Hirvinevan tuulipuisto

Transkriptio

1 TM VOIMA HIRVINEVA OY Hirvinevan tuulipuisto 5/2/2018 TMV Service Oy 1

2 HANKETIEDOT Kehittäjä TM Voima OY / TM Voima Hirvineva Oy Tavoitteena rakentaa Ylivieskaan Hirvinevalle 4 tuulivoimalaa. Tavoitteena on, että voimalaitosten rakentaminen voitaisiin aloittaa aikana Voimalaitokset liitetään sähköverkkoon 35 kv maakaapelilla, ilmajohtoja ei rakenneta. Liitäntä valtakunnan verkkoon tapahtuu Fingrid Oyj Uusnivalan 400/110 kv sähköasemalla. Voimalaitoksen tornin korkeus n.155m Voimalaitosten siipien halkaisija n. 150m Voimalaitoksen teho 3,0 MW 5,0 MW (puiston kokonaisteho ei ylitä 30 MW) May 2, 2018 TMV Service Oy 2

3 TM VOIMA HIRVINEVA OY / TMV YHTIÖT TM Voima Oy perustettiin elokuussa Hirvinevan hankekehittäjänä toimii TM Voima Hirvineva Oy. TM Voima Hirvineva Oy on TM Voima Oy 100% omistama tytäryhtiö. Tytäryhtiö vastaa hankkeen osalta kehittämisestä ja mahdollisesti yhtiö tulee toimimaan myös energiantuotantoyhtiönä. Yhtiön kotipaikka on Ylivieska. TMV yhtiöissä on erilliset palveluyhtiöt TMV Service Oy, TMV Line sekä TMV Power Oü, jotka tarjoavat 110 kv sähköasemien, 110 kv voimajohtojen sekä tuulipuistojen infran suunnittelu-, rakentamis- ja kunnossapitopalveluita. TMV yhtiöiden henkilöstömäärä on reilut 30 henkilöä ja liikevaihto lähes 10 miljoonaa euroa. Tavoitteena on, että Hirvinevan tuulipuiston rakennustöiden johtamisesta vastaa TMV Service Oy, joka on Ylivieskassa toimiva palveluyhtiö. TMV Service Oy

4 Referenssit perustustyöt TMV Service Oy

5 Referenssit sähköasemat ja keskijännitekaapelointi TMV Service Oy

6 HIRVINEVAN TUULIPUISTO PROJEKTIORGANISAATIO Projektijohto Asiantuntijatehtävät, voimalaitosten valinta Vuokrasopimukset, tiekäyttösopimukset Verkkoliitäntä, kaapelireittien selvittäminen Kim Tahkoniemi, Jorma Kivi Olli Malkamäki, Jukka Roponen Asta Piippo Kaavoitussuunnittelu FCG Tekniikka ja Suunnittelu Oy Luontoselvitykset FCG Tekniikka ja Suunnittelu Oy Meluanalyysit FCG Tekniikka ja Suunnittelu Oy / Empower Oy Rakennuslupa dokumentaatio FCG Tekniikka ja Suunnittelu Oy Puusto- yms. korvausasiat Metsähoitoyhdistys TMV Service Oy

7 Kuntatalous 6 Vaikutukset kuntatalouteen Voimalaitoksista maksettava kiinteistövero, maanvuokraus ja hankkeen työllistävä vaikutus tuo tuloja kunnalle ja kuntalaisille. Tuulivoimalaitosten kiinteistövero määräytyy voimalaitoksille tarkoitetun kiinteistöveroprosentin ja tuulivoimaloiden rakenteiden jälleenhankinta-arvon ja siitä vuosittain tehtävien ikäalennusten perusteella. Yhden tuulivoimalan vuotuinen kunnalle tuottama kiinteistövero on noin Maanvuokraus Tuulivoimapuiston rakentaminen edellyttää suhteellisen laajaa aluetta. Maan vuokraaminen tuulivoimatuottajalle voi olla merkittävä lisäansio metsäomistajille. Tuulivoimahanke työllistää erilaisia ammattilaisia etenkin rakennusvaiheen aikana, mutta myös tuotantovaiheen aikana. Pelkästään puiston rakentamista ja käyttöä tukevan infrastruktuurin toteutuksella on merkittävä työllistävä vaikutus. Voimaloiden sekä puistoalueen ylläpito ja huolto työllistää muutamia ammattilaisia koko puiston toiminnan ajan. Tuulivoimarakentamisen kotimaisuusaste on ollut varsin korkea. Alalla toimii monia suomalaisia teknologiayrityksiä. TMV Service Oy

