MERIMIES ON ERI MIES!

Transkriptio

1 JOHN NURMISEN SÄÄTIÖN TIEDONANTO 3/ 2018 MERIMIES ON ERI MIES! Suomalainen merimies framilla syksyn kirjauutuuksissa s. 2 5 Vantaanjoen kipsihanke käynnistyi s. 6 7 Säätiö eetterissä s. 8 Verkkokaupassa jnsshop.fi voimassa kirjamessuale Alennus -20% koskee kaikkia säätiön kirjoja (ei koske Putinki-tuotteita) Alennuskoodi: KIRJAMESSUT18

2 TELEGRAMMI MERTEN MIES Erkki Lauho kertoo poikkeuksellisen tarinan John Nurmisen Säätiön Valtameret raakapurjein -uutuuskirjassa UUTUUS SYKSY 2018 LUKU 2 ENSIMMÄISTÄ MERIMATKAA VALMISTELLAAN CARDIFFISSA Yrjö pääsi Englantiin, ja kaikki laivalla oli uutta. Itärannikolta Hullista mentiin junalla Walesin Cardiffiin, josta lähtisi ensimmäinen matka merioppilaana. Laivassa oli ennen lähtöä kovasti työtä. Puhdistamisessa meni monta viikkoa, sillä laiva oli hyvin likainen. Erityisesti laivan ruuma tuli Yrjölle tutuksi.kirjeenvaihto kotiväen kanssa alkoi. Äiti oli pojasta kovasti huolissaan. Kirjeet kulkivat hitaasti ja menivät joskus ristiin. 15. tammikuuta -27 Hull Tämän päiväkirjan olen aloittanut ystäväni Oiva Olavi Oksasen kehotuksesta. Jos joku mahdollisesti sattuisi lukemaan tätä päiväkirjaa, niin pyydän anteeksi huolimattomuuteni. Yrjö N. Bugserit olivat vastassa jo avomerellä, ja livuimme aikaisin aamulla kovassa sumussa Hullin tokkaan. Meitä oli neljä poikaa hytissä, jossa oli oma pesuallas. Söimme viimeisen laiva-aterian tulevan varalle. Ahdoin kolmen päivän edestä, koska tulevasta ei ollut tietoa. Juna lähtisi iltapäivällä Cardiffiin, ja meillä oli hurjasti aikaa. Poikien kanssa päätettiin mennä kartta kourassa kaupungille. Joku ehdotti käyntiä Victorian aukiolla Dock Officessa, koska pursimies ehdotti meille vierailua sinne. Kävelimme kaikkien kantamusten kanssa Market Placea pitkin, kun eräs poika kysyi: Tarvitsetteko vaunua? joka oli kätevä kärri. Annoimme muutaman kolikon ja nostimme kaikki tavarat vaunuun. Poika oli helpottunut, koska meitä oli monta vetäjää. Kun käännyimme Whitefriargatelle, poika sanoi, että S/v Fennia Cardiffissa 17 ERKKI LAUHON esikoisteos Valtameret raakapurjein avaa ainutlaatuisen näkökulman merimieselämän iloihin ja suruihin. Kirja perustuu lahtelaisen Yrjö Niemisen merielämän aikaiseen jäämistöön: perinnöksi jätetty merimiesarkku sisälsi paitsi purjelaivavarusteita myös hämmästyttävän määrän Yrjön ja hänen äitinsä Wilhelmiina Niemisen ja vaimonsa Marie Niemisen välistä kirjeenvaihtoa vuosilta Kirjeiden lämmin ja tuttavallinen, herkkäkin sävy päästää lukijan osaksi ainutlaatuista ajankuvaa sekä merimiehen ja hänen läheistensä ikävää. Kirja kertoo nuoren miehen matkasta ja elämästä maailman merillä sekä kasvusta merioppilaasta merikapteeniksi aikana, jolloin purjelaivat vaihtuivat valtamerihöyryiksi. Eletty elämä ja merimiehen ammatti tulevat hyvin esille kirjeissä, joita Yrjö lähetti ympäri maailmaa yli 40 vuoden ajan. Merikapteeni Yrjö Nieminen. Sukulaisten ja ystävien välille muodostuu siteitä. Ne synnyttävät jälkipolville rakkaita ja jännittäviä muistoja. Tavarat ja tarinat siirtyvät perintönä eteenpäin. Kirjeitä lukiessani olen nyt aikuisena todennut, että Yrjön kertomat jutut olivat oikeasti elettyä elämää. Ajattelin, että materiaalista täytyy kirjoittaa kirja, kertoo kirjan kirjeistä koonnut Erkki Lauho, Yrjö Niemisen sukulainen. Kirjeiden lisäksi kirja sisältää ainutlaatuisia ja henkeäsalpaavia valokuvia maailman meriltä. Hyökyvät aallot, Kap Hornin kylmyys sekä etelän lämpö piirtävät lukijan eteen ainutlaatuisen kuvan ajasta, jolloin miehet olivat rautaa ja tuuli kuljetti vehnälastissa kiitävää parkkia maailman merillä. Viimeisten suurten purjelaivojen matkoista on julkaistu lukematon määrä kirjoja. Tämä Yrjö Niemisen kirjeistä koottu teos Valtameret raakakapurjein Merikapteenin matkat seitsemällä merellä 2

