhkoihin, sydämeen, verisuoniin, veren hapenkuljetuskykyyn tai yleisesti elintoimintoihin, voivat aiheuttaa kunnon huononemista tai hengästymistä. Tulehdussairauksiin liittyy lisäksi usein lämpöilyä tai jäsensärkyjä, keuhkojen sairauksissa hallitsee hengenahdistus, sydämen sairauksissa tähän voi liittyä rintakipu ja syöpäsairauksiin voi liittyä paikallisoireita tai yleistä riutumista. Aineenvaihduntasairaudet, kuten diabetes ja kilpirauhasen sairaudet voivat alkuun ilmetä kunnon huononemisena. Huonokuntoisuuden tunne ja aloitekyvyttömyys voivat olla oireena myös masennustilasta. Itsehoito Jos huonokuntoisuus on kehittynyt hitaasti eikä siihen liity rasituksessa tuntuvaa rintakipua tai hengenahdistusta, on turvallista aloittaa kunnon kohottaminen lisäämällä liikuntaa ja tarpeen mukaan muuttamalla elintapojaan lopettamalla tupakointi ja vähentämällä ylipainoa. Fyysisen rasituksen tulee olla säännöllistä vähintään kolmasti viikossa tapahtuvaa noin puolen tunnin kestoista, jonka aikana sydämen syketaajuus on noin % henkilökohtaisesta maksimisykkeestä. Milloin lääkäriin? Äkillisesti romahtanut kunto ilman tavallisia oireita (esimerkiksi hengitystietulehdus) voi olla merkki saman vuorokauden aikana hoitoa vaativasta sairaudesta. Vanhoilla ihmisillä melkein mikä tahansa sairaus, jopa riittämätön juominen voi romahduttaa fyysisen kunnon. Tällöin on aina hakeuduttava lääkäriin syyn selvittämiseksi ja tilanteen korjaamiseksi. Lievästikin huonontunut yleiskunto edellyttää lääkärin tutkimuksia lähipäivinä, jos esimerkiksi fyysinen suorituskyky heikkenee melko nopeasti eli muutamassa viikossa. Mahdollisten selviteltävien sairauksien kirjo on laaja, mutta oireiden kartoituksella ja melko yksinkertaisillakin laboratoriotutkimuksilla voidaan usein selvittää, onko kyse sairaudesta vai liikunnan puutteesta. >> 10 HIEROJA