8 VAIKUTUKSET KUNTATALOUTEEN Kiinteistöverotuotot Kiinteistövero Hirvineva 4 voimalaan n / vuosi Vuotuiset korvaukset alueelle Vuokratulot, kyläkorvaukset yms. 4 voimalaa n / vuosi. Korvaukset korotetaan elinkustannusindeksillä vuosittain Kiinteät korvaukset (teiden käytöstä, kaapelireitistä, yms.) Työllistävä vaikutus Kotimaiset toimitukset kehitys- ja rakennusvaiheessa 4 M / 4 voimalan puisto Suunnittelu ja luvitus Voimalaitosten kuljetukset Rakennustyöt Sähköverkon rakennustyöt Mahdollisesti voimalaitosten nostot Kotimaiset toimitukset voimalaitoksen käytön aikana 0,5 M / vuosi / 4 voimalan puisto Lisäksi Tuulivoima-alueiden tiestö paranee ja kunnossapitokustannuksista vastaa tuotantoyhtiö Tuotantoyhtiö maksaa vuosittaisen tuen alueiden lähellä oleville kyläyhdistyksille ja metsästysseuroille TMV Service Oy

9 Ylivieskan Hirvinevan tuulivoimapuisto TM Voima Oy HANKESELVITYS

10 Hanke ja toimija Hankevastaava o TM Voima Oy perustettiin elokuussa 2012 o TM Voima Oy on tuulivoimahankkeita suunnitteleva yritys, jonka päätoimipaikka sijaitsee Vantaalla. TM Voimalla on toimipiste myös Ylivieskassa. o TM Voima Oy kehittää hankkeita Pohjanmaalla ja Satakunnassa o Hirvinevan hankekehittäjänä toimii TM Voima Hirvineva Oy. TM Voima Oy:n Ylivieskan Hirvinevan tuulivoimahanke: o Alustavassa sijoitussuunnittelussa esitetty paikat 4 tuulivoimalalle. o Yhden tuulivoimalan nimellisteho on noin 4,2 MW. o Tuulivoimapuiston kokonaisteho on alle 30 MW. o Tuulivoimaloiden napakorkeus 155 m, roottorin halkaisija 150 m ja kokonaiskorkeus 230 m. o Hirvinevan tuulipuiston sähköverkkoliityntä on suunniteltu 35 kv:n maakaapelilla Fingrid Oyj Uusnivalan sähköasemalle, joka sijaitsee noin 6 km etäisyydellä suunnittelualueen eteläpuolella. o Ilmajohtoja ei rakenneta.

11 Hanke Maanomistus o Hankealue on yksityisten maanomistajien omistuksessa. o Hankevastaava on tehnyt maanvuokrasopimukset hankealueen maanomistajien kanssa. Tiestön ja sähkönsiirron suunnittelu o Lopullinen rakennussuunnittelu huomioi alueella laaditut luontoselvitykset ja maanomistajien toiveet

12

13 Laaditut selvitykset Luonto- ja ympäristöselvitykset Maastokaudella 2014 suoritetut selvitykset Selvitys Ajankohta Työmäärä (pv) Pesimälinnustoselvitys Touko-kesäkuu pv Kasvillisuus- ja luontotyyppi-inventointi heinäkuu pv Metson soidinpaikkainventointi ja liito-oravainventointi Huhti-toukokuu pv Lepakkoselvitys Kesä-elokuu 2 pv Arkeologinen inventointi Kesäkuu pv Maisematarkastelu ja havainnekuvaus, (maisemaarkkitehdin maastokäynti, valokuvaus myös muiden selvitysten yhteydessä) Huhti-lokakuu pv 5

14 Luonto- ja ympäristöselvitykset Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys on kattanut Tuulivoimaloiden, teiden ja kaapelien sijoituspaikat sekä arvokohdetarkasteluna koko hankealue Alueen luonnon yleispiirteet; metsien kasvupaikkatyypit ja niiden käsittelyaste Kansallisten lakien mukaiset kohteet (LsL 29, MetsäL 10, VesiL 11 ) sekä paikallisesti arvokkaat luonnon monimuotoisuuskohteet Arvokkaat luontokohteet arvotetaan alueellisesti ja valtakunnallisesti (mm. luontotyyppien uhanalaisuusluokitus) Uhanalainen kasvilajisto, paikallisesti merkittävä lajisto 6

15 Luonto- ja ympäristöselvitykset Pesimälinnustoselvitys Hankealueen pesimälinnustoa on inventoitu kevään ja kesän 2014 aikana pesimälinnustoselvityksiin kehitettyjä menetelmiä (mm. pistelaskenta ja kartoituslaskenta) soveltamalla. Huhtikuussa metsäkanalinnut Touko-kesäkuussa pistelaskennat ja kartoituslaskennat kolmen laskentakerran menetelmällä Pesimälinnustoselvityksen ohessa on kiinnitetty erityistä huomiota suojelullisesti arvokkaaseen lajistoon (mm. uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit, EU:n lintudirektiivin liitteen I lajit) sekä alueen tavanomaisempaan lajistoon Pesimälinnustoselvitysten yhteydessä on kiinnitetty huomiota myös alueella mahdollisesti sijaitseviin petolintujen reviireihin ja pesäpaikkoihin. 7

16 Kasvillisuus Keskiboreaalisella Pohjanmaan-Kainuun kasvillisuusvyöhykkeellä Metsäkasvillisuuden aluejaossa Perämeren rannikon alueella, joka on tyypillisesti karujen kasvupaikkatyyppien luonnehtimaa Hankealueelle sijoittuu karuja talousmetsäalueen metsäluontotyyppejä sekä runsaasti turvemaan muuttumia Alueelle ei sijoitu lehtoja tai laajemmin lehtomaisia kankaita. Maa- ja kallioperätietojen perusteella alueella ei ole olosuhteita rehevien kasvupaikkojen lajistolle. Alueella ei esiinny edustavia kalliometsiä tai laajempia kalliopaljastumia. Hankealue on normaalissa metsätalouskäytössä 8

17 Hankealue 9

18 Linnusto Pesimälinnusto Hankealue sijoittuu yhden lintuatlasruudun alueelle: o Ylivieska Raudasmäki (710:335, selvitysaste erinomainen) Lintuatlasruudussa on havaittu atlaksen aikana yhteensä 114 lintulajia, joista 102 lajia varmasti tai todennäköisesti pesivänä o 46 suojelullisesti arvokasta lintulajia Alueen pesivän maalinnuston keskitiheys on luokkaa paria/km 2 Hankealueen pesimälajisto koostuu suurimmaksi osaksi tavanomaisista, karuilla metsätalousvaltaisilla alueilla yleisenä ja runsaana esiintyvistä lintulajeista 10

19 Muuttolinnusto Linnusto Selvät maanpinnanmuodot, kuten meren sekä suurten järvien rannikko ja suuret jokilaaksot muodostavat muuttolinnuille tärkeitä muuton suuntaajia eli ns. johtolinjoja, joita linnut seuraavat muutollaan Ylivieskan-Nivalan alueella tai Pohjois-Pohjanmaan eteläosan sisämaa-alueella ei ole merkittäviä lintujen muuttoa ohjaavia johtolinjoja tai tiedossa olevia merkittäviä lintujen muuttoreittejä Syksyllä kurjen päämuuttoreitti kulkee tuulen suunnasta riippuen alueen läheisyydessä, painottuen yleensä alueen itäpuolelle Nivalan puolelle Maa-alueilla, missä ei ole selkeitä muuttoa ohjaavia johtolinjoja, lintujen muutto on yleensä hajanaista, vähäistä ja saattaa joiltain osin tapahtua hyvinkin korkealla Lisäksi tällaisilla alueilla tavattava muuttolinnusto koostunee etupäässä lähialueen pesimälajeista Hankealueen kautta kulkevasta muuttolinnustosta ja lintujen tarkemmista lentoreiteistä ei ole olemassa olevaa tietoa 11

