1 (11) /EO, MVO

Transkriptio

1 1 (11) /EO, MVO Aalto-yliopiston tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijavalinnan yleiset valintaperusteet ja valintojen kehittämistä koskevat linjaukset vuodelle Tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijavalintojen kehittämistä koskevat yleiset linjaukset Opiskelijavalintojen suunnittelu Uusien ohjelmien perustaminen Seuranta ja kehittäminen Haku- ja valintaprosessin organisointi Aalto-yliopistossa Alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen haku- ja valintaprosessi Jatkotutkintoihin johtavan koulutuksen haku- ja valintaprosessi Valintaperusteisiin sisältyvä kielitaidon osoittaminen Oikaisun hakeminen Alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen opiskelijavalinnan yleiset valintaperusteet vuodelle Valintaperusteet Hakukohteet ja aloituspaikkamäärät Valintojen toteutus Hakeminen alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin hakukohteisiin Hakuaika Hakukelpoisuus Haku- ja valintaprosessi Ensimmäistä korkeakoulupaikkaansa hakevien hakijoiden kiintiöinti vuoden 2017 kandidaattivaiheen koulutuksen valinnoissa Hakeminen vain ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin tutkintoihin Hakuaika Hakukelpoisuus Haku- ja valintaprosessi Opiskelijaksi ottamisen rajoitukset Valinnoissa erityisjärjestelyjä tarvitsevat hakijat Pakolaisasemassa olevien hakijoiden huomioiminen opiskelijavalinnassa Siirto-opiskelu ja opintojen jatkaminen maisterivaiheessa Siirto-opiskelu... Error! Bookmark not defined. 3.2 Koulutusohjelman vaihto tekniikan koulujen välillä kandidaattivaiheessa. Error! Bookmark not defined. 3.3 Muut opinto-oikeuden muutokset yliopiston sisällä... Error! Bookmark not defined. 4 Jatko-opiskelijavalinnan yleiset valintaperusteet vuodelle

2 2 (11) 4.1 Yleinen hakukelpoisuus Tohtorikoulutettavien valinta Jatkotutkinnot Tohtorikoulutettavien valinta ja opiskeluoikeuden myöntäminen Valintaperusteet Tiedottaminen Tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijavalintojen kehittämistä koskevat yleiset linjaukset Aalto-yliopiston strategia korostaa laadukkaan opiskelija-aineksen merkitystä yliopiston menestykselle ja kilpailukyvylle. Yksi yliopiston tavoitteista on kouluttaa tulevaisuuden visionäärejä ja asiantuntijoita. Yliopiston kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta on olennaisen tärkeää, että yliopistolla on kyky houkutella piiriinsä opiskelijoiden ja tutkijoiden parhaimmisto. Opiskelijavalinnan kehittämistä koskevissa linjauksissa kiinnitetään huomiota siihen, että valintalinjaukset tukevat yliopiston strategisia tavoitteita. Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea päättää yliopiston yleisistä ja tarvittaessa Aalto-ohjelmien valintaperusteiden linjauksista. Lisäksi AAK päättää viittä yliopiston korkeakoulua koskevista tekniikan koulutusalan yhteisistä valintaperusteista. Muilta osin valintaperusteista päättäminen on delegoitu asianomaisten korkeakoulujen akateemisille komiteoille. Aalto-yliopiston yhteisten ohjelmien opiskelijavalinnan perusteista päättäminen on delegoitu kunkin ohjelman osalta sen koordinoivan korkeakoulun akateemiselle komitealle. Linjaukset antavat reunaehdot Aalto-yliopiston alakohtaisille valintaperusteille. 1.1 Opiskelijavalintojen suunnittelu Opiskelijavalintojen suunnittelussa korostuu pitkäjänteisyys ja perehtyneisyys erilaisiin hakijaprofiileihin. Hakijoille tulee voida tiedottaa ajoissa valintojen perusteissa mahdollisesti tapahtuvista muutoksista. Uusien hakukohteiden perustamisesta, vanhojen hakukohteiden lakkauttamisesta ja valintaperusteiden merkittävistä muutoksista tiedotetaan hyvissä ajoin sekä yliopiston sisäisesti että hakijoille suunnatuissa kanavissa. Tohtorikoulutettavien valinta tapahtuu korkeakoulukohtaisesti tohtoriohjelmissa. Tohtorikoulutettavien valinnan perustana ovat tieteelliset näkökohdat, korkeakoulujen strategiset painopistealueet ja ohjausresurssit sekä hakijan henkilökohtainen jatkokoulutuspotentiaali. Tohtorikoulutettavien valintojen suunnittelussa tehdään yhteistyötä korkeakoulujen kesken. Suunnittelussa otetaan huomioon koulutusalojen erityispiirteet. Tohtorinkoulutuksen työryhmä (DEWG) valmistelee yliopiston jatko-opiskelijavalinnan yleiset perusteet yhteistyössä korkeakoulujen tohtorinkoulutuksen suunnittelijoiden tiimin kanssa.

3 3 (11) 1.2 Uusien ohjelmien perustaminen Esitys uusien kandidaatti- tai maisteriohjelmien perustamisesta tehdään rehtorin kanssa käytävässä strategiadialogissa. Kandidaatti- tai maisteriohjelmien perustamisesta tulee olla rehtorin päätös joulukuussa, jolloin perustettava kandidaatti- tai maisteriohjelma voi olla hakukohteena aikaisintaan sitä seuraavan kevään hakukierroksella. Päätös kandidaatti- tai maisteriohjelman lakkauttamisesta tulee tehdä keväällä. 1.3 Seuranta ja kehittäminen Systemaattisen palautteen keräämisen myötä voidaan valintoja kehittää paremmin. Yliopiston hakijapalvelut sekä Tutkimuksen strategiset palvelut keräävät vuosittain korkeakouluilta palautteen ja raportoinnin kuluneen vuoden opiskelijavalinnan onnistumisesta. Palaute kerätään joulukuun loppuun mennessä ja se käsitellään yliopiston akateemisten asiain komiteassa. AAK seuraa palautetta ja muuttaa valintaperusteita ja linjauksia tarvittaessa. Yliopiston hakijapalvelut järjestävät koulutusta valintojen eri vaiheisiin liittyen korkeakoulujen tarpeet huomioiden. 1.4 Haku- ja valintaprosessin organisointi Aalto-yliopistossa Alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen haku- ja valintaprosessi Aalto-yliopiston haku- ja valintaprosessin koordinaatiosta vastaa Aalto-yliopiston Oppimispalveluihin sijoittuva hakijapalvelut, jonka vastuulle kuuluvat valintoihin liittyvät valmistelu-, tiedotus- ja toimeenpanotehtävät sekä erilaisiin haku- ja valintajärjestelmiin liittyvät pääkäyttäjävastuut. Hakijapalvelut osallistuu alakohtaisten valintaperusteiden valmistelutyöhön asiantuntijana, huolehtii perustutkintokoulutuksen haku- ja valintaprosessin terminologian yhdenmukaisuudesta Aalto-yliopistossa, ja tekee jatkuvaa alakohtaista ja alojen välistä yhteistyötä valintaperusteiden kehittämisessä Tohtorin tutkintoon johtavan koulutuksen haku- ja valintaprosessi Tohtorin tutkintoon johtavan koulutuksen haku- ja valintaprosessi toteutetaan erikseen kussakin korkeakoulussa. Toteuttamisesta vastaa korkeakoulun tohtoriohjelma, joka huolehtii valintoihin liittyvistä valmistelu-, tiedotus- ja toimeenpanotehtävistä. Korkeakoulujen tohtorinkoulutuksen suunnittelijoiden tiimi tekee tarvittaessa korkeakoulujen välistä yhteistyötä hakujen valmistelussa. Suunnittelijat vastaavat valintojen toteuttamisen käytännöistä korkeakouluissa. 1.5 Valintaperusteisiin sisältyvä kielitaidon osoittaminen Opiskelukielen taitotasolla on olennainen merkitys opiskelijan opintomenestykselle. Opiskelijalla tulee olla valmiudet selvitä opinnoistaan ilman kielitaitoon liittyviä ongelmia. Suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta määrätään tutkintokohtaisissa valintaperusteissa.

4 4 (11) Hakijoilta, jotka hakevat tutkinto-opinto-oikeutta Aalto-yliopiston tarjoamiin englanninkielisiin hakukohteisiin, edellytetään riittävää näyttöä englannin kielen taidosta. Pääsääntöisesti tämä tarkoittaa suoritettua kielitestiä (poikkeuksena esim. Suomessa korkeakoulututkinnon suorittaneet). Korkeakoulututkintoon johtavan opetuksen ja opiskelijoiden valintaan liittyvien valintakokeiden maksuttomuus on yliopistolain 8 :n mukaisesti vahva pääsääntö, mutta ko. lainkohdan mukaan muuhun kuin suomen- tai ruotsinkieliseen koulutukseen hakevalta voidaan edellyttää kansainvälisen maksullisen testin suorittamista. Yhdenmukaiset kielitaitovaatimukset koko Aalto-yliopistossa helpottavat kansainvälistä opiskelijarekrytointia ja hakuneuvontaa sekä edistävät omalta osaltaan hakijoiden tasa-arvoista kohtelua. Yhdenmukaisuudella on merkitystä erityisesti Aalto-yliopiston yhteisten ohjelmien osalta, sillä kyseisiin ohjelmiin pyritään suorittamaan eri tutkintoja, eivätkä kielitaitovaatimukset näin voi poiketa toisistaan tutkintokohtaisesti. Akateemisten asiain komitea suosittaa, että seuraavia testejä käytettäessä vähimmäisvaatimukset ovat: IELTS-testi: 6.5 ja kirjoitusosion raja 5.5 TOEFL-testi: 580 (PBT)/92 (IBT) ja kirjoitusosion raja 22 (IBT) tai 4.0 (PBT) Cambridge Certificate in Advanced English (CAE) tai Cambridge Certificate of Proficiency in English (CPE) (arvosana C tai korkeampi) Pearson: PTE A: 59 ja kirjoitusosion raja 50 Mahdolliset poikkeukset vaatimuksissa määritellään tutkintokohtaisissa valintaperusteissa ja tohtorinkoulutuksen osalta ohjelmakohtaisissa valintaperusteissa. 1.6 Oikaisun hakeminen Yliopistolain mukaan opiskelijaksi hakenut henkilö saa vaatia oikaisua opiskelijaksi ottamista koskevaan päätökseen yliopiston määräämältä toimielimeltä 14 päivän kuluessa valinnan tulosten julkistamisesta siten kuin hallintolaissa säädetään. Opiskelijavalinnan tuloksia julkistettaessa on ilmoitettava, miten hakija voi saada tiedon valinnassa noudatettujen perusteiden soveltamisesta häneen. Opiskelijavalinnan tulosta ei saa oikaisuvaatimuksen johdosta muuttaa kenenkään opiskelemaan valitun vahingoksi (Yliopistolaki 82 ). Aalto-yliopiston opiskelijavalintaa koskevat oikaisupyynnöt toimitetaan yliopiston kirjaamoon 14 päivän kuluessa valinnan tulosten julkaisemisesta. Hakukohteen opiskelijavalinnasta vastaava korkeakoulu käsittelee oikaisupyynnöt viivytyksettä ja huolehtii päätöksen sekä muutoksenhakuohjeistuksen toimittamisesta oikaisun hakijalle.

5 5 (11) 2 Alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen opiskelijavalinnan yleiset valintaperusteet vuodelle Valintaperusteet Yliopistolain mukaan yliopisto päättää opiskelijavalinnan perusteista. Hakijat voidaan erilaisen koulutustaustan perusteella jakaa valinnoissa erillisiin ryhmiin. Samaan ryhmään kuuluviin hakijoihin on tällöin sovellettava yhdenmukaisia valintaperusteita. Jonkin kieliryhmän koulutustarpeen turvaamiseksi voidaan yhdenmukaisista valintaperusteista rajoitetusti poiketa (Yliopistolaki 36 ). Osallistuminen valtakunnallisiin yhteisvalintoihin kandidaattikoulutuksen valinnoissa sekä kauppatieteiden että tekniikan alalla on keskeinen osa opiskelijavalintaa. Alakohtaista valintayhteistyötä suositellaan myös opetus- ja kulttuuriministeriön laatimissa opiskelijavalintaa koskevissa suosituksissa. Yhteisvalintoihin osallistuminen on tarkoituksenmukaista, kunhan yhteisvalintojen valintaperusteet ovat Aalto-yliopiston korkeakoulujen näkökulmasta soveliaat. Opiskelijavalinnan perusteet valmistellaan Aalto-yliopiston korkeakoulujen ja yliopiston hakijapalveluiden yhteistyönä vuosittain keväisin ja vahvistetaan AAK:in osalta opiskelijavalintaa edeltävän vuoden toukokuun loppuun mennessä ja korkeakoulukohtaisten valintaperusteiden osalta opiskelijavalintaa edeltävän vuoden kesäkuun loppuun mennessä. 2.2 Hakukohteet ja aloituspaikkamäärät Korkeakoulut päättävät valintaperusteiden vahvistamisen yhteydessä hakukohteista ja niiden aloituspaikkoja koskevasta esityksestä valintaa edeltävän toukokuun loppuun mennessä. Aalto-yliopiston rehtori vahvistaa vuosittaiset aloituspaikat hakukohteittain korkeakoulujen esityksiin pohjautuen. Aloituspaikkakiintiöt vahvistetaan hakukohteittain opiskelijavalintaa edeltävän vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Poikkeuksen tästä aikataulusta tekevät kansainväliset yhteistyöohjelmat, joiden osalta voidaan aikataulusta tarvittaessa joustaa. Tekniikan alan korkeakoulut määrittelevät maisterikoulutuksen opiskelijavalintaa varten sekä tavoitekiintiöt että enimmäiskiintiöt. Tavoite- eikä enimmäiskiintiöitä ei tarvitse ottaa täyteen, jos riittävän hyviä hakijoita ei ole tarpeeksi. 2.3 Valintojen toteutus Opiskelijavalinta tapahtuu alempaan ja ylempään tai pelkkään ylempään tutkintoon johtavaan koulutukseen, koulutusohjelmaan, tai koulutusohjelman sisällä hakukohteeseen tai pääaineeseen siten kuin alakohtaisissa valintaperusteissa on määritelty. Valittavien opiskelijoiden hyvän laadun varmistamiseksi opiskelijavalinnassa voidaan käyttää todistusvalintaa, pääsykoemenestykseen perustuvaa valintaa, aikaisempiin opintoihin perustuvaa arviointia, haastattelua, näiden yhdistelmää tai muuta valintatapaa sen mukaan, mitä valintaperusteissa on määritelty.

6 6 (11) Valintakokeiden järjestämisellä edistetään naisten ja miesten tasa-arvoa koskevan lain (609/1986) edellyttämää hakijoiden tasa-arvoista kohtelua valintaprosessissa. Valintakokeilla mitataan hakijan motivaatiota ja soveltuvuutta opiskella tietyllä alalla. Kokeiden sisältöä kehitetään siten, että kokeet mittaavat yliopisto-opiskelussa tarvittavia tietoja ja valmiuksia. Opiskelijavalinnoissa on kiinnitettävä erityishuomiota tasa-arvolain toteutumiseen myös välillisen syrjinnän ehkäisemisen osalta. 2.4 Hakeminen alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin hakukohteisiin Hakuaika Kevään valtakunnallisen yhteishaun ensimmäinen hakuaika (vieraskielinen koulutus) järjestetään ennakkotiedon mukaan ja toinen hakuaika Opetus- ja kulttuuriministeriö vahvistaa kevään 2017 hakuajat keväällä Hakukelpoisuus Yleinen hakukelpoisuus määritellään yliopistolaissa (Yliopistolaki 37 ). Kelpoinen opiskelijaksi opintoihin, jotka johtavat pelkästään alempaan korkeakoulututkintoon tai sekä alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon on henkilö, joka on suorittanut: ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetussa laissa (672/2005) tarkoitetun tutkinnon; vähintään kolmivuotisen ammatillisen perustutkinnon tai sitä vastaavat aikaisemmat opinnot; ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998) tarkoitetun ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon, erikoisammattitutkinnon tai niitä vastaavan aikaisemman tutkinnon; taikka ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin, tai jolla yliopisto toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet. Vuonna 2017 hakukelpoisiksi ylioppilaiksi katsotaan suomalaisen ylioppilastutkinnon suorittaneet sekä keväällä 2017 ylioppilaskirjoituksiin osallistuvat hakijat, jotka mennessä suorittavat ylioppilastutkinnon ja saavat siitä todistuksen Haku- ja valintaprosessi Aalto-yliopiston kandidaattikoulutukseen haettaessa opiskelijavalinnoissa käytetään Opetushallituksen ylläpitämää valtakunnallista Opintopolku-palvelua. Kauppatieteellisen alan yhteisvalinnassa käytetään lisäksi yhteisvalinnan omaa valintajärjestelmää. Opintopolku-palvelua käytetään myös kandidaattikoulutuksen erillishauissa Ensimmäistä korkeakoulupaikkaansa hakevien hakijoiden kiintiöinti vuoden 2017 kandidaattivaiheen koulutuksen valinnoissa

7 7 (11) Yliopistolaki velvoittaa varaamaan aloituspaikkoja ensimmäistä korkeakoulupaikkaansa hakeville. Ensimmäistä opiskelupaikkaansa hakeviksi lasketaan ne, jotka eivät ole vastaanottaneet tutkintoon johtavaa opiskelupaikkaa, eivätkä suorittaneet tutkintoa suomalaisissa korkeakouluissa. Ensikertalaisiksi luetaan myös ne hakijat, jotka ovat vastaanottaneet korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan koulutuksesta, joka on alkanut keväällä 2014 tai sitä ennen, mikäli he eivät ole suorittaneet korkeakoulututkintoa. Jos hakija on suorittanut tutkinnon Suomen korkeakoulujärjestelmässä, hän ei ole ensikertalainen, riippumatta siitä, koska tutkinto on suoritettu. Aalto-yliopistossa ensimmäistä korkeakoulupaikkaansa hakeville varataan paikkoja seuraavasti: Kauppatieteiden ala, vähintään 60 % uusista opiskelijoista. Taiteiden ala, kiintiöt määritellään taiteiden alan valintaperusteissa. Tekniikan ala, DI-hakukohteet, vähintään 50 % uusista opiskelijoista. Tekniikan ala, arkkitehtuurin hakukohteet, vähintään 20 % uusista opiskelijoista. Ensikertalaiskiintiöitä ei määritellä pieniin hakukohteisiin tai englanninkielisiin hakukohteisiin. 2.5 Hakeminen vain ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin tutkintoihin Hakuaika Maisterikoulutuksen opiskelijavalintojen osalta Aalto-yliopisto noudattaa yliopiston yhteisesti sovittua hakuaikataulua. Aalto-yliopiston hakijapalvelut tekee vuosittain esityksen maisterikoulutuksen erillisvalinnan haku- ja valinta-aikatauluksi, jota korkeakoulujen on mahdollista kommentoida. Haku- ja valinta-aikataulun vahvistaa Aalto-yliopiston opetuksesta vastaava vararehtori. Aikataulua määriteltäessä otetaan huomioon kansainväliset verrokkiyliopistot sekä kansallisesti sovitut yhteiset tavoitteet. Kansainväliset yhteistyöohjelmat (esim. Erasmus Mundus, Nordic Master) voivat yhteistyöluonteensa vuoksi noudattaa omia hakuaikataulujaan Hakukelpoisuus Yleinen hakukelpoisuus määritellään yliopistolaissa (Yliopistolaki 37 ). Kelpoinen opiskelijaksi opintoihin, jotka johtavat pelkästään ylempään korkeakoulututkintoon, on henkilö, joka on suorittanut: soveltuvan alemman korkeakoulututkinnon; soveltuvan ammattikorkeakoulututkinnon; soveltuvan ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin tai jolla yliopisto toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet. Yliopisto voi edellyttää opiskelijaksi ottamansa henkilön suorittavan täydentäviä opintoja koulutuksessa tarvittavien valmiuksien saavuttamiseksi.

8 8 (11) Haku- ja valintaprosessi Aalto-yliopiston maisterikoulutuksen valinnoissa haku- ja valintajärjestelmänä käytetään yliopiston omaa sähköistä Apply-asiointijärjestelmää (apply.aalto.fi). Haut ja valinnat järjestetään koulutusalakohtaisesti ja hakija voi hakea kullekin alalle alakohtaisten valintaperusteiden niin salliessa. Kauppatieteiden ja taiteiden aloilla hakija voi hakea vuosittain yhteen hakukohteeseen, tekniikan alalla kahteen. Hakijoiden hakukelpoisuus ja pyydettyjen dokumenttien oikeellisuus tarkastetaan keskitetysti yliopiston Hakijapalveluissa, kauppatieteiden alalla Kauppakorkeakoulun Oppimispalveluissa. Alakohtaiset hakukelpoisuusehdot täyttävät hakijat arvioidaan ja esitetään valittaviksi hakukohteissa niiden ennalta määrittelemin perustein. Korkeakoulun dekaani päättää valittavista opiskelijoista. Valinnan tuloksesta ilmoitetaan hakijoille keskitetysti yliopiston Apply-haku- ja valintajärjestelmän kautta. 2.6 Opiskelijaksi ottamisen rajoitukset Vuoden 2012 alusta tuli voimaan nk. SORA-lainsäädäntö koskien mm. opiskeluoikeuden peruuttamista ja palauttamista ja opiskelijaksi ottamisen esteitä. Lakimuutoksilla pyritään lisäämään korkeakoulujen ja koulutuksen järjestäjien mahdollisuutta puuttua tilanteisiin, jotka liittyvät opiskelijoita koskeviin soveltumattomuus- ja turvallisuuskysymyksiin. Erityisesti pyritään parantamaan potilas- ja asiakasturvallisuutta, liikenteen turvallisuutta, alaikäisten turvallisuutta, opiskelu- ja työyhteisön turvallisuutta sekä yksittäisen opiskelijan oikeusturvaa. SORA-lainsäädännön piiriin kuuluvat rajoitukset koskevat Aalto-yliopistossa seuraavia aloja: Kandidaattivaiheen valinnat: Kuvataidekasvatuksen pääaine Maisterivaiheen valinnat: Kuvataidekasvatus 120 op + 60 op: erillishaku (ent. muuntokoulutus) 2.7 Valinnoissa erityisjärjestelyjä tarvitsevat hakijat Opiskelijavalinnoissa on kiinnitettävä erityishuomiota tasa-arvolain (609/1986) ja yhdenvertaisuuslain (1325/2014) toteutumiseen myös välillisen syrjinnän ehkäisemisen osalta. Yliopiston on huomioitava uuden yhdenvertaisuuslain velvoitteet yliopistolle, kuten kohtuulliset mukautukset vammaisten ihmisten yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi koulutukseen pääsemisessä. Hakijoiden yhdenvertaisuus turvataan mahdollisimman saavutettavan valintaprosessin avulla. Erityisjärjestelyjä koskevat ohjeet annetaan alakohtaisesti ottaen huomioon kansalliset suositukset. 2.8 Pakolaisasemassa olevien hakijoiden huomioiminen opiskelijavalinnassa Jos hakija on pakolainen tai pakolaiseen rinnastettavassa asemassa, eikä hän voi todistaa korkeakoulukelpoisuuttaan asiakirjoin, yliopisto voi kutsua kandidaattikoulutukseen hakevan hakijan valintakokeeseen. Aalto-yliopiston omiin maisteriohjelmiin hakevan henkilön hakukelpoisuus arvioidaan normaalin maisterihakuprosessin mukaisesti yliopiston hakijapalveluissa niiden dokumenttien perusteella, jotka hakija toimittaa hakemuksensa yhteydessä, tai joita tältä pyydetään lisäselvityksenä.

9 9 (11) 3 Siirto-opiskelu Opiskelija voi hakea siirto-opiskelijaksi kandidaattiohjelmaan tai hakukohteeseen, jos hänellä on alempaan korkeakoulututkintoon johtava opinto-oikeus toisessa suomalaisessa korkeakoulussa tai eri tutkintoon johtava opinto-oikeus Aalto-yliopistossa. Siirto-opiskelumenettelyä varten jokaisen koulun akateemisten asiain komitea määrittelee kynnysehdot kandidaattiohjelmaan tai hakukohteeseen siirtymiselle. Kynnysehdoissa voidaan huomioida seuraavia kriteereitä tai joitain niistä: oppiaine, josta opiskelijalla tulee olla suoritettuna opintoja. vaadittava opintopistemäärä ko. oppiaineesta. opintojen opintomenestys, esim. keskiarvo (huomioidaanko vain ko. opintojen opintomenestys vai opintomenestys ylipäätänsä). mahdolliset vaatimukset opintojen etenemisestä, esim. että opinnot on suoritettu tavoiteaikataulussa, opintopistemäärä/läsnäololukukausi. Opintojen etenemistä koskevien vaatimusten soveltamisessa tulee huomioida ne samat opintoja hidastavat seikat kuin myönnettäessä tutkinnon suorittamiselle lisäaikaa (mm. vapaaehtoisen asepalveluksen tai maanpuolustusvelvollisuuden suorittaminen, taikka äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan pitäminen tai sairaus). Tarvittaessa voidaan hyödyntää olemassa olevia valintakoemenettelyjä tai opiskelijan osaamisen tasoa ja motivaatiota osoittavia dokumentteja tai tehtäviä (esim. portfolio, haastattelu). Siirtohaut toteutetaan Opintopolussa erillishakuna. Hakuaika siirto-opintoihin järjestetään kerran vuodessa keväällä, toukokuun kahtena ensimmäisenä viikkona ensimmäisestä arkipäivästä alkaen päättyen kahden viikon päässä olevaan seuraavaan arkipäivään. Siirtohaulle asetetaan hakukohdekohtaiset kiintiöt aloituspaikkapäätöksen yhteydessä. 4 Jatko-opiskelijavalinnan yleiset valintaperusteet vuodelle Yleinen hakukelpoisuus Yleinen hakukelpoisuus määritellään yliopistolaissa (Yliopistolaki 37 ). 5 mom. Tieteelliseen tai taiteelliseen jatkotutkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut: 1) soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon; 2) soveltuvan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon; taikka 3) soveltuvan ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin. 6 mom. Yliopisto voi edellyttää tieteelliseen tai taiteelliseen jatkotutkintoon johtaviin opintoihin opiskelijaksi ottamansa henkilön suorittavan tarvittavan määrän täydentäviä opintoja koulutuksessa tarvittavien valmiuksien saavuttamiseksi.

10 10 (11) 9 mom. Tässä pykälässä tarkoitettuihin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi myös henkilö, jolla yliopisto toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet. Lisäksi laissa todetaan, että hakijoihin on sovellettava yhdenmukaisia valintaperusteita. 4.2 Tohtorikoulutettavien valinta Jatkotutkinnot Aalto-yliopistoon voidaan ottaa henkilöitä suorittamaan jatkotutkintoina kauppatieteen, taiteen ja tekniikan tohtorin tutkintoja. Lisäksi yliopistossa voidaan suorittaa kauppatieteen ja tekniikan lisensiaatin tutkintoja Tohtorikoulutettavien valinta ja opiskeluoikeuden myöntäminen Tohtorikoulutettavia voidaan valita yliopistossa edustettuina oleville tutkimusaloille, joissa valituille on mahdollista antaa riittävä ohjaus ja tuki opinnäytetutkimuksen aihepiiristä. Tohtorikoulutettavien valinta perustuu ennalta päätettyihin ja ilmoitettuihin valintakriteereihin, joiden perustana ovat tieteelliset näkökohdat ja hakijan henkilökohtainen jatkokoulutuspotentiaali. Korkeakoulut järjestävät tohtorikoulutettavien valinnan koulun tohtoriohjelmaan vähintään kerran vuodessa. Opinto-oikeus myönnetään suoraan korkeakoulun edustaman koulutusalan mukaiseen tohtorin tutkintoon (kauppatieteen, taiteen tai tekniikan tohtorin tutkinto). Kauppatieteellisellä ja teknistieteellisellä alalla jatko-opiskelija voi ennen tohtorin tutkintoa suorittaa koulutusalan mukaisen lisensiaatin tutkinnon Valintaperusteet Korkeakoulut laativat tohtorikoulutettavien valintaperusteet, joissa määritellään hakukelpoisuus yliopistolain määräämällä tavalla, kuvataan valintaprosessi ja määritellään tohtorikoulutettavien valinnan arviointikriteerit. Korkeakoulu määrittelee valintaperusteissa ainakin seuraavat asiat: Ulkomaisten tutkintojen hyväksyminen jatkotutkinnon pohjaksi: Valintaperusteissa määritellään ulkomaalaisen tutkinnon tasovaatimukset. Ulkomailla suoritetun tutkinnon kohdalla hakukelpoisuuden edellytyksenä on, että sen tulisi antaa asianomaisessa maassa kelpoisuus vastaaviin opintoihin. Ulkomailla suoritettujen tutkintojen hyväksymisen lähtökohtana on pääsääntöisesti vähintään neljän vuoden laajuiset opinnot, joihin sisältyy pro gradu tyyppinen opinnäytetyö ja joiden korkeakoulu arvioi antavan riittävät valmiudet jatko-opintojen suorittamiseen korkeakoulussa. Eurooppalaisten tutkintojen hyväksymisessä jatkotutkinnon pohjaksi on yleislinjauksena Bolognan prosessin mukaisesti (3+2 vuotta) suoritettu yliopistotutkintoyhdistelmä.

11 11 (11) Ylempien AMK-tutkintojen hyväksyminen jatkotutkinnon pohjaksi: Valintaperusteissa määritellään ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneen hakijan edellytykset tulla valituksi jatko-opiskelijaksi. Soveltuvalta alalta ylempää AMK-tutkintoa vastaavan tutkinnon ulkomailla suorittaneisiin hakijoihin sovelletaan samoja periaatteita kuin ylemmän AMKtutkinnon Suomessa suorittaneisiin hakijoihin. Täydentävien opintojen asettaminen: Valintaperusteissa kuvataan ne periaatteet, joiden mukaan hakijalle määritellään mahdolliset täydentävät opinnot jatkotutkinnon suorittamiseen tarvittavien valmiuksien saavuttamiseksi. Vaadittava kielitaito: Valintaperusteissa kuvataan vaadittava kielitaito ottaen huomioon linjaukset kohdassa 1.5 Valintaperusteisiin sisältyvä kielitaidon osoittaminen ja määritellään mahdolliset ohjelmakohtaiset poikkeukset linjauksiin. Jatko-opiskelijoiden valinnassa käytettävät arviointikriteerit: Korkeakoulu määrittelee jatko-opiskelijavalinnassa käytettävät arviointikriteerit, joihin kuuluu muun muassa aiempi opintomenestys, hakijan tieteellinen ja/tai taiteellinen jatkokoulutuspotentiaali, tutkimus suunnitelman taso sekä hakijan mahdollisuudet suoriutua opinnoistaan tavoiteajassa Tiedottaminen Hakuajat jatkokoulutukseen, hakuohjeet ja yksityiskohtaiset valintaperusteet on pidettävä nähtävillä yliopiston verkkosivuilla.