6 HIEROJA

7 >> 7. Masentuneisuus Masentuneisuus tarkoittaa alentunutta mielialaa, joka ilmenee asteesta riippuen alakuloisuutena, surumielisyytenä, ärtyisyytenä, toivottomuutena tai merkityksettömyyden ja tyhjyyden tunteena. Ohimenevä masentuneisuus on erilaisiin pettymyksiin ja menetyksiin liittyvä luonnollinen tunnetila. Ohimenevää masentuneisuutta ei tarvitse hoitaa. Jos masentuneeseen mielialaan liittyy pidemmän aikaa unettomuutta, väsymystä, vähäenergisyyttä ja kyvyttömyyttä tuntea mielihyvää, kyse voi olla vakavasta masennustilasta tai pitkäaikaisesta masentuneisuudesta. Masennustilan oireet Masennustiloissa keskeinen oire on masentunut mieliala tai selvästi vähentynyt mielenkiinto tai mielihyvä. Oire vaivaa suurimman osan päivästä yhtäjaksoisesti vähintään kahden viikon ajan. Masennustilassa ei kuitenkaan ole kyse pelkästä alentuneesta mielialasta tai mielenkiinnosta, sillä varsinaisen masennustilan diagnosointi edellyttää myös useita samanaikaisia muita oireita. Tällaisia masennustilalle ominaisia oireita ovat merkittävä painon lasku tai nousu, unettomuus tai lisääntynyt unen tarve, lähes päivittäinen väsymys tai voimattomuus, liikkeiden ja mielen hidastuminen tai kiihtyneisyys, arvottomuuden tai kohtuuttomat syyllisyyden tunteet, vaikeudet ajatella, keskittyä tai tehdä päätöksiä, kuolemaan liittyvät mielikuvat tai itsemurha-ajatukset. Masennusoireisiin liittyy usein eriasteista ahdistuneisuutta sekä alkoholin lisääntynyttä käyttöä. Hetkellinen tai lyhytaikainen masentunut mieliala tai suru reaktiona erilaisiin pettymyksiin tai menetyksiin ei siis ole osoitus masennustilasta. Masennustilassa mielialan muutos ja siihen liittyvät oireet saattavat kestää yhtäjaksoisesti viikkoja, kuukausia, joskus vuosiakin. Eriasteiset masennustilat ovat hyvin yleisiä. Lievistä masennustiloista kärsii noin 10 15%, vakavista masennustiloista noin 5 % ja psykoottisista depressioista vajaa 1 % aikuisväestöstä. Erilaisia masennustiloja Oirekuvan vakavuuden mukaan voidaan erotella lievät, keskitasoiset, vakava-asteiset ja psykoottiset masennustilat. Lievässä depressiossa oireet haittaavat vain hieman ammatillista tai sosiaalista toimintaa tai ihmissuhteita, vaikeassa muodossa oireita on runsaasti ja ne haittaavat merkittävästi toimintakykyä tai ihmissuhteita. Psykoottisissa masennustiloissa henkilöllä ilmenee harhaluuloja tai syyttäviä kuuloharhoja, joiden sisältö koostuu depressiivisistä aiheista. Oirekuvan luonteen mukaan voidaan masennustiloista voidaan erottaa myös melankoliset (synkkämieliset), epätyypilliset depressiot sekä talvikuukausina ilmenevä kaamosmasennus. Itsehoito Masennustiloista kärsivän, hänen läheistensä ja työtovereittensa on tärkeätä ymmärtää depression moniulotteinen luonne. Etenkin vähänkin vakavat ja toistuvat masennustilat eivät ole tahdonalaisia tiloja, niistä ei voi toipua ryhdistäytymällä. Vaikka masennustiloihin ja masennusalttiuteen voikin pidemmällä aikavälillä vaikuttaa erilaisin psykologisen keinoin, vakavasti masentuneelle annetut kehotukset ryhdistäytyä monasti vain pahentavat masennustiloista kärsivien syyllisyyden ja huonommuuden tunteita. Masentuneen ihmisen eristäytyminen ja passivoituminen ovat kuitenkin omiaan sekä ylläpitämään että syventämään depressiota. Tämän vuoksi masennuksen itsehoidossa on tärkeää pyrkiä välttämään sosiaalinen eristäytyminen ja pitää kiinni erilaisista päivärutiineista, liikunnasta ja muista harrastuksista. Masennuksen luonnetta ymmärtävien läheisten ja ystävien tuki voi tällöin olla ensiarvoisen tärkeää. Säännöllisen liikunnan on osoitettu olevan lääkehoidon ja psykoterapioiden veroinen keino ainakin lievempien depressioiden hoidossa. Milloin hoitoon? Masennuksen pitkittyessä tai syventyessä on aina viisasta kääntyä lääkärin, psykiatrin tai psykoterapeutin puoleen. Depressioiden