Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ry. TOIMINTAKERTOMUS 2017

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUS 2017 Liittohallituksen avoimeen kokoukseen 3/ Nuorisovaltuustoliikkeen järjestöllisen kasvun vuosi itsenäisen Suomen ja liiton juhlavuotena.

2 2(34) Sisällysluettelo 1. Yleistä Vuoden 2017 kärkihankkeet Piiri- ja edunvalvontasektori Nuorisovaltuustotuki Vaikute.net Perusta, Vakiinnuta, Vahvista -koulutukset Piiritoiminta Piirihallitusten tukeminen Piirit osana liiton toimintaa Palvelusektori Koulutus Paikalliset koulutukset Valtakunnalliset koulutukset Jäsenyys Jäsenpalvelut Jäsenhankinta ja -markkinointi Johtosektori Strategia vuoden 2017 toiminnassa Päätöksenteko Valtakunnallinen edunvalvonta Huipputapaaminen Maakuntauudistus ja tulevaisuuden kunta Kuntavaalit Viestintä Kumppanuustoiminta Hanketoiminta Maakunnallisten nuorisovaltuustojen perustamis- ja kehittämishanke Hallinto ja talous Hallinto Talous Hallitusohjelma Yhteenveto Liitteet...34

3 Yleistä Nuorisovaltuustot ovat kunnissa toimivia nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanavia, joiden toimintaa ohjaa vuoden lopullisesti noudatettavaksi tullut kuntalain (410/2015) 26. Toimintavuoden 2017 uusia nuorisovaltuustoja perustettiin noin kolmekymmentä kappaletta sekä olemassa olevien nuorisovaltuustojen toimintaa kehitettiin vastaamaan paremmin kuntalain edellytyksiä. Nuorisovaltuustotoimintaa oli vuoden 2017 aikana noin 251 kunnassa, ja arvion mukaan nuorisovaltuutettuja toimi kunnissa henkeä. on ainoa nuorisovaltuustotoimintaa suoraan tukeva valtakunnallinen toimija. Liitto on vuonna 1998 perustettu nuorten osallisuuden asiantuntija. Järjestö toimii Suomen nuorisovaltuustojen ja muiden vastaavien nuorten vaikuttajaryhmien edunvalvonta-, palvelu- ja yhteistyöjärjestönä. Liitto edistää nuorisovaltuustojen asemaa ja parantaa nuorten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa. Kaikki liiton toimijat ja päätöksentekijät ovat nuoria. Nuorisovaltuustotoimintaa oli vuoden 2017 aikana noin 251 kunnassa, joissa nuorisovaltuutettuja toimii henkeä. Toimintavuotta 2017 määritti merkittäviltä osilta kuntalain demokratiapykälien siirtymäsäännösten päättyminen sekä siitä johtuva uusien nuorisovaltuustojen perustaminen ja jo olemassa olevien toiminnan kehittäminen. Uusien nuorisovaltuustojen perustamista tuettiin paitsi valtakunnallisella edunvalvonnalla ja viestinnällä, myös paikallistason koulutuksilla ja valmennuksilla. Kunnallisten nuorisovaltuustojen perustamisen ja kehittämisen lisäksi liitto vaikutti aktiivisesti nuorten osallistumisoikeuksien vahvistamisen puolesta sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa. Varmistaakseen maakuntalakiesityksen maakunnallisia nuorisovaltuustoja koskevan kirjauksen käytännön toimeenpanon toteutumisen, liitto käynnisti opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustuksella Maakunnallisen nuorisovaltuustojen perustamis- ja kehittämishankkeen. Hankkeen avulla liitto paitsi koulutti nuoria sote- ja maakuntauudistuksesta, myös aloitti maakunnallisten nuorisovaltuustojen pilotoinnin yhdessä kolmen maakuntaliiton kanssa. Järjestöllisen kehittämisen näkökulmasta vuosi 2017 oli merkittävä vuosi sen ollessa liiton uuden strategian ensimmäinen toimeenpanovuosi. Liiton strategista johtamista vahvistettiin ja toiminnansuunnittelua sekä - raportointia kehitettiin vastaamaan uutta toimintaympäristöä ja strategiaa. Liiton järjestöllinen kasvu jatkui näkyen niin toiminnallisten tulosten parantumisena, liiton toimiston palvelukyvyn kasvuna kuin talouden vahvistumisena. Vuoden 2017 aikana kehitettiin liiton perustoimintaa vastaamaan toiminnan kasvua, tehtiin uusia järjestöpoliittisia avauksia, vahvistettiin liiton asemaa valtakunnallisena edunvalvojana sekä luotiin pohjaa liiton toiminnan tulevalle kasvulle Vuoden 2017 kärkihankkeet Vuonna 2017 liitolla oli neljä liittokokouksen hyväksymää toimintasuunnitelman kärkihanketta. Liiton vuoden 2017 kärkihankkeet olivat piirien ja liiton yhteistoiminta on saumatonta, liitto tukee nuorisovaltuustojen välistä yhteistyötä, nuorisovaltuustotoiminta edistää kaikkien nuorten osallistumista ja nuorisovaltuustot juhlivat itsenäistä Suomea ja nuorten osallistumista. Kaikilla kärkihankkeilla oli siitä vastaava hallituksen jäsen koordinoimassa kärkihankkeen toimeenpanoa. Liiton vuoden 2017 kärkihankkeiden onnistumista arviointiin jäsenistölle avoimessa väliarvioinnissa heinäkuussa ja loppuarvioinnissa joulukuussa. Kärkihankkeet olivat keskeisiä liiton toiminnan muutoskokonaisuuksia. Kärkihankkeen nimi Piirien ja liiton yhteistoiminta on saumatonta Liitto tukee nuorisovaltuustojen välistä yhteistyötä Kärkihankkeesta vastannut Piirivastaava Mari Humalajoki Nuorisovaltuustotukivastaava Emilia Stolt ( )

4 4(34) liittohallituksen jäsen Piiri- ja edunvalvontasektorin varapuheenjohtaja Joonas Paavilainen ( ) Kärkihankkeen tavoitteet Vuoden 2017 aikana tehdyt toimenpiteet kvartaaleittain Piirijärjestöt ovat vakiintuneessa ja oleellisessa asemassa liiton toiminnallisessa kokonaisuudessa Liitto ja piirit toimivat yhtenäisenä, tiiviinä ja toimivana kokonaisuutena Liitto ja piirijärjestöt toteuttavat yhdessä strategiaa Piirien toiminnan epätasalaatuisuus on tuen myötä estetty Tammi-maaliskuu Piiritoimijakoulutuksen järjestäminen Liitto- ja piiritoiminnan käsikirjan sisällysluettelon hyväksyminen Piiripaketin uudistamisaikataulun hyväksyminen Piiritoimijaskype ja -kyselyn toteuttaminen Aktiivipäivillä piiritoimijoiden ja liittohallituksen tapaaminen Piiritoimijoiden kontaktointi sekä jatkuva seuranta ja tuki Huhti-kesäkuu Piirineuvoston kesäseminaarin järjestäminen Hallinto- ja talousmateriaalien uudistaminen ja kehittäminen Piiritoimijoiden kutsuminen Huipputapaamiseen Liitto- ja piiritoiminnan käsikirjan tuotantovastuiden ja tarkennetun sisällysluettelon hyväksyminen Heinä-syyskuu Liitto- ja piiritoiminnan käsikirjan työstövaihe Liiton ja piirien yhteisen vuosikellon hyväksyminen Aktiivipäivät HC:n piirihetken sekä lihan ja piirihallitusten iltapalan valmistelu Loka-joulukuu Liitto- ja piiritoiminnan käsikirjan kommentointivaihe Piiritoimijakoulutuksen 2018 ohjelmaluonnos Piirien sähköiset kehityskeskustelut Hyvien käytänteiden leviäminen ja alueellisen yhteistyön lisääntyminen Nuorisovaltuutettujen herättely, kannustaminen ja valmentaminen alueelliseen yhteistyöhön ja ylikunnalliseen vaikuttamiseen Nuorisovaltuustojen jäsenille ja yhteistyötahoille tarjotaan mahdollisuus osallistua maakunnallisten nuorisovaltuustojen suunnitteluun Tammi-maaliskuu Kärkihankkeen mukaisen ohjelman järjestäminen piiritoimijakoulutuksessa ja piirineuvostossa Aktiivipäivät ABC:n verkostoitumisohjelma ja Yhteistyössä on voimaa - koulutus Edunvalvontakiertueen ja -seminaarien suunnittelu Piiritoimijaskype, jossa osio maakuntauudistuksesta Huhti-kesäkuu Edunvalvontakiertueen ja -seminaarien suunnittelun jatkaminen Edunvalvontakiertueiden ja -seminaarien toteuttaminen kuuden maakunnan alueella Piirineuvoston kesäseminaari, jossa osio maakuntauudistuksesta ja hankkeesta Some-kampanja nuorisovaltuustojen tarinoista ja yhteistyöstä Heinä-syyskuu HC:n koulutusten suunnittelu maakuntateemoista Piirineuvoston kokouksessa tilannekatsausta maakuntauudistuksesta ja kehittämishankkeesta Nuvalaisen käsikirjan työstäminen Loka-joulukuu HC:n koulutusten ja verkostoitumisohjelmien toteutus Piirineuvostossa tilannekatsausta hankkeesta Vuoden nuvateon ja nuvalaisen palkitseminen Nuvalaisen käsikirjan työstäminen

