SIEVIN JAKOSTENKALLIOT TUULIVOIMAHANKE
|
|
- Kauko Mäkinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA INFINERGIES FINLAND OY SIEVIN JAKOSTENKALLIOT TUULIVOIMAHANKE Ympäristöselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19521P001
2
3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sievin Jakostenkalliot I (53) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO HANKEALUE JA HANKKEEN KUVAUS Hankkeen kuvaus Hankealue Hankealueen maankäyttö Valtakunnalliset alueidenkäytöntavoitteet (VAT) Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan manneralueen tuulivoimaselvitys... 5 OSA 1, LUONTO 3 YMPÄRISTÖN YLEISKUVAUS Kallio- ja maaperä sekä topografia Pinta- ja pohjavedet Pintavedet Pohjavesialueet Natura-alueet, suojelualueet ja suojeluohjelmien alueet LUONTOSELVITYS Aineisto ja menetelmät Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitykset Linnustoselvitykset Muu eläimistö Kasvillisuus ja luontotyypit Kasvillisuusalue Hankealueen kasvillisuus Rakentamisalueiden luontoarvot Arvokkaat luontokohteet ja arvokas kasvilajisto Linnusto ja muu eläimistö Linnusto Muu eläimistö Luontodirektiivin liitteen IV (a) lajit Hankkeen vaikutukset luontoarvoille Vaikutukset kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin Vaikutukset linnustoon ja eläimistöön OSA 2, MAISEMA JA RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ 5 MAISEMAN JA RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN TARKASTELU Selvityksen aineisto ja menetelmät Maisemavaikutusten arvioinnin lähtökohtia Arvokkaat maisema-alueet ja kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet Maisemamaakunta Maisema-alueet Kulttuurihistorialliset kohteet Hankealueen maisemakuva Näkemäalueanalyysi Aineisto ja menetelmät Näkemäalueanalyysin tulokset... 27
4 II (53) Sievin Jakostenkalliot FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 5.5 Havainnekuvat Laaditut havainnekuvat Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Jakostenkallioden tuulivoimahankkeen maisemalliset vaikutukset Vaikutukset kulttuurihistoriallisesti merkittäviin kohteisiin ja maisema-alueisiin Lentoestevalojen vaikutukset maisemaan OSA 3, MELU JA VARJOSTUS 6 MELU- JA VARJOSTUSMALLINNUKSEN TAVOITTEET Lähtötiedot ja menetelmät Melumallinnus Varjostusmallinnus Melu- ja varjostusmallinnusten tulokset LÄHTEET LIITTEET: Liite 1. Arvokkaat luontokohteet Liite 2. Hankealueen lintuatlasruudussa havaitut lintulajit Liite 3. Laaditut havainnekuvat Paikkatietoaineistot: Pohjakartat Maanmittauslaitos 11/2012 Suojelualuerajaukset OIVA Ympäristö- ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille 11/2012 Kuvat FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sievin Jakostenkalliot 1 (43) 1 JOHDANTO Infinergies Finland Oy valmistelee 8 tuulivoimalan rakentamista Sievin kunnan Jakostenkallioiden alueelle. Tämän ympäristöselvityksen tavoitteena on tuoda esille Jakostenkallioiden tuulivoimahankkeen ympäristön, maiseman ja kulttuurihistorian nykytila ja arvioida suunnitellun tuulivoimatuotannon mahdollisia ympäristövaikutuksia. Tässä selvityksessä on esitetty hankealueen ympäristölliset lähtökohdat ja vaikutukset luonnon ja maiseman osalta sekä selvitetty suunniteltujen tuulivoimaloiden aiheuttamat laskennalliset melu- ja varjostusvaikutukset. Selvitykset on kohdennettu suunniteltujen tuulivoimaloiden rakentamisalueille ja niiden lähiympäristöön. Tämän ympäristöselvityksen laadinnasta on vastannut FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. Kuva 1. Hankealueen sijainti Sievin ja Nivalan välissä.
6 2 (43) Sievin Jakostenkalliot FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 2 HANKEALUE JA HANKKEEN KUVAUS 2.1 Hankkeen kuvaus Infinergies Finland Oy valmistelee 8 tuulivoimalan rakentamista Sievin kunnan Jakostenkallioiden alueelle. Tuulivoimalat tulevat olemaan teholtaan 2-3 MW ja kokonaiskorkeudeltaan n. 200 metriä (+/- 10 m). Tornivaihtoehtoina ovat teräslieriö- ja teräsristikkorakenteet. Tuulivoimaloiden sähköntuotanto siirretään alustavan suunnitelman mukaan tuulipuiston alueelta rakennettavalla maakaapelilla tuulipuiston pohjoispuolella sijaitsevalle Fingrid Oyj:n Sievi-Uusnivala 110 kv:n voimajohdolle, mihin rakennetaan sähköasema tuulipuistoa varten. Tuulipuiston sähkönsiirto tarkentuu hankkeen jatkosuunnittelun edetessä. Tuulipuiston sisäinen sähkönsiirto toteutetaan maakaapelein. Kuva 2. Hankkeen alustava voimalasijoittelu. 110 kv voimajohtolinjaus sijaitsee heti hankealueen pohjoispuolella. Tuulivoimaloiden maa-alueet ovat yksityisessä omistuksessa. Infinergies Finland Oy:llä on tarvittavat vuokrasopimukset yksityisten maanomistajien kanssa Jakostenkallioiden alueella. 2.2 Hankealue Hankealue sijaitsee Sievin kunnassa Jakostenkallioiden alueella noin 9,5 kilometriä Sievin keskustaajamasta itään ja 9,5 kilometriä Nivalan keskustaajamasta länteen. Lähimmillään tuulivoimalat sijaitsevat noin 0,6 kilometrin etäisyydellä Nivalan kaupungin rajasta. Lähin asutus on n. 1,5 km:n etäisyydellä Näätälässä ja Nivalan Koukelassa, sekä n. 2,4 km:n päässä Patakorvessa. Lähimmillään tuulivoimalat sijaitsevat noin 1,6 kilometrin etäisyydellä valtatie 28:sta (Sievi-Nivala). Jakostenkallioiden tuulipuiston alue on pääasiassa rakentamatonta metsätalousaluetta. Alueelle on rakennettu metsäautoteitä. Alueella sijaitsee vanhoja maa-aineisten ottopaikkoja ja tuulivoimalan 4 koillispuolella sijaitsee toiminnassa oleva maaaineisten ottopaikka noin 500 metrin etäisyydellä tuulivoimalasta.
7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sievin Jakostenkalliot 3 (43) Kuva 3. Asuin- ja lomarakennukset hankealueen läheisyydessä. Rakennusten käyttötarkoitukset on poimittu Maanmittauslaitoksen maastotietokannasta. 2.3 Hankealueen maankäyttö Valtakunnalliset alueidenkäytöntavoitteet (VAT) Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Alueidenkäyttötavoitteet tulee ottaa huomioon ja niitä tulee edistää myös kuntien kaavoituksessa. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa esitetään periaatteellisia linjauksia sekä velvoitteita ja ne on ryhmitelty kokonaisuuksiin asiasisällön perusteella. Jakostenkallioiden osayleiskaavaa koskevia yleis- ja erityistavoitteita on esitetty VAT:in toimivia yhteysverkostoja ja energiahuoltoa koskevassa kohdassa. Niiden mukaisesti: Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava lentoliikenteen nykyisten varalaskupaikkojen ja lennonvarmistusjärjestelmien kehittämismahdollisuudet sekä sotilasilmailun tarpeet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueiden käytössä ja alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja -alueet sekä maiseman erityispiirteet.
8 4 (43) Sievin Jakostenkalliot FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa Pohjois-Pohjanmaan kokonaismaakuntakaava, joka on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja vahvistettu ympäristöministeriössä Voimassa olevassa maakuntakaavassa suunnittelualueelle ei ole osoitettu aluevarauksia tai muita merkintöjä. Tuulipuiston aluetta sivuaa kaavamerkintä mk-6 Maaseudun kehittämisen kohdealue (Kalajokilaakso), jonka suunnittelumääräys on Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota maatalouden ja muiden maaseutuelinkeinojen toimintaedellytyksiin, luonnon ja ympäristön kestävään käyttöön, maiseman hoitoon sekä joen vedenlaadun parantamiseen. Maaseutua kehitettäessä on pyrittävä sovittamaan yhteen maaseutuelinkeinojen, pysyvän asutuksen ja loma-asutuksen tavoitteet ja turvattava ensisijaisesti maatalouden toimintaedellytykset. Tuulipuiston lounaispuolella noin 3 kilometrin etäisyydellä sijaitseva Jokikylä on osoitettu at-merkinnällä maaseutuasutuksen kannalta tärkeäksi kyläkeskukseksi. Tuulipuiston kaakkoispuolella noin 2 kilometrin etäisyydellä vt 28 eteläpuolella sijaitseva Linttineva on osoitettu SL-merkinnällä luonnonsuojelualueeksi. Jokikylän aluetta ei ole inventoitu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi vuoden 2009 inventoinnin mukaan (RKY 2009). Kuva 4. Ote voimassa olevasta maakuntakaavasta. Tuulipuistoalueen sijainti on merkitty kuvaan sinisellä ympyrällä. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistaminen on aloitettu syksyllä 2010 ja maakuntakaavan luonnos on asetettu nähtäville elokuussa Maakuntakaavaluonnoksessa Jakostenkallioiden tuulipuiston alueelle ei ole esitetty aluevarausmerkintöjä. Sievin kunta on maakuntakaavan luonnoksesta antamassaan lausunnossa edellyttänyt tuulivoima-alueen lisäämistä Jakostenkallioiden alueelle.
9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sievin Jakostenkalliot 5 (43) 2 Kuva 5. Ote vireillä olevasta maakuntakaavaluonnoksesta ( ). Tuulipuistoalueen sijainti on merkitty kuvaan sinisellä ympyrällä. 2.4 Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan manneralueen tuulivoimaselvitys Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistamista varten on laadittu Pohjois- Pohjanmaan manneralueen tuulivoimaselvitys, jossa on etsitty parhaiten tuulivoimarakentamiseen soveltuvia alueita. Jakostenkallioiden tuulipuisto sijaitsee aluekokonaisuudella 10, osittain selvityksen kohteilla 168 ja 169, pääosin niiden välissä. Teknistaloudellisessa tarkastelussa on esitetty että Sievi-Uusnivala 110 kv voimajohtoon on mahdollista liittää suoraan muutamia kymmeniä megavatteja. Fingrid on liitettävyystarkastelussaan arvioinut alustavaksi liittämispaikaksi Uusnivalan 400 kv sähköaseman, joka sijaitsee noin 10 kilometrin etäisyydellä tuulipuistosta koilliseen. Aluekokonaisuuden 10 epävarmuustekijöihin ja jatkosuunnittelutarpeisiin on kirjattu selvityksessä Nivalan ja Sievin arvokkaiden maisema-alueiden huomioiminen voimaloiden sijoitussuunnittelussa. Kohteet on luokiteltu selvityksessä soveltavuudeltaan C-luokkaan (lisäselvityksiä vaativat alueet) maisema-arvojen vuoksi.
10 6 (43) Sievin Jakostenkalliot FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuva 6. Ote tuulivoimaselvityksestä, kohde 10 Sievi Tuulipuistoalueen sijainti on merkitty kuvaan vihreällä pallolla. Yleis- ja asemakaavat Suunnittelualueella ei ole voimassa olevia yleiskaavoja tai asemakaavoja.
11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sievin Jakostenkalliot 7 (43) OSA 1 LUONTO
12 8 (43) Sievin Jakostenkalliot FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 3 YMPÄRISTÖN YLEISKUVAUS 3.1 Kallio- ja maaperä sekä topografia Sievin Jakostenkallion hankealueen kallioperässä on pääasiassa kiilleliusketta, graniittia ja gabroa. Alueella ei ole ravinteisempiä kallioita, joka heijastuu myös kasvilajiston karuuteen. Alueella on useampia pienialaisia kalliopaljastumia. Jakostenkallioiden alueella on myös muutamia pienialaisia ja vanhoja sorakuoppia ja kivilouhoksia. Sievin yleisin maalaji on moreeni, joka on paikoin lohkareista. Jakostenkallioiden alueella maaperä koostuu moreeneista, minkä lisäksi alueen reunoille sijoittuu vähäisesti ojitettuja turvemaita. Sievin alue on hyvin tasaista ja pääosin alavaa. Jakostenkallion alue sijoittuu kuitenkin Vääräjokilaakson ja Kalajokilaakson väliselle korkeammalle selänteelle, missä korkeimmat kohdat sijoittuvat noin 125 m mpy. Hankealueen läheisyyteen ei sijoitu luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaita kallioalueita tai moreenimuodostumia. 3.2 Pinta- ja pohjavedet Pintavedet Jakostenkallion hankealue sijoittuu Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueelle (VHA 4). Hankealue sijaitsee Kalajoen (53) päävesistöalueella ja Kalajoen keskiosan alueella (53.03), missä se sijoittuu Ypyänojan valuma-alueen (53.039) kaakkoisosaan. Hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse luonnontilaisia vesistöjä. Noin 1 2 km etäisyydelle suunnitelluista tuulivoimaloista sijoittuu muutamia kaivettuja lampia ja altaita sekä kalliolouhokseen syntyneitä vesialueita. Kalajoki virtaa Nivalan puolella noin 7,0 km etäisyydellä hankealueen koillispuolella, ja sen sivuhaara Vääräjoki virtaa noin 3,0 km etäisyydellä hankealueen länsipuolella. hankealueen lähimmät järvet ovat Aartaminjärvi noin 3,5 km suunniteltujen tuulivoimaloiden luoteispuolella. Vinnurvan järvi sijaitsee laajan avosuoalueen reunalla noin 4,2 km suunniteltujen tuulivoimaloiden itäpuolella. Vinnurvan oja laskee Vinnurvan järvestä hankealueen eteläpuolitse Vääräjokeen Pohjavesialueet Jakostenkallion hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse luokiteltuja pohjavesialueita. Vähäsöyringin ( ) vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue (luokka I) sijoittuu noin 4,5 km etäisyydelle hankealueen koillispuolella. Lähteenkankaan ( ) vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue (luokka I) sijoittuu noin 6,5 km etäisyydelle hankealueen lounaispuolelle. Lisäksi Haittalan ( ) ja Hietalan ( ) vedenhankintaa varten tärkeät pohjavesialueet (luokka I) sijoittuvat noin 8 9 km etäisyydelle hankealueen itäpuolella. 3.3 Natura-alueet, suojelualueet ja suojeluohjelmien alueet Jakostenkallion hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse Naturaalueita, luonnonsuojelualueita tai suojeluohjelmien alueita. Lähimmillään noin 2,8 km hankealueen itä- ja kaakkoispuolelle sijoittuu Rimpineva Linttinevan Natura-alue (FI ), joka on suojeltu luontodirektiivin (SCI = Sites of Community Interest) mukaisena kohteena. Rimpineva Linttinevan jatkeena kaakkoon sijoittuu myös Rimpisen linnustonsuojelualueen Natura-alue (FI ), joka on suojeltu lintudirektiivin (SPA = Specially Protected Area) mukaisena kohteena. Rimpineva Linttinevan suokokonaisuuden alueelle sijoittuu myös Rimpinevan soidensuojelualue (SSA110067), Vinnurvan luonnonsuojelualue (YSA201740), Rimpisen luonnonsuojelualue (YSA118315) ja Vähälän luonnonsuojelualue (YSA200121). Lisäksi suoalueella sijaitsee Rimpineva Linttinevan soidensuojeluohjelman alue (SSO110349), ja Rimpisen linnustonsuojelualueella sijaitsee Pesäneva Pitkäneva Rimpinevan FINIBA-alue (740160) eli kansallisesti tärkeä lintualue.
13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sievin Jakostenkalliot 9 (43) Kalajokilaakson valtakunnallisesti arvokas maisema-alue sijoittuu lähimmillään noin 2,0 km etäisyydelle suunniteltujen tuulivoimaloiden pohjoispuolella, Nivalan kaupungin alueella. Kuva 7. Hankealueen ympäristöön sijoittuvat Natura-alueet, luonnonsuojelualueet ja suojeluohjelmien alueet sekä pohjavesialueet.
14 10 (43) Sievin Jakostenkalliot FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4 LUONTOSELVITYS 4.1 Aineisto ja menetelmät Hankealueen luonnonolojen selvittämisen tavoitteena on turvata luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet sekä alueella mahdollisesti esiintyvä arvokas lajisto. Luontoselvityksessä on kuvailtu alueen luonnon yleispiirteet ja paikannettu hankealueen luonnon kannalta arvokkaat kohteet, jotka ovat joko lainsäädännöllä määriteltyjä tai muutoin alueellisesti edustavia kohteita, arvokkaita luontotyyppejä tai uhanalaisen, EU:n luonto- ja/tai lintudirektiiveissä mainitun tai muutoin merkittävän kasvilajiston kasvupaikkoja tai eläinlajiston elinympäristöjä. Hankealueelle tai sen ympäristöön sijoittuvat arvokkaat luontokohteet ja arvokkaan lajiston esiintymät on esitetty kartoilla, kuvailtu pääpiirteissään sekä arvotettu valtakunnallisesti ja alueellisesti. Luontoselvityksen ovat laatineet FM biologit Aija Degerman, Ville Suorsa ja Minna Tuomala FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n Oulun toimistolta Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitykset Jakostenkallion hankealueen kasvillisuutta ja luontotyyppejä on inventoitu yhden maastotyöpäivän ajan Inventoinnissa on selvitetty hankealueen luonnon yleispiirteet sekä tarkasteltu mahdollisia metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä, luontotyyppien uhanalaisuusluokituksen (Raunio ym. 2008) mukaisia luontotyyppejä sekä mahdollisia arvokkaan lajiston kasvupaikkoja. Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitysten taustatietoina on käytetty maastokarttoja ja ilmakuvia sekä ympäristöhallinnon avoimien tietokantojen aineistoja. Maastotöiden tueksi selvitettiin hankealueelta ja sen lähistöltä tiedossa olevat uhanalaisten lajien paikkatietoaineistot ympäristöhallinnon uhanalaisrekisteristä (Hertta Eliölajit -tietokanta, Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus 2012) Linnustoselvitykset Jakostenkallion linnustollinen esiarviointi on tehty toimistotyönä, ja se perustuu alueelta olemassa olevaan linnustotietoon. Jakostenkallion tuulivoimahankkeen selvitysalueella ei ole tehty linnuston maastoselvityksiä tämän työn yhteydessä. Jakostenkallion tuulivoimahankkeen linnustollisessa esiarvioinnissa tarkasteltiin tuulivoimahankkeen selvitysalueen pesimälinnustoa sekä lintujen paikallisliikehdintää ja alueen kautta muuttavaa linnustoa olemassa olevaan tietoon pohjautuen. Pesimälinnustoa tarkasteltiin paikallisesti suhteuttaen hankealue laajemman alueen linnustollisiin yleispiirteisiin. Hankealueen kautta kulkevan muuttolinnuston kohdalla kiinnitettiin huomiota alueen sijaintiin suhteessa tunnettuihin muuttoreitteihin, ja lintujen muuttoa käsiteltiin laajemmassa mittakaavassa paikalliset ja alueelliset erityisseikat huomioiden. Hankealueella tai sen läheisyydessä mahdollisesti esiintyvien uhanalaisten tai muiden huomionarvoisten lajien olemassa olevat paikkatietoaineistot hankittiin Luonnontieteellisen keskusmuseon Sääksirekisteristä ja Rengastustoimistosta (Juha Honkala, kirjall. ilm.) sekä Metsähallituksen petolintuvastaavalta (Tuomo Ollila, kirjall. ilm.) Pesimälinnuston osalta alueella mahdollisesti esiintyviä uhanalaisia tai muuten huomioitavia lajeja selvitettiin myös lintuatlastietokannan sekä kartta- ja ilmakuvatarkastelun ja alueelle suoritetun kasvillisuus- ja luontotyyppi-inventoinnin maastokäynnin perusteella todettujen elinympäristöjen pohjalta. Selvityksessä käytettiin seuraavia aineistoja ja tietolähteitä: Maanmittauslaitoksen kartta- ja ilmakuva-aineistot (lintujen elinympäristöt) Ympäristöhallinnon OIVA ympäristö- ja paikkatietokanta asiantuntijoille (ympäristön suojelualueet ja linnustollisesti tärkeät alueet) BirdLife Suomen ja SYKE:n paikkatietoaineistot (ympäristön IBA- ja FINIBA- kohteet)
15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sievin Jakostenkalliot 11 (43) Metsähallituksen petolinturekisteri (ympäristön erityisesti suojeltavien petolintujen pesäpaikat) Luonnontieteellisen keskusmuseon Sääksirekisteri (ympäristön sääksen pesäpaikat) Luonnontieteellisen keskusmuseon Rengastustoimisto (ympäristön suojelullisesti arvokkaiden lajien pesäpaikka- ja rengastustiedot) Valtakunnallinen lintuatlastietokanta (pesimälajiston yleispiirteet) Keski-Pohjanmaan lintupaikkaopas (lähialueen lintupaikkojen yleistietoja) Muu eläimistö Tiedot hankealueen eläinlajistosta perustuvat pääosin yleistietoon eri eläinlajiemme levinneisyydestä ja elinympäristövaatimuksista. Hankealueella ja sen läheisyydessä esiintyviä eläimiä ja eri lajien elinympäristöinä potentiaalisia alueita huomioitiin myös hankkeen yhteydessä suoritetun luontotyyppi-inventoinnin ohessa. 4.2 Kasvillisuus ja luontotyypit Kasvillisuusalue Jakostenkallion hankealue kuuluu metsäkasvillisuusvyöhykkeiden aluejaossa keskiboreaalisen Pohjanmaan alueeseen, joka on pääosin karujen luontotyyppien aluetta. Suokasvillisuuden aluejaossa hankealue sijoittuu Pohjanmaan aapasoiden alueelle Hankealueen kasvillisuus Metsät Hankealueen metsät ovat varsin voimakkaassa metsätalouskäytössä. Jakostenkallion kivennäismaalle metsät ovat kasvupaikkatyypiltään tuoreita puolukka-mustikkatyypin (VMT) kankaita tai kuivahkoja variksenmarja-puolukkatyypin (EVT) kankaita. Hankealueella sijaitsee runsaasti laajoja uusia päätehakkuualoja. Moreenimaiden joukossa esiintyy muutamia kalliopaljastumia, joiden kasvillisuus on kuivan kankaan tyyppiä. Pienennevanhautakankaan kallioalueella sijaitsee vanha hirsimökki. Näätämaan kallioalueen ympäristö on vasta päätehakattu. Hankealueen pohjoisosassa sijaitsevalle kallioalueelle sijoittuu maa-ainestenottoalue. Hankealueelle ei sijoitu kulttuuriympäristöjä eli vanhan tai nykyisen asutuksen ja maanviljelyn muovaamia kasvillisuusalueita. Kuva 8. Hankealueen kivennäismaan metsät ovat tavanomaisessa metsätalouskäytössä olevia tuoreita ja kuivahkoja kangasmaita
16 12 (43) Sievin Jakostenkalliot FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuva 9. Alueelle sijoittuu useita tuoreita päätehakkuualoja. Suot Hankealue sijoittuu Nivalan ja Sievin kuntien rajalle, Kalajokeen laskevan Vääräjoen entisten latvasoiden alueelle. Matalien moreeniselänteiden välisillä alueilla on soistumia, jotka on sittemmin ojitettu ja muuttuneet varputurvekankaiksi ja erilaisiksi turvemaamuuttumiksi. Hankealueen luoteispuolelle sijoittuvan Aartaminjärven eteläpuolinen Aartaminneva on aikoinaan ollut huomattavasti laajempi, ja sen kaakkoispuolelle sijoittuu nykyisin laajoja ojikkoja ja turvemaamuuttumien alueita, jotka kasvavat pääosiin nuorehkoa mäntyä ja koivua. Hankealueelle ei sijoitu enää lainkaan edustavia, luonnontilaisia ja ojittamattomia suoluontotyyppejä. Kuva 10. Alueella esiintyy runsaasti eriasteisesti muuttuneita ja puustoltaan varsin nuoria varputurvekankaita Rakentamisalueiden luontoarvot Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitysten yhteydessä tarkasteltiin tuulivoimaloiden suunnitellut sijoituspaikat. Lisäksi laajemman alueen osalta on hyödynnetty yleispiirteistä kartta- ja ilmakuvatarkastelua, ja poimittu maastokäynnillä niiden perusteella mahdollisia arvokkaita luontokohteita. Tuulivoimalan 1 rakennuspaikka sijoittuu Piennevanhautakankaan kivennäismaaalueen kaakkoiskärkeen, osin ojitettujen rämeiden alueelle. Alueen metsät ovat pääosin havupuuvaltaisia, ja sekapuuna esiintyy koivua (kuva 7). Tuulivoimalan 2 rakennuspaikka sijoittuu Piennevanhautakankaalle, vanhan kalliolouhoksen eteläpuolelle. Voimalan sijoituspaikalla pintamaakerrokset ovat ohuita, ja alueella on pieniä kalliopaljastumia. Kalliokkoinen alue on aikoinaan päätehakattu, ja puusto on nykyisin mäntytaimikkoa ja nuorten kehitysluokkien sekapuustoista kasvatusmetsää.
17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sievin Jakostenkalliot 13 (43) Kuva 11. Tuulivoimalan 2 rakennuspaikka. Tuulivoimalan 3 rakennuspaikka sijoittuu Piennevanhautakankaan luoteisosaan, kallioiselle kivennäismaa-alueelle, missä kasvaa nuorta mäntyvaltaista sekametsää. Tuulivoimalan 4 rakennuspaikka sijoittuu Jakostenkallioiden kuivahkojen mäntyvaltaisten kankaiden alueelle, missä on jäkäläpeitteisiä kalliopaljastumia. Tuulivoimalan 5 rakennuspaikka sijoittuu Jakostenkallioiden keskiosan päätehakkuualojen väliin, missä kasvaa enimmäkseen havupuuvaltaista varttuneempaa talousmetsää. Kuva 12. Kuva tuulivoimalan 5 rakennuspaikan suuntaan.
18 14 (43) Sievin Jakostenkalliot FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tuulivoimalan 6 rakennuspaikka sijoittuu Pikku-Jakosen länsilaidalle, jäkäläpeitteisten kallioiden länsireunalle. Rakennuspaikalla kasvaa nuorta, kuivan kankaan mäntyvaltaista talousmetsää. Kuva 13. Tuulivoimalan 6 rakennuspaikka. Tuulivoimalan 7 rakennuspaikka sijoittuu Kankelan länsipuoleiselle kivennäismaaalueelle, missä on myös pienialaisia ojitettuja soistumia. Rakennuspaikan metsät ovat mäntyvaltaista nuorta talousmetsää, ja sen viereen sijoittuu vanhoja taimettuneita päätehakkuualoja. Kuva 14. Tuulivoimalan 7 rakennuspaikka.
19 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sievin Jakostenkalliot 15 (43) Tuulivoimalan 8 rakennuspaikka sijoittuu Kankelan pohjoispuolelle, kivennäismaalle, Jakostenkallion luoteeseen viettävälle rinteelle. Tuulivoimalan rakennuspaikka sijoittuu vanhan ja taimikoituneen hakkuualan sekä sen viereisen mäntyvaltaisen talousmetsän alueelle. Kuva 15. Tuulivoimalan 8 rakennuspaikka. Sähköaseman rakennuspaikka sijoittuu Kankelan pohjoispuolelle sijoittuvan olemassa olevan voimalinjan varrelle, missä on tuore päätehakkuuala sekä tavanomaisia mäntyvaltaisia talousmetsiä. Tuulivoimapuiston huoltotiet kulkevat alueelle tavanomaisten voimakkaasti käsiteltyjen talousmetsien, eri-ikäisten taimikoiden ja päätehakkuualojen pirstomassa metsäympäristössä. Huoltotiet noudattelevat mahdollisuuksien mukaan jo olemassa olevia tielinjauksia. Uudet huoltotielinjaukset eivät kulje arvokkaiksi luontokohteiksi rajattujen kallioalueiden välittömässä läheisyydessä Arvokkaat luontokohteet ja arvokas kasvilajisto Arvokkaiksi luontokohteiksi luetaan kohteet joiden olemassaolo merkittävästi lisää tarkasteltavan alueen luontoarvoja ja ylläpitää luonnon monimuotoisuutta. Merkittävimmät tällaiset ympäristötyypit on lueteltu Suomen luonnonsuojelulaissa (LSL 29 ), ja niiden olemassaolo on lailla turvattu sen jälkeen kun alueellinen ELY-keskus on tehnyt niistä rajauspäätöksen ja saattanut sen maanomistajan tiedoksi. Metsälaki (MetsäL 10 ) määrittelee metsätaloustoimissa huomioitavia erityisen tärkeitä elinympäristöjä, jotka ilmentävät luonnon monimuotoisuutta ja ne on hyvä huomioida myös muussa maankäytön suunnittelussa. Vesilaissa on pilaamis-, muuttamis- ja sulkemiskielto, joka koskee 15 a ja 17 a :ssä lueteltuja kohteita. Hankealueen luontoselvityksissä on pyritty huomioimaan edellisten lisäksi myös luonnonsuojelu-, metsä- ja vesilaissa mainitsemattomat muut metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt (Meriluoto & Soininen 1998), joita ovat esimerkiksi vanhat havuja sekapuumetsiköt, vanhat lehtimetsiköt, paisterinteet, supat, ruohoiset suot, metsäniityt ja hakamaat. Suomen ensimmäinen luontotyyppien uhanalaisuusarviointi valmistui vuonna 2008 (Raunio ym. 2008). Arvioinnissa luontotyyppien uhanalaisuutta on tarkasteltu yleisesti koko maassa sekä erikseen Pohjois-Suomessa ja Etelä-Suomessa. Sievi sijoittuu luontotyyppien uhanalaisuuden aluejaossa Etelä-Suomeen. Uhanalaisia luontotyyppejä ei ole lakisääteisesti turvattu, mutta ne ovat yleensä hyvä indikaattori arvokkaista luontokohteista. Usein uhanalaiseksi luokiteltu luontotyyppi on huomioitu arvokkaaksi myös muutoin, esimerkiksi luonnonsuojelulaissa tai metsälaissa. Luontokohteita suojellaan tai huomioidaan muutoin maankäytössä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja lajien elinympäristöjen säilyttämiseksi. Arvokkaalla luontokohteella esiintyy usein myös arvokasta eliölajistoa. Arvokkaiden luontotyyppien lisäksi maankäytön suunnittelussa huomioon otettavia kohteita ovat uhanalaisten ja varsinkin erityisesti suojeltavien eliölajien (LSL 46 ja 47 ) esiintymät. EU:n luontodirektiivin liitteessä IV (b) luetellaan yhteisön tärkeänä
20 16 (43) Sievin Jakostenkalliot FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY pitämiä kasvilajeja, jotka edellyttävät tiukkaa suojelua, jolloin niiden esiintymisalueiden hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä (Lsl. 49 Lsl. 42 ). Hankealueen arvokkaat luontokohteet Jakostenkallion hankealueen metsät ovat metsätalouskäytössä, ja alue on kokonaisuutenaan varsin voimakkaasti käsitelty, jolloin alueella vallitsevat nuoren ikäluokan metsät sekä eri-ikäiset taimikot ja hakkuualueet. Myös kaikki alueen suot ja soistumat on ojitettu. Hankealueen karut jäkäläpeitteiset kalliot ovat pääosin pienialaisia, puustoltaan nuoria ja yksipuolisia (kelot puuttuvat) sekä ympäristöltään osin voimakkaasti käsiteltyjä. Hankealueelta on kuitenkin rajattu viisi kalliokohdetta, jotka täyttävät metsälain 10 mukaisen arvokkaan elinympäristön määritelmän, karukkokankaita puuntuotannollisesti vähätuottoisemmat kalliot. Paikallisesti alueen kalliokohteilla saattaa olla myös virkistyskäyttöarvoa sekä merkitystä riistan elinympäristöinä. Hankealueen arvokkain kalliokohde sijoittuu Pikku-Jakosen pohjoispuolelle (tuulivoimalan 6 itäpuolelle), joka on ympäristöltään puustoinen, eikä sinne ole osoitettu rakentamista. Kuva 16. Arvokkaat luontokohteet. Hankealueen kasvillisuus- ja luontotyyppi-inventoinneissa ei havaittu arvokkaan kasvilajiston esiintymiä, eikä alueelta ollut aikaisempaa tietoa uhanalaisista tai silmälläpidettävistä lajeista ympäristöhallinnon Hertta Eliölajit -tietokannan mukaan (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 2012.
21 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sievin Jakostenkalliot 17 (43) Kuva 17. Osa alueen kalliokohteista sijoittuu päätehakkuualojen väliin. 4.3 Linnusto ja muu eläimistö Linnusto Alueen linnuston yleispiirteet Pesimälinnusto Valtakunnallisessa Lintuatlashankkeessa selvitettiin koko Suomen pesimälinnuston levinneisyyttä 10 x 10 km suuruisilla atlasruuduilla vuosina (Valkama ym. 2011). Jakostenkallion hankealue jakaantuu Nivalan Konttipuolen (708:339, selvitysaste erinomainen), Sievin Myllyojan (708:338, selvitysaste hyvä), Sievin Järvikylän (709:338, selvitysaste erinomainen) ja Nivalan länsipään (709:339, selvitysaste erinomainen) atlasruutuihin. Hankealueelle ulottuvien atlasruutujen alueella havaittiin atlaksen aikana yhteensä 137 lintulajia, joista 119 lajia tulkittiin alueella varmasti tai todennäköisesti pesiväksi (Liite 2). Alueen pesivän maalinnuston keskitiheydeksi on arvioitu noin paria/km 2 (Väisänen ym. 1998). Hankealueen elinympäristöjen perusteella alueen pesimälinnusto koostuu pääosin alueellisesti yleisistä ja runsaslukuisista, tavanomaisten havupuuvaltaisten talousmetsäalueiden pesimälajeista. Hankealueella ei ole lainkaan alueen linnustollista monimuotoisuutta kasvattavia elinympäristöjä kuten vesistöjä, kosteikoita, laajoja viljelysalueita, vanhoja metsiä tai reheviä lehtimetsiä. Hankealueen lähiympäristöön sijoittuu muutamia pienialaisia viljelysalueita ja kaivettuja lampia, joiden linnusto on todennäköisesti niukkaa. Alle 5 km etäisyydelle hankealueesta sijoittuu myös laajempia viljelysalueita sekä avoimia suoalueita, joilla saattaa olla linnustollistakin merkitystä. Hankealueen elinympäristöjakauman perusteella siellä saattaa potentiaalisesti esiintyä lintuatlasruuduissa pesiväksi tulkituista lajeista lähinnä metsien yleislajeja ja havumetsien lajeja sekä joitain vanhojen metsien, lehtimetsien, soiden sekä peltojen ja rakennetun maan lajeja (Liite 2). Lintuatlasruuduissa varmasti tai todennäköisesti pesivistä lajeista hankealueella saattaa elinympäristöjen puolesta esiintyä seuraavia suojelullisesti arvokkaita lintulajeja (valtakunnallisesti uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit, alueellisesti uhanalaiset lajit, lintudirektiivin liitteen I lajit): pyy, riekko, teeri, metso, sinisuohaukka, ampuhaukka, kurki, rantasipi, huuhkaja, varpuspöllö, viirupöllö, suopöllö, helmipöllö, käenpiika, palokärki, törmäpääsky, leppälintu, kivitasku, sirittäjä, pikkulepinkäinen, järripeippo, punavarpunen ja pohjansirkku (Liite 2). Luonnontieteellisen keskusmuseon alaisen Rengastustoimiston tiedonannon ja Sääksirekisterin (Juhan Honkala, kirjall. ilm.) mukaan hankealueella tai sen läheisyydessä ei sijaitse tiedossa olevia petolintujen pesäpaikkoja. Metsähallituksen petolinturekisterin mukaan (Tuomo Ollila, kirjall. ilm.) hankealueella tai sen läheisyydessä ei ole tiedossa olevia erityisesti suojeltavien petolintujen pesäpaikkoja.
22 18 (43) Sievin Jakostenkalliot FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Hankealueen linnustosta ei ole olemassa olevaa tietoa, ja näin ollen alueella mahdollisesti esiintyvien ja lintuatlasruuduissa tavattujen suojelullisesti arvokkaiden lajien esiintymisestä, metson soidinalueista tai petolintujen pesäpaikoista ei ole tarkempaa tietoa. Lisäksi edellä mainittujen tietolähteiden osalta on huomattava, että erityisesti Sääksirekisterin ja Rengastustoimiston tiedot petolintujen pesäpaikoista ovat todennäköisesti vajavaisia ja niiden kattavuus riippuu voimakkaasti paikallisten petolinturengastajien aktiivisuudesta. Muuttolinnusto Selvät maanpinnanmuodot, kuten meren sekä suurten järvien rannikko ja suuret jokilaaksot muodostavat muuttolinnuille tärkeitä muuton suuntaajia eli ns. johtolinjoja, joita linnut seuraavat muutollaan. Sievissä tai Pohjois-Pohjanmaan eteläosan sisämaa-alueella ei ole merkittäviä lintujen muuttoa ohjaavia johtolinjoja tai tiedossa olevia merkittäviä lintujen muuttoreittejä, syksyn kurkimuuttoa lukuun ottamatta. Maa-alueilla, missä ei ole selkeitä muuttoa ohjaavia johtolinjoja, lintujen muutto on yleensä hajanaista, vähäistä ja saattaa joiltain osin tapahtua hyvinkin korkealla. Hankealueen ympäristön merkittävin lintujen muuttotapahtuma on syksyinen kurkimuutto, joka kulkee tuulen suunnasta riippuen laajalla rintamalla alueen yli. Lähialueen merkittävin kurkimuuton tarkkailupaikka on Nivalan Hituran kaivosalue, noin 14 km hankealueesta itäkaakkoon, missä lasketaan vuosittain syyskuussa useiden tuhansien kurkien muuttoparvia. Suurin osa kurjista lähtee Oulun seudun kerääntymisalueen (kansainvälisesti tärkeä lintualue eli IBA-alue) levähdyspaikoilta, mutta osa linnuista tulee suoraan Kemin alueelta meren yli ja jatkaa muuttoaan etelään. Syksyn kurkimuutto tiivistyy tyypillisesti muutamaan hyvään ja myötätuuliseen muuttopäivään, jolloin linnut matkaavat suurissa muuttoauroissa usein selvästi yli 200 metrin korkeudessa. Oulun alueelta alkunsa saava kurkien muuttoreitti matkaa suoraan etelään, jolloin se kulkee tuulen suunnasta riippuen noin Nivalan Haapajärven kautta kohti Keski-Suomea. Usein kurkien pääjoukot muuttavat Hituran kaivosalueen itäpuolelta, mutta muuttoa kulkee kuitenkin laajalla rintamalla myös Hituran länsipuolella (Jorma Tähtinen, kirjall. ilm.). Hankealueella ei ole tehty erillistä muuttolintuselvitystä, joten lintujen muuton tarkemmasta luonteesta ei ole tietoa. Tuulen suunta ja voimakkuus vaikuttaa lähes kaikkien alueen kautta muuttavien lajien lentokorkeuksiin ja muuttoreitteihin, ja tuulen suunta määrää esimerkiksi sen mistä lintujen muuttovirta kulloinkin kulkee suhteessa hankealueeseen. Kovalla vastatuulella tai muuten huonoissa muutto-olosuhteissa merkittävästi suurempi osa linnuista laskee muuttokorkeuttaan törmäyskorkeudelle tai sen alapuolelle. Riittävän huonon sään aikana monet linnut keskeyttävät muuttonsa kokonaan. Maa-alueiden yllä valtaosa lintujen muutosta kulkee yleensä korkealla. Esimerkiksi hyvällä ja myötätuulisella säällä muuttavat petolinnut ja kurjet lentävät yleensä useamman sadan metrin korkeudessa eli tavallisesti tuulivoimaloiden törmäyskorkeuden yläpuolella. Myös merkittävä osa kahlaajista ja esim. varpuslinnuista muuttaa maaalueiden yllä usein hyvin korkealla. Sen sijaan suurin osa hanhista ja joutsenista lentää osin myös törmäyskorkeudella noin m korkeudessa. Syksyllä hanhimuutto kulkee kuitenkin selvästi kevättä korkeammalla ja siten suurelta osin törmäyskorkeuden yläpuolella. Lepäilyalueiden läheisyydessä lintujen lentokorkeudet ovat keskimäärin alhaisempia kuin muualla niiden muuttomatkan varrella. Hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse tiedossa olevia muuttolintujen levähdys- tai ruokailualueita. Alueen ympäristöön sijoittuvat Sievin Evijärven peltoalueet sekä Nivalan Pidisjärvi ja Kalajokilaakson peltoalueet keräävät todennäköisesti muuttokaudella jonkin verran muuttolintuja lepäilemään ja ruokailemaan alueelle. Hankealueen lähimmät laajemmat peltoalueet sijoittuvat noin 3 4 km etäisyydelle alueen länsi- ja pohjoispuolella, mutta näillä alueilla mahdollisesti lepäilevästä muuttolinnustosta ei ole tietoa. Nivalassa Kalajokivarren ja Malisjokivarren laajemmilla peltoalueilla lepäilevät linnut saattavat jossain määrin lentää Jakostenkalliolle suunniteltujen tuulivoimaloiden läheisyydessä, mutta täyttä varmuutta asiasta ei ole.
23 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sievin Jakostenkalliot 19 (43) Muu eläimistö Jakostenkallion hankealue sijoittuu Keski-Pohjanmaan eliömaakuntaan. Alueella tavattava eläinlajisto koostuu pääosin metsätalousvaltaisille havumetsäalueille tyypillisistä ja alueellisesti tavanomaisista nisäkäslajeista. Alueen yleisimpiin nisäkäslajeihin kuuluvat esimerkiksi hirvi, metsäjänis, orava ja kettu sekä useat eri piennisäkäslajit Luontodirektiivin liitteen IV (a) lajit EU:n luontodirektiivin liitteissä IV (a) luetellaan yhteisön tärkeänä pitämiä eläinlajeja, jotka ovat ns. tiukan suojelujärjestelmän lajeja, jolloin niiden lisääntymis- ja levähtämisalueiden hävittäminen ja heikentäminen on Suomen luonnonsuojelulain nojalla kiellettyä (Lsl. 49 ja 42 ). Suomessa on tavattu kaikkiaan 13 lepakkolajia, jotka kaikki ovat luonnonsuojelulain (Lsl. 29 ) nojalla rauhoitettuja. Kaikki maamme lepakot kuuluvat myös EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin. Suomi liittyi vuonna 1999 Euroopan lepakoidensuojelusopimukseen (EUROBATS), joka velvoittaa osapuolimaita huolehtimaan lepakoiden suojelusta lainsäädännön kautta sekä tutkimusta ja kartoituksia lisäämällä. EUROBATS-sopimuksen mukaan osapuolimaiden tulee myös pyrkiä säästämään lepakoille tärkeitä ruokailualueita sekä siirtymä- ja muuttoreittejä. Hankealueella voi levinneisyytensä puolesta esiintyä Suomen yleisintä lepakkolajia eli pohjanlepakkoa sekä viiksisiippaa/isoviiksisiippaa. Pohjanlepakko saalistaa yleensä monenlaisten kosteikoiden ja vesistöjen rannoilla, pihapiireissä, viljelysalueiden laitamilla, metsäteiden yllä ja hakkuiden reunoilla. Metsäiselle alueelle sijoittuvalla hankealueella saattaa esiintyä harvakseltaan pohjanlepakoita, mutta rehevämpien kosteikoiden ja vesiympäristöjen puutteessa hankealueella ei todennäköisesti ole tärkeitä lepakkoalueita. Hankealueella ei ole vanhoja rakennuksia, suuria louhikoita tai runsaasti kolopuita, jolloin lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikan sijoittuminen hankealueelle on epätodennäköistä. Luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeista valtakunnallisesti vaarantuneen (VU) liitooravan levinneisyysraja kulkee noin Oulu Kuusamo -linjalla, joten lajin esiintyminen Sievissä on levinneisyyden puolesta mahdollista, joskin lajin esiintyminen Pohjois- Pohjanmaan eteläosissa on melko laikuittaista ja satunnaista (Hanski ym. 2006). Alueen liito-oravapotentiaalia tarkasteltiin samalla alueen luontotyyppiselvityksen yhteydessä, ja lajin esiintyminen alueella arvioitiin hyvin epätodennäköiseksi alueen sijainnista sekä metsien yleisestä rakenteesta johtuen. Alueen metsät ovat enimmäkseen karuja havupuuvaltaisia kangasmaita ja kalliokkoja, missä ei ole juurikaan liitooravan elinympäristönä tyypillisiä sekapuustoisia varttuneita kuusikoita tai ruokailuun soveltuvaa lehtipuustoa. Maastokäynnin aikana ei myöskään havaittu lajin pesäpaikaksi soveltuvia kolopuita. Viitasammakko on luettu kuuluvaksi EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin, mutta sitä ei ole luokiteltu Suomessa uhanalaisten lajien joukkoon. Viitasammakko on Keski-Suomessa ja entisen Oulun läänin alueella paikoin yleinen. Viitasammakko asustaa yleensä rehevillä kosteikoilla ja suoalueilla, mutta se kelpuuttaa elinpiirikseen myös tavanomaiset metsäojat. Jakostenkallion hankealueella ei sijaitse lainkaan viitasammakon elinympäristöksi soveltuvia reheviä kosteikoita tai märkiä soita, jolloin lajia saattaa esiintyä alueella vain metsäojissa. Kokonaisuutena lajin esiintyminen alueella arvioidaan epätodennäköiseksi. EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeista alueella saattavat levinneisyytensä puolesta esiintyä aika-ajoin myös kaikki suurpetomme. Todennäköisimmät alueella tavattavat suurpedot ovat karhu, ilves ja susi. Kaikkien suurpetojen elinpiiri on hyvin laaja, jolloin hankealue saattaa olla osa lajien elinpiiriä.
24 20 (43) Sievin Jakostenkalliot FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4.4 Hankkeen vaikutukset luontoarvoille Vaikutukset kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin Jakostenkallion hankealueella tuulivoimaloiden ja huoltoteiden rakentaminen lisää metsien pirstoutumista ja sitä myöten reunavaikutusta. Rakentaminen vaikuttaa myös luonnonmaisemaan pirstoen alueita ja muuttaen niitä teknisemmäksi. Rakentamisen vaikutukset kasvillisuuteen ovat suurimmillaan luonnontilaisissa ympäristöissä, mutta suurin osa hankealueesta on voimakkaan metsätalouden alaista metsäaluetta. Muutokset alueen kasvillisuudessa voivat vaikuttaa välillisesti myös muuhun alueella esiintyvään eliölajistoon niiden elinympäristöjen kautta. Tuulivoimaloiden rakennuspaikoilta sekä niitä yhdistävien huoltoteiden alueelta kasvillisuus häviää kokonaan rakentamisen myötä. Tuulivoimaloiden ympärillä ja huoltotiestön alueella rakentaminen aiheuttaa pääosin avohakkuun kaltaisia vaikutuksia kasvillisuuteen. Rakennettavien voimalapaikkojen ja niitä yhdistävien teiden reunaalueilla kasvillisuus muuttuu avoimen kasvupaikan lajistoksi. Avoimien alueiden ympäristössä reunavaikutus lisääntyy. Reunavaikutuksen aikaansaamilla muutoksilla on selkeä vaikutus tavanomaiseen metsäkasvillisuuteen, koska alueen lajisto sekä kasvilajien runsaussuhteet muuttuvat ajan myötä. Tyypillinen metsäkasvillisuus vähenee reuna-alueiden läheisyydessä ja kuivemmista olosuhteista hyötyvä lajisto runsastuu. Talousmetsissä reunavaikutuksen lisääntymisen merkitys on vähäisempi, kuin luonnontilaisissa metsissä, sillä harvennushakkuut ja avohakkuut muuttavat metsätalouskäytössä olevien alueiden kasvillisuutta joka tapauksessa. Metsätalouskäytössä olevilla alueilla reunavaikutteista aluetta on jo ennestään huomattavasti enemmän kuin luonnontilaisilla metsäalueilla. Huoltotiestön rakentaminen voi aiheuttaa paikallisia vaikutuksia myös hydrologiaan, kuten pintavesien tilaan ja valuntaan. Tiet myös muuttavat ympäristön rakennetta ja voivat heikentää lajiston leviämistä. Hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei kuitenkaan sijaitse luonnontilaisia vesistöjä tai suokohteita, joihin hydrologian muutokset voisivat kohdistua, joten teiden rakentamisen vaikutukset vesien tilaan ja valuntaan arvioidaan pääosin vähäisiksi. Jakostenkallion hankealue on kokonaisuudessaan metsätalouskäytössä olevaa metsäaluetta, missä metsät ovat pääosin eri-ikäisiä kasvatusmetsiä tai taimikoita, ja alueella on myös laajoja hakkuualoja. Lisäksi kaikki alueen suot ja soistumat on ojitettu. Tuulivoimaloiden rakennuspaikat tai niiden huoltotiet eivät sijoitu arvokkaiksi rajatuille kallioluontokohteille. Kokonaisuudessaan tuulivoimaloiden rakentamisen Jakostenkallion alueelle arvioidaan aiheuttavan vain vähäisiä vaikutuksia alueen kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin Vaikutukset linnustoon ja eläimistöön Linnusto Sievin Jakostenkallion tuulivoimahankkeen linnustollisen esiarvioinnin perusteella hankealueen linnustosta on olemassa aika vähän tietoa, eikä hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä ole tehty aiempia linnustoselvityksiä. Hankealue sijoittuu alueellisesti tavanomaiseen talousmetsäympäristöön, missä ei sijaitse linnustollista monimuotoisuutta kasvattavia elinympäristöjä. Hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei olemassa olevan tiedon perusteella sijaitse suojelullisesti arvokkaiden petolintujen pesäpaikkoja, mutta metsäiseen ympäristöön sijoittuessaan hankealue voi kuulua useammankin petolinnun reviiriin. Maalle sijoittuvien tuulivoimaloiden kohdalla rakentamisen aikaisista linnustovaikutuksista merkittävimpiä ovat elinympäristöjen muutokset ja niiden laadun heikkeneminen sekä lisääntyvän ihmistoiminnan aiheuttamat häiriöt, joita ovat mm. lisääntynyt liikenne ja rakentamisen aiheuttama melu. Rakentamisen aikaiset vaikutukset kohdistuvat yleensä pienelle ja rajatulle alueelle rakennuspaikkojen läheisyyteen, mutta esimerkiksi voimalayksiköiden perustamisesta ja teiden rakentamisesta aiheutuva melu kuuluu myös huomattavasti laajemmalle alueelle. Tutkimusten mukaan tuulivoimaloiden rakentamisen aikaiset vaikutukset pesimälinnustoon ovat suurempia kuin tuulivoimaloiden toiminnan aikaiset häiriöt. Alueen linnusto todennäköisesti palautuu lähelle rakentamista edeltävää tilaa, kun tuulivoimaloiden ja niiden oheisrakenteiden rakennustoimet ovat päättyneet. Yleisten ja tavanomaisten pesimälintujen
25 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sievin Jakostenkalliot 21 (43) kohdalla ei myöskään ole yleisesti havaittu, että tuulivoimaloiden toiminta olisi karkottanut lintuja alueelta. Joidenkin arempien lajien kohdalla tämä tosin voi olla mahdollista, mutta niiden on kuitenkin jossain määrin mahdollista siirtyä kauemmas tuulivoimaloista, jos niiden häiriönsietokynnys ylittyy. Rakentamisen aikaiset linnustovaikutukset jäävät pääosin lyhytaikaisiksi, mutta elinympäristön muutosten kohdalla vaikutukset ulottuvat koko tuulivoimapuiston toiminnan ajalle. Tuulivoimapuiston elinympäristöjä muuttava vaikutus arvioidaan kuitenkin vähäiseksi jo ennestään voimakkaasti metsätalousvaltaisella alueella. Pesivät linnut liikkuvat saalistaessaan yleensä matalalla metsien sisäosissa tai metsänrajan yläpuolella, jolloin ne lentävät pääasiassa törmäyskorkeuden alapuolella. Hankealueella tai sen läheisyydessä mahdollisesti pesivät suuret tai keskikokoiset petolinnut ja esim. kurki saattavat kuitenkin aika ajoin kohota hakkuiden tai muiden avointen alueiden yllä nousevissa ilmavirtauksissa kaarrellessaan myös törmäyskorkeudelle, jolloin niillä on riski osua tuulivoimalan pyöriviin lapoihin. Mahdolliset pesimälajien törmäykset arvioidaan kuitenkin harvinaisiksi ja lähinnä yksittäisiksi tapauksiksi, joilla ei todennäköisesti ole vaikutusta lajien pesimäkantoihin alueellisesti. Hankealue sijoittuu Pohjois-Pohjanmaan eteläosan sisämaa-alueelle, missä ei olemassa olevan tiedon perusteella kulje (syksyn kurkimuuttoa lukuun ottamatta) merkittäviä lintujen muuttoreittejä. Syksyn kurkimuuton päämuuttovirta kulkee Oulun seudulta etelään, jolloin se ohittaa Nivalan Haapajärven alueen leveällä rintamalla tuulensuunnasta riippuen. Yleensä syksyn kurkimuutto kulkee yli 200 metrin korkeudessa eli suurelta osin tuulivoimaloiden törmäysriskikorkeuden yläpuolella. On todennäköistä, että hankealueen kautta kulkee vähäistä ja hajanaista lintujen muuttoa, mutta tietojen vähäisyydestä johtuen alueella kulkevasta lintujen muuttovirrasta ja eri lajien muuttoreittien tarkemmasta sijoittumisesta ei ole täyttä selvyyttä. Todennäköisesti vähäisestä ja hajanaisesta muutosta johtuen tavanomainen muutonseuranta ei todennäköisesti olisi tuottanut lisäarvoa hankealueen muuttolinnustoon kohdistuvien vaikutusten arvioinnille. Hankealueen välittömään läheisyyteen ei sijoitu merkittäviä lintujen muuton aikaisia lepäilyalueita, mutta alueen ympäristöön sijoittuvat peltoalueet voivat kerätä jonkun verran muuttolintuja. Tuulivoimalat ovat hyvin maisemassa näkyviä elementtejä ja siten havaittavissa jo kaukaa myös muuttavien lintujen näkökulmasta. Useiden ulkomaalaisten tutkimusten ja kotimaisten kokemusten mukaan linnut lähtevät kiertämään tuulivoimaloita jo hyvissä ajoin havaittuaan ne, jolloin linnut eivät yleensä edes päädy tuulivoimaloiden läheisyyteen. Hankealueen kautta saattaa kulkea hajanaista ja epämääräistä lintujen muuttoa, joka ei tiivisty hankealueen ylle selkeiden johtolinjojen puuttuessa. Johtolinjojen puuttuessa lintujen on todennäköisesti myös helpompi kiertää niiden muuttoreitille rakennetut tuulivoimalat. Vaikka Nivalan Sievin peltoalueilla lepäileekin vuosittain jonkin verran muuttolintuja (esim. joutsenia, hanhia ja kurkia) ei näiden alueiden merkitys kohoa kovin korkeaksi verrattuna hankealueen länsipuolella, Perämeren rannikkoalueella, kulkeviin lintujen päämuuttoreitteihin. Tuulivoimaloiden kiertäminen luonnollisesti vähentää lintujen riskiä törmätä niihin. Tuulivoimaloiden kiertäminen voi joissain tapauksissa aiheuttaa muutoksia lintujen muuttoreitteihin, mutta muuttoreiteissä mahdollisesti tapahtuvat muutokset johtuvat ennemmin useampien merkittäville muuttoreiteille sijoittuvien tuulivoimapuistojen yhteisvaikutuksista kuin yhden pienen tuulivoimapuiston vaikutuksesta. Kaukana merkittävistä muuttoreiteistä sijaitsevan tuulivoimapuiston kohdalla tuulivoimaloiden aiheuttamat estevaikutukset ovat todennäköisesti hyvin vähäisiä. Tuulivoimapuistoihin törmänneiden lintujen lukumäärä vaihtelee maailmalla hyvin paljon, riippuen mm. alueen paikallisista olosuhteista ja siellä esiintyvien lintujen lukumäärästä. Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa todettu tuulivoimaloihin törmäävien lintujen lukumäärä on ollut keskimäärin 2,3 lintua / voimala vuodessa (Rydell ym. 2011). Suomessa on arvioitu, että keskimääräisellä suomalaisella alueella tuulivoimalaan voidaan arvioida törmäävän yksi lintu / voimala vuodessa (Koistinen 2004). Edellä mainitulla tavalla arvioituna Jakostenkallion tuulivoimapuistoon voisi törmätä vuosittain 8 19 lintua vuodessa. Törmäävien lintujen yksilömäärä on niin pieni, että se ei todennäköisesti aiheuta merkittäviä populaatiovaikutuksia yhdenkään alueen kautta liikkuvan lajin kohdalla.
26 22 (43) Sievin Jakostenkalliot FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Alueellisesti tarkasteltuna Jakostenkallion suunniteltu tuulivoimapuisto ei todennäköisesti sijoitu linnustollisesti sellaiselle merkittävälle alueelle, että tuulivoimapuiston suunnittelu pitäisi keskeyttää linnustollisten näkökohtien vuoksi, koska on todennäköistä, että linnustoon kohdistuvat vaikutukset eivät käytettävissä olevan tiedon mukaan ja tämän esiarvioinnin tulosten perusteella kohoa merkittäviksi. Epävarmuutta arviointiin tuo kuitenkin alueen linnuston puutteellinen tuntemus. Hankealueen kattavien maankäyttö- ja rakennuslain ( /132) yleiskaavalle asettamien sisältövaatimusten sekä tuulivoimarakentamista koskevien erityissäännösten ( /134) mukaisten riittävien ympäristö- ja luontoselvitysten (MRL 9 ja 39 sekä 77b ) toteuttaminen hankkeen edetessä olisi suotavaa, jotta hankkeen linnustovaikutusten arviointi olisi luotettavammalla pohjalla. Linnustoselvitykset tulisi kohdistaa ainakin alueen pesimälinnuston selvittämiseen, missä tulisi tarkemmin keskittyä alueella ja sen välittömässä läheisyydessä mahdollisesti sijaitseviin suojelullisesti arvokkaiden lintulajien reviireihin ja niiden liikkeisiin. Muu eläimistö ja luontodirektiivin liitteen IV (a) lajit Jakostenkallion tuulivoimahankkeella ei arvioida olevan merkittäviä haitallisia vaikutuksia hankealueella tai sen läheisyydessä esiintyvien tavanomaisten tai suojelullisesti arvokkaiden eläinlajien esiintymiseen tai elinoloihin metsätalouden ennestään pirstomalla alueella. Hankkeen vaikutukset eläimistöön ovat suurimmillaan tuulivoimaloiden ja niiden huoltotiestön rakennusvaiheessa, jonka jälkeen häiriö vähenee ja eläinten elinolot palautuvat lähelle nykytilaa. Suurin osa alueen eläimistöstä tulee todennäköisesti ajan mittaan tottumaan tuulivoimaloiden olemassa oloon. Tuulivoimahanke muuttaa vain hyvin vähäisessä määrin eri eläinlajien usein laajojakin elinalueita. EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajistosta liito-oravan ja viitasammakon esiintyminen alueella arvioitiin epätodennäköiseksi lajeille potentiaalisten elinympäristöjen vähäisestä määrästä johtuen. Tuulivoimahankkeella ei arvioida olevan sellaisia haitallisia vaikutuksia liito-oravalle tai viitasammakolle, että niiden esiintyminen tai elinolot Jakostenkallion alueella tai laajemmallakaan alueella Sievissä vaarantuisivat. Jakostenkallion tuulivoimahankkeella ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia alueella mahdollisesti esiintyviin EU:n luontodirektiivin liitteessä IV (a) lueteltuihin lepakkolajeihin. Lepakoista ainakin pohjanlepakon esiintyminen hankealueella on mahdollista, mutta siellä ei elinympäristöjen rakenteesta johtuen arvioida sijaitsevan lepakoille tärkeitä alueita. Tuulivoimaloiden ja huoltotiestön rakentaminen tulee vähäisessä määrin muuttamaan lepakoiden elinympäristöjä, mutta suurin osa alueesta säilyy nykytilansa kaltaisena. Tutkimusten mukaan tuulivoimarakentamisen vaikutukset lepakoiden elinympäristöihin ovat olleet pääosin vähäisiä verrattuna esimerkiksi metsätaloustoimiin ja niiden elinympäristöjä muuttaviin vaikutuksiin. Metsäisillä alueilla raivattavat voimaloiden rakennuspaikat ja huoltotielinjaukset saattavat jopa lisätä erilaisilla elinympäristöjen reuna-alueilla saalistavan pohjanlepakon ruokailualueita. Tuulivoimalat aiheuttavat lepakoille riskin törmätä tuulivoimaloiden pyöriviin lapoihin. Törmäysten todennäköisyyteen vaikuttavat mm. alueen topografia sekä elinympäristöt ja kasvillisuus, ja törmäyksiä on todettu tapahtuvan eniten rannikon läheisyyteen sijoittuvilla korkeilla metsäalueilla. Lepakoiden riski törmätä tuulivoimaloihin vaihtelee myös lajeittain, ja esimerkiksi pohjanlepakko luetaan ns. korkean riskin lajeihin. Jakostenkallion hankealueella mahdollisesti esiintyvien lepakoiden riski törmätä alueelle suunniteltuihin tuulivoimaloihin arvioidaan kuitenkin hyvin pieneksi. Yleensä lepakoita törmää tuulivoimaloihin enemmän niiden muuttoreiteillä, joita ei sijoitu Pohjois-Pohjanmaan eteläosien sisämaa-alueelle. Lepakot saalistavat enimmäkseen hyvin matalalla metsänrajan yläpuolella, mutta esimerkiksi pohjanlepakon on muualla maailmassa todettu syksyllä paikoin muuttavan käyttäytymistään siten, että ne siirtyvät saalistamaan hyönteisiä myös selvästi korkeammalle. Tällöin lepakoiden riski törmätä tuulivoimaloihin kasvaa, mutta ilmiön yleisyydestä ja esiintymisestä Suomen olosuhteissa tai vastaavilla metsäalueilla ei ole olemassa olevaa tutkimustietoa. Hankealueelle ei todennäköisesti sijoitu tärkeitä lepakkoalueita, jolloin mahdolliset törmäykset ovat hyvin harvinaisia ja satunnaisia, jolloin niillä ei ole merkitystä paikallisiin lepakkokantoihin.
NIVALAN HIRSISTÖNKANGAS TUULIVOIMAHANKE
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA INFINERGIES FINLAND OY NIVALAN HIRSISTÖNKANGAS TUULIVOIMAHANKE Ympäristöselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19521P001 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Nivalan Hirsistönkangas
LisätiedotS U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A
SUUNNITTELU JA TEKNI IKKA SIEVIN KUNTA JAKOSTENKALLIOIDEN TUULIVOIMAYLEISKAAVAA OSALLISTUMIS- JA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus... 1
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotTYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS 24.8.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU
TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3 MAA- JA KALLIOPERÄ SEKÄ VESISTÖT... 3 4 KASVILLISUUS...
LisätiedotVUOHTOMÄEN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA
S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI VUOHTOMÄEN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA Päivitetty 29.11.2012, 5.6.2013 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman
LisätiedotLUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015
Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 98 MYRSKYLÄN SEPÄNMÄKI- PALOSTENMÄKI LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kuvio 1. Kalliokumpare alueen pohjoisosassa (Kuvio 1). ClT-tyypin kalliometsaa. 1. JOHDANTO Selvitysalue
LisätiedotTuuliwatti Oy. Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas. Luontoselvitys 09.08.2010. FM biologi Minna Tuomala
Tuuliwatti Oy Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas Luontoselvitys 09.08.2010 FM biologi Minna Tuomala Putaankankaan tuulivoimalat 1 3 2 Putaankankaan tuulivoimalat Tuulivoimala 1 Avohakkuuala, jonka
LisätiedotSAARENKYLÄ-VIESKANJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA
Khall 15.4.2013 Oheismateriaali 74 S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A ALAVIESKAN KUNTA SAARENKYLÄ-VIESKANJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS / FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS
LisätiedotISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA
IIN KUNTA ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus... 1 2 Suunnittelualue... 1 3 Suunnittelutehtävän
LisätiedotTYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...
LisätiedotTYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS 24.8.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU
TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 LEPAKOT JA TUULIVOIMA... 3 3 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 4 TULOKSET... 4 5 YHTEENVETO
LisätiedotYLIVIESKAN PAJUKOSKEN TUULIVOIMAPUISTO. Luontoselvityksen täydennys muuttuneille voimalapaikoille ja maakaapelireitille LIITE 3 TM VOIMA OY
S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A TM VOIMA OY YLIVIESKAN PAJUKOSKEN TUULIVOIMAPUISTO Luontoselvityksen täydennys muuttuneille voimalapaikoille ja maakaapelireitille LIITE 3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA
LisätiedotPohjavesien suoja-alueet eivät ulotu voimaloiden vaikutusalueille kuin yhdellä, Tervahaminan alueella.
4.5 Vaikutukset luonnonympäristöön 4.5.1 Yleistä Suunnitteilla olevien 14 tuulivoima-alueen linnustoselvityksen on laatinut Lakeuden luontokartoitus v. 2015. Osalla selvitysaluetta on tehty linnuston muutonseurantaa
LisätiedotKALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS. Pekka Routasuo
KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS Pekka Routasuo 30.12.2011 KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista
LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue
LisätiedotPUNTARINKANKAAN (HIRSISTÖNKANKAAN) TUULIVOIMAYLEISKAAVA
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NIVALAN KAUPUNKI PUNTARINKANKAAN (HIRSISTÖNKANKAAN) TUULIVOIMAYLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman
Lisätiedot3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT
1 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT Sisältö JOHDANTO... 2 HÄÄHINMÄKI, HANKASALMI/KONNEVESI... 3 KÄRKISTENSALMI, JYVÄSKYLÄ... 5 JÄMSÄNNIEMI, JÄMSÄ... 8 VEKKULA, JÄMSÄ...
LisätiedotLITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS
Päivämäärä 19.06.2014 KELIBER OY LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.6.2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Kansikuva Antje Neumann Heli Uimarihuhta Hautakankaan metsää Viite 1510013339 Ramboll
LisätiedotIlmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava
Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava Kaavaselostus ALUSTAVA LUONNOS Kaava-alueen sijainti Tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaavan suunnittelualue on koko kunta. Vaiheyleiskaavassa osoitetaan tuulivoima-alueet
LisätiedotESITYS OSAYLEISKAAVAN KÄYNNISTÄMISESTÄ RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTOA VARTEN
Haapajärven kaupunki Tekninen lautakunta Kirkkokatu 2 85800 Haapajärvi Infinergies Finland Oy Karppilantie 20 90450 Kempele Puh. 044 7595 050 sisko.kotzschmar@infinergiesfinland.com www.infinergies.com
LisätiedotKainuun tuulivoimamaakuntakaava
Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset Ehdotus MH 25.8.2015 Maakuntakaavaehdotus MH 25.8.2015 2 Julkaisija: Kauppakatu 1 87100 KAJAANI Puh. (08) 615 541 Faksi (08) 6155 4260
LisätiedotVESILAHDEN SUOMELAN ASEMAKAAVAALUEEN ASIANTUNTIJA-ARVIO LUONTOSELVITYKSISTÄ
VESILAHDEN SUOMELAN ASEMAKAAVAALUEEN ASIANTUNTIJA-ARVIO LUONTOSELVITYKSISTÄ Teemu Virtanen Paula Salomäki 8.10.2012 Biologitoimisto Vihervaara Oy PL 140 70101 Kuopio info@biologitoimisto.fi 1 1 Kasvillisuus...2
LisätiedotKortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys
Liite 5 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KAUHAVAN KAUPUNKI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4.2.2015 P24345P002 1 (11) Tuomo Pihlaja 4.2.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...
LisätiedotTuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013. Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola
Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013 Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola Asiakas Winda Invest Oy Gallen-Kallelankatu 7 28100 Pori Yhteyshenkilö Kalle Sivill Puh.
LisätiedotSisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö
Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet Metsälain mukaiset
LisätiedotSyrjävaara-Karjaoja I-luokka Kohdenumero (kartalla) 2. Koko ja sijainti
Syrjävaara-Karjaoja Kohdenumero (kartalla) 2. 350 ha tuulivoimarakentamista puoltavat ja rajoittavat tekijät Vaiheyleiskaavan luontoselvityksissä huomioitavaa Sijaitsee Nuojuan pohjoispuolella, molemmin
LisätiedotVT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo
VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6.
TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT
LisätiedotKIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS
Vastaanottaja Voimavapriikki Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 7.9.2012 KIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS KIIMASSUON TUULIPUISTO TÄYDENTÄVÄ LUONTOSELVITYS Tarkastus Päivämäärä 07/09/2012
LisätiedotPäivämäärä 29.10.2012 NÄSEN KARTANON TUULIVOIMAHANKKEEN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA RAKENTAMIS- ALUEIDEN KUVAUKSET
Päivämäärä 29.10.2012 NÄSEN KARTANON TUULIVOIMAHANKKEEN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA RAKENTAMIS- ALUEIDEN KUVAUKSET SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 2. Luonnonympäristön yleispiirteet ja arvokkaat luontokohteet 1 2.1
LisätiedotKattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PROKON WIND ENERGY FINLAND OY Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20.8.2014 P21463P003 Liito-oravaselvitys 1 (23) Tuomo Pihlaja 20.8.2014
LisätiedotOSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 21.10.2014
1(7) VESANNON KUNTA OINASKYLÄN TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 21.10.2014 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 63 :n mukaan
LisätiedotNIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki
RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1
LisätiedotLIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS
Vastaanottaja Ilmatar Raasepori Oy Asiakirjatyyppi Liito-orava- ja kasvillisuusselvitys Päivämäärä 21.9.2012 Viite 82142499-05 ILMATAR RAASEPORI OY GUMBÖLEBERGETIN LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU
TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN
LisätiedotVUOHTOMÄEN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA
S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI VUOHTOMÄEN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS (LUONNOSVAIHE) FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 1 (40) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...
LisätiedotLINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi
LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti huomionarvoiset
LisätiedotTuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY
Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 20/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen
LisätiedotSYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi
SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta
Lisätiedot05/2013. Tuulivoima kehitys Alavieska Kytölä. K Tahkoniemi
05/2013 Tuulivoima kehitys Alavieska Kytölä K Tahkoniemi 1 Hanketiedot 2 Kehittäjä TM Voima OY / TM Voima Kytölä Oy Tavoitteena rakentaa Alavieskan Kytölän alueelle 4-9 tuulivoimalaa. Tavoitteena on, että
LisätiedotMerkkikallion tuulivoimapuisto
OX2 FINLAND OY Merkkikallion tuulivoimapuisto Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen 2016 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29646P004 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 2
LisätiedotKartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus. 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski
Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto.... 3 2. Luontoselvitys.......3 3. Tulokset.....
LisätiedotLUONTOSELVITYS 16X270705 19.11.2015 WSP FINLAND OY / WINDA INVEST OY
LUONTOSELVITYS 19.11.2015 WSP FINLAND OY / WINDA INVEST OY Tyrnävän Kivimaan tuulivoimapuiston luontoselvitykset 2015 2 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen
LisätiedotLÖYLYVAARAN TUULIVOIMAPUIS- TON OSAYLEISKAAVA
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TERVOLAN KUNTA LÖYLYVAARAN TUULIVOIMAPUIS- TON OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVI 29.5.2013, tark. 9.8.2013 ja 8.11.2013 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 29.5.2013
LisätiedotSAUVIINMÄEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI SAUVIINMÄEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus...
LisätiedotJAKOSTENKALLIOIDEN TUULIVOIMAYLEISKAAVA
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SIEVIN KUNTA JAKOSTENKALLIOIDEN TUULIVOIMAYLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus... 1 2 Suunnittelualue...
LisätiedotKytölän tuulivoimapuiston osayleiskaava
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A ALAVIESKAN KUNTA Kytölän tuulivoimapuiston osayleiskaava Lausunnot saapuivat kaavaehdotuksen nähtävänäoloajan Kalajoen kaupunki ilmoitti etukäteen palautteenannosta
LisätiedotA. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy. Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kasvillisuustarkastus 2016 AHLMAN GROUP OY
A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kasvillisuustarkastus 2016 AHLMAN GROUP OY Raportteja 3/2016 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen
LisätiedotOSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 10.12.2014 7.11.20114 21.10.2014
1(7) VESANNON KUNTA OINASKYLÄN TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 10.12.2014 7.11.20114 21.10.2014 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain
LisätiedotLIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys
LIITO-ORAVASELVITYS 23.6.2015 KALAJOEN KAUPUNKI Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 LIITO-ORAVASELVITYS 2 3 TULOKSET 3 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 5 VIITTEET 5 Kannen
LisätiedotKASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...
TYÖNUMERO: E27125.00 KITTILÄN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS YLÄ-KITTILÄN NIITTY SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotS U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A OX2 MERKKIKALLION TUULIVOIMAPUISTO
S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A OX2 MERKKIKALLION TUULIVOIMAPUISTO KEHRÄÄJÄSELVITYS 2015 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P18892P002 Tiina Mäkelä Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Tuulivoimapuiston
LisätiedotEURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013
EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi
LisätiedotSisällysluettelo. Luontoselvityksen tarkoitus. Tuulivoima-alueet. Tuulivoima-alueet ja kaava-alueen merkittävät luontokohteet
Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Luontoselvityksen tarkoitus Tuulivoima-alueet Alueiden sijainti 4 Topografia 5 Kallioperä 6 Maaperä 7 Maanpeite 8 Pohjavesialueet 9 Tuulivoima-alueet
LisätiedotLAPIN ETELÄISTEN OSIEN TUULIVOIMASELVITYS Liite 9 Paikkatietoanalyysit ja kriteerit. Lapin eteläosien tuulivoimaselvitys 2.2.2012 Pöyry Finland Oy
LAPIN ETELÄISTEN OSIEN TUULIVOIMASELVITYS Liite 9 Paikkatietoanalyysit ja kriteerit Lapin eteläosien tuulivoimaselvitys 2.2.2012 Pöyry Finland Oy Paikkatietoanalyysit Analyysit tehty rasterimuodossa 50
LisätiedotTUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT
TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2013 SISÄLLYS 1. Johdanto 2. Uusi rakennuspaikka 3. Rakennuspaikan kuvaus 4. Lepakot 5. Johtopäätökset
LisätiedotKESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Natura-arvioinnin tarveharkinta 22.8.2011
KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Natura-arvioinnin tarveharkinta 22.8.2011 1. JOHDANTO Suomen Natura 2000 verkosto on osa Euroopan unionin alueen kattavaa luonnonsuojeluverkostoa. Verkostoon kuuluu alueita,
LisätiedotSavonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013
Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin
LisätiedotSisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö
Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet Luontoselvitys
LisätiedotTUULIWATTI OY VAALAN NAULAKANKAAN TUULIVOIMAPUISTO. Luonto- ja linnustoselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 22.2.
TUULIWATTI OY VAALAN NAULAKANKAAN TUULIVOIMAPUISTO FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P26596P001 2 (35) Vaalan Naulakankaan tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...
LisätiedotTuppuranevan suunnittelutarveratkaisu
SIEVIN KUNTA Tuppuranevan suunnittelutarveratkaisu Tuppurannevan tuulipuiston suunnittelutarveratkaisun MRL 137 mukainen vaikutustarkastelu Liite 22 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24972 1 (10) Sisällysluettelo
LisätiedotSääskiniemen kaavamuutos luontoselvitys
Liite 2 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA JOUNI RIITAMO JA PIHTIPUTAAAN KUNTA kaavamuutos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 1 (6) Tuomo Pihlaja Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...
LisätiedotVANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS
VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...
LisätiedotLEIPIÖN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA SIMON KUNTA LEIPIÖN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus...
LisätiedotFCG Finnish Consulting Group Oy FCG Finnish Consulting Group Oy TUULIWATTI OY SIMON LEIPIÖN TUULIVOIMA-ALUEEN YMPÄRISTÖSELVITYKSET
FCG Finnish Consulting Group Oy FCG Finnish Consulting Group Oy TUULIWATTI OY SIMON LEIPIÖN TUULIVOIMA-ALUEEN YMPÄRISTÖSELVITYKSET 10.10.2011, TÄYDENNETTY 9.2.2012 FCG Finnish Consulting Group Oy Leipiön
LisätiedotKOKKOLAN UUSI-SOMERON TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA
Vastaanottaja Kokkolan kaupunki Asiakirjatyyppi Vastineet kaavaehdotuksesta saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin Päivämäärä 3.11.2015 KOKKOLAN UUSI-SOMERON TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA VASTINEET
Lisätiedot338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)
Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun
LisätiedotKorvennevan tuulivoimapuisto
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A OTSOTUULI OY Korvennevan tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 27.3.2015 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Korvennevan
LisätiedotHyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1
Hyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1 Tämä tiivistelmä perustuu yksityiskohtaiseen raporttiin Tuusulan Hyrylän varuskunta-alueella kesinä 2006 ja 2007 tehdyistä luontoselvityksistä.
LisätiedotRamoninkadun luontoselvitys
Ramoninkadun luontoselvitys Elina Lehtinen Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 7.4.2016 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Työmenetelmät... 3 2.1 Esiselvitys... 3 2.2 Maastotyöskentely... 3 2.3
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen
LisätiedotJOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava ja ranta-asemakaavan muutos, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis-
LisätiedotSIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009
SIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009 Pekka Routasuo 17.9.2009 Sipoon Boxin suunnitellun maa-aineisten ottoalueen luontoselvitys 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO
LisätiedotISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A IIN KUNTA ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus... 1 2 Suunnittelualue...
LisätiedotVÄLIKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI VÄLIKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus...
LisätiedotIlmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016. Lakeuden luontokartoitus
Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Lakeuden luontokartoitus Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet
LisätiedotTOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 7 ) TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
LisätiedotPUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari
PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 INVENTOITU ALUE... 3 1. Repolahden perukka. 3 LIITTEET Kansikuva: Repolahden perukan rantaa
LisätiedotTurvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa
Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III Markus Erkkilä 11/2014 Esityksen sisältö Maakuntakaavoitus yleisesti Maakuntakaavatilanne Etelä Pohjanmaalla
LisätiedotKEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen
LisätiedotYhteysviranomaisen arviointiohjelmasta antaman lausunnon huomioon ottaminen YVAselostuksessa
LIITE 2 Yhteysviranomaisen arviointiohjelmasta antaman lausunnon huomioon ottaminen YVAselostuksessa VIRANOMAISEN LAUSUNTO Hankekuvaus Hankekuvausta on hyvä päivittää suunnitelmien tarkentuessa. Esimerkiksi
LisätiedotKIVENNEVAN LUONTOSELVITYS
KIVENNEVAN LUONTOSELVITYS SEINÄJOEN KAUPUNKI 2018 1. YLEISTÄ Tämän luontokartoituksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen Kivennevan alueella sellaisia luontoarvoja, jotka olisi huomioitava
LisätiedotPirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab
Vastaselitys Vaasan Hallinto-oikeus PL 204 65101 VAASA Viite: VHO 28.9.2015, lähete 5401/15 Dnro 00714/15/5115 Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Oy Ahlholmens Kraft Ab:n vastineen johdosta
LisätiedotSUUNNITTELUALUEEN YLEISSIJAINTI - LIITE 1 MK 1:50000
SUUNNITTELUALUEEN YLEISSIJAINTI - LIITE 1 K 1:50000 Pälkänevesi PÄLKÄNEEN KIRKONKYLÄ 1:412 1:330 1:342 1:307 SUUNNITTELUALUEEN RAJAUS - LIITE 2 K 1:10000 Sappeen kylä 87 876:2 1:413 1:340 1:244 1:258 1:99
LisätiedotTuulivoiman maisemavaikutukset
Kuvasovite raportista Etelä-Pohjanmaan tuulivoimaselvitys, FCG, E-P:n liitto, YM. http://www.epliitto.fi/upload/files/etelapohjanmaan_tuulivoimaselvitys.pdf Tuulivoiman maisemavaikutukset Tietoa ja havainnollistusta
LisätiedotHAUKINIEMI, NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A RAUTALAMMIN KUNTA HAUKINIEMI, NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA
LisätiedotTAIPALSAARI. ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari
TAIPALSAARI ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 YLEISKUVAUS 4 TULOKSET... 4 1. Myhkiö. 4 2. Ilkonsaaret (itäinen)..
LisätiedotKEMPELEEN KUNTA TAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2040 LUONTOSELVITYS
KEMPELEEN KUNTA TAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2040 Kirkonseudun-Pirilän-Savikorven ja Hakamaan- Ristisuon-Väärälänperän, sekä Kuivalanperän osaalueet LUONTOSELVITYS Työ: E23994.10 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701
LisätiedotTORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE MAAKAAPELIREITIN MAASTOTARKISTUS
Vastaanottaja Smart Windpower Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 27.5.2016 TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE 1 Päivämäärä 27.5.2016 Laatija Tarkastaja Ville Yli-Teevahainen Merja Isteri Viite 1510021396
LisätiedotHALMEKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA SIMON KUNTA HALMEKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus...
Lisätiedot1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta
Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 19.2.2019 1 (11) 1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta Kuva 1.1. Hankkeen vaikutusten yhdyskuntarakenteeseen arvioidaan ulottuvan enintään kilometrin
LisätiedotTuuliWatti Oy Simon Onkalon tuulivoimalahanke Tiivistelmä ympäristövaikutuksista
TuuliWatti Oy Simon Onkalon tuulivoimalahanke Tiivistelmä ympäristövaikutuksista TuuliWatti Oy, Onkalon tuulivoimalahanke Hankkeen esittely TuuliWatti Oy suunnittelee rakentavansa kolmen voimalayksikön
LisätiedotLUONTOSELVITYS 16X173577 30.9.2013 26.6.2014
LUONTOSELVITYS 16X173577 30.9.2013 26.6.2014 RAAHEN KAUPUNKI Tokolanperän kaavarungon ja asemakaavan luontoselvitys v. 2013-2014 1 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 KASVILLISUUS 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Uhanalaiset
LisätiedotItäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY
Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II Luontoselvitys Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19), Nurmon kunta - tielinjauksen II vaihtoehto Luontoselvitys 1. Yleistä Tämän luontoselvityksen
LisätiedotSALLAN PORTIN TUULIVOIMAPUISTO
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PUHURI OY SALLAN PORTIN TUULIVOIMAPUISTO Luonto- ja linnustoselvitykset Erillisraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P26672P001 2 (41) Portin tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU
LisätiedotLAPUAN JOUTTIKALLION TUULIVOIMAHANKE
S U U N N IT T E L U JA T EK N IIK K A INNOPOWER OY LAPUAN JOUTTIKALLION TUULIVOIMAHANKE TUULIVOIMASELVITYS täydentävät ympäristöselvitykset FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 22.10.2012, rev 20.5.2013 YMPÄRISTÖSELVITYS
LisätiedotNostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys
Hollolan kunta Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys 6.8.2007 Viite 82116099-02 Tarkistanut Tarja Ojala Kirjoittanut Kaisa Torri Ramboll Terveystie 2 FI-15870 Hollola Finland Puhelin:
LisätiedotHaapalamminkankaan tuulivoimahanke, Saarijärvi
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A MEGATUULI OY Haapalamminkankaan tuulivoimahanke, Saarijärvi Havainnekuvat ja näkymäalueanalyysi V6 x 6 x HH37 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P0 FCG SUUNNITTELU JA
LisätiedotLuontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä
Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä 26.4.2017 27.4.2017 Sisältö Miksi ekologinen näkökulma on tärkeä? Mitä kuuluu Suomen metsäluonnolle? Suojelutaso
Lisätiedot