monimuotoisuuden vuoksi lääkehoidon ja erilaisten psykoterapioiden osuus vaihtelee suurestikin eri henkilöillä ja eri tilanteissa. Etenkin vakava-asteisimmilla depressiotiloilla on huomattava alttius toistua, jonka vuoksi masennustilasta toipuneen on usein viisasta ylläpitää hyvinvoivanakin vähintään harvajaksoista hoitokontaktia omaan lääkäriin, psykiatriin tai psykoterapeuttiin. Tämä on tärkeää sen vuoksi, että masennustilan mahdollisesti uusiutuessa hoitoon hakeutuminen usein tarpeettomasti pitkittyy, ellei henkilö ylläpidä hoitokontaktia oireettomassakin vaiheessa. Toivuttuaan masennustilasta kannattaa aina myös harkita pitempiaikaisen tiiviin psykoterapian aloittamista, koska sen avulla masennusaltis voi vapautua depressiota laukaisevista tai ylläpitävistä ajatusmalleista ja tunnemuistoista. 8. Pitkäaikainen väsymysoireyhtymä Pitkäaikaisella tai kroonisella väsymysoireyhtymällä tarkoitetaan kuukausia ja usein vuosia kestävää väsymystilaa ja väsymysalttiutta, joihin samalla liittyy yksi tai useampia ruumiillisia oireita, kuten lihaskipu, huimaus, päänsärky, unettomuus ja ärtyneisyys. Jatkuvia väsymystiloja, joihin liittyy ruumiillisia oireita, on aikaisemmin kutsuttu neurasteniaksi. Pitkäaikainen kipuoireyhtymä eli kipuhäiriö muistuttaa oirekuvaltaan pitkäaikaista väsymystilaa, mutta siinä kivut tai säryt ovat väsymyksen asemasta pääasiallinen oire. Jatkuva ärtymys ja siihen liittyvät oireet tai niiden voimakkuus eivät selity ainakaan kokonaan minkään tunnetun ruumiillisen sairauden perusteella. Pitkäaikaiset väsymystilat ovat suhteellisen yleisiä, sillä ainakin 1 2 % aikuisväestöstä kärsii niistä. Ne aiheuttavat huomattavaa kärsimystä ja toimintakyvyn heikentymistä. Pitkäaikaisen väsymysoireyhtymän syitä ei tunneta. On varsin mahdollista, että monet eri syyt johtavat kroonisen väsymysoireyhtymän kehittymiseen ja että eri henkilöillä jatkuvan väsymyksen syyt ovat erilaisia. Joskus jatkuva väsymystila kehittyy vaikean tai pitkäaikaisen ruumiillisen sairauden seurauksena. Väsymys jatkuu, vaikka sairauden pitäisikin olla jo ohi. Joidenkin teorioiden mukaan jatkuva väsymystila voisi olla tiettyjen virusinfektioiden seuraus. Joskus kyseessä voi olla pitkäaikainen masentuneisuus tai hoitamaton masennustila. Osalla erilaiset traumaattiset tunnemuistot saattavat olla kroonisten kiputilojen taustalla. Kroonisista kiputiloista kärsivät ovat kokeneet lapsuudessaan selvästi keskimääräistä useammin erilaisia traumaattisia kokemuksia, kuten väkivaltaa tai seksuaalista hyväksikäyttöä. Itsehoito ja hoito Väsymystilan jatkuessa vähänkin pitempään on aina syytä kääntyä lääkärin puoleen, koska oireiden taustalla voi aina olla jokin hoidettavissa oleva ruumiillinen sairaus tai masennustila. Jos väsymystilan taustalta ei löydetä hoidettavaa ruumiillista tai psykiatrista sairautta ja tilan katsotaan olevan luonteeltaan taustaltaan tuntematon pitkäaikainen väsymystila, ei väsymyksen hoitoon ole olemassa mitään erityistä hoitoa. Fyysisen kunnon kohentaminen ja ylläpitäminen lievittävät usein oireita. Osa pitkäaikaisesta väsymystilasta kärsivistä hyötyy masennuslääkkeiden käytöstä, vaikka ei kärsisikään masennustilasta tai masentuneisuudesta. Uni- ja ahdistuslääkkeiden säännöllistä ja pitkäaikaista käyttöä tulee mahdollisuuksien mukaan välttää, koska ne yleensä lisäävät väsymysoireita. Jos erilaiset ristiriidat tai traumaattisten kokemusten muistot ovat pitkäaikaisen väsymyksen taustalla, väsymysoireyhtymästä kärsivät henkilöt voivat hyötyä asianmukaisesta psykoterapiasta. Säännöllinen ja turvaa antava hoitosuhde myötäelävään omalääkäriin vähentää kroonisen väsymysoireyhtymän aiheuttamaa kärsimystä. Sisäisen turvallisuuden tunteen kannalta on tärkeä aika ajoin pois sulkea mahdolliset ruumiilliset sairaudet väsymyksen syinä. Lähde: 12 HIEROJA