5 5(34) Vinkkilista alueellisesta yhteistyöstä Mitä huomioita vuonna 2017 kärkihankkeesta on tehty? Piiritoimijaoppaan kokonaisvaltainen päivittäminen. Toinen piiritoimijakysely jäi analysoimatta ja skype pitämättä Piirien kehityskeskusteluissa ei käyty läpi maakuntauudistusta, mutta sitä käytiin huolella piirineuvoston kokouksissa. Videokoulutusta alueellisesta yhteistyöstä ei saatu toteutettua Miten liiton toiminta on pysyvästi muuttunut vuoden 2017 kärkihankkeen johdosta? Piirineuvoston kokouksiin panostetaan enemmän muun muassa aamukoulun järjestämisellä Liitto- ja piiritoiminnan käsikirja on jatkossa osa piirien ja liiton yhteistoiminnan arvioinnin pohjaa Lihan ja piirien välistä yhteishenkeä arvostetaan ja annetaan esimerkiksi tapahtumilla aikaa näiden väliselle verkostoitumiselle. Maakuntarundin kautta saimme lisättyä nuorisovaltuustojen alueellista yhteistyötä ja loimme hyvät puitteet maakunnallisten nuorisovaltuustojen kehittämishankkeelle. Nuorisovaltuustojen alueellisen yhteistyön tukemiseksi on luotu uusia toimia, jotka julkistetaan vuoden 2018 aikana. Kärkihankkeen nimi Nuorisovaltuustotoiminta edistää kaikkien nuorten osallistumista Nuorisovaltuustot juhlivat itsenäistä Suomea ja nuorten osallistumista Kärkihankkeesta vastannut liittohallituksen jäsen Koulutusvastaava Robert Tammi Koulutusvastaava Heli Virtanen ( ) Palvelusektorin varapuheenjohtaja Robin Korhonen (12.9.-) Kärkihankkeen tavoitteet Vuoden 2017 aikana tehdyt toimenpiteet kvartaaleittain Kaiken tasoinen nuorisovaltuustotoiminta on avointa ja kaikkien nuorten osallisuutta edistävää. Hyväksi todettuja osallistamistapojen jako Jäsenkyselyistä saatu data hyödynnetään toiminnan kehittämisessä Liitto aktiivisesti järjestää nuorten kuulemistilaisuuksia valtionhallinnolle, joihin voi osallistua kaikenlaiset nuoret. Liitto kartoittaa, miten nuorten osallistumista maakunnallisten osallistumismahdollisuuksien kehittämiseen voidaan lisätä ja parantaa. Tammi-maaliskuu Ensimmäisen jäsenkyselyn laatiminen liittohallituksessa päätettyjen strategiamittareiden pohjalta Piiri- ja liittotoiminnan käsikirjan laatimisen aloittaminen Tapahtumien ulosanti Huhti-kesäkuu EV-seminaarien toteutus. Tuotiin esille, kuinka paikalliset nuorisovaltuutetut voivat osallistua ja kuulla muita nuoria sekä nuorisovaltuutettuja Jäsenkyselyn koonti ja liittohallitukselle Kannustaa nuorisovaltuustoja ja -valtuutettuja juhlistamaan itsenäistä 100-vuotiasta Suomea Osallistumisen juhlavuotena tavoitteena saada jokaiseen Suomen kuntaan nuorisovaltuusto tai jokin muu nuorten vaikuttajaryhmä Kannustaa ja ohjeistaa paikallisia nuorisovaltuustoja alueelliseen yhteistyöhön Tammi-maaliskuu Huipputapaamisen suunnittelu Aktiivipäivät ABC:n suunnittelu ja toteutus Suomi100-taulun tuottaminen Tulevaisuuteen katsovien ja rakentavien julkaisujen tuottaminen Huhti-kesäkuu Huipputapaamisen suunnittelu ja toteuttaminen toukokuussa Aktiivipäivät PRO:n ja HC:n suunnittelu Tulevaisuuteen katsovien ja rakentavien julkaisujen tuottaminen

6 6(34) Mitä huomioita vuonna 2017 kärkihankkeesta on tehty? tiedoksi tuominen ja jäsenkyselyn pohjalta toimenpiteiden päättäminen. Heinä-syyskuu Toisen jäsenkyselyn laatiminen, avaaminen ja koonti. Aktiivipäivät PRO:n järjestäminen Loka-joulukuu Tapahtumien ulosanti. HC ja liittokokous striimattiin, jotta myös muut voivat osallistua. Aktiivipäivillä järjestettiin vertaisoppimisosioita Erilaisten asiakirjojen luominen ja päivittäminen jäi toteutumatta. Yhdenvertaisuussuunnitelman päivittäminen ei toteutunut. Erilaisten vähemmistöjen osallistaminen nuorisovaltuustotoimintaan - ohjelappunen jäi tekemättä. Piirien informoiminen juhlavuoden huomioinnista Suomi100-seinä valtakunnallisilla tapahtumilla Heinä-syyskuu Piireille vinkkilista alueellisen yhteistyön tukemiseen Aktiivipäivät PRO:n toteutus Julkaisut juhlavuoteen, nuorisovaltuuston rooliin ja Suomen itsenäisyyteen liittyen Suomi100-seinä valtakunnallisilla tapahtumilla Loka-joulukuu Aktiivipäivät HC:n toteutus Liiton ja jäsenistön julkaisuja Liittokokouksessa juhlavuoden koonti Tasavallan presidentti Sauli Niinistön tervehdys XX liittokokoukselle Nuorten osallisuuden juhlaviikkoon osallistuminen oli vaisua Nuorisovaltuustomyönteinen kunta - sertifikaattia ei toteutettu Alkusyksystä nuorisovaltuustojen perustamisisku jäi vaisummaksi Suomi100-seinä valtakunnallisilla tapahtumilla Miten liiton toiminta on pysyvästi muuttunut vuoden 2017 kärkihankkeen johdosta? Jäsenkyselyn muoto on vakiintunut vastaukset ovat vertailukelpoisia, tulevina vuosina voidaan vertailla vastauksia aikaisempiin. Tapahtumille vakiintunut se, että tuodaan sisältöä myös ei tapahtumaan osallistuville, esimerkiksi somepäivitysten ja striimien myötä. 3. Piiri- ja edunvalvontasektori Suomi100-seinä keräsi nuorten mielipiteitä siihen, miksi nuorten osallistuminen on tärkeää Liiton näkyvyys oli hyvää Piiri- ja edunvalvontasektorin toiminta vuonna 2017 muodostui nuorisovaltuustotuesta ja piiritoiminnasta. Sektorin muodostivat 2. varapuheenjohtaja Joonas Paavilainen, piirivastaava Mari Humalajoki ja nuorisovaltuustotukivastaava Emilia Stolt ( asti). Sektorin avaintyöntekijänä toimi liiton osallisuusasiantuntija, joka vastasi Perusta, Vakiinnuta, Vahvista-koulutuksien koordinoinnista, nuorisovaltuustotuesta ja piirien toiminnallisesta tuesta. Sektorin merkittävimpiä onnistumisia vuonna 2017 olivat ensimmäisen yhteisen piiritoimijakoulutuksen järjestäminen Helsingissä 4. helmikuuta 2017 ja viiden maakuntaliiton kanssa yhteistyössä järjestetty Maakuntarundi-edunvalvontakiertue. Maakuntarundi tavoitti kiertueen aikana nelisenkymmentä kuntaa keskittyen kuntiin, joissa kuntalain 26 :n mukaista nuorisovaltuustoa ei oltu vielä perustettu. Rundi toimi liiton Maakunnallisten nuorisovaltuustojen perustamis- ja kehittämishankkeen käynnistäjänä sekä edisti liiton tavoitetta, että jokaisessa Suomen kunnassa on nuorisovaltuusto.

7 7(34) Nuorisovaltuustotuki Vuonna 2017 liitto toimi kuntalain siirtymäsäännösten päättymisen tuomissa muutoksissa ja valvoi kuntalain 26 :n toteutumista kaikissa Suomen kunnissa. Vuonna 2015 säädetty kuntalaki kirjasi nuorisovaltuustot lakiin, mikä velvoitti vuonna 2017 jokaista kunnanhallitusta asettamaan kuntaan nuorisovaltuusto tai muu vastaava nuorten vaikuttajaryhmä. Siirtymäkauden umpeutuessa Manner-Suomen 295 kunnasta 78 prosentista, eli 230 kunnassa oli nuorisovaltuusto. Liiton nuorisovaltuustotuki keskittyi vuonna 2017 nuorisovaltuustojen tukemiseen etenkin toiminnallisiin ja perustamiseen liittyvissä haasteissa. Siirtymäkauden umpeutuessa Manner-Suomen 295 kunnasta 230 kunnassa oli nuorisovaltuusto. Nuorisovaltuustotuen tarjoamia palveluita vuonna 2017 olivat kokonaisvaltaiset Perusta, Vakiinnuta, Vahvista -koulutukset sekä materiaaleja tarjonnut sähköinen Vaikute.net -verkkopalvelu. Näiden lisäksi liittohallitus, liiton toimisto ja liiton piirijärjestöt olivat nuorisovaltuustotuen asiantuntijoita, joiden puoleen nuorisovaltuustot pystyivät kääntymään missä tahansa nuorisovaltuustotoimintaa koskevissa kysymyksissä. Nuorisovaltuustoja tuettiin myös valtakunnallisesti toteutetun Suomen nuorisovaltuustojen tavoittamisen sekä Maakuntarundi-edunvalvontakiertueen myötä. Nuorisovaltuustotuen keskeinen tapahtuma oli 9. huhtikuuta järjestetyt kuntavaalit, joissa liitto tuki nuorisovaltuutettujen ja nuorten aktiivisuutta ja tietoisuutta vaaleista ja niihin vaikuttamisesta. Nuorisovaltuustotuesta vastasi asti hallituksen jäsen Emilia Stolt alkaen nuorisovaltuustotuesta vastasi 2. varapuheenjohtaja Joonas Paavilainen. Maakuntarundiedunvalvontakiertueen koordinoinnista vastasi maalis- kesäkuun puolipäiväisenä palkkiollisena luottamushenkilönä toiminut liiton 2. varapuheenjohtaja Paavilainen. Toimintasuunnitelman 2017 keskeisiä kirjauksia Nuorisovaltuustotuen onnistumiset Vuoden 2017 huomiot toiminnan Ylläpiti ja paransi yhteyksiään kuntiin osallisuusasiantuntijan ja viestintäasiantuntijan avulla, Kuntakontaktoinnit, nuorisovaltuustotuen tarjoaminen ja yhteydenpidot kuntiin Tarjosi materiaalia ja tietoa vaikuttamisesta nuorisovaltuutetuille sekä muille Nuvalaisen käsikirjan tuottamisprosessin käynnistäminen Nuvalaisen käsikirjan jakaminen ja uudelleenpäivittämisestä huolehtiminen yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta kiinnostuneille nuorille. Tuotti nuorisovaltuutetun käsikirjan tukemaan paikallista nuorisovaltuustotoimintaa, Kehitti nuorisovaltuustoprofiilit, kannustaa nuorisovaltuustoja arvioimaan omaa toimintaansa ja kohdentaa nuorisovaltuustotukea Yhteisen nuorisovaltuustotoiminnan arviointityökalujen kehittämisen tärkeys huomattiin niiden avulla. Laati yhteistyössä muiden osallisuutta edistävien tahojen kanssa "nuorisovaltuustomyönteinen Yhteisen nuorisovaltuustotoiminnan arviointityökalujen kehittämisen tärkeys huomattiin kunta" -sertifikaatin ja otti sen käyttöön Keräsi nuorisovaltuustotoimintaan Kannanottojen tekeminen Nuvakritiikin keräämisen

8 8(34) 91 kohdistuvaa kritiikkiä, laati kehittämistoimenpiteitä niiden pohjalta sekä kumosi viestinnällään yleisiä harhaluuloja Kokosi sähköisesti yhteen nuorisovaltuustoja ja nuorten osallistumista koskevaa tutkimustietoa ja käytti sitä apunaan niin edunvalvonnassa kuin koulutustoiminnassa. (erityisesti Ruuti-kannanotto) ja yksittäisten nuorisovaltuustojen tukeminen kritiikkitilanteissa Nuorisovaltuustojen lukumäärää pystytään seuraamaan ja tietoa nuorisovaltuustoista tuotetaan nettisivuille jatkaminen entistä laajemmin ja siihen vastaaminen viestinällä Huomattiin nuorisovaltuutettujen kaipaavan sähköistä tietoa Vaikute.net Liiton verkkomedia Vaikute.net jatkoi vuonna 2017 toimintaansa verkossa. Vaikute.net on avoin verkkomedia, joka tarjoaa nuorille valtakunnallisen tavan osallistua ja tuoda mielipiteensä kuuluviin. Vaikute.net on osa liiton toimintaa ja sen kehittämisestä vastasi hallituksen jäsen sekä päätoimittajana toimiva liiton viestintäasiantuntija. Vaikute.net on myös liiton jäsenetu, joka tarjoaa lukijoilleen kiinnostavaa ja ajankohtaista luettavaa nuorten osallisuudesta, nuorisovaltuustotoiminnasta sekä yhteiskunnallisista ilmiöistä. Toimintasuunnitelman 2017 keskeisiä kirjauksia Vaikute.net - sivustoa ja sen toiminnallisuutta päivitettiin jatkuvasti vastaamaan jäsenistön ja muiden sivuston käyttäjien tarpeita. Vaikute.netin onnistumiset Vuoden 2017 huomiot toiminnan Vaikue.netin päivittäminen nuorisovaltuutettujen tietopaketiksi. Tarjosi nuorisovaltuustoille ja heidän parissa työskenteleviä tietoa, materiaalia ja asiakirjamalleja Vaikute.netin kautta Liitto tarjosi piireille sekä nuoristovaltuutetuille mahdollisuuden kertoa onnistumisistaan Vaikute.net - sivustolla Perusta, Vakiinnuta, Vahvista -koulutukset Nuorisovaltuustotoimintaa ja nuorten kuulemista edistettiin liiton koulutustarjontaan kuuluvilla kokonaisvaltaisilla Perusta, Vakiinnuta, Vahvista -koulutuksilla. Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton tärkeänä vuoden 2017 tavoitteena oli taata kaikille nuorille yhdenvertainen mahdollisuus osallistua ja tulla kuulluksi omassa kunnassaan. Perusta, vakiinnuta, vahvista -koulutukset olivat jokaisen kunnan tilanteeseen ja tarpeeseen räätälöityjä koulutuspaketteja, jotka tukivat vuoden 2017 aikana nuorisovaltuustoja perustamisessa tai toiminnan vakiinnuttamisessa ja vahvistamisessa. Koulutukset vastasivat nuorisovaltuustojen ajankohtaisiin haasteisiin sekä vahvistivat niiden jäsenten tietotaitoa nuorisovaltuustotoiminnasta yleisesti ja kunnallisesta vaikuttamisesta. Koulutukset suunnattiin koko kunnalle, niin nuorisovaltuutetuille kuin viranhaltijoille ja päättäjille. Koulutuksilla edistettiin kunnan

9 9(34) eri tahojen vuoropuhelua nuorten osallistumiseen ja vaikuttamiseen liittyvistä teemoista. Koulutukset takasivat nuorten osallisuuden ja vahvistamisen hyvien käytäntöjen leviäminen koko kunnan sektorille. Kouluttajina toimivat liiton toiminnassa mukana olleet vapaaehtoiset nuoret, jonka myötä koulutustoiminta oli nuorilta nuorille suuntautuvaa. Toimintasuunnitelman 2017 keskeisiä kirjauksia Tuki nuorisovaltuustoja niiden ajankohtaisissa haasteissa ja perustamiseen liittyvissä prosessissa tarjoamalla kokonaisvaltaisia Perusta, Vakiinnuta ja Vahvista - koulutuksia. Perusta, vakiinnuta, vahvista - koulutukset olivat jokaisen kunnan tilanteeseen ja tarpeeseen räätälöityjä koulutuspaketteja, jotka tukivat nuorisovaltuuston perustamisessa tai toiminnan vakiinnuttamisessa ja vahvistamisessa Piiritoiminta PeVaVa:n onnistumiset Perusta, Vakiinnuta, Vahvistakoulutuksia on tarjottu kuntakontaktoinnin yhteydessä kuntiin. PeVaVa-koulutuksia pidettiin ajantasaisina päivittämällä ne syksyllä Myytyjen PeVaVa-koulutusten määrä. Vuoden 2017 huomiot toiminnan PeVaVa-kouluttajien pieni määrään kannattaa kiinnittää huomiota kouluttajahauissa Videokoulutuksen tarvetta tulee miettiä seuraavassa päivityksessä. Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ry:n piirit ovat alueellisia nuorisovaltuustojen edunvalvonta-, koulutus-, tiedotus- ja yhteistyöjärjestöjä. Liitolla oli vuonna 2017 kymmenen piirijärjestöä, jotka takaavat nuorisovaltuustotoiminnan jatkumisen sekä mahdollistavat nuorisovaltuustojen tukemisen paikallisesti. Piirit vaikuttivat ylikunnalliseen päätöksentekoon, kuten esimerkiksi maakuntaliittoihin ja olivat mukana maakuntauudistukseen vaikuttamisessa. Liitto järjesti yhteistyössä piirien kanssa tapahtumia ja koulutuksia kaikkialla Suomessa. Erityisesti Kaakkois-Suomen piiri oli mukana liiton järjestämien Aktiivipäivät ABC:n ja Pirkanmaan piiri Aktiivipäivät HC:n valmisteluissa. Lisäksi piireillä oli seurantavastuuta Perusta, Vakiinnuta, Vahvista-koulutuksista. Toimivuoden 2017 aikana liitto tuki piirejä taloudellisesti säännöllisin avustuksin, materiaalisella tuella ja edisti piiritoimijoiden motivaatiota ja tietoja järjestämällä piiritoimijakoulutuksen ja piirineuvoston kesäseminaarin. Liittohallituksen ja piirihallitusten välistä yhteistyötä edistettiin Aktiivipäivien yhteisillä iltapalahetkillä. Vuoden piiriksi 2017 liittokokous valitsi Kaakkois-Suomen piirin, joka oli onnistunut yhdistyksenhoidossaan ja erityisesti ansioitunut piirijärjestöjen yhteisen Kesäpäivät-tapahtuman järjestelyissä. Piiritoiminta lisäsi alueen nuorten yhteisöllisyyttä. Piiritoiminta oli monelle ensimmäinen tapa osallistua vapaaehtois- ja yhdistystoimintaan, ja se vahvisti nuorisovaltuustotoiminnassa opittuja taitoja. Piireillä oli hyvät yhteydet alueensa nuorisovaltuustoihin ja nuorisovaltuutetuilla oli matala kynnys ottaa yhteyttä piiriin ja lähteä mukaan piirin toimintaan. Osallisuusasiantuntija tuki ja vahvisti piiritoiminnassa toimivien vapaaehtoisten osaamista yhdessä piirivastaava Mari Humalajoen kanssa. Toimintasuunnitelman 2017 keskeisiä kirjauksia Piiritoiminnan onnistumiset Vuoden 2017 huomiot toiminnan

10 10(34) Tuettiin piirien siirtymistä noudattamaan liiton uutta, vuonna 2016 hyväksyttyä strategiaa. Piirien roolia ja toimintaa arvioitiin ja kehitettiin vuonna 2017 aluehallintouudistuksen myötä Soittokierros kuntavaalien alla piireihin. Kehityskeskustelujen järjestäminen piireihin. Strategian noudattamisesta tehty kriteeri avustusten myöntämiselle. Infopaketti aluehallintouudistuksesta Keskustelua piirien roolista suhteessa maakuntanuviin Piirien strategiaan siirtymistä tulee seurata ja heihin tulee olla yhteyksissä asiaan liittyen. Kaikki piirit tulee tavoittaa kehityskeskusteluissa Kehityskeskustelujen runkoihin on hyvä lisätä osio aluehallintouudistuksesta Vuonna 2016 toteutetun piirien toimialuetarkastelun myötä syntyneiden uusien piirien toimintaa seurattiin ja tuettiin Kehitti piiripakettia, jotta kaikki materiaalit ovat helposti saatavilla, Osallisuusasiantuntija vahvisti piiritoiminnassa toimivien vapaaehtoisten osaamista ja motivaatiota. Manu-projektin kulusta tiedotettu piirejä Uudet piirit ovat olleet yhteyksissä Piirit saivat järjestettyä vuosikokouksen ja yhden tapahtuman Piiripaketin talous- ja hallintomateriaalit uudistettu Piiripaketti on saatavissa vaikute.netistä Osallisuusasiantuntija toiminut piirivastaavan lähimpänä työntekijänä ja toiminut toimiston puolelta materiaalien kehittämisen sekä piirien kontaktoimisen tukena. Uusien, tai toimialueeltaan vaikeiden, piirien tukemiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota Piiripaketin kokonaisuudistukseen tulee kiinnittää huomiota Piirejä kannattaa tukea driven käytön kanssa Piiritoimijakyselyt analysoidaan ja käydään läpi aina Piiritoimijoiden motivaation ylläpito erilaisten tapahtumien avulla koettiin hyödylliseksi 144 Opasti ja kannusti piirejä itsenäiseen toimintaan sekä viestintään ja monipuolisemman rahoituspohjan hakemiseen, Osallisuusasiantuntija on järjestänyt piirineuvoston kesäseminaarin yhdessä luottamushenkilöiden kanssa. Piirien tapahtumia on promottu liiton kautta Piiritoimijoiden kouluttaminen ja tukeminen Monipuolisemman rahoituspohjan hankkimista tulee korostaa jatkossakin piireille Piirihallitusten tukeminen Jokaisella liiton kymmenellä piirijärjestöllä oli oma piirihallitus. Piirihallitukset vastasivat oman piirin talouden ja toiminnan suunnittelusta sekä toteuttamisesta. Toiminnasta vastasivat piirien vuosikokouksissa valitut nuoret vapaaehtoiset luottamushenkilöt, joita vuonna 2017 oli 56 henkeä. Piiritoimijoiden iät vaihtelivat noin 15 vuodesta 22 vuoteen ja monille heistä piirihallituksessa toimiminen oli ensimmäinen luottamustoimi. Vuoden 2017 aikana piirihallituksia tuettiin piiritoimijaoppaan ja materiaalien päivittämisellä sekä piiritoimijoille järjestettyjen koulutusten, vertaistuen ja kehityskeskusteluen avulla.

11 11(34) Piiritoimijat koulutettiin toimikauden alkaessa Helsingissä järjestetyssä piiritoimijakoulutuksessa. Lisäksi liitto tuki erityisesti viime vuonna perustettuja Pirkanmaan ja Sisä-Suomen piirejä. Toimintasuunnitelman 2017 keskeisiä kirjauksia Liitto tuki piirejä viestinnässä ja jäsenistön kontaktoimisessa. Kaikille piireille tarjottiin mahdollisuus esitellä itseään ja toimintaansa liiton Internetsivuilla sekä mahdollisuuksien mukaan liiton sosiaalisissa medioissa. Sitoutti ja koulutti piirien aktiiveja piirihallituksessa työskentelyyn Piirihallitusten tukemisen onnistumiset Jäsenrekisterin käyttöoikeudet piirihallituksille Näkyvyyden tarjoaminen piireille Huippisesittelyt Vuosikokousten ja tapahtumien markkinointi Piiritoimijakoulutuksen ja piiritoimijaskypen järjestäminen Piirivastaavan tuki piirihallituslaisille Liiton piirijärjestöissä toimi vuonna nuorta luottamushenkilöä Vuoden 2017 huomiot toiminnan Tiedottajia yksilöllinen tuki tulee huomioida Piirejä tulee rohkaista kirjoittamaan esittelytekstejä ja blogikirjoituksia Sähköisiä tukikeinoja tulee edistää ja suunnitella Järjesti alkuvuodesta 2017 yhteisen piiritoimijakoulutuksen piirihallitusten jäsenille Piiritoimijoiden iltapalan järjestäminen Aktiiveilla Piiritoimijakoulutus järjestettiin helmikuun alussa vuonna Piirineuvosto osallistui vuoden 2018 koulutuksen suunnitteluun Piiritoimijakoulutuksen kestoa tulee tarkastella Piirit osana liiton toimintaa Piirit ovat liiton jäsenjärjestöjä, jotka ovat liiton linkkejä paikallisiin nuorisovaltuustoihin. Vuoden 2017 aikana ne edistivät liiton tavoitteita ja järjestivät toimintaa omilla toimialueillaan. Piirit osallistuivat myös liiton toiminnan suunnitteluun. Liitto kuuli piirejä myös aina mahdollisuuksien mukaan tärkeimpiä liiton asiakirjoja ja piirejä koskevien asioiden valmistelussa. Piireillä oli mahdollisuus osallistua mm. liiton vuoden 2018 asiakirjojen suunnitteluun, Maakuntarundille sekä liiton ja piirien yhteistoimintaa selkeyttämiseen tähdänneen piiri- ja liittotoiminnan käsikirjan valmisteluun. Toimintasuunnitelmassa ollut kirjaus Kokosi piirien puheenjohtajat piirineuvoston kokouksiin Järjesti kaikille piireille vuosittain tavoite- ja kehittämiskeskustelut Laati yhteistoiminnassa piirien, muiden jäsenjärjestöjen sekä jäsenten kanssa Liitto- ja Onnistumiset Piirineuvosto kokoontui neljä kertaa, joista yksi oli piirineuvoston kesäseminaari Kehityskeskustelut järjestettiin lokakuun aikana puheenjohtajan ja piirivastaavan toimesta. Liitto- ja piiritoiminnan käsikirja kirjoitettiin ja laitettiin sekä piirineuvoston että jäsenten Kehityskohteet Piirineuvoston tehtävän kehittäminen ja aktivointi Jokaisen piirin kanssa on järjestettävä kehityskeskustelut Kasvokkaintapaamiset on syytä järjestää piirien kanssa, joiden toiminnassa on haasteita Käsikirjan aikataulutus prosessin aikana

12 12(34) piiritoiminnan käsikirjan, joka selkeytti liiton ja piirien tarjoamien palveluiden kokonaisuutta sekä vastuita Liitto tarjosi piireille yhteiskehittämisen areenoja aina mahdollisuuksien mukaan tärkeimpiä liiton asiakirjoja ja piirejä koskevien asioiden valmistelussa Liitto osallisti piirejä Perusta, Vakiinnuta, Vahvista - koulutusten seurantaan, sekä maakunnallisten nuorisovaltuustojen perustamishankkeen alueellisiin ohjausryhmiin. kommentoitavaksi ennen liittokokousta. Käsikirja julkaistaan piiritoimijakoulutuksessa 2018 sähköisesti. Piireillä ollut laajat kommentointi- mahdollisuudet Liitto- ja piiritoiminnan käsikirjaa tehdessä. Toimintasuunnitelma piirineuvostossa ja kommenttikierroksella Asiakirjalämpiön ajankohta samaan aikaan piirineuvoston kanssa Pilottimaakuntien piireillä edustus hankkeen ohjausryhmässä. Piirejä ohjeistettu PeVaVakoulutuksien seurantaan piiritoimijakoulutuksess Tuettu seurantavaiheessa toimittamalla ajankohtaista tietoa piirille. Toista piiritoimijaskypen järjestäminen syksyllä Piirien mahdollisuuksia osallistua tosu-työstöön lisättävä Palvelusektori Piirien vuosikokouksissa hankeesittelyt Palvelusektorin toiminta vuonna 2017 muodostui koulutuksesta ja jäsenyydestä. Sektorin muodostivat 1. varapuheenjohtaja Robin Korhonen, koulutusvastaava Robert Tammi ( asti jäsenyysvastaavana) ja koulutusvastaava Heli Virtanen ( asti). Sektorin työntekijänä toimi liiton järjestökoordinaattori, joka vastasi muun muassa liiton koulutusten ja jäsenpalveluiden koordinoinnista ja kehittämisestä. Sektorin merkittävimpiä onnistumisia vuonna 2017 olivat valtakunnallisten koulutustapahtumien järjestäminen, niiden sisällöllinen kehittäminen ja jäsenten osallistumisen edistäminen sähköisesti liiton toimintaan Koulutus Liitto tarjosi vuoden 2017 aikana sekä paikallisia että valtakunnallisia koulutuksia. Riittävän koulutuksen, innostuksen ja verkostoitumismahdollisuuksien tarjoaminen oli olennaisessa osassa nuorisovaltuustojen lakisääteisten toimintaedellytyksien turvaamisessa.

13 13(34) Toimintasuunnitelman 2017 keskeisiä kirjauksia Liitto tarjosi selkeitä koulutuspolkuja, ja koulutukset olivat kehitetty eri tilanteissa oleville nuorisovaltuutetuille ja nuorisovaltuustoille. Koulutukset mahdollistavat eritasoisten toimijoiden kehittymisen niin oman nuorisovaltuustonsa toiminnassa kuin myös liiton toiminnassa, Tarjolla olleita koulutuksia markkinoitiin jäsenistölle, nuorisovaltuustoille ja kunnille. Koulutusten onnistumiset Tapahtumien valmisteluprosessia käytetty tapahtumia suunniteltaessa. Tapahtumilla on otettu hyvin huomioon koulutuspolut, hyvänä esimerkkinä uusi kokeilu yhdistää Aktiivipäivät HC ja ABC yhdeksi tapahtumaksi. Keväällä toteutettu kuntakontaktoinnit ja koulutuksia on markkinoitu hyvin. Vuoden 2017 huomiot toiminnan Liiton koulutusflaikkuja jaettu aina mahdollisuuksien mukaan Liitto otti koulutustoiminnassaan ja tapahtumissaan huomioon tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisen sekä esteettömyyden. Liiton toiminta oli kaikille avointa ja mahdollista. Valtakunnallisille tapahtumille on osallistujamäärät nousseet paljon. Tapahtumilla otettu tasa-arvo ja yhdenvertaisuus hyvin huomioon. Tapahtumia suunniteltaessa noudatetaan yhdenvertaisuussuunnitelmaa ja -tarkistuslistaa. 186 Vuonna 2017 pilotoitiin lyhyiden verkkokoulutusten toimivuutta. Kaikkia liiton tarjoamia koulutuskonsepteja kehitettiin aktiivisesti koulutuksista kerättävän palautteen sekä jäsenistön tarpeiden ja toiveiden mukaisesti. Tapahtumilla on myös häirintäyhdyshenkilö. Jokaiselta tapahtumalta on kerätty palautteet ja liittohallitus on tarvittaessa tehnyt toimenpiteitä palautteiden pohjalta. Verkkokoulutuksia tulee pilotoida Paikalliset koulutukset Ainoana nuorisovaltuustojen asiantuntijana liitolla on parhaat tiedota, taidot ja menetelmät nuorten vaikuttajaryhmien kehittämiseen.liitto tarjosi nuorisovaltuustojen ja paikallisten vaikuttajaryhmien tueksi paikallisia koulutuksia. Koulutukset jaettiin kolmen teeman mukaan: alkeet, välineitä vaikuttamiseen ja vaikuttamisen maailma. Koulutusten tiiviin teoriaosuuden lisäksi jokaiseen koulutukseen luotiin harjoituksia, joiden avulla opetettavat asiat oli entistä helpompi sisäistää. Paikallisina kouluttajina toimivat vapaaehtoiset nuoret, joilla on itsestään vaikuttajataustaa ja jotka oli koulutettu tehtäviinsä. Liitto järjesti kouluttajakoulutuksen ja , joiden aikana koulutettiin 14 uutta paikallista kouluttajaa. Yhteensä paikallisia kouluttajia liitolla vuonna 2017 oli 16. Toimintasuunnitelman 2017 Paikallisten koulutusten Vuoden 2017 huomiot toiminnan

14 14(34) 199 keskeisiä kirjauksia onnistumiset Liitto tarjosi räätälöityjä ja uudistettuja koulutuksia nuorisovaltuustoille. Koulutuksia markkinoitu tehokkaasti ja niitä on ostettu. Paikallisten kouluttajien kanssa tulee käydä yhteinen arviointi Paikallisia koulutuksia markkinoitiin nuorisovaltuutetuille, heidän ohjaajilleen sekä kunnille, ja niiden tilaamisprosessi oli tehty sujuvaksi. Liiton paikalliset koulutukset vastasivat mahdollisimman hyvin nuorisovaltuustojen toiveita ja tarpeita. Koulutuksia vetivät tehtävää varten koulutetut liiton toimijat, jolloin liitto tarjoaa koulutusta suoraan nuorilta nuorille. Liitto järjesti vuoden 2017 aikana täydennyshaun paikalliseksi kouluttajaksi uusille piireille ja kouluttajakoulutuksen valituille. Koulutuksia kehitettiin saadun palautteen pohjalta ja palautteet käsitellään vähintään vuosittain liittohallituksen kokouksessa. Liitto keräsi myös palautetta koulutuksista ja teki tarvittavia toimenpiteitä niiden pohjalta. Kouluttajat myös räätälöivät koulutuksia. Koulutusten ennakkokyselyt Liiton koulutuksia on pääsääntöisesti vetäneet liiton paikalliset kouluttajat ja liittohallitus. Koulutusta on siis tullut nuorilta nuorille. Kouluttajakoulutuksen järjestäminen keväällä ja syksyllä Koulutuksista kerätty palautteet ja niiden pohjalta tehty tarvittavia toimenpiteitä. Koulutuksia tulee pitää ajankohtaisina säännöllisellä päivittämisellä Koulutuksia tulee kääntää ruotsiksi resurssien sen mahdollistaessa Haun markkinointia kehitettävä ja jäseniä tulee rohkaista hakemaan kouluttajiksi Liitolle ei hakenut kouluttajia, jotka voisivat kouluttaa ruotsiksi. Kokonaispalautteen koostaminen paikallisista koulutuksista PAIKALLISET KOULUTUKSET OPASTAVAT NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAAN 200 A. ALKEET Nuorisovaltuustotoiminnan perusteet Kokous vaikuttamisen areenana B. VÄLINEITÄ VAIKUTTAMISEEN Vaikuttava tapahtuma Viesti ja vaikuta Vaikuttajaryhmä tekee ja toimii C. VAIKUTTAMISEN MAAILMA Kunnallinen vaikuttaminen Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Valtakunnalliset koulutukset Vuonna 2017 liitto järjesti kolme valtakunnallista koulutustapahtumaa: Aktiivipäivät ABC Haminassa aloitteleville nuorisovaltuutetuille, Aktiivipäivät HC Lempäälässä pitempään toimineille nuorisovaltuutetuille ja Aktiivipäivät PRO Helsingissä kokeneille nuorisovaltuutetuille. Näiden lisäksi liitto koulutti nuorisovaltuustojen ohjaajia ja niiden parissa työskenteleviä aikuisia. Koulutuksia järjestettiin ympäri Suomea alueellisen tasa-arvon varmistamiseksi ja ne olivat avoimia kaikille nuorille ikään, sukupuoleen, vakaumukseen, etniseen taustaan tai seksuaaliseen suuntautumiseen katsomatta. Aktiivipäivät ovat matalan kynnyksen tapahtumia ja päihteettömiä. Näiden lisäksi Aktiivipäivät edistivät terveellisiä elämäntapoja muun muassa ilmastolle vastuullisen kasvisruokapäivän tarjoamisella.

15 15(34) Toimintasuunnitelman 2017 keskeisiä kirjauksia Aktiivipäivät ABC Haminassa Valtakunnallisten koulutusten onnistumiset Mielenkiintoiset ja opettavaiset koulutukset Vuoden 2017 aikana liiton valtakunnallisiin koulutustapahtumiin osallistui 321 nuorta. Vuoden 2017 huomiot toiminnan Enemmän työpajoja ja yhdessä tekemistä (Teemana muuttuva nuorisovaltuusto, osallistujia 153) Aktiivipäivät HC&ABC Lempäälässä (Teemana maakuntauudistus, osallistujia 145, joista 27 ABC:lla) Aktiivipäivät PRO Helsingissä (Teemana Suomi100:n hengessä tulevaisuuden edustuksellinen demokratia, osallistujia 23) Koulutustapahtumien tavoitteena oli varmistaa nuorisovaltuutettujen osaaminen toimia nuorina vaikuttajina. Koulutustilaisuudet olivat nuvalaisten kohtaamispaikkoja, joilla oli suuri merkitys liiton jäsenten yhteishengen muodostumiselle sekä muulle liiton toiminnalle. Aktiivipäivät olivat matalan kynnyksen toimintaa, joissa tutustuttiin muihin nuorisovaltuutettuihin ympäri Suomea. Koulutuksia järjestettiin kattavasti ympäri Suomea niin, että kaikilla on mahdollisuus osallistua liiton järjestämiin koulutuksiin. Hyvin järjestetty ja positiviinen tapahtuma Yhdistetty HC&ABC-tapahtuma Ohjelma teeman mukaista Koulutuspolut onnistuivat tapahtumassa Osallistuminen HC:lle edellytti aiempaa osallistumista ABC:lle tai muutoin vastaavaa kokemusta. Mielenkiintoiset puhujat, jotka edustivat eri toimijoita Teema hyödyllinen ja ajankohtainen PRO:lle hakijat hyväksyttiin hakemuksesta. Koulutussisällöt koottu huomioiden nuorisovaltuutettujen eri aspektit Myös vertaisoppimisosiot ovat vakiintuneet liiton valtakunnallisilla tapahtumilla. Koulutustapahtumat ovat tähdänneet osallistujien motivoimiseen Osallistujamäärät ovat nousseet Aktiiveja markkinoitu niitä parhaiten palvelevin tavoin, vertaisoppimista ja ryhmätöitä on järjestetty. Valtakunnallisia koulutuksia järjestettäessä on huomioitu tapahtumapaikkakuntahaut ja tapahtumapaikkakuntien kierrot vuosittain. Haastetta tarjoavan koulutuksen lisääminen HC&ABC:n jaon hienosäätäminen Yhteisohjelman ja rinnakkaisuuksien kehittäminen Analyyttisemman ja koulutuksellisen osion lisääminen Vuoden 2017 tapahtumat olivat edelleen vahvasti Keski-Suomen alapuolelle keskittyneitä. Liiton tapahtumien lähtökohtana Haminassa järjestetty ABC oli ensimmäinen Kymenlaaksossa sijainnut liiton tapahtuma Palautteessa ei ole ilmentynyt

16 16(34) oli, että ne ovat avoimia kaikille nuorille ikään, sukupuoleen, vakaumukseen, etniseen taustaan tai seksuaaliseen suuntautumiseen katsomatta. Jäsenistölle tarjottiin aiempaa paremmat mahdollisuudet osallistua liiton valtakunnallisten koulutustapahtumien sisältöjen suunnitteluun. Liiton tapahtumat olivat päihteettömiä ja tukivat terveitä elintapoja. Ohjaajien koulutus (Teema: kuntalain ja tulevan maakuntalain tuomat muutokset sekä vaikuttamisen arjen käytäntöjen jakaminen) kiusaamis- tai syrjintätapauksia. Liitto noudatti tapahtumillaan yhdenvertaisuus- suunnitelmaa eikä hyväksynyt syrjintää. Avointen skypejen järjestäminen ennen tapahtumaa Piirien ja paikallisen nuorisovaltuuston kuuleminen suunnittelussa Ruokatarjouksia tehdessä terveet elintavat otettu huomioon. Päihteettömyydestä pidetty tiukasti kiinni ja ohjelmiin sisälletty jumppaa yms. Syksyllä järjestetty ohjaajien koulutus keräsi hyvää palautetta Loppusyksyn ohjaajien koulutuksessa vahvistettiin ohjaajien roolia nuorisovaltuustotoiminnan mahdollistajina Koulutusaiheita pitää miettiä tarkemmin ja tehdä niistä syventävempiä ja haastavempia ABC (27 osallistujaa) Osa ohjelmasta järjestettiin yhteistyössä Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliiton Jytyn kanssa Syksyn Aktiivipäivien osallistujien ikäjakauma HC (118 osallistujaa) vuotiaat: 14,8 % 14-vuotiaat: 33,3 % 15-vuotiaat: 18,5 % 16-vuotiaat:14,8 % 17-vuotiaat: 11,1 % 18-vuotiaat ->: 7,4 % 14-vuotiaat: 5,9 % 15-vuotiaat: 22 % 16-vuotiaat: 25,4 % 17-vuotiaat: 25,4 % 18-vuotiaat: 6,8 % 19-vuotiaat: 9,3 % 20-vuotiaat >: 5,1 % Jäsenyys Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton jäsenistö koostui liki yksinomaan nuorisolain määrittelemistä nuorista. Suurin osa toimijoista oli vuotiaita. Jäseninä toimi eri sosioekonomisista lähtökohdista sekä erilaisiin vähemmistöihin kuuluvia nuoria. Liitolla oli oma yhdenvertaisuussuunnitelma, joka oli ohjenuorana liiton toiminnalle. Jäsenten mielipide oli liitolle tärkeää myös vuonna Liitto toteutti puolivuosittain kaikille avoimen sähköisen jäsenkyselyn, jonka pohjalta toimintaa kehitettiin jo saman toimintavuoden aikana. Vuonna 2017

17 17(34) jäsenkyselyt olivat jaettu sektoreittain, keväällä kysely liittyi palvelusektorin teemoihin ja syksyllä piiri- ja edunvalvontasektorin teemoihin. Vuoden 2017 jäsenkyselyihin vastattiin 211 kertaa. Kevään jäsenkyselyssä vastanneista 79.4 %:n mielestä liiton tapahtumista oli helppo tai melko helppoa saada kavereita. Vuonna 2017 palkittiin liittokokouksessa marraskuussa myös ansioituneita nuorisovaltuustotoimijoita. Jäseniltä tulleiden esitysten perusteella vuoden 2017 nuorisovaltuustoksi valittiin Rovaniemen nuorisovaltuusto, vuoden nuorisovaltuutetuksi Anssi Moilanen Kouvolasta ja vuoden nuorisovaltuuston ohjaajaksi Anne Luiro Rovaniemeltä. Vuoden nuorisovaltuustoteoksi valittiin Turun nuorisovaltuuston jakama hankeraha nuorten projekteille. Toimintasuunnitelman 2017 keskeisiä kirjauksia Liitto toteutti puolivuosittain jäsenkyselyn, jonka pohjalta liiton toimintaa kehitettiin Jäsenpalvelut Jäsenyyden onnistumiset Toteutettu kaksi jäsenkyselyä, ensimmäinen keväällä keskittyen palvelusektoriin ja toinen syksyllä keskittyen piiri- ja edunvalvontasektorin teemoihin Vuoden 2017 huomiot toiminnan Liiton jäsenyys mahdollisti äänioikeuden liittokokouksessa, edullisemmat osallistumismaksut valtakunnallisiin koulutustapahtumiin, jäsentiedote E-Vaikutteen, sekä tunnukset materiaalipankki Vaikute.net -sivuille. Näiden lisäksi keväällä liitto tarjosi jäsenilleen mahdollisuuden Kuntalehden tilaamiseen jäsenhintaisena. Näiden lisäksi liitto valmisteli nuorisovaltuustotoimintaa tukevaa materiaalia, kuten nuvalaisen käsikirja sekä valvoi nuorisovaltuustojen etua valtakunnallisella tasolla. Liitto tarjosi aitiopaikan nuorisopolitiikkaan ja vaikuttamiseen. Liiton kautta jäsenten oli mahdollista kehittyä vaikuttajina ja saada käyttöönsä laajat verkostot. Liitto myös tuki nuorena vaikuttajana kasvamista tarjoamalla liiton jäsenille mahdollisuuksia edustaa liittoa erilaisissa tilaisuuksissa. Toimintasuunnitelman 2017 keskeisiä kirjauksia Liitto oli aktiivisesti yhteydessä jäsenistöönsä, Jäsenpalveluiden onnistumiset Liitto on aktiivisesti päivittänyt sosiaalista mediaa ja antanut kasvot liitolle. Liiton sosiaalisen median päivittämisen tason on noussut, varsinkin palkatun viestntäasiantuntijan kautta. Vuoden 2017 huomiot toiminnan Kuukausittainen viestintäsuunntelma tulee kehittää viestintäasiantuntijan rekrytoimisen myötä Viestintään keskityttiin enemmän tapahtumien lähestyessä. Järjesti matalan kynnyksen sähköisiä kyselyitä ja muita osallistamisen tapoja, joita hyödyntämällä jäsenistöllä oli mahdollisuus neuvoa liittojohtoa. E-vaikutetta on tehty ja lähetetty. Jäsenkyselyt ja tapahtumapalautteiden "vapaa sana"-osiot. Aktiiveilla järjestetty liittohallituksen avoimet kokoukset ja kyselytunnit Piiri- ja jäsenistöskypet Kehitettävä muita sähköisiä kyselyitä kuin jäsenkyselyt

18 18(34) Selvitti mahdollisuuksia tarjota lisää jäsenetuja, Jäsenyys ja jäsenpalvelut koostettu asiakirjaksi Jäsenetuja tulee selvittää laajemmin Jäsenhankinta ja -markkinointi Jäsenistölle kokeiltu jäsenyystuotteita, kuten esimerkiksi nuvareppuja Vuoden 2017 loppuessa liitto oli kasvattanut jäsenmääräänsä liki viidelläsadalla henkilöllä. Jäsenmäärää kasvatettiin kuntakontaktoinnilla, koulutuksilla, aktiivisella ja tavoittavalla tiedotuksella. Liiton jatkuvavana tavoitteena on, että jokainen nuorisovaltuustettu tulee oleman liiton jäsen. Jäsenyyden tuomat hyödyt olivat osa nuorisovaltuuston lakisääteisiä toimintaedellytyksiä, joten kuntien oli perusteltua kustantaa nuorisovaltuutettujen jäsenmaksut. Toimintasuunnitelman 2017 keskeisiä kirjauksia Liiton jäsenmäärää kasvatettiin kuntakontaktoinneilla, koulutuksilla, aktiivisella ja kohderyhmät tavoittavalla tiedotuksella, jäsenhankintakilpailuilla ja kehitettävillä jäseneduilla. Jäsenmarkkinoinnissa liitto keskitti erityistä huomiota niihin maantieteellisiin alueisiin, joissa nuorisovaltuustotoiminta on valtakunnallisesti verrattuna heikkoa tai liiton jäseniä on vähän. Liitto markkinoi syitä, miksi olla liiton jäsen ja osallistua toimintaan. Laati ja hyväksyi erillisen kuukausikohtaisen suunnitelman eri jäsenetujen ja -alennusten sekä haastekampanjoiden markkinoimiseksi, Lähetti jokaiselle nuorisovaltuutetulle sekä aina uusille nuorisovaltuutetuille sähköisen tietopaketin nuvatoiminnasta, liitosta ja vaikuttamistyöstä. 5. Johtosektori Jäsenhankinnan ja - markkinoimisen onnistumiset Liiton jäsenmäärä kasvanut voimaanastuneen kuntalain ja kuntakontaktoinnin myötä. Liitolle on palkattu myös viestintäasiantuntija, joka hoitaa markkinointia. Onnistunutta PeVaVamarkkinointia on toteutettu ja koulutuksia on myyty paljon. Kuntakontaktoinnit ja piirit ovat olleet myös tärkeässä roolissa. Vuoden 2017 huomiot toiminnan Syksyn toinen kuntakontaktointi koettiin tarpeettomaksi Alueiden, joissa jäseniä on vähemmän, tulee kartoittaa laajemmin. Tehokkaaseen ja keskitettyyn jäsenmarkkinointiin tulee panostaa Tulee toteuttaa jatkossa Tietopaketti koettu tärkeäksi uusien nuorisovaltuutettujen tavoittamiseksi Vuoden 2017 vahvistettiin liiton johtamista luomalla toimintaan aiempaa selkeämmin kolmas sektori, johtosektori. Sektorin tärkeimpiä tehtäviä olivat strateginen johtaminen, toimintaedellytysten varmistaminen, toiminnan suunnittelu ja arviointi, liiton päätöksenteon mahdollistaminen, valtakunnallinen edunvalvonta sekä liiton hallinto ja talous. Johtosektoria johti puheenjohtaja Kimi Uosukainen ja sen avaintyöntekijänä toimi pääsihteeri.

19 19(34) Johtosektorin toiminta koostui monista vuodesta toiseen jatkuvista tehtävistä, jotka ovat tärkeitä liiton perustoiminnalle. Näiden lisäksi erityisesti vuonna 2018 vietettävän 20-vuotisjuhlavuoden suunnittelu, juhlaliittokokouksen järjestäminen, puheenjohtajisto- ja liittohallitusseminaarit sekä strategisen johtamisen menetelmien kehittäminen olivat erityisiä onnistumisia toimintavuoden aikana Strategia vuoden 2017 toiminnassa Liittokokous 2016 hyväksyi liiton historian toisen viisivuotisstrategian ohjaamaan liiton toimintaa vuosina Liitto aloitti vuoden 2017 aikana strategian jalkauttamisen sen kaikille hallinnon tasoille. Liittohallitus hyväksyi strategisen johtamisen vuosikellon, puolivuosittain tarkasteltavat strategiamittarit sekä uuden toiminnansuunnitteluprosessin, jotta strategia huomioidaan kaikessa liiton toiminnassa. Toimintasuunnitelman 2017 keskeisiä kirjauksia Liitto jalkautti uuden strategian sen kaikille hallinnontasoille Strategian arvioimista varten valmistettiin mittarit, jotta strategian seuranta voitiin aloittaa välittömästi Päätöksenteko Liittokokous Stategian seuraamisen onnistumiset Liitto on aktiivisesti ja poikkileikkaavasti jalkauttanut strategiaansa kaikkeen lliiton toimintaan. Liiton pääasiallinen toiminta pohjautuu strategian toteuttamiseen. Strategian mittarit on laadittu ja niitä on käytetty painopisteiden arviointiin Vuoden 2017 huomiot toiminnan Liitossa nuoret toimivat päätöksentekijöinä. Liiton ylintä päätösvaltaa käyttää liiton vuosittain kokoontuva liittokokous. Liittokokous linjaa liiton toimintasuunnitelman, tavoiteohjelman ja talousarvion seuraavalle vuodelle ja valitsee liitolle liittohallituksen, jonka tehtävänä on toteuttaa liiton strategiaa, tavoiteohjelmaa ja toimintasuunnitelmaa. Helsingissä järjestettyyn liittokokoukseen osallistui 160 nuorta. Vuonna 2017 liiton XX liittokokous järjestettiin Helsingissä Kuntatalolla Liittokokousta oli myös mahdollista seurata livelähetyksenä verkossa. Liittokokouksessa valittiin vuoden 2018 liittohallitus sekä päätettiin muista sääntö- ja lakimääräisistä asioista. Liitolle jäsenistölle avoin liittokokousta valmisteleva Asiakirjalämpiö järjestettiin Helsingissä , johon osallistui parisenkymmentä liiton jäsentä. Liittokokoukseen osallistui 160 nuorta sekä tarkkailijoita ja vierailijoita. Kokouksen puheenjohtajana toimi liiton entinen varapuheenjohtaja Satu Tuomikorpi ja varapuheenjohtajana liiton entinen puheenjohtaja Senni Raunio. Liittokokous toimi liiton 20-vuotisjuhlavuoden aloituksena ja osana liittokokousviikonloppua järjestettiin juhlaseminaari yhteistyössä liiton alumniyhdistyksen kanssa. Juhlaseminaarin alumnien juhlapuheen sekä liiton toiminnan kasvua esittelevän paneelikeskustelun jälkeen liittokokousedustajilla oli mahdollisuus tavata liiton alumnitoimijoita eri vuosikymmeniltä. Lisäksi liittokokouksessa oli myös juhlanäyttely vanhojen Vaikute-jäsenlehtien kansista. Liittokokous järjestettiin yhteistyössä Kuntaliiton kanssa.

20 20(34) Toimintasuunnitelman 2017 keskeisiä kirjauksia Liittokokouspaikkaa valittaessa huomioitiin alueellinen yhdenvertaisuus liiton tapahtumien osalta. Liittokokous järjestettiin liittohallituksen määräämänä ajankohtana marraskuussa. Päivitti toiminnansuunnitteluprosessinsa ja järjesti jäsenistölleen *tilaisuuden osallistua liittokokouksen asiakirjojen valmisteluun esimerkiksi Asiakirjalämpiössä. Liittohallitus Liittokokouksen onnistumiset Liittohallitus on hyväksynyt tapahtumapaikkakuntien valintaohjeen, jossa tapahtumapaikkakunnat kiertävät maakunnittain. Liittokokouksen XX järjestäminen Kuntatalolla Juhlavuoden aloittaneen seminaarin yhdistäminen liittokokoukseen Asiakirjalämpiön järjestäminen Toimintasuunnitelma- luonnos oli myös jäsenten avoimena kommentointina. Toimintasuunnitelmaprosessin ja uuden tosu-pohjan tekeminen Puheenvuoroja liittokokouksessa käytettiin yhteensä 90 kappaletta. Eri puhujia oli yhteensä 36 henkeä. Vuoden 2017 huomiot toiminnan Tavoiteohjelmaa ei tehty yhteistyössä jäseistön kanssa. Avoimen kommentoinnin ja skypen lisääminen tavoiteohjelman tekemiseen. Suomen Nuorisovaltuustojen Liitolle valitaan vuosittain liittohallitus. Liittohallitukseen kuuluivat liittokokouksessa 2016 valitut puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa sekä neljä hallituksen jäsentä. Liittohallitus on vapaaehtoisuuteen perustuva työhallitus, jonka kaikilla jäsenillä on omat vastuualueet ja he työskentelevät hallituksen kokousten välillä. Liittohallituksen kokouksia on noin joka toinen kuukausi. Liittohallitus työskenteli aktiivisesti koko toimintavuoden ajan. Liittohallituksen vastuunjako päätettiin hallituksen ensimmäisessä kokouksessa Helsingissä, ja sitä tarkastettiin Vuonna 2017 liittohallitus kokousti yhteensä 14 kertaa, joista kaksi liittohallituksen kokousta järjestettiin kaikille jäsenille avoimina valtakunnallisten tapahtumien yhteydessä. Lisäksi liittohallitus kokoontui erilaisiin vapaamuotoisiin tapaamisiin sekä kasvotusten että sähköisesti. Vuonna 2017 liittohallituksen toimintaa kehitettiin vahvistamalla hallituksen sisäisten sektorien työskentelyä, kehittämällä hallituksen kokouksia edeltäviä aamukouluja sekä lisäämällä puheenjohtajiston ja liittohallituksen seminaarimuotoista työskentelyä. Toimintasuunnitelman 2017 keskeisiä kirjauksia Hallitus viestii toiminnastaan jäsenille liiton viestintäkanavien avulla. Liittohallituksen onnistumiset Liiton sosiaalisessa mediassa on hyvin päivitetty liittohallituksen menoista. Kokoustiedotteita ja e-vaikutteita on myös lähetetty kuukausittain. Vuoden 2017 huomiot toiminnan Hallituksen valtakunnallinen edunvalvontaviestintä

21 21(34) Liittohallituksen jäsenet vuonna 2017: Kimi Uosukainen, puheenjohtaja Robin Korhonen, 1. varapuheenjohtaja Joonas Paavilainen, 2. varapuheenjohtaja Mari Humalajoki, piirivastaava Robert Tammi, koulutusvastaava (jäsenyysvastaavana ) Emilia Stolt, nuvatukivastaava (erosi liittohallituksesta ) Heli Virtanen, koulutusvastaava (erosi liittohallituksesta ) Liittohallituksen jäsenten läsnäolot vuonna 2017: Uosukainen Korhonen Paavilainen Humalajoki Tammi Virtanen Stolt LIHA 1/17 X X X X X X X IK X - X X - X X TSTO X X X LIHA 2/17 X X X X X X X TSTO 2.3. X X X X LIHA 3/17 X X X - X X X LIHA 4/17 X X X - X X X AK 5/17 O X O X X X X SEM X X O O X O X LIHA 5/17 X X X X X X X AK 6/17 X - X X - - X LIHA 6/17 X - X X - O O IK X - X X - - LIHA 7/17 X X X X - X AK 8/17 X X X X - - LIHA 8/17 X X X X - - TSTO 5.9. X X TSTO 8.9. X X AK 9/17 X X X X X LIHA 9/17 X X X X X LIHA 10/17 X X X X X LIHA 11/17 X X X X X LIHA 12/17 X X X - X

22 22(34) LIHA 13/17 X X X O X AK 14/17 X O X O X LIHA 14/17 X X X X X Yhteensä 22/22 19/24 24/24 21/24 17/24 10/11 11/15 AK = liittohallituksen aamukoulu, IK = liittohallituksen sähköinen iltakoulu, LIHA = liittohallituksen kokous, SEM = liittohallituksen toiminnansuunnitteluseminaari, TSTO = sektorin toimistopäivä X = on ollut paikalla, O = on tullut myöhässä ja/tai lähtenyt ajoissa, - = ei ole osallistunut Puheenjohtajisto Liitolla on puheenjohtajisto, joka koostuu liiton puheenjohtajasta ja kahdesta varapuheenjohtajasta. Puheenjohtajiston tehtävänä on toimeenpanna liittohallituksen päätöksiä, valmistella asioita liittohallituksen päätettäväksi, tukea liiton puheenjohtajaa edunvalvonnassa sekä koordinoida hallituksen jäsenten ja toimihenkilöiden toimintaa. Puheenjohtajisto kokoustaa tarpeen vaatiessa, noin kerran kuukaudessa. Puheenjohtajistolle varattiin myös tarpeen mukaan mahdollisuus työskennellä liiton toimistolla. Liiton puheenjohtaja työskenteli vuonna 2017 liiton toimistolla täysipäiväisesti ja hänelle maksettiin kuukausittaista palkkiota. 2. varapuheenjohtaja työskenteli maalis- toukokuun 2017 puolipäiväisenä palkkiollisena luottamushenkilönä vastaten liiton maakuntarundista luottamushenkilöprojektina. Puheenjohtajisto kokoontui vuoden 2017 aikana yhteensä 11 kertaa. Puheenjohtajiston kokoukset pidettiin 11.1., 16.2., 8.3., 26.4., , 5.7., 17.8., 12.9., 3.10., ja Kokousten lisäksi puheenjohtajisto kokoontui puheenjohtajiston seminaareihin ja ja piti epävirallisia tapaamisia ja neuvotteluja. Puheenjohtajisto koordinoi liittohallituksen toimintaa tiiviisti läpi koko toimintavuoden, erityisesti loppukesän ja alkusyksyn viikottaisilla neuvotteluilla. Virallisissa puheenjohtajiston kokouksissa valmisteltiin hallituksen kokouksiin tulevia asioita, tehtiin puheenjohtajiston päätösvaltaan kuuluvia päätöksiä ja yhteensovitettiin liiton toimintaa. Puheenjohtajiston jäsenet: Kimi Uosukainen Lahtelainen Kimi Uosukainen toimi liiton puheenjohtajana toista vuotta. Vuonna 2017 Uosukainen vastasi liiton edunvalvontatyön ja strategisesta johtamisesta sekä liiton edustamisesta. Aiemmin hän on vastannut liiton strategiatyöstä ja toiminut mm. liiton varapuheenjohtajana vuonna 2015 edunvalvontasektorilla. Robin Korhonen Loviisassa asuva Robin Korhonen toimi liiton palvelusektorin varapuheenjohtajana toista vuotta. Sektorin johtamisen lisäksi Korhonen vastasi vuoden 2017 aikana sähköisten koulutusten pilotoinnista ja Vaikute.netin uudistamisesta. Vuonna 2015 hän toimi liittohallituksen koulutusvastaavana. Joonas Paavilainen

23 23(34) Lappeenrantalainen Joonas Paavilainen toimi liiton piiri- ja edunvalvontasektorin varapuheenjohtajana. Sektorin johtamisen lisäksi Paavilainen vastasi vuoden 2017 aikana Maakuntarundi-edunvalvontakiertueen koordinoimisesta ja nuvalaisen käsikirjan tuottamisesta. Aiempaa kokemusta piiri- ja edunvalvontasektorista hänellä oli toimiessaan vuonna 2016 piirivastaavana ja 2015 Kaakkois-Suomen piirin puheenjohtajana. Piirineuvosto Liiton ja piirien yhteistyöelimenä toimi piirineuvosto, jossa ovat edustettuina jokaisen piirin puheenjohtajat. Piirineuvoston puheenjohtaja valittiin piirineuvoston jäsenten keskuudesta piirineuvoston ensimmäisessä kokouksessa Vuonna 2017 piirineuvoston puheenjohtajana toimi Sami Salminen Hämeen piiristä. Piirineuvosto toimi piirijärjestöjen edustajana liiton organisaatiossa ja osallistui liiton toimintaan ja kehittymiseen muun muassa osallistumalla liiton ja piirien yhteistoiminnan selkeyttämiseen. Piiritoimintaa kokoontui neljä kertaa vuodessa kehittämään liiton ja piirien välistä yhteistyötä ja toimintaa. Piirineuvosto kokoontui vuonna , , ja Piirineuvoston kokouksiin oli mahdollista osallistua myös etäyhteyden välityksellä. Piirineuvoston jäsenten tietotaitoa ja motivaatiota ylläpidettiin kesäkuussa Tampereella järjestetyssä ensimmäisessä piirineuvoston kesäseminaarissa, johon osallistui piirien puheenjohtajistot. Vuoden 2017 piirineuvoston kehittäminen, seminaareja ja piirineuvoston aamukouluja kehittämällä, tähtäsi piirineuvoston kokonaiskehittämisen käynnistämiseen. Toimiva piirineuvosto palvelee parhaiten liittoa ja sen piirijärjestöjä sekä toimii niiden välisenä linkkinä. Toimintasuunnitelman 2017 keskeisiä kirjauksia Vuonna 2017 piirineuvosto tuki ja koordinoi piirien välistä yhteistyötä Liitto lisäsi avoimuutta omasta toiminnastaan tiedottamalla piirineuvostoa säännöllisesti. Piirineuvoston onnistumiset Kesäseminaarissa piirien väliseen yhteistyöhön tähdännyttä ohjelmaa Piirien ajankohtaisen tilanteen päivittäminen jokaisessa piirineuvoston kokouksessa Piirikirjeet, piirien puheenjohtajien keskusteluryhmä ja matalan keskustelukynnyksen ylläpito Piirineuvoston jäsenet 2017 (suluissa varsinaisen edustajan varajäsen): Hämeen piiri: Kaakkois-Suomen piiri: Lapin piiri: Lounais-Suomen piiri: Pirkanmaan piiri: Pohjanmaan piiri: Pohjois-Suomen piiri: Savo-Karjalan piiri: Sisä-Suomen piiri: Uudenmaan piiri: 5.3. Valtakunnallinen edunvalvonta Vuoden 2017 huomiot toiminnan Piirineuvoston kehittämisen jatkaminen seuraavana vuonna Piirineuvoston kokouksiin liittyvä yhteydenpito ja toteutus aloitetaan ajoissa Sami Salminen (Anri Liikamaa) Henna Rämä (Marko Taipale) Kaisa Alaräisänen (1/2017) ja Elina Kuula (Titi Ollila) Maija Maunu (Alina Heywood) Jirka Haume (Matias Mäkiranta) Noora Lind (Aisha Benahmed) Heta Myllymäki (Petteri Strömberg) Joonas Pitkänen (Katja Mononen) Janita Silmäri (Salla Kontro) Kia Koskelin (Veera Ålander)

24 24(34) Liiton valtakunnallinen edunvalvonta jakautui jatkuvaan valtakunnalliseen edunvalvontaan sekä vuosittain vaihtuviin ajankohtaisiin painopisteisiin. Jatkuva valtakunnallinen edunvalvonta piti sisällään liiton edustamista erilaisissa valtionhallinnon ja järjestökentän yhteyksissä sekä yhteiskunnallisiin asioihin reagoimista. Liitto pyrki jatkuvasti lisäämään ja vahvistamaan nuorten osallisuutta valtakunnallisilla keskustelufoorumeilla, kuten ministeriötason lainsäädäntötyössä. Keskeisiä vaikuttamisen tapoja olivat erilaiset edunvalvontatapaamiset yhteiskunnallisten vaikuttajien kanssa. Toimintavuoden aikana tavattiin mm. eduskunnan puhemies, kunta- ja uudistusministeri, oikeusministeri, eduskunnan sivistysvaliokunta, maakuntajohtajia, maakuntahallitusten puheenjohtajia, kunnanjohtajia ja kansanedustajia. Liiton edunvalvonnallinen painoarvo oli vahvistunut vuoden 2017 aikana. Tämä näkyy siinä, että liitto on ollut kuultavana valiokunnissa ja lainsäädäntötyöryhmissä aiempaa useammin. Liitto tunnustetaan aiempaa laajemmin nuorten osallisuuden asiantuntijana, mikä oli liiton strateginen tavoite. Liitto toimi vuoden aikana myös erilaisissa asiantuntijatyöryhmissä ja toimielimissä (mm. valtion nuorisoasianneuvottelukunta, lapsiasiainneuvottelukunta, osallisuuden vahvistajat -verkosto, kuntademokratiaverkosto, Kuntavaalien huoneentaulu -työryhmä, sekä Allianssin hallitus ja ryhmät). Lisäksi liitto osallistui aktiivisesti myös erilaisten osallisuus-, demokratia- ja vaikuttamisaiheisten verkostojen toimintaan kuten esimerkiksi Osallisuusosaamiskeskus-työryhmän työskentelyyn. Toimintasuunnitelman 2017 keskeisiä kirjauksia Jatkuva valtakunnallinen edunvalvonta piti sisällään yhteiskunnallisiin asioihin reagoimista. Ajankohtaiset painopisteet huomioidakseen liitolle laadittiin erilliset vaikuttamissuunnitelmat, jotka liittohallitus hyväksyi. Liitto pyrki jatkuvasti lisäämään ja vahvistamaan nuorten osallisuutta valtakunnallisilla keskustelufoorumeilla, kuten ministeriötason lainsäädäntötyössä. Liitto piti aktiivisesti yhteyttä Kuntaliittoon, valtiovarainministeriöön, opetus- ja kulttuuriministeriöön, sekä muihin eri ministeriöihin. Liitto perehtyi lakiesityksiin ja seurasi kuntien ja maakuntien tehtävien muutosprosesseja. Liitto toteutti edunvalvontaseminaareja. Valtakunnallisen edunvalvonnan onnistumiset Ruuti-kannanottoon saatiin näkyvyyttä Someaktiivisuus on ollut hyvää. Luotiin pohjat vaikuttamissuunnitelmille Huipputapaamisen järjestäminen Tulevaisuuden kunta - valmistelijoiden tapaaminen, OM:n rikoksentorjuntayksikön tapaaminen ja maakuntauudistukseen liittyvä edunvalvonta VM:ssä Yhteistyötä on jatkettu ja OM:n kanssa on saatu suhteita tiivistettyä Hanketta on edistetty pilottimaakunnilla ja se edistyi hyvin Viiden edunvalvontaseminaarin järjestäminen maakuntarundin yhteydessä Vuoden 2017 huomiot toiminnan Edunvalvontakatsauksia tulee olla lisää ja säännöllisesti Vaikuttamissuunnitelmien tarkastelu ja niiden toteutuminen Yhteistyön jatkaminen ministeriöihin ja heidän lainsäädäntötyössä Välien tiivistäminen mainittujen tahojen kanssa Liitto otti kantaa ajankohtaisiin nuorisovaltuustoja, nuorten Allianssin kanssa toteutettiin syksyllä 2017 Nuorten maakunnallisen osallisuuden edistämiskiertue Ruuti-kannanotto ja siihen liittynyt keskustelutilaisuus

25 25(34) osallisuutta ja nuoria koskeviin asioihin. Kannanotot kuntalain siirtymäkauden umpeutuessa Liitto toimi vuoden aikana erilaisissa asiantuntijatyöryhmissä ja toimielimissä. Liitto osallistui aktiivisesti myös erilaisten osallisuus-, demokratia- ja vaikuttamisaiheisten verkostojen toimintaan sekä osaltaan pyrki koordinoimaan niitä Huipputapaaminen Aktiivinen toimiminen asiantuntijatyöryhmissä ja toimielimissä Yhteistyö Opinkirjon ja Nuorten parlamentin kanssa Liitto järjesti valtakunnallisen Nuorten vaikuttajien Huipputapaamisen nuorisovaltuustojen puheenjohtajille Tapahtumaan osallistui 120 nuorta nuorisovaltuuston edustajaa. Valtion Nuorisoneuvoston kanssa yhteistyössä järjestetyssä Huipputapaamisessa nuoret pääsivät arvioimaan Sipilän hallituksen kärkihankkeita ja pohtimaan satavuotiaan Suomen tulevaisuuden näkymiä. Tapahtuma oli ainutlaatuinen valtionhallinnon nuorten osallistamiskonsepti, josta saatiin paljon hyvää palautetta. Vuoden 2017 Huipputapaamisen taustateemana oli Suomi100-juhlavuosi, ja tapahtuma myös päättyi juhlallisesti eduskunnan puhemiehen Maria Lohelan vastaanottoon Pikkuparlamentissa. Huipputapaamisessa 120 nuorta pääsivät arvioimaan Sipilän hallituksen kärkihankkeita ja pohtimaan satavuotiaan Suomen tulevaisuuden näkymiä. Huipputapaamisen tuloksista koostettua raporttia hyödynnettiin sekä valtion nuorisoneuvoston työssä että liiton omassa edunvalvonnassa. Huipputapaamisen tuloksista on koostettu liiton ja Nuoran yhteinen esite ja tuloksia hyödynnetään liiton edunvalvonnassa ja toiminnan teemojen suunnittelussa. Muun muassa SuomiAreenalle 2017 toteutettiin vaikuttamismateriaalia yhdistäen Nuorisobarometrin tuloksia ja Huipputapaamisen niihin antamia ratkaisuja. Toimintasuunnitelman 2017 keskeisiä kirjauksia Liitto järjesti valtakunnallisen Huipputapaamisen nuorisovaltuustojen puheenjohtajille yhdessä valtionhallinnon kanssa. Huipputapaamisen aihe sekä tarve järjestämiselle syntyi valtionhallinnon tarpeesta kuulla nuoria valtakunnan päätöksenteossa tai lainvalmistelussa. Liitto huolehti nuorten äänen kuulumisesta päätöksenteossa, joka koskettaa heitä joko suoraan taikka välillisesti. Jatkoi Huipputapaamisen Huipputapaamisen onnistumiset Huipputapaaminen järjestetty ja tapahtuma sai hyvän palautteen Raportista kootun edunvalvontamateriaalin tuottaminen ja jakaminen muun muassa SuomiAreenalla Vuoden 2017 huomiot toiminnan 3. huipputapaamisen järjestäminen ja yhteistyökuvioiden suunnittelu ajoissa

26 26(34) vakiinnuttamista vuosittaiseksi perinteeksi, joka järjestetään yhteistyössä valtionhallinnon kanssa, Liiton edunvalvonnan kehittäminen Maakuntauudistus ja tulevaisuuden kunta Liitto jatkoi maakuntauudistukseen ja tulevaisuuden kunta -työhön osallistumista vuoden 2017 aikana. Liitto aloitti erityisavutuksella toteutetun Maakunnallisten nuorisovaltuustojen perustamis- ja kehittämishankkeen kolmen pilottimaakunnan, Kanta-Hämeen, Pohjois-Karjalan ja Uudenmaan kanssa. Nuorien tietämystä maakuntauudistuksesta ja tulevaisuuden kunnasta edistettiin keväällä Maakuntarundin yhteydessä järjestetyissä viidessä edunvalvontaseminaarissa sekä niihin liittyvissä tapaamisissa. Lisäksi valtakunnallisessa edunvalvonnassa liitto on ollut mukana lausumassa maakuntalain uudistamisesta. Liitto jatkoi yhteistyötä kunta- ja uudistusministerin, valtiovarainministeriön, Kuntaliiton ja muiden yhteistyökumppanien kanssa ja toi nuorten äänen aidosti maakuntauudistuksen ja tulevaisuuden kunnan kehittämiseen. Liitto sote- ja maakuntauudistukseen vaikuttaminen olivat syksyn Aktiivipäivien teemana, milloin liitto koulutti nuorisovaltuutettuja aiheista. Toimintavuoden aikana liitto järjesti itse sekä osallistui sisällöntuottajana lukuisiin maakuntia ja tulevaisuuden kuntaa koskeviin tilaisuuksiin, muun muassa oman paneelikeskustelun SuomiAreenassa ja tietoiskun Kuntamarkkinoilla. Toimintasuunnitelman 2017 keskeisiä kirjauksia Liitto kartoitti tällä hetkellä toimivien maakunnallisten nuorisovaltuustojen tai maakunnallisten yhteistyöverkostojen tilaa osana maakuntauudistusta ja maakunnallisten nuorisovaltuustojen perustamista Liitto osallistui seminaareihin ja tilaisuuksiin, joissa maakuntauudistusta ja tulevaisuuden kuntaa käsiteltiin. Valmistautui tammikuulle 2018 suunniteltuihin maakuntavaaleihin suunnittelemalla maakuntavaalikampanjan. Kampanjassa hyödynnetään kuntavaalikampanjan onnistumisia Maakuntauudistuksen ja tulevaisuuden kunnan onnistumiset Maakuntarundin aikana kartoitettiin Toteutettu osana hanketta, erityisesti valituissa maakunnissa Osallistuminen Suomi100- tapahtumaan, MaNu-oppaan seminaariin ja Kuntaliiton tilaisuuksiin Maakuntavaalikampanja kirjattu toimintasuunnitelmaan 2018 Maakuntarundi Mini-Huippikset ympäri Suomea Vuoden 2017 huomiot toiminnan Maakunnallisten nuorisovaltuustojen ja maakuntauudistuksen seuraaminen ja osallistuminen Vaalikampanjoiden raportointia on kehitettävä (myöhemmin liitto) järjesti huhti-kesäkuussa 2017 edunvalvontakiertueen Nuorten vaikuttajien maakuntarundin kuuden maakunnan eli Satakunnan, Uudenmaan, Etelä-Karjalan, Lapin, Keski-Suomen ja Pohjois-Savon alueilla. Kiertueen tavoitteena olivat nuorisovaltuustojen osallistaminen nuorten maakunnan suunniteluun, tietoisuuden lisääminen maakuntauudistuksesta ja maakuntavaaleista sekä materiaalin kerääminen liiton edunvalvontatyöhön.

27 27(34) Maakuntarundi tavoitti noin kuukauden aikana 40 kuntaa kuuden maakunnan alueella. Viranhaltijoita tavoitettiin noin sata henkilöä ja nuoria 65 henkeä. Työpajoista saatiin työskentelyn tuloksia kolmenkymmenen A3:n verran. Kiertue koostui viiden maakunnan alueella järjestettävistä kuntatapaamisista ja nuorten vaikuttajien tapaamista. Kiertue tavoitti kolmen viikon aikana noin 40 kuntaa ja nuorisovaltuustoa. Kiertue kiersi maakunnissa alla olevan aikataulun mukaisesti, suluissa yhteistyökumppani: Satakunta (Satakuntaliitto) Uusimaa (Uudenmaan liitto) Etelä-Karjala (Etelä-Karjalan liitto) Lappi (Lapin liitto) Keski-Suomi ja (Keski-Suomen liitto) Pohjois-Savo (Pohjois-Savon liitto) Kuntavierailuissa liitto tapasi kuntien viranhaltijoita ja nuorisovaltuutettuja ja keskusteli kuntien muuttuvasta roolista maakuntauudistuksen ja uuden kuntalain myötä sekä nuorten kuulemisen järjestämisestä. Kuntavierailujen pohjalta liitto kartoitti Suomen nuorisovaltuustojen tilannetta viikkoja ennen kuntalain siirtymäajan umpeutumista ja nuorisovaltuustojen lopullista kirjaamista kuntalakiin. Kuntavierailujen asialista on kuvattu liitteissä. Nuorten vaikuttajien tapaamiset olivat seminaareja, joihin oli kutsuttu kunnan nuoret vaikuttajat. Tapaamisissa keskusteltiin maakuntauudistuksesta, joihin maakuntaliitoilta oli tilattu alueellista näkökulmaa alustuksen verran sekä liiton maakunnallisten nuorisovaltuustojen kehittämishankkeesta. Lopuksi nuoret vaikuttajat pääsivät itse ideoimaan unelmien nuorisovaltuustoja ja etsimään ratkaisuja maakunnan nuorille tärkeisiin aiheisiin korjauslistat-työpajojen kautta, jotka liittyivät liiton ja Valtion nuorisoneuvoston järjestämän Huipputapaamisen työpajojen teemoihin sekä maakuntauudistuksessa nuorille tärkeisiin aiheisiin. Kiertueen ansiosta liiton yhteistyö maakuntien liittoihin syventyi ja loi uusia mahdollisuuksia toukokuussa käynnistynyttä maakunnallisten nuorisovaltuustojen kehittämishanketta varten. Maakuntien korjauslistojen mukaan nuoret pitävät maakunnissa kaikkein tärkeimpänä palveluiden helppoa saatavuutta, työ- ja koulutusmahdollisuuksien turvaamista sekä koulu- ja mielenterveyspalveluiden matalaa kynnystä.