TYÖASIAKIRJA. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI kaupallisissa toimissa tapahtuvien maksuviivästysten torjumisesta

Transkriptio

1 EUROOPAN PARLAMENTTI Oikeudellisten asioiden valiokunta TYÖASIAKIRJA kaupallisissa toimissa tapahtuvien maksuviivästysten torjumisesta Oikeudellisten asioiden valiokunta Esittelijä: Raffaele Baldassarre DT\ doc PE v01-00 Moninaisuudessaan yhtenäinen

2 Taustaa Esittelijä Raffaele Baldassarre käsittelee hyvin monenlaisia vaihtoehtoja ehdotuksen viemiseksi eteenpäin ja ehdottaa tätä työasiakirjaa pohjaksi ensimmäiselle asiaa koskevalle keskustelulle oikeudellisten asioiden valiokunnassa. Vastauksena päätöslauselmaan, jonka parlamentti antoi vuonna 1994 pk-yrityksistä ja käsiteollisuusalasta 1, komissio hyväksyi suosituksen kaupallisten toimien maksuajoista 2. Sen jälkeen parlamentti kehotti komissiota muuttamaan suosituksensa ehdotukseksi mahdollisimman pian 3. Näin saatua maksuviivästysdirektiiviä, josta sovittiin sovittelukomitean kokoonkutsumisen jälkeen, on sovellettu 8. elokuuta 2002 alkaen 4. Direktiiviä sovelletaan vain kaupallisiin toimiin, ja siksi sen ulkopuolelle jäävät kuluttajien kanssa suoritettavat toimet 5. Komissio rahoitti kaksi sen tehokkuutta käsittelevää tutkimusta vuosina 2006 ja , kuuli yrityksiä eurooppalaisen yrityspaneelinsa kautta 7 ja laajemmin suurta yleisöä "Sinun äänesi Euroopassa" -verkkosivuston kautta 8 vuonna Komission uusi ja uudelleenlaadittu ehdotus julkaistiin 8. huhtikuuta 2009 yhdessä kansalaisten yhteenvedon ja vaikutustenarvioinnin kanssa 9. Parlamentti vastaanotti sen virallisesti maanantaina 14. syyskuuta Ehdotuksen oikeusperusta on EY:n perustamissopimuksen 95 artikla, minkä vuoksi sovelletaan yhteispäätösmenettelyä samalla tavoin kuin alkuperäisen direktiivinkin tapauksessa. Kilpailukykyä ja kasvua käsittelevä neuvoston työryhmä aloitti työnsä 12. toukokuuta, ja se on kokoontunut tämän jälkeen useasti. Tässä vaiheessa vaikuttaa siltä, että kaikilla valtuuskunnilla on yleisvarauma tekstiin. Monet kansalliset parlamentit ovat lähettäneet ja lähettävät edelleen ehdotusta käsitteleviä huomautuksia komissioon EUVL C 323, , s EUVL L 127, , s EUVL C 211, , s Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/35/EY, annettu 29 päivänä kesäkuuta 2000, kaupallisissa toimissa tapahtuvien maksuviivästysten torjumisesta (EYVL L 200, nide 43, , s. 35). 5 Maksuviivästysdirektiivin johdanto-osan 13 kappale. 6 Ensimmäinen, "Hoche report" (2006), on saatavissa osoitteessa: 7 Kootut tulokset ja kertomus löytyvät osoitteesta: ja 8 Tutkimuksen tulokset esitetään vaikutustenarvioinnin liitteessä I (sivut 54 57). 9 KOM(2009) 126, SEC(2009) 315, SEC(2009) 316. Vaikutustenarviointilautakunnan kommentit löytyvät osoitteesta Esimerkiksi Saksan liittoneuvosto ja Kreikan parlamentti asettavat kumpikin kyseenalaiseksi julkisten viranomaisten ja yritysten välillä tehtävän eron. PE v /8 DT\ doc

3 Komission ehdotuksen sisältö Ehdotuksessa ei aseteta kyseenalaiseksi käytäntöä, jonka mukaan tavaroiden ja palveluiden maksamista lykätään, ja siinä lähtökohdaksi otetaan se, että monet maksut kaupallisissa toimissa yritysten välillä tai yritysten ja julkisten viranomaisten välillä tehdään hyvin myöhään toimituksen jälkeen ja usein myöhemmin kuin on sovittu tai yleisissä kaupallisissa ehdoissa on määritetty. Tämä on edelleen "yleinen ongelma EU:ssa" 1, ja EU:ssa myöhässä suoritettujen maksujen vuotuinen kokonaisarvo on miljardia euroa 2. Komissio on erityisesti taloudellisen taantuman aikana huolissaan vaikutuksesta, joka tällä on (a) yhteisön sisäisiin kaupallisiin toimiin ja (b) kassavirtaan ja joissain tapauksissa suoranaisesti pkyritysten henkiinjääntiin. Komissio panee myös merkille EU:ssa vallitsevan suuren epäsuhdan siinä, miten halukkaita velkojat ovat perimään korkoa viivästyneistä maksuista 3. Komissio katsoo, että maksujen viivästymisen syyt ovat monimuotoisia ja sidoksissa toisiinsa. Niitä ovat muun muassa osallistujien suhteellinen markkinavoima, laskusuhdanne, rahoituksen saatavuus, velallisten rahoitushallinnan käytännöt sekä viivästymisen kustannustehokkaiden vastatoimien puute. Ehdotuksessa erotetaan toisistaan seuraavat seikat: velallisten yritykset, joihin nähden direktiivi tarjoaa vaihtoehtoisia keinoja, ja velalliset julkiset viranomaiset, joihin nähden luodaan automaattisia vastatoimia, joita velkojina olevat yritykset voivat sitten käyttää. Komissio toteaa, että monilla viranomaisilla 4 ei ole samoja rahoitukseen liittyviä rajoitteita kuin yrityksillä ja että niiden maksuviivästykset ovat vältettävissä. Siksi ehdotuksessa kohdistetaan julkisten viranomaisten maksuviivästyksiin ankarampia pakotteita kuin yritysten maksuviivästyksiin. Komissio mainitsee useiden jäsenvaltioiden julkishallintoja, jotka sen tekemien tutkimusten mukaan osoittavat "erityisen huonoa maksukäyttäytymistä" 5. On syytä muistaa, että julkiset hankinnat jäsenvaltioittain olivat kansallisten laskelmien mukaan hieman yli miljardia euroa vuonna Hylättyään useita poliittisia vaihtoehtoja jo aikaisessa vaiheessa 7 ja useita muita vaikutustenarvioinnin seurauksena 1 komissio ehdottaa neljää poliittista vaihtoehtoa, jotka 1 Perustelut, s. 3; vaikutustenarviointi, s.7. 2 Vaikutustenarviointi, kohta Vaikutustenarviointi, s.12. Esimerkiksi vuonna 2007 saksalaisista yrityksistä 52 % mutta vain 12 % ranskalaisista ja 22 % Yhdistyneen kuningaskunnan yrityksistä peri korkoa viivästyneistä maksuista. 4 Julkiset viranomaiset määritellään ehdotuksessa miksi tahansa direktiivissä 2004/18/EY tarkoitetuksi hankintaviranomaiseksi. Asianomaisen direktiivin 1 artiklan 9 kohdassa hankintaviranomaisina pidetään valtiota, alueellisia tai paikallisia viranomaisia, julkisoikeudellisia laitoksia sekä yhden tai useamman edellä tarkoitetun viranomaisen tai julkisoikeudellisen laitoksen muodostamia yhteenliittymiä. Kyseisessä direktiivissä määritetään julkisoikeudellinen laitos ja esitetään esimerkkejä siitä liitteessä (uusin luettelo sisältyy liitteeseen XI komission päätöksessä 2008/963/EY, jolla inter alia tarkistetaan tätä liitettä). 5 Perustelut, s 4. Joitakin jäsenvaltiokohtaisia tilastoja on vaikutustenarvioinnin sivuilla ja Ehdotuksen johdanto-osan 17 kappale. 6 Vaikutustenarviointi, s Ne ja niiden hylkäämisen syyt ilmenevät vaikutustenarvioinnin liitteestä 5 (sivut 86 94). DT\ doc 3/8 PE v01-00

4 parantavat velkojien asemaa paitsi sopimusoikeudellisesti myös siviilimenettelyssä. Komissio on myös esittänyt hyödyllisen taulukon, jossa on yhteenveto sen vaikutustenarvioinnista 2. Ehdotuksella pyritään myös tekemään direktiiviin joukko sellaisia tärkeitä muutoksia, joita ei kommentoida vaikutustenarvioinnissa ja jotka esitetään seuraavassa. Muutokset koskevat erityisesti kohtuuttomia sopimusehtoja ja oikeudellisia muutoksenhakukeinoja, jotka ovat oikeudellisten asioiden valiokunnan erityisen kiinnostuksen kohteina. 1. Julkisten viranomaisten maksuaikojen yhtenäistäminen Ehdotuksella pyritään yhtenäistämään julkisten viranomaisten enimmäismaksuaika 30 päivään samalla, kun osapuolille jätetään rajoitettu mahdollisuus sopia pidemmästä maksuajasta. Poikkeusta voidaan soveltaa, kun 30:a päivää pitemmästä maksuajasta (a) "on erikseen sovittu velallisen ja velkojan välillä " ja (b) "maksuaika on asianmukaisesti perusteltu ottaen huomioon erityiset seikat kuten objektiivinen tarve ajoittaa maksu pitemmälle ajalle" Erilaisten viivästysmaksujen käyttöönotto Ehdotuksella pyritään estämään maksuviivästyksiä ja kannustamaan velkojia käyttämään direktiivin mukaisia oikeuksia säätämällä, että velkojalla on viivästyskoron ohella oikeus tiettyihin kiinteisiin summiin. Summat, jotka katsotaan "korvaukseksi velkojan omista perintäkuluista" 4, ovat seuraavat: kaikista direktiivin kattamista viivästyneistä maksuista 5 : o 40 euroa: kun velka on alle euroa o 70 euroa: kun velka on euroa o 1 % maksettavasta summasta: kun velka on yli euroa lisäksi 6, jos velallinen on julkinen viranomainen: o 5 % maksettavasta summasta. 3. Muu perintäkulujen korvaus Edellä mainittujen maksuviivästyksistä perittävien "maksujen" lisäksi ehdotuksella pyritään ottamaan käyttöön lisämahdollisuus saada "kohtuullinen" korvaus kaikista jäljelle jäävistä perintäkuluista 7. 1 Erityisesti seuraavia vaihtoehtoja pidettiin joko vaikutuksettomina, tehottomina tai epäjohdonmukaisina: (a) ei tehdä mitään, (b) järjestetään tietoisuutta parantavia toimia, jotka kohdistetaan pk-yrityksiä edustaville yrityksille ja organisaatioille, (c) julkaistaan huonoja velallisia koskevia tietoja, (d) yhdenmukaistetaan maksuaikoja taloudellisten toimijoiden kesken, (e) lisätään "marginaalikorkoa" ja (f) laajennetaan edustuksellisten organisaatioiden tehtävää. 2 Yhteenveto vaikutustenarvioinnista, SEC(2009) 316, sivut Ehdotuksen 5 artiklan 4 kohta. 4 Ehdotuksen 4 artiklan 2 kohta. 5 Ehdotuksen 4 artiklan 1 kohta. 6 Ehdotuksen 5 artiklan 5 kohta. Tämän 5 prosentin kiinteän summan ylimääräinen luonne käy ilmi ehdotuksen perustelujen sivulta 5. 7 Ehdotuksen 4 artiklan 3 kohta. PE v /8 DT\ doc

5 4. Koron alarajan poistaminen Ehdotuksella pyritään eroon maksuviivästysdirektiivin sisältämästä valinnaisesta kynnyksestä. Jos jäsenvaltiot sovelsivat tätä kynnystä, direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle jäivät alle 5 euron korkoa koskevat vaatimukset 1. Vaikka komissio myöntääkin, että kynnyksen poistaminen ei sinällään todennäköisesti vaikuta mitenkään vaikuttaa siltä, että vain neljä jäsenvaltiota soveltaa kynnystä tällä hetkellä 2 komissio näkee selviä etuja pk-yrityksille, jotka voisivat periä maksuja aikaisemmin etenkin pienten summien ollessa kyseessä Muita vaikutustenarvioinnin ulkopuolelle jääviä seikkoja A. Selvästi kohtuuttomat sopimuslausekkeet Maksuviivästysdirektiivissä, jolla pyritään vastustamaan "sopimusvapauden väärinkäyttöä" 4, säädetään jo nyt seuraavaa: Tiettyjä sopimusehtoja ei voida panna täytäntöön tai niitä ei voi käyttää vahingonkorvausvaatimuksen pohjana, jos niitä pidetään velkojan kannalta "selvästi kohtuuttomina". o huomioon otettavia seikkoja ovat muun muassa: kaikki asiaan liittyvät tekijät mukaan lukien hyvä kauppatapa ja tuotteen luonne, sekä se, onko velallisella mitään "objektiivista syytä" poiketa maksuviivästyksiä ja korkoa koskevista vakiosäännöistä 5 onko sopimuksen pääasiallinen tarkoitus "parantaa velallisen maksuvalmiutta" 6 asettaako pääsopimuksen osapuoli toimittajilleen tai alihankkijoilleen maksuehtoja, jotka eivät ole perusteltuja "sille itselleen asetettujen ehtojen johdosta". o Jos lauseke todetaan selvästi kohtuuttomaksi, kansallinen tuomioistuin määrittää kohtuulliset ehdot, tai sovelletaan säädettyjä maksuaikoja ja korkoa. Jäsenvaltiot toteuttavat "riittävät ja tehokkaat keinot", joiden avulla estetään tällaisten selvästi kohtuuttomien ehtojen käyttäminen. Direktiivissä mainitaan yksi pakollinen menettelytapa: o pk-yrityksiä edustaville organisaatiolle annetaan oikeus ryhtyä toimiin asianomaisen "kansallisen lainsäädännön mukaisesti" sillä perusteella, että "yleisesti sovellettaviksi tarkoitetut sopimusehdot" ovat direktiivin mukaan selvästi kohtuuttomia 7. 1 Maksuviivästysdirektiivin 6 artiklan 3 kohdan c alakohta. 2 Vaikutustenarviointi: s. 97: Irlanti, Italia, Liettua, Malta. 3 Vaikutustenarviointi, s. 36. Jos esimerkiksi velka on euroa ja korko 11 prosenttia, komission laskelmien mukaan kynnys estäisi yritystä perimästä velkaa lähes 17 päivän ajan (toisin sanoen kunnes 5 euron korkokynnys on saavutettu). 4 Maksuviivästysdirektiivin johdanto-osan 19 kappale. 5 Maksuviivästysdirektiivin 3 artiklan 3 kohta. 6 Maksuviivästysdirektiivin johdanto-osan 19 kappale. 7 Maksuviivästysdirektiivin 3 artiklan 4 ja 5 kohta. DT\ doc 5/8 PE v01-00

6 Ehdotus selventää tämän jakson sanamuotoa ja muuttaa sen artiklaksi. Siinä todetaan myös, että lauseke, joka sulkee pois kaiken maksuviivästyksistä perittävän koron, katsotaan selvästi kohtuuttomaksi 1. Se muuttaa pk-yrityksiä edustavien organisaatioiden määritelmää (nyt "edustuksellisia organisaatioita" 2 ) ja laajentaa niiden mahdollisia toimia kansallisissa tuomioistuimissa kaikkien selvästi kohtuuttomien lausekkeiden osalta. Yhteisön sopimusoikeudellisen säännöstön yhdenmukaisuus on edelleen oikeudellisten asioiden valiokunnan jatkuvana huolena. Tähän liittyen on esitettävä kaksi kommenttia. Ensinnäkin kohtuuttomia sopimusehtoja koskevan nykyisen direktiivin (jota sovelletaan vain kuluttajien kanssa tehtyihin sopimuksiin 3 ) ja maksuviivästysdirektiivin (jota sovelletaan vain kaupallisiin toimiin ja joka keskittyy erityisesti pk-yrityksiin) soveltamisalat vaikuttavat olevan toisensa poissulkevia niin, että kummallakin on oma yhteytensä sopimusoikeuteen. Välineet eroavat toisistaan sellaisten tekijöiden osalta, joiden mukaan arvioidaan sopimusehtojen kohtuuttomuutta tai selvää kohtuuttomuutta. Kohtuuttomia sopimusehtoja koskeva direktiivi, jossa viitataan "hyvään tapaan" ja osapuolten suhteelliseen neuvotteluvoimaan, sisältää suuntaa-antavan luettelon 17 ehdosta, jotka "voidaan katsoa kohtuuttomiksi" 4. Ehdotuksessa maksuviivästysdirektiivin muuttamiseksi mainitaan toisaalta vain yksi ehto (maksuviivästyksistä perittävän koron täydellinen poissulkeminen), joka on aina selvästi kohtuuton. Toiseksi käsiteltävä ehdotus tulisi ottaa huomioon kehyksessä, jossa valiokunta on tehnyt pitkään unionin sopimusoikeuteen liittyvää työtä, ja samalla tulisi ottaa huomioon maksuviivästyksiä koskevat erityissäännöt "luonnoksessa yhteiseksi viitekehykseksi" 5, vaikka ehdotus tai vaikutustenarviointi eivät sisälläkään mitään viittausta. Luonnos yhteiseksi viitekehykseksi vastaa suurin piirtein maksuviivästysdirektiiviä, kun on kyse maksuajan määrittämisestä ja koron laskemisesta 6. On kuitenkin joitakin eroja muilla alueilla: Luonnos yhteiseksi viitekehykseksi ei ole kuitenkaan yhtä selvä sen suhteen, minkä direktiivin nojalla voidaan vaatia korvauksia lisävahingoista. Luonnoksessa yhteiseksi viitekehykseksi viitataan "kohtuuttomiin ehtoihin", kun taas ehdotuksessa käytetään perustana maksuviivästysdirektiivin sanamuotoa ja siinä lisätään uusi artikla, "selvästi kohtuuttomat sopimuslausekkeet", jossa viitataan velkojan kannalta selvästi kohtuuttomaan lausekkeeseen. Sen määrittämiseksi, onko jokin ehto kohtuuton, luonnoksessa yhteiseksi viitekehykseksi viitataan kohtuuttomaan poikkeamiseen kauppatavasta, kun taas maksuviivästysdirektiivissä ja ehdotuksessa viitataan hyvään kauppatapaan. 1 Ehdotuksen 6 artiklan 1 kohdan toinen luetelmakohta. 2 Ehdotuksen 6 artiklan 3 kohta. 3 Kuluttajasopimusten kohtuuttomista ehdoista 5 päivänä huhtikuuta 1993 annetun neuvoston direktiivin 93/13/ETY 1 artiklan 1 kohta, EYVL L 95, , s Direktiivin 3 artiklan 3 kohta ja sen liite. 5 Akateeminen tutkimus, jonka laativat Euroopan siviililainsäädäntöä käsittelevä tutkimusryhmä ja EY:n yksityisoikeutta käsittelevät tutkimusryhmä (säännöstöä käsittelevä ryhmä). Tarkistettu painos, Katso erityisesti: III - 3:708 Interest on late payments 3: 711 Unfair terms relating to interest. 6 Vertaa direktiivin 3 artiklaa ja ehdotusta yhteisen viitekehysluonnoksen kohtaan III - 3:710 Interest in commercial contracts. PE v /8 DT\ doc

7 Sen määrittämiseksi, onko jokin ehto kohtuuton, luonnoksessa yhteiseksi viitekehykseksi viitataan vilpittömyyteen ("good faith") ja oikeudenmukaisuuteen ("fair dealing"), joita ei mainita direktiivissä eikä ehdotuksessa. B. Riidattomien saatavien perintämenettelyt Maksuviivästysdirektiivissä on jo yhteisön kattava "täytäntöönpanoasiakirjan", määritelmä, jonka mukaan sillä tarkoitetaan: kaikkia tuomioistuimen tai muun toimivaltaisen viranomaisen maksun suorittamiseksi antamia päätöksiä, tuomioita tai maksumääräyksiä [mukaan lukien ne, joiden täytäntöönpano on väliaikaista], joiden nojalla velkoja voi saada saatavansa perittyä velalliselta pakkotäytäntöönpanolla 1 ; Siinä säädetään myös, että täytäntöönpanoasiakirja on hankittava "tavallisesti 90 kalenteripäivän kuluessa" riitauttamattoman vaateen esittämisestä. Velkojan aiheuttamia viipeitä ja asiakirjojen tiedoksiantoon tarvittavaa aikaa ei lasketa mukaan 90 kalenteripäivän ylärajaan 2. Jäsenvaltioiden on toteutettava tämä väljästi määritetty vaatimus syrjimättömällä tavalla ja "kansallisen lainsäädäntönsä, asetustensa ja hallinnollisten määräystensä mukaisesti". Toisaalta asiakirjan pakkotäytäntöönpano jätetään kokonaan kansalliselle lainsäädännölle 3. Ehdotuksella pyritään vahvistamaan tätä 90 kalenteripäivän rajaa tekemällä siitä jäsenvaltioita sitova ehdoton velvoite 4. Tämän artiklan yhteydessä on otettava huomioon yhteisön tasolla hyväksytty unionin siviilimenettely kokonaisuudessaan ja erityisesti Bryssel I -asetus 5, maksamismääräysmenettely 6, täytäntöönpanoperuste 7 sekä vähäisiin vaatimuksiin sovellettava menettely 8. Ehdotuksessa todetaan, että se täydentää näitä välineitä, jotka "jo mahdollistavat maksuviivästyksiä koskevat oikeuskanteet 9. C. Avoimuus Ehdotuksella pyritään ottamaan käyttöön uusi menettely, jonka mukaan jäsenvaltiot takaavat täyden avoimuuden liittyen direktiivistä johdettuihin oikeuksiin ja velvoitteisiin erityisesti julkistamalla sovellettavan koron Maksuviivästysdirektiivin 2 artiklan 5 kohta. 2 Maksuviivästysdirektiivin 5 artikla. 3 Maksuviivästysdirektiivin johdanto-osan 15 kappale. 4 Poistetaan sana "tavallisesti" ja poistetaan viittaus kansallisiin oikeusjärjestelmiin. 5 Asetus (EY) N:o 44/2001, annettu , tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla (EYVL L 12, , s. 1). 6 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1896/2006, annettu 12 päivänä joulukuuta 2006, eurooppalaisen maksamismääräysmenettelyn käyttöönotosta, EUVL L 399, , s Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 805/2004, annettu 21 päivänä huhtikuuta 2004, riitauttamattomia vaatimuksia koskevan eurooppalaisen täytäntöönpanoperusteen käyttöönotosta, EUVL L 143, 30.4., s Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 861/2007, annettu 11 päivänä heinäkuuta 2007, eurooppalaisesta vähäisiin vaatimuksiin sovellettavasta menettelystä, EUVL L 199, , s Ehdotuksen johdanto-osan 4 kappale. 10 Ehdotuksen 7 artikla. DT\ doc 7/8 PE v01-00

8 D. Vastaavuustaulukko Viimeisimpänä muttei vähäisimpänä ehdotukseen sisältyy vastaavuustaulukko, joka velvoittaa jäsenvaltiot ilmoittamaan komissiolle niiden täytäntöönpanotoimia koskevan tekstin sekä näiden säännösten ja direktiivin välisen vastaavuustaulukon 1. 1 Ehdotuksen 11 artikla. PE v /8 DT\ doc