8 ...ruokavalio kuntoon HIEROJA

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Saneerausyrittäjälle tietoa & puhelinnumeroita

Saneerausyrittäjälle tietoa & puhelinnumeroita Tietojen kokoaja: Tiina Brandt, Vaasan yliopisto, Johtamisen yksikkö Saneerausyrittäjälle tietoa & puhelinnumeroita Usealle yrittäjälle saneeraus on henkisesti todella raskasta aikaa. Tähän on koottu tietoa

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveyden häiriöt Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes - mitä se on?

Tyypin 2 diabetes - mitä se on? - mitä se on? sokeriaineenvaihdunnan häiriö usein osa metabolista oireyhtymää vahvasti perinnöllinen kehittyy hitaasti ja vähin oirein keski-ikäisten ja sitä vanhempien sairaus? elintavoilla hoidettava

Lisätiedot

ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI

ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI apulaisylilääkäri Sari Leinonen P-KSSK, riippuvuuspoliklinikka 25.4.2013 1 Alkoholi ja mielialan säätely yleisesti käytössä iloisen mielialan saavuttaminen harmituksen

Lisätiedot

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT Oikeat ruokailutottumukset Riittävä lepo Monipuolinen liikunta Miksi pitäisi liikkua? Liikunta pitää kuntoa yllä Liikkuminen on terveyden antaa mielihyvää ja toimintakyvyn kannalta ehkäisee sairauksia

Lisätiedot

Työssä muistaminen -kysymyssarja

Työssä muistaminen -kysymyssarja Työssä muistaminen -kysymyssarja Kysymyssarja sopii apuvälineeksi muistinsa ja keskittymisensä toiminnasta huolestuneen potilaan tarkempaan haastatteluun. Kysely antaa potilaalle tilaisuuden kuvata tarkentaen

Lisätiedot

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari MASENNUS Ensiapua annetaan ennen kuin lääketieteellistä apua on saatavilla 1 PÄÄMÄÄRÄT mitä masennus on, esim. suhteessa suruun miten masennus ilmenee masentuneen ensiapu 2 MASENNUKSEN VAIKEUSASTE

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ei oleellinen. Tämä on geneerinen hakemus. Valmisteyhteenveto noudattaa alkuperäisvalmisteen

Lisätiedot

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet.

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet. Yleinen luulo on, että syy erektiohäiriöön löytyisi korvien välistä. Tosiasiassa suurin osa erektiohäiriöistä liittyy sairauksiin tai lääkitykseen. Jatkuessaan erektiohäiriö voi toki vaikuttaa mielialaankin.

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari 29.9.2014 Suvi Piironen Asiantuntija SOS- kriisikeskus Elämän monet kriisit Jokainen kohtaa kriisejä elämänsä aikana Kriisiksi

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.

Lisätiedot

Näin elämme tänään kuinka voimme huomenna?

Näin elämme tänään kuinka voimme huomenna? Näin elämme tänään kuinka voimme huomenna? Yrittäjälääkäri Ville Pöntynen 22.1.2015 Lupauksen toiminta-ajatukset Hoidamme ja ennaltaehkäisemme sairauksia sekä työ- ja toimintakyvyn laskua lääketieteen,

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.

