L TO JOUTSENON KOULU HANKESUUNNITELMA 1 (21) Sijainti: Penttiläntie 4, Joutseno. Lappeenrannan Toimitilat Oy

Transkriptio

1 L TO LAPPEENRANNAN TOIMITILAT OY HANKESUUNNITELMA 1 (21) JOUTSENON KOULU Sijainti: \ G :~ Osoite: Penttiläntie 4, Joutseno Lappeenrannan Toimitilat Oy Villimiehenkatu 1 I Lappeenranta I I lato@lappeenranta.fi I V-tunnus

2 2 (21) Asemakaava: 201 PUTKINOTKO/ 225 YOY 111, hyväksytty , I I.. I I I I I L --- r-----

3 3 (21) 1. Selvitys nykyisestä rakennuksesta Rakennus on osittain kaksikerroksinen ja se on rakennettu vaiheittain vuosina Päiväkoti valmistui 2014 kiinteästi koulun yhteyteen. Rakennushistoria: 1970 kansalaiskoulu, osat Aja B 1973 osa A laajennus 1976 osan C ja keittiön laajennus 1997 keittiön katos ja lastaus 1997 A-osan laajennus vaihe 1 ja katon sekä ilmanvaihdon muutostyö 2003 A-osan peruskorjaus ja laajennus vaihe päiväkoti Muutos-/ korjaustyöhistoria: 1975 kaukolämmön talojohto 1980 B-rakennuksen muutostöitä 1987 ATK-opetustilat 1988 A-rakennuksen muutostöitä 1990 A-rakennuksen muutostöitä 1990 A- ja C-osissa ikkunoiden uusimisia 1993 A-osan ikkunoiden uusimisia 1993 A-osa, kotitalouden tilat 1996 A-osan lämmönjakohuoneen saneeraus 1997 B-osan ikkunoiden uusiminen 1998 B- ja C-osan katon sekä ilmanvaihdon muutostyöt 2004 A-osan muutostyöt, liikunnanopettajien sos.tilat 2006 A-osa muutokset, opettajien sos.tilat 2009 C-osa, auditorion saneeraus 2013 B-osan saneeraus 2013 C-osan muutostyöt, terveydenhoitaja, opo

4 4 (21) 2013, 2014, 2015, 2016 ja 2017 koululaisten ja henkilökunnan oireilusta johtuvia tiivistyskorjauksia koulun A- ja C-osissa, tiivistyskorjaukset jatkuvat edelleen Laajuustiedot: bruttoala on brm 2 kerrosala ke-m 2 huoneala hu-m 2 tilavuus rm 3 Vuoden 2015 kiinteistöjen arvopäivityksen (tilakeskuksen rakennusnumero ) mukaiset arvot ovat {Trellum Oy ): huoneistoala hm2 tekninen arvo 12,3 Meur jälleenhankinta-arvo 13,8 Meur kuntoluokka 89 % korjausvelka O Meur peruskorjaustarve O Meur perusparannustarve O Meur Rakennukselle ei ole laadittu energiatodistusta. Energiakatselmuksen 2011 perusteella kiinteistön lämpöenergian normitettu ominaiskulutus on n. 27 % (kwh/rm3) suurempi kuin tilastomediaani. Joutsenon koulun energian kulutuslukemat 2016 (FIMX): kylmä vesi m3 sähköenergia kwh lämpöenergia MWh Joutsenon koulun käyttäjänä toimivat hyvinvointi- ja sivistyspalvelut ja edelleen eri liikuntaseurat sekä Saimaan Tukipalvelut Oy, joka hoitaa ruoka- ja puhtauspalvelut sekä eri toimijat iltakäyttäjinä. Tällä hetkellä koulun keittiö toimii ruokaa valmistavana aluekeittiönä. Siellä valmistetaan ruokaa n henkilölle koulujen ja päiväkotien toimintaaikana. Nykyisessä keittiössä valmistetaan Joutsenon koulun {ml. Martikanpellon ja Kesolan koulut), Parjalan, Ravattilan ja Pulpin koulujen ruoka sekä Joutsenon päiväkodin esiopetuksen ruoat. Rakennuksella ei ole suojelullisia vaatimuksia. 2. Hankkeen perustiedot ja tavoitteet Kaupunginvaltuusto on päättänyt että Joutsenon koulukeskuksen peruskorjauksen yhteydessä koulun yhteyteen rakennetaan uudistiloja korvaamaan Kesolan, Martikanpellon sekä Parjalan koulut. Ravattilan koulun yhdistämisestä Joutsenon kouluun ei ole kaupunginvaltuuston kannanottoa, mutta koulurakennuksen peruskorjaukseen ei ole varauduttu vuoteen 2028 mennessä. Tämän

5 5 (21) vuoksi tähän hankesuunnitelmaan on sisällytetty myös Ravattilan koulun oppilaiden yhdistäminen Joutsenon koulukeskukseen. Martikanpellon ja Kesolan koulut on jo lopetettu sisäilmaongelmien takia ja oppilaat niistä on siirretty Joutsenon koulukeskukseen. Martikanpellon oppilaat ovat siirtyneet vuonna 2013 Joutsenon koulun tiloihin. Kesolan koulun oppilaille on hankittu vuosiksi väliaikaiset tilaelementit Joutsenon koulun pihapiiriin. Joutsenon päivähoitopaikkojen suuren kysynnän vuoksi samassa yhteydessä 2017 hankittiin myös 2-ryhmäinen tilaelementtipäiväkoti vuoteen 2022 saakka Joutsenon päiväkodin viereen. Hankesuunnitelmassa on selvitetty eri vaihtoehdoin sitä, miten Joutsenon koulun kiinteistöön tulee ratkaistua opetustilat, jotka vastaavat uuden opetussuunnitelman vaatimuksiin toiminnallisista ja yhteisöllisistä - monialaiseen, oppilaslähtöiseen ja ilmiöpohjaiseen oppimiseen tarvittavista tiloista. Lisäksi hankesuunnitelmassa on konsernihallinnon pyynnöstä selvitetty vaikutusta tilaohjelmaan sekä kustannusarvioon, jos myös Pulpin koulu liitettäisiin Joutsenon kouluun (vaihtoehdot VE3, VE4 ja VE6). Pulpin koulun lopettamisesta tai liittämisestä Joutsenon kouluun ei ole tehty päätöstä. Uudistettavan koulun keittiö toimisi ruokaa valmistavana aluekeittiönä. Siellä valmistettaisiin ruokaa n henkilölle koulujen ja päiväkotien toiminta-aikana. Koska aluekeittiössä valmistetaan kaikkien Joutsenon alueen päiväkotien ja koulujen ruoka, tulee annosmäärä olemaan n suoritetta/päivä, johtuen siitä, että päiväkodeissa nautitaan myös aamu- ja välipalat. Päiväkodin laajennetun hoidon yksikössä tarjotaan myös päivällinen ja iltapalat. 3. Selvitetyt hankevaihtoehdot Käyttäjän ja rakennuksen asettamien vaatimusten täyttämistä on tutkittu eri vaihtoehtojen kautta: Vaihtoehto 1 (VE1 ): nykyisten tilojen perusparannus ja laajennus Vaihtoehto 2 (VE2): uuden koulun tilat ja kädentaidon tilojen perusparannus Vaihtoehto 3 (VE3): nykyisten tilojen perusparannus ja laajennus. Huomioituna, että Pulpin koulun oppilaat ja henkilökunta siirtyisivät Joutsenon koululle. Vaihtoehto 4 (VE4): uuden koulun tilat ja kädentaidon tilojen perusparannus. Huomioituna, että Pulpin koulun oppilaat ja henkilökunta siirtyisivät Joutsenon koululle.

6 6 (21) Vaihtoehto 5 (VES): uuden koulun tilat ja kädentaidon tilojen perusparannus tilamassoiteltuna niin, että nykyiset liikuntasali, keittiö ja ruokailu voidaan pitää toiminnassa rakennustyön aikana Vaihtoehto 5B (VESB): uuden koulun tilat ja kädentaidon tilojen perusparannus tilamassoiteltuna niin, että nykyiset liikuntasali, keittiö ja ruokailu voidaan pitää toiminnassa rakennustyön aikana. Huomioitu, että viisi uutta päiväkotiryhmää vähenee kolmeen ja tarkistettu VSS vaatimus sekä tilojen tehostamistarve. Vaihtoehto SC (VESC): kuten VE5B, mutta moduulipäiväkoti säilytettäisi toistaiseksi ja päiväkodin lisärakentamisesta tehtäisiin ratkaisu myöhemmin. Vaihtoehto 6 (VE6): uuden koulun tilat ja kädentaidon tilojen perusparannus huomioituna Pulpin koulun oppilaat ja henkilökunta tilamassoiteltuna niin, että nykyiset liikuntasali, keittiö ja ruokailu voidaan pitää toiminnassa rakennustyön aikana Kooste vaihtoehdoista taulukkona on liitteessä Esitettävien vaihtoehtojen vertailu nykytilanteeseen Lähtötilanne Joutsenon koulukeskuksen alueella: Joutsenon koulun kiinteistössä toimii tällä hetkellä: vuosiluokat 1-2, 116 koululaista vuosiluokat 7-9 lk, 327 koululaista esikoulu 3 ryhmää, joissa on 72 lasta päiväkoti 5 ryhmää, joissa on 120 paikkaa tilaelementtikoulu vuosiluokat 3-6 lk, 198 koululaista (Kesolan koulu) tilaelementtipäiväkoti 2 ryhmää, jossa on 48 paikkaa aluekeittiö annosta henkilökuntaa o koulu 87 o päiväkoti 46 o ruokapalvelu 7 o siivous 5 o eksote 4 Parjalan koulu vuosi luokat 1-6, 4 7 koululaista henkilökuntaa o koulu 3 o siivous 1 Ravattilan koulu vuosiluokat 1-6, 43 koululaista henkilökuntaa o koulu 3 o siivous 1

7 7 (21) Taikaniityn ryhmä (Penttiläntie 13) 1 ryhmä, 18 paikkaa henkilökuntaa o päiväkoti 3 o siivous 1 Tilat yhteensä hum2: Joutsenon vanha koulukeskus tilaelementtikoulu o korvannut Kesolan koulun (3144 hum2) tilaelementtipäiväkoti 2 ryhmää Parjalan koulu Ravattilan koulu päiväkoti Tuulenpesä 1 ryhmä (Penttiläntie 13) Joutsenon päiväkoti hum hum2 342 hum2 640 hum2 550 hum2 223 hum hum2 Yhteensä hum 2 Hankesuunnitelman vaihtoehdon VE 5B tavoitetilanne Joutsenon koulukeskuksen alueella: Joutsenon koulukeskuksen kiinteistössä toimii uudisrakentamisen jälkeen: vuosiluokat 1-9, 730 koululaista esikoulu 3 ryhmää, joissa on 72 lasta päiväkoti 8 ryhmää, joissa on 192 paikkaa aluekeittiö annosta henkilökuntaa o koulu, esiopetus 96 o päiväkoti 54 o ruokapalvelu 10 o siivous 11 Tilat yhteensä hum2: vanha päiväkoti uusi koulukeskus Yhteensä hum hum hum2 Huom. Osa VSS-tiloista (142 m2) voidaan sijoittaa vaihtoehtoisesti keskuskentän huolto- ja pukutilojen mahdolliseen uudisrakennukseen. Hankesuunnitelman vaihtoehdon VE SC tavoitetilanne Joutsenon koulukeskuksen alueella: Vaihtoehdossa päiväkoti suunnitellaan osana kokonaisuutta. Se on mahdollista toteuttaa salia lukuun ottamatta vasta, kun Joutsenon yksityiset päiväkodit ovat valmistuneet ja tarvittava ryhmämäärä varmistunut. Tilaelementtipäiväkoti säilytetään paikallaan siihen saakka.

8 8 (21) Joutsenon koulukeskuksen kiinteistössä toimii uudisrakentamisen jälkeen: vuosiluokat 1-9, 730 koululaista esikoulu 3 ryhmää, joissa on 72 lasta päiväkoti 5 ryhmää, joissa on 120 paikkaa tilaelementtipäiväkoti, jossa on 48 paikkaa aluekeittiö annosta henkilökuntaa o koulu, esiopetus 96 o päiväkoti 50 o ruokapalvelu 10 o siivous 11 Tilat yhteensä hum2: vanha päiväkoti toistaiseksi tilaelementtipäiväkoti 2 ryhmää uusi koulukeskus Yhteensä hum2 342 hum hum hum2 Huom. Osa VSS-tiloista (142 m2) voidaan sijoittaa vaihtoehtoisesti keskuskentän huolto- ja pukutilojen mahdolliseen uudisrakennukseen. 5. Perustelut toiminnan, teknisten näkökohtien ja talouden perusteella Rakennuksen turvallisuus ja terveellisyys Joutsenon koulurakennus on lukuisista tiivistyskorjauksista huolimatta sisäilmaltaan heikko. Oireilevia henkilökunnan jäseniä ja oppilaita/lapsia ilmenee viikoittain lisää sisäilmatyöryhmä on kirjannut oireilevia oppilaita 21 ja yksi lapsi on vaihtanut oireiden takia koulua. Alueellinen tarkastelu Joutsenon koulun oppilaaksiottoalueeseen kuuluu 7-9 oppilaiden osalta koko Joutsenon alue ja varhaiskasvatuksen ja 1-6 lk osalta, muut paitsi Pulpin ja Korvenkylän koulujen oppilaaksiottoalueet. Koulu on hyvin saavutettavissa. Koulu on liikenteellisesti turvallisella alueella, koska sijaitsee Joutsenon keskusta-alueen laidalla. Myöskään teollisuus ei aiheuta merkittäviä riskitekijöitä. Liikuntamahdollisuudet sekä luonnon läheisyys ovat koulun vahvuustekijöitä. Koulu toimii myös Joutsenon kaupunginosan alueellisena ja tärkeänä liikunta-/ harrastustoiminnan keskuksena. Varsinkin iltakäyttö on aktiivista. Seurakunta ja nuorisotoimi toimivat koulun kanssa aktiivisessa yhteistyössä.

9 9 (21) Toiminnalliset perustelut Koulun tilat tarvitsevat uuden opetussuunnitelman vaatimia avoimia, muutosjoustavia, toiminnallisia ja yhteisöllisiä - monialaiseen, oppilaslähtöiseen ja ilmiöpohjaiseen oppimiseen tarvittavia tiloja. Yhteisopettajuus, tilojen monikäyttöisyys ja turvallisuus sekä ryhmien jakaminen oppitunneilla tulee ottaa huomioon. Eriytettäviin tiloihin tulee turvata hyvä näkyvyys, jolloin niitä voidaan turvallisesti käyttää. Varastotilat opetusvälineistöille tulee suunnitella huolella ja toimiviksi. Koulun keittiötä on saneerattu ja laajennettu muutamaan otteeseen vuosien välisenä aikana. Korjausten yhteydessä on uusittu laitteita ja pintoja eri aikoina, josta johtuen keittiö on "tilkkutäkkimäinen", epäkäytännöllinen ja ahdas. Keittiön rakenteissa on näkyvissä halkeamia, jotka ovat syntyneet laajennusosien ja vanhan rakennuksen saumakohtiin. Myös sähkön riittävyyden kanssa on ongelmia. Useat keittiön nykyisistä tuotantovälineistä on elinkaarensa päässä, joten uusintainvestointeja on joka tapauksessa tehtävä. Tekniset ja taloudelliset perusteet Joutsenon koulu on rakentunut useissa eri rakennusvaiheissa, joissa siellä on jäänyt ulkoseiniä väliseiniksi. Rakennuksen vesikattoa on korotettu, kun ilmanvaihtokanavat on rakennettu kylmälle ullakolle ja vanha vesikatto on tällöin jätetty purkamatta. Tällaiset aikanaan tehdyt ratkaisut ovat yksi merkittävä syy aiheuttamaan rakennuksessa ongelmia ja niitä on jälkeenpäin hankala ja kallis korjata. Tämän lisäksi vanha bitumihuopa aiheuttaa rakennukselle ylimääräistä palokuormaa. Kuntotutkimuksen mukaan koulukeskuksen alapohja-, sokkeli, ulkoseinäja yläpohjarakenteissa on kaikissa riskirakenteet, joissa esiintyviä vaurioita voidaan pitää laaja-alaisina. Rakenteista, joissa ei ole tehty tiivistyskorjauksia, on ilmayhteys sisätiloihin, joka heikentää sisäilman laatua ja yhdessä muiden tekijöiden kanssa tämä voi aiheuttaa käyttäjille terveyshaittaa. Osassa alapohjia on mitattu liian suuria betonin kosteuspitoisuuksia. Tämä vaurioittaa lattian pintarakenteita ja vapautuvat haihtuvat orgaaniset yhdisteet aiheuttavat sisäilman tunkkaisuutta. Kuntotutkimuksen mukaan suuri osa lattioista tulisi uusia. Sokkeli- ja ulkoseinärakenteissa ovat lämpöeristeet kostuneet ja kaikki ne suositellaan uusittavaksi ulkoseinien korjaustöiden yhteydessä. Rakennuksessa tehty ratkaisu, jossa ilmanvaihtokanavat on jätetty ullakolle, ei ole rakennusteknisesti järkevä. llmanvaihtokanavat kulkevat kylmässä tilassa ja ovat lämpöeristetty. Kanavissa on suuri riski kondenssin aiheuttaman kosteuden valumisesta rakenteisiin ja lisäksi kanavien puhdistu ja huolto on vaikeaa tai jopa mahdotonta.

10 10 (21) Peruskorjausvaihtoehdossa kaikki edellä mainitut rakenteet tulisi korjata ja ilmanvaihtokanavat tulisi saada sijoitetuksi lämpöiseen sisätilaan. Tämä johtaisi vanhan rakennuksen korottamiseen. Uuden opetussuunnitelman mukaiset toiminnalliset ja yhteisölliset - monialaiseen, oppilaslähtöiseen ja ilmiöpohjaiseen oppimiseen tarvittavat tilat ovat parhaiten toteutettuina avoimia tiloja. Niissä entisten erillisten kotiluokkien sijasta rakennetaan avoimet ja muunneltavat oppimissolut. Ruokailu-, media-, kirjasto- ja erikoisluokkatilat muodostavat avointa toritilaa, jossa eri toiminnat osin limittyvät. Käytävätilaa ja sitä myöten rakennettavaa pinta-alaa muodostuu vähemmän. Kaikkien edellä olevien perusteiden ja kustannuslaskelmien mukaan tulee koulukeskuksen toteuttaminen uudisrakennuksena taloudellisesti edullisimmaksi. 6. Tilojen ja kohteen erityisvaatimukset Piha-alue Rakennus Opetustilat Koulukeskuksen alueelta saapuu kouluun normaalia enemmän lapsia erityyppisin koulukuljetuksin. Saattoliikenne ja pysäköinti keskitetään jatkossa rakennuksen itäpuolelle ja ajo tontille tapahtuu Vitjamäentien ja uuden Tulentallojantien kautta. Kevyen- ja ajoneuvoliikenteen turhaa risteämistä koulun tontilla ja tulee välttää. Piha-alueen liikenne- ja pysäköintijärjestelyt tarkennetaan suunnittelun yhteydessä. Koulurakennus on keskeinen Joutsenon taajaman kokoontumispaikka, jossa tulee olemaan iltaisin erilaista liikunta- ja harrastetoimintaa. Tämä tulee huomioida rakennuksen eri osien lukitus- ja kulunvalvontaratkaisuissa. Koulun tilojen tulee olla turvalliset ja terveelliset käyttää sekä mahdollistaa uuden opetussuunnitelman mukaisen opetuksen antaminen. Opetustilat toteutetaan eri ikäryhmille suunnattuina opetussoluina, jotka toteutetaan avoimina oppimisympäristöinä - nimeltään kotipesäalueet. Kotipesäalue on yhtenäinen solualue, joka jakautuu pienempiin osiin väliverhojen-/siirrettävien seinäkkeiden/kiinteiden seinien avulla. Solutilassa on pieniä tila tilassa olevia "mökkejä" hiljaisen työn ja keskittymisen opetussopiksi sekä eri tavalla kalustettavia erikokoisia osia, joista osa voi olla suljettavin ovin ja seinin erotettu. Kotipesien lisäksi rakennetaan yhteiset toritilat ja aineopetustilat, jotka ovat helposti saavutettavia kaikista solutiloista. Toritila muodostuu ruokailutilasta, johon liittyy mm. kirjasto-/mediatilaa sekä kotitalouden opetustilat sekä näyttämö.

11 11 (21) Ruokailutilasta erotetaan seinin sekä suljettavilla ovilla/luukuilla ruokalan vaatimat linjastot sekä astianpalautus ja näin ruokailutilaa voidaan paremmin hyödyntää opiskelutilana varsinaisen ruokailuajan ulkopuolella. Entiset kädentaidon opetustilat säilytetään ja peruskorjataan osittain. vss Väestönsuojan lisärakentamisvaade on henkilömitoituksen perusteella 425 m 2 huomioiden 30 % huojennus (pelastuslaitoksen lausunto). Pyrkimyksenä on rakentaa väestönsuoja lähes kokonaan hyötykäyttöön. Tontin ylittävä sähkölinja Lappeenrannan Energiaverkot on korvannut tontin ylittävän sähkölinjan maakaapeloinnilla ja tontin yli kulkeva ilmajohto puretaan kevään 2018 aikana. Liikennejärjestelyt Vitjamäentien peruskorjauksesta sekä Tulentallojantien rakentamisesta on tehty alustava luonnos Kadut ja ympäristö, T Nousiainen. Liite 15. Penttiläntie on EL Y:n hallinnoima ja korotetun suojatien muuttamisesta Vitjamäentien risteyksen eteläpuolelle tullaan käymään neuvottelut. 7. Hankkeen ympäristötavoitteet Lappeenrannan kaupungin kiinteistöohjelman mukaisesti uudisrakennuskohteissa tavoitteena on määräystasoa 25 % alhaisempi E luku. Rakennuksen katon etelälappeille sijoitetaan maksimissaan 100 kwp aurinkopaneelijärjestelmä. Järjestelmän koko pyritään mitoittamaan rakennuksen kesäpäivän huipputehon mukaiseksi. Jätehuolto ja kierrätys tulee huomioida koululle suunniteltavissa jätehuoltotiloissa, jotka tontin koko huomioituna toteutetaan 2-3 kohtaan tonttia - yksi lähelle valmistuskeittiötä. Jätehuoltopisteisiin varataan riittävä määrä keräysastioita ja jätepuristimelle tulee olla paikka. Rakennuksen sisätiloihin suunnitellaan riittävästi tarkoituksen mukaisia lajittelupisteitä. 8. Vaikutusten ja riskien arviointi Vaikutukset tiloihin ja toimintaan Rakennuksen energiatehokkuus paranee oleellisesti ja tämän sekä tilankäytöntehostamisen takia ylläpitokustannukset tulevat laskemaan pitkällä aikavälillä.

12 12 (21) Koululaisten, henkilökunnan ja tilojen iltakäyttäjien olosuhteet paranevat oleellisesti pitkälle tulevaisuuteen. Koulun tilat saadaan vastaamaan uuden opetussuunnitelman vaatimia toiminnallisia ja yhteisöllisiä - monialaiseen, oppilaslähtöiseen ja ilmiöpohjaiseen oppimiseen tarvittavia tiloja. Liikennejärjestelyt Koulun rakennustyön aikana tulee parantaa yhteyttä Vitjamäentien ja Penttiläntien liittymässä siten, että Penttiläntielle tulee rakentaa asianmukainen kääntymiskaista koululle kääntyvää liikennettä varten. Vitjamäentien pohjoispuoleinen suojatie tulee turvallisuussyistä siirtää Penttiläntien risteyksen eteläpuolelle. Tähän turvallisuusnäkökohtaan on Trafix Oy kiinnittänyt raportissaan huomiota. Raportti on teetetty Joutsenon koulukeskuksen tontin kaavamuutoksen yhteydessä. Viite: Trafix Oy raportti, Joutsenon koulukeskuksen liikennetarkastelut Penttiläntie on EL Y:n hallinnoima tie ja on mahdollista, että tienpitäjä ei ole halukas kustantamaan suojatien siirrosta sekä ryhmittymiskaistan rakentamisesta Penttiläntielle aiheutuvia kustannuksia. Ne parantavat kuitenkin niin merkittävästi koululaisten turvallisuutta, että kaupungin tulisi varautua ne tarvittaessa rakentamaan. Hankkeen riskit Peruskorjaus ja laajennus: Jos päädyttäisiin tekemään peruskorjaus, siitä tulisi jäämään rakennukseen lähivuosille edelleen korjausvelkaa sekä korkeita vuosikorjauskustannuksia ja myös riskejä sisäilman laadulle. Vanhan rakennuksen korjaustarpeet ovat niin suuret, että siinä tapauksessa ei voitaisi antaa takeita siitä, että rakennus olisi korjauksenkaan jälkeen käyttäjille sisäilmastoltaan turvallinen ja terveellinen. Alemman investointikustannuksen ja edellä kuvattujen riskien vuoksi koulurakennuksen peruskorjauksen ja laajentamisen sijasta tulee toteutus ehdottomasti tehdä uudisrakennuksena. Uudisrakennus ja laajennus: Uudisrakennus on ajateltu toteuttaa siten, että vanha koulurakennus purettaisiin osittain siten, että aluekeittiön käyttöä alueella voidaan jatkaa koko rakennustyön ajan. Mikäli vaiheistaminen ei onnistuisi suunnitelmien mukaan, voisi tulla tarve järjestää keittiölle korvaavaa tilaa ja varautua kuljettamaan osa Joutsenon alueella tarvittavasta ruuasta muista Lappeenrannan aluekeittiöistä.

13 13 (21) 9. Tutkitut vaihtoehdot, selvityksen eteneminen ja rakentamiskustannukset Hankesuunnitteluvaiheen budjettiarviot eri laajuusvaihtoehdoille hintatasossa Haahtela-indeksi 80,0/ , arvoissa on huomioitu VSS huojennus 30 %: Hankesuunnittelu aloitettiin tutkimalla valtuuston päätöksen mukaisesti nykyisen koulun perusparannus ja laajennus VE 1. Tämän lisäksi tutkittiin hankkeen laajuus uudisrakennuksena, jossa säästettäisiin ainoastaan kädentaidon tilat VE 2. Talousjohtajan pyynnöstä tutkittiin lisäksi molemmat vaihtoehdot siten, että niissä olisi opetustilat myös Pulpin koulun oppilaille VE 3 ja VE4. VE 1 perusparannus ja laajennusosat 25,8 M VE2 uudisrakennus ja käden taidon tilojen peruskorjaus 21,9 M VE 3 nykyisten tilojen perusparannus ja laajennus. Huomioituna, että Pulpin koulun oppilaat ja henkilökunta siirtyisivät Joutsenon koululle. 27,0 M VE4 uuden koulun tilat ja kädentaidon tilojen perusparannus. Huomioituna, että Pulpin koulun oppilaat ja henkilökunta siirtyisivät Joutsenon koululle. 23,5 M Tämän jälkeen hankesuunnittelukokouksessa todettiin, että jo tilatehokkuuden sekä kustannusten kannalta edullisimmaksi vaihtoehdoksi tulisi toteuttaa hanke uudisrakennuksena, säästäen ja korjaten ainoastaan kädentaidon tilat. Tässä vaiheessa todettiin tulevan edullisemmaksi, jos rakennustyön aikana aluekeittiön toiminta voisi jatkua ja sille ei tarvittaisi väistötiloja. Päädyttiin tutkimaan VE 2 uudisrakennusvaihtoehto sijoituksen sekä massoittelun osalta uudelleen siten, että edellä mainittu keittiön toiminta olisi mahdollista järjestää rakennustyön ajan ja tuloksena oli VE 5 ja lisättynä Pulpin koulun oppilaat VE 6. VE 5 uuden koulun tilat ja kädentaidon tilojen perusparannus tilamassoittelu niin, että nykyiset liikuntasali, keittiö ja ruokailu voidaan pitää toiminnassa rakennustyön aikana 21,9 M VE6 uuden koulun tilat ja kädentaidon tilojen perusparannus huomioituna Pulpin koulun oppilaat ja henkilökunta tilamassoittelu niin, että nykyiset liikuntasali, keittiö ja ruokailu voidaan pitää toiminnassa rakennustyön aikana 23,2 M

14 14 (21) Syksyn 2017 aikana hankesuunnitteluryhmä sai käyttäjäpalautetta Pontuksen koulun solujen käyttöasteesta koulupäivien aikana ja sen perusteella todettiin opetussolujen olevan oppilasmäärältään joustavat. Niihin voitaisiin siirtää Pulpin koulun oppilaat erikseen niin päätettäessä tai varautua koulun viereen kaavoitetun asuinalueen rakentumiseen ja lapsimäärän kasvuun siten, että opetussolujen eteis- ja wc-tilat mitoitetaan hieman suuremmalle oppilasmäärälle. Joutsenon alueelle ilmaantui syksyn aikana kiinnostuneita yksityisiä päiväkotitoimijoita, joten hyvinvointi- ja sivistystoimi ilmoitti päiväkodin laajennustarpeeksi ainoastaan 3 ryhmää. Edellisen lisäksi seuraavalle valtuustokaudelle asetettiin tilojen käytön tehostamisvaatimus - 10 %. Päädyttiin tutkimaan eteenpäin vaihtoehtoa VE 5 ja tuloksena oli vaihtoehto VE 5B. VESB uuden koulun tilat ja kädentaidon tilojen perusparannus tilamassoittelu niin, että nykyiset liikuntasali, keittiö ja ruokailu voidaan pitää toiminnassa rakennustyön aikana. Huomioitu, että viisi uutta päiväkotiryhmää vähenee kolmeen ja tarkistettu VSS vaatimus sekä tilojen tehostamistarve. 20,7 M (sis. vanhojen rakennusten purkukustannuksen 0,9 M ) Mikäli päätöksiä tehdessä, ei ole vielä selvillä minkä verran Joutsenon alueelle on tulossa yksityisiä päivähoitotoimijoita, on mahdollista rakentaa päiväkotiosa myöhemmin ja säilyttää toistaiseksi päiväkodin vieressä olevat tilaelementit paikallaan. Tämä vaihtoehto tutkittiin myös ja se on VESC. VESC kuten VE5B, mutta moduulipäiväkoti säilytettäisi toistaiseksi ja päiväkodin lisärakentamisesta tehtäisiin ratkaisu myöhemmin. 19,7 M (sis. vanhojen rakennusten purkukustannuksen 0,9 M ) HUOM! kustannukset eivät sisällä ensikertaista kalustamista ja varustamista (n. 1,5-2,0 M ) eivätkä väistötilojen kustannuksia. Vaihtoehtojen VE1-VE5 sekä VE6 kustannukset sisältävät väestösuojatilat mitoitettuna henkilömäärän (0, 75 m 2 /hlö) mukaisesti. Vaihtoehtojen VE5B-VE5C kustannukset sisältävät väestösuojatilat mitoitettuna henkilömäärän (0, 75 m 2 /hlö) mukaisesti huomioiden huojennus 30 %. Mitoitusperusteet tulee varmistaa rakennusvalvonnan kanssa suunnittelun käynnistyessä.

15 15 (21) 10. Alustava tilakustannus käyttäjälle Ajankohdassa 1/2018 kuukausivuokra kaikista tiloista oli: koulun tilat: o Joutsenon koulu m 2 o Joutsenon moduulikoulu m 2 o Ravattilan koulu 550 m 2 o Parjalan koulu 640 m 2 o yhteensä m 2 päiväkodin tilat o Joutsenon päiväkoti m 2 o Joutsenon moduulipäiväkoti 342 m 2 o päiväkoti Tuulenpesä 223 m 2 o yhteensä m2 kaikki yhteensä m /kk /kk /kk /kk /kk /a /kk /kk /kk /kk /a / kk /a Arvio kuukausivuokrasta vuoden 2018 tasossa, vaihtoehto VE5B Huoneala yhteensä on m 2 {laskettu siten, että VSS tilasta 142 m 2 sijoittuu Jno:n keskuskentälle rakennettavaan huoltorakennukseen) josta Eksoten osuus 54 m 2, Satu Oy:n osuus 350 m 2 ja päiväkodin osuus 571 m 2 Vuokrat jakaantuvat: koulun tilat m 2 päiväkodin uudet tilat 571 m 2 Eksoten tilat 54 m 2 Satu Oy:n tilat 350 m 2 17,55 17,55 17,55 17, /kk /kk /kk /kk kaikki yhteensä Lisäksi peritään vanhan päiväkodin vuokra /kk /a /kk /a Arvio kuukausivuokrasta vuoden 2018 tasossa, vaihtoehto VE5C Huoneala yhteensä on m 2 {laskettu siten, että VSS tilasta 142 m 2 sijoittuu Jno:n keskuskentälle rakennettavaan huoltorakennukseen) josta Eksoten osuus 54 m 2 ja Satu Oy:n osuus 350 m 2

16 16 (21) Vuokrat jakaantuvat: koulun tilat m 2 Eksoten tilat 54 m 2 Satu Oy:n tilat 350 m 2 17,96 17,96 17, /kk /kk /kk kaikki yhteensä /kk /a Lisäksi peritään vanhan päiväkodin vuokra ja elementtipäiväkodin vuokra asti yhteensä /kk /kk /kk /a Elementtipäiväkodin vuokra putoaa 5 vuoden jälkeen, joten vanhojen päiväkotirakennusten vuokra on alkaen yhteensä /kk /a Käytetyt laskentaperusteet: Lämmitys, sähkökulut sekä vesi- ja jätevesikulut on arvioitu käyttämällä Pontuksen koulun vuosikulutusarvioita sekä perusmaksuja ja laskettu hinta m 2 kohden. Ylläpitovuokra on arvioitu Joutsenon koulun nykyisten jätehuoltomaksujen 0,06 /m 2 /kk, ulkoalueen hoitokulujen 0,26 /m 2 /kk, vakuutusmaksujen 0,02 /m 2 /kk, huoltosopimusten 0,04 /m 2 /kk, vartiointikulujen 0,02 /m 2 /kk sekä käyttäjäpalvelumaksujen 0,36 /m 2 /kk perusteella. Edellisten lisäksi hinta sisältää rakennusten ylläpito-, kunnossapito sekä isännöintikulua 1,66 /m 2 /kk. VE5B Huoneala m 2, kustannusarvio {ilman purku kustannusta) (1 (2 (3 1 % teknisestä arvosta 19,8 M 2 % jälleenhankinta-arvosta 19,8 M laskettu hankkeen arvolla 19,8 M, poistoaika 30 v, v korkotaso n. 0,50 /m 2 /kk Peruskorjausvastikkeeksi on laskettu o ylläpitovuokra o lämmitys o sähkökulut o vesi- ja jätevesikulut o pääomavuokra o korjausvastike o peruskorjausvastike 2,43 /m 2 1,57 /m 2 0,54 /m 2 0, 10 /m 2 1,96 / m 2 (1 3,92 / m 2 (2 7,03 / m 2 (3 o yhteensä 17,55 /m 2 /kk

17 17 (21) VESC Huoneala m 2, kustannusarvio {ilman purku kustannusta) (4 (5 (6 1 % teknisestä arvosta 18,8 M 2 % jälleenhankinta-arvosta 18,8 M laskettu hankkeen arvolla 18,8 M, poistoaika 30 v, v korkotaso n. 0,50 /m 2 /kk o o o o o o o o ylläpitovuokra lämmitys sähkökulut vesi- ja jätevesikulut pääomavuokra korjausvastike peruskorjausvastike yhteensä 2,43 /m 2 1,57 /m 2 0,54 /m 2 0, 10 /m 2 2,02 / m 2 (4 4,05 / m 2 (5 7,25 / m 2 (6 17,96 /m 2 /kk Laskelmissa kaikkien tilojen vuokrataso on arvioitu saadulla keskiarvovuokralla. Määritettäessä lopullisia vuokria, tulee Satu Oy:n vuokrataso olemaan hieman tätä korkeampi ja muiden tilojen vähän matalampi. Vuokrat on laskettu vuoden 2018 hintatasossa. 11. Ylläpito ja käyttötalous Vuokrat Joutsenon koulun käytössä oleville tiloille muodostuu tammikuussa 2018 vuokraa /a. Vaihtoehdossa VE 5B kokonaisvuokraksi muodostuisi /a + vanhan päiväkodin vuokra /a = /a eli vuokratason nousu tässä vaihtoehdossa on /a. Vaihtoehdossa VE SC kokonaisvuokraksi muodostuisi /a + vanhan päiväkodin vuokra ja päiväkodin tilaelementin vuokra /a = /a eli vuokratason nousu tässä vaihtoehdossa on /a. Elementtipäiväkodin vuokra laskee 5 vuoden jälkeen, joten vaihtoehdon VE se kokonaisvuokraksi muodostuisi /a + vanhan päiväkodin vuokra ja päiväkodin tilaelementin vuokra /a = /a eli vuokratason nousu tässä vaihtoehdossa on jälkeen /a. Käyttäjälle ylläpito ja käyttötalouskulujen kannalta ei juurikaan ole merkitystä valitaanko vaihtoehto VE 5B vai VE se. Menot tulevat

18 18 (21) nousemaan vuoden 2018 tasossa tarkasteltuna molemmissa vaihtoehdoissa reilu vuodessa. Investointikustannukset Vaihtoehtojen VE 5B ja VE se kustannusarvioissa on eroa 1 M. Vaihtoehdossa VE 5B laajennettaisiin päiväkotia 3 uudella ryhmällä ja Vaihtoehdossa VE se ei laajennettaisi päiväkotia, mutta jätettäisiin 2 ryhmäinen päiväkotielementti toistaiseksi paikalleen. Päiväkotilaajennus tulisi kuitenkin vaihtoehdossa VE se suunnitella, vaikka sitä ei heti rakennettaisikaan. Tämä vaihtoehto antaa tarvittaessa aikaa seurata minkälaiseksi yksityisen päivähoidon tarjonta Joutsenon alueella tulee muodostumaan ja päiväkodin laajennuksen voisi rakentaa myöhemmin. Käyttäjälle tulevat muut kustannukset Rakentamisen kustannusten lisäksi tulee huomioida ensikertaisen kalustamisen ja varustamisen hankintakustannus n. 1,5-2,0 M. Käyttäjältä peritään lisäksi myös vanhan rakennuksen purkukustannus sovitun aikataulun mukaisesti. 12. Hankkeen aikataulu Alustava suunnittelu- ja toteutusaikataulu: Hankesuunnitelman hyväksyntä Suunnittelun hankinta Urakkalaskentasuunnitelmat valmiit Rakentamisen hankinta Maanrakennus saattoalue ja tiet Purkutyö, vaihe 1 Rakennustyö uudisrakennus Käden taidon tilojen korjaukset Kalustaminen ja varustaminen Käyttöönotto Purkutyö, vaihe 2 Pihatyöt ja viimeistely Elementtitilojen alueen pihatyöt 03/ / / / / / / / / / / / / /2023 HUOM! Alustava aikataulu on suunniteltu siten, että Kesämäenrinteen koulun perusparannus valmistuisi 12/2019 ja väistötila olisi ollut Kesämäenrinteen käytössä siihen saakka -> Joutsenon koulu menisi väistötiloihin maaliskuussa Mahdollinen lukioratkaisu mahdollistanee aikataulutuksen ja väistötilojen järjestämisen aikaisemmaksi.

19 19 (21) 13. Rahoitussuunnitelma Lappeenrannan kaupungin talousarviossa ja -suunnitelmassa hankkeelle on varattu rahoitusta: TA2018 0,5 M TS2019 6,0 M TS ,0 M TS2021 6, 1 M PTS :ssa kustannusarvio on ollut 22,6 M 14. Väistötilat/ -ratkaisut Hanke on suunniteltu toteutettavaksi kerralla. Tämän on ajateltu mahdollistuvan ottamalla käyttöön sama väistötila Kesämäenrinteen koulun jälkeen, mutta mahdollinen muukin väistötilaratkaisu voi löytyä. Väistön aikana 1-4 luokat toimivat Joutsenon koulun alueella Kesolan koululle hankituissa tilaelementeissä ja 5-9 luokat siirtyvät väistötiloihin muualle. Kammarintien entinen sosiaalitoimiston tila käytetään esikoululaisten väistötilana rakennustyön aikana. Keittiö on aluekeittiö ja sen käyttökustannusten kannalta olisi edullisinta, että nykyinen valmistuskeittiö ruokasaleineen voisi toimia nykyisellä paikallaan uuden koulun valmistumiseen saakka. Korvaavia keittiötiloja ei ole, joten tilapäisen keittiön rakentaminen olisi todella kallista. Tämän on ajateltu olevan mahdollista siten, että vanha koulu purettaisiin kahdessa osassa siten, että keittiöosa jätetään toimimaan koko rakennustyön ajaksi ja puretaan vasta uuden rakennuksen valmistumisen jälkeen. 15. Toteutusmuoto Hanke toteutetaan kokonaishintaisina jaettuina urakoina vaiheittain. Urakat: maanrakennusurakka, pysäköinti- ja saattoalue, tontin sisäiset tiet (pääurakka 1) rakennusurakka (pääurakka 2) putkiurakka ilmanvaihtourakka sähköurakka rakennusautomaatiourakka keittiölaite- ja kalusteurakka purku- ja maanrakennus 2 (pääurakka 3) Rakennuttajan erillishankintoja mm.: aurinkosähköjärjestelmä

20 20 (21) kulunvalvonnan aktiivilaitteet liittyminen kiinteistövalvomoon kameravalvontajärjestelmän aktiivilaitteet Koulun erillishankinnat ensikertainen kalustus ensikertainen varustus tietotekniikka se osa oppimateriaaleista/-välineistä ja kalusteista, joita ei voi sisäilmaongelmien takia siirtää uuteen kouluun 16. Yhteenveto ja hankesuunnitteluryhmän esitys päättäjille Hanketyöryhmä pitää parhaana vaihtoehtona Joutsenon koulukeskuksen toteutuksen pohjaksi vaihtoehto VESB uudisrakennusta sekä käden taidon tilojen peruskorjausta. Mikäli päätöksen tekovaiheessa on epävarmuus Joutsenon alueelle tulevien yksityisten päiväkotipaikkojen määrästä, voi päätöksen tehdä vaihtoehdon VESC mukaan ja päiväkodin laajennuksen toteuttaa myöhemmin. Vaihtoehdot eivät olennaisesti eroa käyttö- ja ylläpitokustannuksiltaan, mutta investointikustannusten ero on 1 M ja tämä vaihtoehto antaa mahdollisuuden seurata miten yksityinen päivähoito alueelle tulee toteutumaan. (vertailu hankesuunnitelman s. 17 ylläpito ja käyttötalous) Vaihtoehtojen myötä Joutseno koulusta saadaan toiminnallisesti ja kokonaisvaltaisesti nykyvaatimusten mukainen. Uudisrakennuksen keskustilan avulla saadaan toteutettua oppilaitoksen sydän, kodinomainen ja viihtyisä tila, joka toimii koko koulun olohuoneena. Liikuntatiloissa on huomioitu koulun kasvanut tilatarve. Em. vaihtoehdot mahdollistavat uuden opetussuunnitelman mukaisen oppilaslähtöisen, monimuotoisen ja monialaisen oppimisen sekä toimivat avoimet oleskelu- ja oppimistilat sekä monitilaratkaisut, jotka sisältävät, muunneltavia ja tilallisesti rytmitettyjä opetus-, opiskelu- ja oppimisympäristöjä nykyaikaisen koulun sekä ulkopuolisten toimijoiden tarpeisiin. Tässä vaihtoehdossa saadaan monipuolisia tiedonhankinta- ja työskentelymenetelmiä tukevat elementit, yhteisölliset joustavat opiskelutilat taito- ja taideaineille kuin myös opetuksen eriyttämiselle jne. Tiloja voidaan käyttää joustavien oppimistapahtumien toteutuksessa myös isommalle oppilasjoukolle. Hallinto ja oppilashuolto sijaitsevat yhdessä paikassa ja ovat näin oppilaiden helposti saavutettavissa. Alueellinen valmistuskeittiö voidaan suunnitella toimivaksi keittiöksi, jonka ruoanvalmistusprosessi raaka-aineiden vastaanotosta valmistukseen, pakkaamiseen ja valmiin ruoan lähettämiseen olisi mahdollisimman tehokas ja tarkoituksenmukainen. Samalla nostamalla uuden keittiön

21 21 (21) valmistuskapasiteettia nykyisestä koko Joutsenon alueen päiväkoti- ja kouluruoanvalmistus voitaisiin keskittää samaan keittiöön. Hankesuunnitelman liitteet {liitetään hankesuunnitelmaan) Liite 1 Laatutavoitteet Liite 2 Pedagoginen suunnitelma Liite 3 Tavallinen koulupäivä Liite 4 Aluekeittiö toiminnallinen kuvaus Liite 5 Puhtauspalvelun toiminnallinen kuvaus Liite 6 Tilaohjelma Liite 6.1: VESB: uuden koulun tilat ja kädentaidon tilojen perusparannus tilamassoittelu niin, että nykyiset liikuntasali, keittiö ja ruokailu voidaan pitää toiminnassa rakennustyön aikana Liite 6.2: VESC: kuten VE5B, mutta moduulipäiväkoti säilytettäisi toistaiseksi ja päiväkodin lisärakentamisesta tehtäisiin ratkaisu myöhemmin. Liite 7 Tavoitehinta-arviot Liite 7.1: VESB: uuden koulun tilat ja kädentaidon tilojen perusparannus tilamassoittelu niin, että nykyiset liikuntasali, keittiö ja ruokailu voidaan pitää toiminnassa rakennustyön aikana Liite 7.2: VESC: kuten VE5B, mutta moduulipäiväkoti säilytettäisi toistaiseksi ja päiväkodin lisärakentamisesta tehtäisiin ratkaisu myöhemmin. Liite 8 Kooste vaihtoehdoista Liite 9 Viitesuunnitelmat Liite 9.1 Rakennettavuustutkimus (GEO) Liite 9.2 LVIA-tekninen hankesuunnitelma Liite 9.3 Sähkötekninen hankesuunnitelma Tekniset asiakirjat (ei liitetä hankesuunnitelmaan, nähtävänä Lappeenrannan Toimitila Oy:ssä) Liite 10 Rakennuspaikan tekninen selvitys (verkostokartta) Liite 11 Voimassa oleva asemakaava Liite 12 Kuntotutkimus Liite 13 Haitta-ainetutkimus Liite 14 Energiakatselmus AIRIX Liite 15 Tiesuunnitelmaluonnos Liite 16 Tilaohjelmat muut vaihtoehdot Liite 17 Tavoitehinnat muut vaihtoehdot

22 L TO LAPPEENRANNAN TOIMITILAT OY (6) JOUTSENON KOULU, LAATUTAVOITTEET Tilaohjelma ja sen laatutavoitteet Tilaohjelma on määritetty Hyvinvointi- ja sivistyspalveluiden kanssa tehdyssä tilaluettelossa. Tilaohjelma tarkistetaan suunnittelun aluksi käyttäjien kanssa. Tilojen mitoituksessa ja laatutason määrittelyssä noudatetaan RT-ohjeita sekä opetushallituksen ohjeita soveltuvin osin. Rakennusosien sekä järjestelmien laatutavoitteet Seuraavat merkityt rakennusosat, laatutavoitteet ja toimenpiteet kuvaavat tässä vaiheessa osittain suunnittelussa huomioitavia erityisvaatimuksia ja yksityiskohtia. Lisäksi on huomioitava aihetta koskevat yleiset suunnitteluohjeet ja - vaatimukset. Suunnittelun yhteydessä suunnittelijat erikseen selvittävät osille ja järjestelmille ratkaisut ja tutkivat myös kokonaisuuden toimivuuden. OSA ALUEOSA Liikennealueet ja paikoitus Laatutavoite I toimenpide Tutkitaan, ratkaistaan ja toteutetaan turvalliset ja toimivat liikennejärjestelyt päiväkodin sekä koulun saattoliikenteelle, oppilaiden kevyelle liikenteelle, rakennuksen huoltoliikenteelle (erityisesti keittiö ja jätehuolto) sekä henkilökunnan liikkumiselle ja paikoitukselle. Ratkaisua haetaan yhdessä katualueista vastaavan kanssa. Kaikki henkilökunnalle varattavat autopaikat pyritään varustamaan lämmitysmahdollisuudella. Alueet toteutetaan tarkoituksenmukaisesti päällystettyinä. Jätehuolto Oleskelu- ja leikkialueet Jätehuoltoratkaisusta on neuvoteltava Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n kanssa. Jätehuollossa huomioidaan koulun ja päiväkodin kestävän kehityksen kriteerit (mm. kierrätys). Noudatetaan ohjeita RT ja Suunnittelussa tulee huomioida liikkuva koulu - teeman mukaista ajatusta ja koulualueen piha suunnitellaan sekä toteutetaan lähiliikuntapaikaksi. Kuljetusoppilaiden odottelualue tulee olla turvallisen ja lähellä leikkipihaa. Piha-alueet tulee suunnitella ikäluokat huomioiden. Sisäänkäyntien läheisyydessä käytetään sellaisia pintamateriaaleja, jotka estävät hiekan kulkeutumisen sisätiloihin. Lappeenrannan Toimitilat Oy Villimiehenkatu 1 I Lappeenranta I I lato@lappeenranta.fi I Y-tunnus

23 L TO LAPPEENRANNAN TOIMITILAT OY (6) Piha-alueilla tulee myös kiinnittää huomiota pintamateriaaleihin ja käyttää sen tyyppisiä pinnoitteita, että piha ei pölyä. Piha-alueella tulee myös suunnitella varjostavia katoksia ja kasvillisuutta. Alue- ja talovarusteet Rakennuksen ja alueiden kuivatussuunnitelma Alueen rakenteet TALO-OSAT Rakennus yleensä Talovarusteet: pyörätelineet, roska-astiat, alueopasteet Leikki- ja oleskeluvarusteet sekä lähiliikuntapaikkavarusteet selvitetään erikseen suunnittelun yhteydessä. RT ja Suunnittelun yhteydessä rakennuksen ja alueiden kuivatuksesta laaditaan erillinen suunnitelma. Kuivatuksella on varmistettava mm. se, etteivät pintavedet johdu rakennukseen päin. Jätekatos/ katokset Sadekatokset, sisäänkäynnin katokset ja "aurinkovarjot" Päiväkodin leikkipihat aidataan. Selvitetään tarve aidata myös koulun muuta piha-aluetta Laatutaso on julkista päiväkoti- ja koulurakennusta vastaava. Suunnittelussa noudatetaan mm. seuraavia ohjeita: RT , RT , RT sekä opetushallituksen ohjeet. Suunnitteluratkaisussa ja toteutuksessa tavoitellaan kaikilta osilta (erityisesti sisäilmaolosuhteet) kestävästi tervettä ja turvallista kokonaisuutta. Erityistä huomiota on kiinnitettävä rakennuksen vaipan ja piha-alueiden tekniseen toimivuuteen, kestävyyteen ja hoidettavuuteen, rakenteiden kosteustekniseen toimivuuteen, ilmanvaihdon toimivuuteen ja hoidettavuuteen sekä materiaalien sisäilmaemissioihin. Erikseen on selvitettävä etenkin lattiapinnoitteiden sekä kiinnityspintojen materiaalit ja tuotteet. Tilojen akustinen suunnittelu vaatii huolellisuutta ja akustiikka on huomioitava myös pintamateriaalien valinnassa. Sisääntuloeteiset ja vaatesäilytys tulee olla riittävän kokoiset. Ulkovaatteiden kuivatusmahdollisuus tulee huomioida. Koulu tulee olemaan ekologinen, "kengätön" ja siisti koulu eli siis viihtyisä koulu. Tämä on huomioitava kokonaissuunnittelussa ja esim. lattiamateriaalien valinnassa sekä Lappeenrannan Toimitilat Oy Villimiehenkatu 1 I Lappeenranta I I lato@lappeenranta.fi I Y-tunnus

24 L TO LAPPEENRANNAN TOIMITILAT OY (6) kierrätys- ja siivouskeskusten sijoittumisessa sekä koossa. Suunnittelun laadun varmistamiseksi tehdään suunnittelun aikana rakennusvalvonnan edellyttämät kolmannen osapuolen tarkastukset rakenne- ja paloteknisen suunnittelun osalta. Kosteusriskien hallintaan suunnittelun ja rakentamisen aikana käytetään Kuivaketju 10 -toimintamallia, ulkopuolisena laaduntarkastajana toimii Kuivaketju10 - toimintamallin mukaisesti kosteuskoordinaattori. Kohde toteutetaan matalaenergiaratkaisuna (25% määräystä alhaisempi E-luku) soveltaen toimitilojen matalaenergiarakentamisen ohjetta RIL Paloluokka P1 Rakennuksen sisäilmastoluokka on S2 {luokkatilojen ilmamäärien osalta S 1) Puhtausluokka on P1 Rakennusmateriaalit M1 llmanvaihtotuotteiden puhtausluokka M1 Rakennuksen lämpö- ja kosteustekninen luokka RF2 llmanvuotoluku qso = 1,0 Rakennustuotteet GE-merkittyjä Rakennuksen akustinen luokka on A/B (SFS 5907) = hyvää oppimis- ja opetusympäristöä vastaavaa tasoa. Valaistusolosuhteet SFS mukaan. Valaistuksen lämpöarvo 4000K. F1 Suomen rakentamismääräyskokoelma, Esteetön rakennus RT , "Esteettömyys päiväkodeissa ja niiden lähiympäristössä-opas suunnittelijoille ja henkilökunnalle, Helsinki kaikille, 2009" Kiinteistön alueelle tehtävät sisäiset johdot, putket, maakaapelit ja asennukset Perustukset ja alapohjarakenteet Kiinteistön alueelle asennettavat maakaapelit, johdot ja putket on kartoitettava ennen niiden peittämistä. Kartoituksesta vastaa asennuksesta vastuussa oleva urakoitsija tai vastaava työn suorittaja. Vaatimukset riittävän tarkasta kartoituksesta ja dokumentoinnista on määritettävä työselityksessä siten, että ne sisältyvät kyseiseen työ- tai urakkasuoritukseen. Erityistä huomiota on kiinnitettävä perustusrakenteiden kuivatukseen, kapillaarikatkoihin kaikissa suunnissa sekä haitta-ainekatkoihin ja tiiveysvaatimuksen edellyttämiin tiivistyksiin alapohjan ja pystyrakenteiden liittymissä (radon-katko). Lappeenrannan Toimitilat Oy Villimiehenkatu 1 I Lappeenranta I I lato@lappeenranta.fi I Y-tunnus

25 L TO LAPPEENRANNAN TOIMITILAT OY (6) Runkorakenteet Runkorakenteet suunnitellaan ja toteutetaan siten, että rakennuksen vaipan sisäpinnasta saadaan mahdollisimman tiivis ja myös käytön aikana ehjänä säilyvä. Vaipan sisäpinnan läpiviennit (myös ikkunoiden ja ovien liittymät) tiivistetään huolellisesti. Rakennuksen tulee olla ainakin osittain puurakenteinen. Kantavat ja osastoivat rakenteet kestäviä ja käyttötarkoitukseen sopivia. Julkisivut Ikkunat UI ko-ovet Vesikatto ja yläpohja Julkisivumateriaalin on oltava ainakin osittain puuta. Sen tulee olla myös kestävä ja helppohoitoinen. Ikkunoissa on huomioitava lämmön- ja ääneneristävyysvaatimukset. Ulko-ovet tulee olla metallirakenteisia ja kestäviä. Niissä on huomioitava lämmön- ja ääneneristävyysvaatimukset. Vesikaton ja yläpohjan suunnittelussa on erityisin suunnitelmin osoitettava, että yläpohjan tuuletus on kaikissa olosuhteissa riittävä ja toimiva. Riittävät kattokaltevuudet ja riittävän pitkät räystäät. Vesikaton varusteissa on huomioitava myös tarvittavat lumiesteet, kulkusillat ja luukut. Kaikessa suunnittelussa ja toteutuksessa on huomioitava kohteen HUOLLETTAVUUS. Tämä tarkoittaa katon muotoa ja sen eri osia - turhia tasoeroja tulee välttää. RT-korteissa esitetyt ratkaisut esittävät ehdotonta minimitasoa. Rakennusosa- ja - ratkaisukohtaisesti on erikseen selvitettävä, onko ohjeratkaisu riittävä tässä kohteessa. TILAOSAT Sisäseinärakenteet Sisäovet Sisäseinärakenteet tehdään kivi-, puu- tai levyrakenteisina siten, että huomioidaan pintojen kulutuskestävyys. Koulu- ja päiväkotiympäristöön soveltuvat. Ääneneristysvaatimukset ja turvallisuusvaatimukset on huomioitava (mm. sormisuojat). Sisäseinäpinnat Kestävät ja helposti puhdistettavat Lappeenrannan Toimitilat Oy Villimiehenkatu 1 I Lappeenranta I I lato@lappeenranta.fi I Y-tunnus

26 L TO LAPPEENRANNAN TOIMITILAT OY (6) Sisäkatot Lattiat Ratkaisuissa on huomioitava myös kestävyys- ja akustiikkavaatimukset. Kestävät ja vähäpäästöiset M1 luokitellut pintarakenteet. Lattiapinnat kotialueet - silmukkarakenteinen tekstiililaatta - laattajärjestelmän koko noin 50*50 cm - pesualtaan ympäristössä oltava kuitenkin vettä kestävä pintamateriaali - mahdollisesti vahingoittunut laatta tulee voida helposti vaihtaa - El täysin yksiväristä kuosia Muut tilat - maanvaraisiin lattiapintoihin El hyväksytä muovimattoa - esimerkiksi keraaminen pinta, massalattiapinnoite, akryylipinnoite, epoksipinnoite, polyuretaanipinnoite, vinyylilankku tai muu vastaavantyyppinen El liimattava pintamateriaali Kalusteet ja koneet Tilat varustetaan toiminnan vaatimusten mukaisilla kiintokalusteilla. Kaikkien kalusteiden sekä koneiden ja laitteiden tulee olla päiväkoti- ja kouluympäristöön hyväksyttyjä, kestäviä sekä terveellisiä ja turvallisia käyttää. Varusteet Tilat varustetaan toiminnan vaatimusten mukaisesti terveellisillä, turvallisilla ja vähäpäästöisillä tuotteilla. Saniteettitilojen varusteet (annostimet, roskakorit ym.) suunnitellaan Saimaan Tukipalvelut Oy:n ohjeistuksen mukaisesti. Kaikkien ulko- ja sisäopasteiden suunnittelu toteutetaan yhdessä käyttäjän kanssa sekä huomioidaan myös pelastusviranomaisen esittämät vaatimukset. TEKNIIKKAOSAT Erityiset tieto-osat Talotekniikka erillisten LVIA- ja sähkösuunnitelmien mukaisesti. Käytävä ja aulatiloihin asennetaan Info-tv- järjestelmä josta voi seurata rakennuksen veden ja energiankulutusta. Järjestelmä varustetaan myös mahdollisuudella julkaista koulun tiedotuksia. Lappeenrannan Toimitilat Oy Villimiehenkatu 1 I Lappeenranta I I lato@lappeenranta.fi I Y-tunnus

27 L TO LAPPEENRANNAN TOIMITILAT OY (6) LAITE-OSAT Hissit ja siirtotekniikka Tila laitteet Rakennus varustetaan tarvittavilla hisseillä ja nostimilla siten, että tilat ovat myös liikuntarajoitteisten saavutettavissa. Valmistuskeittiön keittiölaitteet: keittiökalusteet ja - koneet suunnitellaan Saimaan Tukipalvelut Oy:n ohjeistuksen mukaisesti. Puhtaanapidon laitteet: suunnitellaan Saimaan Tukipalvelut Oy:n ohjeistuksen mukaisesti. Väestönsuoja laitteet Väestönsuojat varustetaan määräysten ja ohjeiden mukaisesti. Lappeenrannan Toimitilat Oy Villimiehenkatu 1 I Lappeenranta I I lato@lappeenranta.fi I Y-tunnus

28 JOUTSENON KOULUN PEDAGOGINEN SUUNNITELMA Heikki Laivamaa [PÄIVÄMÄÄRÄ] [YRITYKSEN NIMI] [Yrityksen osoite]

29 JOUTSENON KOULUHANKKEEN PEDAGOGINEN SUUNNITELMA 1. Arvot ja toiminta-ajatus Joutsenon koulun arvot ovat yhteisen toimintamme pohjana. Ne ovat oppiminen, välittäminen ja ihmisenä kasvaminen. Lappeenrannassa kiinnitetään erityistä huomiota jokaisen lapsen oikeuteen saada varhaiskasvatus sekä perusopetus omalla lähialueellaan. Kaikki alueen yleisen, tehostetun ja erityisen tuen lapset käyvät samaa lähikoulua. päiväkotikoulussa yhteinen kasvatus rakentuu niin, että jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus yksilölliseen kasvu-, kehitys- ja oppimisprosessiin, osana turvallista yhteisöä ja yhteisöllistä ilmapiiriä. Joutsenon koulussa opetusta kehitetään rohkeasti perinteistä koulujärjestelmää joustavammaksi. Yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tukimuotoja tarjotaan oppilaille joustavin opetusjärjestelyin jolloin resurssit, materiaalit, menetelmät, apuvälineet sekä teknologiset sovellukset ovat tasa-arvoisesti kaikkien oppilaiden saatavilla. Tällöin myös eri toimialojen asiantuntijuudet kohtaavat arjessa paremmin. Korostamme koko yhteisön aktiivista roolia oppimisprosessissa. Haluamme luoda puitteet, joissa erilaisten ja eri-ikäisten lasten yhdessä oppiminen on mahdollista. Haluamme, että oppilas kokee itsensä merkitykselliseksi. Tämä toteutetaan siten, että opettajat järjestävät mahdollisuuksia henkilökohtaiseen oppilaan kohtaamiseen. Oppilas saa tunteen, että opettaja tietää, mitä oppilas on tekemässä ja millaisten haasteiden kanssa oppilas työskentelee. Opettaja on ystävällinen ja kannustava. Oppilas voi kokea tasavertaisuutta ja arvostusta. Opetusmenetelmiä sovelletaan ja kokeillaan rohkeasti. Opetusmenetelmissä suositaan yhteisöllisiä, toiminnallisia sekä yksilöllistä oppimistyyliä kunnioittavia tapoja järjestää opetusta. Arvostamme oppilaan mahdollisuutta yksilölliseen etenemiseen, mutta emme halua unohtaa yhteisöllisyyden merkitystä. Tavoitteena on rakentaa kaikille koulupolku, joka mahdollistaa yksilöllisen oppimisen yhdessä. 2. Oppimiskäsitys Joutsenon päiväkotikoulussa oppimispolun rakentaminen aloitetaan jo päiväkodista. Pohjalla on sosiokonstruktiivinen oppimisnäkemys, joka korostaa sosiaalisten suhteiden ja vertaisryhmän merkitystä oppimisprosessissa. Oppimisen omistaja on lapsi/nuori itse. Pyrimme alusta asti sisäisen motivaation kasvattamiseen ratkaisukeskeisellä kannustavalla työotteella. Alla lyhyt tiivistys sosiokonstruktiivisesta oppimiskäsityksestä (Lähde: verkkoluotsi.chydenius.fi): Tavoitteet: - oppiminen sosiaalisessa ja yhteisöllisessä kontekstissa - yhteisöllisen oppimiskulttuurin luominen

30 - jaettu asiantuntijuus Opettaja: - opiskelijoiden kanssa tasavertainen neuvottelija ja keskustelija - kannustaa opiskelijoita auttamaan ja neuvomaan toinen toisiaan Oppilas: - toimii yhteistoiminnallisesti muiden opiskelijoiden kanssa luoden sosiaalisesti jaettuja merkityksiä esim. keskustelulistoilla ja ryhmän toteuttamissa projekteissa - ulkoistaa ja reflektoi ajatuksiaan muiden kanssa - kyseenalaistaa omia ajatusprosessejaan ja ennakko-oletuksiaan muiden kautta - oppii muilta opiskelijoilta - jakaa tietoa muiden opiskelijoiden kanssa - keskustelee ja neuvottelee - antaa tukea muille opiskelijoille Oppi materiaali: - valmiin materiaalin lisäksi sekä opettajan valmistamaa oppimateriaalia että opiskelijoiden itsensä etsimää ja tuottamaa materiaalia - sallii opiskelijoiden tehdä valintoja omien tarpeidensa mukaisesti yhdessä opettajan kanssa - opiskelijoiden yhteistoimintaan perustuvat oppimistehtävät Palaute ja arviointi - monipuolista ja joustavaa - oppimisprosessin sekä ryhmän toiminnan ja vuorovaikutuksen arviointi - sekä ohjaaja että opiskelija osallistuvat arviointiin - käytetään myös vertaisarviointia 3. Opetusmenetelmät ja arviointi Joutsenon koulun pedagogiikka perustuu oppilaan aktiivisuuteen toimijana. Tavoitteena on mahdollisimman vahvat laaja-alaisen osaamisen taidot. Niitä tuetaan mm. seuraavilla toimenpiteillä: kannustava ja kehittävä arviointi, tunne- ja vuorovaikutustaitojen harjoittelu, yhdessäoppiminen, tavoitteiden asettaminen yhdessä, oppilaan oppimisvalmiuksien sovittaminen yhteen vaatimustason kanssa, omaan tahtiin kasvaminen ja yksilöllinen oppimispolku soveltuvin osin. Opettaja kannustaa ja ohjaa kehitystä eteenpäin yhdessä vanhempien, lapsen ja koulun tukiverkon kanssa. Koulun arjessa tapahtuu seuraavia ratkaisukeskeisiä toimintatapoja: Vastuu pulmien ratkaisemisesta ja omasta oppimisesta siirtyy paljon (osittain) oppilaalle itselleen. Opettaja luopuu kokoaikaisesta asiantuntijuudestaan. Syntyy avoin tila, jossa opettajan rooli on entistä enemmän valmentava. Oppilas haastetaan myönteisellä tavalla katsomaan asioita uudesta näkökulmasta. Oppilas sitoutuu oman toimintansa tarkasteluun. Opetusmenetelmissä ja arvioinnissa korostetaan oppilaan aktiivista roolia opetuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja oppimisen arvioinnissa. Tämä siksi, että oppija oppii parhaiten asioita, joita hän pitää itselleen tärkeinä ja merkityksellisinä. Optimaalisessa tilanteessa tämä voi johtaa korkealaatuiseen oppimiseen ja sitä myötä korkeaan

31 asiantuntijuuteen, mitä voi pitää oppimisen "huippuna". Tämä edellyttää oppijalta syvää laajaalaisten taitojen hallintaa. Oppilaslähtöisessä oppimisessa harjoitetaan erityisesti aktiivisuutta, sinnikkyyttä, työn loppuunsaattamista, vastuullisuutta, joustavuutta, itseohjautuvuutta ja luotettavuutta. Joutsenon koulussa oppilas omistaa oman oppimis- ja arviointiprosessinsa. Oppilaalle annetaan mahdollisuus valita, vaikuttaa ja olla päättämässä omaan opiskeluunsa ja kouluun liittyvissä asioissa, OPSin sallimissa rajoissa. Kun oppilas pystyy suorittamaan valintoja oman mielenkiintonsa ja vahvuuksiensa mukaan, esim. käsiteltävän ilmiön, työtavan, työskentelypaikan suhteen, hänen motivaationsa kasvaa ja työskentelyn mielekkyys paranee. Motivoitunut oppija on itseohjautuva ja aktiivinen. Lisäksi oppilaalla pitää olla selkeästi tiedossa mitä häneltä odotetaan. Oppilaan täytyy saada omistaa myös arviointitieto. Joutsenon koulussa pyritään siihen, että jatkuvalla arvioinnilla on merkittävä rooli koulun toimintakulttuurissa. Uusi toimintakulttuuri edellyttää koko oppimisen arvioinnin uudelleentarkastelua: toteutetaan monipuolista ja informatiivista arviointia säännöllisesti läpi lukuvuoden. Siirrytään loppuarvioinnista prosessinaikaiseen jatkuvaan kannustavaan ja solmukohtia avaavaan palautteenantoon. Oppilaat totutetaan itsearviointiin sekä vertaisarviointiin. Oppilaille tehdään oppimistavoitteet selviksi ja avoimiksi jo ennen kuin toiminta aloitetaan. Oppilas saa koulussamme etukäteen sanalliset kuvaukset eritasoisesta oppimisesta. Tämä koskee sekä laaja-alaisia taitoja, että ainekohtaista tiedollista oppimista. Näin oppilas tietää, mitä häneltä vaaditaan, kun hän asettaa itselleen oppimisen tavoitteita. Opettajien tulee kehittää erilaisia menetelmiä, joilla koko oppimisprosessi voidaan tehdä läpinäkyväksi. On tärkeää, että työskentely on päämäärätietoista. Määrä korvataan laadulla. Tavoitteena on, että oppilas oppii arvioimaan oppimistaan opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti, jolloin ulkoisen palautteen merkitys vähenee sisäisten palkkioiden korvatessa ne. Itsearvioinnin kehittyessä oppilaan oma tavoitetaso nousee ja siitä seuraa myös oman työskentelyn laadun nousua. Valinnanmahdollisuus oppimisen ja arvioinnin suhteen tuo mukanaan myös vastuuta: oppilaan on osoitettava omilla valinnoillaan, että hän kykenee olemaan valintojensa takana ja osoittaa valinnoissaan luotettavuutta ikätasonsa mukaisesti. Hän kykenee pitkäjänteiseen, sitkeyttä vaativaan työhön. Työn tuloksien on oltava suhteessa siihen käytettyyn aikaan ja resursseihin. Käytössämme on luottamuksen kehän ajattelumalli. Mitä paremmin kannat vastuuta, sitä enemmän saat vapautta. Pedagogisina menetelminä koulussa käytetään mahdollisimman paljon yhteisöllisen oppimisen menetelmiä, ilmiöpohjaista tutkivaa oppimista, kokemuksellista oppimista, ongelmalähtöistä oppimista, vertaisoppimista ja pelioppimista. On tärkeää käyttää menetelmiä, jotka mahdollistavat yhteisen tiedonrakentelun, osallisuuden, aktiivisuuden ja yhteisöllisyyden. Avarat, monipuolisesti muunneltavat, yhteiset tilat mahdollistavat eri-ikäisten lasten yhdessä oppimisen ja inkluusion. Tavoitteena on löytää oppilaalle oma mielekäs tapa työskennellä ja oppia. Oppilaan itsearviointitaitoja harjoitetaan, jotta oppilas pystyy arvioimaan yhdessä opettajan kanssa mikä on hänelle sopivin ja tuloksellisin tapa oppia. Itselle sopivia oppimisen tapoja tunnistamalla ja tätä tietoa hyödyntämällä voidaan oppimistuloksia parantaa huomattavasti. Näin oppimaan oppimisen taidot kehittyvät optimaalisella tavalla.

32 Pedagogiikan kulmakivenä on laaja-alaisten taitojen tietoinen harjoittaminen syväoppimisen näkökulmasta. Opettajat ovat oman oppiaineidensa lisäksi laaja-alaisten taitojen opettajia. Laaja-alaisten taitojen harjoittaminen luo hyvät edellytykset elinikäiselle oppimiselle ja ihmisenä kasvamiselle. Pyrimme kohti syväoppimista kaikessa tekemisessä. Ulkoa opeteltu tieto ei riitä meille oppimisen ja arvioinnin perustaksi. Itse oppimisprosessi muodostuu tällöin lopputulosta tärkeämmäksi. On tärkeämpää, että oppilas on mukana oppimisprosessissa, kuin että tuotos on kaunis, mutta oppilaan osallisuus on pieni. 4. Yhteisöllisyys, kasvatuskumppanuus Yhteisöllisyyden rakentaminen pohjautuu arvokasvatukseen. Käytössämme on Pro-koulu - hankkeessa tutuksi tulleet arvokasvatuksen sekä tunne- ja vuorovaikutustaitojen välineet. Kasvatuksen avulla luodaan koko yhteisöön vahva yhteishenki. Yhteiset sopimukset ja tavoitteet laaditaan yhdessä oppilaiden kanssa. Valittuja tavoitteita myös opetetaan tietoisesti. Tavoitteiden saavuttamista seurataan aktiivisesti ja onnistumiset nostetaan esille. Yhteisöllisyys rakentuu kaikkien yhteisön jäsenten sitoutumisen ja yhteisten pelisääntöjen varaan. Arvojen pohjalta luodaan vuorovaikutussopimus, jossa yhdistyvät henkilökunnan, vanhempien ja oppilaiden tärkeiksi kokemat asiat. Joutsenon koulussa sitoudutaan vahvasti yhteisiin kasvatuslinjauksiin ja käyttäytymisodotuksiin sekä kannustavaan palautejärjestelmään. Näissä huomioidaan ikä- ja kehitystaso. Oppimisryhmien sisällä yhteistyötä kehitetään joustavalla ryhmittelyllä eli ryhmien kokoonpanoja muutellaan ohjatusti ja säännöllisesti. Oppilaiden itsensä sallitaan myös muodostaa tilapäisiä oppimisryhmiä omien oppimistarpeiden pohjalta, jos ja kun se on pedagogisesti järkevää. Kodin ja koulun yhteistyö perustuu luonnolliseen vuorovaikutukseen. Vanhemmat sitoutetaan koulun toimintakulttuuriin ja sen suunnitteluun ja heistä huolehditaan riittävällä ja monipuolisella tiedottamisella. Vanhemmat ovat mukana sekä suunnittelemassa että arvioimassa lapsensa oppimista. Vanhempaintoimikunnan aktiivista roolia korostetaan kaikessa toiminnassa. Joutsenon koulussa kavennetaan luokanopettajuuden ja aineenopettajuuden kuilua. Aineenopetuksessa irrottaudutaan perinteisestä oppiainejaosta ja oppiminen suunnitellaan oppiaineiden rajat ylittäviksi kokonaisuuksiksi, joiden sisällä luokan-, erityis- ja aineenopettajat suunnittelevat oppisisällöt joustavasti ryhmien tarpeiden ja tavoitteiden mukaan. Oppijat ja opettajat oppivat yhdessä, opettajat ja johtajat kehittävät ja oppivat yhdessä, vanhemmat, huoltajat ja ympäröivä yhteisö ovat vaikuttajia ja arvostettuja oppimiskumppaneita. Tavoitteenamme on myös luoda pitkäkestoisia ja opetussuunnitelman toteuttamiseen sekä oppilaiden perusopetuksesta toiselle asteelle siirtymiseen liittyviä kumppanuuksia koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa (mm. 2. asteen koulutus, elinkeinoelämä, kolmannen sektorin toimijat ja muut oppilaitokset sekä kansalliset ja kansainväliset yhteistyökumppanit).

33 5. Koulupäivän rakenne Joutsenon koulussa on joustava koulupäivän rakenne, jossa minuutin oppitunnit tukevat toiminnallista ja lapsilähtöistä oppimista ja pidemmät tauot keskellä päivää mahdollistavat oppilaille virkistäytymisen koulupäivän lomassa. Joutsenon koulussa toteutetaan tulevaisuudessa koulupäivän rakennetta, jossa ajoittain osa koulupäivästä/viikosta varataan monialaisten oppimiskokonaisuuksien oppimiseen. Tämä tarkoittaa sitä, että yhteistyökumppanit osallistuvat opetuksen järjestämiseen opettajien rinnalla. Samoin opettajat ovat valmiita osallistumaan oman aineen, luokka-asteen ja oman yksikön ulkopuoliseen talon sisäiseen toimintaan yhteisesti sovittavalla tavalla. Koulupäivän rakenne pyritään tekemään mahdollisimman joustavaksi, jotta se mahdollistaa myös Liikkuva koulu -toiminnan aktiivisen kehittämisen. 6. Liikkuva koulu Joutsenon koulu on Liikkuva koulu, jossa ymmärretään päivittäisen liikunnan merkitys lapsen ja nuoren hermoverkoston kehittymiselle ja sen vaikutukset kaikkeen oppimiseen sekä elinikäiseen fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin. Joutsenon koulussa koulupäivän liikunnallistamisen tavoitetta toteutetaan piha- ja lähiympäristön hyödyntämisellä. Lisäksi monipuolinen toiminnallisuutta tukeva oppimisympäristö on tärkeässä roolissa osana päivittäistä opetusta ja virkistystä. Koulun pihat toimivat lisäksi alueen lähiliikuntapaikkana. Koululla on käytössä koulupäivän katkaisevia pitkiä välitunteja, jolloin eri hallintokuntien yhteistyöllä järjestetään lapsille ja nuorille erilaisia toimintoja. Toimintaa koordinoi liikunnanohjaaja. 7. Yhtenäinen koulu polku Joutsenon koulussa mahdollistetaan lapsille yhtenäinen opinpolku päiväkodista peruskoulun loppuun saakka. Jotta lapsen arki on turvattu, on tärkeää, että koko päiväkotikoulun henkilökunnalla on tietoisuus talon yhteisestä eettisestä arvopohjasta. Yhteisen arvopohjan luomiseen panostetaan toiminnan alkuvaiheessa mm. järjestämällä henkilökunnalle koulutusta niistä ydinasioista, jotka sisältyvät päiväkotikoulun pedagogiseen linjaukseen. Päiväkotikoulussa turvataan ammattilaisten pedagoginen toteuttamisen vapaus, mutta kuitenkin niin, että talon yhteiset arvot ohjaavat kaikkea toimintaa. 8. Fyysinen oppimisympäristö 8.1. Oppilaiden näkemys uudesta koulusta Vastauksia: Sukupuolijakauma: Luokkajakauma: % tyttöjä, 52% poikia 7: 35% 8: 32% 9: 33%

34 Minkälaisissa tiloissa opiskelusi onnistuu parhaiten: < rauhallisessa < käytävässä < luokassa < aulassa < hiljaisessa < hyvä sisäilma < iso avara tila < pieni tila < pehmeitä sohvia, tuolia, pöytiä Millaisissa tiloissa pystyt keskittymään omaan työskentelyyn: < rauhallisessa < hiljaisessa < käytävässä < pienissä porukoissa / pareittain < pienet tilat < sopiva lämpötila Mikä tekee opiskelutilasta viihtyisän: < kaverit < sohvat < vapaus < pehmeät/paremmat tuolit < rento opettaja < hyvä sisäilma < verhot Minkälainen koulun pihan pitäisi olla, että menisit sinne välitunnilla: < enemmän penkkejä/pöytiä/katoksia < ulkoaktiviteettejä (esim. salibandykenttä, keinut) < trampoliini Millainen olisi viihtyisä ruokailutila: < iso < siisti/puhdas < useampi seinä melun vähentämiseksi < vaihtelevan kokoisia pöytiä < voisi soida musiikkia < pöydissä koristeet/pöytäliinat < tyhjille seinille koristeita esim. kuvistöitä < keittäjät juttelisivat oppilaille enemmän Mieluisammat wc-tilat: < yksittäiset tilat 75% < isompi tila, jossa useampi wc 25% Millaisia välitunninviettopaikkoja toivoisit olevan: < enemmän istumapaikkoja ympäri koulua (säkkituoleja/sohvia/tuoleja) < hiljaisia ja rauhallisia paikkoja < pelipöytiä enemmän

35 erikokoisia tiloja 8.2. Unelmien koulu opettajien näkökulmasta Tilojen muunneltavuus ja joustavuus, myös ulkona oppimisen mahdollisuus. Helppo valvottavuus (esim. lasiseinät) Rakennuksen yhteyteen Rientola ja kirjasto Erikoisluokat keskitetysti (esim. kemian luokat, jopot, m-ryhmät, köksä, tekniset) Avoimien tilojen lisäksi myös selkeitä huoneita Ei kaikkiin tiloihin voimakkaita värejä. Luonnonmateriaaleja (esim. puu) Säilytystiloja paljon ja järkevissä paikoissa, myös henkilökohtaiset säilytystilat ja kenkien säilytys Omaa rauhaa esim. pienet solut tai korkeaselkänojaiset tuolit Lepotilat yliherkille oppilaille Vessoja joka puolella koulua Pistorasioita riittävästi Kalusteet monenlaisia, helposti muunneltavissa erilaisiin tarpeisiin, korkeus säädettävissä helposti eri pituisille oppilaille Aineryhmittäin työtilat, henkilökunnan kahvihuone erikseen Oppilashuolto keskeiselle paikalle Erityisoppilaiden tarpeet: leveät käytävät, ei kynnyksiä, väreillä merkitty eri solut Ikäkausien mukaisia liikuntapisteitä esim. kiipeilyseinä, volttimonttu, temppuratoja Piha suunniteltu osaksi oppimisympäristöä esim. grillipaikka, puutarha, riittävästi istumapaikkoja, otettu myös yläkoululaisten tarpeet huomioon 8.3. Teknologia Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen on tärkeä kansalaistaito sekä itsessään että osana monilukutaitoa. Se on oppimisen kohde ja väline. Perusopetuksessa huolehditaan siitä, että kaikilla oppilailla on mahdollisuudet tieto- ja viestintäteknologisen osaamisen kehittämiseen. Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödynnetään suunnitelmallisesti perusopetuksen kaikilla vuosiluokilla, eri oppiaineissa ja monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa sekä muussa koulutyössä. Tieto- ja viestintäteknologista osaamista kehitetään neljällä pääalueella 1) Oppilaita ohjataan ymmärtämään tieto- ja viestintäteknologian käyttö- ja toimintaperiaatteita ja keskeisiä käsitteitä sekä kehittämään käytännön tvt-taitojaan omien tuotosten laadinnassa. 2) Oppilaita opastetaan käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa vastuullisesti, turvallisesti ja ergonomisesti. 3) Oppilaita opetetaan käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa tiedonhallinnassa sekä tutkivassa ja luovassa työskentelyssä. 4) Oppilaat saavat kokemuksia ja harjoittelevat tvt:n käyttämistä vuorovaikutuksessa ja ve rkostoitu mi sessa. Kaikilla näillä alueilla tärkeätä on oppilaiden oma aktiivisuus ja mahdollisuus luovuuteen sekä itselle sopivien työskentelytapojen ja oppimispolkujen löytämiseen. Tärkeätä on myös yhdessä tekemisen ja oivaltamisen ilo, mikä vaikuttaa opiskelumotivaatioon. Tieto- ja viestintäteknologia tarjoaa välineitä tehdä omia ajatuksia ja ideoita näkyväksi monin eri tavoin ja siten se myös kehittää ajattelun ja oppimisen taitoja.

36 Joutsenon koulussa tieto- ja viestintätekniikka palvelee oppimista ja oppilaan kasvua. Hankitaan monipuoliset tvt- taidot oppimisen kohteena olevien sisältöjen ehdoilla ts. tarvittavat tiedot ja taidot opetetaan/opitaan silloin, kun se on oppijan kannalta merkityksellistä. Tvt-taitojen oppiminen alkaa jo esiopetuksessa lasten kehitystason mukaisesti. Oppiminen tapahtuu lomittain ja päällekkäin verkko- ja virtuaaliympäristöissä ja lähiopetuksena. Oppilailla on käytössään ajan tasalla olevaa teknologiaa kuten mobiilipäätelaitteita, jotka mahdollistavat oppimisen yksilöllisemmän räätälöinnin ja oppimisen tyylien tukemisen koulussa ja koulun ulkopuolisissa oppimisympäristöissä. Päätelaitteisiin on saatavilla laadukasta myös valmista e-oppimateriaalia, jota voidaan hyödyntää täysipainoisesti. Jokaisella oppilaalla on oma henkilökohtainen oppimisen polku, jonka kehittymistä voidaan seurata ja arvioida kehittyneillä tietojärjestelmillä. Se tuo oppimisen arviointiin uusia luovuutta ja yhteistyötä tukevia mahdollisuuksia. Oppimiskeskuksessa panostetaan voimakkaasti e-arvioinnin kehittämiseen. Toimiva tietokonepohjainen arviointi (e-arviointi) tehostaa opetusta, sillä sen ansiosta jää pois teknisiä ja manuaalisia työvaiheita. Koulun ja kodin yhteistyö on tiivistä ja siinä hyödynnetään tehokkaasti uutta opetusteknologiaa. Joutsenon koulussa jokaisella oppilaalla ja henkilökunnan jäsenellä on käytössään oma päätelaite. Päätelaite on tärkeä oppimisväline Oppilasennusteet (rakennusprojektit-kansiossa), Tilaratkaisuvaihtoehtoja oppilasennusteen perusteella 0 ilaat / Primus S n neet / Locus 6. lk 5. lk 4. lk 3. lk 2. lk 1. lk s s s s s s s yht JNO+kesola+parjala+ravattila Joutseno Ennusteen mukaan oppilasmäärä vaihtelee suuresti vuosittain. Tämä on otettava huomioon suunnittelussa. Keskimäärin luokat 7-9 ovat viisisarjaisia. Muutaman kerran nelisarjainen ja kerran seitsemänsarjainen. Alaluokat ovat keskimäärin kolmisarjaisia Luokat 0-2 (esi- ja alkuopetus) (2x100 opp. moduulia) Esiopetuksessa lasten määrä on noin luokkalaisia yhteensä 120 oppilasta. Lisäksi on 2 alueellista erityisluokkaa eli 20 oppilasta. Lapsia on siis yhteensä 200 lasta. Mielekästä on suunnitella 2 noin 100 lapselle suunniteltua esi- ja alkuopetuksen moduulia, joissa otetaan huomioon inkluusiotarve 20 erityisoppilaalle (sis. EHA-oppilaat). Erityisopetuksentilat ja resurssit ovat kaikkien tämän moduulin lasten käytössä. Niiden suunnittelussa huomioidaan erityisoppilaiden yksilölliset tarpeet (aistiyliherkkyys, autismi jne.) Valmistavan oppilaita on noin 10. He sijoittunevat oman ikäluokkansa moduuleihin.

37 Luokat 3-4 (140 opp. moduuli) Oppilaita on keskimäärin 60/luokka-aste eli yhteensä 120. Lisäksi on otettava huomioon alueelliset erityisoppilaat ja EHA-oppilaat, yhteensä 20 oppilasta. Suunnittelutarve on siis olemassa yhdelle 140 oppilaan moduulille, jossa otetaan huomioon inkluusiotarve 20 erityisoppilaalle (sis. EHA-oppilaat). Erityisopetuksentilat ja resurssit ovat kaikkien tämän moduulin lasten käytössä. Valmistavan luokan oppilaita on noin 5. He sijoittunevat oman ikäluokkansa moduuleihin Luokat 5-7 (nivelvaiheen "kukistaminen") (2x 150 opp. moduulia) Oppilaita on luokilla 5-6 yhteensä 120 ja seitsemännellä luokalla noin 100 (yhtenä poikkeusvuotena 146). Lisäksi on otettava huomioon alueelliset erityisoppilaat ja EHAoppilaat, eli 20 oppilasta. Valmistavan oppilaita on noin 5. Tässä ikäryhmässä oppilaita on noin Tästä moduulista rakennamme väljemmän. Tämä on se moduuli, joka tarjoaa joustoja vaihtelevien oppilasmäärien suhteen. Tilassa onnistuu tarvittaessa opetus 1-4 -luokille, joten suuri ikäluokka 2010 syntyneet voivat olla tässä moduulissa koko oppimispolkunsa. Mielekkäintä olisi rakentaa 2 moduulia, kumpikin 150 oppilaalle Luokat 8-9 (päättövaihe)(2x105 opp. moduulia tai 1x210 opp. moduuli) Oppilaita on noin 200. Lisäksi valmistavan oppilaita alle 10. Joko kaksi 105 oppilaan moduulia tai yksi 210 oppilaan moduuli Tilojen julkisuusluokitus julkinen puolijulkinen

38 9. Tilaratkaisut pedagogisesta näkökulmasta Oppimisympäristö on OSITTAIN avoin ja joustava. Koulu jakautuu soluihin. Jokaisessa solussa on yksi isompi julkinen tila, jossa on kokoontumisalue koko solun väelle. Lisäksi on eri kokoisia hiljaisia tiloja, joissa voidaan keskittyä häiriöttä. Soluissa on oppilaita sekä alemmilta että ylemmiltä perusopetuksen vuosiluokilta, jotta saadaan luotua eri-ikäisten oppijoiden yhteisöjä. Erikoistilat (FY/KE/KÄ/BG/KO/KU/LI/MU) sijaitsevat kaikkien saatavilla ja ovat monikäyttötiloja. Solut nimetään seuraavasti: Kotipesät, kotipesäalueet, oppimistorit Eri ikäisten lasten ja nuorten oppimistilat käsittävät kotipesiä, joista rakentuu tietyn ikätason mukaan jaettuja kotipesäalueita. Varhaiskasvatus 0-2. luokat: esi- ja alkuopetus 3-4. luokat 5-7. luokat: luokan- ja aineenopetuksen nivelvaihe ja 8-9. luokat: perusopetuksen päättövaihe. Kukin kotipesäalue toimii omana osanaan rakennuksen sisällä. Alue muodostuu luokkien kotipesistä, jotka ovat pinta-alaltaan riittävän suuria pieniä. Tämä vapauttaa kotipesien keskelle pinta-alaa oppimistoreille. Koska talon pedagogiikka perustuu joustavalle ryhmänmuodostukselle, on luotava avoimia tiloja rajat rikkovalle oppimiselle. Oppimistorit pitävät sisällään pienempiä oppimisen paikkoja, joissa voidaan toteuttaa tiedonetsintää ja sosiokonstruktiivista oppimista. Ryhmät voivat muokata oppimistorille pienempiä reviirejä, joissa he voivat opiskella. Kotipesäalueet on suunniteltu siten, että oppilasmäärän painottuessa tiettyyn ikävaiheeseen, niiden käyttötarkoitusta voidaan joustavasti muuttaa (esim. alkuvaiheessa paljon alaluokkaikäisiä (esim ikäluokka 150 lasta) Kotipesäalue muodostuu ryhmien kotipesistä, oppimistorista, erilaisista muista pienemmistä ja muunneltavista oppimisen paikoista, rauhoittumisen paikoista, riittävistä varastotiloista, sosiaalitiloista, opetustuokioiden suunnittelutilasta sekä tarvittavasta esittämistekniikasta. Esi- ja alkuopetus: < Kuraeteiset, kuivauskaapit, kengättömät tilat!!! < Leikkipiha lähellä taksien hakupaikkaa. < Akustinen maailma, erityisesti yhteiset tilat (Huom aistiyliherkkyydet) < Yhteiset työtilat esi- ja alkuopetuksen väelle < Terapiatilat < Riittävästi WC-tiloja < Käsienpesutilat ruokalan lähellä (helpottaa valvontaa, vähentää jonotusta ja lisää hygieniaa. Yhteiset oppimisvälineet (yhtenäistävät opetusta) keskeisellä paikalla 9.1. Esi- ja alkuopetus: päivähoito ja O - 2 -luokat Laadukas esi- ja alkuopetus rakentuu lapsen yksilöllistä kasvua, kehitystä ja oppimista tukevalle pedagogiselle toiminnalle ja riittävän perusturvan takaamiseen panostamalla henkilöstön määrään suhteessa lapsiin. Laadukas esi- ja alkuopetus rakentuvat vahvasti

39 myös kiinteään kasvatuskumppanuuteen vanhempien kanssa. Lapsiryhmät rakennetaan joustavasti. Erityisen tuen tarpeessa olevat lapset ovat mukana oman ikäryhmänsä toiminnassa jo varhaiskasvatusvaiheessa. Ryhmissä työskentelee tai konsultoi tällöin myös varhaiskasvatuksen erityisopettaja sekä riittävä määrä avustavaa henkilöstöä. Varhaiskasvatuksen erityisopettaja ollessa mukana ryhmien arjessa hän pystyy havainnoimaan ja tunnistamaan tuen tarpeet ja vahvuudet myös muilla lapsilla mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Koko YHTEISÖN toimintaa ohjaavat yhteiset arvot ja arvokasvatusmallit. Lasten arkiliikunta on tärkeä osa jokapäiväistä toimintaa ja ulkoalueet suunnitellaan mahdollisimman monipuolisiksi ja lasten mielikuvitusta ruokkiviksi. Laadukas ja monipuolinen välineistö takaa kaikille liikunnan ilon pienestä pitäen. Varhaiskasvatustilojen suunnittelussa otetaan huomioon kaikki perustoiminnot ruokailu- ja lepoalueineen mutta myös joustavuus ja monipuolisen toiminnan ja ryhmittelyt mahdollistavat tilaratkaisut. Esi- ja alkuopetuksesta muodostuu tiivistä yhteistyötä tekevä toimintayksikkö, jossa jokaiselle lapselle taataan aidosti yhtenäinen opinpolku. Oppilaat opiskelevat vuosiluokkiin sitoutumattomasti, kunnes saavuttavat opetussuunnitelman ensimmäisen nivelen tavoitteet. Joutsenon koulu vastaanottaa kaikki alueella asuvat erityislapset. Moniammatillisella yhteistyöllä, jossa ovat mukana kaikki lasten kanssa töitä tekevät ammattikunnat, pystytään panostamaan varhaiseen puuttumiseen ja ennaltaehkäisevään työhön. Koulun erityisopettaja tekee tiivistä yhteistyötä lastentarhanopettajan ja varhaiskasvatuksen erityisopettajan kanssa jo ennen esiopetusikää, jolloin pystytään hyvin kartoittamaan tarpeelliset tukimuodot. Yhteistyössä esiopetuksen lastentarhanopettajien ja muun varhaiskasvatushenkilöstön kanssa luokanopettaja osallistuu työskentelyyn lasten kanssa jo esiopetusvaiheessa. Esiopetuksessa korostuvat leikin pedagogiikan mahdollisuudet, jotka pohjautuvat opetussuunnitelmaan. Leikki on keskeisessä osassa oppijoiden perusvalmiuksien kehittämisessä. Yhteisölliset työtavat, tutkiva oppiminen ja painotus sosiaalisten taitojen kehittämiseen ohjaavat toiminnan suunnittelua ja toteutusta. Jo esiopetusvaiheessa otetaan huomioon lasten erilaiset tavat oppia. Sekä varhaiskasvatusettä esiopetusikäinen lapsi osallistuu taitojensa mukaan oman oppimisensa ja kehittymisensä arviointiin ja seurantaan. Vanhemmat ovat mukana lapsen varhaiskasvatussuunnitelman ja esiopetuksen oppimissuunnitelmaa laadittaessa ja arvioitaessa. Alkuopetus toteutetaan joustavan alkuopetuksen (1-3 vuotta) periaatteiden mukaan. Jokaiselle oppilaalle rakennetaan oma, henkilökohtainen oppimisen polku. Pääpaino alkuopetuksessa on perustaitojen oppimisessa, jotka jaetaan osakokonaisuuksiin. Luokan- ja lastentarhanopettajat, erityisopettaja ja koulunkäynnin ohjaajat muodostavat tiiviin tiimin, joka suunnittelevat ja luovat puitteet mahdollisimman joustavalle, innostavalle ja yksilön tarpeet huomioivalle oppimiselle. Monipuoliset työskentelytavat tukevat oppimistavoitteita mutta pääpaino on yhteisöllisissä ja toiminnallisissa työtavoissa. Toiminnallisuuteen panostetaan myös oppimateriaalien valinnassa. Esi-ja alkuopetuksen kotipesäalueella tarjotaan lapsille kattava valikoima oppimispelejä, leikkivälineitä ja ikätasoon sopivaa sekä toimintaa tulevaa teknologiavälineistöä. Oppimisympäristöstä rakennetaan mahdollisimman avoin, monipuolisesti ja helposti muunneltava sekä erilaisten oppijoiden tarpeisiin sopiva.

40 Kaiken oppimisen perustana on saavuttaa ikäkaudelle hyvät laaja-alaiset taidot. Se tukee äidinkielen ja matemaattisten perustaitojen kehittymistä. Laaja-alaisten taitojen harjoittelu aloitetaan jo esiopetuksessa ottaen huomioon lapsen yksilöllinen kehitystaso. Oppilaiden aloittaessa perusopetuksessa yhdessä ryhmässä olevien oppilaiden kehitystaso saattaa vaihdella 4-11 vuoden välillä. Ottamalla käyttöön uudet joustavammat ja vuosiluokkiin sitomattomat rakenteet, alkuopetukseen oppilaan on mahdollista kehittyä ja oppia omaan tahtiinsa. Näin pystytään ehkäisemään ja vähentämään oppimisen vaikeuksia tulevina vuosina luokat 3-4 -luokilla jatketaan ja syvennetään alkuopetuksessa käytettyjä työskentelytapoja ja - malleja. Oppimista suunnitteleva tiimi kasvaa mahdollisuuksien mukaan aineenopettajalla. Joutsenon koulussa oppilas osoittaa osaamisensa monipuolisesti ja joustavasti. Oppilaalla on useita mahdollisuuksia osoittaa osaamistaan hänelle sopivalla tavalla. Oppilaalla on mahdollisuus perinteisen koulutyön keinojen lisäksi osoittaa osaamistaan yksilöllisesti mm. kerhotoiminnan ja harrastusten kautta. Oppiaineiden laajentuva sisältö luo enemmän mahdollisuuksia opetuksen eriyttämiseen kiinnostuksen mukaisesti. Perustana on jälleen laaja-alaisten taitojen tietoinen kehittäminen. Kun perustaidot ovat hallinnassa, siirrytään vähitellen ilmiölähtöisen oppimisen avulla kohti syvällisempää oppiaineksen omaksumista ja keskittämistä. Eriyttämisessä kiinnitetään huomiota varsinkin sellaisten oppilaiden tarpeisiin, joiden kiinnostus ja lahjakkuus kohdistuu tiettyyn aihekokonaisuuteen. Oppimisesta tehdään jokaiselle tarpeeksi haasteellista ja siten mielekästä. Yhteistoiminnallisten työmuotojen harjoittelu ja hallinta jatkuu 3. ja 4. luokilla. Oppilaille annetaan enemmän vastuuta omasta oppimisestaan ikäkauden edellytysten mukaisesti luokat Luokan- ja aineenopetuksen nivelvaihetta tasoitetaan 5. vuosiluokan alusta lähtien joustavalla ryhmänmuodostuksella sekä luokan- ja aineenopettajien yhteistyöllä. Myös yläluokille siirryttäessä opetus järjestetään pääosin opetusryhmien kotipesissä, joissa oppiminen tapahtuu asteittain siirtyen luokanopettajien ohjauksesta aineenopettajien huomaan. (?)Vain erikoistiloja vaativien taito- ja taideaineiden oppiminen tapahtuu erillisissä tiloissa, muuten omissa kotipesissä. Aineenopetuksessa irrottaudutaan perinteisestä oppiainejaosta ja oppiminen suunnitellaan aihekokonaisuuksiksi, joiden sisällä luokan- ja aineenopettajat suunnittelevat oppisisällöt joustavasti ryhmien tarpeiden ja tavoitteiden mukaan. Laaja-alaisten taitojen harjoittelun merkitys korostuu. ltseohjautuvuutta, ongelmaratkaisukykyä ja sinnikkyyttä tarvitaan aiempaa enemmän. Aineenopettajat ja luokanopettajat kantavat yhdessä nivelvaiheen 5.-7.luokat opetuksen suunnittelusta ja opettamisesta aiempaa suuremman vastuun ja samoin aineenopettajan pätevyyden omaavat luokanopettajat toteuttavat osan tunneistaan luokille 7.-9.

41 On tärkeää, että jokainen oppilas oppii tietyt perustiedot ja -taidot vuosiluokkien 5-7 aikana, mutta oppimäärät voidaan suorittaa vuosiluokkiin sitomatta. Oppilaan henkilökohtainen oppimisen polku jatkuu edelleen joustavasti. Oppilaita ei jaeta vuosiluokan tai iän mukaan vaan kiinnostuksen ja edistymisen sekä laaja-alaisten taitojen kehittymisen mukaan. Opiskelu perustuu opetussuunnitelman ohella erilaisuuksia huomioonottavaan yksilölliseen oppimispolkuun. Ohjauksen ja opinpolun suunnittelun merkitys korostuu luokan- ja aineenopetuksen nivelvaiheessa. Kotipesäalueen moniammatillinen tiimi vastaa jokaisen oppilaan henkilökohtaisen oppimissuunnitelman laatimisesta yhdessä huoltajien kanssa. Käytännön toteutuksessa osa työajasta on varattu muodollisemmalle opiskelulle ja osa projekti-, työpaja tai itsenäistä työskentelyä varten. Oppilaat pystyvät syventämään tietojaan ja taitojaan valinnaiskursseilla, joita tarjoavat koulun lisäksi päiväkotikoulun muut toimijat. Oppiaineita opiskellaan pidemmissä ja laajemmissa kokonaisuuksissa. Taito- ja taideaineet pyritään integroimaan kiinteästi kotipesäalueen toimintaan. Toimintaa ohjaa joustavuus ja yhteisöllisyys luokat Myös 8. ja 9. luokkien oppilaat työskentelevät pääosin omalla kotipesäalueellaan. Oppiaineeseen sidotut luokat järjestetään mahdollisimman vähillä tilaresursseilla, mikä tapahtuu mm. sähköisen oppimateriaalin opetusteknologian avulla. Oppilasryhmät suunnitellaan joustavasti oppilaiden tavoitteiden mukaisesti siten, että jokaiselle taataan omien edellytysten mukainen oppimisympäristö ja -sisältö. Oppiminen ja arviointi tapahtuu eri oppiaineiden opetussuunnitelman tavoitesisältöjen mukaisesti. Oppiminen toteutuu kuitenkin niin, että mahdollisimman suuri osa oppimisprosessista on ilmiölähtöistä ja sisältää monialaisia oppimiskokonaisuuksia. Näiden kokonaisuuksien sisällä oppiminen suunnitellaan joustavasti huomioiden oppilaiden tarpeet sekä monitoimitalon kaikkien toimijoiden erityisosaaminen. Oppimisympäristökäsitettä laajennetaan tietoisesti koulun ulkopuolelle. Opetustapahtumat myös aineenopetuksessa suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä. Suunnittelu kattaa pitemmän jakson, jolloin käytössä on tietty opettajien työmäärä, perusopetusryhmät, koulunkäynnin ohjaajat, erityinen tuki ja muut talon aikuiset. Suunnittelu tapahtuu opetussuunnitelman mukaisissa ryhmissä ja ryhmän oppiaineet palkitetaan opetussuunnitelman mukaisiin kokonaisuuksiin. Opettajien lähiopetus jakautuu koko koulupäivän ajalle siten, että opettajille varataan riittävästi yhteistä suunnitteluaikaa opetuksen lomaan. Perusopetuksen päättövaiheessa painotetaan oppilaan omien vahvuuksien tukemista ja toiselle asteelle siirtymistä. Oppilaan kiinnostuksen kohteet ja vahvuudet otetaan erityisesti huomioon oppimisprosessia suunnitellessa. Oppilaan henkilökohtainen oppimissuunnitelma laaditaan siten, että hänellä on mahdollisuus yksilölliseen oppimiseen yhdessä. Osaamista on mahdollista osoittaa joustavasti muun muassa kaikessa monitoimitalon sisällä tapahtuvassa toiminnassa sekä työpaikkaoppimisen jaksoilla. Tällöin arviointi suoritetaan eri osapuolten yhteistyönä. Koulun tuleva oppilasarvioinnin malli suunnitellaan huolellisesti ja ajoissa ennen opetuksen aloittamista. Opinto-ohjausta tehostetaan tutustumisjaksoilla toisen asteen oppilaitoksissa. Oppilaalle tarjotaan tukea niillä alueilla, jotka hänelle ovat haasteellisia, mutta pääpaino oppimisessa ja

42 opetuksen sisällöissä on niillä alueilla, jotka ovat hänen tulevaisuuden suuntautumisensa kannalta tärkeitä ja oleellisia. Perusopetuksen päättävät luokat tähtäävät tulevaisuuteen. Vuosiluokkien aikana on tavoitteena yhä enenevissä määrin tuoda kiinnostuksen kohteet ja omat vahvuudet osaksi oppimisohjelmaa. Osallisuuden ja yrittäjyyden ympärille rakennetaan oppimista matkalla kohti toisen asteen koulutusta Kirjasto ja ruokala Koulukirjasto ja ruokala on yksi osa Joutsenon koulu sydäntä, keskustoria, joka sijaitsee keskeisellä paikalla lähellä muita oppimisalueita, jolloin turhat siirtymiset paikasta toiseen saadaan minimoitua. Keskustorilla sijaitsee näyttämö, joka toimii myös musiikkiluokkana. Kotitalousluokat kiinnittyvät keskustoriin yhdessä ruokalan kanssa. Näin oppilaskunta pystyy järjestämään kahvilatoimintaa ja harjoittamaan yrittäjyyden taitoja. Keskustoriin integroituu myös koulun kirjasto. Keskustori toimii myös useamman kotipesäalueen jakotilana. Näin saamme tiivistettyä vanhaan vain ruokalakäytössä olevaan tilaan useita toimintoja ja tiivistettyä turhia neliöita tehokkaaseen oppimiseen. Kirjastoon hankitaan kattava kokoelma lasten- ja nuortenkirjallisuutta, joka on vapaasti kaikkien oppilaiden ja henkilökunnan lainattavissa, sekä tieto- ja harrastekirjoja, joita käytetään käsikirjastoperiaatteella. Kirjastossa on myös tarjolla kattava tarjonta lehtiä eri tieteen ja harrastusten aloilta. Tavoitteena on, että pystymme korvaamaan ison osan tarjonnasta e-kirjoina ja -lehtinä. Tila rakennetaan siten, että sinne tulee myös useita ryhmätyöskentelyyn sopivia työpisteitä sekä hiljaisen työskentelymahdollisuuden tarjoavia nurkkauksia, jotka soveltuvat myös miellyttäviin ja lukuharrastusta tukeviin lukuhetkiin Erityisopetus, kolmiportainen oppimisen tuki ja oppilashuolto Joutsenon koulu toimii lähikouluna kaikille alueensa lapsille. Yleisopetuksen lisäksi Joutsenon koulussa järjestetään opetusta HOJKS:n mukaan opiskeleville sekä toimintaalueittain opiskeleville lapsille. Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki ovat perusopetuslain mukaisesti kaikkien oppilaiden oikeuksia tuen tarpeen syystä riippumatta. 11-vuotisen oppivelvollisuuden omaavien lasten kohdalla erityisopettajat tekevät tiivistä yhteistyötä varhaiskasvatushenkilökunnan kanssa esiastevuosien toteuttamisessa. Erityistä tukea toteutetaan moniammatillisena tiimityönä. Erillisiä erityisluokkia ei muodosteta, vaan erityinen tuki järjestetään oppilaalle inkluusion periaatteiden mukaisesti osana oman ikäisten vertaisryhmän opetusta ja kasvatusta. Osa lapsista tarvitsee kuitenkin hyvin rauhallisia tiloja. Pienempiä eriyttämistiloja on siksi oltava tarpeeksi monta jokaisella pesimäalueella. Yhtä aikaa pienempää tilaa tarvitaan erilaisiin erityisopetuksen toimintointoihin, mutta myös yleisopetuksen lasten itsenäiseen rauhalliseen työskentelyyn tai vaikka yleisopetuksen opettaja jakaessaan oppilaita pari- tai ryhmätyöskentelyyn, unohtamatta koulupäivän aikana toimivia terapeutteja. On oltava myös riittävän isoja rauhallisia tiloja tarjolla.

43 Joutsenon koulussa oppiminen ymmärretään sosiokonstruktivistisena tapahtumana, jossa rikkaita vertaissuhteita tarjoavilla heterogeenisillä ryhmittelyillä on suuri merkitys. Mikäli erityistä tukea tarvitsevista oppilaista on tarpeen muodostaa oma ryhmänsä, se toimii aina ryhmäintegraationomaisesti yleisopetuksen lasten joukossa ja opetus tapahtuu erityisopettajan ja luokan- tai aineenopettajan yhteistyönä. Erityisopettajia/laaja-alaisia erityisopettajia pyritään rekrytoimaan niin, että jokaisella kotipesäalueella on erityisopettaja. Kotipesäalueen erityisopettajan tehtäviin kuuluvat erityistä tukea tarvitsevien lasten opetuksen lisäksi konsultoiva tehtävä yksilöllisen oppimispolun organisoinnissa. Kun onnistumme tavoitteessa: "yksilöllinen oppiminen yhdessä", tehostetun- ja erityisen tuen tarve vähenee huomattavasti. Jokaisella kotipesäalueella toimii moniammatillinen tiimi, johon esi- ja alkuopetuksessa kuuluvat lastentarhanopettaja, luokanopettaja, erityisluokanopettaja sekä tarvittava määrä koulunkäynnin ohjaajia. Ylemmillä luokilla kotipesäalueiden tiimeissä ovat myös ai neenopettajat. Koulun alkamisvaiheessa kotipesäalueen oma moniammatillinen tiimi käyttää rauhassa aikaa erilaisten ryhmätoimintatehtävien avulla oppilaiden havainnointiin sekä heidän tarpeisiinsa tutustumiseen. Tämän jälkeen tiimi suunnittelee toimivia ryhmittelyjä eri sisältöjen opetukseen. Erityisopettajan toimenkuva on konsultoida opetuksen eriyttämisestä, tehostetusta ja erityisestä tuesta, hojks:n tavoitteiden toteutumisesta sekä toiminta-alueittain etenevästä opetuksesta niissä ryhmittelyissä joissa erityistä tukea tarvitsevia oppilaita on mukana. Ydin perinteisistä erityisopetuksen rakenteista irrotetulla erityisopetuksella on siinä, että sekä yleisopetuksen että erityisopetuksen resurssit, materiaalit, avustajapalvelut sekä aikuisten ammattitaito on jokaiselle oppilaalle kuuluva oikeus olennaisena osana jokaista arkipäivää. Joutsenon koulussa erityisopetuksessa siirretään painopistettä korjaavasta työstä ennaltaehkäisevään työhön. Erityisen tuen järjestäminen nivoutuu luontevaksi osaksi toimintaa siten, ettei se tarvitse omia erillisiä tilojaan. Kaikki lapset yhdessä käyttävät samoja tiloja ja myös kaikki pienemmät eriyttämistilat ovat sekä yleisopetuksen että erityisopetuksen käytössä. Erityisoppilaiden "kotipesinä" toimivat niiden ryhmien kotipesät joihin heitä on hajautettu. Tiloja on tarpeeksi, mutta ne ovat kaikille yhteisiä. Näin mahdollistetaan myös opetuksen eriyttämiseen tarvittavien materiaalien saatavuus kaikkien oppilaiden hyödyksi niin, että kotipesäalueella on tarpeeksi kaappi- ja varastotilaa erityisopetuksen välineistölle, jossa ne ovat kaikkien opettajien saatavilla. Myös erityisopettaja voi hakea tarvittavat materiaalit mukaansa ja katsella oppilaiden kanssa sopivaa tilaa johon kulloinkin asettautuu tehtävien luonteesta riippuen.

44 9.7. Muu kasvatuksellinen tuki ja toiminta Päivähoidon avustajat, koulunkäynnin ohjaajat, nuoriso-ohjaajat ja muu ohjaava henkilöstö osallistuu koulupäivän aikaiseen toimintaan yhteistyössä opettajien ja oppilashuollon henkilöstön kanssa. He toimivat joustavasti lasten tarvitseman tuen mukaan päivähoidosta oppitunneille ja välituntitoimintaan sekä muuhun vapaa-ajan toimintaan. Koululaisten aamuja iltapäivätoiminta suunnitellaan ja toteutetaan koulupäivän luonnollisena jatkumona moniammatillisesti kaikkien hallintokuntien välisenä yhteistyönä. Kaikkien työntekijöiden ja vanhempien vahvuudet otetaan käyttöön kerhotoimintaa ja välituntitoimintaa suunniteltaessa hyödyntäen myös kolmannen sektorin toimijoita. Tukea tarvitsevalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumiseen edellyttävät perusopetuslain mukaiset tulkitsemis- ja avustajapalvelut. Ohjaajat ovat osa pedagogista tiimiä, joka toteuttaa joustavia oppilaiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaavia järjestelyjä yleisen, tehostetun ja erityisen tuen piirissä. Ohjaajien tarvetta ja heidän antamaansa tukea arvioidaan jatkuvasti yhdessä moniammatillisesti. 10. ESIMERKKEJÄ/ideoita Videolinkki Hiukkavaarasta: v=akutydjvugw Erilaisia piirustuksia moduuleista: Kyläkoulut on Sipoonlahden koulusta, osittain aika suljettuja ja osittain avoimia. Laitan myöhemmin Oulusta enemmän. Nyt on vain tuo viimeinen kuva.

45 0 I siivous ;;i Il ~ = 4m opp opp. ~ 1 o o~p. --~~ ~-P ~~--~-ei~n ~~\o - ~ ~ t~--g-j~z'-;;\--- :5?-o---l ~,,;'1 - { 0 ~ 0 22m" j - '.~:~jat ~u/-, 0 \,,V j'j::::===::=::;;;;:;i.&."f' u..1.- \ I-IL...J -1 WC --=====::::; ~ , e _J I=; \,,JDc:==:rnr 5 opp. i ',, : : ''.!J - ~: : : i ' - o-t1 0 0 =~ :.,-,...~---. tiedeopetus _,I L p 56m ~~-v- 0 ~ O \ 0 -~ , I l :-'< ~ ---~v-r-! ~ : ~, "m :,s m 0 0, Kyläkoulu 8, 130 opp. 1 op.väl. 7m 2 -

46 _--_-_--_-_--_-_--_;_--_-.. 1.,_:~_--, --~ _,/ Li 2~1opp'.1 ~ g -- --~I ~-&' u 0~ p = 0, 0//jt'~ 502rn2 6--c{'o.: --~tro ~-, ~-~pp. 110 opp. 0 = 0\\,_, ;==K:::i ylcäkcocuclucc4:c, 1=5=0=0::cpcpc. ::c:t:cc::a==c=::c::cccc:::::c===-i_ - 1--!-- ] 12 rn 2 ~ 18 m- 0 0 t a - NIA '.! '~'PPO> 0 ', - -- ~ 0 ) -- - NIA ( zo opp. / 52rn 2 ~ / 0 0 : 0 : 0 =~ = ~~ eteinen 27 rn i \ Tiedepiha neaeoperus 57rn 2 0 op. väl. 7 rn f ' I I I I : ~[I] 16 opp. -r 21 opp. op. väl. eteinen o 42 rn 2 cg ~ 44 rn 2 17 rn 2 24 rn 2 p.,. 6--c{' o, &-,O O O ' ~ i 6--c{' 0 _1-0 r-t?======o======,==if { : ~=wc=e!l= rw===!! cll=\=vcl=!ll...:..._.t===l=2=0=p=- 0 C 21rn 2 O c ' I /,-''c ([) _ 0 0 0,/ tiedeopetus -- o o o \ '----~ :: i o o avo-opetus!~~-l//// //::; o o o ';', j oo : o , 1... "'---/ u : 1 6 I p.====o::::j.... ';f.;; w= /,,,,-----: :::::::: :::. "l" T ::--;; l-1 5~f: :)!;~ cg o I O o<(\ "'-...J ' o 0-,j Sopp, : 3,opp, \y 0 zz opp rn 2 : 20 rn 2 ~ 73 rn 2 I I I I I I I I I I I I I Kyläkoulu 5, 150 opp. i::: I u I 0 C, C, I I - I u 0 I L2

47 j j Taidepiha,,,,,, I I I I I ' rilaskunta 'm <> 00 _Je _JB

48 op. väl. taide/ kä sityö 13 m 2 8om 2 ~ /J. D D % D eteinen 25m iz opp. 35m 2 0 op. väl. 8m 2 3oopp. Y--9 61m~ ~ C(J O O cq o~o~ C avo-opetustilaa 12oppn 27m 2v ~o o pettajat pienr. 4m2 0 0 Kyläkoulu 7, 130 opp opp. 43m 2 c(ip c(ip c(ip c(ip c(ip c(ip ro opp. 3om 2 : 4opp. : 7m 2 I -~ = I eteinen 26m 2 kenkäeteinen 120 opp opp. 2 42m ~ ~ bo~ opettajat/pienr. 14m 2 [I] 210pp. eteinen C 1 22m 2 0 Yfi~~vo-ope~tilaa /}J 10 ///~- 0 r-ti'=======,=====+=23=.o=so~ ro opp, ro opp. ~ 25m m 2 0 C: p ol 0 00 ia opp, 0 sopp. 28m O 0 32opp. ~ 2 34m 2 73m 2 op. väl. eteinen 0 44m 2 17m 2 24m ke WC WC WC tiede 64m C C C C 0 0 T I +-- Kyläkoulu 2, 110 opp. L2

49 J./U 11 1! T J ;! viherhuone 11m 2 Taidepiha ilikaappi m2.,. _Je _JB

50 o LlJ I lo I~ l.~ :i! 1> I D 1-1 KKOO st

51 10.3. Esimerkkejä tiloista Yhteisöllinen tila Yksityinen tila I Esiintyminen E.liintymispaikka on oppimistilan vilkkaassa osassa, kaukana keskittymisen sopista. Paikka on akustiikkalel)in aksentoitu ja suunnattu. Esiintymispaikkaan liitw usein projektori ja äänentoisto. Keskustelu ja kohtaaminen Avoimessa oppimistila sa on luontevia kohtaamisen, tiedonhaun ja yhdessä työskentelyn paikkoja, joita rajataan esimerkiksi hyll~n. Eri-ikäiset oppijat kohtaavat ja voivat auttaa toisiaan. Osa oppijoista hakeutuu aina mieluusti yhteisöl liseen tilaan opiskelemaan, mutta osa tarvitsee yksityistä tilaa keskittymiseen (kts. viimeinen). Pienryhmän keskittyminen Avointa oppimistilaa jaetaan akustoivin pimennysverhoin rauhallisempaa ryhmä~'öskentelyä varten. Ylimääräiset häiriötekijät rajataan ui kopuolelle, ja ryhmä voi keskittyä omaan tehtä väänsä. Pienryhmätilat ovat esimerkiksi akustoivin verhoin rajattuja alueita. Itsenäinen kuuntelu ja sisäistäminen Akustoivan kalusteen sisälle on rakennettu in tiimi oma tila, joka auttaa keskittymään ja rajaa näkymiä. Itsenäisen työn tiloja tarjotaan tämän kaltaisilla sulkeutuvilla kalusteilla.

52 --- Uusi, muokattava oppiympäristö eri-ikäisille oppijoille yhteinen turvallinen tila alaluokilla,., yhteinen tila+ omat sopet keskiluokilla,.

53 Pedagoginen ympäristö Fyysinen ympäristö Virtuaalinen ympäristö Sosiaalinenja psyykkinen ympäristö!!!!!!! -- i,~.-~-. rt/1 Hyvän ympäristön resepti Käyttiijälähtöinen tila Mobillit mahdollisuudet Vuorovaikutus kunniaan Yksikään oppivåline tai tila itsessään ei tee pedagogiikasta toimivaa. Hyvå pedagoginen ympäristö syntyy ihmisistä. Opettajia ja oppilaita pyritaän ottamaan mukaan tilojen suunnitteluun, ja heitä ohjataan käyttämään tilaa arjessa monipuolisesti. Opettajan innostus tarttuu oppilaisiin ja luo motivoituneen ilmapiirin. Hyvä pedagoginen ympåristb syntyy joustavasta tilasta ja monipuolisista välineistä, jotka ovat käyttäjilleen tuttuja ja helposti kåytettävissci. Tulevaisuuden oppimistilat ovat erilaisten oppilaiden tarpeisiin sopivia, eli mahdollisimman joustavia. Fyysisen tilan tulisi toimia katalysaattorina henkisen tilan aikaansaannoksiin. Uuteen fyysiseen tilaan siirtyminen on rituaali, joka vaikuttaa oppimi.seen. Oppijan vireystila ja keskittyminen vaihtuvat ympä.ristdn muutoksen mukaan: tiloja voidaan jakaa esimerkisi kuunteleviin tiloihin ja keskusteleviin tiloihin. Oppiminen kehittyy ja muuttuu myös tulevaisuudessa. Fyysisen oppiymparistbn on oltava jatkuvasti tilanteisiin muokkautuva ja tulevaisuuden tarpeisiin mukautuva. Nykyajan oppijat ovat tottuneet teknologian läsnåoloon ja sähköiseen tyriskentelyyn. Lapsille tabletit ovat jo tuttu tybkalu koulun ulkopuolelta,ja useimmat kaytettåvat tietotekniikkaa arjessaan jo ennen koulun alkua. Liikkuvat päätteet vapauttavat täysin fyysisestä paikasta, jolloin kukin voi hakeutua itselleen luonnollisimpaan ympäristöön. Virtuaalinen tila vapauttaa oppijat liikkumaan: opiskelija voi toimia toisella puolella koulua sijaitsevassa ryhmätycitilassa, luonnossa tai låheisesså vanhainkodissa. Opettaja ottaa tilanteet haltuun pådin ruudulla låhettäen sähköisesti ohjeita, kannusten ja auttaen ongelmatilanteissa. Koulussa opitaan sosiaalisia taitoja, joita oppijat voivat hyödyntää tulevassa tycielåmässä ja yhteiskunnan jäseninä. Opettajan tärkeånä tehtavanä on toimia sosiaalisten tilanteiden ohjaajana ja oppimisen fasilitaattorina. Vertaisryhmåssa koululaiset oppivat tekemäiln yhteistyotå muiden kanssa, sekä käsittelemäån pettymyksiä ja onnistumisia. Koulu tarjoaa paikkoja harrastuksille ja ystävien kanssa oleskelulle. Opettajan rooli Tasavertaisuus Hidas oppiminen Yksilöllisyys ja aistit I( ~ j'1:; n Opettajajoukkueenjohtajana Yhdessä pohtiva oppiminen Navigaattoreita tietotulvaan Jokainen on yksilö Tulevaisuuden opettaja toimii yhteistyössä niin muiden opettajen, vanhempien kun ympår0ivim yhteisön kanssa. Oppilas asettaa itselleen tavoitteet,joista keskustellaan opettajan kanssa. Vaikka vastuuta oppimisesta annetaan enemmän oppilaan omaan haltuun, opettaja ottaa vastuun päivil.n kulusta ja oppimisen kokonaisuudesta. Oppimisen fasilitoinnin määrä vähenee oppilaan kasvaessa vanhemmaksi ja itsenåiscmmäksi. Taukoja tai vähtunteja prdetaän silloin kum tilanteeseen sopii, oppilaiden vireystilan mukaan. Oppiaineiden väliset rajat joustavat myos ajankäytöllisesti. Vaikeille asioille annetaan aikaa. Opettajan rooli muuttuu tiedon jakajasta oppilaiden tasolla liikkuvaksi kanssa.oppijaksi, joka fasilitoi tiedonjasentämistä. Opettaja ihmettelee lasten kanssa ja etsii yhdessä tietoa. Hän toimii tasavertaisena oppilaiden kanssa. Lasten tulee myös ymmärtaa, ettei opettaja aina tieda kaikkea. Uuden tiedon ja ajatusrakennelmien tulee olla l.ihellä lapsen omaa kokemusmaailmaa. Myös lasten tasavertaisuus ja toisiltaan oppiminen on osa tulevaisuuden pedagogiikkaa. Eri-ik.å.iset lapset voivat oppia yhdessä ja auttaa toisiaan ymmärtämään asioita uudella tavalla. Virtuaalisessa maailmassa ajan ja paikan merkitys halvenee; kaikki on globaaliaja aina läsna. Arsykkeit3 tulvivassa ympäristössä oppilailla on hyvå olla koulussa rauhallinen paikka,jossa ajatuksilla on mahdollisuus jäsentyä ja luovuudella tilaa kukoistaa. Koulun fyysisellä ympäristöllä luodaan turvalliset puitteet oikealle läsnäololle. Pi:J.ivittå.isessä oppimisympåristössä on myös hitaan oppimisen tiloja, joissa ei ole teknologiaa. Oppimistila mahdollistaa jokaiselle oppilaalle omien vahvuuksiensa kayttilmisen. Ihmiset kåyttavil.t erilaisia aisteja uuden oppimiseen, ja siksi eri aisteille tulee tarjota årsykkeitä. Osa muistaa asiat näkemana (visuaalinen oppija), toiset keskustelemalla (auditiivinen oppija) ja kolmannet itse tekemälla (kinesteettinen oppija). Aistit ovat jokaisen oppijan oma kil.yttöliittymå ympäröivä.an maailmaan. Tietoa on hyvä käsitellä muussakin kuin visuaalisessa muodossa. Kokonaisvaltaisempija useampaa aistia stimuloiva kokemus luo vahvemman muistikuvan ja siten pysyvämmän muiston opitusta asiasta. Erilaisten aistien käytte oppimisessa tukee kaikkia oppijoita ja heidän vahvuuksiaan tasapuolisesti.

54 Op pimi sky lä Useampi oppilasryhmä työskentelee samaan aikaan isossa tilassa, jossa jokainen ryhmä voi toimia omassa akustisessa ympäristössään. Pienen talon muotoiset ryhmätyöpodit on aseteltu siten, että opettajilla on mahdollisuus tarkkailla oppilaiden työskentelyä tilan keskeltä. Huonekasvit. Oppilasrymillä on nimikkokasvit,joista pidetään huolta. Oppiaineiden holistisuus. Käsityössä ommellaan maailmankartan muotoinen tilkkutäkki ja painetaan eri kulttuureille ominaisia kuoseja. Oppilasopettajat. Vanhemmat oppilaat opettavat nuorempia. Oppilailla on taito selittää asiat toisilleen niin, että asia innostaa ja tarttuu mieleen. Vertaisoppiminen on tehokas tapa oppia sekä muistaa itse opettamansa. Joskus vanhemmalla oppilaalla voi olla nuoren silmissä suurempi auktoriteetti kuin opettajalla. Vårikkäät elementit. Värit antavat tiloille erilaiset luonteet: jossain ollaan aktiivisia, toisissa rauhoitutaan. Värit auttavat myös tiloissa navigointia. Jokaisella oppilasryhmällä voi tarvittaessa olla omat "kotipodit" joiden äärelle kokoonnutaan päivän alussa. Työt esillä. Tarrapintaiseen seinään on kiinnitetty pädejä, joilla pyörii oppilaiden tekemiä videoita.

55 Rento ryhmätyötila Avotilan pöydät on koottu yhteen isoksi ryhmätyöpöydäksi, jonka äärellä oppilaat voivat tehdä itsenäisesti työtä tai kokoontua pienryhmiin. Ne oppilaat, joille avotila on liian äänekäs tai visuaalisesti vilkas, voivat vetäytyä talonmuotoisiin ryhmätyöpodeihin ja halutessaan sulkea ne verhoilla. 1 u ja neuvotintiimissii tirz ja kalustein Ryhmätyö. Oppimistuloksia jaetaan uirtuaaliympäristössä ja kehitetään yhdessä eteenpäin. Oppilaat voivat illalla kokoontua virtuaalikoulussa samaan "luokkaan" tekemään yhdessä läksyjä.

56 Pienten tila uorimpien oppilaiden tila on rajattu kyläkoulun rauhallisimpaan päätyyn, kauimmas kulkureiteistä ja koulun aulasta. Tila on tiiviiminja pienimittakaavaisemmin kalustettu kuin isompien oppilaiden alueet. Leikki toimii oppimisen välineenä, ja sille varataan tilaa. Oppilastyöt. Lasten työt laitetaan kaikkien nähtäville. Töiden esittely antaa töille arvon ja lapsille aiheen olla ylpeä. Omilla töillä muokataan ympäristöstä omannäköistä.

57 Tiedetila Tiede- ja taidetilat ovat kaikkien yhteisiä erikoivarusteltuja tiloja, joissa on välineistöä monialaisten ilmiöiden tutkimiseen. Tiedetilat sijaitsevat koulun ytimessä aulan lähellä, ja niistä on yhteys tiedepihalle. Pihalla voidaan tehdä eijcoisempia tieteeellisiä kokeiluja, jotka vievät liikaa tilaa tai aiheuttavat sotkua sisällä.,,_ ~ Näytteet ulkoa. Harjoittelua tieteelliseen työskentelyyn. Ulkoa haettua näytettä voi tutkia analyyttisemmin sisätilassa ja vertailla aiempiin tuloksiin. Kemiaa käytännön aiheista. Lounasruoka pilkotaan ravintoaineisiinja tuotantoprosessihin.

58 TAVALLINEN KOULUPAIVA uudessa Joutsenon koulussa JOUTSENON PALVELUALUEEN OPETTAJAT

59 Tausta: Kotitehtävä aineryhmille oli käsikirjoittaa yhden koulupäivän tapahtumat omasta näkökulmasta ja miettiä, kuinka juttu toimisi näissä häivähdyksissä. Jatkotyötä ajatellen tämän tehtävän tulokset tuottaisivat muutosajatuksia / täysin uusia näkökulmia tilasuunnitteluun. l_eskari/päiväkoti Yleisiä linjauksia toiminnalle: Tiivistä yhteistyötä Joutsenon koulukeskuksessa tekevät päiväkodin viisi- vuotiaiden ryhmät, esiopetus sekä alkuopetuksen (1-2) luokat. Joten sisätilojen ja piha-alueiden tulee olla lähekkäin. Esi- ja alkuopetuksen kuljetukset on syytä huomioida tarkoin, koska nämä oppilaat tarvitsevat eniten tukea taksista/bussista kouluun kulkemiseen Kaikkien tilojen monikäyttöisyys Päivän kulku varhaiskasvatuksessa sekä esiopetuksessa: Saatto liikenne 7 hyvä saavutettavuus tiloihin nähden Lapset joutuvat odottelemaan eriaikoihin tulevia kuljetuksia, joten jos kuljetukset lähtisivät läheltä leikki pihaa, niin lapset voisivat olla leikkimässä odotteluajan Päiväkotiin tullessa vanhempi kirjaa lapsensa sähköiseen laitteeseen tulluksi ( onko laitteen oltava kasvatusvastuullisen työntekijän nähtävillä?) Varhain aamulla tulevat lapset kokoontuvat yhteisiin tiloihin, joissa riittää esim. yksi kasvattaja heitä valvomaan, tilassa pitää olla mahdollisuuksia erilaisille toiminnoille: pelimahdollisuudet, köllöttely, erilaisia leikkipaikkoja.. Ruokailut: Päiväkoti/ eskari-ikäiset lapset kulkevat kolme kertaa päivässä ruokailemaan, lasten pitäisi pystyä kulkemaan omatoimisesti pois ruokailusta, jotta lapsen ei tarvitsisi odotella turhaan, että koko ryhmä on ruokaillut. Tämän mahdollistaa lähellä oleva ruokasali. Käsipesupisteitä ruokalaan sekä aikuisille että lapsille Toiminta: Lapset pystyvät itse vaikuttamaan siihen, mitä haluavat päiväkoti päivän aikana tehdä. Lapset toimivat mahdollisimman paljon pienryhmissä. Jaettavia tiloja on oltava riittävästi, mutta kasvattajien on pystyttävä valvomaan tiloja helposti - näköyhteys. Tilojen muunneltavuus eri toimintojen mukaan, välillä tarvitaan pienempiä tiloja välillä suurempia. Ulkoiluun lähteminen ja tuleminen: Henkilökunnan on pystyttävä pukeutumaan sekä käymään wc:ssä lähellä eteistiloja, kun ovat lähdössä lapsiryhmän kanssa ulos, jotta kasvattaja ei olisi tarpeettoman kauaa pois lapsiryhmästä Lasten eteisissä on oltava riittävästi tilaa kuravaatehuollolle

60 Lasten pitäisi pystyä ottamaan vaatteensa itse 7 etteivät ole liian korkealla Piha: Helppo valvoa: porteille hyvä näkyvyys Muunneltavuus: osia on helppo rajata tarpeen mukaan tai tarvittaessa olisi käytössä isompi alue, esim. olympialaisia varten Korkeuseroja, muistettava valvottavuus Etenkin iltapäivisin ulkoilu tapahtuu kootusti 7valvonta: yksi aikuinen pystyy valvomaan jäljellä olevia lapsia Lasten wc-tilat: Helppo saavutettavuus eri tiloista: lapsi voi tarvittaessa kulkea omatoimisesti Lepotilat: muunneltavuus: lasten määrä vaihtelee päivittäin, jotkut nukkuvat, toiset lepäävät ja kuuntelevat esim. musiikkia Valvonta: useampaa tilaa pystyisi valvomaan yhtäaikaisesti esim. välioven avulla Aikuisten tilat Koko talon opettajien yhteinen "kahvila" & tiedotustila Hyvä saavutettavuus Mahdollisuus suunnitteluun rauhassa Kopiointihuone lähellä Mahdollistaa yhteistyön esim. esi-ja alkuopetuksen välillä Tilojen sähköinen varausjärjestelmä Kasvattaja saattaa käydä esim. kopioimassa useita kertoja päivässä, suunnitteluhetket saattavat olla lyhyitä ja useasti tapahtuvia Lasten tarpeet: Paikkoja rauhoittumiselle, lapsella oikeus myös omaan rauhaan Turvallisia paikkoja luontaiselle liikkumiselle 7 ei tarvitse kieltää tarpeettomasti, vaan liikkumisen voi sallia Säilytystilat leluille ym. välineille: lapsi pystyy itse hakemaan haluamansa välineet ja myös itse palauttamaan ne paikoilleen Tilojen muunneltavuus mahdollistaisi lasten itse suunnittelemat leikit, lapset pystyisivät muokkaamaan tiloja tarpeen mukaan. IIALALUOKAT 0-2 -luokkien Oppimisympäristö- kotipesäalue Keskellä kotipesää yhteinen välinevarasto, ympärillä muokattavissa olevat oppimistilat joissa liikuteltavia kalusteita, tieloja pienryhmätyöskentelyyn Seinillä riittävästi kiinnitystilaa lasten töille, riittävästi vesipisteitä työskentelytiloissa, värimaailma harkittu, wc tiloja lähellä sisääntuloauloja koti pesiä ja ruokalaa Ruokailu (Kuinka monta ruokalaa tarvitaan?? Pienten ruokailu päiväkodin yhteyteen??) Käsienpesutilat lähelle ruokalaa, matala linjasta pienille (huom allergiatiski) Ruokalan akustiikka!!!!

61 1-2 luokat Henkilökunnalla kunnolliset puku- ja pesutilat lähellä lasten pukeutumistiloja. (Esi- ja alkuopettajat tarvitsevat paljon vaihtovaatteita erilaiseen ulkoiluun ym. toimintaan) Saattoliikenne toimivaksi ja viskarien ja eskareiden vanhemmille riittävästi parkkipaikkoja. Taksiliikenne niin lähelle että lapsi voi itsenäisesti tulla kouluun/leikkipihalle Sisällä helposti valvottavia yhteisiä tiloja jossa lapset voivat odottaa tunnin alkua Auloissa (riittävän monta sisääntuloaulaa) kuivauskaapit sekä kunnon naulakkotilat joihin mahtuvat myös ulkovaatteet ja ulkokengät. Akustiikka kunnossa (aistiyliherkät ja erityislapset huomioitu) 3-4 -luokat Kouluun saapuminen: riittävät tilat polkupyörille ( esim. 3.lk omat paikat jne.) riittävät parkkipaikat autoille (myös tolppapaikkoja niitä haluaville) riittävästi tilaa saattoliikenteeseen "oma" tila (luokka), johon oppilaan on turvallista tulla (esim. ei epävarmuutta, onko oikeassa paikassa) EHA: taksista saattaen aikuiselle, aikuisen työaikaan sisällytettävä vastaanotto ja saattaminen taksille, vähintään kaksi aikuista ( toinen taksille ja toinen sisälle valvomaan) EO: Mikäli oppilas tarvitsee erityisopettajan tukea, pitää hänen tietää tarkalleen, minne hän menee ja milloin ja kenen kanssa tulee työskentelemään. Jos paikkaa pitää etsiä, niin siinähän se tunti sitten meneekin. Oppitunnit: monipuoliset tilat: hiljainen työskentely, yksin työskentely, ryhmätyöt, koko ryhmän toiminnalliset oppimistuokiot oppilaiden tavaroiden säilytys toimivat tietoliikenneyhteydet ja toimivat tilat esim. koneiden säilytykseen ja lataukseen verhot ikkunoihin, jotta tykki näkyy seinillä tilaa töille ja infolle ulkona myös tiloja oppimistuokioille (penkkejä/ puomeja, joita voi hyödyntää myös liikuntaan) mahdollisuus integraatioon esim. eri luokkatasoilla EHA:rauhalliset pikkutilat 1-2 ja aikuiselle, terapialle oma tila, IP:n tila, värikoodit lattiassa heikkonäköisille EO:Selkeä, rauhallinen oma tila, johon oppilaat tietävät tulla. Erityisopettajan ja oppilaiden tarvitsemat materiaalit käden ulottuvilla. Siirtymät: toimivat tilat ulkovaatteille ja kengille ( myös sisäkengille) EHA:istumapenkki pienimpiä varten ja naulakot tarpeeksi matalalla

62 EO: selkeät, aina samat reitit esim. ruokalaan, liikuntapaikoille yms. Väli tunnit: mielekästä tekemistä riittävästi tilaa monipuoliset tilat: pelikentät, keinut, penkit, kiipeilytelineet välkkäritoiminta tarpeen vaatiessa voidaan viettää myös sisätiloissa EHA: omien oppilaiden valvonta ulkona ja sisällä EO: selkeät säännöt ja rajat välitunneille Ruokailu: rauhallinen, viihtyisä ja riittävän tilava ympäristö toimiva ja joustava ruuanhaku ja astioiden palautus toiminnallisesti järkevään aikaan EO: riittävä ohjaus ja valvonta, aikataulu Liikuntatunnit: välineiden sovittava myös liikuntarajoitteisille EO:tarpeeksi aikuisia Kuvataide- ja käsityötunnit: säilytystilat keskeneräisille töille säilytystilat materiaaleille riittävät työskentelytilat EO: selkeät tilaratkaisut, värikoodit, säilytystilat Kotiin lähteminen: EHA: takseille saatto( katso tulo aamulla) EO: muutokset ennakoitava Opettajille/hlökunnalle omat tilat mm. suunnitteluun, tiimeilyyn ym. palavereihin, sos.tilat. 5-6 luokat Yhteisopettajuus: luokanopettaja ja aineenopettaja pitävät tunnin yhdessä. Tunnin aiheena Suomen luonto, joka toteutetaan projektityöskentelynä. Oppilaat työskentelevät ryhmissä eri paikoissa, tarvitaan rauhallisia tiloja (pienryhmätiloja, sermejä jakamaan, osa ryhmistä tarvitsee oman hiljaisen tilan nauhoittamista varten) ja tvt-laitteita (chromebook/läppärijoppilaan puhelin). Toimiva internetyhteys tärkeä! Ryhmien aiheet liittyvät biologian oppisisältöön ja projektin aikana toteutetaan yhden oppilasryhmän suunnittelema retki Ahvenlammelle. Suurin osa ryhmistä esittää luokan edessä oman

63 tu otoksen, jolloin tilan täytyy olla varattu esityksiä varten ( ei muita oppilaita samassa tilassa!). Pitkä välitunti: Välituntialueella on runsaasti liikuntavälineistöä (kiipeilytelineet, keinut, areena, korit (koripallo, frisbeegolf), maalit... ). Tämä motivoi oppilaita omatoimiseen liikkumiseen. Lisäksi koululle on palkattu liikunnanohjaaja, joka järjestää ohjattua liikuntaa yhdessä koulutettujen välituntiliikuttajien (5-6 luokkien oppilaita) kanssa. Oppilaat viettävät väli tunnit ulkona. Oppitunnit: Kaksoistunnin aikana käydään porrastetusti syömässä ja ruokailun jälkeen jatketaan itsenäisesti työskentelyä tai siirrytään uuteen luokkatilaan. Pitkä välitunti: (Kts. yllä) Ryhmäkokojen täytyy pysyä maltillisina. Esim. liikunta, käsityöt. Integroinneissa pitää huomioida ohjaajatarve. Tilan täytyy olla tarpeeksi suuri ryhmälle. EHA-opetus Taksit saapuvat, oppilaita oltava vastassa. Osa on saapunut jo aiemmin aamupäivähoitoon. Osa oppilaista vessatetaan heti aamusta. Noudatetaan tarkkaa rytmiä. Jokainen päivä alkaa yhteisen ohjelman läpikäymisellä kuvien avulla rauhallisesti. (Kalenteri, sää, lukujärjestys, läsnäolijat jne). Knill-harjoite (hämärässä hiljaisessa huoneessa, kuunnellaan ohjeita levyltä jumppamatolla) 5 oppilaasta osa tekee tämän, osa tekee tehtäviä toisessa huoneessa. Välitunti. Osa tarvitsee apua pukemisessa. On valvottava kulkemista ja toimintaa pihalla. Välituntien jälkeen/ennen ruokailua pestään käsiä sekä juodaan vettä. Vesipisteen käyttö on olennainen osa päivän kulkua ja oppimista. Oppilaat tarvitsevat jatkuvaa valvontaa hygieniaasioissa. Ruokailun jälkeen oppilaat ovat hyvin väsyneitä ja kierroksilla päivästä. Jokaisen ruokailun jälkeen he rentoutuvat jumppamatolla hämärässä huoneessa kuunnellen musiikkia/lukien. Oppilaat opiskelevat osa yleisen oppimissuunnitelman mukaan ja osa toiminta-alueittain. Tunneilla painotetaan tunne- ja vuorovaikutustaitojen harjoittelua oppiaineiden lomassa. Kaikki oppilaat ovat integroituneet musiikkiin ja liikuntaan 3.luokan kanssa. Lukuaineet ovat omassa luokassa ohjatusti opettajan ja ohjaajien johdolla. Autistinen oppilas työskentelee omalla paikallaan hyllyköiden välissä, jossa sijaitsevat hänen koritehtävänsä. Hän nukkuu 30min päiväunet hiljaisessa huoneessa klo Hän käy kuntosalilla kerran viikossa, sekä opiskelee smartilla tunteita. Kaksi kertaa viikossa osalla oppilaista on aistitunti, joka vaatii ERITTÄIN rauhallisen ja hiljaisen tilan. Jokaisella oppilaalla on oma paikkansa/nurkkansa, jossa säilyttää omia tehtäviään ja tuotoksiaan. Heille on hyvin tärkeää, ettei tapahdu muutoksia, sillä he ovat sille hyvin herkkiä.

64 Pelkkä pulpetin paikan vaihtaminen luokassa vaikuttaa monta viikkoa käytökseen. Heille on hyvin tärkeää turvallinen ja tuttu ympäristö, jossa he saavat rauhoittua ja myös mennä rauhoittumaan. Luokassa on kolme säkkituolia myös tätä varten. Iltapäivästä oppilaat usein tarvitsevat tilaa rauhoittua ja hengähtää. Mikäli päiväjärjestyksessä on ollut jokin muutos, ovat he kovin levottomia jolloin riitoja ja leimahduksia sattuu herkästi. Klo he syövät päivittäin eväänsä. Taksit hakevat klo lk Yleis- sekä pienryhmäopetus yhdistettynä, esimerkki päivä + pohdintaa tiloista Tuntien aluksi kokoonnutaan omaan luokkaan, jossa käydään läpi ohjeistusta/uutta asiaa. (Omaan tahtiin etenevät/projektia tekevät voivat joillain tunneilla lähteä jo tässä vaiheessa pienryhmätiloihin.) Tarvitaan riittävän suuri "oma luokka", jossa ohjeistus/opetus on mahdollista ilman muualta tulevaa häiriötä antaa. Tuntien aloitus voidaan tehdä myös niin, että toinen opettajista käy oppilaiden kanssa uuden asian sanallisesti ja toinen toiminnallisesti. Pien- ja yleisopetusryhmän oppilaita sekoittaa tarpeen mukaan. Oppituntien vetovastuuta voidaan vaihdella opettajien vahvuuksien mukaan. Tämän jälkeen jakaannutaan tekemään töitä pienemmissä ryhmissä luokan ulkopuolelle tai tarpeen vaatiessa jäädään omaan luokkaan. Ryhmittely on joustava kulloisenkin tarpeen mukaan.tarvitaan pienryhmätiloja. Myös isompi aulatila, jossa kalusteilla on luotu muunneltavia tiloja on ajoittain tarkoituksenmukainen, mutta ei saa olla ainoa vaihtoehto työskentelypaikaksi. Pienryhmätilojen jako tulee olla etukäteen sovittu ja rajattu, ettei oppilaiden ja opettajien tarvitse kulkea ympäriinsä etsimässä tyhjää tilaa (aiheuttaa levottomuutta sekä aikaa menee hukkaan). Ryhmässä tulee olla riittävästi aikuisia käytettävissä, niin opettajia kuin ohjaajiakin. Muuten perusopetuksen ryhmän yhdistäminen pienluokkaan ei ole järkevää oppilaiden kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin kannalta. Ja sehän on tärkeintä. Pienryhmässä kaksi oppilasta, jotka tarvitsevat kokoaikaista erityisopetusta. Lisäksi tarvitaan riittävästi tietoteknisiä laitteita lisälaitteineen ( esitystekniikka, kuulokkeet, äänentoisto jne,) sekä varasto- + kaappitilaa niin lasten kuin openkin tavaroille. Kalusteiden tulee olla helposti siirrettäviä, mutta ei pyörällisiä (kuultu paljon huonoja kokemuksia niistä). Pienryhmätiloissa tulee olla ergonomisesti toimiva kalustus eli myös pöytätilaa, jonka ääressä esim. kirjoittaminen onnistuu hyvin. Myös tvt-laitteiden käyttö on sujuvampaa pöydän ääressä, varsinkin jos on tarkoitus kirjoittaa tms. Myös laitteet ovat paremmin turvassa pöydällä kuin sylissä. Tilojen muunneltavuus on hyvä asia, mutta äänieristys täytyy ehdottomasti toimia = siirreltävät seinät, joissa hyvä "tiivistys", jota ei tarvitse erikseen asentaa ( esim. Lappeen koulun väliseinät eivät eristä ääntä, ilman erillistä eristystä = hankalaa). Opettajat tarvitsevat rauhallisen hlö-kohtaisen työpisteen sekä taukotilan. Taito- ja taideaineiden tilojen tulee olla riittävän suuret sekä tarkoituksenmukaiset tarvittavine varastotiloineen. Alaluokkien koulupäivä Opettaja ajaa turvallista, valoisaa ja avaraa koulutietä pitkin omalle parkkipaikalleen. Parkkipaikka on tarpeeksi lähellä koulua. Oppilaat odottavat ideoita leikkiin antavalla pihalla avustajien valvomana. Pihapiirissä on myös ei valmiiksi rakennettuja alueita. Opettaja jatkaa koulun sisään sosiaalisiin tiloihin, joissa on jokaiselle oma pukukaappi, johon mahtuvat hyvin kaikki liikunta yms. varusteet.

65 Opettaja menee valoisaan toimintatilaan, jossa oppilaat jo odottavat omien työpöytiensä ääressä. Erityisopettajan kanssa on tehty valmiiksi yhteissuunnittelussa työnkentelysuunnitelma. Kuulumisten vaihdon jälkeen aloitetaan työskentely. Oppilaat käyvät hakemassa tarvittavat välineet ja tiedot niiden omilta paikoiltaan. Tietotekniikkaa käytetään apuvälineenä kirjojen ja muun materiaalin kanssa. Oppilaille on järjestetty ergonomisesti oikeanlaisia työskentelypisteitä istuma- ja seisomatyöhön. Työskentelytiloissa on otettu huomioon aistiyliherkät ja muut erityistä huomiota tarvitsevat lapset. Työskentely jatkuu ruokailuun asti. Oppilaat voivat tarvittaessa pitää pienen tauon työskentelyn välillä. Ruokailu tapahtuu valoisassa ja avarassa ruokalassa, jossa on hyvä äänieristys eikä kaiu. Ruokailun jälkeen oppilailla on valvottu pitkä tauko, jonka jälkeen opettaja suunnittelee työskentelyä opettajaparinsa kanssa. Iltapäivän työskentely sujuu aamupäivän tavoin. Koulupäivää sävyttää kiireettömyys ja innostunut työskentely. Luokassa on tarpeeksi aikuisia auttamassa oppilaiden työskentelyä. Lapsella on mahdollista jäädä koulupäivän jälkeen jatkamaan opiskelua koulun viihtyisissä tiloissa sekä osallistua myös kerhotoimintaan. Opettaja voi tehdä yt-aikaan sekä arviontiin kuuluvat työt koulun työpisteellä tai jatkaa ko. töitä valintansa mukaan kotona. Käsityö alaluokat Aloitamme 5. luokan käsityötunnin yläluokkien tekstiilityön tilassa. Työparina on käsityön pehmeät materiaalit hallitseva luokanopettaja. 5. luokkalaiset ovat jo ehtineet kasvaa pituutta niin paljon, että työskentely onnistuu isommille oppilaille suunnitelluissa työtiloissa. Tunnin aloitus on yhteinen kaikille. Sitten oppilaat hajaantuvat joko pehmeiden, tai kovien materiaalien puolelle työvaiheensa mukaan. Suunnittelussa, dokumentoinnissa ja arvioinnissa ohjaa kumpikin opettaja, mutta työvälineiden käytössä ohjausta antaa joko kovien tai pehmeiden materiaalien opettaja erikoistumisensa mukaan. Suurimmalla osalla 5.-luokkalaisita on meneillään valaisinprojekti. Suunnittelu / elektroniikkatilassa on muutama oppilas liittämässä ledejä ja kytkimiä johtimiin tinalla juottaen. Metallipuolella syntyy lampun varjostimia kuparista / alumiinista pakottaen. Osa oppilaista tekee teräslangasta kehikkoa, jonka päälle ommellaan varjostin kankaasta. Puu puolella syntyy valaisimen runkoja oppilaiden omien piirustusten mukaan. Välillä käymme sisävarastossa tutkimassa kierrätysmateriaalia ja mietimme oppilaiden tarpeita mahdollisuuksia käyttää peilin paloja, koneen osia yms. Samaan aikaan tekstiilitöihin erikoistunut käsityön aineenopettajakollega pitää luokanopettaja parinaan 2. luokalle monimateriaalista kässän tuntia viereisessä pienimmille oppilaille mitoitetussa käsityöverstaassa, jonka toisessa päädyssä keskitytään koviin materiaaleihin ja toisessa pehmeisiin. Raskasta osastointia ei tarvita, koska tässä tilassa ei ole meluavia koneita. Vain pylväspora, käsityökalut ja sähkö-/ akkukäyttöisiä käsityökaluja. Raakamateriaalin esityöstö tehdään viereisessä "yläkoulun" puuntyöstökonesalissa, josta on helppo kulkea pikkuoppilaiden verstaalle. Yläluokkien käsi työtilat olivat jo ennen remonttia yhteisopettajuuden ja monimateriaalisen käsityön mahdollistavat, mutta remontin yhteydessä saimme kipeästi kaipaamamme varastotilat monipuolisille käsityön materiaaleille ja suurempikokoisille oppilaiden töille. Tuoreena ostetut koivulankut kuivuvat hiljaa ulkovarastossa, joka on vain kevytrakenteinen

66 läpituulettuva katos. Myös viilut säilytetään siellä, etteivät ne pääse hapristumaan liian kuivassa. Sisävarastossa ovat telineissään muovi- ja metallilevyt. Hyllyllä on oppilastöitä, jotka eivät kokonsa vuoksi mahdu opetustilan kaappeihin. Varaston nurkassa on myös lahjoituksena saatu epäkuntoinen moottorikelkka, jota korjaamme yhdeksäsluokkalaisten kanssa. Moni luuseriksi ja hankalaksi leimattu murrosikäinen poika on löytänyt koko elämään aivan uuden suunnan, kun ovat päässeet tekemään jotain näin mielekästä ja kiinnostavaa. Vuosi sitten tehtiin lastensuojeluilmoituksia, kun pelättiin näiden kaverien totaalista syrjäytymistä. Nyt he ovat pyrkimässä ammattikouluun ja hoksaneet, että hyvä asentaja tarvitsee myös lasku- ja kielitaitoa. Olemme monialaisilla tunneilla opiskelleet matematiikkaa, kemiaa ja fysiikkaa moottorikelkkaan liittyvien käytännön sovellusten kautta yhteistoiminnallisesti matemaattisten aineiden opettajan kanssa. Sylinterin iskutilavuuden laskeminen on paljon kiinnostavampaa, kuin ämpärin tilavuuden. Seiskaluokan tunnin aloitamme niin ikään yhdessä tekstiilipuoleen erikoistuneen aineenopettajan kanssa. Yhteisen aloituksen jälkeen siirryn teknisen työn puolelle. Ohjaan ja valvon suurien työstökoneiden käyttöä. Myös 3D-mallinnusta harjoittelevat oppilaat kaipaavat ohjausta. Yritän ehtiä tsemppaamaan myös niitä oppilaita, jotka eivät itse pyydä ohjausta, vaikka sitä tarvitsisivat. Tunnin lopussa pidämme arviointikeskustelun, kun parilla oppilaalla ovat työt valmistuneet. Luemme pehmeisiin materiaaleihin erikoistuneen käsityön opettajan kanssa oppilaan tekemän dokumentoinnin, ja sitten keskustelemme kolmen kesken. Oppilaat saavat suullista palautetta jokaisella tunnilla, mutta työn valmistuttua käymme perusteellisemman keskustelun ja yhdessä arvioimme onko edetty tavoitteen suunnassa. III VAL MIST AV A OPETUS 0-2 (3-4) valmistavan opetuksen koulupäivä Opettaja tulee aamulla kouluun puoli tuntia ennen oppilaita ja jättää ulkovaatteet ja henkilökohtaiset tavaransa oman kotipesäalueensa toimiviin sosiaalitiloihin. Aamulla on hetki aikaa nähdä muita saman alueen opettajia ja tehdä viimehetken yhteiset ajatustenvaihdot alkavasta päivästä sekä tarkistaa päivän poikkeusohjelma ja mahdolliset poissaolijat. Pienet valmistavan opetuksen oppilaat tulevat kouluun bussilla, jättävät ulkovaatteensa ja kenkänsä oman kotipesäalueensa eteiseen heille varattuihin, omiin naulakoihin. Reput tuodaan omassa, pienessä, viihtyisässä ja turvallisessa koti pesässä olevaan naulakkoon. Valmistavan luokan opettaja ottaa oppilaat vastaan ja katsoo läsnäolijat koti pesässä. Päivä aloitetaan aamupiirillä, joka on yhteinen jonkun perusopetuksen 0-2 ryhmän kanssa. Perusopetuksen ja valmistavan opetuksen opettaja toimivat yhteistyössä, ohjaaja on mukana oppilaiden tarpeen mukaan. Päivän aloitus on toiminnallinen ja kielitietoinen. Tutkitaan yhdessä kalenteria, säätä, pukeutumista sekä leikitään ja lauletaan vuodenkierron aiheiden mukaan sekä tutustutaan toisiin oppilaisiin.

67 Aamupiirin jälkeen valmistavan opetuksen pienryhmä (noin 10 oppilasta) kokoontuu pariksi oppitunniksi omaan kotipesäänsä oppimaan suomen kielen ja luku- ja kirjoitustaidon alkeita sekä matematiikkaa kunkin oppilaan tarpeiden ja taitotason mukaisesti. Auttamassa on valmistavan opetuksen opettajan lisäksi oppilaat tunteva koulunkäynninohjaaja. Tarvittavaa toiminnallista oppimateriaalia, välineitä, pelejä ja leluja haetaan käyttöön lähellä sijaitsevasta pesäalueen yhteisestä varastosta. Tilassa on kuitenkin myös säilytystilaa luokan omille materiaaleilla ja seinille saa kiinnitettyä kieltä havainnollistavaa materiaalia ja kuvia. Oppilaita aloittaa ja lopettaa kesken lukuvuoden, joten yksilöllinen, alkeista lähtevä pienryhmäopetus edellä mainituissa taidoissa on välttämätöntä. Valmistavan opetuksen oppilaat tarvitsevan myös paljon henkilökohtaista ohjausta arjen taidoissa ja koulunkäyntivalmiuksissa. Lähellä sijaitsevassa vessassa saa käydä tarpeen mukaan. Ruokailemaan mennään oman ryhmän kanssa pienten koululaisten ja päiväkodin yhteiseen, kotoisaan ruokailutilaan, joka on mitoitettu pienemmille lapsille sopivan kokoiseksi ja rauhoitettu pienten tarpeisiin aamupalasta lounaaseen ja välipalaan. Kädet pestään ennen ruokailua ruokalan luona olevilla käsienpesualtailla. Myös erityisruokavaliot ovat lasten itsensä helposti otettavissa. Opettaja ja ohjaaja ruokailevat oppilaiden kanssa auttaen ja ohjaten tarpeen mukaan. Päivän aikana on kaksi pidempää liikunnallista välituntia, jotka vietetään koulun virikkeellisellä pienten oppilaiden leikkipihalla perusopetuksen oppilaiden kanssa. Kotipesätuntien jälkeen valmistavan opetuksen oppilaat integroituvat loppupäiväksi sopiviin perus(/esi)opetuksen ryhmiin. Näillä tunneilla on taito-taideaineita, yhteisiä projekteja tai vapaata leikkiä/peliä, tarvittaessa lepoa. Integraation ja luokanopettajan tukena ryhmässä on mukana valmistavan opetuksen opettaja tai oppilaat tunteva koulunkäynninohjaaja. Integraatio on luontevaa ja säännöllistä, jolloin valmistavan opetuksen oppilaille syntyy luonnollista vuorovaikutusta suomenkielisten perusopetuksen oppilaiden kanssa. Näillä tunneilla valmistavan opetuksen kotipesätilaa voi käyttää jakotilana tarpeiden mukaan. Päivän päätteeksi oppilaat hakevat reppunsa koti pesästä, pukevat ulkovaatteet eteisessä ja voivat mennä leikki pihalle odottamaan bussia. Koulunkäynninohjaaja valvoo leikkipihaa ja huolehtii oppilaat ajoissa lähelle pihaa pysähtyvään bussiin lk (10) valmistava opetus Meillä on kahdenlaisia tilanteita. Oppilas tulee suoraan rajalta tai siirtyy pakolaisleiriltä Konnunsuolle. Hänellä joko on tai ei ole koulu taustaa. Yleensä tämän ikäisillä on jo ainakin pari vuotta koulua kotimaassaan. Nämä oppilaat haluaisimme pitää 'luokassa' kanssamme 1-2 kk, jotta he oppivat hieman suomea ja ennen kaikkea suomalaista kouluympäristöä ja -käytänteitä. Tähän tarvitsemme oman rauhallisen ympäristön, joka kuitenkin on yleisoppilaita lähellä, jotta heillä on alusta alkaen yhteys ikäisiinsä oppilaisiin. Meillä on paljon S2 materiaalia, joten pysyvä tila opettajille olisi hyvä olla. (vrt kassialma Mari) Tässä vaiheessa oppilas voi olla integroituna yhdelle taito /taideaineen tunnille yhdessä ohjaajan kanssa ( ellei hänen englantinsa ole poikkeuksellisen hyvää).

68 1-2 kk jälkeen oppilaat integroidaan kaikkiin taito- ja taideaineisiin ja omien vahvuuksiensa mukaisesti esim. englantiin, matematiikkaan tai muihin kieliin. Reaaliaineiden ja äidinkielen tunnit he ovat kotiluokassaan opiskelemassa lisää suomea. Kalusteet: Riittävän isot pulpetit, jotta voimme myös askarrella/piirtää/pelata niiden päällä. Tarvitsemme paljon säilytystilaa, koska oppimismateriaalia on paljon. IVYLÄLUOKAT Yläluokkien englannin tunnit Seiskaluokkalaiset tekevät ensi viikolla toisilleen harrastushaastattelut puhelimella tai ipadilla. Haastattelujen nauhoittamisen jälkeen ne kuunnellaan yhdessä. Alkutunnista tarvitsisin useita pieniä rauhallisia ja suojaisia nauhoitustiloja ( n ) Loppu tunnista tarvitsisin luokkatilan, johon kaikki oppilaat mahtuvat ja joka on suljettavissa ovella - oppilaat eivät todennäköisesti halua, että muut koulun oppilaat kuulevat heidän äänityksiään, koska tämä on ensimmäinen kerta kun niitä tehdään. Toki, jos oppilaat haluaisivat/ uskaltaisivat he voisivat haastatellla myös koulun muita oppilaita, opettajia ja henkilökuntaa ( ja näin he tekevätkin ysiluokalla) ja kiertää isossa aulatilassa mutta tässä vaiheessa oppilaat yleensä vielä arastelevat oman äänen kuulemista nauhoitettuna. Yksi kahdeksannen luokan ryhmä tekee kuuntelu- ja luetunymmärrystestin ja tähän tarvitsisisin ihan perinteisen, suljetun luokkatilan. Pari muuta kahdeksannen luokan ryhmää työskentelee itsenäisesti omaan tahtiin ryhmissä, joten tähän tarvitsisin noin. 5-6 suhteellisen rauhallista ryhmätyötilaa. Ryhmätyötiloilla pitäisi olla yhteinen " koti pesä", josta he voivat käydä hakemass materiaalia ja tarkistamassa tehtäviä. Tässä pesässä voisin myös antaa alkuohjeet. Yhden ysiluokan kanssa käyn kielioppia ja ensin tarvitsen yhteisen luokkatilan asian läpikäymiseen. Sen jälkeen oppilaat valitsevat tavoitetasonsa mukaiset tehtävät, joita he voivat tehdä n. 4-5 hengen ryhmätyötiloissa. Koti pesä on taas tarpeen tehtävien hakua ja tarkistusta varten. Yläluokkien matematiikan tunnit Aurinko paistaa, linnut laulaa, pihalla tuoksuu koivu ja mänty. Raikas tuuli hyväilee aisteja. 8a:n oppilaat kävelevät generaattorihuoneeseen. On heidän vuoro sähköistää koulu tällä viikolla polkemalla kuntopyörää. Menen matematiikkapesään, pesään tulee kaikenikäisiä oppijoita. Vietän koko päivän tässä pesässä. Tehtävät ovat monipuolisia, osa tehtävistä on toiminnallisia. Osa vanhemmista

69 oppilaista toimii tarvittaessa nuorempien ohjaajina. Matematiikan välineet ovat houkuttelevasti esillä, ne suorastaan kutsuvat luokseen ja käskevät, että kokeile minua käytä minua matematiikkaan. FyKe:n laboratoriossa tehdään MOK-projektiin liittyviä kokeita ja mittauksia. Kollega on henkilökohtaisessa työpisteessä tekemässä suunnitteluhommia. Siellä vallitsee rauha ja hyvä ergonomia. Yläluokkien äidinkielen ja kirjallisuuden tunnit 1. tunti, 7.-luokkalaisia Draamaharjoituksia, koko ryhmä samassa tilassa. Tunti pidetään tätä varten suunnitellussa tilassa, joka on suljettu tai jonka saa suljettua ( ei avonaisia seiniä ja ikkunat peitettävissä, koska draamaharjoitukset vaativat rauhallisen tilan, ei yleisöä läsnä.) 2. tunti, 8.-luokkalaisia Tällä tunnilla jatketaan monialaista opintokokonaisuutta, jossa on äidinkielen ja historian opettajat tekevät yhteistyötä ja luokkaryhmät toimivat yhteistyössä keskenään. Oppilaat työskentelevät pienryhmissä. Opettajat kiertävät ryhmiä ja ohjaavat toimintaa. 3. tunti, 9.-luokkalaisia Osa oppilaista suunnittelee ja harjoittelee esitystä itsenäisyysjuhlaa varten opettajan johdolla koulun monitoimitilassa, jossa on tätä varten suunniteltu näyttämömoduuli. Muut oppilaat työskentelevät yhteiskirjoittamisprojektin parissa toisen äidinkielen opettajan ohjauksessa. Tässä kohtaa äidinkielen tunnit voisivat olla palkitettu, jotta työnjako tällä tavalla on mahdollista. Yläluokkien kielten tunnit kielten opiskelun kannalta olisi tärkeää, että oppilaat pääsisivät tekemään esim. suullisia paritai ryhmätehtäviä hiljaisempaan ja rauhallisempaan tilaan. Tällaiset tilat, sopukat, "kopperot" palvelisivat myös erilaisissa äänitys- tai kuvaustilanteissa, joita olemme lisänneet paljon opiskeluun. Näissä tiloissa osan olisi hyvä olla sellaisia, että löytyy ihan ovikin, jonka voi sulkea, ettei ympärillä kuuluvat äänet tai melu häiritse tehtävän suorittamista. Kielissä kaikki materiaali ei ole sähköistä eikä todennäköisesti tule olemaankaan, joten materiaaleille on oltava jokin järkevä paikka lähellä oppilaita, niin että he voivat hakea lisää materiaalia itselleen opiskelun edetessä. Jokainenhan etenee omassa tahdissaan. Materiaalia on lisäksi eri tasoista, niin että jokainen voi edetä oman tavoitteensa mukaisesti. Nykyisten oppilaiden palautteen mukaisesti moni oppilas pitää siitä erityisen paljon, että kaikki tehtävät eivät ole koneella. Tätä kannattaa siis jatkossakin miettiä ja tarjota oppilaille monipuolista materiaalia. Meistä olisi hyvä, että kieltenopettajilla olisi materiaaleilleen vaikka sama säilytystila, jolloin materiaalien jakaminen yms. olisi helppoa. Tämä tila saisi sijaita lähellä opetettavien ryhmien opiskelutilaa. Säilytystilassa olisi hyvä olla kopiokone sekä tulostin ettei tarvitsisi juosta toiselle puolelle koulua näitä asioita hoitamaan. Monissa opetusryhmissä oppilaat opiskelevat pienissä ryhmissä, joten opiskelutila saisi olla helposti muunneltava tilanteen mukaan. On

70 myös niitä oppilaita, jotka haluavat opiskella yksin. Entä kaikki ääniyliherkät ym. diagnoosin omaavat oppilaat, joita on koko ajan enemmän? Heille pitäisi suoda mahdollisuus hiljaiseen ja rauhalliseen opiskelutilaan, joka sijaitsisi lähellä opettajaa. Jonkin sortin "taulua" tarvitaan myös, sillä joskus on opiskeltavia asioita, jotka on kenties käytävä yhteisesti oppilaiden kanssa läpi. Tässä joitakin ajatuksia, joita heräsi tässä vaiheessa. (Sanna ja Päivi) Yläluokkien reaaliryhmän koulupäivä Koulupäivä alkaa viihtyisästä opettajien kotipesästä ~ tilaa rauhoittua, jutustella rauhassa, suunnitella oppilaiden ohjausta yhdessä eskarista 9 luokkaan asti Pitää olla myös rauhallisia tiloja, joissa voi myös itsekseen suunnitella vaikka opetusta tai soittaa huoltajalle puheluita ilman, että kaikki kuulee. Samoin huoltajien/ oppialiden tapaamisiin tilat, joissa voi jutella ilman, että vaitiolovelvollisuus rikkoutuu. Opettajien pesä mukautuu helposti tarpeen mukaan esim. pienryhmätyöskentelyyn ja on helposti opettajien ja oppilaiden tavoitettavissa. Oppimisympäristö 1. Helposti muunneltavat tarkoituksenmukaiset tilat, tilaa työskennellä rauhassa huom! esim. aistiyliherkkyys, mutta tilat mukautuvat helposti vaikka toiminnallisuuteen ja edistävät toiminallisuutta Jokainen oppilas saa edellytystensä tasoista opetusta, myös rauhallista ympäristöä tarvitsevat oppilaat saavat opiskeluun sopivan tilan ja tuen. Jos samassa tilassa paljon oppilaita, niin ns. kakofonian syntyminen pitää välttää jollain materiaaliratkaisuilla Esim. biologiassa ns. labrapiste, jotta tavaroita ei tarvitse raahata edestakaisin, helpompi opiskella yksilöllisesti, koska oppilas voi helpommin tehdä labrajutut silloin kun siinä vaiheessa, kun tavaroita ei tarvitse kaivaa mistään kaapista 2. Ooppijoilla on käytettävissään monipuolisesti sekä kirjallisia että sähköisiä tiedonlähteitä, joiden käyttö on aina mahdollista. Oppilailla on käytössään mahdollisimman toimiva ja monipuolinen verkko-oppimisympäristö 3. Pesissä on esim. jumppapalloja, isoja tyynyjä, helposti muunneltavia työtasoja 4. Riittävästi latauspisteitä teknisille välineille 5. Keskellä ns. opetustila, välinevarasto, lukittava ~ ns. "lennonjohtotornin "ympärillä avoimia, erilaisia oppimistiloja, opettajan helposti valvottavissa ~ neuvonta ja ohjaaminen helpompaa ( oppilailla mahdollisuus valita itselleen sopiva työtila, mutta tietyissä rajoissa. 6. esim. seinillä tilaa oppilaiden tuotoksille, diginä tai vaikka perinteisille julisteille 7. hyvä ilmanvaihto, kasviseiniä, mahdollisuus vaikka pimentää tila vaikka dokumenttien 8. Huomioidaan ekologisuus, kierrätys ~ erilaisia roskiksia

71 9. Aktiviteetteja pihalle, esim. pieniä pelikenttiä, parkour-rata tms. ja jos sää sallii, opetusta myös ulkona esim. amfiteatteri juttu. Keskellä koulua voisi olla yhteinen ulkoilualue 10. muuntautuva aulatila, jossa mahdollisuus liikuntatuokioihin, esityksiin yms. 11. Hämeenlinnassa kävimme koulussa, jossa oli lattiapintaa hyödynnetty siten, että siihen oli maalattu esim. kello, matemaattisia kuvioita, hyppyruutuja jne.. ainakin alaluokilla käyttökelpoinen juttu. Voisiko saada esim. maailmankartan maalattuna tai sitten heijastaa erilaisia juttuja lattialle tai seinäpinnalle, jolloin joidenkin asioiden hahmottaminen olisi helpompaa 12. Osa koulun yhteisten tilojen lattiapinnoista voisi olla joustavaa mattomateriaalia, joka mahdollistaisi liikkumisen koulupäivän aikana. Kengättömyys olisi kiva! 13. Pitää myös huolehtia siitä, missä oppilaat säilyttävät esim. takkejaan, henkilökohtaisia tavaroitaan, onko edelleen lokerikot ja missä ne ovat. pesissä vai aulassa? 14. Koulun OHR-väen ja opojen työpisteet olisivat helposti tavoitettavissa, lähellä oppilaita. Työpisteissä paljon luonnonvaloa. 15. Tilat ja aikataulut mahdollistaisivat yhteisopettajuuden: opo, yhteiskuntaoppi, äidinkieli (ja kielet) Yläluokkien tekstiilityö Aamulla saavun hiljaiseen pehmeiden materiaalien käsityöluokkaan eli tekstiililuokkaan, joka sijaitsee samassa ryhmässä teknisen työn ja kuvaamataidon kanssa. Meillä opettajille on yhteinen työhuone, jossa voimme suunnitella yhdessä tuntejamme. Tilaa voi käyttää myös pienenä kokoustilana. Kaikki opetukseeni liittyvä materiaali on tässä tilassa. Aamun rauhassa vastaan sähköposteihin ja teen luokanvalvojalle kuuluvia töitä. Tarkistan seuraavan viikon materiaalia ja työvälineitä varastosta, jotta kaikille oppilaille on heti materiaalia, josta lähteä toteuttamaan omaa työtä. Päivän ensimmäisillä tunneille on 1. luokan käsityötä yhdessä luokanopettajan kanssa. Heillä on aiheena talven eläimet. Ryhmä on jaettu puoliksi ja luokanopettaja vetää tekstiililuokan ja kuvaamataidon yhteisessä värjäystilassa 10 oppilaalle vehnäjauhobatiikkia ja minä menen toisen puolen kanssa alkuopetuksen käsityöverstaaseen, tämä tila on myös kätevästi yhteydessä teknisen työn luokkaan. Tila on tarkoitettu varsinaisesti 1-2 luokan käsityön opetukseen. Siellä on paitsi työskentelypöytiä myös pari höyläpenkkiä teknisen työn opiskeluun. Käsityön opetuksen voi vetää joko tässä luokassa tai omassa pesässä. Hyvin valaistussa värjäystilassa ekaluokkalaiset ovat innoissaan ja vehnäjauhovelli roiskuu ympäriinsä. Mutta se ei haittaa, koska tämä tila on erillään varsinaisesta tekstiilityön tilasta, jossa seuraava ryhmä tekee lankatöitä. Tämä maalaushomma kestää koko tunnin, sen jälkeen oppilaiden työt nostetaan kuivumaan kuivatustasoille. Tunnin lopulla he jäävät tekstiililuokkaan suunnittelemaan seuraavan viikon teknisentyön tunnilla toteutettavaa työtä.

72 Seuraava tunti onkin?. luokkalaisten tunti. Aloitamme yhteisesti koko ryhmän kanssa. Molemmat käsityön opettajat ovat paikalla. Oppilaiden edistymistä seurataan viikoittain. Oppilaat dokumentoivat työnsä edetessä omaa työtä. Yhteisen osuuden jälkeen siirrytään jommallekummalle puolelle oman työn mukaan. Pehmeissä materiaaleissa oppilaat tekevät lankatöitä. Pojat ovat innostuneita neulurineulonnasta. Otamme 4 neuluria esille ja kiinnitämme ne työpöytään, jotka ovat varattu juuri tätä tarkoitusta varten. Neulureita säilytetään suuressa työvälinekaapissa. Mutta koska oppilas ei välttämättä saa työtään valmiiksi, pitää neuluri usein jättää kiinni työpöytään, neuletta ei voi irrottaa kesken työskentelyn. Opettaja näyttää yhteisesti miten oppilaat pääsevät alkuun. Kohta pojat ovatkin työn touhussa. Koneista tulee meteliä, mutta se ei haittaa toisia oppilaita eikä opettajaakaan paljon, koska luokan seinät ja katto on suunniteltu siten, että ne vaimentavat luokan meteliä. Osa lankatöitä tekevistä haluaa virkata. He istuvat luokan sohvilla. Mukaan liittyy myös pari puikoilla neulojaa. Teknisen työn puolelta tulee pari oppilasta, jotka haluavat omaan työhönsä liittää kangasta. Mietimme yhdessä millaisia mahdollisuuksia heillä on. He tekevät hakuja omalta koneelta, mutta ei tahdo löytyä sopivia. Opettaja ottaa esille käsityölehtiä luokan kirjastosta, lisäksi kirjahyllyssä on vanhoja sisustusta käsitteleviä kirjoja. Tehtyään aluksi omia tutkimuksia mahdollisuuksista, pohdimme yhdessä mikä on paras vaihtoehto. Tuntien aikana arvioimme pari valmistunutta työtä yhdessä molemmat opettajat ja oppilas. Arvioinneissa tuo opettajien yhteinen työhuone on kätevä, Tilasta on hyvä valvoa samalla teknisen ja tekstiilin sekä kuvaamataidon tiloissa työskenteleviä oppilaita. Tässä tilassa olemme keskenämme, ilman häiriötekijöitä ja voimme keskittyä arviointiin. Tässä yhteisessä työhuonetilassamme on lasiseinät, joita kiertää vitriinit ja kiinnityspinnat, joihin saamme hienosti oppilaiden töitä esille. Toki käytämme myös koulun keskusaulan näyttelytilaa oppilaiden töiden esittelyihin. Mutta näihin vitriineihin saamme myös ajankohtaisia kirjoja tms. materiaalia esille. Päivä jatkuu käsityön valinnaisen ryhmän kanssa.oppilaat työskentelevät omien suunnitelmiensa mukaan. Heistä osa toteuttaa kevään juhlaan omaa asua. Osalla on kaavat piirretty ja nyt on aika sovittaa kaavoja. Opettaja ja 2 ohjattavaa oppilasta siirtyy lukittavaan sovitustilaan. Ryhmässä on mukana poikia, osalle tytöistä oma keho on arka paikka ja sitä ei haluta näyttää toisille vähissä vaatteissa. Kaavat todetaan sopiviksi ja on aika mennä suureen keskeisellä paikalla sijaitsevaan varastotilaan, jossa on paljon erilaisia kankaita kätevästi jättisuurissa "oskarin oksissa". Näin oppilaat näkevät kaikki kankaat ja kangas on helppo valita. Kankaat viedään isolle leikkuupöydälle. Jotta kankaista ei jäisi kovin isoja hukkapaloja, oppilas laskee tarkasti kankaan menekin. Isolla leikuupöydällä leikataan jokaiselle oppilaalle sopiva pala. Jos oma työpöytä ei riitä, työpöytiä voidaan yhdistellä siten,että saadaan niin suuri pöytä, jolla koko kangas mahtuu. Sillä aikaa neulojat ja virkkaajat istuvat sohvilla. Kaikkia työpöytiä ei voi yhdistää, koska osa oppilaista ompelee pienempiä töitä ja he tarvitsevat omaa työtilaa työskentelyyn. Luokassa on kaksi isoa työpöytää, joita pari oppilasta käyttää kaavojen piirtämiseen. Valinnaisryhmällä on myös kangaspuut käytössä, yksi oppilas kutoo kierrätysmateriaalista omaa työtään.

73 Ryhmän tunnin aikana luokkaan tulee myös oppilas, jonka takki on tarttunut ruokalassa oven ripaan ja hänen takissaan on suuri repeämä. Yhdessä opettajan kanssa mietitään vaihtoehtoja kuinka repeämä saadaan paikattua. Loppupäivä on monialaista kokonaisuutta. Joidenkin ryhmien oppilaat ovat suunnitelleet tutustuvansa Joutsenon historiaan käsitöiden kautta. He ovat etukäteen selvitelleet paikkakunnan historiaa ja sen rikasta käsityöperinnettä. Heidän projektinsa vaatii suurta kangasta, jota pitää värjätä. Onneksi käytössämme on värjäystila, jossa on hyvä käsitellä isojakin kankaita. Luokkatilaan tulee vielä lopputunnista 4. luokkalaisia valmistelemaan seuraavan päivän lankavärjäysprojektia. Jokainen heistä tarvitsee vuorollaan mikroaaltouunia. Värin levitys lankoihin on suttaista puuhaa, mutta onneksi meillä on tuo riittävän iso sotkunkestävä tila. Vielä ennenkuin päivä on ohi tulee 2. luokan opettaja katsomaan materiaaleja ja varaamaan ryhmälleen kudontakehyksiä seuraavalle viikolle. Kudontakehykset vievät paljon tilaa vaikka niitä on vain 12 kpl. Kotiin lähden yhteisen työhuoneemme kautta, katson vielä onko Wilma-viestejä tai muita tärkeitä tiedotteita tullut. Puen takin ja vaihdan ulkokengät. Vaihdan ajatuksia vielä kuvaamataidon opettajan kanssa. Sovimme seuraavalle viikolle yhteispalaverin uuden yhteisen projektin tiimoilta. Liikunta Liikunta tarvitsee aika lailla omat tilansa toimiakseen. Avoimissa tiloissa voisi olla sellaisia liikuntavälineitä ja -tiloja, joita kaikki voisivat hyödyntää välituntiliikkumiseen sekä oppituntien aikaiseen taukoliikuntaan. Alla joitakin liikunnanopettajien toiveita uuden koulurakennuksen liikuntasaliin, pihalle ja avoimiin tiloihin. Kiipeilyseinät yleisiin tiloihin matalalle sekä liikuntatilaan korkeammalle (valjaat) Iso liukumäki avoimessa tilassa Ylhäältä katosta tulevat vaijerit, jotka moottorilla laskettaisiin alas ja joissa voisi olla keinuja, köysiä, lavasteita (juhla/liikuntasalissa) Iso trampoliini, jonka yhteydessä olisi valjaat volttien tekemistä varten (vaijereista kiinni) Tykki ja valkokangas liikuntasaliin, joiden kanssa voitaisiin hyödyntää teknologiaa liikunnassa Pihalle pelikaukalo, keinuja ja parkour- välineitä Kotitalous Tiloissa toimivat oppilaat eskari-9 luokkalaisia, yhdessä sekä erikseen tilanteen mukaan (huomio mm. työpöytien korkeus tai säädeltävyys) Ruoanvalmistus/leivonta jos mahdollista, kasvotusten pienryhmissä eli neljän oppilaan ryhmä/ opetuskeittiö esim työ tasona saareke

74 Oppimiseen liittyvä ruokailu mahdollista muunneltavasti (pienryhmissä/noutopöytä/pitopöytä jne) Avoin tila, jossa hyvä näkyvyys, jotta opettajan tilan/ryhmän hallinta mahdollista yhteisopettajuuden mahdollistaminen...iso tila, jossa mahdollisuus jakaa tilaa tarvittaessa osiin? Astiakaapit lasiovilla, helpottaa järjestyksen ylläpitämistä sekä astioiden löytämistä... oppiminen kotitaloudessa muutakin kuin ruoanvalmistusta, vaatehuolto vaatii oman tilan Yrittäjyyttä voi harjoitella esim. kahvilana, jolloin yhteys mahdolliseen "toriin" luonteva, kuitenkin erillisenä tilana opetustilasta (Esim. lopussa mainittu pienryhmäopetustila avautuu kahvilana "toriin"] Mahdollinen yhteys ulos (terassi tms. jossa esim. grillipaikka ja savustusmahdollisuus. Mahdollisuus kattaa ulos) Riittävät säilytystilat raaka-aineille ja tarvikkeille Oppilaiden repuille, takeille ym. tila, jotta liikkuminen tilassa turvallista ( ei kompuroida) kodinomainen ympäristö Astianpesukone ( +mikroaaltouuni) joka pienryhmätyöpisteeseen Kahden 'luokan' lisäksi pienryhmäopetustila, jota esim. vierailevat ryhmät voi käyttää, kun köksän luokat lähes kokoaikaisesti varattuja

75 ~SAIMAAN ~ki~alvelut Oy Heikki Tommola rakennuttajainsinööri Lappeen Rakennuttaja Oy (6) Joutsenon koulun hankesuunnitelma Joutsenon koulun aluekeittiö Toiminnankuvaus Joutsenon koulun keittiö tulee toimimaan valmistuskeittiönä, johon keskitetään Joutsenon alueen päiväkoti- ja kouluruoan valmistus. Ruokailijoita tulee olemaan n koulujen toiminta-aikana ja päivittäinen suoritemäärä on n Ruoanvalmistus tapahtuu Cook and Serve -menetelmällä, eli ruoka tarjoillaan sekä kuljetetaan kuumana heti valmistuksen päätyttyä. Ruoan jäähdytystä tehdään jossain määrin. Paikan päällä ruokailee n henkilöä, riippuen siitä siirtyvätkö Pulpin oppilaat henkilökuntineen uuteen Joutsenon kouluun vai eivät. Ruokasali Ruokailutilaan tulee varata riittävästi istumapaikkoja huomioiden koulun tarpeet. Lounas pitää pystyä toteuttamaan (suosituksen mukainen ruokailuaika/oppilas 30 min.) n. klo 10:30-12:30 välisenä aikana. Ruokailutilassa tulee olla vähintään kaksi buffetlinjaa normaaliruoalle ja yksi linjasta erikoisruokavalioille. Astianpalautus tapahtuu suoraan astianpesulinjalle. Buffetlinjastojen ja astianpalautuspisteiden määrä ja koko tulee suhteuttaa lopulliseen ruokailiujamäärään. Kalustuksessa tulee huomioida eri-ikäisten lasten ja nuorten tarpeet (esikoulu >vs. yläkouluikäiset ruokailijat sekä aikuiset). Linjastoista ainakin osan tulee olla matalia (k. 750mm) ja astianpalautus pitää ratkaista siten, että pienimmätkin lapset pystyvät toimimaan turvallisesti. Keittiö Hyvin suunniteltu valmistuskeittiö on pohjakuvaltaan hieman "levitetty" suorakaide, jossa raaka-aineiden vastaanotto ja lähettämötoiminta on mielellään erotettu toisistaan. Sujuva ja hygieeninen toimintatapa kulkee läpivirtausperiaatteella. Keittiön toiminnot koostuvat raaka-aineiden vastaanotosta->varastointi >esikäsittely->ruoanvalmistus->tarjoilu tai pakkaus->lähetys->likaisten astioiden/ruoankuljetusyksiköiden vastaanotto->astiahuolto->siivous >valmistautuminen seuraavaan päivään. Saimaan Tukipalvelut Oy Tullitie 7 F, Lappeenranta Y-tunnus

76 2 (6) Keittiössä on riittävät varastotilat ja keittiöhenkilökunnan sosiaali- sekä taukotilat. Tavaran vastaanotto ja lastauslaituri Lastauslaiturin tulisi olla 70 cm korkeudella ja sen edustalla vähintään 10 m tasaista pintaa. Lastauslaiturin lipan korkeus siten, että kuorma-auto, jonka maksimikorkeus voi olla 4,2 m maanpinnasta, mahtuu laiturille kolhimatta katto-, yms. rakenteita. Lastauslaiturin korkeuden määrittely on hankalaa, koska kohteeseen voi tulla useita erilaisia jakeluautoja, mutta tämä ilmoitettu 70 cm korkuinen lastauslaituri on optimaalinen useimmille jakeluautoille. lastauslaiturin tulisi olla sellainen, että siihen ei pääsisi lumi satamaan sisälle ja laiturin pinnan pitäisi olla tasainen, helposti puhtaana pidettävä, eikä se saisi olla talvella liukas. Keskitetty pesuainehuolto Kohteessa tulee olla keskitetty pesuainejärjestelmä astianpesukoneille, uuneille ja lattianpesulaitteelle.

77 3 (6) Keittiössä tarvittavat laitteet ja kalusteet Alla olevassa taulukossa on listaus tärkeimmistä laitteista ja kalusteista. Lopullinen laitemäärä, tyyppi ja kapasiteetti tarkentuvat arkkitehtisuunnitelmassa. Nimi Kpl- Nimi Lisätiedot, vaatimukset, varusteet Muut määrä Astian pesu 1 Korikuljetinastianpesukone Kapasiteetti noin 300 koria tunnissa, energiatehokas Astian pesu 1 Esipesu kone Kapasiteetti suhteutettu astianpesukoneseen Astian pesu 1 Kuivaustunneli, pitkä Pituus vähintään 900 mm Astian pesu 1 tai 2 Astianpalautusyksikkö Astianpalautusyksön päällä yläkorirakenne Astian pesu 1 Moottoroitu pyörökuljetin Astian pesu 1 Purkausrullarata 5-6 astianpesu korille Astian pesu 1 Raepesukone Kapasiteetti 8 x GN1/1-100 tai 4 x GN2/1-100 Astian pesu 1 Suihkupesulaite Suihku- ja vaahtopesu Letku 15 m Astian pesu 1 RST-esipesupöytä raepe- Suuri, koko pöydän kokoinen Allas sukoneelle 1100x600x310 mm. Taustakorotus 200mm. Astian pesu 1 Biojätteen käsittelylaite Jätteen murskaus ja veden poisto Astian pesu 1 Esipesusuihku korikuljetinas- Seinäkiinnitteinen. Automaattinen käynnistianpesukoneelle tarvittaessa tys kahvasta alaspäin vetämällä. Huom! Jos esipesupöydän ja seinän väliin jää avotila pesukoneen lauhduttimesta johtuen, tulee suihkun ulottuvuus altaaseen varmistaa. Alajuoksuputken tulee ulottua vähintään 150 mm päähän altaan takareunasta. Yläsuihkun tulee ulottua altaan keskelle. Astiavarasto 2 RST-seinähyllykkö Portaaton korkeussäätö Hyllyissä taustakorotus Dieetti keittiö 1 Mikroaaltouuni Ammattimalli. Teho vähintään 2000 W. Kammion tilavuus vähintään 30 litraa. Vähintään 10 esiohjelmointipaikkaa. Pintamateriaali RST (AISI 304 ). Dieetti keittiö 1 Yleiskone 30 L Lattiamalli Dieetti keittiö 1 Monitoimipata 50L Automaattinen sekoitin, ohjelmoitava Sähköinen kallistus Dieetti keittiö 1 Yhdistelmäuuni 10 jalustalla 8 x GN1/1-65 Huom! Asennetaan jalustan päälle, jossa GN -johteet Dieetti keittiö 1 Yhdistelmäuuni 20 + siirto- 15 x GN1/1-65 vaunu siirtovaunulla

78 4 (6) Dieetti keittiö 1 lnduktioliesi 4 tehoaluetta. Yhtenäinen liesitaso. Dieetti keittiö 1 RST-allaspöytä Allas 400x450x210 mm Taustakorotus 60mm. Dieetti keittiö 1 Yleiskone 5 L Pöytämalli Dieetti keittiö 1 Jääkaappi n Dieetti keittiö 1 Pakastekaappi, n. 720 I Kuumakeittiö 2 Monitoimipata 100L Automaattinen sekoitin Sähköinen kallistus Kuumakeittiö 2 Monitoimipata 200L Automaattinen sekoitin Sähköinen kallistus Kuumakeittiö 1 Monitoimipata 300L Automaattinen sekoitin Sähköinen kallistus Kuumakeittiö Kuumakeittiö 2 Yhdistelmäuuni 20 + siirtojoh- 15 x GN1/1-65 teikot 2 Yhdistelmäuuni 40 + siirtojoh- 34 x GN2/1-65 teikot Kuumakeittiö 1 Pikajäähdytystunnel i Vaunutäyttö. Tilaa yhdelle 20- yhdistelmäuunin uunivaunulle (2x15 GN1/1-65 -astiaa). Nettojäähdytysteho vähintään 150 kg/90 min ( C, UK-normi). Kuumakeittiö 1 Suihkupesulaite Suihku- ja vaahtopesu Letku 15 m Salaatti keittiö 1 Vihannesleikkuri N. 12 kg/min Keittiö 1 Säiliökahvinkeitin, 10 I säiliöt Vesiliitäntä, termoskeitin kuumavesihanalla Varastot 1 Kylmiä/Maito n. 10m2 Keskuskone Varastot 1 Kylmiä/Liha n. 8 m2 Keskuskone Varastot 1 Kylmiä/Kala n. 3 m2 Keskuskone Varastot 1 Kylmiä/Juurekset ja peruna n. 5m2 Keskuskone Varastot 1 KylmiöNihannekset n. 4 m2 Keskuskone Varastot 1 Kylmiä/valmis ruoka n. 8 m2 Keskuskone Varastot 1 Pakastin n. 8 m2 Keskuskone Varastot 1 Pakastin n. 5m2 Keskuskone Pesuainevarasto 1 Keskitetty pesuainejärjestel- Ohjauskeskukset, pesuainepumput, välisäimä liöt Liitettävät laitteet: - kaikki astianpesukoneet - kaikki yhdistelmäuunit - kaikki suihkupesulaitteet - keittopadat Siivous 1 Siivouskeskus n. 10 m2, lattiakaivo, kaatoallas, sähkö Varastot 1 Kuivavarasto/elintarvikkeet n. 10 m2 Varastot 2 Kuivavarasto/pakkaus n. 8 m2 Varastot 2 Var Välitystuotteet n. 5 m2

79 5 (6) Pakkaus ja jakelu 2 RST-työpöytä Mustalaatikoiden pakkaukseen. Pöydän alle tulee mahtua vierekkäin 5 tyhjää mustalaatikkovaunua. Matala, ei taustakorotusta Pakkaus ja jakelu 10 Mustalaatikkovaunu Kahdelle laatikolle Konepestävä malli, vesitiiviit pyörät Pakkaus ja jakelu 2 Ruoankuljetusvaunu 14xGN1/1-65 Pakkaus ja jakelu 6 Ruoankuljetusvaunu 8xGN1/1-65 Palautuvat vaunut 1 Suihkupesulaite Suihku- ja vaahtopesu Letku 15 m Keittiö Kalusteet Ruostumatonta terästä, suurkeittiötoimintaan tarkoitetut laadukkaat ja kestävät tuotteet arkkitehtisuunnitelman mukaisesti Keittiö Pienlaitteet Erillisen suunnitelman mukaisesti Keittiö Toimisto n. 10m2 Keittiö Sosiaali- ja taukotilat n. 30m2 Ruokasali Linjasta 1 Matala/vai korkea Linjastot: verhous korkeapainelaminaattia, malli? vakiosävyt, runko rst/kalustelevy, potkulistat, säätöjalat/pyörät, pisarasuojat (rst/polykarbonaatti) valaisimella. Kuumabuffet lämminvesiliitäntä ylivuotoputkella. Jos integroitu malli: kiinteän tarjotinradan takana rst-verhotut linjastot. Ruokasali 1 Tarjotin/ välinevaunu Ruokasali 4 Välinekotelo Ruokasali 2 Linjaston korijohdevaunu n. 585 X 575 X 1500 Ruokasali 2 Lautasjakel ijabuffetti n.450x650/1060x900 Ruokasali 1 Kylmäallasbuffetti 3 GN, 1125x650/1060x900/1300 Ruokasali 1 Kylmäallasbuffetti 2 GN, 750x650/1060x900/1300 Ruokasali 2 Läm pöbuffetti 3 GN, 1125x650/1060x900/1300 Ruokasali 1 Neutraalibuffetti n. 750x650/1060x900/1300 Ruokasali 1 Kylmäallasbuffetti 2 GN, 750x650/1060x900/1300 Ruokasali 1 Kylmävesijakelija D puoleinen Ruokasali 1 Neutraalibuffetti/vaunu mai- n. 750x650/1060x900 donjakelijalle Ruokasali 1 Maidonjakelija Novocold DUO, 380 x 650 x 770 Ruokasali Linjasta 2 Matala vai korkea? Ruokasali 1 Tarjotin/ välinevaunu n. 825 X 575 X 1000 Ruokasali 4 Välinekotelo Ruokasali 2 Linjaston korijohdevaunu n. 585 X 575 X 1500 Ruokasali 2 Lautasjakel ijabuffetti n.450x650/1060x900 Ruokasali 1 Kylmäallasbuffetti 3 GN, 1125x650/1060x900/1300 Ruokasali 1 Kylmäallasbuffetti 2 GN, 750x650/1060x900/1300 Ruokasali 2 Läm pöbuffetti 3 GN, 1125x650/1060x900/1300

80 6 (6) Ruokasali 1 Neutraalibuffetti n. 750x650/1060x900/1300 Ruokasali 1 Kylmäallasbuffetti 2 GN, 750x650/1060x900/1300 Ruokasali 1 Kylmävesijakelija D-I puoleinen Ruokasali 1 Neutraalibuffetti/vaunu mai- n. 750x650/1060x900 donjakelijalle Ruokasali 1 Maidonjakelija Novocold DUO, 380 x 650 x 770 Ruokasali Linjasta 3/Dietti Matala vai korkea malli? Ruokasali 1 Tarjotin/ välinevaunu n. 825 X 575 X 1000 Ruokasali 4 Välinekotelo Ruokasali 1 Linjaston korijohdevaunu n. 585 X 575 X 1500 Ruokasali 1 Lautasjakel ijabuffetti n.450x650/1060x900 Ruokasali 1 Kylmäallasbuffetti 3 GN, 1125x650/1060x900/1300 Ruokasali 1 Läm pöbuffetti 3 GN, 1125x650/1060x900/1300 Ruokasali 1 Läm pöbuffetti 2 GN, 750x650/1060x900/1301 Ruokasali 1 Neutraalibuffetti n. 750x650/1060x900/1300 Ruokasali 1 Kylmäallasbuffetti 2 GN, 750x650/1060x900/1300 Elina Särmälä ruoka palvelu johtaja

81 ~SAIMAAN ~ki~alvelut Oy Heini Löytty (2) Sähköposti KOMMENTIT JOUTSENON KOULUN HANKESUUNNITELMAAN Puhtauspalvelu tarvitsee riittävän suuret siivoustilat, jossa se voi huoltaa siivoustekstiilit, huoltaa siivouskoneet ja -välineet. Ehdotettu 12,5 m2 ei ole riittävän suuri tila. Sopiva neliömäärä siivouskeskukselle olisi m2. Siivouskeskuksen lisäksi tarvitaan 1-2 pienempää siivouskomero n. 2-3 m2 (yksi toiseen kerrokseen ja yksi alakertaan). Siivouskeskuksessa on oltava lattiakaivo ja hyvät lattian kallistukset. Lisäksi tarvitaan tilaa siivouskoneiden ja - vaunujen säilytykseen sekä tilaa puhdistusaineille ja välineille. Siivouskeskuksessa tarvitaan tilaa myös laitospyykinpesukoneelle ja kuivausrummulle. Siivouskeskuksessa on oltava hyvä ilmastointi, koska tilassa kuivatetaan ja käsitellään märkää pyykkiä. RT-kortissa on kuvattu siivouskeskuksen (kuva 5) ja -komeroiden varustusta. Siivouskeskuksen ja - komeroiden välinepidikkeiksi suosittelen Brunsvälinepidikkeitä. RT-kortissa olevaa kuivauspatteria ei tarvita siivouskeskukseen tai -komeroon. Siivouskeskuksessa tulee olla sellainen vesihana, johon saa helposti vesiletkun kiinni (koneiden täyttää ja puhdistusta varten). Hissiin tulisi sopia yhdistelmäkone. Siivouskeskukseen tarvitaan Esteri 8FX mappi pyykinpesukone tai vastaava Electroluxin kone. Kone vaatii lisävarusteena jalustan ja vesialtaan. Lisäksi tarvitaan kuivausrumpu, joka voisi olla Esteri T9 HP tai muu vastaava malli. Varsinaisten siivoustilojen lisäksi tarvitaan varastotilaa pehmopapereille sekä käsipyyherullille yms. Tarve on 2 x 10 m2 eri puolilla taloa. Laitoshuoltajat tarvitsevat lisäksi pukuhuoneen, jossa on lukittavat vaatekaapit ja wc-suihkutilat sekä taukotilan. Tällä hetkellä koululla/ päiväkodissa työskentelee 9 laitoshuoltajaa (hoitavat myös palvelukeittiön). Uudisrakennuksen valmistuttua laitoshuoltajien määräksi Saimaan Tukipalvelut Oy Tullitie 7 F, Lappeenranta Y-tunnus

82 2 (2) arvioidaan 11. Lopullinen henkilötarve vahvistuu tilojen valmistuttua ja käytön vakiinnuttua. Muita kommentteja: ( tekstiilimatto tiloissa olevien käsienpesualtaiden ympärille oleva lattia oltava kovaa materiaalia ( wc-tiloihin lattiakaivot, jotta niitä voidaan pestään ( saniteettitilojen saippua-annostelijat Stresolin nro 4551 ( Käsipyyheannostelijat Lindströmin automaatit tai Katrinin pyyheannostelijat ( Tuulikaappeihin matoiksi Viledan V-mat, jotka ovat helppo rullata ja pitää puhtaana ( Työpöytien materiaali tulisi olla helposti puhdistettava (nykyinen on vaikeasti puhdistuva) Erja S uikkanen Erja Suikkanen laitospalvelupäällikkö

83 arkkitehtuuritoimisto riitta ja kari ojala oy kivirannankatu lappeenranta puh JOUTSENON KOULUKESKUS UUDEN KOULUN TILAT+NIKKARILA, VESB HENKILÖKUNTA opettajat n.60 avustajat n. 15 i;2äiväkoti + esioi;2etus n.21 yhteensä n. 96 koulun oppilaita 864 kpl päiväkoti lapsia 72 kpl A TILAOHJELMA/ KOULU, alustava 1. KOTIPESÄALUEET 1.1 Luokat 0-2 oppilaita yhteensä oppimistilat yhteensä WC- tilat kenkäeteiset vaatesäilytys opetusväl i nevarastot TILAT YHTEENSÄ 212 oppilasta n. 669,0 m 2 21,0 m 2 25,0 m 2 52,0 m 2 15,0 m 2 n. 782,0 hym MODUULIT YHTEENSÄ (hym 2 ) n. 782,0 m 2, n.3, 7hym 2 /oppilas (päiväkodin laajennuksen monitoimitilan mahd. yhteiskäyttö) 1.2 luokat 3-4, 140 oppilasta oppimistilat yhteensä WC- tilat kenkäeteinen vaatesäi lytys opetusvälinevarasto TILAT YHTEENSÄ n. 512,0 m 2 14,0 m 2 15,0 m 2 46,0 m 2 13,0 m 2 n. 600,0 hym MODUULI YHTEENSÄ (hym 2 ) n. 600,0 m 2, n.4,3hym 2 /oppilas

84 arkkitehtuuritoimisto riitta ja kari ojala oy kivirannankatu lappeenranta puh luokat 5-7, 300 oppilasta oppimistilat yhteensä WC - tilat kenkäeteinen vaatesäilytys opetusväl i nevarasto TILAT YHTEENSÄ n. 796,0 m 2 30,0 m 2 20,0 m 2 60,0 m 2 15,0 m 2 n. 921,0 hym MODUULIT YHTEENSÄ (hym 2 ) n. 921,0 m 2, n.3,1hym 2 /oppilas (osittain lisäksi aineluokissa ja opintotoreilla) 1.4 luokat 8-9, 212 oppilasta oppimistilat yhteensä WC - tilat kenkäeteinen vaatesäilytys opetusvälinevarasto TILAT YHTEENSÄ 578,0 m 2 21,0 m 2 20,0 m 2 50,0 m 2 15,0 m 2 n. 684,0 hym MODUULI YHTEENSÄ (hym 2 ) n. 684,0 m 2, n. 3,2hym 2 /oppilas (osittain lisäksi aineluokissa ja opintotoreilla) 2. AINEOPETUSTILAT Musiikki + varasto Luonnontieteet/ laboratorio+ var. Luonnontiede+var. ( Nikkarila) Kotitalous Taidepaja / varasto Tekstiilikäsityö (Nikkarila) Tekninen käsityö +var. ( Nikkarila) AINEOPETUSTILAT YHT. 96,0 m 2 180,0 m 2 80,5m 2 210,0m 2 100,0 m 2 272,0 m 2 428,5 m 2 n. 1367,0 hym 2 3. LIIKUNTATILAT Liikuntasali 405,0 m 2 Näyttämö + varasto 71,0 m 2 Puku + pesu + varasto (VSS) 142,0 m 2 Varasto 20 0 m 2 LIIKUNTATILAT YHT. n. 638,0 hym 2 2

85 arkkitehtuuritoimisto riitta ja kari ojala oy kivirannankatu lappeenranta puh YHTEISET TORITILAT Oppimistori/kirjasto/mediateekki Taitotori Sydäntori/ruokailutilat KIVA-tila TORITILAT YHT. 255,0 m 2 100,0 m 2 491,0 m m 2 n. 936,0 hym 2 5. OPPILASHUOL TO Terveydenhoitaja Kuraattori Psykologi Odotus, esteetön wc OPPILASHUOL TO YHT. 20,0 m 2 12,0 m 2 12,0 m 2 10,0 m 2 54,0 hym 2 6. HENKILÖKUNTA JA HALLINTO Rehtori Apulaisrehtori Kanslia Varasto/monistus Opot Laaja-al. erityisopet Opettajien tauko- ja työtilat + neuvottelu Vahtimestari+ATK Henkilöstötilat (VSS) HENKILÖKUNTA JA HALLINTO 15,0 m 2 12,0 m 2 15,0 m 2 20,0 m 2 24,0 m 2 24,0 m 2 89,0 m 2 13,0 m 2 81,0 m 2 n. 293,0 hym 2 7. KEITTIÖ Keittiötilat + varastot+henk. Linjastot KEITTIÖ JA LINJASTOT YHT. 8. Oppilaskunta 150,0 m 2 (koulun osuus) 94,0 m 2 n. 244,0 hym 2 n. 29,5 hym 2 9. VARASTOT Keskusvarasto (VSS) Varasto (VSS, Nikkarila) VARASTOT YHT. 10. YHTEISET WC-TILAT Wc-tilat Wc-tilat (Nikkarila) YHTEISET WC-TILAT YHT. 11. PUKUHUONETILAT (NIKKARI LA) 3 85,0 m 2 84,0 m 2 n. 169,0 hym 2 36,0 m 2 13,0 m 2 n.49,0 hym 2 n. 38,5 hym 2

86 arkkitehtuuritoimisto riitta ja kari ojala oy kivirannankatu lappeenranta puh LIIKENNETILAT käytävät, aulat, tuulikaapit 313,0 m 2 käytävät, aulat, tuulikaapit (Nikkarila) 53,0 m 2 porras huoneet 34,0 m 2 porrashuoneet (Nikkarila) 30,0 m 2 YHTEENSÄ n.430,0m HUOLTO Siivouskeskus 12,5 m 2 Huolto 17 5 m 2 HUOLTO YHT. n.30,0 m TEKNIIKKA Tekniikka Tekniikka ( Nikkarila ) IV-koneh uoneet IV-konehuone ( Nikkarila) TEKNIIKKA YHTEENSÄ 33,0 m 2 7,5 m 2 322,0 m 2 18,5 m 2 n.381,0 m vss VSS 3/pukuh.+var. vss yht. 142,0 m 2 ( suojatilaa 134 hym 2 ) 142,0 hym 2 VSS VAADE koulun henkilöstön ja oppilasmäärän mukaan (951 henk. x 0,75m 2 ) on 713 m 2-30% = 499 m 2. Aikaisemmin rakennettu suojatilaa 74m 2, rakennetaan 425,0m 2. Uusiin vss-tiloihin on sijoitettu tilaohjelman tiloja 308m 2 (suojatilaa 291 m 2 ). Päiväkotilaajennuksen alle vss-tiloja 142m 2 ( suojatilaa 134m 2 ), käyttö kenttän pukuhuone- ja varastotiloina. Tilaohjelma yhteensä n. 7788,0 hum 2 Tilatehokkuus 9,0 hum 2 / oppilas. Hyötyneliöt yht. n. 6947,0 hym 2 ( 1-11, 15) Tilatehokkuus 8,0 hym 2 / oppilas B TILAOHJELMA / PÄIVÄKODIN LAAJENNUS, alustava Kotialueet 6, 7, 8 yhteensä 496,0 m 2, n.6,9 hym 2 /lapsi Henkilöstö 16,0 m 2 Työhuoneet 16,0 m 2 Käytävä+tk 43,0 m 2 Tilaohjelma YHTEENSÄ n. 571,0 hum 2, n.7,9 hum 2 /lapsi (IV-konehuoneet sijoitetaan tiloihin, ei IV-konehuonetta) C TILAOHJELMA YHTEENSÄ 4

87 arkkitehtuuritoimisto riitta ja kari ojala oy kivirannankatu lappeenranta puh Koulu + päiväkoti tilaohjelma yht. n. 8359,0 hum 2 Tilaohjelmaan laskettu aluekeittiöstä n. 150 m 2, lisäksi 200 m 2 on huomioitava kustannusarviossa. 5

88 I& I I I / I < lj_l_j n.60ap,c-1- ~ I 225 YOY III Koulu ke osala yht. P... al O I' rrosa1j. nykyinen kerrosal, laaiennus yht. k t ' Koulu+päiväkoti yht. käytetty kerrosala laa en~et- _ yht kem2 vu.76, kem2 6.0 kem kem kem kem Rem Joutsenon koulukeskus, perusparannus ja laajennus VE5B Penttiläntie 4, Joutseno ASEMALUONNOS 1 :1000, arkkftehtuu rftofmfsto rrrtta ja karl ojala oy kivironnonkotu 26, loppeenronto puh , fox emoil. crkktt.tstc O ojolo.inet fi

89 I - i r- L _J L _J r - L \ \ J I _J L l ' r - J L ' z r )> L l L J Joutsenon koulukeskus, uudisrakennus VE5B Penttiläntie 4, Joutseno K.KRS, POHJALUONNOS 1 :500, a r k kite htu u r l t o i rn i sto r-iitta ja kar-i ojala oy krvrr cnncnkc tu 26, lappeenranta puh , fax emorl orkkrt Ojala me t f1

90 LA A JcN N U S ~ \~'1~'1_.,,,.~ : ~ ~";S;,, : ~I<'.,,, I '1-S,'-~' K,OllÄl.UE 8 KOTIALUE 7 ~ ~ VISKARIT, 72 lasta KOTIPESAALUE 3-4, 140 oppilasta n 600m2 5-7, 2krs [I[] YHT 49,6hum2 ~ ; ~ KOTIALUE 6 KOTIPESAALUE 0-2, 212 oppilosla 1 krs, n 782m2 1 " r L - - I :, :0 :I' ~ ;;,; z ;;,; )> CO LIIKUNTASALI ~- :r ~ :r r )> Joutsenon koulukeskus, uudisrakennus VE5B Penttiläntie 4, Joutseno 1.KRS, POHJALUONNOS 1 :500, a r k kite htu u r l+ o l rn i sto r-iitta ja kar-i ojala oy krvn- onnonkotu 26, lappeenranta puh , fax emm l orkkrt Ojala me t f1

91 KOTIPESAALUE 5-7, }oo opp,losto n 921 m2 KOTIPESAALUE 8-9, 210 opp,loslo 2 krs, n 684m 2-0' I ~ " ' i : ,: i ~ ~ =-= :;-i i J J <i> <i> LIIKUNTASALIN YLAOSA <i> <i> Joutsenon koulukeskus, uudisrakennus VE5B Penttiläntie 4, Joutseno 2.KRS, POHJALUONNOS 1 :500, a r k kite htu u r l t o i rn i sto r l l t t o ja k o r l ojala oy krvrr cnncnkc tu 26, lappeenranta puh , fax emorl orkkrt Ojala me t f1

92 arkkitehtuuritoimisto riitta ja kari ojala oy kivirannankatu lappeenranta puh JOUTSENON KOULUKESKUS UUDEN KOULUN TILAT+NIKKARILA, VESC HENKILÖKUNTA opettajat n.60 avustajat n. 15 esioqetus n. 12 yhteensä n. 87 koulun oppilaita 864 kpl A TILAOHJELMA/ KOULU, alustava 1. KOTIPESÄALUEET 1.1 Luokat 0-2 oppilaita yhteensä oppimistilat yhteensä WC- tilat kenkäeteiset vaatesäilytys opetusväl i nevarastot monitoimitila TILAT YHTEENSÄ 212 oppilasta n. 631,0 m 2 21,0 m 2 25,0 m 2 52,0 m 2 27,0 m 2 116,0 m 2 n. 872,0 hym MODUULIT YHTEENSÄ (hym 2 ) n. 872,0 m 2, n.4. 1 hym 2 /oppilas 1.2 luokat 3-4, 140 oppilasta oppimistilat yhteensä WC- tilat kenkäeteinen vaatesäilytys opetusvälinevarasto TILAT YHTEENSÄ n. 512,0 m 2 14,0 m 2 15,0 m 2 46,0 m 2 13,0 m 2 n. 600,0 hym MODUULI YHTEENSÄ (hym 2 ) n. 600,0 m 2, n.4,3hym 2 /oppilas

93 arkkitehtuuritoimisto riitta ja kari ojala oy kivirannankatu lappeenranta puh luokat 5-7, 300 oppilasta oppimistilat yhteensä WC - tilat kenkäeteinen vaatesäilytys opetusväl i nevarasto TILAT YHTEENSÄ n. 796,0 m 2 30,0 m 2 20,0 m 2 60,0 m 2 15,0 m 2 n. 921,0 hym MODUULIT YHTEENSÄ (hym 2 ) n. 921,0 m 2, n.3, 1 hym 2 /oppilas (osittain lisäksi aineluokissa ja opintotoreilla) 1.4 luokat 8-9, 212 oppilasta oppimistilat yhteensä WC- tilat kenkäeteinen vaatesäilytys opetusvälinevarasto TILAT YHTEENSÄ 578,0 m 2 21,0 m 2 20,0 m 2 50,0 m 2 15,0 m 2 n. 684,0 hym MODUULI YHTEENSÄ (hym 2 ) n. 684,0 m 2, n. 3,2hym 2 /oppilas (osittain lisäksi aineluokissa ja opintotoreilla) 2. AINEOPETUSTILAT Musiikki + varasto Luonnontieteet/ laboratorio + var. Luonnontiede+var. ( Nikkarila) Kotitalous Taidepaja / varasto Tekstiilikäsityö (Nikkarila) Tekninen käsityö +var. ( Nikkarila) AINEOPETUSTILAT YHT. 96,0 m 2 180,0 m 2 80,5m 2 210,0m 2 100,0 m 2 272,0 m 2 428,5 m 2 n. 1367,0 hym 2 3. LIIKUNTATILAT Liikuntasali 405,0 m 2 Näyttämö + varasto 71,0 m 2 Puku + pesu + varasto (VSS) 142,0 m 2 Varasto 20 0 m 2 LIIKUNTATILAT YHT. n. 638,0 hym 2 2

94 arkkitehtuuritoimisto riitta ja kari ojala oy kivirannankatu lappeenranta puh YHTEISET TORITILAT Oppimistori/kirjasto/mediateekki Taitotori Sydäntori/ruokailutilat KIVA-tila TORITILAT YHT. 255,0 m 2 100,0 m 2 491,0 m m 2 n. 936,0 hym 2 5. OPPILASHUOL TO Terveydenhoitaja Kuraattori Psykologi Odotus, esteetön wc OPPILASHUOL TO YHT. 20,0 m 2 12,0 m 2 12,0 m 2 10,0 m 2 54,0 hym 2 6. HENKILÖKUNTA JA HALLINTO Rehtori Apulaisrehtori Kanslia Varasto/monistus Opot Laaja-al. erityisopet Opettajien tauko- ja työtilat + neuvottelu Vahtimestari+ATK Henkilöstötilat (VSS) HENKILÖKUNTA JA HALLINTO 15,0 m 2 12,0 m 2 15,0 m 2 20,0 m 2 24,0 m 2 24,0 m 2 89,0 m 2 13,0 m 2 81,0 m 2 n. 293,0 hym 2 7. KEITTIÖ Keittiötilat + varastot+henk. Linjastot KEITTIÖ JA LINJASTOT YHT. 8. Oppilaskunta 150,0 m 2 (koulun osuus) 94,0 m 2 n. 244,0 hym 2 n. 29,5 hym 2 9. VARASTOT Keskusvarasto (VSS) Varasto (VSS, Nikkarila) VARASTOT YHT. 10. YHTEISET WC-TILAT Wc-tilat Wc-tilat (Nikkarila) YHTEISET WC-TILAT YHT. 85,0 m 2 84,0 m 2 n. 169,0 hym 2 36,0 m 2 13,0 m 2 n.49,0 hym PUKUHUONETILAT 3

95 arkkitehtuuritoimisto riitta ja kari ojala oy kivirannankatu lappeenranta puh (NIKKARI LA) n. 38,5 hym LIIKENNETILAT käytävät, aulat, tuulikaapit 319,0 m 2 käytävät, aulat, tuulikaapit (Nikkarila) 53,0 m 2 porras huoneet 34,0 m 2 porrashuoneet (Nikkarila) 30,0 m 2 YHTEENSÄ n.436,0m HUOLTO Siivouskeskus 12,5 m 2 Huolto 17 5 m 2 HUOLTO YHT. n.30,0 m TEKNIIKKA Tekniikka Tekniikka ( Nikkarila ) IV-koneh uoneet IV-konehuone ( Nikkarila) TEKNIIKKA YHTEENSÄ 33,0 m m ' 2 322,0 m 2 18,5 m 2 n.381,0 m vss VSS 3/pukuh.+var. vss yht. 142,0 m 2 (uuden kentän huoltotilat) suojatilaa 134 hym 2 142,0 hym 2 VSS VAADE koulun henkilöstön ja oppilasmäärän mukaan (951 henk. x 0,75m 2 ) on 713 m 2-30% = 499 m 2. Aikaisemmin rakennettu suojatilaa 74m 2, rakennetaan 425,0m 2. Uusiin vss-tiloihin on sijoitettu tilaohjelman tiloja 308m 2 (suojatilaa 291 m 2 ). Uuden kentän (VU) reunalle sijoitetaan VSS-suoja, jossa tiloja 142,0m 2 (suojatilaa 134m 2 ), käyttö kentän pukuhuone- ja varastotiloina. Tilaohjelma yhteensä n. 7884,0 hum 2 Tilatehokkuus 9, 1 hum 2 / oppilas. Hyötyneliöt yht. n. 7037,0 hym 2 ( 1-11, 15) Tilatehokkuus 8, 1 hym 2 / oppilas Tilaohjelmaan laskettu aluekeittiöstä n. 150 m 2, lisäksi 200 m 2 on huomioitava kustannusarviossa. 4

96 -- I I& I I I / < lj_l_j n.60ap,c-1- ~ I 225 YOY III Koulu ke osala yht. P... a1 0.1;.76,3 rrosalå, nykyinen kem2 I k t ' Koulu+Jäiväkoti yht. käytett~ kerrosala kem2 laaien ukset kem2 yht kem2 -- Joutsenon koulukeskus, perusparannus ja laajennus VE5C Penttiläntie 4, Joutseno ASEMALUONNOS 1:1000, arkkftehtuu rftofmfsto rrrtta ja karl ojala oy kivironnonkotu 26, loppeenronto puh , fox emoil. crkktt.tstc O ojolo.inet fi

97 - l r- I, L _J _J r - L I I J I _J L l ' r - J L ' z r )> L l L J Joutsenon koulukeskus, uudisrakennus VE5C Penttiläntie 4, Joutseno K.KRS, POHJALUONNOS 1:500, a r k kite htu u r l t o i rn i sto r-iitta ja kar-i ojala oy krvrr cnncnkc tu 26, lappeenranta puh , fax emorl orkkrt Ojala me t f1

98 KOTIPESAALUE 3-4, 140 oppilasta n 600m2 5-7, 2krs [I[] KOTIPESAALUE 0 1-2, 212 oppilosla 1 krs, n 744m2 1 " r L - - I :, :0 :I' ~ ;;,; z ;;,; )> CO LIIKUNTASALI ~- :r ~ :r r )> Joutsenon koulukeskus, uudisrakennus VE5C Penttiläntie 4, Joutseno 1.KRS, POHJALUONNOS 1 :500, a r k kite htu u r l+ o l rn i sto r-iitta ja kar-i ojala oy krvn- onnonkotu 26, lappeenranta puh , fax emm l orkkrt Ojala me t f1

99 KOTIPESAALUE 5-7, }oo opp,losto n 921 m2 KOTIPESAALUE 8-9, 210 opp,loslo 2 krs, n 684m 2 0' I ~ " ' i : ,: i ~ ~ =-= :;-i i J J <i> <i> LIIKUNTASALIN YLAOSA <i> <i> Joutsenon koulukeskus, uudisrakennus VE5C Penttiläntie 4, Joutseno 2.KRS, POHJALUONNOS 1:500, a r k kite htu u r l t o i rn i sto r l l t t o ja k o r l ojala oy krvrr cnncnkc tu 26, lappeenranta puh , fax emorl orkkrt Ojala me t f1

100 TAKU TAVOITEHINTA Sivu 1/1 Jussi Paronen Vahanen Lappeenranta Hanke: LAFY129 VE5B Uuden koulun tilat ja Nikkarila Vaihe: Paikkakunta: Haahtela-ind.: Hintataso: Laajuus: Luonnosvaiheen budjettihinta Lappeenranta 77,0 I ,0 I m2, brm2, rm3 JOUTSENON KOULUKESKUS Hankekoko: brm2 Penttiläntie 4, Joutseno Jakaja: hum2 Korjausaste: 98,7% PERUSTAMISKUSTANNUKSET, KORJAUS - YHTEENVETO Talo 80 -nimikkeistö /hum2 % B1 Rakennuttajan kustannukset B2 Rakennustekniset työt B3 LVI-työt B4 Sähkötyöt B5 Erillishankinnat B1... B5 Rakennuskustannukset yhteensä , , , , , ,5 Muut kustannukset Tontti Toimintavarustus Toiminnan ylläpito Rahoitus Hankevaraukset ,5 Muut kustannukset ,5 PERUSTAMISKUSTANNUKSET ,0 >, 0 Arvonlisävero 24% (ei sis. tontin hankintaa ja hankerahoitusta) PERUSTAMISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ

101 TAKU TAVOITEHINTA Sivu 1/2 Jussi Paronen Vahanen Lappeenranta Hanke: LAFY129 VE5B Uuden koulun tilat ja Nikkarila Vaihe: Paikkakunta: Haahtela-ind.: Hintataso: Laajuus: Luonnosvaiheen budjettihinta Lappeenranta 77,0 I ,0 I m2, brm2, rm3 JOUTSENON KOULUKESKUS Hankekoko: brm2 Penttiläntie 4, Joutseno Jakaja: hum2 Korjausaste: 98,7% PERUSTAMISKUSTANNUKSET, KORJAUS - PÄÄRYHMITTÄIN Talo 80 -nimikkeistö /hum2 % B1 Rakennuttajan kustannukset Suunnittelu ja tutkimukset Rakennuttaminen ja valvonta Liittymismaksu! ,3 3,6 0,5 Muut rakennuttajan kustannukset Yhteensä ,4 >, 0 B2 Rakennustekniset työt 1 Aluetyöt 1 Rakennuksen maatyöt 2 Perustukset ja kellarin erityisrakenteet 3 Runko- ja vesikattorakenteet 4 Täydentävät rakenteet 5 Sisäpuoliset pintarakenteet 6 Kalusteet, varusteet, laitteet 7 Konetekniset työt 8,9 Työmaan käyttö- ja yhteiskust. Kate Yhteensä B3 LVI-työt 71 Lämmityslaitteet 71 Vesi- ja viemärityöt 71 Muut putkityöt 72 llmanvaihtotyöt 72 Säätölaitteet 72 Muut iv-työt Yhteensä , , , , , , , , , , , , , , , , , ,7

102 TAVOITEHINTA Sivu 2/2 Talo 80 -nimikkeistö /hum2 % B4 Sähkötyöt Valaistus ,5 Sähkön jakelu ,5 Sähkökeskukset ,0 Muu sähkö ,5 Yhteensä ,5 B5 Erillishankinnat ,8 B1... B5 Rakennuskustannukset yhteensä ,5 Muut kustannukset Tontti Toimintavarustus Toiminnan ylläpito Rahoitus Hankevaraukset ,5 Muut kustannukset ,5 PERUSTAMISKUSTANNUKSET ,0 Arvonlisävero 24% (ei sis. tontin hankintaa ja hankerahoitusta) PERUSTAMISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ >, 0

103 TAKU TAVOITEHINTA Sivu 1/5 Jussi Paronen Vahanen Lappeenranta Hanke: LAFY129 VE5B Uuden koulun tilat ja Nikkarila JOUTSENON KOULUKESKUS Penttiläntie 4, Joutseno Vaihe: Paikkakunta: Haahtela-ind.: Hintataso: Laajuus: Hankekoko: Luonnosvaiheen budjettihinta Lappeenranta 77,0 I ,0 I m2, brm2, rm brm2 TILALUETTELO, KORJAUSHINTA Korjausaste: 98,7% Osa Käyttäjä Huonro Tila/Toiminta m 2 /tila kpl m' kor.% /m' A Yhteensä TILAOHJELMA / KOULU 0-2/1 1.1 KOTIPESÄALUE kerros 0-2/1 Oppimistilat 334,5 2, /1 WC-tilat 5,5 4, /1 Kenkäeteinen 12,5 2, /1 Vaatesäilytys 26,0 2, /1 Opetusvälinevarasto 15,0 1, Yhteensä >, 0 3-4/1 1.2 KOTIPESÄALUE kerros 3-4/1 Oppimistilat 512,0 1, /1 WC-tilat 1,6 9, /1 Kenkäeteinen 15,0 1, /1 Vaatesäilytys 23,0 2, ~ "' 3-4/1 Opetusvälinevarasto 13,0 1, E Yhteensä , -"' ei, ]i.c I <O 0 N I 5-7/2 1.3 KOTIPESÄALUE kerros 5-7/2 Opetustila 40,0 12, /2 Toritila 158,0 2, si 5-7/2 WC-tilat 7,5 4, :, "" 5-7/2 Kenkäeteinen 10,0 2, /2 Vaatesäilytys 30,0 2, /2 Opetusvälinevarasto 15,0 1, Yhteensä /2 1.4 KOTIPESÄALUE kerros

104 TAVOITEHINTA Sivu 2/5 Osa Käyttäjä Huonro Tila/Toiminta m 2 /tila kpl m> kor.% /m> 8-9/2 Opetustila 40,0 9, /2 Toritila 218,0 1, /2 WC-tilat 10,5 2, /2 Kenkäeteinen 20,0 1, /2 Vaatesäilytys 25,0 2, /2 Opetusvälinevarasto 15,0 1, Yhteensä /1k 2 AINEOPETUSTILAT, 1-kerros 2/1 k Musiikki ja varasto 96,0 1, /1 k Luonnontieteet 80,0 1, /1 k Luonnontieteet varasto 20,0 1, /1 k Luonnontieteet, LAB 80,0 1, /1 k Opetustila, kotitalous 85,0 2, /1 k Opetuskoti 40,0 1, /1 k Taidepaja 80,0 1, /1 k Taidepaja varasto 20,0 1, Yhteensä /1k 2 AINEOPETUSTILAT, Nikkarila 1-ker 2/1 k PK Luoinnontieteet + varasto 80,5 1, /1 k PK Tekninen käsityö 405,5 1, /1 k PK Tekninen käsityö, varasto 23,0 1, /1 k PK Tekstiilikäsityö 272,0 1, Yhteensä >, 0 ~ "' E., -"' ei, 3/1k 3 LIIKUNTATILAT, 1-kerros 3/1 k Liikuntasali 405,0 1, /1 k Näyttämö ja varasto 71,0 1, ]i.c 3/1 k S1-suoja, puku-, WC- ja pesutila 142,0 1, I "' 3/1 k Varasto 20,0 1, <O Yhteensä N I -si :, 4/1k 4 YHTEISET TORITILAT, 1-kerros "" 4/1 k Sydäntori/ruokailu 491,0 1, /1 k Kirjasto-mediateekki-opintotori 255,0 1, /1 k Taitotori 100,0 1, Yhteensä

105 TAVOITEHINTA Sivu 3/5 Osa Käyttäjä Huonro Tila/Toiminta m 2 /tila kpl m> kor.% /m> 4/2k 4 YHTEISET TORITILAT, 2 kerros 4/2k Kiva-tila 90,0 1, Yhteensä /1k 5 OPPILASHUOL TO 5/1 k 5/1 k 5/1 k Kuraattori ja psykologi Terveydenhoitaja Odotus ja esteetön WC 12,0 20,0 10,0 2,0 1,0 1, Yhteensä /1k 6 HENKILÖKUNTA JA HALLINTO, 1-6/1 k Rehtori 15,0 1, /1 k Apulaisrehtori 12,0 1, /1 k Kanslia 15,0 1, /1 k Varasto/monistus 20,0 1, /1 k Opot 12,0 2, /1 k Laaja-alaiset erityisopettaja! 12,0 2, /1 k Vahtimetari + ATK 13,0 1, /1 k Opettajien tauko- ja työtilat + neuvotte 89,0 1, Yhteensä /kk 6 HENKILÖKUNTA, kellarikerros 6/kk S1-suoja, puku-, WC- ja pesutila 81,0 1, Yhteensä >, 0 ~ "' E., -"' ei, 7/1k 7 KEITTIÖ, 350m2 josta koulu 150m2 7/1 k Keittiötilat ja varastot 300,0 1, /1 k Henkilöstötilat 50,0 1, ]i.c 7/1 k Jakelu linjastot 94,0 1, I "' Yhteensä <O 0 N I 8/2k 8 OPPILASKUNTA, parvikerros -si :, 8/2k Oppilaskunta 29,5 1, "" Yhteensä /kk 9 VARASTOT 9/kk S 1-suoja/keskusvarasto 85,0 1, /kk PK VSS Nikkarila, varastotilaa 84,0 1,

106 TAVOITEHINTA Sivu 4/5 Osa Käyttäjä Huonro Tila/Toiminta m 2 /tila kpl m> kor.% /m> Yhteensä /1 10 YHTEISET WC-TILAT 10/1 10/1 10/1 PK PK WC-tilat, est. WC-tila inva, Nikkarila WC-tila, Nikkarila 9,0 5,0 1,9 4,0 1,0 7, Yhteensä /k 11 PUKUHUONEET, Nikkarila kellari 11/kk PK Pukuhuone- ja pesutilat 38,5 1, Yhteensä LIIKENNETILAT 12 PK Käytävät ja aulat, Nikkari la 18,0 3, Aula- ja käytävätilat 69,2 3, Tulikaapit ja muut porras- ja eteistilat 6,6 16, Porrashuoneet 21,0 2, PK PRSH Nikkarila 15,0 2, Yhteensä HUOLTO 13 Siivouskeskus 12,5 1, PK Huolto Nikkarila 17,5 1, Yhteensä >, 0 ~ "' E., -"' ei, TEKNISET TILAT 14 PK IV-konehuone, Nikkarila 27,0 1, ]i.c 14 PK SPK, Nikkarila 7,5 1, I "' 14 IV-konehuoneet 161,0 2, <O 0 N I 14 Tekniikka 33,0 1, Yhteensä si :, "" 15/k 15 vss 15/kk B S 1, ulkoliik. WC-, pesu-, puku- ja vara 142,0 1, Yhteensä B B PÄIVÄKODIN LAAJENNUS

107 TAVOITEHINTA Sivu 5/5 Osa Käyttäjä Huonro Tila/Toiminta m 2 /tila kpl m> kor.% /m> B Kuraeteinen 20,0 2, B Wc-pesuhuone 10,0 3, B Kotialueet ,0 3, B Monitoimitila 132,0 1, B Työhuone 16,0 1, B Henkiilöstö 16,0 1, B Käytävä ja TK 43,0 1, Yhteensä Yhteensä Tiloille kohdistamattomat hanketekijät 41 Maa-aluetehtävät 42 Rahoitus ja markkinointi 51 Tilavarustus 52 Toiminnan ylläpito 6 Hankevaraukset Tiloille kohdistamattomat hanketekijät yhteensä HANKINTAHINTA Arvonlisävero 24% (ei sis. tontin hankintaa ja hankerahoitusta) HANKINTAHINTA YHTEENSÄ >, 0

108 TAKU TAVOITEHINTA Sivu 1/1 Jussi Paronen Vahanen Lappeenranta Hanke: LAFY129 VE5C Uuden koulun tilat ja Nikkarila Vaihe: Paikkakunta: Haahtela-ind.: Hintataso: Laajuus: Luonnosvaiheen budjettihinta Lappeenranta 77,0 I ,0 I m2, brm2, rm3 JOUTSENON KOULUKESKUS Hankekoko: brm2 Penttiläntie 4, Joutseno Jakaja: hum2 Korjausaste: 97,7% PERUSTAMISKUSTANNUKSET, KORJAUS - YHTEENVETO Talo 80 -nimikkeistö /hum2 % B1 Rakennuttajan kustannukset B2 Rakennustekniset työt B3 LVI-työt B4 Sähkötyöt B5 Erillishankinnat B1... B5 Rakennuskustannukset yhteensä , , , , , ,4 Muut kustannukset Tontti Toimintavarustus Toiminnan ylläpito Rahoitus Hankevaraukset ,6 Muut kustannukset ,6 PERUSTAMISKUSTANNUKSET ,0 >, 0 Arvonlisävero 24% (ei sis. tontin hankintaa ja hankerahoitusta) PERUSTAMISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ

109 TAKU TAVOITEHINTA Sivu 1/2 Jussi Paronen Vahanen Lappeenranta Hanke: LAFY129 VE5C Uuden koulun tilat ja Nikkarila Vaihe: Paikkakunta: Haahtela-ind.: Hintataso: Laajuus: Luonnosvaiheen budjettihinta Lappeenranta 77,0 I ,0 I m2, brm2, rm3 JOUTSENON KOULUKESKUS Hankekoko: brm2 Penttiläntie 4, Joutseno Jakaja: hum2 Korjausaste: 97,7% PERUSTAMISKUSTANNUKSET, KORJAUS - PÄÄRYHMITTÄIN Talo 80 -nimikkeistö /hum2 % B1 Rakennuttajan kustannukset Suunnittelu ja tutkimukset Rakennuttaminen ja valvonta Liittymismaksu! ,3 3,6 0,5 Muut rakennuttajan kustannukset Yhteensä ,4 >, 0 B2 Rakennustekniset työt 1 Aluetyöt 1 Rakennuksen maatyöt 2 Perustukset ja kellarin erityisrakenteet 3 Runko- ja vesikattorakenteet 4 Täydentävät rakenteet 5 Sisäpuoliset pintarakenteet 6 Kalusteet, varusteet, laitteet 7 Konetekniset työt 8,9 Työmaan käyttö- ja yhteiskust. Kate Yhteensä B3 LVI-työt 71 Lämmityslaitteet 71 Vesi- ja viemärityöt 71 Muut putkityöt 72 llmanvaihtotyöt 72 Säätölaitteet 72 Muut iv-työt Yhteensä , , , , , , , , , , , , , , , , , ,7

110 TAVOITEHINTA Sivu 2/2 Talo 80 -nimikkeistö /hum2 % B4 Sähkötyöt Valaistus ,4 Sähkön jakelu ,5 Sähkökeskukset ,0 Muu sähkö ,6 Yhteensä ,5 B5 Erillishankinnat ,9 B1... B5 Rakennuskustannukset yhteensä ,4 Muut kustannukset Tontti Toimintavarustus Toiminnan ylläpito Rahoitus Hankevaraukset ,6 Muut kustannukset ,6 PERUSTAMISKUSTANNUKSET ,0 Arvonlisävero 24% (ei sis. tontin hankintaa ja hankerahoitusta) PERUSTAMISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ >, 0

111 TAKU TAVOITEHINTA Sivu 1/5 Jussi Paronen Vahanen Lappeenranta Hanke: LAFY129 VE5C Uuden koulun tilat ja Nikkarila JOUTSENON KOULUKESKUS Penttiläntie 4, Joutseno Vaihe: Paikkakunta: Haahtela-ind.: Hintataso: Laajuus: Hankekoko: Luonnosvaiheen budjettihinta Lappeenranta 77,0 I ,0 I m2, brm2, rm brm2 TILALUETTELO, KORJAUSHINTA Korjausaste: 97,7% Osa Käyttäjä Huonro Tila/Toiminta m 2 /tila kpl m' kor.% /m' A Yhteensä TILAOHJELMA / KOULU 0-2/1 1.1 KOTIPESÄALUE kerros 0-2/1 Oppimistilat 315,5 2, /1 WC-tilat 5,5 4, /1 Kenkäeteinen 12,5 2, /1 Vaatesäilytys 26,0 2, /1 Monitoimitila 116,0 1, /1 Opetusvälinevarasto 13,5 2, Yhteensä >, 0 3-4/1 1.2 KOTIPESÄALUE kerros 3-4/1 Oppimistilat 512,0 1, /1 WC-tilat 1,6 9, /1 Kenkäeteinen 15,0 1, ~ "' 3-4/1 Vaatesäilytys 23,0 2, E 3-4/1 Opetusvälinevarasto 13,0 1, , -"' ei, ]i.c I <O 0 N Yhteensä /2 1.3 KOTIPESÄALUE kerros I 5-7/2 Opetustila 40,0 12, si 5-7/2 Toritila 158,0 2, :, "" 5-7/2 WC-tilat 7,5 4, /2 Kenkäeteinen 10,0 2, /2 Vaatesäilytys 30,0 2, /2 Opetusvälinevarasto 15,0 1, Yhteensä

112 TAVOITEHINTA Sivu 2/5 Osa Käyttäjä Huonro Tila/Toiminta m 2 /tila kpl m> kor.% /m> 8-9/2 1.4 KOTIPESÄALUE kerros 8-9/2 Opetustila 40,0 9, /2 Toritila 218,0 1, /2 WC-tilat 10,5 2, /2 Kenkäeteinen 20,0 1, /2 Vaatesäilytys 25,0 2, /2 Opetusvälinevarasto 15,0 1, Yhteensä /1k 2 AINEOPETUSTILAT, 1-kerros 2/1 k Musiikki ja varasto 96,0 1, /1 k Luonnontieteet 80,0 1, /1 k Luonnontieteet varasto 20,0 1, /1 k Luonnontieteet, LAB 80,0 1, /1 k Opetustila, kotitalous 85,0 2, /1 k Opetuskoti 40,0 1, /1 k Taidepaja 80,0 1, /1 k Taidepaja varasto 20,0 1, Yhteensä /1k 2 AINEOPETUSTILAT, Nikkarila 1-ker 2/1 k PK Luoinnontieteet + varasto 80,5 1, /1 k PK Tekninen käsityö 405,5 1, /1 k PK Tekninen käsityö, varasto 23,0 1, /1 k PK Tekstiilikäsityö 272,0 1, Yhteensä >, 0 ~ "' E., -"' ei, 3/1k 3 LIIKUNTATILAT, 1-kerros 3/1 k Liikuntasali 405,0 1, ]i.c 3/1 k Näyttämö ja varasto 71,0 1, I "' 3/1 k S1-suoja, puku-, WC- ja pesutila 142,0 1, <O 0 N I 3/1 k Varasto 20,0 1, Yhteensä si :, "" 4/1k 4 YHTEISET TORITILAT, 1-kerros 4/1 k Sydäntori/ruokailu 491,0 1, /1 k Kirjasto-mediateekki-opintotori 255,0 1, /1 k Taitotori 100,0 1, Yhteensä

113 TAVOITEHINTA Sivu 3/5 Osa Käyttäjä Huonro Tila/Toiminta m 2 /tila kpl m> kor.% /m> 4/2k 4 YHTEISET TORITILAT, 2 kerros 4/2k Kiva-tila 90,0 1, Yhteensä /1k 5 OPPILASHUOL TO 5/1 k 5/1 k 5/1 k Kuraattori ja psykologi Terveydenhoitaja Odotus ja esteetön WC 12,0 20,0 10,0 2,0 1,0 1, Yhteensä /1k 6 HENKILÖKUNTA JA HALLINTO, 1-6/1 k Rehtori 15,0 1, /1 k Apulaisrehtori 12,0 1, /1 k Kanslia 15,0 1, /1 k Varasto/monistus 20,0 1, /1 k Opot 12,0 2, /1 k Laaja-alaiset erityisopettajat 12,0 2, /1 k Vahtimetari + ATK 13,0 1, /1 k Opettajien tauko- ja työtilat + neuvotte 89,0 1, Yhteensä /kk 6 HENKILÖKUNTA, kellarikerros 6/kk S1-suoja, puku-, WC- ja pesutila 81,0 1, Yhteensä >, 0 ~ "' E., -"' ei, 7/1k 7 KEITTIÖ, 350m2 josta koulu 150m2 7/1 k Keittiötilat ja varastot 300,0 1, ]i.c 7/1 k Henkilöstötilat 50,0 1, I "' 7/1 k Jakelu linjastot 94,0 1, <O Yhteensä N I -si :, 8/2k 8 OPPILASKUNTA, parvikerros "" 8/2k Oppilaskunta 29,5 1, Yhteensä /kk 9/kk 9 VARASTOT S 1-suoja/keskusvarasto 85,0 1,

114 TAVOITEHINTA Sivu 4/5 Osa Käyttäjä Huonro Tila/Toiminta m 2 /tila kpl m> kor.% /m> 9/kk PK VSS Nikkarila, varastotilaa 84,0 1, Yhteensä /1 10 YHTEISET WC-TILAT 10/1 10/1 10/1 PK PK WC-tilat, est. WC-tila inva, Nikkarila WC-tila, Nikkarila 9,0 5,0 1,9 4,0 1,0 7, Yhteensä /k 11 PUKUHUONEET, Nikkarila kellari 11/kk PK Pukuhuone- ja pesutilat 38,5 1, Yhteensä LIIKENNETILAT 12 PK Käytävät ja aulat, Nikkari la 18,0 3, Aula- ja käytävätilat 69,2 3, Tulikaapit ja muut porras- ja eteistilat 7,0 16, Porrashuoneet 21,0 2, PK PRSH Nikkarila 15,0 2, Yhteensä HUOLTO 13 Siivouskeskus 12,5 1, PK Huolto Nikkarila 17,5 1, Yhteensä >, 0 ~ "' E., -"' ei, TEKNISET TILAT ]i.c 14 PK IV-konehuone, Nikkarila 27,0 1, I "' 14 PK SPK, Nikkarila 7,5 1, <O 0 N I 14 IV-konehuoneet 161,0 2, Tekniikka 33,0 1, Yhteensä si :, "" 15/k 15 vss 15/kk B S 1, ulkoliik. WC-, pesu-, puku- ja vara 142,0 1, Yhteensä Yhteensä

115 TAVOITEHINTA Sivu 5/5 Osa Käyttäjä Huonro Tila/Toiminta m 2 /tila kpl m> kor.% /m> Tiloille kohdistamattomat hanketekijät 41 Maa-aluetehtävät 42 Rahoitus ja markkinointi 51 Tilavarustus 52 Toiminnan ylläpito 6 Hankevaraukset Tiloille kohdistamattomat hanketekijät yhteensä HANKINTAHINTA Arvonlisävero 24% (ei sis. tontin hankintaa ja hankerahoitusta) HANKINTAHINTA YHTEENSÄ >, 0

116 JOUTSENON KOULU, HANKESUUNNITIELU VAIHTOEHTOKOOSTE VE1 Perusparannus ja laajennus VE2 Uuden koulun tilat ja kädentaidon tilat VE3 Perusparannus ja laajennus sekä Pulp VE4 Uuden koulun tilat ja kädentaidon tilat sekä Pulp Uuden koulun tilat ja kädentaidon tilat VE5 (liikuntasali, keittiö sekä ruokailu säilytetään rakennustyön ajan) Uuden koulun tilat ja kädentaidon tilat (liikuntasali, keittiö sekä ruokailu säilytetään rakennustyön ajan), huomioitu VSS VE5B huojennus 30 % Uuden koulun tilat ja kädentaidon tilat (liikuntasali, keittiö sekä ruokailu säilytetään rakennustyön ajan), huomioitu VSS huojennus 30 %, päiväkodin 3 ryhmän rakentaminen siirretty myöhemmin VE5C toteutettavaksi Uuden koulun tilat ja kädentaidon tilat sekä Pulp (liikuntasali, keittiö sekä ruokailu VE6 säilytetään rakennustyön ajan) pvm VEl VE2 VE3 VE4 VES VE VESB VESC Huom! HENKILÖKUNTA opettajat avustajat päiväkoti+esiopetus yhteensä koulun oppilaat päiväkoti lapset TILAOHJELMA 0-2 moduulit oppilaita tilat hy-m2 tilat hu-m2 oppimistilaa m2/ oppilas ,2 3,0 4,3 3,0 3,0 3, ,7 4,1 3-4 moduulit oppilaita tilat hy-m2 tilat hu-m2 oppimistilaa m2/ oppilas ,3 3,2 2,6 3,0 3,2 3, ,3 4,3 5-7 moduulit oppilaita tilat hy-m2 tilat hu-m2 oppimistilaa m2/ oppilas ,2 3,0 3,0 3,0 3,0 3, ,1 3,1 8-9 moduulit oppilaita tilat hy-m2 tilat hu-m2 oppimistilaa m2/ oppilas ,3 3,0 2,3 3,0 3,0 3, ,2 3,2 Aineopetustilat Liikuntatilat Yhteiset toritilat Oppilashuolto Henkilökunta ja hallinto Keittiö ja ruokailu Kerhotilat Varastot {VSS) yhteiset wc-tilat Pukuhuonetilat Liikennetilat Huolto Tekniikka vss Uusi VSS Yhteensä sis. aluekeittiö 200 m VSS huojennus 30 % huomioitu VE5B ja VE5C:ssä Päiväkoti YHTEENSÄ Rakentamisen tavoitehinta eur eur/ hum VE2 yks.h. VE4 yks.h Irtaimisto + varustus eur Väistötilat KAIKKI YHTEENSÄ???????????????????????? VÄESTÖNSUOJAT Pinta-alavaatimus m HUOJENNUS 30 % (Pelan lausunto) Huojennuksen kustannusvaikutus huomioitu huomioitu VERTAILUHINTA VSS VÄHENNYS HUOMIOIDEN

117 ,r'lnsinööritoimisto ~Geocom Oy Ins.tsto GEOCOM Oy Lentokentäntie 47 A LAPPEENRANTA 1(12) LAPPEENRANNAN KAUPUNKI TILAKESKUS JOUTSENON KOULUKESKUS PERUSKORJAUS PENTTILALÄNTIE 41 LAPPEENRANTA RAKENNETTA VUUSTUTKIMUS Insinööritoimisto GEOCOM Oy Puhelin Telefax Lentokentäntie 47 A LAPPEENRANTA Y-tunnus: Pankki: Nordea geoinfoez.geocorn. fi

118 ,r'lnsinööritoimisto ~Geocom Oy Ins.tsto GEOCOM Oy Lentokentäntie 47 A LAPPEENRANTA 2(12) SISÄLLYSLUETTELO sivu 1. KOHDE JA TUTKIMUKSET TOIMEKSIANTO JA TUTKIMUSKOJDE TEHJDYT TUTKIMUKSET TUTKIMUSKOHTEEN YMPÄRISTÖ PINTASUHTEET POHJASUHTEET 4 2. SUUNNITTELUOHJEET 2.1 RAKENNUKSEN KORKEUSASEMA KANTA VIEN RAKENTEIDEN PERUSTAMINEN GEOTEKNINEN KANTAVUUS ALAPOHJA RADON ROUTIVUUS RAKENNUSPOHJAAN JA PIHA-ALUEIDEN KUIV ATUS PUTKIJOHDOT PIHAN LIIKENNEALUEET 6 3. TYÖOHJEET 3.1 YLEISTÄ KAIVO- JA TÄYTTÖTYÖT KAIVOT JA KANAALIT PIHAN LIIKENNEALUEET JA MUUT RAKENTEET LAADUNVALVONTA JATKOTOIMENPITEET Insinööritoimisto GEOCOM Oy Puhelin Telefax Lentokentäntie 47 A LAPPEENRANTA Y-tunnus: Pankki: Nordea geoinfoez.geocorn. fi

119 ,r'lnsinööritoimisto ~Geocom Oy Ins.tsto GEOCOM Oy Lentokentäntie 47 A LAPPEENRANTA 3(12) JOUTSENON KOULUKESKUS RAKENNETTA VUUSTUTKIMUS 1. KOHDE JA TUTKIMUKSET 1.1 TOIMEKSIANTO JA TUTKIMUSKOHDE Lappeenrannan kaupungin tilakeskuksen toimeksiannosta Geocom Oy on tehnyt pintavaaituksen ja pohjatutkimuksen Joutsenon koulukeskuksen tontilla Osoitteessa Pentiläntie 4 Lappeenrannan Joutsenossa. 1.2 TEHDYT TUTKIMUKSET Rakennuspaikka lähi ympäristöineen vaaittin ja kartoitettiin takymetrillä Mittaukset on tehty GK28 koordinaatistoonja N2000 korkeusjärjestelmään. Maakerrosten laatua ja kovan pohjan syvyyttä tutkittiin painokairauksin 14 tutkimuspisteessä sekä yhdessä koekuopasta. Tutkimusreijistä otettiin sarja häiriintyneitä maanäytteitä jotka tutkittiin omassa rakennuslaboratoriossamme Lappeenrannassa. Näytteistä tutkittiin routivuus ja vesipitoisuus. 1.3 TUTKIMUSKOHTEEN YMPÄRISTÖ Tutkittu paikka sijaitsee nykyisen koulukeskuksen yhteydessä ja tutkimuksen kohteenaolevat uudusrakennukset (VE5) sijoittuvat nykyisen koulukiinteistön viereen ja sen paikalle. Nykyiselle koululle on suuniteltu laajennusosa nykyisen liikuntasalin ja ns Nikkarilan väliin. Lisäksi Hankesuunnittelussa on esitettu rakennusta nykyisen koulukiinteistön (rak.osa C, ja rak.osa B:n opetustilojen paikalle. Päiväkodille on lisäksi esitetty lisäosa sen takapuolelle. 1.4 PINTASUHTEET Tutkittu rakennuspaikka on nykyisen koulun piha-aluetta, Etuosa on asfalttipintainen ja takapuoli leikipaikoineen on pääosin sorapintaiset. Insinööritoimisto GEOCOM Oy Puhelin Telefax Lentokentäntie 47 A LAPPEENRANTA Y-tunnus: Pankki: Nordea geoinfoez.geocorn. fi

120 ,r'lnsinööritoimisto ~Geocom Oy Ins.tsto GEOCOM Oy Lentokentäntie 47 A LAPPEENRANTA 4(12) 1.5 POHJASUHTEET Humuspitoisen pintakerroksen ja asfaltin alla olevan murskeen alla on sorasta hiekkaan vaihtelevia maakerroksia joiden tiiveys kairausvastuksen perusteella vaihtelee keskitivistä tiiviiseen. Päiväkodin lisäosan kohdalla(pt12 &pt13) tavoitettiin silttipitoista täyttömaata aina 2.4m syvyyteen. Samoin tutkimuspistessä pt3 koulun etupulella ilmeni 1.5 täyttökerrostuma. Tutkimuspisteistä ta otetuissa näytteistä määritetyt perusmaan vesipitoisuudet vaihtelivat %:iin kuivapainosta laskettuna. Maalajeiksi määritettiin hiekka. Kairaukset päättyivät 5.,0. m määräsyvyydessä tiiviiseen maakerrokseen. Perusmaana olevaa hiekkaa voi hienoainespitoisuuden vuoksi käsitellä routimattomana. 1.6 MAAPERÄN PILANTUNEISUUS Tutkittu rakennuspaikka on entistä päiväkodin piha-aluetta, missä ei ole ollut maaperää pilaavaa toiminta, joten maaperä voidaan olettaa puhtaaksi. 2. SUUNNITTELUOHJEET 2.1 RAKENNUKSEN KORKEUSASEMA Koulun suunnittelu oli tutkimushetkellä alkuvaiheessa ja lattiakorkeutta ei oltu vielä määritetty. Nykyisen rakennusosien lattiat ovat seuraavilla tasoilla: Liikuntasali Nikkarila C-osa KANTA VIEN RAKENTEIDEN PERUSTAMIEN Rakennus voidaan perustaa anturaperustuksin soran päälle rakennettavan vähintään 0.3m paksun kalliomurskeesta #0/32 tai #0/63 tehtävän arinakerroksen varaan. Päiväkodin lisäosan pohjalla tulle tehdä n 2.4m massanvaihtotyö. Insinööritoimisto GEOCOM Oy Puhelin Telefax Lentokentäntie 47 A LAPPEENRANTA Y-tunnus: Pankki: Nordea geoinfoez.geocorn. fi

121 ,r'lnsinööritoimisto ~Geocom Oy Ins.tsto GEOCOM Oy Lentokentäntie 47 A LAPPEENRANTA 5(12) 2.3 GEOTEKNINEN KANTAVUUS Geoteknisenä kantavuuden enimmäisarvo on soran päälle rakennetun kalliomurskeesta #0/63 tehdyn arinakerroksenja täytön varaan perustettaessa 200kN/m ALAPOHJA Rakennuksen lattiat voidaan rakentaa maanvaraisina mursketäytön varaan. Välittömästi alapohjan alle tulee tehdä kosteuden kapillaarisen nousun katkaiseva, >0.3m paksuinen kerros sepelistä #6... 8/ 16mm. 2.SRADON Alapohjarakenteet on tehtävä radonturvallisiksi. 2.6 ROUTIVUUS Pohjatutkimustietojen mukaan alueen luonnollinen maaperä koostuu karkearakeisista routimattomista materiaaleista (sr ja hk). Rakennusalueen maaperä on vettä läpäisevää, perustusten ja lattioiden kuivana pysyminen varmistetaan lisäksi sepelikerrosten ja salaojien avulla. 2.7 RAKENNUSPOHJAN JA PIHA-ALUEEN KUIVATUS Rakennus salaojitetaan vajovesien poisjohtamiseksi. Salaojien ylin kuivatustaso (lähtökorkeus) on oltava vähintään 0.1 m anturan alapintaa syvemmällä. Pintavesien poisjohtaminen on suunniteltava laatimalla pinnantasaussuunnitelma. Kattovedet johdetaan ns. rännikaivoihin ja niistä edelleen, tontilla oleviin / rakennettaviin kaivoihin. 2.8 PUTKIJOHDOT Putkijohdot voidaan rakentaa maanvaraisesti vähintään 0.15m paksuisen arinakerroksen välityksellä Insinööritoimisto GEOCOM Oy Puhelin Telefax Lentokentäntie 47 A LAPPEENRANTA Y-tunnus: Pankki: Nordea geoinfoez.geocorn. fi

122 ,r'lnsinööritoimisto ~Geocom Oy Ins.tsto GEOCOM Oy Lentokentäntie 47 A LAPPEENRANTA 6(12) 2.9 PIHAN LIIKENNEALUEET Pihan liikennealueiden rakennekerrosten paksuudeksi esitämme alla olevan mukaisesti asfalttipintaisilla alueilla vähintään 0.55m ja sorapintaisilla alueilla vähintään 0.5m. Liikennöitävien piha-alueiden rakennekerrosten mitoituslähtökohta on pohjamaan kantavuusluokka D. Esitys rakennekerroksiksi: Asfaltti: Kivituhka: AB Murske Sr 16/ mm 00 64mm Pohjamaa tai hiekkatäyttö 50mm 200mm 300mm Yhteensä> 550 mm Kivituhka Murske Sr mm mm 00 64mm Pohjamaa tai hiekkatäyttö 50mm 150mm 300mm Yhteensä > 500 mm Rakennuksen vierustoille esitetään tehtäväksi sokkelin vastainen >0.2m paksuinen salaojituskerros (RIL Kohta 4.22) esim sepelistä #6... 8/16. Insinööritoimisto GEOCOM Oy Puhelin Telefax Lentokentäntie 47 A LAPPEENRANTA Y-tunnus: Pankki: Nordea geoinfoez.geocorn. fi

123 ,r'lnsinööritoimisto ~Geocom Oy Ins.tsto GEOCOM Oy Lentokentäntie 47 A LAPPEENRANTA 7(12) 4. JATKOTUTKIMUKSET Tutkimuksen ajankohdasta ja viljelyskaudesta johtuen koulun itäpuolelle suunniteltujen pysäköinti ja syöttöliikenteen paikkojen tutkimukset jäävät myöhempää ajankohtaan syksyllä. Lappeenranta 31. päivänä elokuuta 2017 Insinööritoimisto Geocom Oy Insinööritoimisto GEOCOM Oy Puhelin Telefax Lentokentäntie 47 A LAPPEENRANTA Y-tunnus: Pankki: Nordea geoinfoez.geocorn. fi

124 ,r'lnsinööritoimisto ~Geocom Oy Ins.tsto GEOCOM Oy Lentokentäntie 47 A LAPPEENRANTA 8(12) JOUTSENON KOULUKESKUS PERUSKORJAUS POHJATUTKIMUKSEN LISÄLIITE POHJA TUTKIMUS, SAA TTOLIIKENNEALUE 1.lYleistä Toimeksinnosta Geocom oy on tehnyt alustavan rakennettavuustutkimuksen koulun hankesuunnittelu varten Joutsenon Koulukeskuksen alueella. Tutkimuksen kohteena oleva alue sijoittuu Nykyisen koulun itäpuolelle peltoalueelle ja rajoittuu pohjoisessa Vitjamäentiehen ja idässä kiinteistö tiehen (Rn:O 16:20). 1.2 Tehdyt tutkimukset ja mittaukset Rakennettavuusselvitystä varten suoritettiin pohjatutkimukset syyskuussa 2017 ja ne käsittivät painokairauksia yhteensä 13 kpl. lisäksi käytössämme oli aiemmat Ramboll Oy:n tekemänt tutkimukset vuodelta Alueen pintamalli mitattiin gps-mittauksena ja ne suoritettiin ETRS-GK28, N2000 järjestelmään. Tutkimustulokset on esitetty tutkimuspiirustuksissa Alueen nykytilanne Tutkittu alue on peltoaluetta. Kunnallistekniikan putkijohdot sijoittuvat Vitjamäentien varteen sekä alueen länsireunaaan missä kulkee sade- ja jätevesilinjat. Alueen läpi pohjois-eteläsuunnassa kulkee 4 kw ilmajohto. Alueen kaakkois kulmasta alkaa valtaoja, joka pitää huomioida ja jota voidaan käyttää hyväksi aluen kuivatusta suunniteltaessa.. 2 POHJASUHTEET Aluen pinnanmuodot ovat loivapiirteisiäja maanpinnan taso vaihtelee luoteisosan +78 kaakkoisosan + 77 välillä. Lähes koko tutkimusalueella on 30 cm pintakerroksen alapuolella on m paksuinen, tiiveydeltään löyhä silttikerrostuma, jossa kairausvastusksen puolikierrokset vaihtelivat välillä Insinööritoimisto GEOCOM Oy Puhelin Telefax Lentokentäntie 47 A LAPPEENRANTA geoinfoez.geocom.fi Y-tunnus: Pankki: Nordea

125 ,r'lnsinööritoimisto ~Geocom Oy Ins.tsto GEOCOM Oy Lentokentäntie 47 A LAPPEENRANTA 9(12) cm. Suunnitellun Vitjamäentieltä lähtevän kevyenliikenteenväylän kohdalla oli tutkimuspisteessä Pt32 1.2m paksu turvekerros. Alueen länsiosassa on alue jossa tiiviydeltään löyhät silttiset kerrostumat ulottuvat n 2 m syvyyteen. Löyhän kerrotuman alalaidasta pohjamaa muuttuu tiiveydeltään keskitiiviiksi silttiseksi hiekaksi Alueelta otetut metrin syvyydestä otetut manäytteet olivat silttiö (Si) ja silttistä hiekkaa (SiHk) Pohjamaa on routivaa. 3 POHJAVESI Pohjaveden pintaa ei tämän tutkimuksen yhteydessä erikseen selvitetty, Ramboll Oy teki omien tutkimusten yhteydessä v 2014 pohjaveden pintojen tarkkailua väliaikaisista putkista osin myös tällä tutkimusalueella. Pohjaveden pinta havaittiin tällöin tasolla Pohjaveden taso oli n 1.5 m syvyydessä maanpinnasta. Nyt tehdyissä kairauksissa veden aiheuttama löyhäkerros näkyy n m syvyydessä. 4 RAKENNETTAVUUS 3.1 Alueelle suunitellut rakennukset ja rakenteet. Alue on suunniteltu koulun pysäköinti ja syöttöliikennealueeksi. Kadut ja putkijohdot Tutkimusalueen luonnonmaakerrokset ovat löyhiä keskimäärin 2 m syvyyteen maanpinnsta mistä alkavat tiiviit ja kantavat silttiset hiekkakerrokset. Pohjavesi tulee vastaan putkien kaivusyvyyksissä. 5 MAA- JA POHJARAKENNUSTYÖT Alueen kaivutyöt muodostuvat kunnallisteknisten kaivantojen sekä liikennealueiden rakennekerrosten vaatimista kaivuista. 5.1 Katujen ja liikennealueiden perustaminen Kadut ja liikennealueet voidaan perustaa koko tutkimusalueella maanvaraisesti E-luokan pohjamaan mukaan. Insinööritoimisto GEOCOM Oy Puhelin Telefax Lentokentäntie 47 A LAPPEENRANTA Y-tunnus: Pankki: Nordea geoinfoez.geocorn. fi

126 ,r'lnsinööritoimisto ~Geocom Oy Ins.tsto GEOCOM Oy Lentokentäntie 47 A LAPPEENRANTA 10(12) Esimerkkina liikennealueiden tasauksen ollessa n 0.5 m nykyisen maapinna yläpuolella tasolla ja rakennekerosten ollessan 1.1 m luokkaa tulee massanvaihdon paksuudeksi N m (ts piir ) Putkijohtojen perustaminen Putket voidaan perustaa maanvaraisesti kiviainesarinan varaan. Kanaalikaivuissa tulee varautua pumppaukseen. Pohjavedenpinnan yläpuolelle ulottuvat laaja-alaiset kavannot voidaan tehdä luiskattuina. Syvien ja kapeiden kaivantojen tukemistarve tulee tarkistaa tapauskohtaisesti. Kaivantojen luiskakaltevuudet ja tukemistarve tulee määrittää tarkemmin rakennekohtaisen suunnittelun yhteydessä. Matalien työnaikaisten kaivantojen kuivanapito voidaan yleensä toteuttaa pumppukuopista pumppaamalla. Syvemissä kaivannoissa tulee varautua pohjaveden työnaikaiseen alentamisen. Silttinen pohjamaa on hyvin häiriintyrnisherkkää, mikä tulee huomioida etenkin pohjavedenpinnan lähelle ja alapuolelle ulottuvissa kaivuissa. Lappeenranta 29. päivänä syyskuuta 2017 Insinööritoimisto Geocom Oy Insinööritoimisto GEOCOM Oy Puhelin Telefax Lentokentäntie 47 A LAPPEENRANTA Y-tunnus: Pankki: Nordea geoinfoez.geocorn. fi

127 ,r'lnsinööritoimisto ~Geocom Oy Ins.tsto GEOCOM Oy Lentokentäntie 47 A LAPPEENRANTA 11(12) Valokuvia Kuva 1 itään Kuva 2 pohjoiseen Insinööritoimisto GEOCOM Oy Puhelin Telefax Lentokentäntie 47 A LAPPEENRANTA Y-tunnus: Pankki: Nordea geoinfoez.geocorn. fi

128 ,r'lnsinööritoimisto ~Geocom Oy Ins.tsto GEOCOM Oy Lentokentäntie 47 A LAPPEENRANTA 12(12) Kuva3 luonaaseen Insinööritoimisto GEOCOM Oy Puhelin Telefax Lentokentäntie 47 A LAPPEENRANTA Y-tunnus: Pankki: Nordea geoinfoez.geocorn. fi

129 Granlund LAPPEENRANNAN KAUPUNKI JOUTSENON KOULUKESKUS PERUSPARANNUS/ UUDISRAKENNUS LVIA-HANKESUUNNITELMA Lappeenranta Asiakirja n:o Projekti n:o Viimeisin muutos Laadittu Laatija Tark./Hyv. LVIOOO U40055.P JAM JAM GRANLUND SAIMAA OY Jarkko Mäki P:\400xx\40055\P001\Projektiarkisto\Hankesuunnitelma LVIA Joutsenon koulu_

130 Granlund 2 Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ 3 2. YHTEYSTIEDOT 3 3. NOUDATETTAVAT OHJEET 4 4. OLOSUHDEMÄÄRITYKSET 5 5. LIITTYMÄ TIEDOT 5 6. TARVITTAVAT ASIAKIRJAT Toteutussuunnitelmat 6 7. LVIA-TEKNISET JÄRJESTELMÄT Lämmitysjärjestelmät Vesi- ja viemärijärjestelmät llmanvaihtojärjestelmät Eristykset Rakennusautomaatiojärjestelmät 11 P:\400xx\40055\P001 \Projektiarkisto\Hankesuunnitelma LVIA Joutsenon koulu_

131 Granlund 3 1. YLEISTÄ Tässä hankesuunnitelmassa esitetään Joutsenon koulun LVIA- tekniikan suunnittelun ja rakentamisen tavoitetaso noudatettavaksi L VIA-suunnittelussa. L VIA- tekniikan suunnittelu sisältää kohteessa seuraavat järjestelmät: Vesi- ja viemärijärjestelmät, hulevesijärjestelmät Lämmitysjärjestelmät llmanvaihtojärjestelmät Kylmäjärjestelmät Taloautomaatiojärjestelmät E-todistus ja dynaaminen simulointi Tavoitteena on tuottaa energiataloudellisesti ja käyttövarmuudeltaan sekä sisäilmastoltaan korkealuokkainen suunnitteluratkaisu. Tavoitteena on toteuttaa energiataloudellisesti ja käyttövarmuudeltaan korkealuokkainen ratkaisu. Tavoite kaupungin ohjeen mukaan uudisrakennuksessa määräystasoa 25 % pienempi E-luku. 2. YHTEYSTIEDOT Kohde: Joutsenon koulukeskus. RAKENNUTTAJA Lappeen rakennuttajat Oy Rakennuttajainsinööri Heikki Tommola, puh TILAAJA Lappeenrannan kuntakiinteistöt Oy Suunnittelupäällikkö Pekka Oksman, puh LVI-insinööri Seppo Kylliäinen, puh SUUNNITTELIJAT, ASIANTUNTIJAT Arkkitehtisuunnittelu Riitta Ojala Arkkitehtuuritoimisto Riitta ja Kari Ojala Oy P:\400xx\40055\P001 \Projektiarkisto\Hankesuunnitelma LVIA Joutsenon koulu_

132 Granlund 4 Kivirannankatu Lappeenranta Sähkösuunnittelu Helena Orasvuo Sähköinsinööritoimisto SHS Oy Liikekeskus Centre, Brahenkatu Lappeenranta L VIA-suunnittelu / viitesuunnitelma Jarkko Mäki Granlund Saimaa Oy Puh Koulukatu LAPPEENRANTA 3. NOUDATETTAVAT OHJEET Suunnittelussa noudatetaan seuraavia ohjeita ja määräyksiä: EU:n konedirektiivi 98/37/EY Talotekniikka RYL 2002, Talotekniikan rakentamisen yleiset laatuvaatimukset Suomen rakentamismääräyskokoelman määräykset ja ohjeet Valtioneuvoston asetus koneiden turvallisuudesta /400/2008) / EU:n konedirektiivi (98/23/EY) Valtioneuvoston asetus väestösuojan laitteista ja varusteista. Suomen säädöskokoelma 409/2011 Suomen Sisäilmayhdistyksen Sisäilmastoluokitus Yleiset tietomallivaatimukset YTV2012. Lisäksi suunnittelussa tulee huomioida ja noudattaa Lappeenrannan kaupungin ohjeita: Automaatio-ohje, suunnittelu ja posititointi Piirustusohje P:\400xx\40055\P001 \Projektiarkisto\Hankesuunnitelma LVIA Joutsenon koulu_

133 Granlund 5 4. OLOSUHDEMÄÄRITYKSET Sisäilmastoluokka S2, Sisäilmastoluokitus 2008 RT Rakennuksen akustinen luokitus B (SFS 5907) Puhtausluokka P1 Rakennusmateriaalit M1 Tiiveysvaatimus rakennesuunnitelmien mukaan 5. LIITTYMÄTIEDOT Kaukolämpölaitos; Lappeenrannan Energia Oy. Rakennus liitetään Lappeenrannan Energian Oy:n kaukolämpöverkkoon. Mittauskeskus sijoitetaan lämmönjakohuoneeseen. Energiamittaus varustetaan kaukoluennan mahdollistavalla laitteistolla. Koulun kaksi liittymää huomioitava. Vesi- ja viemärilaitos; Lappeenrannan Energia Oy. Tonttivesijohto johdetaan lämmönjakohuoneeseen, jossa se varustetaan kylmänve den vesimittarilla ja etäyhteydellä varustetulla vesivuotovahdilla (liitetään kaupungin nykyiseen Leakomatic etävalvontakeskukseen). Vesimittari varustetaan etäluentamahdollisuudella (Modbus ym. kenttäväylä). Koulun kaksi liittymää huomioitava. Koulu rakennetaan vaiheittain ja molemmat liittymät tarvitaan (ainakin rakennusvaiheessa), mutta kohteen valmistuttua liittymiä vain yksi littymäkustannusten pienentämiseksi. Jätevesiviemäri liitetään olemassa olevaan jätevesiviemäriin. Sadevesiviemäri liitetään olemassa olevaan sadevesiviemäriin. Kiinteistöautomaatio liitetään kaupungin Bacnet pohjaiseen automaatiojärjestelmään. 6. TARVITTAVAT ASIAKIRJAT llmastointikojeiden toimintaosien kuten lämmitys- ja L TO-laitteiden mitoitusarvot (mm.tehot, vesivirrat ja painehäviöt) pumppujen ja puhaltimien merkit ja suoritusarvot sekä tiedot sähkömoottoreista ja taajuusmuuntajista lämmönjakokeskuksen mitoitusarvot L Vl-kojeiden ohjauskeskuksen toiminnot, hälytykset, tiedonsiirto valvontajajärjestelmään säätö- ja valvontajärjestelmän rakenne, mittauspisteet, hälytykset sekä säätöventtiileiden ja toimilaitteiden tiedot. Järjestelmä toimintakaavioina ja selostuksina ilmastointi- ja lämmityslaitteiden kytkentä (PI-kaavio)!vi-laitteiden m itoituslaskelmat koneistojen ja laitteiden sijoituspiirrustukset huolto- ym. tilavarauksineen P:\400xx\40055\P001 \Projektiarkisto\Hankesuunnitelma LVIA Joutsenon koulu_

134 Granlund 6 laskelmat ympäristöön suuntautuvasta melusta järjestelmän käyttökustannusarvio vuositasolla 6.1. Toteutussuunnitelmat Suunnittelutyöhön sisältyy mm. seuraavien piirustusten laatiminen: työpiirustusten laatiminen asennuspiirustukset, pohjapiirustukset, leikkauspiirustukset, jossa on esitetty laitteiden ja putkistojen asennuspaikat, laitemerkinnät, huoltotilan tarpeet ja tarvittavat huoltotasot säätölaitepiirustukset urakkaan sisältyviistä säätölaitteista ja niiden johdatuksista kohteen LVIA-suunnittelu toteutetaan tietomallintamalla YTV 2012 ohjeiden mukaisesti luovutusvaiheen asennusta vastaavat piirustukset, puhtaaksi piirettyinä 7. LVIA-TEKNISET JÄRJESTELMÄT 7.1. Lämmitysjärjestelmät Rakennus liitetään kaukolämpöön. Koulun lämmitysmuotona on vesikiertoinen lattialämmitys. Koulun kaksi liittymää huomioitava (kaksi lämmönjakohuonetta). Koulu rakennetaan vaiheittain ja molemmat liittymät tarvitaan (ainakin rakennusvaiheessa), mutta kohteen valmistuttua liittymiä vain yksi littymäkustannusten pienentämiseksi. Tuulikaapit varustetaan oviverhokojeella, joka liitetään ilmanvaihdon lämmitysverkostoon. Tuulikaappeihin tulee myös vesikiertoinen lattialämmitys. Lämmitysputkistot tehdään pääosin teräsputkista; lattialämmitysputkistot ovat happidiffuusiosuojattua muoviputkea. Lämmitysverkostot varustetaan sulku- ja linjasäätöventtiileillä, ilmakelloilla, sulku- ja säätöventtiileilllä sekä kiintopisteillä ja paisuntaelementeillä. Lisäksi lattialämmitysverkostot varus- tetaan tehdasvalmisteisilla jakotukkikaapeilla. VAK/huonetuntoelin ohjatut moottoriventtiilit, muuntaja 230V/24V, vuoto vesiputki. Jakotukkikaapeista vuotovesihä- lytys anturilla valvontajärjestelmään. Huonetuntoelimet varustetaan näytöllä. Lattialämmityspiirillä on oma lämmönsiirtimensä. Koulu varustetaan lämmönjakohuoneessa kaukolämmön mittauk sella, liitetään kiinteistövalvontajärjestelmään. P:\400xx\40055\P001 \Projektiarkisto\Hankesuunnitelma LVIA Joutsenon koulu_

135 Granlund 7 Patteri- ja IV-verkostot varustetaan lämmönjakohuoneessa energiamittauksilla, jotka liitetään kiinteistövalvontajärjestelmään kenttäväylän (esim. Modbus, Backnet) llmanvaihtokoneiden lämmityspattereille tehdään erilliset säätöryhmät, jotka sijoitetaan ilmanvaihtokonehuoneisiin. IV-kojeiden lämmityspiirillä on oma lämmönsiirtimensä. 11 masto i ntiverkosto - mitoituslämpötilat 60 / 30 C - putkisto teräsputkia, sulku- ja linjasäätöventtiilit kojekohtaiset - kytketään ilmastointikojeiden pattereihin. Lattialämmitysverkosto - mitoituslämpötilat 35 / 30 C - putkisto happidiffuusiosuojattua muoviputkea. - jakotukit varusteineen sijoitetaan jakotukkikaappeihin. Kaikki pumput ovat kierroslukusäätöisiä, Esim. Grundfos Magna Päiväkotitilojen sisälämpötila on C. Levylämmönvaihtimen tarvitseman esilämmityksen L TO-piirin lämmityslaitteiden suunnittelussa huomioitava ao. EU-direktiivin vaatimukset. llmanvaihtokoneiden levylämmönvaihtimen etulämmityksen vaatima lämpötuotetaan kaukolämmöllä tarvittavin glykolisiirtimin, ei sähköpatterilämmityksellä Vesi- ja viemärijärjestelmät Kiinteistö liitetään kunnallisiin vesijohto- ja jätevesiverkostoihin. Viemäriliittymien paikat uusitaan. Keittiön viemärit suunnitellaan rasvaviemäreiksi. Ulos asennetaan rasvanerotin. Vesikalusteiden kalustejohtojen asennustapa on piiloasennus tyyppihyväksyttyä muoviputkea käyttäen. Pinta-asennuksissa käytetään kromattua jäykkää kupariputkea. Pesu-, WC-, iv-konehuone-, pukuhuone- ja keittiötilat varustetaan lattiakaivoin. Altaina ja WC-istuimina käytetään normaalisti valkoisia varastomallisia kalusteita esim. mallia IDO. Teknisissä- ja siivoustiloissa käytetään teräsaltaita, esim. mallia Franke. Siivoustilat varustetaan pönttökaivollisilla RST-lattia-altailla, esim. mallia Vemta. Kaikkien lattiakaivojen kansien materiaali RFe. Keittiön kaikki lattiakaivot materiaaliltaan RFe, erikoistiivisteillä. esim. BLUCHER tai ACO PIPE. Keittiön kaivojen tarkemmat tyypit tarkentuvat keittiölaitesuunnitelman mukaan, jonka perusteella tarvittavat viemäripisteet kytketään erilliseen rasvaviemäriin. Rasvaviemärin materiaali HFe. Keittiön viemärit varustetaan rasvanerottimella huoltokaivoineen. Esim. mallia Labko EuroREK Omega. Erottimen tiedonsiirtoyksiköltä hälytys valvontajärjestelmään. P:\400xx\40055\P001 \Projektiarkisto\Hankesuunnitelma LVIA Joutsenon koulu_

136 Granlund 8 Suihkut varustetaan termostaattihanoin ja pesualtaissa paristokäyttöiset valokennohanat. Teräsaltaat varustetaan yksiotehanoin. Jos kytkentäjohdoissa käytetään piiloasennusta, kalustejohdot varustetaan tehdasvalmisteisilla märkätilojen alakattoon asennettavilla jakotukkikaapeilla, joissa on mm. sulkuventtiilit, säätöventtiilit, kiintopisteet. Vesivuotohälytys valvontajärjestelmään, jos jakotukikaappi joudutaan asentamaan muuhun kuin lattiakaivolliseen tilaan. Jakotukkikaapin asennustapa lattiakaivollisen huoneen alakattoon, jakotukkikikaapin luukku osaksi alakattoa. Jakotukkikaapin mitoitus alakattojaon mukaan. Jakotukkikaapit esim. Uponor Oy. Piha- ja autopaikoitusalueet varustetaan sadevesikaivoilla. Vesikatolta tulevien sadevesien syöksytorvien alapuolella tulee olla hiekkapesälliset rännikaivot. Salaojille asennetaan perusvesikaivot. Varsinainen salaojasuunnitelma kuuluu rakennesuunnitteluun. Pohjaviemäreiden ja ulkopuolisten viemäreiden materiaali on PP-muovi, VSSläpimenoputki valurautaa. Ulkopuolisina jätevesi- ja sadevesikaivoina käytetään tehdasvalmisteisia muovikaivoja. Sadevesikaivot varustetaan ja jäätymisenestoelementillä. Verkosto varustetaan lämmönjakohuoneessa kylmän- ja lämpimänveden mittauksilla, jotka liitetään kiinteistövalvontajärjestelmään kenttäväylän (esim. Modbus, Backnet). Lämpimän käyttöveden kiertoa ei mittaroida, vaan kytkentä suunnitellaan siten ettei sitä tarvitse huomioida. Lämmin käyttövesimäärä mitataan ennen siirrintä syöttöjohdosta. Järjestelmä varustetaan etävalvottavalla vesivuotovahdilla (Leakomatic) llmanvaihtojärjestelmät Kohteen sisäilmaston tavoitetaso on S2 ja rakennustöiden puhtausluokka on P1. Sisäilmaston tavoitearvot: - Luokkatilojen ilman lämpötila oleskelualueella, +22 C. Lämpötilat kesä oc - puku- ja pesuhuonetilat, talvi +22 C,kesä C. -huonekohtaiset ilmavirrat mitoitetaan vähintään Suomen rakentamismääräyskokoelman D2, määräykset ja ohjeet 2012 mukaan. Likaisissa tiloissa ja käytävillä käytetään vastavirtalämmönsiirrintä. Muualla käytetään pyörivää L TO:ta. Valmistuskeittiössä nestekiertoista lämmöntalteenottoa esim. Retermia. Valmistuskeittiön poistoilmalaite varustetaan nestekiertoisella L TO-patterilla. Poistokojeen sijoituksessa huomioitava palotekninen suunnittelu. Poistoilmakoje L TO-pattereineen asennettava ja varustettava siten, että patteri voidaan sitä irroittamatta huoltaa ja tarvittaessa pestä. Keittiön poistohuuvat varustetaan tuloilmalla ja rasvanerotusjärjestelmällä esim. Climecon Oy. Vaihtoehtoisesti voidaan suunnitella erilliset otsonointijärjestelmät. Otsonointijärjestelmiä suunniteltaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota laitteiden lukituksien suunnitteluun. Otsonointilaite ei saa missään tilanteessa jäädä toimintaan jos ao. laitteeseen liittyvä poisto- ja tulopuhallin eivät ole päällä. llmanvaihtokoneiden ja ilmanvaihtopuhaltimien SFP-luvun tulee olla alle 1,8. P:\400xx\40055\P001 \Projektiarkisto\Hankesuunnitelma LVIA Joutsenon koulu_

137 Granlund 9 Järjestelmän lämmön talteenottokyky maksimoidaan. IV-kojeet varustetaan pyörivällä lämmön talteenottolaitteella, vastavirtalevylämmön talteenottolaitteella tai nestekiertoisella lämmöntalteenotolla. L TO-hyötysuhteet IVkojeilla on täytettävä IV-kojeita koskevat ekosuunnitteluvaatimukset, asetus 1253/2014: nestekiertoisilla L TO-laitteilla 68% muilla L TO-laitteilla 73% Pyörivät IV-kojeet varustetaan kuitenkin L TO-laitteella, jonka lämpötilahyötysuhde (kuiva) on yli 75 %. Vastavirtalevylämmön lämmöntalteenottoa käytettäessä on käytettävä etulämmityspatteria. Patteri on neste-glykolipatteri. Luokka- ja ryhmätilojen ilmamäärät S1 -mukaan, muutoin D2 mukaan. Huoneiden ja luokkatilojen ilmamäärät mitoitetaan huoneneliöiden tai henkilömäärien mukaan. Ensisijaisesti henkilömäärien mukaan. Luokkahuoneet, ryhmätilat ym. varustetaan muuttuvan ilmavirran säätimillä ja tiloja ohjataan käytön mukaan. IMSjärjestelmään liittyvät tilat sekä tilakohtaiset käyttäjämäärät käytävä läpi ennen suunnittelun aloittamista tilaajan kanssa. llmanvaihtokoneet mitoitetaan maksimi-ilmamäärän mukaan. llmamäärät on mitoitettava siten, että tuleva ja lähtevä ilmanvaihtomäärä on aina,.lq.: ka käyttötilanteessa, yhtä suuri. llmavirrat ovat aina kuitenkin puhtaista tiloista likaisiin tiloihin päin, sos. tilojen ovissa oviraot tai korvausilmasäleiköt. llmavirtojen mitoitus: ryhmäkoko ohjaajineen 30 henkilöä, ilmamäärät S1 mukaan. Minimi ilmavirta CO2 ohjauksen alarajalla 30% maksimista. IV-kojeiden puhaltimet varustetaan taajuusmuuttajilla tai EC-moottoreilla, joita ohjataan kanavapaineantureilla. llmanvaihtokoneiden tuloilman ulkosäleiköt ovat pystysäleistä labyrinttimallia, esim. mallia Tuisku-lumisuoja Climecon Oy. Raitisilmakammiot tehdään lämpöeristettyinä esim. Thermisol Oy:n EPS seinäelementeistä tai vesikatolle asennettavista tehdasvalmiista raitisilmalaitteista esim. URHO, Climecon Oy (länsisiipi). Kammion pohja valetaan altaaksi betonista kallistuksilla lattiakaivoon päin. Betoniin tehdään epoksipohjainen pinnoite, jotta kammio on täysin vesitiivis ja vedet menevät lattiakaivoon. Kammion voi myös toteuttaa hitsatulla koko kammion pohjan ulkosäleiköltä - koneosaan liittävällä rst-altaalla. Kammio varustetaan saranoidulla tehdasvalmisteisella huolto-ovella. llmanvaihtokojeiden poistoilman ulospuhallushajottajat sijoitetaan vesikatolle, esim. mallia Eyma-2 Fläkt-Woods. Luokka- ja ryhmätilat varustetaan huonekohtaisilla ilmamääräsäätimillä (IMS). Huonekohtaista ilmamääräsäätöä suunniteltaessa on huomioitava lyhyt suojaetäisyys ja järjestelmän hyvä äänenvaimennuskyky säätöalueen siitä kärsimättä. llmamääräsäätimet esim. mallia Fläkt Woods Optivent Ultra. Valvontajärjestelmä ohjaa säätimien ilmamäärää huonetilojen huonelämpötilojen ja CO 2 -pitoisuuksien mukaan. Lisäksi osa tiloista varustetaan lisäaikapainikkeilla, joista säätimet saadaan täyden ilmamäärän asentoon asetelluksi ajaksi. Nämä tilat käytävä läpi tilaajan kanssa. llmastointikoneiden suodattimet (sisäilmastoluokka S2) tuloilmalle G4 + F?, poistoilmalle F5 ennen L TO-laitetta. Suodattimet mallia pitkä pussisuodatin. IV-kojeissa on ulkoilmapellit, suodattimet, L TO-järjestelmä, lämmitys, kammiopuhaltimet ja huolto-ovella varustetut äänenvaimentimet. Huolto ovien mitoitus siten että P:\400xx\40055\P001 \Projektiarkisto\Hankesuunnitelma LVIA Joutsenon koulu_

138 Granlund 10 huoltohenkilö mahtuu ovesta. Kojeet varustetaan tehdasvalmiilla laitepetillä, tärinänvaimentimilla sekä huoltovaloilla. llmastointikanavina käytetään yleensä kierresaumattuja pyöreitä kanavia ja osat tehdasvalmisteisia ja kanavien liitokset tehdään kumirengasliitoksina. Keittiön kanavat määräysten mukaan. llmanjakotapa on pääosin sekoittava. llmanvaihtoventtiilit tulee olla varustettu äänieristetyillä paineenalennuslaatikoilla, joissa on ilmamäärien mittaus- ja säätöosat, lukuun ottamatta poiston yhteiskanavaventtiileitä. Missään pääte- tai siirtoilmalaitteissa ei saa käyttää mineraalivillavaimentimia. Kanavat tulee sijoittaa huoneiden alakattoihin (lämpimiin tiloihin). Äänenvaimentimien materiaalina ei saa käyttää mineraalivillaa. Kanavia ei saa asentaa kylmiin ullakkotiloihin, lukuun ottamatta vesikatolle mene viä erillisiä jäteilmakanavia. Kanavien puhdistusluukkuja ei saa sijoittaa tilaan, jossa on eristysvillan mahdollisuus tunkeutua kanavaan niiden nuohousten yhteydessä. Venttiilien mallit tulee soveltua kyseessä olevaan asennustapaan, alakatto tai näkyvä asennus. llmanvaihtoventtiilit ja säätöpellit esim. mallia Haiton FOR. llmanvaihtokoneet esim. mallia lntervent Oy. Väestönsuoja varustetaan VSS-määräysten mukaisilla ilman vaihtolaitteilla (rakennusurakka). Rakennuksen alapohja varustetaan radon poistojärjestelmällä. Vesikatolle ei lähtökohtaisesti saa suunnitella huoltoa vaativia laitteita, mm. huippuimureita, vaan kaikki laitteet sijoitetaan konehuoneisiin. Palopellit ovat sähköisellä toimilaitteella / lämpösulakelaukaisulla. Palopellit varustetaan mikrokytkimillä, joista yksilöidyt ohjaukset ja hälytykset suunnitellaan automaation valvontajärjestelmään. Palopellit esim. mallia ETPR-EI FläktWoods. Mikrokytkin tulee olla palopellissä kiinni olevassa kiinteässä kytkinkotelossa Eristykset Rakennuksen ulkokuoren sisäpuoleisissa huonetiloissa ei käytetä LVI-eristyksissä mineraalivillaan lainkaan, vaan lämpöeristeenä käytetään solukumieristeitä. llmanvaihtokanavistoissa sisäpuolella kaikki osat Dacron äänenvaimennuseristeillä. Paloeristeet ilmanvaihdossa tutkittava kanavien palonkestävät rakennesuojausvaihtoehdot, jotta palovillan käytöltä vältytään. Jos paloeristeisiä kanavia käytetään on ne pellitettävä riippumatta ovatko ne näkyvissä vaiko ei. Lämpö- ja paloeristysten suunnittelussa ja asennuksessa noudatetaan RakMk osan E7 määräyksiä ja LVI-RYL 2002-ohjeita. P:\400xx\40055\P001 \Projektiarkisto\Hankesuunnitelma LVIA Joutsenon koulu_

139 Granlund Rakennusautomaatiojärjestelmät Suunnittelussa noudatetaan erillistä Lappeenrannan Kaupungin Rakennusautomaation suunnitteluohjetta. Rakennusautomaatiojärjestelmän tulee olla BACnet yhteensopiva ja STL-hyväksytty järjestelmä. Rakennuksen talotekniikan ohjaukset, indikoinnit ja lähetykset liitetään lämmönjakoja iv-konehuoneissa olevien alakeskusten kautta Lappeenrannan kaupungin kiinteistövalvomoon. Alakeskuksiin tehdään koulurakennuksen!vi-laitteiden prosessikaaviot. Alakeskukset toimitetaan paikallisohjauspäätteillä. Kiinteistö varustetaan tarvittavin laittein sähkö- ja lämpöenergian sekä veden kulutuksen histoariaseurantaa varten (kts. SRMK mittauksista). Historiaseurataa suoritetaan vähintään seuraavista kohteista: ilmanvaihdon, käyttöveden ja tilojen lämmitysteho sekä energia ja kiinteistösähköenergia historiaseurantaa varten tallennetaan myös vähintään seuraavat tiedot: Lämpötilat (ulkoilma, sisäilma, lämmitys ja L TO-verkostojen meno ja paluu) Koulurakennus varustetaan lämmönjakohuoneessa kylmän- ja lämpimänveden mittauksilla, sekä patteri- ja IV-lämmityspiirin energiamittauksilla, jotka liitetään kiinteistövalvontajärjestel mää n. Koulurakennus varustetaan lämmönjakohuoneessa kaukolämmön mittauskeskuksella, jonka mittaus liitetään kiinteistövalvontajärjestelmään. Valvontajärjestelmässä mm; ilmanvaihtokoneiden paineet (tulo ja poisto) sähkötekniikan ohjaukset ja hälytykset ilmanvaihtokoneen käyntitilat, säädöt, ohjaukset, hälytykset ja mittaukset lämmönjakokeskuksen säädöt, ohjaukset, käyntitilat, hälytykset ja mittaukset ilmamääräsäätimien säädöt ja ohjaukset huoneiden huonelämpötilat ja C02-pitoisuudet pumppujen ja puhaltimien turvakytkimien hälytykset ja indikoinnit palopeltien mikrokytkimiltä hälytykset KV-mittauksen jälkeen vuotovesiventtiililtä hälytys Tehot ja lämpötilat ovat tulostettavissa käyrästömuodossa. Energiankulutukset ovat tulostettavissa taulukkomuodossa vuorokausi, viikko, kuukausi ja vuositasolla. Taulussa näkyy ko. ajanjakson ulko- ja sisäilman keskilämpötilat. P:\400xx\40055\P001 \Projektiarkisto\Hankesuunnitelma LVIA Joutsenon koulu_

140 SHS~f HANKESUUNNITELMA JOUTSENON KOULUN PERUSPARANNUS/ UUDISRAKENNUS TYÖNUMERO 3888

141 SHS Sisällys YLEISTÄ 4 S110 KAAPELIHYLLYJÄRJESTELMÄ 4 S120 JOHTOKANA VAJÄRJESTELMÄ 5 S130 LA TT/AKANA VAJÄRJESTELMÄ JA LA TTIAKOTELOT 5 S140 RIPUSTUSJÄRJESTELMÄ 6 S150 LÄPIVIENNIT 6 S160 YHTEISKÄYTTÖ/SET PUTKITUSJÄRJESTELMÄT JA KAAPELIKA/VOT 6 S211 SÄHKÖLIITTYMÄ 7 S212 SÄHKÖN TUOTANTOJÄRJESTELMÄT JA -LAITTEISTOT 7 S222 PÄÄJAKELUJÄRJESTELMÄ 7 S231 KIINTEISTÖN LAITTEIDEN JA LAITTEISTOJEN SÄHKÖISTYS 8 S232 LVI-LAITTEIDEN JA -LAITTEISTOJEN SÄHKÖISTYS 8 S233 KÄYTTÄJÄN LAITTEIDEN JA LAITTEISTOJEN SÄHKÖISTYS 9 S241 PISTORASIAT 9 S242 KOSKETINKISKOJÄRJESTELMÄ 10 S244 PISTORASIAPYLVÄÄT 10 S245 AUTOLÄMMITYSPISTORASIAT 10 S248 SÄHKÖAUTOJEN LATAUSPISTORASIAT 11 S251 SISÄVALAISTUSJÄRJESTELMÄ 11 S252 ULKOVALAISTUSJÄRJESTELMÄ 12 S253 ALUEVALAISTUSJÄRJESTELMÄ 12 S256 ESITYSVALAISTUSJÄRJESTELMÄ 13 S261 RAKENNUKSEN SÄHKÖLÄMMITYSJÄRJESTELMÄ 13 S265 PUTKISTOJEN SAA TTOLÄMMITYKSET 14 S266 ALUEIDEN LÄMMITYKSET 14 T120 ÄÄNENTOISTO- JA KUULUTUSJÄRJESTELMÄ 15 T170 MATKAVIESTINVERKKOJEN SISÄANTENNIJÄRJESTELMÄ 16 T210 AV-JÄRJESTELMÄ 16 T230 ESITYSÄÄNENTOISTOJÄRJESTELMÄ 17 T240 KUULOLAITEJÄRJESTELMÄ 18 T310 OVIKELLOJÄRJESTELMÄ 18 T330 S/SÄÄNPYYNTÖJÄRJESTELMÄ 18 T340 A VUNPYYNTÖJÄRJESTELMÄ 19 T410 AJANNÄYTTÖJÄRJESTELMÄ 19 T510 SÄHKÖLUKITUSJÄRJESTELMÄ 19 T520 KULUNVAL VONTAJÄRJESTELMÄ 20 T530 MURTO/LMAISUJÄRJESTELMÄ 21 T550 KAMERA VALVONTAJÄRJESTELMÄ 21

142 JOUTSENON KOULUN PERUSPARANNUS/ UUDISRAKENNUS SHS Hankesuunnitelma T610 PALOILMOITINJÄRJESTELMÄ 22 T630 SAVUNPOISTON OHJAUS- JA VALVONTAJÄRJESTELMÄ 23 T670 POISTUMISHÄL YTYS- JA TURVAKUULUTUSJÄRJESTELMÄ 23 T810 RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄ 23 T830 KÄYTTÖVEDEN MITTAUSJÄRJESTELMÄ 24 T840 SÄHKÖENERGIAN MITTAUSJÄRJESTELMÄ 24 T850 LÄMMÖN MITTAUSJÄRJESTELMÄ 25 Sähköinsinööritoimisto SHS Oy Y-tunnus Brahenkatu 4, Liikekeskus Centre, Lappeenranta, puh. (05)

143 JOUTSENON KOULUN PERUSPARANNUS/ UUDISRAKENNUS SHS Hankesuunnitelma YLEISTÄ Sähkösuunnitelma laaditaan vuonna 2017 vahvistetun SFS-6000 standardin ja sähköturvallisuuslain 1135 /2016 ja asetusten mukaisesti sekä tele-, valaistus yms. osa-alueet ao. lainsäädännön, standardien ja ohjeistusten mukaan. Rakentamisen vaiheistus on esitetty rakennuttajan asiakirjoissa. Rakentaminen suoritetaan kolmessa eri vaiheessa. Samoin nykyisen rakennuksen purkutyöt suoritetaan kolmessa vaiheessa limitettynä rakentamisvaiheen kanssa. Kädentaidon rakennus ja päiväkoti Kädentaidon rakennus ja lasten päiväkoti ovat alueella sijaitsevia nykyisiä rakennuksia. Kädentaidon rakennukseen ei tehdä sähkö- ja telejärjestelmiin muita muutoksia kuin mitä aiheutuu rakentamisen rajalla uudisrakennuksen ja kädentaidon rakennuksen välillä. Lisäksi muutoksia tulee paloilmoittimen käyttölaitteen siirrosta uudelle hyökkäysreitille ja paloilmoitusjärjestelmän laajentamisesta kattamaan koko rakennuskompleksia. Muutoksia tulee mahdollisesti niihin järjestelmiin, jotka liitetään uudisrakennuksen järjestelmiin. Nykyisen päiväkodin sähkö- ja telejärjestelmille ei tehdä muita muutoksia kuin ne mitkä aiheutuvat päiväkodin laajennusosan liittämisestä nykyisiin päiväkodin järjestelmiin sekä mahdollisesti uudisrakennuksen järjestelmiin. S110 KAAPELIHYLLYJÄRJESTELMÄ Ominaisuudet ja varustelutaso Rakennukseen toteutetaan tavanomaiset kaapelihyllyt järjestelmien runkokaapelointeja sekä tilaryhmien ja tilojen kaapelointeja varten. Toimisto- ja ryhmätiloihin tai muihin vastaaviin tiloihin toteutetaan tarvittaessa yläpuolinen jakelu levykaapelihyllyjä käyttäen. Hyllyt toimivat sekä valaistuksen että sähkö- ja tietojärjestelmien liitäntöjä palvelevana asennuspaikkana. Sähköjärjestelmien ja tietoteknisten järjestelmien kaapeloinnit toteutetaan pääreiteillä kokonaan erillisille kaapelihyllyille. Huonetiloissa kaapeloinnit voidaan sijoittaa samalle kaapelihyllylle sen eri reunoihin, käyttäen väliseinämää järjestelmien välillä. Sähkönjakelun ja tietojärjestelmien kaapelointien pääreiteille hankitaan keskiraskaat tikashyllyt. Yleisötiloissa / työskentelytiloissa näkyville jäävät kaapeli hyllyt ovat umpipohjaisia valkoiseksi maalattuja hyllyjä. Muut kaapelihyllyt ovat korroosiosuojattuja. Kaapeloinneille varataan vähintään 30 % jälkiasennusvara myöhempiä asennuksia varten. Palon aikana toimiviksi tarkoitetut asennukset (sähkö-, tieto- ja turvajärjestelmät), myös eri paloalueilla, toteutetaan siten, että niiden toimintakyky säilyy tarvittavan ajan. Sähköinsinööritoimisto SHS Oy Y-tunnus Brahenkatu 4, Liikekeskus Centre, Lappeenranta, puh. (05)

144 JOUTSENON KOULUN PERUSPARANNUS/ UUDISRAKENNUS SHS Hankesuunnitelma Edellä mainittuja turvajärjestelmiä voivat olla esimerkiksi: - poistumisvalaistusjärjestelmä - savunhallintajärjestelmät - sammutusjärjestelmät - palohälytinlaitteet - poistumishälytys- ja turvakuulutusjärjestelmä - pelastuskäyttöön tarkoitetut hissit - em. järjestelmiin liittyvät kaapelointijärjestelmät. S120 JOHTOKANAVAJÄRJESTELMÄ Ominaisuudet ja varustelutaso Rakennuksen työskentelytiloihin toteutetaan johtokanavat ja niille kaapelointiyhteydet käytävien alakatoissa sijaitsevilta kaapelihyllyiltä. Johtokanavia toteutetaan johtoreiteiksi muunneltavien seinärakenteiden ovenpieliin, ryhmätiloihin sekä muihin sellaisiin paikkoihin, joissa ei voida kestävyys-, ulkonäkö-, yms. syistä käyttää muuta asennustapaa. Johtokanavina käytetään 2-osaisia, valkoiseksi maalattuja johtokanavia, joissa on sähkökaapeloinnit sekä tietojärjestelmien kaapeloinnit omissa osastoissaan. Työpisteiden pistorasiat ja tietojärjestelmien liitosrasiat asennetaan johtokanaviin. Rakenteiden seinälävistyksissä johtokanavat katkaistaan ja lävistys tiivistetään seinärakenteen ominaisuusvaatimusten mukaisesti. Tiivistysmateriaalina tulee käyttää materiaalia joka johtaa hyvin lämpöä eikä näin aiheuta kaapelin lämpenemistä ja sen kuormitettavuuden alenemista. S130 LATTIAKANAVAJÄRJESTELMÄ JA LATTIAKOTELOT Ominaisuudet ja varustelutaso Lattiakoteloita pyritään välttämään, mutta tarvittaessa, jos ei muita vaihtoehtoja ole niin opettajanhuoneisiin- ja neuvotteluhuoneisiin sekä auditorioon toteutetaan arkkitehdin suunnitelmien mukaisia lattiakoteloita. Ne varustetaan pistorasioilla ja yleiskaapelointijärjestelmän liitosrasioilla. Määrä tarkentuu jatkosuunnittelun yhteydessä. Kaapeloinnit kaapelihyllyiltä lattiakoteloihin suoritetaan lattiaan ja muihin rakenteisiin sijoitettujen putkitusten kautta. Sähköinsinööritoimisto SHS Oy Y-tunnus Brahenkatu 4, Liikekeskus Centre, Lappeenranta, puh. (05)

145 JOUTSENON KOULUN PERUSPARANNUS/ UUDISRAKENNUS SHS Hankesuunnitelma S140 RIPUSTUSJÄRJESTELMÄ Ominaisuudet ja varustelutaso Kiinteistön ruokailutilassa, käsityöluokissa ja teknisissä tiloissa toteutetaan ripustusjärjestelmä kaapelointien ja rasiointien asentamiseksi työpisteille, valaistukselle ja muille sähkölaitteille. Rakennuksen avotyötiloissa rasioinnit työpisteille toteutetaan yläjakeluna ripustusjärjestelmän kautta. Lisätietoja Ripustusjärjestelmään sijoitettavat pisto- ja liitäntärasiat sisällytetään ao. järjestelmien hankesuunnitelmakohtaan. S150 LÄPIVIENNIT Ominaisuudet ja varustelutaso Kiinteistöön toteutetaan tavanomaiset rakenteiden läpiviennit. Rakenteiden läpivienneissä varataan vähintään 30 % jälkiasennusvara myöhemmin asennettaville kaapeloinneille. Paloalueiden läpiviennit tehdään ao. seinän paloluokan mukaisina. Läpivienneistä laaditaan erillinen suunnitelma. Läpivientien tulee olla rakenteen kestoisuusvaatimusten mukaan tyyppihyväksyttyjä. S160 YHTEISKÄYTTÖISET PUTKITUSJÄRJESTELMÄT JA KAAPELIKAIVOT Ominaisuudet ja varustelutaso Kiinteistön liittymiskaapelit sekä kaikki ulkoalueilla ja rakennuksen alla olevat kaapeloinnit varustetaan suojakouruilla, putkituksilla ja kaapelikaivoilla. Putkituslinjoille varataan varaputkituksia 30 % käyttöön tulevien putkitusten määrästä, kuitenkin vähintään 1 varaputki / putkituslinja. Varaputkitukset varustetaan vetonaruilla. Sähköinsinööritoimisto SHS Oy Y-tunnus Brahenkatu 4, Liikekeskus Centre, Lappeenranta, puh. (05)

146 JOUTSENON KOULUN PERUSPARANNUS/ UUDISRAKENNUS SHS Hankesuunnitelma S211 SÄHKÖLIITTYMÄ Ominaisuudet ja varustelutaso Tontilla on käyttäjän oma muuntama. Liittymä on suurjänniteliittymä. Jakeluverkon puolelta liittymän kokoa voidaan suurentaa. Sähkösuunnittelija mitoittaa kiinteistön liittymän yhdessä sähkölaitteiden käytönjohtajan kanssa. Jakeluverkkoyhtiön mukaan suurjänniteliittymä / muuntaja voidaan suurentaa, jos tarpeen. Sähköliittymä ylimitoitetaan vähintään 30 % ja sähkö liittymiskaapeli ylimitoitetaan 30 % mahdollisia tulevia sähköenergiatarpeita varten. S212 SÄHKÖN TUOTANTOJÄRJESTELMÄT JA-LAITTEISTOT Ominaisuudet ja varustelutaso Kiinteistöön toteutetaan aurinkosähköyksikkö kiinteistön sähköenergiatarpeen osittaiseksi kattamiseksi. Mitoitustehona on kesällä käytössä oleva alin sähköteho. Tuotettu sähköenergia hyödynnetään kiinteistön sähköenergiakulutuksessa. Järjestelmästä ei syötetä sähköverkkoon päin energiaa. Järjestelmä varustetaan tuotetun sähköenergian mittauksella Aurinkopaneelit sijoitetaan rakennuksen katolle. Kiinteistön sähköntuotosta ja -kulutuksesta kertova näyttö asennetaan koulun aulaan. S222 PÄÄJAKELUJÄRJESTELMÄ Ominaisuudet ja varustelutaso Kiinteistöön toteutetaan kiinteä sähköenergian pääjakelujärjestelmä. Nykyinen pääkeskus sijaitsee pihalla olevan muuntamorakennuksen yhteydessä. Pääkeskuksen ylijännitesuojaus tarkistetaan. Pääjakelujärjestelmä ylimitoitetaan % mahdollisia tulevia tarpeita varten. Rakennukseen asennetaan nousukeskus (nousukeskuksia). Kädentaidon rakennuksessa ja päiväkodissa on nykyiset nousukeskukset Nousukeskukset varustetaan ylijännitesuojilla salamoista aiheutuvien ylijännitteiden torjumista varten. Sähköinsinööritoimisto SHS Oy Y-tunnus Brahenkatu 4, Liikekeskus Centre, Lappeenranta, puh. (05)

147 JOUTSENON KOULUN PERUSPARANNUS/ UUDISRAKENNUS SHS Hankesuunnitelma Kiinteistön sähköenergian kulutus sekä kaikki laatusuureet mitataan yhtenä kokonaisuutena päämittausta käyttäen. Lisäksi sähköenergian kulutus mitataan ja seuraavina erillismittauksina: kiinteistön kulutus jäähdytyskoneet LVI-laitteistot autojen lämmityspisteet sähköautojen latauspisteet S231 KIINTEISTÖN LAITTEIDEN JA LAITTEISTOJEN SÄHKÖISTYS Ominaisuudet ja varustelutaso Kiinteistön laitteet ja laitteistot sähköistetään laitteiden tai laitteistojen edellyttämällä tavalla. Kiinteistön sähkölaitteita ovat esimerkiksi: keittiölaitteet ravintolalaitteet teknisen työn laitteet lataustelineet S232 LVI-LAITTEIDEN JA -LAITTEISTOJEN SÄHKÖISTYS Ominaisuudet ja varustelutaso Kiinteistöön toteutetaan LVI-laitteistojen sähköistys laitteistojen asettamien vaatimusten mukaisesti. Rakennuksessa on mm. seuraava LVI-laitteita: tulo- ja poistoilmastointikoneikkoja erillispoistoja pumppaamoja kiertoilmakojeita puhallinkonvektoreita vakioilmastointilaitteita Sähköinsinööritoimisto SHS Oy Y-tunnus Brahenkatu 4, Liikekeskus Centre, Lappeenranta, puh. (05)

148 JOUTSENON KOULUN PERUSPARANNUS/ UUDISRAKENNUS SHS Hankesuunnitelma S233 KÄYTTÄJÄN LAITTEIDEN JA LAITTEISTOJEN SÄHKÖISTYS Ominaisuudet ja varustelutaso Käyttäjän laitteet ja laitteistot ovat pääosin pistotulppaliitäntäisiä ja niiden sähköistys sisältyy kohtaan S241, Pistorasiat. Kiinteistöön toteutetaan mm. seuraavien käyttäjän laitteistojen sähköistys: keittiölaitteet kuivauskaapit S241 PISTORASIAT Ominaisuudet ja varustelutaso Kiinteistöön toteutetaan hyvin kattavat, työskentelyä ja ylläpitotoimintaa palvelevat pistorasiat. Suunnitteluvaiheessa on otettava käyttäjien toiveet huomioon. Lukittavat latauskaapit ja opetussuunnitelman mukainen tilojen muunneltavuus on huomioitava suunnittelun aikana. Sähkökalustesarjana (pistorasiat, kytkimet yms.) käytetään yhtenäistä vakiomallista sarjaa (vahvavirta- ja telerasiat). Toimistotiloissa pistorasioita toteutetaan riittävä määrä pistotulpan liitäntäpaikkoja / työpiste. lkkunaympäristön lähelle kaikissa tiloissa asennetaan pistorasia ns. juhlavalaistusta varten Opetustiloihin ja etenkin Pienryhmähuoneisiin asennetaan runsaasti pistorasioita mahdollistamaan uuden opetussuunnitelman mukaisten laitteiden käyttöä. Erillisiä atk-sähköjärjestelmiä tai -ryhmiä ei toteuteta, mutta häiriöiden ja katkosten välttämiseksi siivous- ja huoltopistorasiat liitetään eri keskuslähtöihin kuin tuotantoa ja työskentelyä palvelevat pistorasiat. Muille sähkölaitteille (keittiölaitteet, kopiokoneet, silppurit, jne.) toteutetaan omat erilliset pistorasiansa. Siivous- ja huoltopistorasiat toteutetaan koko rakennukseen enintään 15 m välein, jokaiseen tilaan vähintään 1 kpl ja jokaiselle porrastasolle vähintään 1 kpl. Sähköinsinööritoimisto SHS Oy Y-tunnus Brahenkatu 4, Liikekeskus Centre, Lappeenranta, puh. (05)

149 JOUTSENON KOULUN PERUSPARANNUS/ UUDISRAKENNUS SHS Hankesuunnitelma S242 KOSKETINKISKOJÄRJESTELMÄ Ominaisuudet ja varustelutaso Kosketinkiskojärjestelmiä tulee arkkitehdin määrittämiin erityispaikkoihin. S244 PISTORASIAPYLVÄÄT Ominaisuudet ja varustelutaso Isoissa avotiloissa sähkönjakelu ja yleiskaapelointijärjestelmän rasioinnit toteutetaan pääosin yläjakeluna käyttäen pistorasiapylväitä rasiointien alasottoon työpisteille tai alasottoputkia/-spiraaleja liitosjohtojen liittämiseen yläjakelun liitäntäpisteisiin. Pistorasiapylväiden määrä on tarkastettavissa arkkitehtikuvista. Pistorasiapylväisiin asennetaan vahvavirta- ja tietoliikennepistorasioita seuraavasti: pistotulpan liitäntäpaikkoja 8 kpl yleiskaapelointijärjestelmän liitosrasioita 2 kpl 2RJ45 CAT6A. S245 AUTOLÄMMITYSPISTORASIAT Ominaisuudet ja varustelutaso Henkilökunnan autopaikat varustetaan autolämmityspistorasioilla ja ne varustetaan autopaikkakohtaisella / paikoitusaluekohtaisella energiamittauksella ja ohjauksella (kellokytkin /tietoverkko/ mobiililaite ). Määrä tarkentuu jatkosuunnittelun yhteydessä. Jokaisen autolämmityspistorasiapylvään tulee olla muutettavissa hitaan latauksen sähköauton latauspisteeksi. Autolämmityspistorasian mitoitusteho / autopaikka on 0,8 kw (moottorilämmitin) ja 2,0 kw sisätilalämmitin. Autojen lämmitystä rajoitetaan ulkolämpötilalla sekä pistorasiakohtaisella kellokytkimellä arvoon 2 h / asettelu. Erillinen jakokeskus asennetaan pysäköintialueelle järjestelmän syöttöä varten (sama kuin missä auton latauspistorasiasyötöt sijaitsevat). Sähköinsinööritoimisto SHS Oy Y-tunnus Brahenkatu 4, Liikekeskus Centre, Lappeenranta, puh. (05)

150 JOUTSENON KOULUN PERUSPARANNUS/ UUDISRAKENNUS SHS Hankesuunnitelma S248 SÄHKÖAUTOJEN LATAUSPISTORASIAT Ominaisuudet ja varustelutaso Järjestelmä sisältää kiinteistön ulkoalueille ja sisätiloihin varaukset latauspistorasiayksiköille ja sähköenergian mittaus- ja laskutuslaitteille. Latauspistorasiayksiköhin tehdään varaus myös yksikkökohtaiselle laskutuslaitteelle. Erillinen jakokeskus asennetaan pysäköintialueelle järjestelmän syöttöä varten (sama kuin missä autonlämm ityspistorasiasyötöt sijaitsevat). S251 SISÄVALAISTUSJÄRJESTELMÄ Ominaisuudet ja varustelutaso Koulun yleistilat valaistaan pääosin säädettävällä valaistuksella. Valaistuksella pyritään saamaan luokkiin tilan tunnetta. Luokkien valaistuksen tulee olla säädettävissä ja muunneltavissa erilaisiin opetustilanteisiin nähden. Valaistusjärjestelmät varustetaan läsnäolo/päivänvaloantureilla. Sisävalaistus toteutetaan sisävalaistusstandardin SFS-EN ja standardin SFS-EN vaatimilla valaistusvoimakkuuksilla. Valaistusratkaisut noudattavat rakennukselle määritettyä energialuokkavaatimusta. Sisävalaisimiin tulee pääsääntöisesti valonlähteeksi LED. Valaistusvoimakkuusesimerkkejä eri tiloissa: pienryhmätilat keskimäärin 500 lx opetustilat keskimäärin 300 lx lx leikkihuone keskimäärin 300 lx toimistohuoneet keskimäärin 500 lx (työalueella} neuvottelu- ja kokoushuoneet keskimäärin 500 lx eteiset keskimäärin 300 lx käytävät keskimäärin 200 lx, jos pienryhmät kokoontuvat, niin keskimäärin 500 lx. portaikot keskimäärin 150 lx, jos pienryhmät kokoontuvat, niin keskimäärin 500 lx. varastot keskimäärin 100 lx Valonlähteiden värilämpötila kaikkialla on neutraali (4000 K). Värintoistoindeksi Ra on vähintään 80, oppimistiloissa vähintään 85. Valaistuksia ohjataan valaisinryhmäkohtaisesti tai tilakohtaisesti. Valaistusta ohjataan läsnäolotunnistimin ja valaistuksiin toteutetaan valotason säätä ja vakiovaloohjaus keinovalon ja luonnonvalon optimaaliseksi hyödyntämiseksi ja energiankulutuksen alentamiseksi. Toimistohuonetilat yms. varustetaan myös painonapein, joista valaistusta voidaan ohjata. Sähköinsinööritoimisto SHS Oy Y-tunnus Brahenkatu 4, Liikekeskus Centre, Lappeenranta, puh. (05)

151 JOUTSENON KOULUN PERUSPARANNUS/ UUDISRAKENNUS SHS Hankesuunnitelma Sisävalaistuksen sähköenergian mittaus mahdollistetaan suunnittelemalla jakokeskukset niin, että niihin voi asentaa energianmittauskomponentit jälkikäteen. S252 ULKOVALAISTUSJÄRJESTELMÄ Ominaisuudet ja varustelutaso Ulkovalaistusjärjestelmällä valaistaan: välituntien ulkoilualueet talonumerot rakennuksen korostaminen valolla katokset lastauslaiturit oviympäristöt lähialueen kulkureitit saatto- ja joukkoliikenteenpysäkkialueet Valaistusohjaus toteutetaan valoisuuteen ja vuorokaudenaikaan perustuen rakennusautomaatiojärjestelmää tai erillistä valaistuksenohjausjärjestelmää (KNX, Dali yms.) käyttäen. Ulkovalaistusta ohjataan hämärä- ja kellokytkimellä, jotka liitetään taloautomaatiojärjestelmään. Käyttäjä antaa valonsäätöön vuorokauden eri aikoina omat ohjeet. Kaikkiin asennettaviin valaisimiin tulee valonlähteeksi LED. Valaisimet ja pylväät, jotka ovat kosketeltavissa lasten toimesta, tulee olla pinnoitettuja kielen kiinni jäätymisen estämiseksi (esim. Plastcoat). S253 ALUEVALAISTUSJÄRJESTELMÄ Ominaisuudet ja varustelutaso Aluevalaistutuksessa käytetään pääosin 6 metrin pylväitä. Aluevalaistusjärjestelmällä valaistaan: pysäköintialue kulkutiet puisto- tai metsäaluetta Valaistusvoimakkuus kiinteistön eri ulkoalueilla: Sähköinsinööritoimisto SHS Oy Y-tunnus Brahenkatu 4, Liikekeskus Centre, Lappeenranta, puh. (05)

152 JOUTSENON KOULUN PERUSPARANNUS/ UUDISRAKENNUS SHS Hankesuunnitelma jalankulkuväylät 50 lx pysäköintialue 50 lx leikkialueet ja päiväkodin piha 50 lx. Valaistuksen tasaisuus näillä alueilla vähintään 0,4. Valaistuksen tasaisuus standardin mukaan huomioiden päiväkodin pihojen erilainen vaatimus. Valaistusohjaus toteutetaan valoisuuteen ja vuorokaudenaikaan perustuen rakennusautomaatiojärjestelmää / erillistä valaistuksenohjausjärjestelmää (KNX, Dali yms.) käyttäen. Kaikkiin asennettaviin valaisimiin tulee valonlähteeksi LED. S256 ESITYSVALAISTUSJÄRJESTELMÄ Ominaisuudet ja varustelutaso Varaudutaan riittävällä määrällä pistorasioita. Juhlasalin näyttämölle toteutetaan keskitetysti ohjattu ja säätimillä varustettu valaistus. Järjestelmän avulla valaistaan koululle tyypillisiä esityksiä, jotka tarkentuvat arkkitehtisuunnittelun yhteydessä. Säädin/valaistuksen ohjain sijoitetaan salitilan siirrettävään äänentoistovaunuun. S261 RAKENNUKSEN SÄHKÖLÄMMITYSJÄRJESTELMÄ Ominaisuudet ja varustelutaso Toteutetaan mahdollisesti vain yksittäisissä tiloissa, jotka tarkentuvat suunnitteluvaiheessa SADEVESIJÄRJESTELMIEN LÄMMITYKSET Ominaisuudet ja varustelutaso Lämmitys toteutetaan räystäskouruihin sadevesikaivoihin syöksytorviin Sähköinsinööritoimisto SHS Oy Y-tunnus Brahenkatu 4, Liikekeskus Centre, Lappeenranta, puh. (05)

153 JOUTSENON KOULUN PERUSPARANNUS/ UUDISRAKENNUS SHS Hankesuunnitelma sadevesiputkistoihin Järjestelmän toiminnalle asetetaan ympäristölämpötilan mukaiset toimintarajat, esim. +5 C C, sekä sadevesikaivojen ja putkistojen osalta ympäröivän maan lämpötilan saavuttaessa +4 C. Lisäksi huomioidaan lumianturin ja kosteusanturin tieto. Järjestelmä liitetään rakennusautomaatiojärjestelmään. S265 PUTKISTOJEN SAATTOLÄMMITYKSET Ominaisuudet ja varustelutaso Saattolämmitykset suunnitellaan erillisen ohjeen mukaisesti, jos lämmitys on tarpeen. Asia ratkeaa jatkosuunnitteluvaiheessa S266 ALUEIDEN LÄMMITYKSET Ominaisuudet ja varustelutaso Alueiden sulanapitojärjestelmällä pidetään jäätymiseltä sulina sellaiset kiinteistön sisäänkäyntiovien edustat jalankulkukäytävät ja -luiskat, jotka jäävät lippojen ulkopuolelle. Järjestelmän toiminnalle asetetaan käyttöpaikan lämpötilan ja kosteuden mukaiset toimintarajat. Mitoitustehot ulkoportaat ja ovien edustat n. 200 W /m2 - ajoluiskat n. 250 W /m2 eristetyt lastausalueet n. 250 W/m2. S610 POISTUMISVALAISTUSJÄRJESTELMÄ Ominaisuudet ja varustelutaso Poistumisvalaistusjärjestelmä sisältää varavoimalaitteet, poistumisreittien yms. alueiden turvavalaisimet, ohjauskytkimet ja -laitteet sekä tarvittavat kaapeloinnit. Poistumisvalaistusjärjestelmä toteutetaan koulun kaikille poistumisteille turvaamaan henkilökunnan ja oppilaiden hallittu poistuminen kiinteistön sisätiloista tavanomaisen valaistuksen toiminnan katketessa. Ravintolatiloihin ja aulatiloihin toteutetaan avoimen alueen valaistus, joka varmistaa henkilöiden pääsyn poistumisreiteille. Sähköinsinööritoimisto SHS Oy Y-tunnus Brahenkatu 4, Liikekeskus Centre, Lappeenranta, puh. (05)

154 JOUTSENON KOULUN PERUSPARANNUS/ UUDISRAKENNUS SHS Hankesuunnitelma Sähköpääkeskustilaan toteutetaan riskialttiin työalueen valaistus, joka varmistaa työskentelyn hallitun päättämisen henkilöturvallisuutta vaarantamatta. Kädentaidon talossa ja päiväkodissa on nykyisin Prodex- järjestelmä. Uusien poistumisvalaistusjärjestelmien pitää olla yhteensopivat tämän järjestelmän kanssa. T110 ANTENNIJÄRJESTELMÄ Ominaisuudet ja varustelutaso Koululle ja päiväkotiin toteutetaan Viestintäviraston sisäverkkomääräyksen vaatimukset täyttävä antennijärjestelmä. Yhteiskäyttötiloihin toteutetaan kattava antenniverkko sekä antennirasiat televisio- ja radio-ohjelmien seuraamista varten. Rakennukset varustetaan omalla antennilla. Vaihtoehtoisena ratkaisuna on, että televisiokuva ja radion ääni välitetään yleiskaapeloinnin kautta. Asia selvitetään jatkosuunnittelun yhteydessä 1120 ÄÄNENTOISTO- JA KUULUTUSJÄRJESTELMÄ Järjestelmäkuvaus Rakennuksen taustaäänentoisto ja kuulutukset tapahtuvat äänentoistojärjestelmän avulla. Järjestelmä kattaa yleiset tilat. Ominaisuudet ja varustelutaso Kuulutuskojeet sijoitetaan jatkosuunnittelun yhteydessä määriteltäviin paikkoihin. Ohjelmalähteinä radio, mp3-soitin USB-liitännällä ja CD soitin. Järjestelmä toteutetaan kaikkiin tiloihin. Huomioitava liitettävyys nykyisen päiväkodin järjestelmään. Järjestelmä toimii palohälytysjärjestelmän täydentävänä osan. Järjestelmän tulee täyttää poistumishälytysjärjestelmän standardin vaatimukset. Tämä vaatimus tarkastetaan jatkosuunnittelun yhteydessä pelastusviranomaiselta. Sähköinsinööritoimisto SHS Oy Y-tunnus Brahenkatu 4, Liikekeskus Centre, Lappeenranta, puh. (05)

155 JOUTSENON KOULUN PERUSPARANNUS/ UUDISRAKENNUS SHS Hankesuunnitelma T130 YLEISKAAPELOINTIJÄRJESTELMÄ Ominaisuudet ja varustelutaso Toimitilakiinteistöt ja julkiset kiinteistöt Kouluun toteutetaan Viestintäviraston määräyksen 65 mukainen yleiskaapelointijärjestelmä siten, että sen rakenne ja suorituskyky palvelevat kiinteistön käyttötarkoitusta ja ennakoitavissa olevia laajennus- ja sovellustarpeita Yleiskaapelointijärjestelmän kaksiosaisia tietoliikennerasioita hankitaan 2 kpl jokaista työskentelypistettä kohden. Ristikytkentätelineet sijoitetaan 1 kpl jokaista alkavaa 500 m 2 kohden. Pää- ja kerrosjakamot varustetaan paloilmaisulla ja tarvittaessa jäähdytyksellä. Kerroskaapelointi, kerrosjakamo-tietoliikennerasia/ toteutetaan optisella kaapeloinnilla sekä kupari kaapelilla. Nousukaapelointi (talojakamo-kerrosjakamo) ja aluekaapelointi (aluejakamo-talojakamo) toteutetaan yksimuoto- ja monimuotokuiduin. Varaudutaan siihen, että yleiskaapelointijärjestelmä tulee olemaan osana koko rakennuskannan järjestelmää, päiväkoti mukaan luettuna. Langattoman verkon varaukset riittävästi, joka opetustilaan + käytäville ala katon yläpuolelle. Sijoituksissa on huomioitava avoimien opetustilojen muunneltavuus T170 MATKAVIESTINVERKKOJEN SISÄANTENNIJÄRJESTELMÄ Ominaisuudet ja varustelutaso Koulun yhteyteen tulee väestönsuoja ja se toteutetaan passiivisella sisäantennijärjestelmällä. Viranomaisten ohjeiden mukaisesti suunnitellaan mahdolliset Virve-verkko toiminnat. Rakennukseen asennetaan matkaviestiverkon sisäpeittojärjestelmä. Järjestelmä toteutetaan välittämään tilaajan puhelinoperaattorin viestintätaajuudet. T210 AV-JÄRJESTELMÄ Ominaisuudet ja varustelutaso AV-järjestelmä sisältää kuvanesityslaitteistot, esitysäänentoistolaitteistot ja niitä täydentävät järjestelmät, keskuslaitteet, ohjauslaitteet sekä tarvittavat signaali- ja ohjauskaapeloinnit. Sähköinsinööritoimisto SHS Oy Y-tunnus Brahenkatu 4, Liikekeskus Centre, Lappeenranta, puh. (05)

156 JOUTSENON KOULUN PERUSPARANNUS/ UUDISRAKENNUS SHS Hankesuunnitelma AV-järjestelmä toteutetaan sekä esikoulun-, että koulun opetustiloihin, juhlasaliin ja ravintolatilaan. Käyttäjällä on multimediaesityslaitteisto ja sitä varten suunnitellaan sähkönsyötöt sekä ohjelmalähteiden ja laitteiden väliset kaapeloinnit. T220 KUVANESITYSJÄRJESTELMÄ Ominaisuudet ja varustelutaso Kuvanesitysjärjestelmä sisältää kuvanesityslaitteet, ohjelmalähteet, ohjauslaitteet, valkokankaat tai esityspinnat sekä tarvittavat kuvayhteys- ja ohjauskaapeloinnit. Kuvanesitysjärjestelmä toteutetaan esikoulun-, että koulun opetustiloihin, juhlasaliin ja ravintolatilaan. Kuvanesitysjärjestelmän avulla voidaan seurata kuvamuotoisia tallenteita sekä internetsisältöjä ja tv-ohjelmia. Käyttäjä hankkii laitteet. Kaapelointi sisältyy sähköurakkaan. Kuvan kirkkaus on sellainen, että kuvaa voidaan katsella kaikissa tilan tavanomaisissa valaistustilanteissa ilman häiriövaloa rajoittavia toimintoja. Lisätietoja Katso myös järjestelmien T210 AV-järjestelmä, T230 Esitysäänentoistojärjestelmä hankesuunnitelmatekstit. Kuvanesitysjärjestelmä edellyttää, että tilan valaistus ja sisustus on toteutettu kuvanesittämisen asettamien vaatimusten mukaisesti. T230 ESITYSÄÄNENTOISTOJÄRJESTELMÄ Ominaisuudet ja varustelutaso Esitysäänentoistojärjestelmä sisältää ohjelmalähteet, vahvistinkeskukset, ohjauslaitteet (äänipöydän), kaiuttimet sekä tarvittavat ääniyhteys- ja ohjauskaapeloinnit. Koulussa käytetään siirrettävää vahvistinkeskusta, johon liitetään langattomat mikrofonit. Esitysäänentoistojärjestelmä toteutetaan koulun opetustiloihin (Käyttäjä hankkii) ja juhlasaliin. Sähköinsinööritoimisto SHS Oy Y-tunnus Brahenkatu 4, Liikekeskus Centre, Lappeenranta, puh. (05)

157 JOUTSENON KOULUN PERUSPARANNUS/ UUDISRAKENNUS SHS Hankesuunnitelma T240 KUULOLAITEJÄRJESTELMÄ Ominaisuudet ja varustelutaso Tilan kuulolaitejärjestelmä sisältää ääniyhteydet tilan esitysäänentoistojärjestelmään sekä silmukkavahvistimet ja induktiosilmukat Kuulolaitejärjestelmä toteutetaan juhlasaliin ja muihin keskeisiin kokoontumistiloihin. lnduktiosilmukat toteutetaan yksinkertaisina silmukoina. Kuulolaitejärjestelmään on tulossa uusia viranomaisohjeita ja tilanne tarkistettava ennen suunnittelua. T310 OVIKELLOJÄRJESTELMÄ Ominaisuudet ja varustelutaso Ovikellojärjestelmä sisältää tilan käyntioven tai ulko-oven ulkopuolella olevan merkinantopainikkeen sekä yhdessä tai tilassa olevan äänimerkinantolaitteen ääni- ja valomerkinantolaitteen. Ovikellot toteutetaan keittiön ja lastaustilan huolto-oville sekä päiväkodin ryhmätilojen oville. Mahdollisesti käyttäjän toivomuksesta myös muihin ulko-oviin. Pääovelle ovipuhelin, josta yhteys vahtimestarin kannettavaan puhelimeen Liikuntasalin ulko-ovelta ovisoitot liikuntasaliin. T330 SISÄÄNPYYNTÖJÄRJESTELMÄ Ominaisuudet ja varustelutaso Sisäänpyyntöjärjestelmä sisältää tilan käyntioven ulkopuolella olevan valomerkinantolaitteiston sisäänpyyntöpainikkeineen sekä tilan työpisteessä olevan painikkeilla ja merkinantolaitteilla varustetun huonekojeen, tarvittavan kaapeloinnin ja jännitelähteen. Sisäänpyyntöjärjestelmä toteutetaan ainakin koulun rehtorin huoneeseen, terveyshoitajan tilaan, opetuksen ohjaajan tilaan. Sisäänpyyntöjärjestelmä mahdollisesti myös muihin tiloihin. Selvitetään jatkosuunnittelun yhteydessä Sähköinsinööritoimisto SHS Oy Y-tunnus Brahenkatu 4, Liikekeskus Centre, Lappeenranta, puh. (05)

158 JOUTSENON KOULUN PERUSPARANNUS/ UUDISRAKENNUS SHS Hankesuunnitelma T340 AVUNPYYNTÖJÄRJESTELMÄ Ominaisuudet ja varustelutaso Avunpyyntöjärjestelmä sisältää avunpyyntöpisteessä olevat kutsu- ja kuittauspainikkeet sekä valvontapisteessä olevan merkinantolaitteen, tarvittavan kaapeloinnin ja jännitelähteen. Avunpyyntöjärjestelmä toteutetaan kaikkiin LE-WC tiloihin. Hälytykset viedään opettajanhuoneisiin ja vahtimestarin huoneeseen ja vahtimestarin kannettavaan puhelimeen. T410 AJANNÄYTTÖJÄRJESTELMÄ Ominaisuudet ja varustelutaso Ajannäyttöjärjestelmä sisältää keskuskellolaitteen, joka vastaanottaa aikatiedon internetistä Keskuskellolaite syöttää vastaanotetun aikatiedon näyttölaitteille dataviestinä. Aikatietoviesti siirretään kaapeloinnin kautta. Kellot sijoitetaan opetustiloihin, terveydenhoitajan tilaan, opettajainhuoneisiin, juhlasaliin, ravintolaan, käytäville, eteisiin ja työhuoneisiin. Ulkona valaistut kellot (sijoitukset eri piha-alueille). Valaistuksen ohjaus ulkovalaistuksen mukaan. ROS- tahdisteinen, yhteensopivuus päiväkodin nyk. järjestelmän kanssa T510 SÄHKÖLUKITUSJÄRJESTELMÄ Ominaisuudet ja varustelutaso Kiinteistöön toteutetaan sähkölukitus oviin erillisen lukituspalaverin ja käyttäjien ja arkkitehdin antamien tietojen mukaisesti. Kädentaidon rakennuksessa ja Lasten päiväkodissa on nykyiset järjestelmät, jotka laajennetaan kattamaan koko rakennuskompleksia. Järjestelmän sähkölukkoja ohjataan keskitetysti aikaohjelmalla / CERTEGO-kulunvalvontajärjestelmällä ja mekaanisesti avaus kahvasta oven sisäpuolelta. Ovien kiinnioloa valvotaan magneettikoskettimilla ja lukitusta mikrokytkimillä. Ovien tilatiedot välitetään kulunvalvontajärjestelmään, murtoilmaisujärjestelmään ja rakennusautomaatiojärjestelmään. Ovien kiinnioloa valvotaan magneettikoskettimilla ja lukitusta mikrokytkimillä. Sähköinsinööritoimisto SHS Oy Y-tunnus Brahenkatu 4, Liikekeskus Centre, Lappeenranta, puh. (05)

159 JOUTSENON KOULUN PERUSPARANNUS/ UUDISRAKENNUS SHS Hankesuunnitelma Ovien tilatiedot välitetään kulunvalvontajärjestelmään / murtoilmaisujärjestelmään / rakennusautomaatiojärjestelmään. Varaudutaan 2h mittaisen jännitekatkokseen ja yhteensopivuuteen päiväkodin nyk. järjestelmän kanssa Hätälukituspainikkeet sijoitetaan erikseen määriteltäviin tiloihin T520 KULUNVALVONTAJÄRJESTELMÄ Järjestelmäkuvaus Kädentaidon rakennuksessa ja Lasten päiväkodissa on nykyiset järjestelmät, jotka laajennetaan kattamaan koko rakennuskompleksia Kulunvalvontajärjestelmä on kiinteistön turvallisuusjärjestelmä, jonka avulla hallitaan rakennuksessa tapahtuvaa kulkemista, ovien yms. aukkojen aukioloa sekä lukitusta sekä siihen liittyviä muita toimintoja, kuten läsnäolo- ja poissaolotiedot, viestit, projektitiedot jne. Järjestelmä rekisteröi kiinteistössä tapahtuvan luvallisen kulkemisen ja ohjaa sekä valvoo kulkureittien kiinnioloja ja lukituksia sekä rikosilmaisimia. Kiinteistössä käytetään CERTEGO- kulunvalvontaa ja tämä uudisrakennus liitetään yhteensopivaksi nykyisten rakennusten kulunvalvontatekniikkaan. Ominaisuudet ja varustelutaso Kulunvalvontajärjestelmä sisältää keskuslaitteet, koodilukija, kulunvalvontalukijat sekä tarvittavat varasähkölaitteet ja kaapeloinnin. Kiinteistön hallinnassa olevalla kulunvalvontajärjestelmällä valvotaan rakennuksen yhteiskäyttöisiä kulkureittejä. Kiinteistön kulunvalvonta toteutetaan kaikille henkilöliikenteen ulko-oville, tilaryhmiä rajaaville sisäoville. Käyttäjän tiloissa olevat kulunvalvonnat toteutetaan käyttäjän tilojen sisäänkäyntioville iltakäyttöä varten. lltakäytön tilojen rajoille asennetaan kulunvalvontalaitteet Sähköinsinööritoimisto SHS Oy Y-tunnus Brahenkatu 4, Liikekeskus Centre, Lappeenranta, puh. (05)

160 JOUTSENON KOULUN PERUSPARANNUS/ UUDISRAKENNUS SHS Hankesuunnitelma T530 MURTOILMAISUJÄRJ ESTELMÄ Ominaisuudet ja varustelutaso Kädentaidon rakennuksessa ja Lasten päiväkodissa on nykyiset järjestelmät, jotka laajennetaan kattamaan koko rakennuskompleksia Murtoilmaisujärjestelmä sisältää keskuslaitteet, ohjaus- ja käyttölaitteet, ilmaisimet, paikallishälyttimet sekä tarvittavat varasähkölaitteet ja kaapeloinnin. Kiinteistön murtoilmaisujärjestelmällä suojataan rakennuksen kaikki aukot (kuorisuojaus) Ikkunoiden osalta kuorisuojaus ulotetaan rakennuksen ulkopuolisilta kulkualueilta lukien 4 m korkeuteen saakka. Käyttäjän tilat suojataan tilavalvonnan avulla kattavasti. Käyttäjän tilaa rajaavat käyntiovet / tietojärjestelmien laitetilojen ovet varustetaan ovivalvontalaitteilla. lltakäytön tilojen rajoille asennetaan murtovalvontalaitteet. Ilmoituksen siirto paloilmoitinjärjestelmän yksikön kautta. T550 KAMERAVALVONTAJÄRJESTELMÄ Järjestelmäkuvaus Kameravalvontajärjestelmä on valvottavan kohteen kuvaamiseen ja kuvan seurantaan sekä sen tallentamiseen perustuva turvallisuusjärjestelmä. Kameravalvonta ehkäisee ennalta rikostapahtumia ja antaa mahdollisuuden selvittää turvallisuutta vaarantaneita tapahtumia jälkikäteen. Ominaisuudet ja varustelutaso Kameravalvonnan tarkoitus on havaita ja tallentaa kameran kohteena olevan alueen tapahtumat ja havaita yksityiskohtia valitulla tarkkuustasolla. Kameravalvontajärjestelmä sisältää keskuslaitteet, tallentimet, monitorit, valvontakamerat sekä tarvittavat varasähkölaitteet ja kaapeloinnin. Järjestelmä suunnitellaan kokonaisuutena, mutta aktiivilaitteiden hankinta kuuluu rakennuttajalle. Kiinteistön hallinnassa olevalla kameravalvontajärjestelmällä valvotaan pääsääntöisesti ulkoalueita. Rakennuttajan ohjeet suunnittelua varten: kamerat; Mobotixin IP kamerat joka käyttää POE virtaa. Sähköinsinööritoimisto SHS Oy Y-tunnus Brahenkatu 4, Liikekeskus Centre, Lappeenranta, puh. (05)

161 JOUTSENON KOULUN PERUSPARANNUS/ UUDISRAKENNUS SHS Hankesuunnitelma Aktiivilaitteet/kytkimet - tilaaja hankkii (SAITA toimitta kohteeseen kameroiden kanssa toimivat POE kytkimet ja muut verkkoyhteys laitteet. Tallennus. Kameroiden kuvat tallennettaan verkon ylitse SAITA-n palvelimeen. Kohteessa ei ole tallenninta. Kameroiden osalta käytettään seuravia malleja: 1 kuvakennon ulkokamera Mobotix M25M 2 kuvakennon ulkokamera Mobotix M15D 1 kuvakennon sisäkamera Mobotix D25M 2 kuvakennon sisäkamera Mobotix D15D Hemisfäärikamera, ulkokamera Mobotix Q25M Hemisfäärikamera, sisäkamera Mobotix c25 T610 PALOILMOITINJÄRJESTELMÄ Ominaisuudet ja varustelutaso Kädentaidon talossa on nykyinen paloilmoitinkeskus ja käyttölaite sijaitsee päähyökkäysreitillä. Uusi hyökkäysreitti tulee koulun pääovelle, johon sijoitetaan pelastuslaitoksen käyttölaite. Rakennukseen asennetaan automaattinen, osoitteellinen paloilmoitinjärjestelmä. Suunnittelussa noudatetaan sisäasianministeriön ja Etelä-Karjalan Pelastuslaitoksen ohjeita. Paloilmoitinjärjestelmä sisältää paloilmoitinkeskuksen, ohjaus- ja näyttölaitteet, paloilmaisimet, palopainikkeet sekä hälytinlaitteet. Automaattinen paloilmoitin on nykyään liitetty Kädentaidon talosta toimivalla ilmoituksensiirtoyhteydellä Hätäkeskuslaitoksen hätäkeskukseen. Paloilmoitin toteutetaan kattavasti koko kiinteistöön. Paloilmoitin ilmaisee alkavan palon tai savunmuodostuksen tilakohtaisesti. Korkeaan tilaan toteutetaan erikoisilmaisimet tilan edellyttämällä tavalla. Paloilmaisimien sijoittelussa otetaan huomioon tilojen muunneltavuus. Kädentaidon rakennuksen paloilmoitinjärjestelmää laajennetaan kattamaan koko rakennuskompleksi. Yhteensopivuus päiväkodin nykyiseen järjestelmään tulee varmistaa. Järjestelmän tulee olla laajennettavissa kattamaan koko rakennuskompleksi. Sähköinsinööritoimisto SHS Oy Y-tunnus Brahenkatu 4, Liikekeskus Centre, Lappeenranta, puh. (05)

162 JOUTSENON KOULUN PERUSPARANNUS/ UUDISRAKENNUS SHS Hankesuunnitelma T630 SAVUNPOISTON OHJAUS- JA VALVONTAJÄRJESTELMÄ Ominaisuudet ja varustelutaso Savunpoistojärjestelmä sisältää savunpoistolaitteet, varasähkölaitteet sekä pelastuslaitoksen hyökkäysreitillä olevan ohjaus- ja valvontakeskuksen. Ohjauskeskuksen paikka määräytyy arkkitehdin suunnitelmien mukaisesti. Selvitetään pelastuslaitoksen mahdolliset määräykset laitteiston sähkönsyötön varmistamisesta. T670 POISTUMISHÄLYTYS- JA TURVAKUULUTUSJÄRJESTELMÄ Ominaisuudet ja varustelutaso Poistumishälytys- ja turvakuulutusjärjestelmä sisältää keskuslaitteet varavoimalaitteineen ja palosuojakaappeineen, kaiuttimet sekä kaapeliverkoston. Järjestelmä toteutetaan kaikkiin rakennuksen tiloihin. Järjestelmä liitetään yhteen Kädentaidon talon ja nykyisen päiväkodin järjestelmien kanssa. Järjestelmää käytetään poistumishälytys- ja turvakuulutusjärjestelmänä paloilmoitinjärjestelmän täydentävänä osana. Järjestelmää käytetään myös rakennuksen tavanomaisena äänentoisto- ja kuulutusjärjestelmänä, katso kohta T120, äänentoisto- ja kuulutusjärjestelmä. Järjestelmän tulee täyttää poistumishälytysjärjestelmän standardin vaatimukset. Tämä vaatimus tarkastetaan jatkosuunnittelun yhteydessä pelastusviranomaiselta. T810 RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄ Ominaisuudet ja varustelutaso Kiinteistö varustetaan rakennusautomaatiojärjestelmällä LVIA suunnitelmien mukaan. Järjestelmä koostuu graafisesta käyttöliittymästä, tiedonsiirron ja hälytysten jälleenantolaitteista, alakeskuksista ja kenttälaitteista sekä huonekohtaisesta säätöjärjestelmästä. Suunnitellaan yhteensopivaksi olemassa olevan rakennuksen, päiväkodin tekniikan kanssa. Sähköinsinööritoimisto SHS Oy Y-tunnus Brahenkatu 4, Liikekeskus Centre, Lappeenranta, puh. (05)

163 JOUTSENON KOULUN PERUSPARANNUS/ UUDISRAKENNUS SHS Hankesuunnitelma T830 KÄYTTÖVEDEN MITTAUSJÄRJESTELMÄ Ominaisuudet ja varustelutaso Rakennus varustetaan keskitetyllä käyttöveden mittausjärjestelmällä LVI-suunnitelmien mukaisesti. Järjestelmään liitetään koko kiinteistön lämpimän ja kylmän käyttöveden kulutusmittaus. T840 SÄHKÖENERGIAN MITTAUSJÄRJESTELMÄ Ominaisuudet ja varustelutaso Sähköenergian mittausjärjestelmä sisältää keskuslaitteet ja mittalähettimet antureineen sekä tarvittavan kaapeloinnin. Yksi sähköenergian mittauspiste mittaa kiinteistön kokonaissähkönkulutusta yms. suureita, eli se toimii ns. sähköenergian päämittauksena. Lisäksi varaudutaan mittaamaan erikseen seuraavat sähköenergioiden kulutukset: kiinteistön kulutus / jäähdytyskoneet / LVI-laitteet periaatteella 1 mittaus per konehuoneen sähkökeskus / autojen lämmityspistorasiat periaatteella 1 mittaus per pysäköintialue/ sähköautojen latauspisteet kukin erikseen / keittiön tuotantolaitteiden kulutus/ teholtaan merkittävät kulutuskojeet erillisinä. Sähköenergiamittareilla rekisteröidään sähköenergian kulutus. Sähköenergian mittaukset ovat laatutasoltaan ja toteutukseltaan sopivia sähkömarkkinalain ja mittauslaitelain mukaisina laskutusmittareina käytettäviksi. Rakennuksen valaistuksen sähköenergia mitataan erikseen. Mittauslaitteet ovat etäluettavissa seurannan toteuttamista varten. Sähköinsinööritoimisto SHS Oy Y-tunnus Brahenkatu 4, Liikekeskus Centre, Lappeenranta, puh. (05)

164 JOUTSENON KOULUN PERUSPARANNUS/ UUDISRAKENNUS SHS Hankesuunnitelma T850 LÄMMÖN MITTAUSJÄRJESTELMÄ Ominaisuudet ja varustelutaso Lämmön mittausjärjestelmä sisältää keskuslaitteet ja mittalähettimet antureineen sekä tarvittavan kaapeloinnin. Lämpöenergian mittaus toteutetaan LVI-suunnitelmien mukaisesti Lisäksi varaudutaan mittaamaan erikseen kiinteistön tiloihin / lämmitykseen / ilmanvaihtoon / lämpimän käyttöveden tuottamiseen kuluva lämpöenergia. Yksi lämmön mittauspiste mittaa kiinteistön kokonaislämmönkulutusta eli se toimii ns. lämpöenergian kulutuksen päämittauksena. Järjestelmä on yhteensopiva nykyisen päiväkodin tekniikan kanssa. Mittauslaitteet ovat etäluettavissa. Lappeenrannassa Helena Orasvuo Leif Virtanen 25 Sähköinsinööritoimisto SHS Oy Y-tunnus Brahenkatu 4, Liikekeskus Centre, Lappeenranta, puh. (05)