20 Linnustollisesti arvokkaat alueet Hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole linnustollista monimuotoisuutta kasvattavia elinympäristöjä kuten vesistöjä, kosteikoita, laajoja viljelyalueita, vanhoja metsiä tai reheviä lehtimetsiä. Hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse tiedossa olevia, merkittäviä muuttolintujen levähdys- tai ruokailualueita alueen ympäristöön (5-10 km) sijoittuvat Nivalan Pidisjärvi ja Erkkisjärvi sekä Kalajokilaakson ja Sarjankylän laajat peltoalueet keräävät todennäköisesti muuttokaudella jonkin verran lintuja lepäilemään ja ruokailemaan alueelle Hankealueen läheisyydessä ei sijaitse lainkaan linnuston perusteella Natura 2000-verkostoon sisällytettyjä kohteita, IBA- tai FINIBA-alueita tai lintuvesiensuojeluohjelman kohteita Lähimmät linnuston perusteella suojeluohjelmiin sisällytetyt kohteet ovat: Pesäneva-Pitkäneva-Rimpineva FINIBA-alue (etäisyys noin 16 km) Haapaveden lintujärvet (Ainali-Apaja-Korkatti-Haapolampi-Kypärä-Köyrylampi-Litukka- Suojärvi) FINIBA- ja IBA-alue (etäisyys noin 25 km) 12

21 13

22 Eläimistö Hankealue sijoittuu Keski-Pohjanmaan eliömaakuntaan Alueella tavattava eläinlajisto koostuu pääosin metsätalousvaltaisille havumetsäalueille tyypillisistä ja alueellisesti tavanomaisista nisäkäslajeista Suurpetoja voi esiintyä satunnaisesti Ilves- ja karhukanta ovat viime vuosina vahvistuneet myös Kalajokilaakson sisämaan alueella. 14

23 Suojelullisesti arvokas lajisto Hankealueelta tai sen välittömästä läheisyydestä ei ole aikaisempia havaintotietoja uhanalaislajistosta (Hertta Eliölajit tietojärjestelmä, Pohjois- Pohjanmaan Ely-keskus, ) Metsähallituksen petolinturekisterin mukaan alle 10 km etäisyydelle hankealueesta ei sijoitu tiedossa olevia erityisesti suojeltavan lintulajiston (esim. maakotka, merikotka, muuttohaukka) tiedossa olevia pesäpaikkoja (Tuomo Ollila, kirjall. ilm.) Luonnontieteellisen keskusmuseon Sääksirekisterin tiedonannon mukaan hankealueelle tai sen välittömään läheisyyteen ei sijoitu tiedossa olevia sääksen pesäpaikkoja (Juha Honkala, kirjall. ilm.) Luonnontieteellisen keskusmuseon Rengastustoimiston tiedonannon mukaan hankealueen ympäristössä ei ole tiedossa olevia uhanalaisen ja silmälläpidettävän tai EU:n lintudirektiivin liitteen I mukaisen lajiston pesäpaikkoja (Juha Honkala, kirjall. ilm.) 15

24 Natura-alueet ja suojelualueet Lähimmät Natura-alueet Natura-alue tunnus Suojeluperuste Etäisyys hankealueelta km Sijainti ilmansuunta Iso Honkaneva Pieni Honkaneva FI SCI 9,4 pohjoinen Mustakorpi FI SCI 11,5 koillinen Iso Mällineva Pieni Mällineva FI SCI 19 lounas SCI -alue (Sites of Community Importance) on EU:n luontodirektiivin mukaisesti yhteisön tärkeänä pitämä alue SPA -alue (Special Protection Area) on EU:n lintudirektiivin tarkoittama erityissuojelualue. Lähimmät suojelualueet suojelualue aluetunnus luokka etäisyys km sijainti ilmansuunta Kauniskangas YSA Yksityiset suojelualueet 5,7 itä Puutio YSA Yksityiset suojelualueet 13,5 koillinen 16

25 Natura-alueet ja suojelualueet 17

26 Suojeluohjelmien alueet Lähimmät suojeluohjelmat Nimi aluetunnus ohjelma etäisyys km sijainti ilmansuunta Kalajokilaakso MAO Maisemakokonaisuudet 4,6 länsi-lounas Iso Honkaneva Pieni Honkaneva SSO Soidensuojeluohjelma 9,4 pohjoinen Miestenmäki MOR-Y Arvokas moreenimuodostuma 8,9 lounas Kalajoen alaosa Hamarinkosken alapuolelle asti Iso Mällineva Pieni Mällineva MUU Koskiensuojelualue 14,1 länsi SSO Soidensuojeluohjelma 19 lounas 18

27 Suojeluohjelmien alueet 19

28 Vesistöalue Pinta- ja pohjavedet Hankealue sijoittuu Kalajoen vesistöalueen (53) Kalajoen keskiosan alueen (53.03) 2.jakovaiheen valuma-alueelle Hankealue sijoittuu 3. jakovaiheen valuma-alueelle o Vasamaojan valuma-alue (53.036) Lähimmät pohjavesialueet Hankealue ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle Pv-alue tunnus luokka Antoisuus m 3 /d Etäisyys hankealueelta km Sijainti ilmansuunta Huhmarmäki I 50 n. 7,9 km länsi Harjunpuhto I 40 n. 8,7 km itä Tihunkorpi I 100 n. 10,6 km kaakko Viitala I 50 n. 11,1 km etelä Vähäsöyrinki I 50 n. 12 km etelä Luokka I: vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue Luokka II: vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue Luokka III: muu pohjavesialue 20

29 Pinta- ja pohjavedet 21

30 Maa- ja kallioperä, topografia Hirvinevan alueen kallioperä lukeutuu Keski-Suomen granitoidikompleksiin. Kalajokilaakson alueella kallioperä on yleensä syvällä pintamaakerrosten alla o o Hankealueen pääkivilajit ovat kiilleliuskeita. Hankealueella esiintyy lisäksi pieninä juonteina ofiittista kvartsidioriittia ja plagioklaasiporfyriittiä. Hankealueen maaperä on enimmäkseen turvemaavaltaista, mutta alustavat voimalapaikat sijoittuvat enimmäkseen karkeammille moreenialueille. Alueella ei esiinny kalliopaljastumia. Kalajokilaaksonalue on hyvin tasaista ja alavaa. Hirvinevan alueella korkeimmat kohdat sijoittuvat noin m mpy. Hankealueen läheisyyteen ei sijoitu luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaita kallioalueita, tuuli- ja rantakerrostumia tai moreenimuodostumia. 22

31 Ofiittinen kvartsidioriitti Maa- ja kallioperä, topografia Granodioriitti Gabro Kiilleliuske Granodioriitti Felsinen vulkaniitti Graniitti Uraliittiporfyriitti Ote GTK:n kallioperäkartasta Plagioklaasiporfyriitti 23

32 Maisema Alue sijoittuu Pohjanmaan maisemamaakuntaan, tarkemmin Keski-Pohjanmaan Pohjois-Pohjanmaan jokiseudun ja rannikon alueelle. Hankealueen läheisyyteen 4,6 km etäisyydelle lähimmästä voimalasta sijoittuu valtakunnallisesti arvokas Kalajokilaakson maisema-alue ja 4,3 km etäisyydelle valtakunnallisesti arvokkaaksi esitetty Kalajokilaakson viljelymaisema. Kalajokilaakson maisema-aluetta Vähäkankaalla Kalajokilaakson maisema-aluetta 24

33 Asutus Etäisyyksiä hankealueelle: Nivalan kirkonkylä noin 12,5 km (kaakko) Ylivieskan keskusta noin 13 km (länsi) Sievin kirkonkylä noin 22 km (lounas) Haapavesi keskusta noin 25 km (koillinen) lähin kylä on Kantokylä noin 3,5 km (pohjoinen) Ylivieska 25

34 Asutus Yhtenäisempi vakituinen asutus sijaitsee pääosin Kalajoen varressa Raudaskylällä hankealueelta lounaaseen sekä valtatien 28 varrella hankealueen kaakkoispuolella ja seututien 800 varrella hankealueen pohjoispuolella. Lähimpiin asuinrakennuksiin on etäisyyttä noin 3 km alustavan voimalasijoittelun mukaisesti. Lähimpään loma-asuntoon on etäisyyttä noin 1,2 km. Kalajokilaakson maisema-alue 26

35 Asutus 27

36 28

37 Kaavoitus ja maankäyttö Suunnittelualueella on voimassa Pohjois-Pohjanmaan kokonaismaakuntakaava, joka on hyväksytty maakuntavaltuustossa , vahvistettu ympäristöministeriössä ja tullut lainvoimaiseksi Voimassa olevassa maakuntakaavassa ei ole osoitettu sisämaahan sijoittuvia tuulivoimapuistoalueita tai -kohteita. Suunnittelualueelle ei ole maakuntakaavassa osoitettu aluevarausmerkintöjä. Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihekaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa Ympäristöministeriö vahvisti kaavan Suunnittelualueelle ei ole 1. vaihemaakuntakaavassa osoitettu aluevarausmerkintöjä. Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihekaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa Suunnittelualueelle ei ole 2. vaihemaakuntakaavassa osoitettu aluevarausmerkintöjä. 29

38 Kaavoitus ja maankäyttö Voimassa olevassa maakuntakaavassa hankealueen eteläpuolelle sijoittuu maaseudun kehittämisen kohdealue -merkinnällä osoitettu alue Merkinnällä osoitetaan ylikunnallisia maaseutuasutuksen alueita, joilla kehitetään erityisesti maatalouteen ja muihin maaseutuelinkeinoihin, luonnon- ja kulttuuriympäristöön sekä maisemaan tukeutuvaa asumista, elinkeinotoimintaa ja virkistyskäyttöä. Suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota maatalouden ja muiden maaseutuelinkeinojen toimintaedellytyksiin, luonnon ja ympäristön kestävään käyttöön, maiseman hoitoon sekä joen vedenlaadun parantamiseen. Maaseutua kehitettäessä on pyrittävä sovittamaan yhteen maaseutuelinkeinojen, pysyvän asutuksen ja loma-asutuksen tavoitteet ja turvattava ensisijaisesti maatalouden toimintaedellytykset. Maakuntakaavassa alueen eteläpuolelle sijoittuu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti tärkeä alue merkinnällä osoitettu Kalajokilaakson maisema alue Alueen suunnittelussa ja käytössä tulee edistää alueiden maisema-, kulttuuri- ja luonnonperintöarvojen säilymistä. 30

39 Kaavoitus ja maankäyttö Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntahallitus on päättänyt maakuntakaavan uudistamisen 3. vaihekaavan vireille tulosta. Pohjois- Pohjanmaan maakuntahallitus on päättänyt ( 51) asettaa 3. vaihemaakuntakaavan ehdotuksen MRL 65 ja MRA 12 mukaisesti julkisesti nähtäville. Kaavaehdotus on maankäyttö- ja rakennuslain 65 ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 12 mukaisesti nähtävillä Suunnittelualue on osoitettu 3. vaihemaakuntakaavassa osaksi mineraalivarantoaluetta (ekv-1). Merkinnällä osoitetaan sellaisia vyöhykkeitä, joissa on todettu merkittäviä malmi- ja mineraalivarantoja. Lisämerkinnällä -1 osoitetulla mineraalipotentiaalivyöhykkeellä on erityistä yhteensovittamisen tarvetta esimerkiksi asumisen, matkailun tai muun merkittävän alueellisen erityispiirteen kanssa. Alueen mineraalivarojen hyödyntämistä edistettäessä sovitetaan toiminta yhteen muun maankäytön kanssa, ja otetaan huomioon mineraalivarojen hyödyntämisen ympäristövaikutukset sekä alueiden erityispiirteet. Hankealueella ei ole voimassa olevaa yleis- tai asemakaavaa Hankealueen ympäristössä ovat voimassa seuraavat yleis- ja asemakaavat: o o o o Raudaskylän asemakaava (3 km lounaaseen) Nivalan kirkonkylän asemakaava (13 km kaakkoon) Ylivieskan keskustan oikeusvaikutteinen oyk (12 km luoteeseen) Ylivieskan kirkonkylän asemakaava (13 km länteen) 31

40 Maakuntakaavoitus Ote Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavasta. 32

41 Maakuntakaavoitus Maakuntakaavoitus Ote Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan 1. vaihekaavasta. 33

42 Maakuntakaavoitus Maakuntakaavoitus Ote Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan 2. vaihekaavasta. 34

43 Maakuntakaavoitus Maakuntakaavoitus Ote Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan 3. vaihekaavan ehdotuksesta. 35

44 Lähialueen tuulipuistohankkeet NIMI TOIMIJA VOIMALOIDEN LUKUMÄÄRÄ ETÄISYYS Tuomiperän tuulivoimapuisto, Ylivieska (kaava lainvoimainen) Urakkanevan tuulivoimapuisto, Ylivieska (kaavoitus meneillään) Puutionsaaren tuulivoimapuisto, Haapavesi (esiselvitys) Rahkolan tuulivoimapuisto, Haapavesi (suunnittelutarveratkaisu) Kukonahon tuulivoimapuisto, Nivala (kaava lainvoimainen) Pajukoski II tuulivoimapuisto, Ylivieska (YVA-menettely ja kaavoitus) Pajukoski I tuulivoimapuisto, Ylivieska (toiminnassa) Jakostenkallion tuulivoimapuisto, Sievi (kaava lainvoimainen) TM Voima Oy 9 voimalaa n. 5,5 km pohjoiseen Infinergies Finland Oy 9 voimalaa n. 2,6 km etelään VSB Uusiutuva Energia Suomi Oy Ei tiedossa n. 7 km koilliseen TM Voima Oy 4 voimalaa n. 10 km koilliseen TM Voima Oy 9 voimalaa n. 12 km kaakkoon TM Voima Oy 18 voimalaa n. 13 km lounaaseen Pajukosken Tuulipuisto Oy 9 voimalaa n. 15 km lounaaseen Infinergies Finland Oy 9 voimalaa n. 15 km etelään 36

45 Lähialueen tuulipuistohankkeet 37

46 Metsätalous Maankäyttö Hankealue on tavanomaisessa metsätalouskäytössä. Hankealueelle ei sijoitu metsätalouden ympäristötukikohteita (Pohjois-Pohjanmaan Metsäkeskus, 2014), hankealueen eteläpuolelle sijoittuu ympäristötukikohteita. 38

47 Maankäyttö Ympäristötukikohteet 39

48 Metsästys Virkistyskäyttö Hankealue sijoittuu Ylivieskan Riistanhoitoyhdistyksen alueelle Raudaskylän Metsästysseuran metsästysvuokra-aluetta Retkeilyalueet ja -reitistöt Hankealueelle tai sen lähituntumaan ei sijoitu merkittyjä retkeilyreittejä Ylivieska-Nivala moottorikelkkareitti noin 300 m hankealueelta pohjoiseen (1 km voimaloista). 40

49 Maisema ja kulttuurihistoria Valtakunnallisesti merkittävät kohteet (RKY 2009) o o Hankealueelle tai sen läheisyyteen ei sijoitu RKY 2009 kohteita. Lähimmät RKY 2009 kohteet: Vähäkankaan kyläraitti (n. 8,1 km luoteeseen) Kyösti ja Kalervo Kallion talot (n. 13 km etelä-kaakkoon) Kalajokivarsi Ylivieskan keskustassa ja Savisilta (n. 15 km luoteeseen) Köyhänperän latoalue (n. 20 km kaakkoon) Valtakunnallisesti arvokkaat alueet Hankealueella ei ole valtakunnallisesti arvokkaita alueita. o Lähimmät valtakunnallisesti arvokkaat alueet: Kalajokilaakso (n. 4,6 km länteen) Kalajokilaakson viljelymaisema (n. 4,3 km länteen) on ehdotettu valtakunnallisesti merkittäväksi maisema-alueeksi 41

50 Valtakunnallisesti arvokkaat

51 Maisema ja kulttuurihistoria Maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeät alueet Hankealueella ei ole maakunnallisesti merkittäviä kulttuuriympäristöjä tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeitä alueita. o Lähimmät maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt: Kantokylä (n. 3,1 km pohjoiseen) Ängeslevän raitti (n. 6,1 km länteen) Opistonmäki (n. 6,5 km lounaaseen) Marjapuhto (n. 7,3 km länteen) Malisjokivarren kulttuurimaisema (n. 8,7 km kaakkoon) Paloperä (n. 9,1 km etelään) Tuomiperä (n. 9,8 km luoteeseen) Kankaanmäki (n. 10,2 km luoteeseen) 43

52 Maakunnallisesti arvokkaat

53 Kulttuurihistoria ja muinaisjäännökset Muinaisjäännökset o Hankealueelle sijoittuu yksi tunnettu muinaisjäännös ja kaksi tervahautaa. 45

54 Näkymäalueanalyysi 46

55 Havainnekuvat Valokuvasovite 1. Näkymä Pinolantieltä (~10), etäisyys lähimpään Hirvinevan voimalaan noin 4,1 km. Yläkuvassa Hirvinevan voimaloiden roottorin on korostettu punaisella ympyrällä ja Urakkanevan voimaloiden roottorit vaaleansinisellä ympyrällä. Hirvinevan voimaloista näkyy roottorit ja Urakkanevan voimalat jäävät metsän taakse piiloon. 47

56 Havainnekuvat Valokuvasovite 2. Näkymä Haapavesitieltä, etäisyys lähimpään Hirvinevan voimalaan noin 8,7 km. Yläkuvassa Hirvinevan voimaloiden roottorin on korostettu punaisella ympyrällä ja Urakkanevan voimaloiden roottorit sinisellä ympyrällä. 48

57 Havainnekuvat Valokuvasovite 3. Näkymä Savontieltä (~1240), etäisyys lähimpään Hirvinevan voimalaan noin 7,4 km. Yläkuvassa Hirvinevan voimaloiden roottorin on korostettu punaisella ympyrällä ja Urakkanevan voimaloiden roottorit sinisellä ympyrällä. 49

58 Havainnekuvat Valokuvasovite 4. Näkymä Välikyläntieltä (~1170), etäisyys lähimpään Hirvinevan voimalaan noin 7,9 km. Yläkuvassa Hirvinevan voimaloiden roottorin on korostettu punaisella ympyrällä ja Urakkanevan voimaloiden roottorit sinisellä ympyrällä.. 50

59 Havainnekuvat Valokuvasovite 5. Näkymä Ypyäntieltä (~180), etäisyys lähimpään Hirvinevan voimalaan noin 11,7 km. Hirvinevan voimaloiden roottorin on korostettu punaisella ympyrällä ja Urakkanevan voimaloiden roottorit sinisellä ympyrällä. Hirvinevan voimalat jäävät kokonaisuudessaan metsän taakse piiloon, Urakkanevan voimaloiden siivenkärkiä saattaa näkyä puiden lomasta. 51

60 Melumallinnus Hirvinevan tuulivoimalat eivät aiheuta ohjearvoja ylittäviä meluvaikutuksia asuintai lomarakennuksille. 52

61 Melumallinnus, yhteismelu Hirvinevan ja Urakkanevan tuulivoimalat eivät aiheuta ohjearvoja ylittäviä meluvaikutuksia asuin- tai lomarakennuksille. 53

62 Varjostusmallinnus Hirvinevan tuulivoimalat eivät aiheuta ohjearvoja ylittäviä varjostusvaikutuksia asuin- tai lomarakennuksille. 54

63 Varjostusmallinnus, yhteisvaikutus Hirvinevan ja Urakkanevan tuulivoimalat eivät aiheuta ohjearvoja ylittäviä varjostusvaikutuksia asuin- tai lomarakennuksille. 55