Lisätiedot

Traumat ja traumatisoituminen

Traumat ja traumatisoituminen Traumat ja traumatisoituminen Elina Ahvenus, psykiatrian erikoislääkäri Kidutettujen Kuntoutuskeskus Luennon runko Trauman käsitteestä Traumatisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä Lapsuuden traumojen vaikutuksista

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on

Lisätiedot

Konkret om sömnapné. Vad bör göras?

Konkret om sömnapné. Vad bör göras? Konkret om sömnapné. Lohja 16.11.2011 Pia Andersson ResMed Finland Oy Vad bör göras? Pia Andersson ResMed Finland Oy Normaali uni 1. 1 Hereillä olo 2. 2 Perusuni S1-S4 (Non-REM tai NREM) 3. 3 Vilkeuni

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Virkeä ja terve kuljettaja 1 Virkeä ja terve kuljettaja Ammattikuljettajalla riittävä uni ja lepo, säännöllinen

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden

Lisätiedot

Onko sinulla sairauden riski? Helppokäyttöinen opas, jonka avulla voit selvittää riskisi sairastaa uniapneaa

Onko sinulla sairauden riski? Helppokäyttöinen opas, jonka avulla voit selvittää riskisi sairastaa uniapneaa Onko sinulla sairauden riski? Helppokäyttöinen opas, jonka avulla voit selvittää riskisi sairastaa uniapneaa Uniapnean arviointiopas: selvitä sairauden riskisi a Ylset merkit ja oireet b Mikä on uniapnea?

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita?

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? Ahdistaako henkeä? Tärkeää tietoa keuhkoahtaumataudista Keuhkoahtaumatauti kehittyy useimmiten tupakoiville ihmisille. Jos kuulut riskiryhmään tai sairastat

Lisätiedot

Oireet päivällä. a Uniapnean yleiset merkit ja oireet

Oireet päivällä. a Uniapnean yleiset merkit ja oireet a Uniapnean ylset merkit ja oireet Usmmat ihmiset vät tiedä, onko hllä uniapnea. Sairauden huomaa usn vuodekumppani, joka havaitsee oireet. Oireet päivällä Nukahtelu kesken rutiinitoimien Päänsärky aikaisin

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja

Lisätiedot

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002 1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

Osteoporoosi (luukato)

Osteoporoosi (luukato) Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua

Lisätiedot

21.10.2015. Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015

21.10.2015. Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015 Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015 Kansanterveydellinen ja -taloudellinen merkitys suuri: työkyvyttömyys eläköityminen itsemurhakuolleisuus (n. 20 x riski) Suomessa

Lisätiedot

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Terveystietoa ja fysiikkaa 3h/vko Terveystiedon osaamiskokonaisuus ja ammattipätevyystunnit. Taulukon jälkeisessä osiossa on tummennettu ne ammattipätevyysosat,

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Terveelliset elämäntavat

Terveelliset elämäntavat Terveelliset elämäntavat (lyhyt ohje/ Duodecim Terveyskirjasto) Ravinto Kasviksien, hedelmien ja marjojen runsas käyttö Viljatuotteet kuitupitoisia täysjyvävalmisteita Maito- ja lihatuotteet rasvattomina

Lisätiedot

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen Tuettava kriisissä 6.3.2015 Eija Himanen Kriisi Elämään kuuluu muutosvaiheita: Lapsuuden kodista poismuutto, parisuhteeseen asettuminen, lasten syntymät jne., ns. normatiiviset kriisit. Akuutteja kriisejä

Lisätiedot

NÄKÖKULMIA ELÄMÄNLAADUSTA. MIELEN JA DIABETEKSEN MONINAISET YHTEYDET. Helena Nuutinen, PsL, YTM, terveyspsykologian erikoispsykologi

