Maantiede ja taide: kirjallinen maantiede. Johdatus systemaattiseen kulttuurimaantieteeseen Juha Ridanpää Oulun yliopisto Maantieteen Laitos

Transkriptio

1 Maantiede ja taide: kirjallinen maantiede Johdatus systemaattiseen kulttuurimaantieteeseen Juha Ridanpää Oulun yliopisto Maantieteen Laitos

2 Taide on ollut maantieteelle Tutkimuskohde Tutkimusaineisto Tutkimuksen aihepiiri Näkökulma Metodologinen työkalu Retorinen tehokeino

3 Kirjallinen maantiede = Kaunokirjallisuuden tutkimuksen ja maantieteellisen näkökulman yhdistelmä.

4

5 Tutkimuskentän traditio William Sharp (1904). Literary Geography luvun alussa esiintyi tutkimuksia, joissa painotettiin luovuuden merkitystä osana maailman tutkimista Kirjallisuus tietopankkina

6 Regionalismi (1960-luku) Ajatus siitä, että kirjailijat pystyvät tavoittamaan alueiden yksilöllisyyden Kirjailijat tuottavat alueellista dataa Vaatimus todenperäisyydestä = tutkimusaineistona lähes poikkeuksetta realistinen kirjallisuus =

7 Humanistinen maantiede (1970-luku) Kvantitatiivisten metodien ja niiden kautta tuotettujen kognitiivisten kategorioiden kritiikki Esteettisyys itseisarvona Pehmeät arvot Tutkimusaiheet: paikan kokeminen ja maisema Avainkäsitteet, kuten sense of place, avautuvat parhaiten kirjallisten kuvausten kautta Edelleen eniten käytetty lähestymistapa kirjallisessa maantieteessä

8 Kriittinen/radikaali maantiede (1980-luku) Humanistisen maantieteen kritiikki Ei mitä?, vaan miksi? Näkökulma: kirjallisuus osana sosiaalista koneistoa

9 KONTEKSTI KIRJALLINEN missä mikä toimii läpi KIRJAILIJA(n) MUU MUU Kaavio kirjailija-lukija-teksti -suhteesta; termillä muu viitataan taloudelliseen, poliittiseen, sosiaaliseen, ym. kontekstiin (Silk 1984) joka tuottaa kirjoittaa TEKSTIN minkä synnyttämien vaikutusten kohteena on lukee kuluttaa LUKIJA jonka odotuksien tulkinnan muodostumiseen vaikuttaa myötävaikutuksesta saa osansa myös tietty KONTEKSTI KIRJALLINEN MUU

10 Tila sosiaalisena konstruktiona Kulttuurinen käänne Uudet menetelmät, erityisesti diskurssianalyysi Ajatus tilan ja yhteiskunnan kuvitteellisuudesta (imaginative geography)

11 Sosiaalimaantiede Kulttuurisen käänteen myötä kiinnostuksen kohteeksi nousi ihmisen sosiaalisen aseman tarkastelu: Moraaliset kysymykset ja arvot Kaupungin arki Työttömyys Ympäristöongelmat Syrjintä Yksinäisyys

12 Postkoloniaalinen tutkimus Postkoloniaalinen mielikuvitus kuvitteellisuuden ja vallan välisen suhteen tarkastelu Kuinka toinen kuvataan länsimaisessa kirjallisuudessa? Kuinka imperialistista maailmankuvaa ja arvoja välitetään kirjallisuuden ja siihen kytkeytyvien instituutioiden (gatekeepers: kirjastot, painotalot, äidinkielen opettajat, jne ) avulla?

13 Postkoloniaalinen tutkimus: matkailumaantiede Fokus erityisesti siinä, kuinka matkakirjallisuuden avulla rakennetaan ja legitimoidaan imperialistista ideologiaa Huomion kohteena useimmiten historiallinen kirjallisuus Tutkimuskenttänä reaali-maailman paikat Poikkeuksia: Joanne Sharp (2002) tutkinut Roland Barthesin matkakuvausten mielikuvituksellisuutta postkoloniaalisen teorian näkökulmasta Richard Phillips (2001) lähestynyt matkakirjallisuutta yhteiskunnallista epätasa-arvoa puhdistavana instituutiona

14 Feministinen näkökulma Kuinka tilan käyttäminen on sukupuolisesti ohjattua Nainen = toinen Body-politics in literature Länsimaisen yhteiskunnan sekstistinen, jopa misogyyninen, arvomaailma

15 Kirjallisuuden emansipatorinen potentiaali Voidaanko kirjallisuuden avulla purkaa sosiaalista epätasaarvoa, ennakkoluuloja ja vääristyneellä tavalla latautuneita (normatiivisia) arvoja? Vastakertomukset Voidaanko jollakin tapaa poikkeavalla kirjallisuudella herättää lukija ajattelemaan?

16 Viimein he seisoivat kaljulla tunturin laella. Näköala aukeni joka suunnalle. Vaaroja, vaaroja, tunturien metsäisiä rinteitä ja ruskean kaljuja paljakoita. Jossakin lumipilkka kuten koivumaan levitetty valkoinen vaippa. Lähempänä voi huomata pieniä järviä, jänkiä, sekä kappaleen heidän jokensa itää kohti kiemurtelevaa uomaa. Mutta sitten sinersi tunturien ja vaarojen ähmeä aallokko ylen avarana ja mittaamattomana. Ei savua, ei mitään merkkiä elämästä. Suuri hiljaisuus, kuollut hiljaisuus. Ei mitään odotusta, ei kuolevien ja heräävien äänien kuiskauksia. Tuuli puhalsi kolakkana. Se oli eloton, välinpitämätön tuuli, joka ei tuntunut koskaan koskettaneen mitään inhimillistä. Tunturin pohjoisella kupeella aukeni jyrkkäreunainen, musta kuru. Sieltä nousi sumua, joka punersi alimmillaan olevan auringon säteistä. Pentti Haanpää, Noitaympyrä s. 140

17 Rakas herhiläiseni! Pakkasin pakaasini ja lähdin tänne Pohjolan Pariisin syksyiseen väriloistoon vaivihkaa, ilmoittamatta aikomuksistani edes Sinulle. Sydämeni kaipasi Lapin tuntureiden karua kauneutta. Aikomukseni on kavuta Ruijan tunturilakeuksille ja kenties käydä tervehtimässä merilappalaisia rantakylissä korkeiden merivuorten juurella. Saavuin isänmaamme pohjoisimpaan kolkkaan auringon juuri siristäessä silmäänsä, hyvästelin matkakumppanini ja lähdin taittamaan taivalta. Ennen keskipäivää loppui koivumainen kasvillisuus ja alkoi puuton tunturimaa. Tapasin kolme lappalaista, jotka ovat ikänsä kimpsuineen kiertäneet maailmanrantaa Jäämeren rannoilta Suomenimaan tuntureille asti. Join kuksallisen pikimustaa kahvia ja jyystin pitkällä poropuukolla kuivaa poronlapaa, jota nämä yksinkertaiset mutta äärettömän ystävälliset alkuasukkaat tarjosivat etelän yksinäiselle kulkijalle. Jatkoin vaellustani pitkin rannatonta tunturimerta. Korkea taivaankupu oli pääni päällä, matala taivaanranta sen laitoina. Istahdin harmaalle kallionköyrylle ja katselin, kuinka tunturi nousi taivaanliepeille niin, että maa ja taivas tapasivat toisensa. Täällä ylpeä tunturi ja avara jänkä elävät vierekkäin, täällä yö ja päivä kulkevat käsi kädessä, täällä kesä ja talvi käyvät rinnakkain kuin rakastavaiset Helsingin Bulevardilla. Rosa Liksom, Kreisland s. 155

18 Kirjallisuus osana maantieteen opetusta Kirjallisuus nähdään maantieteen opetuksessa käytettävänä hyvänä didaktisena apuvälineenä havainnollistavana aineistona Inspiraation lähteenä Niin alakoulussa, kuin yliopistoissa

19 Kirjallinen turismi Kirjallisen perinteen ja matkailuteollisuuden välisten yhteyksien tarkastelua Kirjallinen paikka: 1. Kirjailijan elämään liittyvä sijainti (esim. syntymäpaikka) 2. Kirjailijan tuotannossa esiintyvä reaalimaailman sijainti Fokus ei varsinaisesti kirjallisuudessa, vaan usein turisteissa ( kirjalliset pyhiinvaeltajat ), matkailukohteissa ja matkaoppaissa. Astrid Lindgren s Vimmerby

20 Pajala = Vittula (M. Niemi)

21 Myyttiset maailmat Tutkimuskohteena Geon sijaan muut maailmat myyttinen realismi kummitustalot Science fiction perustuu aina sosiaaliseen todellisuuteen tuottaa ja välittää esim. imperialistista todellisuuskäsitystä luo visioita tulevasta maailmasta = reflektoi käsitystämme tämän päivän maailmasta

22 Tekstuaaliset tilat Korostaa tekstuaalisen tiedon ja tiedon tekstuaalisen luonteen merkitystä: kuinka tilallisia merkityksiä tuotetaan kielellisten ratkaisujen avulla (typografinen topografia) kuinka kielelliset metaforat toimivat spatiaalisina entiteetteinä (esim. kaappi ) Painotus kirjallisuudentutkimukseen korostunut

23 Narratiivinen tila Tila syntyy kertomuksena, juonellistamisen kautta kirjallisuus loistava/helppo tutkimusaineisto Kuinka tila/hetki syntyy osana lukukokemusta ( event as it happens Hones 2008). Lähestytään non-representuaalista tulkintaa. Tilallinen kokemus ja kertomus ovat sama asia.

24 Kirjalliset metodologiat Ongelma: kirjallisuutta luetaan maantieteessä kuin avointa kirjaa Kirjallisuudentutkimuksessa käytetyt työkalut tulisi osata hyödyntää Lähiluku Reseptiotutkimus

25 Lopuksi: muista lukea