Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen lausunto, Ruokolahden rantaosayleiskaavasta, II-osa-alue Sisäjärvet, ehdotusvaihe

Transkriptio

1 Lausunto KASELY/1712/ Julkinen Ruokolahden kunta Virastotie RUOKOLAHTI kirjaamo@ruokolahti.fi Viite Lausuntopyyntö Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen lausunto, Ruokolahden rantaosayleiskaavasta, II-osa-alue Sisäjärvet, ehdotusvaihe Yleiskaavan tarkoitus (MRL 35 ) Yleiskaavan sisältövaatimukset (MRL 39 ) KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Puhelin Lausunto koskee päivättyä kaavaehdotusaineistoa. ELYkeskus on antanut kaavaluonnoksesta lausunnon , johon myös tässä lausunnossa viitataan. Keskeisimmät maankäyttö- ja rakennuslain kohdat, joiden perusteella kaavaratkaisua arvioidaan, liittyvät yleiskaavan tarkoitukseen (MRL 35 ) sisältöön (MRL 39 ) ja vaikutusten selvittämiseen (MRL 9 ). Yleiskaavan tulee myös toteuttaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita (VAT) (MRL 24 ). Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Yleiskaava voidaan laatia myös maankäytön ja rakentamisen ohjaamiseksi määrätyllä alueella. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. Yleiskaava voidaan laatia myös vaiheittain tai osa-alueittain. Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; PL KOUVOLA

2 KASELY/1712/2017 2/6 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; 6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; 7) ympäristöhaittojen vähentäminen; 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä 9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Edellä tarkoitetut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät. Vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa (MRL 9 ) ELY-keskuksen lausunto Yleiskaavan sisältövaatimusten toteutuminen Kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Kaavamuutosten lähtökohtana ovat olleet mm. vyöhyketarkastelun avulla määritellyt vakituisen asumisen kriteerit. Valmisteluvaiheen kuluessa kunta on muuttanut kriteereitään, ja pysyvän asumisen kriteerit koskevat nyt lähinnä rakentamisen yleisiä edellytyksiä, jotka joka tapauksessa tulisivat selvitettäviksi rakennusluvan yhteydessä. Tehdyn linjauksen ongelmana on, että yleiskaavan sisältövaatimuksiin (MRL 39 ) perustuvat suunnittelun kriteerit on kunnanhallituksen päätöksellä osittain sivuutettu. Kaavaratkaisun lähtökohta käyttötarkoitusten muutosten osalta ei näin ollen vastaa maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia, yleiskaavan sisältövaatimuksista johdettavissa olevia maankäytön suunnittelulle asetettuja tavoitteita. Tästä seuraa, että kunnan muuttuneen tavoitteen perusteella kaavaehdotuksessa mahdollistetaan myös sellaisia käyttötarkoitusten muutoksia, jotka ovat

3 KASELY/1712/2017 3/6 ristiriidassa MRL:n ja sen tulkinnasta vakiintuneen oikeuskäytännön kanssa. Kaavaselostuksen kuvauksessa kaavan suhdetta yleiskaavan sisältövaatimuksiin on loma-asutuksen osalta kuvattu asianmukaisesti. Nyt esitetyistä muutoksista noin 1/3 on käyttötarkoituksen muutoksia loma-asumisesta pysyvään asumiseen. Maankäytön muuttuminen loma-asutuksesta pysyvään asutukseen on linjaus, jolla on merkitystä kunnan yhdyskuntarakenteen kannalta. Yleiskaavan sisältövaatimusten toteutumista tulee vielä arvioida etenkin sellaisten käyttötarkoitusmuutosten kohdalla, jotka eivät tukeudu jo olemassa olevaan pysyvään asutukseen. Kaavaratkaisun osalta tulee arvioitavaksi myös maanomistajien tasapuolisen kohtelun toteutuminen (Suomen perustuslaki 6 ). Lomaasumiseen tarkoitetun korttelin yksittäisen rakennuspaikan muuttaminen pysyvän asutuksen paikaksi maanomistajan toiveen perusteella edellyttää myös muiden vastaavien muutosten toteutumismahdollisuutta ja kehityksen vaikutusten arviointia. Maanomistajien tasapuolisen kohtelun toteutuminen tulee perustellusti ilmetä myös kaavaasiakirjoista. Rakennuspaikan kokoon perustuva käyttötarkoituksen muutoksen hyväksyminen tai sen hyväksymättä jättäminen kaavassa on kyseenalaista maankäytön ohjausta, koska lisämaata hankkimalla useimmat rakennuspaikat täyttäisivät pinta-alakriteerin ja aiheuttaisivat jälleen yksittäisten kaavamuutosten toiveita. Mikäli alue täyttää muut MRL:n edellytykset pysyvän asutuksen kaavoittamiseen, voidaan kaavalla osoittaa kiinteistörajasta poiketen nykyistä laajempikin rakennuspaikka ja mahdollistaa rakentaminen vain sillä ehdolla, että rakennuspaikka täyttää sille määrätyn vähimmäiskoon. ELY-keskus viittaa luonnosvaiheen lausuntoonsa ja kiinnittää edelleen huomiota kaavamuutoksen lähtökohtiin ja tehdystä linjauksesta yhteiskunnalle ja yksityisille pidemmällä aikajänteellä toteutuvien kustannusten arviointiin ja hallintaan, sekä asukkaiden näkökulmasta arjen sujuvuuteen kaikkien väestöryhmien kannalta. Ajan kuluessa rakennuspaikkojen omistussuhteet ja asukkaiden tarpeet muuttuvat, siksi maaomistajan toive ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukainen peruste kaavan muuttamiseen tai poikkeamislupiin, elleivät muutoksen muut MRL:n mukaiset edellytykset täyty. Liitteen 3a kiinteistönumerot on hyvä vielä tarkistaa (kirjoitusvirhe SJ 7 kiinteistönumerossa). Osalliset Yksittäiset muutoskohteet yleiskaava-alueen sisällä eivät rajoitu naapurikuntien rajaan, ja OAS:n mukaan niitä ei ole katsottu osallisiksi. Mikäli kaavamuutoksella ollaan linjaamassa suhtautumista

4 KASELY/1712/2017 4/6 käyttötarkoituksen muutoksiin nykyisestä yleiskaavasta ja vakiintuneesta laintulkinnasta poikkeavalla tavalla, tulee harkita kuuluvatko osallisiin myös yleiskaava-alueeseen rajautuvat naapurikunnat, joilla on vastaavaa loma-asutusta kaava-alueeseen rajoittuvan järven rannalla rannoilla. Liikenne Alin rakentamiskorkeus Palveluiden saatavuuden arvioimiseksi kaava-asiakirjoihin esitetään vielä täydennettäväksi nykyiset koulukuljetus- ja muut mahdolliset palveluliikennereitit ja kuvaus miten uudet pysyvän asutuksen rakennuspaikat sijaitsevat suhteessa reitteihin, ja mitä vaikutusta lomaasuinalueen muuttuminen pysyvään asutuksen vaikuttaisi liikenteen varassa toimivien palveluiden järjestämiselle. ELY-keskus ehdottaa vielä tarkennettavaksi alimman rakennuskorkeuden määräystä yhteneväisemmäksi Saimaan alueen tulvantorjuntasuunnitelman 2009 ohjeiden kanssa. Esim.: Rakennukset tulee sijoittaa ja niiden tulvavedestä vaurioituvat rakennusosat tulee tehdä vähintään ylimmän tulvakorkeuden (HW 1/100) tasolle. Saimaan rantavyöhykkeellä rakennusten alin sallittu tulvasta vaurioituva taso on metriä (N2000), mihin tulee vielä lisätä rakennuspaikan olosuhteista riippuen aaltoilusta aiheutuva lisäkorkeus. Luonto ja vesistö, kulttuuriympäristö, vesihuolto ja pohjavesialueet Kaavan eteneminen Kaava-asiakirjoissa on otettu riittävästi huomioon ELY-keskuksen luonnosvaiheessa esittämät asiat. Luontoselvitystä on täydennetty asianmukaisesti. Yleiskaavassa ilmenneiden virheiden ja jo lainvoiman saaneiden muutosten päivittäminen yleiskaavaan on perusteltua. ELY-keskus suhtautuu edelleen kriittisesti yksittäisten toivottujen käyttötarkoitusmuutosten mahdollistamiseen yleiskaavalla ilman maankäytöllisiä perusteluja. ELY-keskus viittaa luonnosvaiheen lausuntoonsa, ja toteaa, että vuoden 2017 maankäyttö- ja rakennuslain muutoksissa itse lain sisältö tai sen oikeudellinen tulkinta ei muuttunut alueidenkäytön suunnittelun tavoitteiden (MRL 5 ), yleiskaavan tarkoituksen (MRL 35 ) tai sisältövaatimusten (MRL 39 ) osalta. Yleiskaavan tarkoitus (MRL 35 ) on yhdyskuntarakenteen ja maankäytön suunnittelu ja toimintojen yhteen sovittaminen. ELY-keskus esittää vielä harkittavaksi edellytyksiä niille käyttötarkoitusten muutoksille, jotka on tehty ilman yhdyskuntarakenteellista tarkastelua ja siihen perustuvaa tavoitteen asettelua. Ennen kaavan hyväksymistä on tarpeen tarkistaa nyt laadittua kaavamuutosehdotusta niiltä osin, missä käyttötarkoituksen muutosten perustelut ovat puutteelliset tai vaikutukset ovat ristiriidassa yleiskaavan sisältövaatimusten (MRL 39 )

5 KASELY/1712/2017 5/6 tai vakiintuneen oikeuskäytännön kanssa. Kaavan hyväksymiselle ei ole MRL:n mukaisia edellytyksiä, elleivät mainitut yleiskaavan sisältövaatimukset ja maanomistajien tasapuolinen kohtelu toteudu. Lopuksi Muilta osin kaavan valmistelu on ollut johdonmukaista ja kaava on laadittu ammattitaitoisesti. Luonnosvaiheen lausunnossaan ELY-keskus piti tärkeänä, että yleiskaavoja tarkasteltaisiin laajempina kokonaisuuksina yksittäisten muutoskohtien sijaan. Rantaosayleiskaava kokonaisuutena on laadittu 1990-luvun lopulla, vanhentuneen rakennuslain aikana. Silloiset kaavan tavoitteet tai sisältö eivät enää kaikin osin vastaa nykyisiä maankäytön suunnittelun ja kehittämisen tavoitteita. Vastineessa mainittu kahden seuraavan valtuustokauden kuluessa tehtävä osayleiskaavojen ajantasaistaminen on erittäin kannatettavaa. Kunnan tulee huolehtia tarpeellisesta yleiskaavan laatimisesta ja sen pitämisestä ajan tasalla (MRL 36 ). ELY-keskus kannustaa edelleen kuntaa selvittämään yleiskaavatasoisesti sellaiset mahdolliset ranta-alueet, joilla pysyvän asutuksen lisääminen, ja mahdollisesti mitoituksen uudelleen tarkastelu, tukisivat maaseutuasumista, kyläverkostoa, maaseutuelinkeinoja ja niiden monipuolistamista ja kunnan myönteistä kehitystä pitkällä aikajänteellä taloudellisesti kestävällä tavalla. Pysyvää asutusta puoltavia seikkoja ovat mm. sen tukeutuminen kyläasutukseen tai sijoittuminen useamman pysyvän asuinpaikan läheisyyteen ja saman tien varrelle, sijainti toimivien koulujen lähellä tai olemassa olevien koulukuljetus- tai linja-autoreitin vaikutuspiirissä. Tämän kaltaisen yleiskaavallisen tarkastelun perusteella olisi arvioitavissa Ruokolahdelta yhdyskuntarakenteen ja pidemmällä aikajänteellä myös yhdyskuntatalouden kannalta parhaat ja aktiivisesti kehitettävät alueet, jotka olisivat tarkoituksenmukaisia ja vetovoimaisia vakituisen ranta- ja maaseutuasumisen alueita sekä nykyisille että tuleville asukkaille. Kaavallisesti ratkaisu voisi olla esimerkiksi sellaisten alueiden osoittaminen, jotka on tavoitteellisesti tarkoitettu sekä loma-asumiseen että pysyvään asumiseen. Kyläalueilla tai kylämäisiksi kehitettävillä alueilla kaavalla voitaisiin edistää myös monipuolisempaa, esimerkiksi matkailua ja maaseutuelinkeinoja edistävää maankäyttöä. ELY-keskus viittaa lopuksi Etelä-Karjalan museon ja Museoviraston kaavaehdotuksesta antamiin lausuntoihin, ja toteaa muiden ajantasaisten tietojen ohella myös Ruokolahden kulttuuriympäristön ja siihen sisältyvien rakennusperinnön ja muinaisjäännösten ajantasaisten inventointien olevan MRL:n edellyttämää tietopohjaa maankäytön suunnittelulle ja rakennusvalvonnalle. Viimeistään yleiskaavojen tarkistuksen ohjelmoinnin ja tavoitteen asettelun yhteydessä on tarpeen

6 KASELY/1712/2017 6/6 arvioida myös suunnittelun edellyttämisen lähtötietojen ajantasaisuus ja riittävyys. Tämä lausunto on hyväksytty sähköisesti, hyväksymismerkintä on asiakirjan lopussa. Alueidenkäyttöpäällikön sijainen, ylitarkastaja Jukka Timperi Arkkitehti Annu Tulonen TIEDOKSI Etelä-Karjalan liitto, aluesuunnittelujohtaja Marjo Wallenius Etelä-Karjalan museo, rakennustutkija Sini Saarilahti

7 Tämä asiakirja KASELY/1712/2017 on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument KASELY/1712/2017 har godkänts elektroniskt Esittelijä Tulonen Annu :39 Ratkaisija Timperi Jukka :43