NÄKÖKULMIA ELÄMÄNLAADUSTA. MIELEN JA DIABETEKSEN MONINAISET YHTEYDET. Helena Nuutinen, PsL, YTM, terveyspsykologian erikoispsykologi NÄKÖKULMIA ELÄMÄNLAADUSTA. MIELEN JA DIABETEKSEN MONINAISET YHTEYDET Helena Nuutinen, PsL, YTM, terveyspsykologian erikoispsykologi Suomen Diabetesliitto/Yksi-elämä-hankkeet Diabetesfoorumi 2013 Onko mieli

Lisätiedot

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI Tunne pulssisi Estä aivoinfarkti Tiedätkö, lyökö sydämesi, kuten sen pitää? Onko sydämen syke säännöllinen vai epäsäännöllinen? Epäsäännöllinen

Lisätiedot

Luottamushenkilöiden jaksaminen. Työympäristöseminaari Murikka 27.5.2014

Luottamushenkilöiden jaksaminen. Työympäristöseminaari Murikka 27.5.2014 Luottamushenkilöiden jaksaminen Työympäristöseminaari Murikka 27.5.2014 Mistä voin itse huolehtia? Varmista osaamisesi: Murikan kurssit! Hyödynnä vertaistuki: työpaikan luottamushlöt, ammattiosasto Nuku

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes sairautena

Tyypin 2 diabetes sairautena Tyypin 2 diabetes sairautena Liisa Hiltunen / PPSHP Diabetes Sokeriaineenvaihduntahäiriö, jossa häiriö insuliinihormonin erityksessä ja/tai toiminnassa, mistä johtuen verensokeri kohoaa usein häiriöitä

Lisätiedot

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö Omaishoitajan voimavarat Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö 1 Omaishoitajan karikot * Byrokratia * Velvoittava sitoutuminen * Avun vastaanottamisen vaikeus * Ammattilaisten

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

LYHYESTI JA SELKEÄSTI SININAUHA-JULKAISUT MASENNUS. Tietoa masennuksesta ja sen hoidosta

LYHYESTI JA SELKEÄSTI SININAUHA-JULKAISUT MASENNUS. Tietoa masennuksesta ja sen hoidosta LYHYESTI JA SELKEÄSTI 1 SININAUHA-JULKAISUT MASENNUS Tietoa masennuksesta ja sen hoidosta 2 Kirjoittajat ja Sininauhaliitto Teksti ja selkomukautus: Irene Komu ja Sirpa Pöllönen, Sininauhaliitto / Esteetön

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE. Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo

OMAHOITOLOMAKE. Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo OMAHOITOLOMAKE Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo OTA VASTAANOTOLLE MUKAAN: Täytetty omahoitolomake + lääkelistasi

Lisätiedot

Henkilöstön voimavarakartoituskysely

Henkilöstön voimavarakartoituskysely Henkilöstön voimavarakartoituskysely HENRY Foorumi 3.11.2004 Henkilöstön voimavarakartoitus Laaja-alainen kyselykartoitus Perustuu tieteelliseen tutkimukseen Hyödyntää uusinta tietotekniikkaa Tuloksia

Lisätiedot

Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko?

Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko? Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko? Juuri tänään Kohtaa sairaus nimeltä alkoholismi Riippuvuussairauden käsite Sairauden eteneminen ihmisen käytöksenä Tunnistamisen mahdollisuudet ja mahdottomuudet

Lisätiedot

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Aku Kopakkala johtava psykologi Masennus on sairaus, joka tappaa aivosoluja -

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Yleisyydestä WHO 2014: itsemurha on nuoruusikäisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy (1. liikenneonnettomuudet, 2.