3 3/2018 VALTAMERET RAAKAPURJEIN MERIKAPTEENIN MATKAT SEITSEMÄLLÄ MERELLÄ Koonti ja toimitus: Erkki Lauho Toimituskunta: Annamari Arrakoski-Engardt, Lauri J. S. Kaira ja Mari Hyypiä Graafinen suunittelu ja taitto: Tommi Jokivaara Kustantaja: John Nurmisen Säätiö ISBN: Koko: 170 x 245 mm Laajuus: 320 sivua, 185 kuvaa jnsshop.fi Kirjan voi tilata myös säätiön verkkokaupasta jnsshop.fi Katkelmia kirjasta löytyy John Nurmisen Säätiön merellisestä Loki-verkkopalvelusta hakusanalla valtameretraakapurjein Kuvat: Erkki Lauhon arkisto JOHN NURMISEN SÄÄTIÖ 32,90 (sis. alv 10%) on omaa luokkaansa. Yhtenäisen tarinan sijasta sivuilta avautuu sarja aitoja tilanteita merimiehen arjesta ja tuntemuksista: raskaasta työstä, vähistä ilonaiheista, kotiikävästä, toiveista. Tuokiokuvia leimaa vahva autenttisuus, jonka kanssa mikään tosi-tv ei pysty kilpailemaan, toteaa merihistorioitsija, professori emeritus Yrjö Kaukiainen John Nurmisen Säätiön uutuusteoksesta. Kirjan koonnut ja toimittanut Erkki Lauho on syntynyt Helsingissä vuonna Hän kasvoi Katajanokalla sataman ja kaupungin sykkeessä. Lauho työskenteli eri yritysten tietohallinnon vastuullisissa tehtävissä yli kolmenkymmenen vuoden ajan, ja palasi vuonna 2002 merellisten harrastusten pariin. Erkki Lauho toimi navigaatioseura Espoon Kipparit ry:n kommodorina ja opetti Espoossa tähtitieteellistä merenkulun navigointia kymmenen vuotta. Nykyisin hän purjehtii lastenlastensa kanssa. Erkki Lauho Kuva: Piia Lauho Telegrammin kansi: Yllä: Manhattan Suomen Joutsenen keulapakalta Kuva: Sjöhistoriska institutet vid Åbo Akademi. Turku. Alla: Elämänlangat tulevat tarpeeseen. Kuva merikapteeni Yrjö Niemisen purjehdukselta Olivebankilla vuonna Kuva: Erkki Lauhon arkisto. 3

4 TELEGRAMMI John Nurmisen Säätiön uutuuskirja palauttaa mieleen satamaromantiikan ajat UUTUUS SYKSY 2018 Rauli Virtanen TOIMITTAJA ja tietokirjailija Rauli Virtasen uutuusteos Riosta Rotterdamiin Suomalaisten merimiesten satamareissuja avaa lukijalleen uuden maailman ja 1900-luvun merimiesten vähän tunnettuun elämään satamakaupungeissa kaukana kotoa. Lukijan mielikuvissa entisajan merimiesten elämä oli rosoista, jännittävää ja jopa vaarallista: tappelut olivat arkipäivää ja puukko kulki vyötäisillä; väkijuomat maistuivat, ja eksoottiset naiset houkuttelivat. Kirjan edetessä paljastuu kuitenkin monivivahteisempi totuus: merimiehet olivat Rauli Virtasen kaltaisten ulkomaankirjeenvaihtajien edeltäjiä ja pioneereja, joilla oli oma roolinsa Suomen viemisessä maailmankartalle, samalla kun he toivat meille kansainvälisiä kulttuurivirtauksia. Tärkeän roolin kirjassa saa myös merimiespastoriemme työ maailmalla. Ns. merimiesjuttuihin on aina suhtauduttu osittain epäilevästi, mutta tämä kirja sisältää valtavan määrän dokumentoituja merimieskohtaloita, sillä todellisuus on aina tarua ihmeellisempi, kertoo Virtanen. Hän keräsi kirjaansa historiallista materiaalia mm. ulkoministeriön, Merimieskirkon ja merimuseoiden arkistoista sekä kansainvälisistä lehtiarkistoista 1800-luvulta lähtien. Riosta Rotterdamiin kertoo ajasta, jolloin Suomi oli kauppamerenkulun pieni suurvalta ja "venäjänsuomalainen" merimies oli tuttu näky Hullista Honoluluun. Teoksessa kerrotaan uskomattomista ihmiskohtaloista: jotkut rikastuivat huimasti, toisten elämä päättyi traagisesti trooppisiin sairauksiin tai pommituksiin internointileireillä. Kirja palauttaa mieleen kaukorakkauden ja satamaromantiikan ajat. Vieraissa satamissa lastattiin muutakin kuin kolia ja kahvia, kuten pirtua ja pakolaisia, sekä setelikontteja ja sotatarvikkeita. MERIMIEHET ULKOMAAN- KIRJEENVAIHTAJINA Merimiehet avarsivat ja 1900-luvuilla kirjeineen, tarinoineen ja tuliaisineen suomalaisten maailmankuvaa ennen ulkomaankirjeenvaihtajia, Rauli Virtanen kirjoittaa. Virtasen kiinnostus merimieskulttuuriin syntyi jo pikkupoikana, kun naapurissa asunut merimies lumosi hänet uskomattomilla jutuillaan Etelä-Amerikan ja Australian-matkoiltaan. Katkelmia kirjasta löytyy John Nurmisen Säätiön merellisestä Loki-verkkopalvelusta hakusanalla riostarotterdamiin JOHN NURMISEN SÄÄTIÖ 4

5 3/2018 Ecus. Icaecum denda endicia del ilia conseque rerum, ut et ea id que dolupti il etur, elit repro erspeli ciaectorro minist ex et rem re cusam namentur? Acesto erit am, unt end RIOSTA ROTTERDAMIIN SUOMALAISTEN MERIMIESTEN SATAMAREISSUJA Kirjoittaja: Rauli Virtanen Kustannustoimittaja: Vuokko Hosia Kuvatoimittaja: Lauri Kaira Graafinen suunnittelu ja taitto: Mika Tuominen Kustantaja: John Nurmisen Säätiö ISBN: Koko: 160 x 210 mm Laajuus: 304 sivua + kuvaliite 16 sivua, 57 kuvaa jnsshop.fi 29,90 (sis. alv 10%) Riosta Rotterdamiin -kirjan kansikuva: Nuoret miehistön jäsenet nauttimassa virvokkeita palmujen katveessa Havannassa Suomen Joutsenen kuudennella valtameri purjehduksella Kuva: Sjöhistoriska institutet vid Åbo Akademi (SHIÅA). Merimiesten visiittikorttikuvissa oli paikalliskulttuuria. Kapteeni Adolf Fredrik Gadd Intiassa 1880-luvulla. Kuva: SHIÅA. Merikapteeni Johan Fredrik Gadd Australiassa. Kuva: SHIÅA. Jokihöyrylaivoja Kongojoella ja 1900-lukujen vaihteessa. Kuva: Siirtolaisuusinstituutin arkisto. Turku. M/S Aconcaguan miehet ABC-baarissa Santosissa Kuva: Seppo Nieminen. Merikapteeni Sten Lillen seurue piknikillä Etelä-Australiassa. Kuva: Sten Lille, favell SHIÅA. 5

6 TELEGRAMMI VANTAANJOEN KIPSIHANKE LAAJENEE VUONNA 2019 Nurmijärvellä on tänä syksynä aloitettu kipsin levitys pelloille ravinneja kiintoainehuuhtoutumien vähentämiseksi. Kaikkiaan 23 viljelijää saa veloituksetta kipsiä käyttöönsä ja hankkeessa tavoitellaan ravinnehuuhtoutumien puolittumista. Vuonna 2019 kipsikäsittelyn piiriin haetaan lisää viljelijöitä Vantaanjoen koko valuma-alueelta. VANTAANJOKI KUNTOON KIPSILLÄ Maanparannuskipsin on havaittu vähentävän merkittävästi ravinteiden ja kiintoaineksen huuhtoumia pelloilta vesistöihin. Kipsi eli kalsiumsulfaatti liukenee peltomaahan parantaen maan mururakennetta ja edistäen fosforin sitoutumista maahiukkasiin. Eroosio sekä fosforin ja orgaanisen hiilen huuhtoutuminen vähenevät, mikä kirkastaa valumavesiä ja ehkäisee vesistöjen rehevöitymistä. Menetelmää on testattu viimeksi vuonna 2016 Varsinais-Suomen Savijoella, jossa kipsiä levitettiin kaikkiaan 1550 hehtaarin alueelle SAVE- ja NutriTrade -hankkeiden yhteistyönä. Samalla tutkittiin kipsin vaikutuksia veden laatuun ja vesieliöihin. Tulokset ovat saman suuntaisia kuin aiemmissa piloteissa Nurmijärvellä fosforihuuhtouma puolittuu kertakäsittelyllä usean vuoden ajaksi. Fosfori säilyy kuitenkin maaperässä kasveille käyttökelpoisessa muodossa. EI KUSTANNUKSIA VILJELIJÄLLE Helsingin yliopisto on kehittänyt kipsikäsittelyn toteuttamiskonseptin, jota sovelletaan myös Vantaanjoella. Kipsikäsittelyssä pellolle levitetään 4 tonnia maanparannuskipsiä hehtaarille syystöiden yhteydessä. Kipsi ei vaikuta viljelykäytäntöihin tai vie viljelyalaa, eikä vaikuta epäedullisesti satoihin. Käytännössä kipsinlevitys suoritetaan samaan tapaan ja samalla kalustolla kuin kalkinlevitys. Viljelijöille korvataan kaikki kipsikäsittelyyn liittyvä kulut, kuten kipsin hankinta, levitys ja hankkeen viemä työaika. Osallistumisella ei ole myöskään vaikutusta tilan ympäristötukiin. KIPSI EI SOVI LUOMUTILOILLE EIKÄ POHJAVESIALUEILLE Menetelmä soveltuu kasvinviljelyyn, ei kuitenkaan järvien valuma-alueille eikä pohjavesialueille. Luomupelloilla on rajoituksia levitettävän kipsin alkuperän suhteen eikä kotimainen teollisuuden sivutuotekipsi ole luomutuotannossa sallittu. Kipsiä ei suositella myöskään suorakylvöön syysviljoille eikä peltomaille, joilla kalsiumpitoisuus suhteessa muihin kationeihin (Mg, K, Na) on jo korkea. LENTÄVÄ LÄHTÖ 2018 JA LOPPUKIRI 2019 Hanke lähti vauhdikkaasti käyntiin keväällä, kun sen rahoituspohja varmistui. Kipsikäsittelyn rahoittavat John Nurmisen Säätiön yksityiset tukijat huomattavilla lahjoituksilla sekä ympäristöministeriö hallituksen kärkihankerahalla. Hanke käynnistettiin sidosryhmien tapaamisin ja tilakäynnein ja täksi syksyksi ehdittiin saada mukaan 23 viljelijää ja 1080 hehtaaria. Kipsin levityksen lisäksi Lepsämän- ja Luhtajoen alueella on tehty veden laadun mittauksia sekä kalastotutkimuksia. Vuonna 2019 tavoitteena on saada jopa 2500 ha uutta levitysalaa alla olevan kartan numeroin 1-4 merkityiltä alueilta. Lisätietoa hankkeesta saa sivulta sekä hanketta toteuttavilta tahoilta (John Nurmisen Säätiö, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry, Helsingin yliopisto ja Suomen ympäristökeskus). Vantaanjoen kipsihankkeessa tavoitealueina ovat 1) Lepsämänjoki Luhtajoki 2) Pääuoman lähialue 3) Keravanjoki ja 4) Palojoki. PUHDAS ITÄMERI JOHN NURMISEN SÄÄTIÖ 6

7 3/2018 MITÄ KIPSIKÄSITTELY TARKOITTAA? Peltojen käsittely kipsillä vähentää fosforivalumaa välittömästi noin 50 %. Lue lisää Katso Vantaanjoen kipsihankkeen yhteistyökumppaneiden haastatteluita ja video siitä, miten kipsiä levitetään säätiön YouTube-kanavalta John Nurminen Foundation) Kipsikäsittelyn toteutus sujui mallikkaasti hankkeen pellonpiennartilaisuudessa syyskuussa Kuvat: Ilkka Vuorinen LÄHIKALAHANKKEESSA ILOITAAN SÄRKIBUUMISTA JATKOA LUVASSA ENSI VUODELLE Poikkeuksellisen kuuma ja aurinkoinen alkukesä sai lahnat liikkeelle. Tänä kesänä John Nurmisen Säätiön Lähikalahankkeessa kalastettiin lähes kiloa särkeä ja lahnaa. Merestä kestävästi kalastetun särkikalan kysyntä on kasvanut voimakkaasti. Hankkeessa on onnistuttu toteuttamaan kaupallisesti kannattava hoitokalastusmalli Itämerelle, ja kuluttajatuotteita on ollut kaupoissa jo yli vuoden. Joitakin pullonkauloja on ketjun varrella vielä ratkaistavana, mutta on selvää, että merestä kestävästi kalastetulle särkikalalle on kysyntää ei vaan paikallisesti vaan kautta Suomen. Tämän arvoketjun ja kysynnän luominen on ollut yksi hankkeen päätavoitteista. John Nurmisen Säätiössä iloitaan hankkeen menestyksestä, mutta hankkeen projektipäällikkö Miina Mäki muistuttaa samalla, että työtä riittää vielä: Suunta näyttää ilahduttavan hyvältä, mutta kaikki työ ei ole vielä tehty. Toivomme, että kalastajat ovat halukkaita jatkamaan kalastusta myös ensi kaudella eli vuonna 2019, tämä olisi yksi merkki hankkeen onnistumisesta. Ensi vuonna vahvistamme myös yhteistyötä arvoketjun eri toimijoiden kanssa, jotta ketjusta saataisiin riittävän vahva turvaamaan särkikalojen reitti lautasille mahdollisimman sujuvaksi myös jatkossa. Säätiön vuonna 2015 käynnistämän Lähikalahankkeen sopimuskalastajat valitaan aina vuodeksi kerrallaan. Kaiken kaikkiaan Saaristo- ja Selkämerellä kalasti tänä vuonna 15 sopimuskalastajaa. Lähikalahankkeen puitteissa on myös pilotoitu kalastusta meren ravinnekuormaa vähentävänä toimena ja se on ollut mukana yhtenä pilottina säätiön johtamassa NutriTrade-hankkeessa, jota osarahoittaa EU:n Interreg Central Baltic -ohjelma. NutriTrade-hankkeen päättyessä tämän vuoden jälkeen kalastus jatkuu ilman EUrahoitusta. NUTRITRADE-HANKE LOPPUSUORALLA NutriTrade-hankkeessa on pilotoitu onnistuneesti uusia tapoja pienentää meren ravinnekuormaa. Peltojen kipsikäsittelypilotti Savijoella osoitti menestyksekkäästi, että maatalouden päästöjä on mahdollista hillitä kustannustehokkaasti. Ruotsissa hankkeen puitteissa on kokeiltu simpukanviljelyä. Kalmarin kunnassa merestä nostettiin simpukkasatoa yli 13 tonnin verran ja simpukanviljely jatkuu vielä vuoden loppuun saakka. Nostetut simpukat jauhetaan, ja jauhe kompostoidaan oljen kanssa, mistä saadaan luomuviljelyyn sopivaa lannoitetta. 7

8 TELEGRAMMI SÄÄTIÖ MENI EETTERIIN: UUDESSA PODCAST-SARJASSA KUULLAAN MEREN TARINOITA Kuva: Tuula Putkinen Säätiön asiamies Annamari Arrakoski-Engardt (vas.) jututti Suomen Varustamot Ry:n toimitusjohtajaa Tiina Tuurnalaa säätiön uutta podcast-jaksoa varten. JOHN NURMISEN SÄÄTIÖ astui kesän kynnyksellä ääniaalloille ja alkoi julkaista Minun Itämereni -nimistä podcast-sarjaa. Säätiön podcast antaa äänen ihmisille, joille Itämeri on ammatti, elämäntapa tai intohimo. Sarjassa tavataan muun muassa meribiologi, kalastaja, merihistorian tutkija, taiteilija, luotsi ja purjehduskoulun omistaja. Vieraita yhdistää rakkaus Podcastit löydät säätiön verkkosivuilta Itämereen, mutta jokaisella heistä on myös oma polkunsa. Minun Itämereni -podcastissa he kertovat tärkeimmät Itämereen liittyvät tarinansa. Ensimmäisen jakson vieraana on Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Seppo Knuuttila. Hän on seurannut Itämeren tilaa jo vuosikausia, niin ammattinsa puitteissa kuin yksityiselämässäänkin. Knuuttila oli jo pikkupoikana utelias luonnon tarkkailija. Pojasta kasvoi intohimoinen Itämeren suojelija ja palkittu merentutkija. Toisessa jaksossa kuulemme Suomen Varustamot Ry:n toimitusjohtaja Tiina Tuurnalan ajatuksia merenkulun merkityksestä Suomelle. Meri ja merenkulku ovat Helsingistä kotoisin olevalle Tiinalle tuttuja jo lapsuudesta asti: Tiinan vanhemmat ovat kotoisin Kotkasta ja suvun mökki on saaristossa, jossa hän on viettänyt kesiä pienestä pitäen. Tutusta ja rakkaasta lapsuuden miljööstä tuli Tiinalle myös ammatti: Tiina on on tehnyt mittavan uran Merenkulku laitoksessa ja Liikennevirastossa ennen siirtymistään nykyiseen tehtäväänsä. Podcastin juontajana toimii säätiön asiamies Annamari Arrakoski-Engardt: Podcast on meille uusi kanava ja kokeilu, josta olen valtavan innoissani. Haluamme tarjota kuulijoillemme elämyksiä ja tarinoita meren äärellä. Podcastissa kuulija pääsee osaksi keskustelua ja ajatustenvaihtoa, jossa vieraallani on aikaa ja rauhaa kertoa omasta Itämeri-suhteestaan. 8

9 3/2018 MEREMME MEISSÄ -KULTTUURIBRUNSSI OLI MENESTYS! Kuva: Sjöhistoriska institutet vid Åbo Akademi Kuva: Jenni Blomqvist Satamissa valokuvaajat ikuistivat miehistön ennen maihinnousua. Purjealus Hectorin miehistö Sevillassa Kulttuurinnälkäistä brunssikansaa saapui paikalle salin täydeltä. Huolimatta loppuunmyydystä tilaisuudesta, oli Itämerikeskuksen seinien sisällä aivan hiljaista, kun Rauli Virtanen kertoi menneiden aikojen merimiesten seikkailuista, jotka eivät aina kestäneet päivänvaloa. Huhujen mukaan satamareissut olivat syntiä täynnä, mutta todellisuus oli paljon karumpaa. Merimiehen arki satamissa oli kovaa ja irrottelemaan päästiin vain harvoin. HIIO HOI! -KIRJAN onnistuneen konserttikiertueen innoittamana John Nurmisen Säätiö päätti järjestää Allas Sea Poolin Itämerikeskuksessa Meremme meissä -kulttuuribrunssin. Tapahtumassa herkuteltiin hyvän ruuan lisäksi tietokirjailija ja maailmanmatkaaja Rauli Virtasen merimiestarinoilla, joita on myös koottu säätiön uutuusteokseen Riosta Rotterdamiin Suomalaisten merimiesten satamareissuja. Rauli Virtasen lisäksi brunssivieraat saivat kuulla 90-vuoden kunnioitettavan iän saavuttaneen merikapteeni Olavi Lounan sekä merikapteeni Mirja Soronen-Ojasen muistelmia. Suomen ensimmäiseksi naispuoliseksi aluksen päälliköksi kohonneen Soronen-Ojasen tie merikapteeniksi alkoi laivapojan pestistä ja eteni monien seikkailuiden kautta kohti korkeinta asemaa. Jo 1940-luvulla seilannut Olavi Louna viihdytti yleisöä kertomalla hurjia juttuja niin meriltä kuin maista sekä nauratti yleisöä kertomalla hupaisia kaskuja vuosien varrelta. Vanha merikapteeni otti kantaa myös Itämeren puolesta. Louna muisteli, kuinka kotirannat olivat vielä kauniita ja kirkkaita uran alkuvuosina: Ennen vedessä oli näkyvyyttä ja kauniita vesikasveja kelpasi ihailla. Muutos meressä on ollut valtava. Yleisö viihtyi brunssin ja tarinoiden äärellä niin hyvin, että tämä ainutlaatuiseksi kaavailtu tilaisuus saa jatkoa, kun Meremme meissä -kulttuuribrunssi järjestetään toistamiseen marraskuun alussa. Tuolloin estradille astuu kirjailija Erkki Lauho, joka kertoo uutuusteoksestaan Valtameret raakapurjein Merikapteenin matkat seitsemällä merellä. Teos on kunnianosoitus menneille merimiespolville ja se sisältää ainutlaatuista kirjeenvaihtoa maailman meriltä. 25 euron hintainen brunssi järjestetään Allas Sea Poolin Itämerikeskuksessa kello 12 alkaen. Ilmoittaudu mennessä: Lähetämme maksutiedot ilmoittautumisen yhteydessä. Etkö ehtinyt mukaan ensimmäiselle Kulttuuribrunssille? Ei hätää, voit katsoa katkelman brunssiohjelmasta John Nurmisen Säätiön YouTube -kanavalta John Nurminen Foundation 9

10 TELEGRAMMI LOPPUVUODEN TAPAHTUMIA Merioppilaita koululaiva Fennian kannella. Kuva: Erkki Lauhon arkisto MEREMME MEISSÄ -KULTTUURIBRUNSSI: VALTAMERET RAAKAPURJEIN HELSINGIN KIRJAMESSUT Tule tervehtimään meitä osastolle 6k58 ja tekemään messulöytöjä alennettuun hintaan! Paikka Itämerikeskus, Allas Sea Pool, Katajanokanlaituri 2a Aika Lauantai klo Hinta 25 /hlö SÄÄTIÖ JÄRJESTÄÄ MESSUOHJELMAA LAUANTAINA Klo 11:30 Suomalaisen kirjakaupan osasto 6f50 Tule kuuntelemaan tietokirjailija ja maailmanmatkaaja Rauli Virtasen merimiestarinoita! Virtasen uutuusteos Riosta Rotterdamiin Suomalaisten merimiesten satamareissuja avaa lukijalleen uuden maailman ja 1900-luvun merimiesten vähän tunnettuun elämään satamakaupungeissa. Tässä tilaisuudessa pääset kuulemaan myös sellaisia tarinoita, joita kirjasta ei löydy! Klo 14:30 John Nurmisen Säätiön osasto 6k58 Tule tapaamaan John Nurmisen Säätiön uutuusteosten kirjailijoita Rauli Virtasta ja Erkki Lauhoa sekä hakemaan signeeraus kirjoihin. Klo 16:30 Akateemisen kirjakaupan osasto 6d50 John Nurmisen Säätiön asiamies Annamari Arrakoski-Engardt haastattelee säätiön uutuusteosten kirjailijoita Rauli Virtasta ja Erkki Lauhoa. John Nurmisen Säätiön löydät Helsingin Kirjamessuilla osastolta 6k58. Verkkokaupassa jnsshop.fi voimassa kirjamessuale Alennus -20% koskee kaikkia säätiön kirjoja (ei koske Putinkituotteita). Alennuskoodi: KIRJAMESSUT18 Tule nauttimaan kanssamme maistuvasta brunssista merimiestarinoiden siivittämänä! Erkki Lauhon esikoisteos Valtameret raakapurjein Merikapteenin matkat seitsemällä merellä avaa ainutlaatuisen näkökulman merimieselämän iloihin ja suruihin. Kulttuuribrunssia maustavat tarinat nuoren miehen matkasta ja elämästä maailman merillä sekä kasvusta merioppilaasta merikapteeniksi aikana, jolloin purjelaivat vaihtuivat valtamerihöyryiksi. Erkki Lauhoa jututtaa säätiön asiamies Annamari Arrakoski-Engardt. Paikalla myös säätiön pieni merikirjakauppa. Sitovat ilmoittautumiset mennessä: Saat maksutiedot ilmoittautumisen yhteydessä. Huomioithan, että paikkoja on rajoitetusti ja paikat jaetaan ilmoittautumisjärjestyksessä. 10

11 3/2018 KARTAN VALTAA -NÄYTTELY Paikka Aika Päivälehden museo, Ludviginkatu 2 4, Helsinki museon aukioloaikoina ma su klo , museoon on vapaa pääsy John Nurmisen Säätiö järjestää yhteistyössä Helsingin Sanomain Säätiön kanssa Kartan valtaa tarua ja totta karttojen takaa -näyttelyn, jonka teemana on karttojen taakse kätkeytyvä informaatio ja sananvapaus. Mitä kartoilla on haluttu omana aikanaan kertoa ja mitä niistä on jätetty pois? Näyttely osoittaa, että kartta on paljon muutakin kuin pelkkä suunnistamisen apuväline ja upea taideteos. Karttojen taakse kätkeytyy informaatiovaikuttamista, salailua ja propagandaa. Näyttelystä löytyy kiinnostavia näkökohtia niin koululaisille, kuin alan vannoutuneille harrastajille. Kaikki kartat ja niihin liittyvät esineet ovat John Nurmisen Säätiön ja Helsingin Sanomain Säätiön kokoelmista. Ajallisesti näyttely kulkee läpi kartografian varhaisvaiheiden 1500-luvulta ulottuen aina nykypäivään ja digikarttojen aikaan. Näyttelyn ehdoton helmi on Olaus Magnuksen kirjoittama Historia de gentibus septentrionalibus eli Pohjoisten kansojen historia. Harvoin julkisuudessa nähty opus on ensimmäinen Pohjoismaiden kansojen historiaa, elämää ja tapoja esittelevä teos. Yhdessä legendaarisen Carta Marinan kanssa ne muodostavat historiallisen kokonaisuuden, joka kertoo informaatiovaikuttamisen varhaisvaiheista, mutta myös tavallisen suomalaisen elämästä 1500-luvulla. TIETÄMISEN VAPAUDEN PÄIVÄN SEMINAARI Paikka Päivälehden museo, Ludviginkatu 2 4, Helsinki Aika klo Tietämisen vapauden päivä on Ruotsi- Suomen valtiopäivämiehen Anders Chydeniuksen aikaansaaman painovapausasetuksen vuosipäivä. Sen yhteydessä on järjestetty seminaareja jo 12 vuoden ajan. Tänä vuonna aiheena on "Disinformaation haaste Itämeren alueella". Seminaariin on vapaa pääsy. Keskusteluissa on mukana John Nurmisen Säätiön hallituksen puheenjohtaja Juha Nurminen sekä Suomen ympäristökes kuksen erikoistutkija Seppo Knuuttila. SÄÄTIÖN JOULUMYYJÄISET Paikka John Nurmisen Säätiön museo, Huolintatalo, Pasilankatu 2, Helsinki Aika klo John Nurmisen Säätiön museossa vietetään joulumyyjäisiä tiistaina kello Tule tekemään merellisiä ale-löytöjä pukinkonttiin! Jouluostosten lomassa voit tutustua säätiön museoaarteisiin ja herkutella glögi- ja piparkakkutarjoilulla. TAPAHTUMAKALENTERI VERKOSSA Löydät ajantasaisen tiedon säätiön tapahtumista verkkosivuiltamme tietoa-meista/tapahtumakalenteri sekä säätiön 11

12 Tilaa kirjoja säätiön verkkokaupasta jnsshop.fi sähköpostilla tai puhelimitse alla olevalla kupongilla John nurmisen säätiö Vaelluksia maisemaan Vaelluksia maisemaan Taiteen mestarit meren äärellä Markku Valkonen / Pekka niemelä JOHN NURMISEN SÄÄTIÖ Pelastamme Itämeren ja sen perinnön tuleville sukupolville. John Nurmisen Säätiö on perustettu vuonna VALTAMERET RAAKAPURJEIN MERIKAPTEENIN MATKAT SEITSEMÄLLÄ MERELLÄ HIIOHOI! LAULUJA MERELTÄ RIOSTA ROTTERDAMIIN SUOMALAISTEN MERIMIESTEN SATAMAREISSUJA VAELLUKSIA MAISEMAAN TAITEEN MESTARIT MEREN ÄÄRELLÄ Numeroitu keräilyteos, toimitetaan suojakotelossa MUISTA MYÖS MUUT TUOTTEEMME: POHJOISET PURJEET SUOMALAISTEN PURJEALUSTEN TARINA 39,90 MAAILMA PIIRTYY KARTALLE (suomi, ruotsi, englanti, saksa, venäjä) 89,00 AMIRAALI NORDENSKJÖLDIN MERISEIKKAILUT 29,90 KAMPELAA JA KADONNEITA LUUMUJA 34,90 SUOMALAISET SANKARIPURJEHTIJAT 20,00 POHJOLAN ATLANTIS 14,90 RANSKAN VIIMEISEN KUNINKAAN RETKIKUNTA 14,90 PAKKO PURJEHTIA 10,00 KAUHIA OOLANNIN SOTA (suomi, ruotsi) 39,90 MUSKOTTISOTA 5,90 MERITIE (suomi, englanti) 89,00 ULTIMA THULE (suomi, englanti, ruotsi, espanja, norja) 79,90 MARE BALTICUM (englanti, venäjä, saksa) 79,90 MUISTIVIHKOT 4,90, MUISTIKIRJAT 14,90 Hinnat sisältävät postimaksun Suomessa. Verkkokaupassa jnsshop.fi voimassa kirjamessuale TELEGRAMMI Toimitus: John Nurmisen Säätiö Taitto: Tommi Jokivaara Painosmäärä: Telegrammi postitetaan rekisterissämme oleville asiakkaillemme sekä yhteistyökumppaneillemme 3-4 kertaa vuodessa. Olemme myös kiitollisia palautteesta. Laita risuja ja ruusuja! Yhteydenotot ja muutokset tilaajatietoihin: tuula.putkinen@jnfoundation.fi John Nurmisen Säätiö Pasilankatu Helsinki @lokistories Instagram KYLLÄ KIITOS! Tilaan seuraavat julkaisut: Riosta Rotterdamiin (29,90) Valtameret Raakapurjein (32,90) Hiiohoi! Lauluja mereltä (19,90) Vaelluksia maisemaan (299,90) Pohjoiset purjeet (39,90) Maailma piirtyy kartalle (89,00) Amiraali Nordenskjöldin meriseikkailut (29,90) jokin muu teos: Tilaaja:, kieli Alennus -20% koskee kaikkia säätiön kirjoja (ei koske Putinkituotteita). Alennuskoodi: KIRJAMESSUT18 John Nurmisen Säätiö tunnus Vastaanottaja maksaa postimaksun VASTAUSLÄHETYS Osoite: Sähköposti: