SIEVIN JAKOSTENKALLIOT TUULIVOIMAHANKE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SIEVIN JAKOSTENKALLIOT TUULIVOIMAHANKE"

Transkriptio

1 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA INFINERGIES FINLAND OY SIEVIN JAKOSTENKALLIOT TUULIVOIMAHANKE Ympäristöselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19521P001

2

3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sievin Jakostenkalliot I (53) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO HANKEALUE JA HANKKEEN KUVAUS Hankkeen kuvaus Hankealue Hankealueen maankäyttö Valtakunnalliset alueidenkäytöntavoitteet (VAT) Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan manneralueen tuulivoimaselvitys... 5 OSA 1, LUONTO 3 YMPÄRISTÖN YLEISKUVAUS Kallio- ja maaperä sekä topografia Pinta- ja pohjavedet Pintavedet Pohjavesialueet Natura-alueet, suojelualueet ja suojeluohjelmien alueet LUONTOSELVITYS Aineisto ja menetelmät Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitykset Linnustoselvitykset Muu eläimistö Kasvillisuus ja luontotyypit Kasvillisuusalue Hankealueen kasvillisuus Rakentamisalueiden luontoarvot Arvokkaat luontokohteet ja arvokas kasvilajisto Linnusto ja muu eläimistö Linnusto Muu eläimistö Luontodirektiivin liitteen IV (a) lajit Hankkeen vaikutukset luontoarvoille Vaikutukset kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin Vaikutukset linnustoon ja eläimistöön OSA 2, MAISEMA JA RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ 5 MAISEMAN JA RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN TARKASTELU Selvityksen aineisto ja menetelmät Maisemavaikutusten arvioinnin lähtökohtia Arvokkaat maisema-alueet ja kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet Maisemamaakunta Maisema-alueet Kulttuurihistorialliset kohteet Hankealueen maisemakuva Näkemäalueanalyysi Aineisto ja menetelmät Näkemäalueanalyysin tulokset... 27

4 II (53) Sievin Jakostenkalliot FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 5.5 Havainnekuvat Laaditut havainnekuvat Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Jakostenkallioden tuulivoimahankkeen maisemalliset vaikutukset Vaikutukset kulttuurihistoriallisesti merkittäviin kohteisiin ja maisema-alueisiin Lentoestevalojen vaikutukset maisemaan OSA 3, MELU JA VARJOSTUS 6 MELU- JA VARJOSTUSMALLINNUKSEN TAVOITTEET Lähtötiedot ja menetelmät Melumallinnus Varjostusmallinnus Melu- ja varjostusmallinnusten tulokset LÄHTEET LIITTEET: Liite 1. Arvokkaat luontokohteet Liite 2. Hankealueen lintuatlasruudussa havaitut lintulajit Liite 3. Laaditut havainnekuvat Paikkatietoaineistot: Pohjakartat Maanmittauslaitos 11/2012 Suojelualuerajaukset OIVA Ympäristö- ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille 11/2012 Kuvat FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sievin Jakostenkalliot 1 (43) 1 JOHDANTO Infinergies Finland Oy valmistelee 8 tuulivoimalan rakentamista Sievin kunnan Jakostenkallioiden alueelle. Tämän ympäristöselvityksen tavoitteena on tuoda esille Jakostenkallioiden tuulivoimahankkeen ympäristön, maiseman ja kulttuurihistorian nykytila ja arvioida suunnitellun tuulivoimatuotannon mahdollisia ympäristövaikutuksia. Tässä selvityksessä on esitetty hankealueen ympäristölliset lähtökohdat ja vaikutukset luonnon ja maiseman osalta sekä selvitetty suunniteltujen tuulivoimaloiden aiheuttamat laskennalliset melu- ja varjostusvaikutukset. Selvitykset on kohdennettu suunniteltujen tuulivoimaloiden rakentamisalueille ja niiden lähiympäristöön. Tämän ympäristöselvityksen laadinnasta on vastannut FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. Kuva 1. Hankealueen sijainti Sievin ja Nivalan välissä.

6 2 (43) Sievin Jakostenkalliot FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 2 HANKEALUE JA HANKKEEN KUVAUS 2.1 Hankkeen kuvaus Infinergies Finland Oy valmistelee 8 tuulivoimalan rakentamista Sievin kunnan Jakostenkallioiden alueelle. Tuulivoimalat tulevat olemaan teholtaan 2-3 MW ja kokonaiskorkeudeltaan n. 200 metriä (+/- 10 m). Tornivaihtoehtoina ovat teräslieriö- ja teräsristikkorakenteet. Tuulivoimaloiden sähköntuotanto siirretään alustavan suunnitelman mukaan tuulipuiston alueelta rakennettavalla maakaapelilla tuulipuiston pohjoispuolella sijaitsevalle Fingrid Oyj:n Sievi-Uusnivala 110 kv:n voimajohdolle, mihin rakennetaan sähköasema tuulipuistoa varten. Tuulipuiston sähkönsiirto tarkentuu hankkeen jatkosuunnittelun edetessä. Tuulipuiston sisäinen sähkönsiirto toteutetaan maakaapelein. Kuva 2. Hankkeen alustava voimalasijoittelu. 110 kv voimajohtolinjaus sijaitsee heti hankealueen pohjoispuolella. Tuulivoimaloiden maa-alueet ovat yksityisessä omistuksessa. Infinergies Finland Oy:llä on tarvittavat vuokrasopimukset yksityisten maanomistajien kanssa Jakostenkallioiden alueella. 2.2 Hankealue Hankealue sijaitsee Sievin kunnassa Jakostenkallioiden alueella noin 9,5 kilometriä Sievin keskustaajamasta itään ja 9,5 kilometriä Nivalan keskustaajamasta länteen. Lähimmillään tuulivoimalat sijaitsevat noin 0,6 kilometrin etäisyydellä Nivalan kaupungin rajasta. Lähin asutus on n. 1,5 km:n etäisyydellä Näätälässä ja Nivalan Koukelassa, sekä n. 2,4 km:n päässä Patakorvessa. Lähimmillään tuulivoimalat sijaitsevat noin 1,6 kilometrin etäisyydellä valtatie 28:sta (Sievi-Nivala). Jakostenkallioiden tuulipuiston alue on pääasiassa rakentamatonta metsätalousaluetta. Alueelle on rakennettu metsäautoteitä. Alueella sijaitsee vanhoja maa-aineisten ottopaikkoja ja tuulivoimalan 4 koillispuolella sijaitsee toiminnassa oleva maaaineisten ottopaikka noin 500 metrin etäisyydellä tuulivoimalasta.

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sievin Jakostenkalliot 3 (43) Kuva 3. Asuin- ja lomarakennukset hankealueen läheisyydessä. Rakennusten käyttötarkoitukset on poimittu Maanmittauslaitoksen maastotietokannasta. 2.3 Hankealueen maankäyttö Valtakunnalliset alueidenkäytöntavoitteet (VAT) Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Alueidenkäyttötavoitteet tulee ottaa huomioon ja niitä tulee edistää myös kuntien kaavoituksessa. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa esitetään periaatteellisia linjauksia sekä velvoitteita ja ne on ryhmitelty kokonaisuuksiin asiasisällön perusteella. Jakostenkallioiden osayleiskaavaa koskevia yleis- ja erityistavoitteita on esitetty VAT:in toimivia yhteysverkostoja ja energiahuoltoa koskevassa kohdassa. Niiden mukaisesti: Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava lentoliikenteen nykyisten varalaskupaikkojen ja lennonvarmistusjärjestelmien kehittämismahdollisuudet sekä sotilasilmailun tarpeet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueiden käytössä ja alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja -alueet sekä maiseman erityispiirteet.

8 4 (43) Sievin Jakostenkalliot FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa Pohjois-Pohjanmaan kokonaismaakuntakaava, joka on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja vahvistettu ympäristöministeriössä Voimassa olevassa maakuntakaavassa suunnittelualueelle ei ole osoitettu aluevarauksia tai muita merkintöjä. Tuulipuiston aluetta sivuaa kaavamerkintä mk-6 Maaseudun kehittämisen kohdealue (Kalajokilaakso), jonka suunnittelumääräys on Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota maatalouden ja muiden maaseutuelinkeinojen toimintaedellytyksiin, luonnon ja ympäristön kestävään käyttöön, maiseman hoitoon sekä joen vedenlaadun parantamiseen. Maaseutua kehitettäessä on pyrittävä sovittamaan yhteen maaseutuelinkeinojen, pysyvän asutuksen ja loma-asutuksen tavoitteet ja turvattava ensisijaisesti maatalouden toimintaedellytykset. Tuulipuiston lounaispuolella noin 3 kilometrin etäisyydellä sijaitseva Jokikylä on osoitettu at-merkinnällä maaseutuasutuksen kannalta tärkeäksi kyläkeskukseksi. Tuulipuiston kaakkoispuolella noin 2 kilometrin etäisyydellä vt 28 eteläpuolella sijaitseva Linttineva on osoitettu SL-merkinnällä luonnonsuojelualueeksi. Jokikylän aluetta ei ole inventoitu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi vuoden 2009 inventoinnin mukaan (RKY 2009). Kuva 4. Ote voimassa olevasta maakuntakaavasta. Tuulipuistoalueen sijainti on merkitty kuvaan sinisellä ympyrällä. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistaminen on aloitettu syksyllä 2010 ja maakuntakaavan luonnos on asetettu nähtäville elokuussa Maakuntakaavaluonnoksessa Jakostenkallioiden tuulipuiston alueelle ei ole esitetty aluevarausmerkintöjä. Sievin kunta on maakuntakaavan luonnoksesta antamassaan lausunnossa edellyttänyt tuulivoima-alueen lisäämistä Jakostenkallioiden alueelle.

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sievin Jakostenkalliot 5 (43) 2 Kuva 5. Ote vireillä olevasta maakuntakaavaluonnoksesta ( ). Tuulipuistoalueen sijainti on merkitty kuvaan sinisellä ympyrällä. 2.4 Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan manneralueen tuulivoimaselvitys Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistamista varten on laadittu Pohjois- Pohjanmaan manneralueen tuulivoimaselvitys, jossa on etsitty parhaiten tuulivoimarakentamiseen soveltuvia alueita. Jakostenkallioiden tuulipuisto sijaitsee aluekokonaisuudella 10, osittain selvityksen kohteilla 168 ja 169, pääosin niiden välissä. Teknistaloudellisessa tarkastelussa on esitetty että Sievi-Uusnivala 110 kv voimajohtoon on mahdollista liittää suoraan muutamia kymmeniä megavatteja. Fingrid on liitettävyystarkastelussaan arvioinut alustavaksi liittämispaikaksi Uusnivalan 400 kv sähköaseman, joka sijaitsee noin 10 kilometrin etäisyydellä tuulipuistosta koilliseen. Aluekokonaisuuden 10 epävarmuustekijöihin ja jatkosuunnittelutarpeisiin on kirjattu selvityksessä Nivalan ja Sievin arvokkaiden maisema-alueiden huomioiminen voimaloiden sijoitussuunnittelussa. Kohteet on luokiteltu selvityksessä soveltavuudeltaan C-luokkaan (lisäselvityksiä vaativat alueet) maisema-arvojen vuoksi.

10 6 (43) Sievin Jakostenkalliot FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuva 6. Ote tuulivoimaselvityksestä, kohde 10 Sievi Tuulipuistoalueen sijainti on merkitty kuvaan vihreällä pallolla. Yleis- ja asemakaavat Suunnittelualueella ei ole voimassa olevia yleiskaavoja tai asemakaavoja.

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sievin Jakostenkalliot 7 (43) OSA 1 LUONTO

12 8 (43) Sievin Jakostenkalliot FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 3 YMPÄRISTÖN YLEISKUVAUS 3.1 Kallio- ja maaperä sekä topografia Sievin Jakostenkallion hankealueen kallioperässä on pääasiassa kiilleliusketta, graniittia ja gabroa. Alueella ei ole ravinteisempiä kallioita, joka heijastuu myös kasvilajiston karuuteen. Alueella on useampia pienialaisia kalliopaljastumia. Jakostenkallioiden alueella on myös muutamia pienialaisia ja vanhoja sorakuoppia ja kivilouhoksia. Sievin yleisin maalaji on moreeni, joka on paikoin lohkareista. Jakostenkallioiden alueella maaperä koostuu moreeneista, minkä lisäksi alueen reunoille sijoittuu vähäisesti ojitettuja turvemaita. Sievin alue on hyvin tasaista ja pääosin alavaa. Jakostenkallion alue sijoittuu kuitenkin Vääräjokilaakson ja Kalajokilaakson väliselle korkeammalle selänteelle, missä korkeimmat kohdat sijoittuvat noin 125 m mpy. Hankealueen läheisyyteen ei sijoitu luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaita kallioalueita tai moreenimuodostumia. 3.2 Pinta- ja pohjavedet Pintavedet Jakostenkallion hankealue sijoittuu Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueelle (VHA 4). Hankealue sijaitsee Kalajoen (53) päävesistöalueella ja Kalajoen keskiosan alueella (53.03), missä se sijoittuu Ypyänojan valuma-alueen (53.039) kaakkoisosaan. Hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse luonnontilaisia vesistöjä. Noin 1 2 km etäisyydelle suunnitelluista tuulivoimaloista sijoittuu muutamia kaivettuja lampia ja altaita sekä kalliolouhokseen syntyneitä vesialueita. Kalajoki virtaa Nivalan puolella noin 7,0 km etäisyydellä hankealueen koillispuolella, ja sen sivuhaara Vääräjoki virtaa noin 3,0 km etäisyydellä hankealueen länsipuolella. hankealueen lähimmät järvet ovat Aartaminjärvi noin 3,5 km suunniteltujen tuulivoimaloiden luoteispuolella. Vinnurvan järvi sijaitsee laajan avosuoalueen reunalla noin 4,2 km suunniteltujen tuulivoimaloiden itäpuolella. Vinnurvan oja laskee Vinnurvan järvestä hankealueen eteläpuolitse Vääräjokeen Pohjavesialueet Jakostenkallion hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse luokiteltuja pohjavesialueita. Vähäsöyringin ( ) vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue (luokka I) sijoittuu noin 4,5 km etäisyydelle hankealueen koillispuolella. Lähteenkankaan ( ) vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue (luokka I) sijoittuu noin 6,5 km etäisyydelle hankealueen lounaispuolelle. Lisäksi Haittalan ( ) ja Hietalan ( ) vedenhankintaa varten tärkeät pohjavesialueet (luokka I) sijoittuvat noin 8 9 km etäisyydelle hankealueen itäpuolella. 3.3 Natura-alueet, suojelualueet ja suojeluohjelmien alueet Jakostenkallion hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse Naturaalueita, luonnonsuojelualueita tai suojeluohjelmien alueita. Lähimmillään noin 2,8 km hankealueen itä- ja kaakkoispuolelle sijoittuu Rimpineva Linttinevan Natura-alue (FI ), joka on suojeltu luontodirektiivin (SCI = Sites of Community Interest) mukaisena kohteena. Rimpineva Linttinevan jatkeena kaakkoon sijoittuu myös Rimpisen linnustonsuojelualueen Natura-alue (FI ), joka on suojeltu lintudirektiivin (SPA = Specially Protected Area) mukaisena kohteena. Rimpineva Linttinevan suokokonaisuuden alueelle sijoittuu myös Rimpinevan soidensuojelualue (SSA110067), Vinnurvan luonnonsuojelualue (YSA201740), Rimpisen luonnonsuojelualue (YSA118315) ja Vähälän luonnonsuojelualue (YSA200121). Lisäksi suoalueella sijaitsee Rimpineva Linttinevan soidensuojeluohjelman alue (SSO110349), ja Rimpisen linnustonsuojelualueella sijaitsee Pesäneva Pitkäneva Rimpinevan FINIBA-alue (740160) eli kansallisesti tärkeä lintualue.

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sievin Jakostenkalliot 9 (43) Kalajokilaakson valtakunnallisesti arvokas maisema-alue sijoittuu lähimmillään noin 2,0 km etäisyydelle suunniteltujen tuulivoimaloiden pohjoispuolella, Nivalan kaupungin alueella. Kuva 7. Hankealueen ympäristöön sijoittuvat Natura-alueet, luonnonsuojelualueet ja suojeluohjelmien alueet sekä pohjavesialueet.

14 10 (43) Sievin Jakostenkalliot FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4 LUONTOSELVITYS 4.1 Aineisto ja menetelmät Hankealueen luonnonolojen selvittämisen tavoitteena on turvata luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet sekä alueella mahdollisesti esiintyvä arvokas lajisto. Luontoselvityksessä on kuvailtu alueen luonnon yleispiirteet ja paikannettu hankealueen luonnon kannalta arvokkaat kohteet, jotka ovat joko lainsäädännöllä määriteltyjä tai muutoin alueellisesti edustavia kohteita, arvokkaita luontotyyppejä tai uhanalaisen, EU:n luonto- ja/tai lintudirektiiveissä mainitun tai muutoin merkittävän kasvilajiston kasvupaikkoja tai eläinlajiston elinympäristöjä. Hankealueelle tai sen ympäristöön sijoittuvat arvokkaat luontokohteet ja arvokkaan lajiston esiintymät on esitetty kartoilla, kuvailtu pääpiirteissään sekä arvotettu valtakunnallisesti ja alueellisesti. Luontoselvityksen ovat laatineet FM biologit Aija Degerman, Ville Suorsa ja Minna Tuomala FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n Oulun toimistolta Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitykset Jakostenkallion hankealueen kasvillisuutta ja luontotyyppejä on inventoitu yhden maastotyöpäivän ajan Inventoinnissa on selvitetty hankealueen luonnon yleispiirteet sekä tarkasteltu mahdollisia metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä, luontotyyppien uhanalaisuusluokituksen (Raunio ym. 2008) mukaisia luontotyyppejä sekä mahdollisia arvokkaan lajiston kasvupaikkoja. Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitysten taustatietoina on käytetty maastokarttoja ja ilmakuvia sekä ympäristöhallinnon avoimien tietokantojen aineistoja. Maastotöiden tueksi selvitettiin hankealueelta ja sen lähistöltä tiedossa olevat uhanalaisten lajien paikkatietoaineistot ympäristöhallinnon uhanalaisrekisteristä (Hertta Eliölajit -tietokanta, Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus 2012) Linnustoselvitykset Jakostenkallion linnustollinen esiarviointi on tehty toimistotyönä, ja se perustuu alueelta olemassa olevaan linnustotietoon. Jakostenkallion tuulivoimahankkeen selvitysalueella ei ole tehty linnuston maastoselvityksiä tämän työn yhteydessä. Jakostenkallion tuulivoimahankkeen linnustollisessa esiarvioinnissa tarkasteltiin tuulivoimahankkeen selvitysalueen pesimälinnustoa sekä lintujen paikallisliikehdintää ja alueen kautta muuttavaa linnustoa olemassa olevaan tietoon pohjautuen. Pesimälinnustoa tarkasteltiin paikallisesti suhteuttaen hankealue laajemman alueen linnustollisiin yleispiirteisiin. Hankealueen kautta kulkevan muuttolinnuston kohdalla kiinnitettiin huomiota alueen sijaintiin suhteessa tunnettuihin muuttoreitteihin, ja lintujen muuttoa käsiteltiin laajemmassa mittakaavassa paikalliset ja alueelliset erityisseikat huomioiden. Hankealueella tai sen läheisyydessä mahdollisesti esiintyvien uhanalaisten tai muiden huomionarvoisten lajien olemassa olevat paikkatietoaineistot hankittiin Luonnontieteellisen keskusmuseon Sääksirekisteristä ja Rengastustoimistosta (Juha Honkala, kirjall. ilm.) sekä Metsähallituksen petolintuvastaavalta (Tuomo Ollila, kirjall. ilm.) Pesimälinnuston osalta alueella mahdollisesti esiintyviä uhanalaisia tai muuten huomioitavia lajeja selvitettiin myös lintuatlastietokannan sekä kartta- ja ilmakuvatarkastelun ja alueelle suoritetun kasvillisuus- ja luontotyyppi-inventoinnin maastokäynnin perusteella todettujen elinympäristöjen pohjalta. Selvityksessä käytettiin seuraavia aineistoja ja tietolähteitä: Maanmittauslaitoksen kartta- ja ilmakuva-aineistot (lintujen elinympäristöt) Ympäristöhallinnon OIVA ympäristö- ja paikkatietokanta asiantuntijoille (ympäristön suojelualueet ja linnustollisesti tärkeät alueet) BirdLife Suomen ja SYKE:n paikkatietoaineistot (ympäristön IBA- ja FINIBA- kohteet)

15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sievin Jakostenkalliot 11 (43) Metsähallituksen petolinturekisteri (ympäristön erityisesti suojeltavien petolintujen pesäpaikat) Luonnontieteellisen keskusmuseon Sääksirekisteri (ympäristön sääksen pesäpaikat) Luonnontieteellisen keskusmuseon Rengastustoimisto (ympäristön suojelullisesti arvokkaiden lajien pesäpaikka- ja rengastustiedot) Valtakunnallinen lintuatlastietokanta (pesimälajiston yleispiirteet) Keski-Pohjanmaan lintupaikkaopas (lähialueen lintupaikkojen yleistietoja) Muu eläimistö Tiedot hankealueen eläinlajistosta perustuvat pääosin yleistietoon eri eläinlajiemme levinneisyydestä ja elinympäristövaatimuksista. Hankealueella ja sen läheisyydessä esiintyviä eläimiä ja eri lajien elinympäristöinä potentiaalisia alueita huomioitiin myös hankkeen yhteydessä suoritetun luontotyyppi-inventoinnin ohessa. 4.2 Kasvillisuus ja luontotyypit Kasvillisuusalue Jakostenkallion hankealue kuuluu metsäkasvillisuusvyöhykkeiden aluejaossa keskiboreaalisen Pohjanmaan alueeseen, joka on pääosin karujen luontotyyppien aluetta. Suokasvillisuuden aluejaossa hankealue sijoittuu Pohjanmaan aapasoiden alueelle Hankealueen kasvillisuus Metsät Hankealueen metsät ovat varsin voimakkaassa metsätalouskäytössä. Jakostenkallion kivennäismaalle metsät ovat kasvupaikkatyypiltään tuoreita puolukka-mustikkatyypin (VMT) kankaita tai kuivahkoja variksenmarja-puolukkatyypin (EVT) kankaita. Hankealueella sijaitsee runsaasti laajoja uusia päätehakkuualoja. Moreenimaiden joukossa esiintyy muutamia kalliopaljastumia, joiden kasvillisuus on kuivan kankaan tyyppiä. Pienennevanhautakankaan kallioalueella sijaitsee vanha hirsimökki. Näätämaan kallioalueen ympäristö on vasta päätehakattu. Hankealueen pohjoisosassa sijaitsevalle kallioalueelle sijoittuu maa-ainestenottoalue. Hankealueelle ei sijoitu kulttuuriympäristöjä eli vanhan tai nykyisen asutuksen ja maanviljelyn muovaamia kasvillisuusalueita. Kuva 8. Hankealueen kivennäismaan metsät ovat tavanomaisessa metsätalouskäytössä olevia tuoreita ja kuivahkoja kangasmaita

16 12 (43) Sievin Jakostenkalliot FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuva 9. Alueelle sijoittuu useita tuoreita päätehakkuualoja. Suot Hankealue sijoittuu Nivalan ja Sievin kuntien rajalle, Kalajokeen laskevan Vääräjoen entisten latvasoiden alueelle. Matalien moreeniselänteiden välisillä alueilla on soistumia, jotka on sittemmin ojitettu ja muuttuneet varputurvekankaiksi ja erilaisiksi turvemaamuuttumiksi. Hankealueen luoteispuolelle sijoittuvan Aartaminjärven eteläpuolinen Aartaminneva on aikoinaan ollut huomattavasti laajempi, ja sen kaakkoispuolelle sijoittuu nykyisin laajoja ojikkoja ja turvemaamuuttumien alueita, jotka kasvavat pääosiin nuorehkoa mäntyä ja koivua. Hankealueelle ei sijoitu enää lainkaan edustavia, luonnontilaisia ja ojittamattomia suoluontotyyppejä. Kuva 10. Alueella esiintyy runsaasti eriasteisesti muuttuneita ja puustoltaan varsin nuoria varputurvekankaita Rakentamisalueiden luontoarvot Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitysten yhteydessä tarkasteltiin tuulivoimaloiden suunnitellut sijoituspaikat. Lisäksi laajemman alueen osalta on hyödynnetty yleispiirteistä kartta- ja ilmakuvatarkastelua, ja poimittu maastokäynnillä niiden perusteella mahdollisia arvokkaita luontokohteita. Tuulivoimalan 1 rakennuspaikka sijoittuu Piennevanhautakankaan kivennäismaaalueen kaakkoiskärkeen, osin ojitettujen rämeiden alueelle. Alueen metsät ovat pääosin havupuuvaltaisia, ja sekapuuna esiintyy koivua (kuva 7). Tuulivoimalan 2 rakennuspaikka sijoittuu Piennevanhautakankaalle, vanhan kalliolouhoksen eteläpuolelle. Voimalan sijoituspaikalla pintamaakerrokset ovat ohuita, ja alueella on pieniä kalliopaljastumia. Kalliokkoinen alue on aikoinaan päätehakattu, ja puusto on nykyisin mäntytaimikkoa ja nuorten kehitysluokkien sekapuustoista kasvatusmetsää.

17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sievin Jakostenkalliot 13 (43) Kuva 11. Tuulivoimalan 2 rakennuspaikka. Tuulivoimalan 3 rakennuspaikka sijoittuu Piennevanhautakankaan luoteisosaan, kallioiselle kivennäismaa-alueelle, missä kasvaa nuorta mäntyvaltaista sekametsää. Tuulivoimalan 4 rakennuspaikka sijoittuu Jakostenkallioiden kuivahkojen mäntyvaltaisten kankaiden alueelle, missä on jäkäläpeitteisiä kalliopaljastumia. Tuulivoimalan 5 rakennuspaikka sijoittuu Jakostenkallioiden keskiosan päätehakkuualojen väliin, missä kasvaa enimmäkseen havupuuvaltaista varttuneempaa talousmetsää. Kuva 12. Kuva tuulivoimalan 5 rakennuspaikan suuntaan.

18 14 (43) Sievin Jakostenkalliot FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tuulivoimalan 6 rakennuspaikka sijoittuu Pikku-Jakosen länsilaidalle, jäkäläpeitteisten kallioiden länsireunalle. Rakennuspaikalla kasvaa nuorta, kuivan kankaan mäntyvaltaista talousmetsää. Kuva 13. Tuulivoimalan 6 rakennuspaikka. Tuulivoimalan 7 rakennuspaikka sijoittuu Kankelan länsipuoleiselle kivennäismaaalueelle, missä on myös pienialaisia ojitettuja soistumia. Rakennuspaikan metsät ovat mäntyvaltaista nuorta talousmetsää, ja sen viereen sijoittuu vanhoja taimettuneita päätehakkuualoja. Kuva 14. Tuulivoimalan 7 rakennuspaikka.

19 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sievin Jakostenkalliot 15 (43) Tuulivoimalan 8 rakennuspaikka sijoittuu Kankelan pohjoispuolelle, kivennäismaalle, Jakostenkallion luoteeseen viettävälle rinteelle. Tuulivoimalan rakennuspaikka sijoittuu vanhan ja taimikoituneen hakkuualan sekä sen viereisen mäntyvaltaisen talousmetsän alueelle. Kuva 15. Tuulivoimalan 8 rakennuspaikka. Sähköaseman rakennuspaikka sijoittuu Kankelan pohjoispuolelle sijoittuvan olemassa olevan voimalinjan varrelle, missä on tuore päätehakkuuala sekä tavanomaisia mäntyvaltaisia talousmetsiä. Tuulivoimapuiston huoltotiet kulkevat alueelle tavanomaisten voimakkaasti käsiteltyjen talousmetsien, eri-ikäisten taimikoiden ja päätehakkuualojen pirstomassa metsäympäristössä. Huoltotiet noudattelevat mahdollisuuksien mukaan jo olemassa olevia tielinjauksia. Uudet huoltotielinjaukset eivät kulje arvokkaiksi luontokohteiksi rajattujen kallioalueiden välittömässä läheisyydessä Arvokkaat luontokohteet ja arvokas kasvilajisto Arvokkaiksi luontokohteiksi luetaan kohteet joiden olemassaolo merkittävästi lisää tarkasteltavan alueen luontoarvoja ja ylläpitää luonnon monimuotoisuutta. Merkittävimmät tällaiset ympäristötyypit on lueteltu Suomen luonnonsuojelulaissa (LSL 29 ), ja niiden olemassaolo on lailla turvattu sen jälkeen kun alueellinen ELY-keskus on tehnyt niistä rajauspäätöksen ja saattanut sen maanomistajan tiedoksi. Metsälaki (MetsäL 10 ) määrittelee metsätaloustoimissa huomioitavia erityisen tärkeitä elinympäristöjä, jotka ilmentävät luonnon monimuotoisuutta ja ne on hyvä huomioida myös muussa maankäytön suunnittelussa. Vesilaissa on pilaamis-, muuttamis- ja sulkemiskielto, joka koskee 15 a ja 17 a :ssä lueteltuja kohteita. Hankealueen luontoselvityksissä on pyritty huomioimaan edellisten lisäksi myös luonnonsuojelu-, metsä- ja vesilaissa mainitsemattomat muut metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt (Meriluoto & Soininen 1998), joita ovat esimerkiksi vanhat havuja sekapuumetsiköt, vanhat lehtimetsiköt, paisterinteet, supat, ruohoiset suot, metsäniityt ja hakamaat. Suomen ensimmäinen luontotyyppien uhanalaisuusarviointi valmistui vuonna 2008 (Raunio ym. 2008). Arvioinnissa luontotyyppien uhanalaisuutta on tarkasteltu yleisesti koko maassa sekä erikseen Pohjois-Suomessa ja Etelä-Suomessa. Sievi sijoittuu luontotyyppien uhanalaisuuden aluejaossa Etelä-Suomeen. Uhanalaisia luontotyyppejä ei ole lakisääteisesti turvattu, mutta ne ovat yleensä hyvä indikaattori arvokkaista luontokohteista. Usein uhanalaiseksi luokiteltu luontotyyppi on huomioitu arvokkaaksi myös muutoin, esimerkiksi luonnonsuojelulaissa tai metsälaissa. Luontokohteita suojellaan tai huomioidaan muutoin maankäytössä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja lajien elinympäristöjen säilyttämiseksi. Arvokkaalla luontokohteella esiintyy usein myös arvokasta eliölajistoa. Arvokkaiden luontotyyppien lisäksi maankäytön suunnittelussa huomioon otettavia kohteita ovat uhanalaisten ja varsinkin erityisesti suojeltavien eliölajien (LSL 46 ja 47 ) esiintymät. EU:n luontodirektiivin liitteessä IV (b) luetellaan yhteisön tärkeänä

20 16 (43) Sievin Jakostenkalliot FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY pitämiä kasvilajeja, jotka edellyttävät tiukkaa suojelua, jolloin niiden esiintymisalueiden hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä (Lsl. 49 Lsl. 42 ). Hankealueen arvokkaat luontokohteet Jakostenkallion hankealueen metsät ovat metsätalouskäytössä, ja alue on kokonaisuutenaan varsin voimakkaasti käsitelty, jolloin alueella vallitsevat nuoren ikäluokan metsät sekä eri-ikäiset taimikot ja hakkuualueet. Myös kaikki alueen suot ja soistumat on ojitettu. Hankealueen karut jäkäläpeitteiset kalliot ovat pääosin pienialaisia, puustoltaan nuoria ja yksipuolisia (kelot puuttuvat) sekä ympäristöltään osin voimakkaasti käsiteltyjä. Hankealueelta on kuitenkin rajattu viisi kalliokohdetta, jotka täyttävät metsälain 10 mukaisen arvokkaan elinympäristön määritelmän, karukkokankaita puuntuotannollisesti vähätuottoisemmat kalliot. Paikallisesti alueen kalliokohteilla saattaa olla myös virkistyskäyttöarvoa sekä merkitystä riistan elinympäristöinä. Hankealueen arvokkain kalliokohde sijoittuu Pikku-Jakosen pohjoispuolelle (tuulivoimalan 6 itäpuolelle), joka on ympäristöltään puustoinen, eikä sinne ole osoitettu rakentamista. Kuva 16. Arvokkaat luontokohteet. Hankealueen kasvillisuus- ja luontotyyppi-inventoinneissa ei havaittu arvokkaan kasvilajiston esiintymiä, eikä alueelta ollut aikaisempaa tietoa uhanalaisista tai silmälläpidettävistä lajeista ympäristöhallinnon Hertta Eliölajit -tietokannan mukaan (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 2012.

21 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sievin Jakostenkalliot 17 (43) Kuva 17. Osa alueen kalliokohteista sijoittuu päätehakkuualojen väliin. 4.3 Linnusto ja muu eläimistö Linnusto Alueen linnuston yleispiirteet Pesimälinnusto Valtakunnallisessa Lintuatlashankkeessa selvitettiin koko Suomen pesimälinnuston levinneisyyttä 10 x 10 km suuruisilla atlasruuduilla vuosina (Valkama ym. 2011). Jakostenkallion hankealue jakaantuu Nivalan Konttipuolen (708:339, selvitysaste erinomainen), Sievin Myllyojan (708:338, selvitysaste hyvä), Sievin Järvikylän (709:338, selvitysaste erinomainen) ja Nivalan länsipään (709:339, selvitysaste erinomainen) atlasruutuihin. Hankealueelle ulottuvien atlasruutujen alueella havaittiin atlaksen aikana yhteensä 137 lintulajia, joista 119 lajia tulkittiin alueella varmasti tai todennäköisesti pesiväksi (Liite 2). Alueen pesivän maalinnuston keskitiheydeksi on arvioitu noin paria/km 2 (Väisänen ym. 1998). Hankealueen elinympäristöjen perusteella alueen pesimälinnusto koostuu pääosin alueellisesti yleisistä ja runsaslukuisista, tavanomaisten havupuuvaltaisten talousmetsäalueiden pesimälajeista. Hankealueella ei ole lainkaan alueen linnustollista monimuotoisuutta kasvattavia elinympäristöjä kuten vesistöjä, kosteikoita, laajoja viljelysalueita, vanhoja metsiä tai reheviä lehtimetsiä. Hankealueen lähiympäristöön sijoittuu muutamia pienialaisia viljelysalueita ja kaivettuja lampia, joiden linnusto on todennäköisesti niukkaa. Alle 5 km etäisyydelle hankealueesta sijoittuu myös laajempia viljelysalueita sekä avoimia suoalueita, joilla saattaa olla linnustollistakin merkitystä. Hankealueen elinympäristöjakauman perusteella siellä saattaa potentiaalisesti esiintyä lintuatlasruuduissa pesiväksi tulkituista lajeista lähinnä metsien yleislajeja ja havumetsien lajeja sekä joitain vanhojen metsien, lehtimetsien, soiden sekä peltojen ja rakennetun maan lajeja (Liite 2). Lintuatlasruuduissa varmasti tai todennäköisesti pesivistä lajeista hankealueella saattaa elinympäristöjen puolesta esiintyä seuraavia suojelullisesti arvokkaita lintulajeja (valtakunnallisesti uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit, alueellisesti uhanalaiset lajit, lintudirektiivin liitteen I lajit): pyy, riekko, teeri, metso, sinisuohaukka, ampuhaukka, kurki, rantasipi, huuhkaja, varpuspöllö, viirupöllö, suopöllö, helmipöllö, käenpiika, palokärki, törmäpääsky, leppälintu, kivitasku, sirittäjä, pikkulepinkäinen, järripeippo, punavarpunen ja pohjansirkku (Liite 2). Luonnontieteellisen keskusmuseon alaisen Rengastustoimiston tiedonannon ja Sääksirekisterin (Juhan Honkala, kirjall. ilm.) mukaan hankealueella tai sen läheisyydessä ei sijaitse tiedossa olevia petolintujen pesäpaikkoja. Metsähallituksen petolinturekisterin mukaan (Tuomo Ollila, kirjall. ilm.) hankealueella tai sen läheisyydessä ei ole tiedossa olevia erityisesti suojeltavien petolintujen pesäpaikkoja.

22 18 (43) Sievin Jakostenkalliot FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Hankealueen linnustosta ei ole olemassa olevaa tietoa, ja näin ollen alueella mahdollisesti esiintyvien ja lintuatlasruuduissa tavattujen suojelullisesti arvokkaiden lajien esiintymisestä, metson soidinalueista tai petolintujen pesäpaikoista ei ole tarkempaa tietoa. Lisäksi edellä mainittujen tietolähteiden osalta on huomattava, että erityisesti Sääksirekisterin ja Rengastustoimiston tiedot petolintujen pesäpaikoista ovat todennäköisesti vajavaisia ja niiden kattavuus riippuu voimakkaasti paikallisten petolinturengastajien aktiivisuudesta. Muuttolinnusto Selvät maanpinnanmuodot, kuten meren sekä suurten järvien rannikko ja suuret jokilaaksot muodostavat muuttolinnuille tärkeitä muuton suuntaajia eli ns. johtolinjoja, joita linnut seuraavat muutollaan. Sievissä tai Pohjois-Pohjanmaan eteläosan sisämaa-alueella ei ole merkittäviä lintujen muuttoa ohjaavia johtolinjoja tai tiedossa olevia merkittäviä lintujen muuttoreittejä, syksyn kurkimuuttoa lukuun ottamatta. Maa-alueilla, missä ei ole selkeitä muuttoa ohjaavia johtolinjoja, lintujen muutto on yleensä hajanaista, vähäistä ja saattaa joiltain osin tapahtua hyvinkin korkealla. Hankealueen ympäristön merkittävin lintujen muuttotapahtuma on syksyinen kurkimuutto, joka kulkee tuulen suunnasta riippuen laajalla rintamalla alueen yli. Lähialueen merkittävin kurkimuuton tarkkailupaikka on Nivalan Hituran kaivosalue, noin 14 km hankealueesta itäkaakkoon, missä lasketaan vuosittain syyskuussa useiden tuhansien kurkien muuttoparvia. Suurin osa kurjista lähtee Oulun seudun kerääntymisalueen (kansainvälisesti tärkeä lintualue eli IBA-alue) levähdyspaikoilta, mutta osa linnuista tulee suoraan Kemin alueelta meren yli ja jatkaa muuttoaan etelään. Syksyn kurkimuutto tiivistyy tyypillisesti muutamaan hyvään ja myötätuuliseen muuttopäivään, jolloin linnut matkaavat suurissa muuttoauroissa usein selvästi yli 200 metrin korkeudessa. Oulun alueelta alkunsa saava kurkien muuttoreitti matkaa suoraan etelään, jolloin se kulkee tuulen suunnasta riippuen noin Nivalan Haapajärven kautta kohti Keski-Suomea. Usein kurkien pääjoukot muuttavat Hituran kaivosalueen itäpuolelta, mutta muuttoa kulkee kuitenkin laajalla rintamalla myös Hituran länsipuolella (Jorma Tähtinen, kirjall. ilm.). Hankealueella ei ole tehty erillistä muuttolintuselvitystä, joten lintujen muuton tarkemmasta luonteesta ei ole tietoa. Tuulen suunta ja voimakkuus vaikuttaa lähes kaikkien alueen kautta muuttavien lajien lentokorkeuksiin ja muuttoreitteihin, ja tuulen suunta määrää esimerkiksi sen mistä lintujen muuttovirta kulloinkin kulkee suhteessa hankealueeseen. Kovalla vastatuulella tai muuten huonoissa muutto-olosuhteissa merkittävästi suurempi osa linnuista laskee muuttokorkeuttaan törmäyskorkeudelle tai sen alapuolelle. Riittävän huonon sään aikana monet linnut keskeyttävät muuttonsa kokonaan. Maa-alueiden yllä valtaosa lintujen muutosta kulkee yleensä korkealla. Esimerkiksi hyvällä ja myötätuulisella säällä muuttavat petolinnut ja kurjet lentävät yleensä useamman sadan metrin korkeudessa eli tavallisesti tuulivoimaloiden törmäyskorkeuden yläpuolella. Myös merkittävä osa kahlaajista ja esim. varpuslinnuista muuttaa maaalueiden yllä usein hyvin korkealla. Sen sijaan suurin osa hanhista ja joutsenista lentää osin myös törmäyskorkeudella noin m korkeudessa. Syksyllä hanhimuutto kulkee kuitenkin selvästi kevättä korkeammalla ja siten suurelta osin törmäyskorkeuden yläpuolella. Lepäilyalueiden läheisyydessä lintujen lentokorkeudet ovat keskimäärin alhaisempia kuin muualla niiden muuttomatkan varrella. Hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse tiedossa olevia muuttolintujen levähdys- tai ruokailualueita. Alueen ympäristöön sijoittuvat Sievin Evijärven peltoalueet sekä Nivalan Pidisjärvi ja Kalajokilaakson peltoalueet keräävät todennäköisesti muuttokaudella jonkin verran muuttolintuja lepäilemään ja ruokailemaan alueelle. Hankealueen lähimmät laajemmat peltoalueet sijoittuvat noin 3 4 km etäisyydelle alueen länsi- ja pohjoispuolella, mutta näillä alueilla mahdollisesti lepäilevästä muuttolinnustosta ei ole tietoa. Nivalassa Kalajokivarren ja Malisjokivarren laajemmilla peltoalueilla lepäilevät linnut saattavat jossain määrin lentää Jakostenkalliolle suunniteltujen tuulivoimaloiden läheisyydessä, mutta täyttä varmuutta asiasta ei ole.

23 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sievin Jakostenkalliot 19 (43) Muu eläimistö Jakostenkallion hankealue sijoittuu Keski-Pohjanmaan eliömaakuntaan. Alueella tavattava eläinlajisto koostuu pääosin metsätalousvaltaisille havumetsäalueille tyypillisistä ja alueellisesti tavanomaisista nisäkäslajeista. Alueen yleisimpiin nisäkäslajeihin kuuluvat esimerkiksi hirvi, metsäjänis, orava ja kettu sekä useat eri piennisäkäslajit Luontodirektiivin liitteen IV (a) lajit EU:n luontodirektiivin liitteissä IV (a) luetellaan yhteisön tärkeänä pitämiä eläinlajeja, jotka ovat ns. tiukan suojelujärjestelmän lajeja, jolloin niiden lisääntymis- ja levähtämisalueiden hävittäminen ja heikentäminen on Suomen luonnonsuojelulain nojalla kiellettyä (Lsl. 49 ja 42 ). Suomessa on tavattu kaikkiaan 13 lepakkolajia, jotka kaikki ovat luonnonsuojelulain (Lsl. 29 ) nojalla rauhoitettuja. Kaikki maamme lepakot kuuluvat myös EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin. Suomi liittyi vuonna 1999 Euroopan lepakoidensuojelusopimukseen (EUROBATS), joka velvoittaa osapuolimaita huolehtimaan lepakoiden suojelusta lainsäädännön kautta sekä tutkimusta ja kartoituksia lisäämällä. EUROBATS-sopimuksen mukaan osapuolimaiden tulee myös pyrkiä säästämään lepakoille tärkeitä ruokailualueita sekä siirtymä- ja muuttoreittejä. Hankealueella voi levinneisyytensä puolesta esiintyä Suomen yleisintä lepakkolajia eli pohjanlepakkoa sekä viiksisiippaa/isoviiksisiippaa. Pohjanlepakko saalistaa yleensä monenlaisten kosteikoiden ja vesistöjen rannoilla, pihapiireissä, viljelysalueiden laitamilla, metsäteiden yllä ja hakkuiden reunoilla. Metsäiselle alueelle sijoittuvalla hankealueella saattaa esiintyä harvakseltaan pohjanlepakoita, mutta rehevämpien kosteikoiden ja vesiympäristöjen puutteessa hankealueella ei todennäköisesti ole tärkeitä lepakkoalueita. Hankealueella ei ole vanhoja rakennuksia, suuria louhikoita tai runsaasti kolopuita, jolloin lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikan sijoittuminen hankealueelle on epätodennäköistä. Luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeista valtakunnallisesti vaarantuneen (VU) liitooravan levinneisyysraja kulkee noin Oulu Kuusamo -linjalla, joten lajin esiintyminen Sievissä on levinneisyyden puolesta mahdollista, joskin lajin esiintyminen Pohjois- Pohjanmaan eteläosissa on melko laikuittaista ja satunnaista (Hanski ym. 2006). Alueen liito-oravapotentiaalia tarkasteltiin samalla alueen luontotyyppiselvityksen yhteydessä, ja lajin esiintyminen alueella arvioitiin hyvin epätodennäköiseksi alueen sijainnista sekä metsien yleisestä rakenteesta johtuen. Alueen metsät ovat enimmäkseen karuja havupuuvaltaisia kangasmaita ja kalliokkoja, missä ei ole juurikaan liitooravan elinympäristönä tyypillisiä sekapuustoisia varttuneita kuusikoita tai ruokailuun soveltuvaa lehtipuustoa. Maastokäynnin aikana ei myöskään havaittu lajin pesäpaikaksi soveltuvia kolopuita. Viitasammakko on luettu kuuluvaksi EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin, mutta sitä ei ole luokiteltu Suomessa uhanalaisten lajien joukkoon. Viitasammakko on Keski-Suomessa ja entisen Oulun läänin alueella paikoin yleinen. Viitasammakko asustaa yleensä rehevillä kosteikoilla ja suoalueilla, mutta se kelpuuttaa elinpiirikseen myös tavanomaiset metsäojat. Jakostenkallion hankealueella ei sijaitse lainkaan viitasammakon elinympäristöksi soveltuvia reheviä kosteikoita tai märkiä soita, jolloin lajia saattaa esiintyä alueella vain metsäojissa. Kokonaisuutena lajin esiintyminen alueella arvioidaan epätodennäköiseksi. EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeista alueella saattavat levinneisyytensä puolesta esiintyä aika-ajoin myös kaikki suurpetomme. Todennäköisimmät alueella tavattavat suurpedot ovat karhu, ilves ja susi. Kaikkien suurpetojen elinpiiri on hyvin laaja, jolloin hankealue saattaa olla osa lajien elinpiiriä.

24 20 (43) Sievin Jakostenkalliot FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4.4 Hankkeen vaikutukset luontoarvoille Vaikutukset kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin Jakostenkallion hankealueella tuulivoimaloiden ja huoltoteiden rakentaminen lisää metsien pirstoutumista ja sitä myöten reunavaikutusta. Rakentaminen vaikuttaa myös luonnonmaisemaan pirstoen alueita ja muuttaen niitä teknisemmäksi. Rakentamisen vaikutukset kasvillisuuteen ovat suurimmillaan luonnontilaisissa ympäristöissä, mutta suurin osa hankealueesta on voimakkaan metsätalouden alaista metsäaluetta. Muutokset alueen kasvillisuudessa voivat vaikuttaa välillisesti myös muuhun alueella esiintyvään eliölajistoon niiden elinympäristöjen kautta. Tuulivoimaloiden rakennuspaikoilta sekä niitä yhdistävien huoltoteiden alueelta kasvillisuus häviää kokonaan rakentamisen myötä. Tuulivoimaloiden ympärillä ja huoltotiestön alueella rakentaminen aiheuttaa pääosin avohakkuun kaltaisia vaikutuksia kasvillisuuteen. Rakennettavien voimalapaikkojen ja niitä yhdistävien teiden reunaalueilla kasvillisuus muuttuu avoimen kasvupaikan lajistoksi. Avoimien alueiden ympäristössä reunavaikutus lisääntyy. Reunavaikutuksen aikaansaamilla muutoksilla on selkeä vaikutus tavanomaiseen metsäkasvillisuuteen, koska alueen lajisto sekä kasvilajien runsaussuhteet muuttuvat ajan myötä. Tyypillinen metsäkasvillisuus vähenee reuna-alueiden läheisyydessä ja kuivemmista olosuhteista hyötyvä lajisto runsastuu. Talousmetsissä reunavaikutuksen lisääntymisen merkitys on vähäisempi, kuin luonnontilaisissa metsissä, sillä harvennushakkuut ja avohakkuut muuttavat metsätalouskäytössä olevien alueiden kasvillisuutta joka tapauksessa. Metsätalouskäytössä olevilla alueilla reunavaikutteista aluetta on jo ennestään huomattavasti enemmän kuin luonnontilaisilla metsäalueilla. Huoltotiestön rakentaminen voi aiheuttaa paikallisia vaikutuksia myös hydrologiaan, kuten pintavesien tilaan ja valuntaan. Tiet myös muuttavat ympäristön rakennetta ja voivat heikentää lajiston leviämistä. Hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei kuitenkaan sijaitse luonnontilaisia vesistöjä tai suokohteita, joihin hydrologian muutokset voisivat kohdistua, joten teiden rakentamisen vaikutukset vesien tilaan ja valuntaan arvioidaan pääosin vähäisiksi. Jakostenkallion hankealue on kokonaisuudessaan metsätalouskäytössä olevaa metsäaluetta, missä metsät ovat pääosin eri-ikäisiä kasvatusmetsiä tai taimikoita, ja alueella on myös laajoja hakkuualoja. Lisäksi kaikki alueen suot ja soistumat on ojitettu. Tuulivoimaloiden rakennuspaikat tai niiden huoltotiet eivät sijoitu arvokkaiksi rajatuille kallioluontokohteille. Kokonaisuudessaan tuulivoimaloiden rakentamisen Jakostenkallion alueelle arvioidaan aiheuttavan vain vähäisiä vaikutuksia alueen kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin Vaikutukset linnustoon ja eläimistöön Linnusto Sievin Jakostenkallion tuulivoimahankkeen linnustollisen esiarvioinnin perusteella hankealueen linnustosta on olemassa aika vähän tietoa, eikä hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä ole tehty aiempia linnustoselvityksiä. Hankealue sijoittuu alueellisesti tavanomaiseen talousmetsäympäristöön, missä ei sijaitse linnustollista monimuotoisuutta kasvattavia elinympäristöjä. Hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei olemassa olevan tiedon perusteella sijaitse suojelullisesti arvokkaiden petolintujen pesäpaikkoja, mutta metsäiseen ympäristöön sijoittuessaan hankealue voi kuulua useammankin petolinnun reviiriin. Maalle sijoittuvien tuulivoimaloiden kohdalla rakentamisen aikaisista linnustovaikutuksista merkittävimpiä ovat elinympäristöjen muutokset ja niiden laadun heikkeneminen sekä lisääntyvän ihmistoiminnan aiheuttamat häiriöt, joita ovat mm. lisääntynyt liikenne ja rakentamisen aiheuttama melu. Rakentamisen aikaiset vaikutukset kohdistuvat yleensä pienelle ja rajatulle alueelle rakennuspaikkojen läheisyyteen, mutta esimerkiksi voimalayksiköiden perustamisesta ja teiden rakentamisesta aiheutuva melu kuuluu myös huomattavasti laajemmalle alueelle. Tutkimusten mukaan tuulivoimaloiden rakentamisen aikaiset vaikutukset pesimälinnustoon ovat suurempia kuin tuulivoimaloiden toiminnan aikaiset häiriöt. Alueen linnusto todennäköisesti palautuu lähelle rakentamista edeltävää tilaa, kun tuulivoimaloiden ja niiden oheisrakenteiden rakennustoimet ovat päättyneet. Yleisten ja tavanomaisten pesimälintujen

25 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sievin Jakostenkalliot 21 (43) kohdalla ei myöskään ole yleisesti havaittu, että tuulivoimaloiden toiminta olisi karkottanut lintuja alueelta. Joidenkin arempien lajien kohdalla tämä tosin voi olla mahdollista, mutta niiden on kuitenkin jossain määrin mahdollista siirtyä kauemmas tuulivoimaloista, jos niiden häiriönsietokynnys ylittyy. Rakentamisen aikaiset linnustovaikutukset jäävät pääosin lyhytaikaisiksi, mutta elinympäristön muutosten kohdalla vaikutukset ulottuvat koko tuulivoimapuiston toiminnan ajalle. Tuulivoimapuiston elinympäristöjä muuttava vaikutus arvioidaan kuitenkin vähäiseksi jo ennestään voimakkaasti metsätalousvaltaisella alueella. Pesivät linnut liikkuvat saalistaessaan yleensä matalalla metsien sisäosissa tai metsänrajan yläpuolella, jolloin ne lentävät pääasiassa törmäyskorkeuden alapuolella. Hankealueella tai sen läheisyydessä mahdollisesti pesivät suuret tai keskikokoiset petolinnut ja esim. kurki saattavat kuitenkin aika ajoin kohota hakkuiden tai muiden avointen alueiden yllä nousevissa ilmavirtauksissa kaarrellessaan myös törmäyskorkeudelle, jolloin niillä on riski osua tuulivoimalan pyöriviin lapoihin. Mahdolliset pesimälajien törmäykset arvioidaan kuitenkin harvinaisiksi ja lähinnä yksittäisiksi tapauksiksi, joilla ei todennäköisesti ole vaikutusta lajien pesimäkantoihin alueellisesti. Hankealue sijoittuu Pohjois-Pohjanmaan eteläosan sisämaa-alueelle, missä ei olemassa olevan tiedon perusteella kulje (syksyn kurkimuuttoa lukuun ottamatta) merkittäviä lintujen muuttoreittejä. Syksyn kurkimuuton päämuuttovirta kulkee Oulun seudulta etelään, jolloin se ohittaa Nivalan Haapajärven alueen leveällä rintamalla tuulensuunnasta riippuen. Yleensä syksyn kurkimuutto kulkee yli 200 metrin korkeudessa eli suurelta osin tuulivoimaloiden törmäysriskikorkeuden yläpuolella. On todennäköistä, että hankealueen kautta kulkee vähäistä ja hajanaista lintujen muuttoa, mutta tietojen vähäisyydestä johtuen alueella kulkevasta lintujen muuttovirrasta ja eri lajien muuttoreittien tarkemmasta sijoittumisesta ei ole täyttä selvyyttä. Todennäköisesti vähäisestä ja hajanaisesta muutosta johtuen tavanomainen muutonseuranta ei todennäköisesti olisi tuottanut lisäarvoa hankealueen muuttolinnustoon kohdistuvien vaikutusten arvioinnille. Hankealueen välittömään läheisyyteen ei sijoitu merkittäviä lintujen muuton aikaisia lepäilyalueita, mutta alueen ympäristöön sijoittuvat peltoalueet voivat kerätä jonkun verran muuttolintuja. Tuulivoimalat ovat hyvin maisemassa näkyviä elementtejä ja siten havaittavissa jo kaukaa myös muuttavien lintujen näkökulmasta. Useiden ulkomaalaisten tutkimusten ja kotimaisten kokemusten mukaan linnut lähtevät kiertämään tuulivoimaloita jo hyvissä ajoin havaittuaan ne, jolloin linnut eivät yleensä edes päädy tuulivoimaloiden läheisyyteen. Hankealueen kautta saattaa kulkea hajanaista ja epämääräistä lintujen muuttoa, joka ei tiivisty hankealueen ylle selkeiden johtolinjojen puuttuessa. Johtolinjojen puuttuessa lintujen on todennäköisesti myös helpompi kiertää niiden muuttoreitille rakennetut tuulivoimalat. Vaikka Nivalan Sievin peltoalueilla lepäileekin vuosittain jonkin verran muuttolintuja (esim. joutsenia, hanhia ja kurkia) ei näiden alueiden merkitys kohoa kovin korkeaksi verrattuna hankealueen länsipuolella, Perämeren rannikkoalueella, kulkeviin lintujen päämuuttoreitteihin. Tuulivoimaloiden kiertäminen luonnollisesti vähentää lintujen riskiä törmätä niihin. Tuulivoimaloiden kiertäminen voi joissain tapauksissa aiheuttaa muutoksia lintujen muuttoreitteihin, mutta muuttoreiteissä mahdollisesti tapahtuvat muutokset johtuvat ennemmin useampien merkittäville muuttoreiteille sijoittuvien tuulivoimapuistojen yhteisvaikutuksista kuin yhden pienen tuulivoimapuiston vaikutuksesta. Kaukana merkittävistä muuttoreiteistä sijaitsevan tuulivoimapuiston kohdalla tuulivoimaloiden aiheuttamat estevaikutukset ovat todennäköisesti hyvin vähäisiä. Tuulivoimapuistoihin törmänneiden lintujen lukumäärä vaihtelee maailmalla hyvin paljon, riippuen mm. alueen paikallisista olosuhteista ja siellä esiintyvien lintujen lukumäärästä. Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa todettu tuulivoimaloihin törmäävien lintujen lukumäärä on ollut keskimäärin 2,3 lintua / voimala vuodessa (Rydell ym. 2011). Suomessa on arvioitu, että keskimääräisellä suomalaisella alueella tuulivoimalaan voidaan arvioida törmäävän yksi lintu / voimala vuodessa (Koistinen 2004). Edellä mainitulla tavalla arvioituna Jakostenkallion tuulivoimapuistoon voisi törmätä vuosittain 8 19 lintua vuodessa. Törmäävien lintujen yksilömäärä on niin pieni, että se ei todennäköisesti aiheuta merkittäviä populaatiovaikutuksia yhdenkään alueen kautta liikkuvan lajin kohdalla.

26 22 (43) Sievin Jakostenkalliot FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Alueellisesti tarkasteltuna Jakostenkallion suunniteltu tuulivoimapuisto ei todennäköisesti sijoitu linnustollisesti sellaiselle merkittävälle alueelle, että tuulivoimapuiston suunnittelu pitäisi keskeyttää linnustollisten näkökohtien vuoksi, koska on todennäköistä, että linnustoon kohdistuvat vaikutukset eivät käytettävissä olevan tiedon mukaan ja tämän esiarvioinnin tulosten perusteella kohoa merkittäviksi. Epävarmuutta arviointiin tuo kuitenkin alueen linnuston puutteellinen tuntemus. Hankealueen kattavien maankäyttö- ja rakennuslain ( /132) yleiskaavalle asettamien sisältövaatimusten sekä tuulivoimarakentamista koskevien erityissäännösten ( /134) mukaisten riittävien ympäristö- ja luontoselvitysten (MRL 9 ja 39 sekä 77b ) toteuttaminen hankkeen edetessä olisi suotavaa, jotta hankkeen linnustovaikutusten arviointi olisi luotettavammalla pohjalla. Linnustoselvitykset tulisi kohdistaa ainakin alueen pesimälinnuston selvittämiseen, missä tulisi tarkemmin keskittyä alueella ja sen välittömässä läheisyydessä mahdollisesti sijaitseviin suojelullisesti arvokkaiden lintulajien reviireihin ja niiden liikkeisiin. Muu eläimistö ja luontodirektiivin liitteen IV (a) lajit Jakostenkallion tuulivoimahankkeella ei arvioida olevan merkittäviä haitallisia vaikutuksia hankealueella tai sen läheisyydessä esiintyvien tavanomaisten tai suojelullisesti arvokkaiden eläinlajien esiintymiseen tai elinoloihin metsätalouden ennestään pirstomalla alueella. Hankkeen vaikutukset eläimistöön ovat suurimmillaan tuulivoimaloiden ja niiden huoltotiestön rakennusvaiheessa, jonka jälkeen häiriö vähenee ja eläinten elinolot palautuvat lähelle nykytilaa. Suurin osa alueen eläimistöstä tulee todennäköisesti ajan mittaan tottumaan tuulivoimaloiden olemassa oloon. Tuulivoimahanke muuttaa vain hyvin vähäisessä määrin eri eläinlajien usein laajojakin elinalueita. EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajistosta liito-oravan ja viitasammakon esiintyminen alueella arvioitiin epätodennäköiseksi lajeille potentiaalisten elinympäristöjen vähäisestä määrästä johtuen. Tuulivoimahankkeella ei arvioida olevan sellaisia haitallisia vaikutuksia liito-oravalle tai viitasammakolle, että niiden esiintyminen tai elinolot Jakostenkallion alueella tai laajemmallakaan alueella Sievissä vaarantuisivat. Jakostenkallion tuulivoimahankkeella ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia alueella mahdollisesti esiintyviin EU:n luontodirektiivin liitteessä IV (a) lueteltuihin lepakkolajeihin. Lepakoista ainakin pohjanlepakon esiintyminen hankealueella on mahdollista, mutta siellä ei elinympäristöjen rakenteesta johtuen arvioida sijaitsevan lepakoille tärkeitä alueita. Tuulivoimaloiden ja huoltotiestön rakentaminen tulee vähäisessä määrin muuttamaan lepakoiden elinympäristöjä, mutta suurin osa alueesta säilyy nykytilansa kaltaisena. Tutkimusten mukaan tuulivoimarakentamisen vaikutukset lepakoiden elinympäristöihin ovat olleet pääosin vähäisiä verrattuna esimerkiksi metsätaloustoimiin ja niiden elinympäristöjä muuttaviin vaikutuksiin. Metsäisillä alueilla raivattavat voimaloiden rakennuspaikat ja huoltotielinjaukset saattavat jopa lisätä erilaisilla elinympäristöjen reuna-alueilla saalistavan pohjanlepakon ruokailualueita. Tuulivoimalat aiheuttavat lepakoille riskin törmätä tuulivoimaloiden pyöriviin lapoihin. Törmäysten todennäköisyyteen vaikuttavat mm. alueen topografia sekä elinympäristöt ja kasvillisuus, ja törmäyksiä on todettu tapahtuvan eniten rannikon läheisyyteen sijoittuvilla korkeilla metsäalueilla. Lepakoiden riski törmätä tuulivoimaloihin vaihtelee myös lajeittain, ja esimerkiksi pohjanlepakko luetaan ns. korkean riskin lajeihin. Jakostenkallion hankealueella mahdollisesti esiintyvien lepakoiden riski törmätä alueelle suunniteltuihin tuulivoimaloihin arvioidaan kuitenkin hyvin pieneksi. Yleensä lepakoita törmää tuulivoimaloihin enemmän niiden muuttoreiteillä, joita ei sijoitu Pohjois-Pohjanmaan eteläosien sisämaa-alueelle. Lepakot saalistavat enimmäkseen hyvin matalalla metsänrajan yläpuolella, mutta esimerkiksi pohjanlepakon on muualla maailmassa todettu syksyllä paikoin muuttavan käyttäytymistään siten, että ne siirtyvät saalistamaan hyönteisiä myös selvästi korkeammalle. Tällöin lepakoiden riski törmätä tuulivoimaloihin kasvaa, mutta ilmiön yleisyydestä ja esiintymisestä Suomen olosuhteissa tai vastaavilla metsäalueilla ei ole olemassa olevaa tutkimustietoa. Hankealueelle ei todennäköisesti sijoitu tärkeitä lepakkoalueita, jolloin mahdolliset törmäykset ovat hyvin harvinaisia ja satunnaisia, jolloin niillä ei ole merkitystä paikallisiin lepakkokantoihin.

NIVALAN HIRSISTÖNKANGAS TUULIVOIMAHANKE

NIVALAN HIRSISTÖNKANGAS TUULIVOIMAHANKE SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA INFINERGIES FINLAND OY NIVALAN HIRSISTÖNKANGAS TUULIVOIMAHANKE Ympäristöselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19521P001 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Nivalan Hirsistönkangas

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS 24.8.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU

TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS 24.8.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3 MAA- JA KALLIOPERÄ SEKÄ VESISTÖT... 3 4 KASVILLISUUS...

Lisätiedot

VUOHTOMÄEN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA

VUOHTOMÄEN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI VUOHTOMÄEN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA Päivitetty 29.11.2012, 5.6.2013 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman

Lisätiedot

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 98 MYRSKYLÄN SEPÄNMÄKI- PALOSTENMÄKI LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kuvio 1. Kalliokumpare alueen pohjoisosassa (Kuvio 1). ClT-tyypin kalliometsaa. 1. JOHDANTO Selvitysalue

Lisätiedot

SAARENKYLÄ-VIESKANJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

SAARENKYLÄ-VIESKANJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA Khall 15.4.2013 Oheismateriaali 74 S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A ALAVIESKAN KUNTA SAARENKYLÄ-VIESKANJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS / FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS 24.8.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU

TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS 24.8.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 LEPAKOT JA TUULIVOIMA... 3 3 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 4 TULOKSET... 4 5 YHTEENVETO

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

Tuuliwatti Oy. Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas. Luontoselvitys 09.08.2010. FM biologi Minna Tuomala

Tuuliwatti Oy. Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas. Luontoselvitys 09.08.2010. FM biologi Minna Tuomala Tuuliwatti Oy Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas Luontoselvitys 09.08.2010 FM biologi Minna Tuomala Putaankankaan tuulivoimalat 1 3 2 Putaankankaan tuulivoimalat Tuulivoimala 1 Avohakkuuala, jonka

Lisätiedot

Pohjavesien suoja-alueet eivät ulotu voimaloiden vaikutusalueille kuin yhdellä, Tervahaminan alueella.

Pohjavesien suoja-alueet eivät ulotu voimaloiden vaikutusalueille kuin yhdellä, Tervahaminan alueella. 4.5 Vaikutukset luonnonympäristöön 4.5.1 Yleistä Suunnitteilla olevien 14 tuulivoima-alueen linnustoselvityksen on laatinut Lakeuden luontokartoitus v. 2015. Osalla selvitysaluetta on tehty linnuston muutonseurantaa

Lisätiedot

KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS. Pekka Routasuo

KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS. Pekka Routasuo KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS Pekka Routasuo 30.12.2011 KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO

Lisätiedot

PUNTARINKANKAAN (HIRSISTÖNKANKAAN) TUULIVOIMAYLEISKAAVA

PUNTARINKANKAAN (HIRSISTÖNKANKAAN) TUULIVOIMAYLEISKAAVA S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NIVALAN KAUPUNKI PUNTARINKANKAAN (HIRSISTÖNKANKAAN) TUULIVOIMAYLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman

Lisätiedot

YLIVIESKAN PAJUKOSKEN TUULIVOIMAPUISTO. Luontoselvityksen täydennys muuttuneille voimalapaikoille ja maakaapelireitille LIITE 3 TM VOIMA OY

YLIVIESKAN PAJUKOSKEN TUULIVOIMAPUISTO. Luontoselvityksen täydennys muuttuneille voimalapaikoille ja maakaapelireitille LIITE 3 TM VOIMA OY S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A TM VOIMA OY YLIVIESKAN PAJUKOSKEN TUULIVOIMAPUISTO Luontoselvityksen täydennys muuttuneille voimalapaikoille ja maakaapelireitille LIITE 3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet Metsälain mukaiset

Lisätiedot

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT 1 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT Sisältö JOHDANTO... 2 HÄÄHINMÄKI, HANKASALMI/KONNEVESI... 3 KÄRKISTENSALMI, JYVÄSKYLÄ... 5 JÄMSÄNNIEMI, JÄMSÄ... 8 VEKKULA, JÄMSÄ...

Lisätiedot

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys Liite 5 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KAUHAVAN KAUPUNKI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4.2.2015 P24345P002 1 (11) Tuomo Pihlaja 4.2.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...

Lisätiedot

VESILAHDEN SUOMELAN ASEMAKAAVAALUEEN ASIANTUNTIJA-ARVIO LUONTOSELVITYKSISTÄ

VESILAHDEN SUOMELAN ASEMAKAAVAALUEEN ASIANTUNTIJA-ARVIO LUONTOSELVITYKSISTÄ VESILAHDEN SUOMELAN ASEMAKAAVAALUEEN ASIANTUNTIJA-ARVIO LUONTOSELVITYKSISTÄ Teemu Virtanen Paula Salomäki 8.10.2012 Biologitoimisto Vihervaara Oy PL 140 70101 Kuopio info@biologitoimisto.fi 1 1 Kasvillisuus...2

Lisätiedot

ESITYS OSAYLEISKAAVAN KÄYNNISTÄMISESTÄ RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTOA VARTEN

ESITYS OSAYLEISKAAVAN KÄYNNISTÄMISESTÄ RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTOA VARTEN Haapajärven kaupunki Tekninen lautakunta Kirkkokatu 2 85800 Haapajärvi Infinergies Finland Oy Karppilantie 20 90450 Kempele Puh. 044 7595 050 sisko.kotzschmar@infinergiesfinland.com www.infinergies.com

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 21.10.2014

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 21.10.2014 1(7) VESANNON KUNTA OINASKYLÄN TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 21.10.2014 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 63 :n mukaan

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN

Lisätiedot

Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013. Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola

Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013. Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013 Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola Asiakas Winda Invest Oy Gallen-Kallelankatu 7 28100 Pori Yhteyshenkilö Kalle Sivill Puh.

Lisätiedot

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset Ehdotus MH 25.8.2015 Maakuntakaavaehdotus MH 25.8.2015 2 Julkaisija: Kauppakatu 1 87100 KAJAANI Puh. (08) 615 541 Faksi (08) 6155 4260

Lisätiedot

LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS

LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.06.2014 KELIBER OY LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.6.2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Kansikuva Antje Neumann Heli Uimarihuhta Hautakankaan metsää Viite 1510013339 Ramboll

Lisätiedot

Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava

Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava Kaavaselostus ALUSTAVA LUONNOS Kaava-alueen sijainti Tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaavan suunnittelualue on koko kunta. Vaiheyleiskaavassa osoitetaan tuulivoima-alueet

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6.

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6. TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT

Lisätiedot

Syrjävaara-Karjaoja I-luokka Kohdenumero (kartalla) 2. Koko ja sijainti

Syrjävaara-Karjaoja I-luokka Kohdenumero (kartalla) 2. Koko ja sijainti Syrjävaara-Karjaoja Kohdenumero (kartalla) 2. 350 ha tuulivoimarakentamista puoltavat ja rajoittavat tekijät Vaiheyleiskaavan luontoselvityksissä huomioitavaa Sijaitsee Nuojuan pohjoispuolella, molemmin

Lisätiedot

LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS

LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS Vastaanottaja Ilmatar Raasepori Oy Asiakirjatyyppi Liito-orava- ja kasvillisuusselvitys Päivämäärä 21.9.2012 Viite 82142499-05 ILMATAR RAASEPORI OY GUMBÖLEBERGETIN LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS

Lisätiedot

Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys

Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PROKON WIND ENERGY FINLAND OY Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20.8.2014 P21463P003 Liito-oravaselvitys 1 (23) Tuomo Pihlaja 20.8.2014

Lisätiedot

Päivämäärä 29.10.2012 NÄSEN KARTANON TUULIVOIMAHANKKEEN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA RAKENTAMIS- ALUEIDEN KUVAUKSET

Päivämäärä 29.10.2012 NÄSEN KARTANON TUULIVOIMAHANKKEEN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA RAKENTAMIS- ALUEIDEN KUVAUKSET Päivämäärä 29.10.2012 NÄSEN KARTANON TUULIVOIMAHANKKEEN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA RAKENTAMIS- ALUEIDEN KUVAUKSET SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 2. Luonnonympäristön yleispiirteet ja arvokkaat luontokohteet 1 2.1

Lisätiedot

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola

Lisätiedot

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti huomionarvoiset

Lisätiedot

VUOHTOMÄEN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA

VUOHTOMÄEN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI VUOHTOMÄEN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS (LUONNOSVAIHE) FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 1 (40) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... TYÖNUMERO: E27125.00 KITTILÄN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS YLÄ-KITTILÄN NIITTY SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 10.12.2014 7.11.20114 21.10.2014

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 10.12.2014 7.11.20114 21.10.2014 1(7) VESANNON KUNTA OINASKYLÄN TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 10.12.2014 7.11.20114 21.10.2014 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

SAUVIINMÄEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

SAUVIINMÄEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI SAUVIINMÄEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus...

Lisätiedot

S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A OX2 MERKKIKALLION TUULIVOIMAPUISTO

S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A OX2 MERKKIKALLION TUULIVOIMAPUISTO S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A OX2 MERKKIKALLION TUULIVOIMAPUISTO KEHRÄÄJÄSELVITYS 2015 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P18892P002 Tiina Mäkelä Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Tuulivoimapuiston

Lisätiedot

A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy. Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kasvillisuustarkastus 2016 AHLMAN GROUP OY

A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy. Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kasvillisuustarkastus 2016 AHLMAN GROUP OY A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kasvillisuustarkastus 2016 AHLMAN GROUP OY Raportteja 3/2016 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Luontoselvityksen tarkoitus. Tuulivoima-alueet. Tuulivoima-alueet ja kaava-alueen merkittävät luontokohteet

Sisällysluettelo. Luontoselvityksen tarkoitus. Tuulivoima-alueet. Tuulivoima-alueet ja kaava-alueen merkittävät luontokohteet Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Luontoselvityksen tarkoitus Tuulivoima-alueet Alueiden sijainti 4 Topografia 5 Kallioperä 6 Maaperä 7 Maanpeite 8 Pohjavesialueet 9 Tuulivoima-alueet

Lisätiedot

05/2013. Tuulivoima kehitys Alavieska Kytölä. K Tahkoniemi

05/2013. Tuulivoima kehitys Alavieska Kytölä. K Tahkoniemi 05/2013 Tuulivoima kehitys Alavieska Kytölä K Tahkoniemi 1 Hanketiedot 2 Kehittäjä TM Voima OY / TM Voima Kytölä Oy Tavoitteena rakentaa Alavieskan Kytölän alueelle 4-9 tuulivoimalaa. Tavoitteena on, että

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen

Lisätiedot

Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY

Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 20/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet Luontoselvitys

Lisätiedot

LEIPIÖN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

LEIPIÖN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA SIMON KUNTA LEIPIÖN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus...

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Natura-arvioinnin tarveharkinta 22.8.2011

KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Natura-arvioinnin tarveharkinta 22.8.2011 KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Natura-arvioinnin tarveharkinta 22.8.2011 1. JOHDANTO Suomen Natura 2000 verkosto on osa Euroopan unionin alueen kattavaa luonnonsuojeluverkostoa. Verkostoon kuuluu alueita,

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy FCG Finnish Consulting Group Oy TUULIWATTI OY SIMON LEIPIÖN TUULIVOIMA-ALUEEN YMPÄRISTÖSELVITYKSET

FCG Finnish Consulting Group Oy FCG Finnish Consulting Group Oy TUULIWATTI OY SIMON LEIPIÖN TUULIVOIMA-ALUEEN YMPÄRISTÖSELVITYKSET FCG Finnish Consulting Group Oy FCG Finnish Consulting Group Oy TUULIWATTI OY SIMON LEIPIÖN TUULIVOIMA-ALUEEN YMPÄRISTÖSELVITYKSET 10.10.2011, TÄYDENNETTY 9.2.2012 FCG Finnish Consulting Group Oy Leipiön

Lisätiedot

Hyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1

Hyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1 Hyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1 Tämä tiivistelmä perustuu yksityiskohtaiseen raporttiin Tuusulan Hyrylän varuskunta-alueella kesinä 2006 ja 2007 tehdyistä luontoselvityksistä.

Lisätiedot

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2013 SISÄLLYS 1. Johdanto 2. Uusi rakennuspaikka 3. Rakennuspaikan kuvaus 4. Lepakot 5. Johtopäätökset

Lisätiedot

Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus. 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski

Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus. 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto.... 3 2. Luontoselvitys.......3 3. Tulokset.....

Lisätiedot

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin

Lisätiedot

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...

Lisätiedot

TuuliWatti Oy Simon Onkalon tuulivoimalahanke Tiivistelmä ympäristövaikutuksista

TuuliWatti Oy Simon Onkalon tuulivoimalahanke Tiivistelmä ympäristövaikutuksista TuuliWatti Oy Simon Onkalon tuulivoimalahanke Tiivistelmä ympäristövaikutuksista TuuliWatti Oy, Onkalon tuulivoimalahanke Hankkeen esittely TuuliWatti Oy suunnittelee rakentavansa kolmen voimalayksikön

Lisätiedot

LAPIN ETELÄISTEN OSIEN TUULIVOIMASELVITYS Liite 9 Paikkatietoanalyysit ja kriteerit. Lapin eteläosien tuulivoimaselvitys 2.2.2012 Pöyry Finland Oy

LAPIN ETELÄISTEN OSIEN TUULIVOIMASELVITYS Liite 9 Paikkatietoanalyysit ja kriteerit. Lapin eteläosien tuulivoimaselvitys 2.2.2012 Pöyry Finland Oy LAPIN ETELÄISTEN OSIEN TUULIVOIMASELVITYS Liite 9 Paikkatietoanalyysit ja kriteerit Lapin eteläosien tuulivoimaselvitys 2.2.2012 Pöyry Finland Oy Paikkatietoanalyysit Analyysit tehty rasterimuodossa 50

Lisätiedot

KOKKOLAN UUSI-SOMERON TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA

KOKKOLAN UUSI-SOMERON TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA Vastaanottaja Kokkolan kaupunki Asiakirjatyyppi Vastineet kaavaehdotuksesta saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin Päivämäärä 3.11.2015 KOKKOLAN UUSI-SOMERON TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA VASTINEET

Lisätiedot

Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016. Lakeuden luontokartoitus

Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016. Lakeuden luontokartoitus Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Lakeuden luontokartoitus Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet

Lisätiedot

KEMPELEEN KUNTA TAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2040 LUONTOSELVITYS

KEMPELEEN KUNTA TAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2040 LUONTOSELVITYS KEMPELEEN KUNTA TAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2040 Kirkonseudun-Pirilän-Savikorven ja Hakamaan- Ristisuon-Väärälänperän, sekä Kuivalanperän osaalueet LUONTOSELVITYS Työ: E23994.10 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

Yhteysviranomaisen arviointiohjelmasta antaman lausunnon huomioon ottaminen YVAselostuksessa

Yhteysviranomaisen arviointiohjelmasta antaman lausunnon huomioon ottaminen YVAselostuksessa LIITE 2 Yhteysviranomaisen arviointiohjelmasta antaman lausunnon huomioon ottaminen YVAselostuksessa VIRANOMAISEN LAUSUNTO Hankekuvaus Hankekuvausta on hyvä päivittää suunnitelmien tarkentuessa. Esimerkiksi

Lisätiedot

A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy. Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY

A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy. Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY Raportteja 73/2014 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen

Lisätiedot

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III Markus Erkkilä 11/2014 Esityksen sisältö Maakuntakaavoitus yleisesti Maakuntakaavatilanne Etelä Pohjanmaalla

Lisätiedot

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun

Lisätiedot

ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A IIN KUNTA ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus... 1 2 Suunnittelualue...

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Yleiskuvaus 3 Sijainti 5 Topografia 5 Kallioperä 6 Maaperä 6 Maanpeite 7 Pohjavesialueet 7 Selvitysalueen luontokohteet

Lisätiedot

HAUKINIEMI, NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

HAUKINIEMI, NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A RAUTALAMMIN KUNTA HAUKINIEMI, NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS 16X173577 30.9.2013 26.6.2014

LUONTOSELVITYS 16X173577 30.9.2013 26.6.2014 LUONTOSELVITYS 16X173577 30.9.2013 26.6.2014 RAAHEN KAUPUNKI Tokolanperän kaavarungon ja asemakaavan luontoselvitys v. 2013-2014 1 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 KASVILLISUUS 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Uhanalaiset

Lisätiedot

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys Hollolan kunta Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys 6.8.2007 Viite 82116099-02 Tarkistanut Tarja Ojala Kirjoittanut Kaisa Torri Ramboll Terveystie 2 FI-15870 Hollola Finland Puhelin:

Lisätiedot

VÄLIKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

VÄLIKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI VÄLIKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus...

Lisätiedot

HALMEKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

HALMEKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA SIMON KUNTA HALMEKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus...

Lisätiedot

TAIPALSAARI. ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari

TAIPALSAARI. ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari TAIPALSAARI ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 YLEISKUVAUS 4 TULOKSET... 4 1. Myhkiö. 4 2. Ilkonsaaret (itäinen)..

Lisätiedot

LAPUAN JOUTTIKALLION TUULIVOIMAHANKE

LAPUAN JOUTTIKALLION TUULIVOIMAHANKE S U U N N IT T E L U JA T EK N IIK K A INNOPOWER OY LAPUAN JOUTTIKALLION TUULIVOIMAHANKE TUULIVOIMASELVITYS täydentävät ympäristöselvitykset FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 22.10.2012, rev 20.5.2013 YMPÄRISTÖSELVITYS

Lisätiedot

SUUNNITTELUALUEEN YLEISSIJAINTI - LIITE 1 MK 1:50000

SUUNNITTELUALUEEN YLEISSIJAINTI - LIITE 1 MK 1:50000 SUUNNITTELUALUEEN YLEISSIJAINTI - LIITE 1 K 1:50000 Pälkänevesi PÄLKÄNEEN KIRKONKYLÄ 1:412 1:330 1:342 1:307 SUUNNITTELUALUEEN RAJAUS - LIITE 2 K 1:10000 Sappeen kylä 87 876:2 1:413 1:340 1:244 1:258 1:99

Lisätiedot

Korvennevan tuulivoimapuisto

Korvennevan tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A OTSOTUULI OY Korvennevan tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 27.3.2015 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Korvennevan

Lisätiedot

Mäntsälä, LUO-aluetunnus 46

Mäntsälä, LUO-aluetunnus 46 Mäntsälä, LUO-aluetunnus 46 MÄNTSÄLÄ (46) LUO-alue sijaitsee Mäntsälän keskiosissa Lukon kylässä pääosin asumattomalla metsäisellä harjualueella. osalta pääosin tietoon alueella laaja-alaisesti esiintyvästä

Lisätiedot

Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava

Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava Raportti 67080546.ABT 5.11.2008 Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava Luontoselvitys 1 Yhteenveto Tämä ympäristöselvitys on tehty Korpilahden kunnassa sijaitsevalle Lapinjärven alueelle ranta-asemakaavaa

Lisätiedot

SALLAN PORTIN TUULIVOIMAPUISTO

SALLAN PORTIN TUULIVOIMAPUISTO SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PUHURI OY SALLAN PORTIN TUULIVOIMAPUISTO Luonto- ja linnustoselvitykset Erillisraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P26672P001 2 (41) Portin tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU

Lisätiedot

UUSI VALTAKUNNALLINEN TUULIVOIMAN NEUVONTAPALVELU

UUSI VALTAKUNNALLINEN TUULIVOIMAN NEUVONTAPALVELU UUSI VALTAKUNNALLINEN TUULIVOIMAN NEUVONTAPALVELU Tarjoaa asiantuntija-apua ja neuvontaa tuulivoimaloiden suunnitteluun ja rakentamiseen liittyvissä menettely- ja sisältökysymyksissä. Valtakunnallinen

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen

Lisätiedot

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava ja ranta-asemakaavan muutos, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis-

Lisätiedot

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti

Lisätiedot

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Pyhtään kunta Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Petri Parkko 2.12.2011 1. Selvityksen taustoja Keihässalmen satama-alueen ja sen ympäristön kehittämistä varten tarvittiin tietoja

Lisätiedot

Tuulivoiman maisemavaikutukset

Tuulivoiman maisemavaikutukset Kuvasovite raportista Etelä-Pohjanmaan tuulivoimaselvitys, FCG, E-P:n liitto, YM. http://www.epliitto.fi/upload/files/etelapohjanmaan_tuulivoimaselvitys.pdf Tuulivoiman maisemavaikutukset Tietoa ja havainnollistusta

Lisätiedot

HUMPPILAN-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA

HUMPPILAN-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA HUMPPILAN-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA TILAISUUDEN OHJELMA 1. Tilaisuuden avaus, puheenjohtaja Leena Ivalo 2. YVA-menettely, ELY-keskus Leena Ivalo 3. Voimamylly Oy:n

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS 16X205157 3.12.2014. PUHURI OY Sievi Tuppuranevan luontoselvitykset

LUONTOSELVITYS 16X205157 3.12.2014. PUHURI OY Sievi Tuppuranevan luontoselvitykset LUONTOSELVITYS 16X205157 3.12.2014 PUHURI OY Sievi Tuppuranevan luontoselvitykset 1 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry

Lisätiedot

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja

Lisätiedot

Suodenniemen Kortekallion tuulivoimaosayleiskaava

Suodenniemen Kortekallion tuulivoimaosayleiskaava SASTAMALAN KAUPUNKI Suodenniemen Kortekallion tuulivoimaosayleiskaava Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24042 Kaavaselostus 1 (72) Seppänen Pekka Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 1.1 Suunnittelun

Lisätiedot

SIKAMÄEN TUULIVOIMAHANKKEEN 4 TUULIVOIMALAN SUUNNITTELUTARVERATKAISU

SIKAMÄEN TUULIVOIMAHANKKEEN 4 TUULIVOIMALAN SUUNNITTELUTARVERATKAISU Tuulivoimapuisto Vöyrinkangas Oy SIKAMÄEN TUULIVOIMAHANKKEEN 4 TUULIVOIMALAN SUUNNITTELUTARVERATKAISU Sikamäen tuulivoimahankkeen suunnittelutarveratkaisun MRL 137 :n mukainen. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Lisätiedot

Lausunnon antaja Lausunnossa esitetty Vastine Fingrid Oy - Ei huomautettavaa kaavaehdotuksesta

Lausunnon antaja Lausunnossa esitetty Vastine Fingrid Oy - Ei huomautettavaa kaavaehdotuksesta Lausunnon antaja Lausunnossa esitetty Vastine Fingrid Oy - Ei huomautettavaa kaavaehdotuksesta - Tiedotus kaavan etenemisestä Fingrid Oyj / Mika Penttilä. Trafi - Ei huomautettavaa kaavaehdotuksesta Ilmatieteen

Lisätiedot

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015. Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Finnish Consulting Group Oy SUSIVUOREN RANTA-ASEMAKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma P18551 FCG Finnish Consulting Group Oy Susivuoren Ranta-asemakaava 2.6.2012 I SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto...

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi 27.09.2010 MUISTUTUS Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL 200 65101 VAASA DRNO: LSSAVI/200/04.08/2010

Lisätiedot

ILMAJOKI. Tuulivoiman vaiheyleiskaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 10.10.2013

ILMAJOKI. Tuulivoiman vaiheyleiskaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 10.10.2013 ILMAJOKI 10.10.2013 Tuulivoiman vaiheyleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoitustoimi 2013 1 Kaavoituspäätös Ilmajoen kunnanvaltuusto on päättänyt 14.5.2012 30, että kuntaan laaditaan vaiheyleiskaava,

Lisätiedot

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Vastaselitys Vaasan Hallinto-oikeus PL 204 65101 VAASA Viite: VHO 28.9.2015, lähete 5401/15 Dnro 00714/15/5115 Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Oy Ahlholmens Kraft Ab:n vastineen johdosta

Lisätiedot

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 7 ) TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala)

335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 335. Laajanneva-Mustasuo

Lisätiedot

ILMATAR JÄMSÄ OY Maisema- ja ympäristöanalyysi Täydentävä luontoselvitys

ILMATAR JÄMSÄ OY Maisema- ja ympäristöanalyysi Täydentävä luontoselvitys RAPORTTI 4.5.2012 ILMATAR JÄMSÄ OY Maisema- ja ympäristöanalyysi Täydentävä luontoselvitys 1 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman

Lisätiedot

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA Tiituspohja Ympäristöselvitykset KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu, 000 Jyväskylä www.keskisuomi.fi Liikennevarausten ympäristöselvitykset..006 TIITUSPOHJA Sisältö PERUSTEET Selvitystyön

Lisätiedot

Haapalamminkankaan tuulivoimahanke, Saarijärvi

Haapalamminkankaan tuulivoimahanke, Saarijärvi S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A MEGATUULI OY Haapalamminkankaan tuulivoimahanke, Saarijärvi Havainnekuvat ja näkymäalueanalyysi V6 x 6 x HH37 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P0 FCG SUUNNITTELU JA

Lisätiedot

Ulppaanmäki tuulivoimhankkeen osayleiskaava, kaavaluonnos

Ulppaanmäki tuulivoimhankkeen osayleiskaava, kaavaluonnos S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A GREENWATT ULPPAANMÄKI OyAb Ulppaanmäki tuulivoimhankkeen osayleiskaava, kaavaluonnos Havainnekuvat ja näkymäaluenanalyysi FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20221 FCG

Lisätiedot