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI. POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan

AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI. POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan Mikä on diabetes? Diabetes on tila, jossa elimistön on vaikea muuttaa nautittua ravintoa energiaksi Diabeteksessa veressä on liikaa glukoosia

Lisätiedot

Joka viidennen aikuisen vaiva

Joka viidennen aikuisen vaiva Kuiva suu ei laula. Joka viidennen aikuisen vaiva Suun kuivuus (kserostomia) johtuu alentuneesta syljen erityksestä ja hoitamattomana horjuttaa ihmisen koko yleisterveyttä ja hyvinvointia. Suun kuivumisesta

Lisätiedot

Terveystieto, minimipaketti

Terveystieto, minimipaketti Terveystieto, minimipaketti Opiskelijan nimi: Ryhmä: Tekijä Miia Siukola Koulutuskeskus Sedu Lehtori, liikunta ja terveystieto Lähteet Kalaja S, Länsikallio R, Porevirta J, Tanhuanpää S. 2010: Lukion terveystieto,

Lisätiedot

Koululaisten lepo ja uni

Koululaisten lepo ja uni Koululaisten lepo ja uni Hyvinvoinnin kolmio tasapainoon ravinto lepo liikunta 1 Lepo ja rentoutuminen Mikä on lepoa ja rentoutumista, mikä taas ei? Jokaisella on oma tapansa levätä ja rentoutua. Kauhuelokuvan

Lisätiedot

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden

Lisätiedot

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014 Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mielialan arviointi mittareiden avulla -taustaa Masennusoireilu on väestötasolla

Lisätiedot

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ Käypä hoito suositus 2010. Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito Taustatietoa muistisairauksista Kansantauti yli 120 000 ihmistä, joilla on etenevä muistisairaus

Lisätiedot

JAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö

JAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö JAKSAMISEN EVÄÄT Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö TYÖHYVINVOINTI JA TUOTTAVUUS (PLUS) Hyväkuntoinen henkilöstö Hyvä osaaminen, kehittämisinto Henkilöstön korkea

Lisätiedot

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ Käypä hoito suositus 2010. Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito Taustatietoa muistisairauksista Kansantauti yli 120 000 ihmistä, joilla on etenevä muistisairaus

Lisätiedot

Somaattisen sairauden poissulkeminen

Somaattisen sairauden poissulkeminen Psykoosit Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt ongelma, jossa ihmisellä on heikentynyt kyky erottaa aistien kautta tulevat ärsykkeet omista mielikuvista vaikeus erottaa, mikä

Lisätiedot

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Itsemurhat Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ITSEMURHA

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn

Lisätiedot

NUORTEN MASENNUS. Tietoa nuorille ja heidän perheilleen

NUORTEN MASENNUS. Tietoa nuorille ja heidän perheilleen NUORTEN MASENNUS Tietoa nuorille ja heidän perheilleen 1 LL Linnea Haarasilta Dos Mauri Marttunen Kansanterveyslaitos, Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto 2000 Kuvat: Jonna Vuokola 2 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan.

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. ENERGIAINDEKSI 23.01.2014 EEMELI ESIMERKKI 6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. Stressitaso - Vireystila + Aerobinen

Lisätiedot

Muistisairaudet 23.10.13

Muistisairaudet 23.10.13 Muistisairaudet 23.10.13 Muistaminen on aivojen tärkeimpiä tehtäviä Kaikki älyllinen toiminta perustuu tavalla tai toisella muistiin Muisti muodostaa identiteetin ja elämänhistorian Muistin avulla tunnistamme

Lisätiedot

ONKO KOIRASI YLIPAINOINEN? TIETOA KOIRAN PAINONHALLINNASTA

ONKO KOIRASI YLIPAINOINEN? TIETOA KOIRAN PAINONHALLINNASTA ONKO KOIRASI YLIPAINOINEN? TIETOA KOIRAN PAINONHALLINNASTA YLIPAINO ON TERVEYSRISKI Koirien ylipaino on kasvava ongelma. Yhä useampi eläinlääkärin vastaanotolle tuleva koira on ylipainoinen tai lihava.

Lisätiedot

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala Fyysinen kunto Terveystieto Anne Partala Miksi liikuntaa? Keho voi hyvin Aivot voivat hyvin Mieliala pysyy hyvänä Keho ja mieli tasapainottuu Liikunta tuo tyydytystä Yksi hyvinvoinnin peruspilari Ihminen

Lisätiedot

Lähes kaikki iäkkäät käyttävät jotain lääkettä, joko resepti- ja/tai itsehoitolääkkeitä Lähes 40% yli 74 vuotiaista käyttää yli viittä

Lähes kaikki iäkkäät käyttävät jotain lääkettä, joko resepti- ja/tai itsehoitolääkkeitä Lähes 40% yli 74 vuotiaista käyttää yli viittä LT Marja Aira Helsinki 19.9.2013 Lähes kaikki iäkkäät käyttävät jotain lääkettä, joko resepti- ja/tai itsehoitolääkkeitä Lähes 40% yli 74 vuotiaista käyttää yli viittä reseptilääkettä Vuonna 2011 65 84-vuotiaista

Lisätiedot

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen Liite I 3 Aine: Propyyliheksedriini Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen ottamista kauppanimi Saksa Knoll AG Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany Eventin 4 Aine Fenbutratsaatti

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti 2007

Keuhkoahtaumatauti 2007 Keuhkoahtaumatauti 2007 Maailmanlaajuisesti jopa 16 miljoonaa ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 56 85 prosenttia tautitapauksista saattaa olla diagnosoimatta (Kinnula,

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa

Lisätiedot

Mielenterveys työelämässä

Mielenterveys työelämässä Mielenterveys työelämässä 11.6.2009 Mika Vuorela, Mielenterveyden keskusliitto Vastaajat Potilaita 411 kpl 101 ilmoitti sairastavansa skitsofreniaa 85 kaksisuuntaista mielialahäiriötä 104 vakavaa masennusta

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Lähteenä: 65-vuotiaiden aikuisneuvolan tutkimustiedot & Sosioekonomiset terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 16.6.2011 geriatrian ylilääkäri

Lisätiedot

TieToa päihteistä ikäihmisille

TieToa päihteistä ikäihmisille Tietoa päihteistä IKÄIHMISILLE Tässä oppaassa kerrotaan alkoholin ja tupakan vaikutuksista kehoon, mieleen ja ympäristöön. Suomessa v. 2008 käytettiin puhdasta alkoholia 12,5 litraa jokaista yli 15-v.

Lisätiedot

FORMARE 2015. Tulosten tulkinta sekä harjoitusmuotoja ja niiden vaikutukset kehoon

FORMARE 2015. Tulosten tulkinta sekä harjoitusmuotoja ja niiden vaikutukset kehoon FORMARE 2015 Tulosten tulkinta sekä harjoitusmuotoja ja niiden vaikutukset kehoon Yleistä ForMaresta 50 laskutus. Tulee toukokuun aikana. Vastuu tehkää parhaanne, olkaa aktiivisia. Tämä on ainutlaatuinen

Lisätiedot

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

PÄIVÄ MIELEN HYVINVOINNILLE 23.3.2011

PÄIVÄ MIELEN HYVINVOINNILLE 23.3.2011 PÄIVÄ MIELEN HYVINVOINNILLE 23.3.2011 Lohjan sairaanhoitoalueella eri mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys aikuisväestössä Depressiota potevia naisia 2.400 (8,2 %) Depressiota potevia miehiä 1.300 (4,5

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala SYDÄMEN VAJAATOIMINTA - OPAS POTILAALLE. Sisätautien vuodeosasto B5

Tampereen kaupunki Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala SYDÄMEN VAJAATOIMINTA - OPAS POTILAALLE. Sisätautien vuodeosasto B5 Tampereen kaupunki Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala SYDÄMEN VAJAATOIMINTA - OPAS POTILAALLE Sisätautien vuodeosasto B5 Sydämen vajaatoiminta Sydämen vajaatoiminnan taustalla on useita erilaisia sydän-

Lisätiedot

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009 JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajan toiminnan ja käyttäytymisen yhteys stressiin, palautumiseen ja

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot