Toimintasuunnitelma ja budjetti Tiivistelmä

Transkriptio

1 Toimintasuunnitelma ja budjetti Tiivistelmä

2 Toimintasuunnitelma ja budjetti tiivistelmä ANP :725 ISBN (PRINT) ISBN (PDF) ISBN (EPUB) Pohjoismaiden ministerineuvosto Ulkoasu: Erling Lynder Paino: Rosendahls Printed in Denmark Pohjoismainen yhteistyö Pohjoismainen yhteistyö on yksi maailman laajimmista alueellisista yhteistyömuodoista. Yhteistyön piiriin kuuluvat Islanti, Norja, Ruotsi, Suomi ja Tanska sekä Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti. Pohjoismaista yhteistyötä tehdään politiikan, talouden ja kulttuurin aloilla tärkeänä osana eurooppalaista ja kansainvälistä yhteistyötä. Pohjoismaisen yhteisön tavoitteena on vahva Pohjola vahvassa Euroopassa. Pohjoismainen yhteistyö pyrkii vahvistamaan pohjoismaisia ja alueellisia etuja ja arvoja globaalissa maailmassa. Maiden yhteiset arvot lujittavat osaltaan Pohjolan asemaa yhtenä maailman innovatiivisimmista ja kilpailukykyisimmistä alueista. Pohjoismaiden ministerineuvosto Nordens Hus Ved Stranden 18 DK-1061 København K Pohjoismaisia julkaisuja voi ladata osoitteesta

3 Toimintasuunnitelma ja budjetti tiivistelmä Sisällysluettelo Toimintasuunnitelma ja budjetti 4 Budjetin kokonaiskehys ja sektorikohtainen jakauma 6 Vuoden budjetin päälinjat 9 Pohjoismaiden ministerineuvoston poliittiset priorisoinnit 11 Pohjoismaiden neuvoston kanssa käydyt neuvottelut Pohjoismaiden ministerineuvoston vuoden budjetista 13 Budjetin tulot ja maiden maksuosuudet 14 Maiden ennustetut maksuosuudet kansallisissa valuutoissa 15 Pohjoismaiden ministerineuvoston budjettikehitys 17 kehitys vuosina Käyttämättömien varojen kehitys vuosina Likviditeetin kehitys 22 Pohjoismaiden ministerineuvoston budjetti budjettikohdittain 23 Liite 1: Pohjoismaisten laitosten määrärahat kansallisissa valuutoissa 30 Liite 2: Valuuttakurssit ja inflaatioprosentit 31

4 Toimintasuunnitelma ja budjetti Pohjolan aika on nyt on seuraavan vaiheen otsikko Uusi Pohjola -uudistustyössä, jonka käynnistämisestä pohjoismaiset yhteistyöministerit päättivät syyskuussa Pohjoismaista yhteistyötä on vuodesta 2014 lähtien uudistettu laajasti. Tavoitteena on turvata dynaaminen ja toimiva pohjoismainen yhteistyö, jolla on merkitystä Pohjoismaiden hallituksille, elinkeinoelämälle ja kansalaisyhteiskunnalle. Toteutettujen uudistustoimenpiteiden tulokset alkavat nyt näkyä entistä vahvemmin politiikkaan keskittyvänä pohjoismaisena yhteistyönä, joka aiempaa enemmän ilmentää eri maissa kulloinkin pinnalla olevia ajankohtaisia aiheita. Politisointi, tehostaminen ja kansainvälistyminen ovat uudistustyön keskeisiä johtoajatuksia. Tämä asettaa pohjoismaiselle budjetille uusia vaatimuksia. a on käytettävä dynaamisemmin ja joustavammin, jotta maiden tarpeet ja toiveet voidaan toteuttaa. Tämän vuoksi budjettijakoa muutetaan niin, että voidaan vastata vihreään talouteen siirtymisen ja terveys- ja sosiaalialan pohjoismaisen yhteistyön tarpeisiin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että energia-alan tutkimusta vahvistetaan korottamalla Pohjoismaisen energiantutkimuslaitoksen (NEF) määrärahaa. Myös Pohjoismaisen geenivarakeskuksen (NordGen) saamaa määrärahaa korotetaan, jotta voidaan varmistaa kasvien/siementen geenivarojen säilyttäminen ja suojelu. Lisäksi vahvistetaan kansanterveysyhteistyötä osana terveysalan strategisen selvityksen (2015) seurantaa. Vuonna 2016 käynnistettyä laajaa sektorienvälistä yhteispanostusta pakolaisten ja maahanmuuttajien kotouttamiseksi on myös tarkoitus jatkaa samalla teholla vuonna. Tämä ilmentää halua jatkaa ajankohtaisiin pohjoismaisiin haasteisiin vastaamista pohjoismaisen yhteistyön avulla. Sama koskee Nordic Safe Cities -verkostoa. Digitalisaatiota koskeva pohjoismainen yhteistyö on sekin tänä vuonna keskeisessä asemassa tehostetun ja joustavan ministeritason ad hoc -yhteistyön myötä. 4

5 Pohjoismaat ovat alueena muutakin kuin maailman 12. suurin talous. Meillä on tarjota niin Euroopassa kuin muuallakin maailmassa kysyttyjä ratkaisuja ja kokemuksia muun muassa tasa-arvoon, vihreään talouteen siirtymiseen ja hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä. Tämä on Pohjoismaiden pääministerien Pohjoismaisia ratkaisuja globaaleihin haasteisiin -aloitteen sekä tänä vuonna jatkettavan yhteispohjoismaisen profilointi- ja asemointistrategian taustalla. Siihen perustuu myös kansainvälisiin asioihin ja maille tärkeisiin yhteisiin EU-kysymyksiin liittyvä yhteistyö, jota priorisoidaan kaikissa ministerineuvostoissa. Sama koskee kansainvälisten ilmastoneuvottelujen yhteispohjoismaista seurantaa. Pohjoismaiset ratkaisut voivat toimia tehokkaasti myös YK:n 2030-tavoitteiden saavuttamiseksi, minkä vuoksi Pohjoismainen yhteistyö tukee ratkaisujen eteen tehtävää kansallista työtä. Toteutetut strategiset selvitykset ovat osoittautuneet erittäin tehokkaaksi keinoksi tunnistaa pohjoismaisen yhteistyön tulevia tarpeita tietyllä yhteistyöalueella. Siksi myös vuonna ohjataan varoja energia-, ympäristö-, työelämä- ja sosiaalialan strategisten selvitysten seurantaan sekä uuden selvityksen toteuttamiseen. Vuoropuhelu Pohjoismaiden neuvoston kanssa on ollut koko budjettiprosessin ajan hyvää ja rakentavaa. Pohjoismaiden neuvoston kanssa käytävässä vuotuisessa keskustelussa ministerineuvoston budjetista päästiin syksyllä 2017 kompromissiin. Tämä budjettikompromissi on sisällytetty budjettikirjaan sellaisenaan. Budjetin kokonaiskehys on vuoden 2017 tasolla. Järjestelmää, johon kuuluu priorisointibudjetti puheenjohtajamaan hankkeineen, jatketaan vuonna. Dagfinn Høybråten Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri 5

6 Budjetin kokonaiskehys ja sektorikohtainen jakauma Pohjoismaiden ministerineuvoston vuoden kokonaismenokehys on Tanskan kruunua (vuoden 2017 hinnoin), eli reaalinen budjettikehys ei muutu vuoteen 2017 verrattuna. Vuoden budjettikehykseen (vuoden 2017 hinnoin) lisätään liitteestä 2 ilmenevien kertoimien ja valuuttakurssien mukaisesti tehdyn inflaatio- ja valuuttakurssikorjauksen vaikutus. Näin laskemalla saadaan Pohjoismaiden ministerineuvoston vuoden kokonaismenokehys. Kehyksen erittely: Kokonaiskehyksen rakenne Tuhatta Tanskan kruunua Vuoden budjettiin tehdään hintojen nousun vuoksi Tanskan kruunun inflaatiotarkistus, joka vastaa keskimäärin 1,5 prosentin inflaatiota. Laitosten määrärahojen muunnos kansallisista valuutoista Tanskan kruunuiksi kasvattaa budjettia Tanskan kruunulla. Tällä ei kuitenkaan ole reaalista vaikutusta budjetin kokoon (tai maiden maksuosuuksiin) eikä laitosten määrärahojen suuruuteen. Valuuttakursseja käytetään yksinomaan muunnettaessa sijaintimaan valuuttana maksettavia laitosten määrärahoja Tanskan kruunuiksi. Seuraavalla sivulla on vuoden menokehyksen sektorikohtainen jakauma. Vuoden hyväksytty budjetti vuoden 2017 hinnoin Vuoden hintatason mukainen inflaatiokorjaus Valuuttakurssikorjaus Yhteensä vuoden hinnoin

7 Vuosien ja 2017 budjettien vertailu (ko. vuoden hinnoin) Erotus /- % 1. Yhteistyöministerit (MR-SAM) ,5 % a. Priorisointibudjetti ,8 % b. Kansainvälinen yhteistyö ,8 % i. Toimistojen osuus* ,5 % c. Pohjoismaiden ministerineuvoston ,8 % yhteiset toiminnot ja sihteeristö i. Sihteeristön osuus (ministerineuvoston sihteeristö) ,5 % 2. Koulutus- ja tutkimusministerineuvosto (MR-U) ,1 % a. Yleiset tutkimus- ja ,5 % koulutusaloitteet b. Politiikan kehittäminen ym ,5 % c. Liikkuvuus- ja verkostoohjelmat ,5 % d. NordForsk (laitos) ,8 % e. Muu tutkimus ,9 % 3. Sosiaali- ja terveyspolitiikan ministerineuvosto (MR-S) i. Pohjoismaisen hyvinvointikeskuksen osuus (laitos) ,0 % ,1 % 4. Kulttuuriministerineuvosto (MR-K) ,4 % a. Yleiset kulttuuripanostukset ,3 % b. Lapset ja nuoret ,5 % c. Elokuva ja viestimet ,2 % d. Taideala ,2 % e. Pohjoismaiset ,6 % kulttuuritalot (laitokset) f. Muut kulttuuripanostukset ,3 % Jatkuu seuraavalla sivulla 7

8 Jatkuu Vuosien ja 2017 budjettien vertailu (ko. vuoden hinnoin) Erotus /- % 5. Maa- ja metsätalous-, kalastus-, vesiviljely- ja elintarvikeasiain ministerineuvosto (MR-FJLS) ,8 % a. Kalastus ,5 % b. Maa- ja metsätalous ,5 % i. NordGenin osuus (laitos) ,3 % c. Elintarvikkeet ,5 % 6. Tasa-arvoasiain ministerineuvosto (MR-JÄM) ,5 % 7. Kestävän kasvun ministerineuvosto (MR-TILLVÄXT) ,6 % a. Elinkeinopolitiikka ,0 % i. Nordic Innovationin osuus ,6 % (laitos) b. Energiapolitiikka ,0 % i. Pohjoismaisen energiantutkimuksen ,5 % osuus (laitos) c. Aluepolitiikka ,4 % i. Nordregion osuus (laitos) ,1 % 8. Ympäristö- ja ilmastoasiain ministerineuvosto (MR-MK) 9. Työelämäalan ministerineuvosto (MR-A) i. Pohjoismaisen työsuojelukoulutusinstituutin (NIVA) osuus (laitos) 10. Talous- ja rahapolitiikan ministerineuvosto (MR-FINANS) 11. Oikeusyhteistyön ministerineuvosto (MR-LAG) Pohjoismainen budjetti yhteensä ,5 % ,5 % ,4 % ,7 % ,2 % ,7 % *Ministerineuvoston Viron-, Latvian-, Liettuan- ja Luoteis-Venäjän-toimistot Kehysten jakautuminen eri budjettikohtiin ilmenee sivun 23 taulukosta. 8

9 Vuoden budjetin päälinjat Pohjoismaiden ministerineuvosto on Pohjoismaiden hallitusten virallisen yhteistyön foorumi. Ministerineuvoston työtä säätelee Helsingin sopimus vuodelta Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajuus kiertää vuosittain maiden välillä. Vuonna puheenjohtajuus siirtyy Norjan jälkeen Ruotsille. Pohjoismaisilla yhteistyöministereillä (MR-SAM) on päävastuu Pohjoismaiden ministerineuvoston työn koordinoinnista. Lisäksi yhteistyötä tehdään yhteensä kymmenessä eri alan ministerineuvostossa. Pohjoismaisen budjetin kokonaiskehys on kuluvana vuonna muuttumaton verrattuna vuoteen Sektorien välillä on kuitenkin tapahtunut uudelleenkohdennuksia pohjoismaisen yhteistyön vahvistamiseksi sosiaali- ja terveyskysymyksissä sekä vihreään talouteen siirtymiseen liittyen. Näin ollen MR-S:n, MR-FJLS:n ja MR-Tillväxtin budjettiosuuksia on kasvatettu, kun taas perinteisesti suurimpien sektoreiden budjettiosuus on pienentynyt koulutus- ja tutkimussektorin osalta kaksi prosenttia ja kulttuurisektorin osalta yhden prosentin. MR-Finansin budjettileikkaus on 0,3 miljoonaa Tanskan kruunua ja MR-Lagin 0,25 miljoonaa Tanskan kruunua. Lisäksi yhteistyöministerit ovat tehneet omaan budjettiinsa tiettyjä uudelleenkohdennuksia vuodelle. Vuonna 2017 voimakkaasti korotettua priorisointibudjettia leikataan jonkin verran tänä vuonna, ja varoja siirretään kansainvälisen yhteistyön ja Venäjä-ohjelman budjetteihin. Lisätietoa asiasta on kappaleessa, jossa käsitellään Pohjoismaiden ministerineuvoston poliittisia priorisointeja. Suomen (2016) ja Norjan (2017) puheenjohtajakausien aikana käynnistetyt hankkeet jatkuvat vuonna. Lisäksi Ruotsi käynnistää omat puheenjohtajakauden hankkeensa. 9

10 on laadittu eri ministerineuvostojen priorisointiehdotusten pohjalta ja se esiteltiin pääsihteerin budjettiehdotuksena kesäkuussa Tämän jälkeen ehdotus lähetettiin lausuntokierrokselle Pohjoismaihin. Yhteistyöministerit päättivät syyskuussa 2017 budjettiehdotuksesta. Pohjoismaiset yhteistyöministerit hyväksyivät Pohjoismaiden ministerineuvoston vuoden lopullisen budjetin marraskuussa 2017 neuvoteltuaan Pohjoismaiden neuvoston kanssa. 10

11 Pohjoismaiden ministerineuvoston poliittiset priorisoinnit Vuonna jatketaan työtä, jonka tarkoituksena on varmistaa, että pohjoismainen yhteistyö säilyy jatkossakin dynaamisena ja merkityksellisenä keinona käsitellä yhteisiä poliittisia haasteita. Yhteistyöministereiden priorisointibudjetti on työkalu, joka voi osaltaan lisätä pohjoismaisen hallitusyhteistyön merkitystä. Priorisointibudjetin tarkoituksena on mahdollistaa uusien, laajojen sektorienvälisten hankkeiden tai ohjelmien käynnistäminen sekä edesauttaa maiden puheenjohtajakausien panostuksia. Priorisointibudjetti on ollut käytössä vuodesta Vuonna priorisointibudjetista rahoitetaan muun muassa pääministerialoitetta Pohjoismaisia ratkaisuja globaaleihin haasteisiin sekä laajaa pohjoismaista pakolaisten ja maahanmuuttajien kotouttamiseen keskittyvää yhteistyöohjelmaa. Lisäksi priorisoidaan pohjoismaisen tilasto-, ympäristö- ja ilmastoyhteistyön sektorienvälisiä toimia (kansainvälisten ilmastokokousten seuranta), digitalisaatiota sekä demokratia-, osallistamis- ja turvallisuusyhteistyön avulla tehtävää sosiaalisen syrjäytymisen, ekstremismin ja uskonnollisen syrjinnän vastaista yhteistyötä. Uusi Pohjola -uudistustyön mukaisesti vuoden budjetissa keskitytään lisäksi vahvasti pohjoismaisten työmarkkina-, ympäristö-, energia- ja sosiaalialan strategisten selvitysten seurantaan. Terveysalan strategisen selvityksen seuranta varmistetaan sosiaali- ja terveysalan budjetin korotuksella. Varoja kohdennetaan myös uuden selvityksen käynnistämiseen vuoden aikana. Pohjoismaiden ministerineuvosto priorisoi edelleen myös ihmisten ja yritysten rajat ylittävää toimintaa Pohjoismaissa panostamalla rajaesteneuvoston työhön. Kansainväliset asiat ja EU-asiat ovat Uusi Pohjola -uudistustyön myötä saaneet entistä vahvemman jalansijan Pohjoismaiden ministerineuvostossa. Kansainväliset kysymykset ja EU-ky- 11

12 symykset ovat nykyään esillä kaikissa ministerineuvostoissa, minkä seurauksena annetaan yhteisiä julkilausumia ja tehdään yhteisiä toimia EU:n ja muiden kansainvälisten toimijoiden suuntaan. Maat myös koordinoivat ja tekevät yhteistyötä kansallisissa lainsäädäntöprosesseissa sekä EU-lainsäädännön täytäntöönpanossa. Pohjoismaiden ministerineuvostossa koetaan myös kiinnostuksen Pohjoismaita kohtaan kasvaneen kansainvälisesti. Tästä syystä ministerineuvosto on hyväksynyt yhteispohjoismaisen profilointi- ja asemointistrategian, jossa Pohjola esitellään matkailun, elinkeinoelämän ja kansainvälisen pääoman näkökulmasta houkuttelevana alueena. Strategian rinnalla jatketaan työtä Pohjoismaiden pääministerien Pohjoismaisia ratkaisuja globaaleihin haasteisiin -aloitteen parissa. Pääministerialoitteen tarkoituksena on lisätä tietoa ja edistää yhteispohjoismaisia aloitteita, joiden avulla voidaan vastata innovatiivisten yhteiskuntaratkaisujen kansainväliseen kysyntään. Aloitteella on yhtymäkohtia Agenda 2030:n toteuttamista koskevan uuden pohjoismaisen yhteistyöohjelman kanssa. Yhteistyöohjelman tavoitteena on edistää kestävän kehityksen 2030-tavoitteiden seurantaa Pohjoismaissa. Lopuksi mainittakoon, että Pohjoismaiden ministerineuvosto priorisoi lapsia ja nuoria, tasa-arvoasioita ja kestävää kehitystä, minkä vuoksi nämä sektorienväliset näkökulmat on integroitu Pohjoismaiden ministerineuvoston kaikkeen toimintaan. 12

13 Pohjoismaiden neuvoston kanssa käydyt neuvottelut Pohjoismaiden ministerineuvoston vuoden budjetista Pohjoismaiden neuvosto ja Pohjoismaiden ministerineuvosto kävivät ministerineuvoston budjettiehdotuksesta syksyllä 2017 poliittisia neuvotteluja, joiden perusteella vuoden budjettiin tehtiin seuraavat muutokset ja tarkennukset: että yksintulevien pakolaislasten terveys, erityisesti mielenterveys, huomioidaan budjetissa. että varataan korkeintaan Tanskan kruunua taustaselvityksen laatimiseen pohjoismaisesta panostuksesta maailmanlaajuiseen rauhantyöhön ja sovitteluun, johon sisältyy naisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien lisääminen rauhan ja turvallisuuden edistämiseen liittyvissä prosesseissa. Pohjoismaiden yleisradiokanavien tarjonta voisi olla saatavilla kaikissa Pohjoismaissa, samalla kun tarkastellaan maakohtaisia estoja. että varataan määrärahoja yhteenvedon laatimiseen arktisen merenkulun meriturvallisuusriskejä ja ympäristöturvallisuutta koskevasta pohjoismaisesta työstä. että Pohjoismaiden neuvosto pyytää saada pikaisesti käsiteltäväkseen ministerineuvoston ehdotuksen koulutussektorin viiden yhteistyöelimen tulevasta pitkäaikaisesta rahoituksesta. Ennen ehdotuksen loppuun käsittelyä neuvosto haluaa kuitenkin pitää Pohjoismaisen saamelaisinstituutin (NSI) rahoituksen samalla tasolla kuin vuonna että varataan määrärahoja, joiden avulla voidaan kartoittaa, miten 13

14 Budjetin tulot ja maiden maksuosuudet Pohjoismaiden ministerineuvoston budjetti rahoitetaan ensisijaisesti maiden suorilla maksuilla. Maat maksavat lähtökohtaisesti summan, joka vastaa toimintakehystä ilman palkoista pidätettävää maksua, nettokorkotuottoja ja muita tuloja, jotka on eritelty alla olevassa taulukossa. Maiden maksuosuudet lasketaan erityisen jakoperusteen mukaan. Se perustuu maiden osuuteen Pohjoismaiden yhteenlasketusta kahden viimeisimmän tiedossa olevan vuoden bruttokansantulosta tuotannontekijähintaan. Vuoden budjetti perustuu vuosiin 2014 ja TULOT Tuhatta Tanskan kruunua (ko. vuoden hinnoin) 2015 Jakoperuste Jakoperuste Jakoperuste 2017 Jakoperuste Palkoista pidätettävä maksu Muut tulot (esim. vuokrat) Maiden maksu- osuudet Tanska ,0 % ,4 % ,2 % ,1 % Suomi ,5 % ,7 % ,8 % ,1 % Islanti ,7 % ,8 % ,9 % ,0 % Norja ,5 % ,3 % ,7 % ,2 % Ruotsi ,3 % ,8 % ,4 % ,6 % Yhteensä: % % % % 14

15 Maiden ennustetut maksuosuudet kansallisissa valuutoissa Korkeampaan koulutukseen pääsyä koskevassa sopimuksessa on sovittu, että Pohjoismaiden maksujärjestelmää säädellään ministerineuvoston budjetista. Päätös vaikuttaa siten maiden maksuosuuksiin. Maksujärjestelmä koskee Norjaa, Ruotsia, Suomea ja Tanskaa. Järjestelmän ulkopuolella ovat Ahvenanmaa, Färsaaret, Grönlanti ja Islanti. Maiden keskinäiset maksut huomioidaan maiden maksuosuuksissa, ja sopimukset vaikuttavat vain maksuosuuksien sisäiseen jakoon maiden välillä (Norja, Ruotsi, Suomi ja Tanska). Sopimusta päätettiin vuonna 2015 jatkaa vuoden loppuun. Sopimuksesta käy ilmi, että yksittäinen maa maksaa 75 prosentin osuuden siitä opiskelijoiden määrästä, joka saa sääntöjen mukaista opintotukea asuinmaastaan ja joka on kirjoilla korkea-asteen koulutuksessa toisessa maassa (sopimuksen artikla 1). Laskennassa ei oteta huomioon tutkijankoulutuksessa olevia opiskelijoita eikä erittelemättömässä korkea-asteen koulutuksessa opiskele- Korkea-asteen koulutuksen maksujärjestelmä, tuhatta Tanskan kruunua Tanska Suomi Islanti Norja Ruotsi Yhteensä:

16 via. Vuoden opiskelijakohtainen korvaus on Tanskan kruunua. Ministerineuvosto vastaanottaa laskennan pohjaksi Pohjoismaiden opintotukiviranomaisilta vuosittain tilastotiedot järjestelmään sisältyvien opiskelijoiden määristä. Seuraavasta taulukosta ilmenevät maiden maksut Pohjoismaiden ministerineuvostolle tuhansina kansallisissa valuutoissa. Lähtökohtana ovat yhteistyöministerien hyväksymät budjettivaluuttakurssit (ks. liite 2). Summissa on huomioitu maksujärjestelmä. maiden ennakoidut maksut kansallisissa valuutoissa Tanska Suomi Islanti Norja Ruotsi DKK EUR ISK NOK SEK 16

17 Pohjoismaiden ministerineuvoston budjettikehitys Eräs tapa tutkia Pohjoismaiden ministerineuvoston budjetin kehitystä pitkällä aikavälillä on vertailla budjettia Pohjoismaiden yhteenlaskettuun bruttokansantuotteeseen (BKT). Pohjoismainen BKT on Islannin, Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan bruttokansantuotteiden summa. Alla olevasta taulukosta ilmenee budjetin osuus pohjoismaisesta BKT:stä vuodesta 1995 alkaen, ja se osoittaa, että ministerineuvoston budjetti on mainittuna aikana pienentynyt verrattuna BKT:hen. Vertailu on tehty vuosina , ja vuoden 1995 indeksi on 100. Budjetin suhteellisen osuuden kasvu vuonna 2009 johtuu ennen kaikkea vuoden 2008 finanssikriisistä. Kaikkien maiden BKT laski vuonna 2009 verrattuna vuoteen Tämän vuoksi ministerineuvoston budjetin osuus pohjoismaisesta BKT:stä on kyseisenä vuonna suurempi. Pylväsdiagrammi osoittaa, että budjetin osuus BKT:stä sai vuonna 2016 indeksin 55. Pohjoismaiden ministerineuvoston budjetin osuus pohjoismaisesta BKT:sta Indeksi 1995 = 100 Lineeaarinen (indeksi 1995 = 100) 17

18 kehitys vuosina 2006 Miljoonaa Tanskan kruunua kehitys vuosina 2006 Vuoden hinnoin Vuoden hinnoin Vuodeksi MR-SAM on hyväksynyt vuoden 2017 budjetin tasolla olevan kehyksen. Vuodesta 2007 vuoteen 2008 tapahtunut nousu johtui vuoden 2008 budjettivalmistelun yhteydessä tehdystä päätöksestä. Sen mukaan osa vuoden 2008 yhteensä 60 miljoonan Tanskan kruunun globalisaatioaloitteista, jotka pääministerit olivat julkistaneet Punkaharjulla kesäkuussa 2007, rahoitettaisiin kasvattamalla toimintakehystä 35 miljoonalla Tanskan kruunulla. Valuuttakurssien heilahtelu selittää sen, miksi kiintein hinnoin ilmaistu vuoden 2010 budjetti on vuoden 2009 budjettia pienempi ja miksi vuoden 2011 budjettikin jää vuoden 2009 tasosta. Käytännössä kyse on Norjan ja Ruotsin kruunujen suuresta arvonlaskusta Tanskan kruunuun nähden. Lasku alkoi vuoden 2008 jälkipuoliskolla ja päättyi vuoden 18

19 2009 puolivälissä. Vuosien ja 2013 nousu johtuu vastaavasti Norjan ja Ruotsin kruunujen kallistumisesta Tanskan kruunuun nähden. Kiinteiden hintojen suhteellisen suuri lasku vuosina 2014 ja 2015 ja edelleen vuonna 2016 johtuu paitsi vuosien budjettileikkauksista myös Ruotsin ja Norjan kruunujen arvon heikkenemisestä suhteessa Tanskan kruunuun. Ruotsin ja Norjan kruunujen arvon heikkeneminen selittää laskun myös vuosina

20 Käyttämättömien varojen kehitys vuosina Käyttämättä jääneet varat ovat varoja, joiden käytöstä tiettyyn tarkoitukseen ei ole tehty päätöstä. Varoja voi jäädä käyttämättä ainoastaan niissä budjettikohdissa, joihin sisältyy hankevaroja ja ohjelmaluonteisen toiminnan varoja, sillä laitoksille ja organisaatioille myönnetyt varat maksetaan ulkoisille toimijoille, joilla on varojen käyttöoikeus. Siksi kyseiset varat käytetään lähtökohtaisesti aina 100-prosenttisesti ministerineuvoston budjetista. Hankevarat ja ohjelmia koskevat tuet muodostivat yhteensä noin 57 % ministerineuvoston vuoden 2016 budjetista. Budjetin aiemman uudistamisen ja pääsihteerin ehdotusluettelon hyväksymisen yhteydessä vuonna 2007 yhteistyöministerit päättivät ottaa käyttöön 20 prosentin säännön sekä siihen liittyvän Tanskan kruunun vähimmäissumman. Tämän perusteella enintään 20 % kuluvan vuoden kustakin budjettikohdasta saa siirtää seuraavalle vuodelle. Aina on kuitenkin mahdollista siirtää Tanskan kruunua. Tämä sääntö on budjetin modernisoinnin yhteydessä vuonna 2014 muutettu 15 prosentin säännöksi. Samalla Käyttämättömät varat vuosien lopussa 3,5 % 3,0 % 2,5 % 2,0 % 1,5 % 1,0 % 0,5 % 0 0,0 % Käyttämättä (tuhatta Tanskan kruunua) Prosenttia kokonaiskehyksestä 20

21 Käyttämättömät varat vuosien lopussa Sektori (tuhatta Tanskan kruunua) 2013 % sektorin koosta 2014 % sektorin koosta 2015 % sektorin koosta 2016 % sektorin koosta 15 %:n säännön perusteella leikatut varat Priorisointibudjetti % % % ,1 % Kansainvälinen yhteistyö Koulutus ja tutkimus Sosiaali- ja terveyspolitiikka % % % 653 0,9 % % % % ,6 % % % % 185 0,5 % 0 FJLS % % % 367 0,9 % 0 Kulttuuripolitiikka % % % ,4 % 0 Tasa-arvo % 28 0 % % 90 1,0 % 0 Kestävä kasvu % % % ,8 % 0 Ympäristö ja ilmasto % % % 699 1,6 % 0 Työelämä % % % 150 1,1 % 0 Talous- ja rahapolitiikka 54 3 % 67 4 % % 41 2,3 % 0 Oikeusyhteistyö % % % ,0 % 28 Muu toiminta % % % ,4 % 591 YHTEENSÄ ,3 % ,8 % ,9 % ,2 % siirrettäväksi vähimmäismääräksi on päätetty Tanskan kruunua. 1 Yhteistyöministerit päättivät toukokuussa 2009, että 15 prosentin rajan ylittävät varat palautetaan toimintavuodesta 2009 alkaen jäsenmaille. Päätös tehtiin sen perusteella, että vuoden 2008 budjettikehystä kasvatettiin kertaluonteisesti 35 miljoonaa Tanskan kruunua globalisaatioaloitteiden rahoittamiseksi. Sivulla 20 olevasta taulukosta ilmenee käyttämättömien varojen kehitys vuosina ja niiden jakautuminen ministerineuvostoittain sekä tuhansina Tanskan kruunuina että prosentteina sektorin kokonaiskehyksestä. 1 Vähimmäisraja otettiin käyttöön, koska pelkkä prosentuaalinen järjestelmä olisi suhteettoman ankara pieniä hankkeita koskeville budjettikohdille. 21

22 Likviditeetin kehitys Likviditeetin kehitys Tuhatta Tanskan kruunua Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q Vuosineljänneksen korkein likviditeetti Vuosineljänneksen alhaisin likviditeetti Yllä olevassa kuvassa on kaksi käyrää. Sininen käyrä on koko likviditeetin korkein taso kullakin kvartaalilla, ja punainen osoittaa matalimman tason. Likviditeettivaranto sisältää ministerineuvoston koko likviditeetin, missä muut kuin Tanskan kruunuissa olevat likviditeettivarat on muutettu Tanskan kruunuiksi. vuodesta 2008 lähtien maat ovat maksaneet osuutensa neljässä erässä aiemman kahden sijasta, mikä on muuttanut ministerineuvoston likviditeetin kehitystä. Vuoden 2014 puolestavälistä lähtien maat ovat alkaneet maksaa kahdeksan kertaa vuodessa. Näistä neljä maksua tapahtuu Tanskan kruunuissa ja neljä maiden omissa valuutoissa. MR-SAM päätti marraskuussa 2010 lykätä maiden maksuja kahdella kuukaudella. Tämän seurauksena ministerineuvoston koko likviditeetti on pienentynyt huomattavasti jo vuonna 2011, ja ajoittain sen jälkeen se on ollut lähellä nollaa. 22

23 Pohjoismaiden ministerineuvoston budjetti budjettikohdittain Tuhatta Tanskan kruunua 2017 Priorisointibudjetti (MR-SAM) Puheenjohtajamaan erä, Ruotsi Etähoitopalvelut (telelääketiede) ja sähköiset reseptit yli maanrajojen Pohjoismaisten kestävien ratkaisujen edistäminen Kestävät pohjoismaiset kaupungit, keskiössä ilmastoälykäs liikkuminen Nuorten sosiaalinen osallistaminen ja osallisuus sosiaalisesti eriytyneillä alueilla Puheenjohtajamaan erä, Norja Siirtyminen vihreään talouteen ja pohjoismaisten kaupunkialueiden kilpailukyky Sininen ja vihreä biotalous Terveys Kotouttaminen Ulkopoliittisten instituuttien yhteistyön vahvistaminen Pohjoismainen energiayhteistyö Puheenjohtajamaan erä, Suomi Tilastollinen selvitys liikkuvuudesta ja etuuksista Pohjoismaiden välillä Pohjoismaiden ulkopoliittisten instituuttien välinen tutkijavaihto Joutsenmerkki, kiertotalous ja ympäristöjalanjälki Hyvinvoivien asukkaiden innovatiivinen ja avoin Pohjola Pohjoismainen sinisen biotalouden tiekartta Pohjolan arktisten pintavesien sosioekonominen hyöty The Rising North Jatkuu seuraavalla sivulla 23

24 Jatkuu Tuhatta Tanskan kruunua 2017 Puheenjohtajamaan erä, Tanska Kasvu Hyvinvointi Arvot Sininen Arktis Priorisointierä Poliittiset priorisoinnit Poliittiset aloitteet Yhteistyöministereiden (MR-SAM) käyttöön Profilointi ja asemointi Uudet sektorienväliset aloitteet Pohjoismaisia ratkaisuja globaaleihin yhteiskuntahaasteisiin MR-DIGITAL Tuhatta Tanskan kruunua 2017 Yhteiset toiminnot ja sihteeristö (MR-SAM) Pohjoismaiden ministerineuvoston yhteiset toiminnot Norden-yhdistysten liitto Grönlanti-tuki Pääsihteerin käyttövaranto Kestävä kehitys (aiemmin Kestävä Pohjola) Tiedotustoiminta Norden i Fokus Haloo Pohjola Pohjoismaiden väliset rajaesteet Virkamiesvaihto Tuki Pohjoismaiselle kesäyliopistolle (NSU) Ministerineuvoston sihteeristö (PMNS) Ministerineuvoston sihteeristö (PMNS)

25 Tuhatta Tanskan kruunua 2017 Kansainvälinen toiminta (MR-SAM) Pohjoismaiden lähialueyhteistyö Kumppanuus ja raja-alueyhteistyö Itämeren alueen kansalaisjärjestötoiminta Ministerineuvoston Viron-, Latvian-, Liettuan ja Luoteis-Venäjän-toimistot Kansainvälinen toiminta Arktinen yhteistyöohjelma Valko-Venäjä-toiminta Yhteistyö Pohjoismaiden länsinaapurien kanssa Tuhatta Tanskan kruunua 2017 Koulutus ja tutkimus (MR-U) Yleiset koulutus- ja tutkimuspanostukset Käyttövarat koulutus ja tutkimus Politiikan kehittäminen ym Pohjoismainen kieliyhteistyö Politiikan kehittäminen tietoyhteiskunta ja IT-infrastruktuuri Politiikan kehittäminen aikuisten oppiminen Liikkuvuus- ja verkosto-ohjelmat Nordplus Nordic Master Laitos NordForsk Muu tutkimus Teoreettisen fysiikan pohjoismainen laitos (NORDITA) Pohjoismainen merioikeuden laitos (NIfS) Pohjoismainen Aasian-tutkimusinstituutti (NIAS) Pohjoismainen vulkanologinen instituutti (NORDVULK) Pohjoismainen saamelaisinstituutti (NSI)

26 Tuhatta Tanskan kruunua 2017 Kulttuuri (MR-K) Yleiset kulttuuripanostukset Käyttövarat kulttuuri Pohjoismainen kulttuurirahasto Pohjoismaiden neuvoston palkinnot Strategiset panostukset Lapset ja nuoret Pohjoismainen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitea (NORDBUK) Elokuva ja viestimet Pohjoismainen elokuva- ja televisiorahasto Viestintätutkimuksen pohjoismainen dokumentointikeskus (NORDICOM) Taideala Kulttuuri- ja taideohjelma Pohjoismainen käännöstuki Pohjoismaiden ja Baltian maiden kulttuurialan liikkuvuusohjelma Pohjoismaiset kulttuuritalot (laitokset) Reykjavikin Pohjolan talo (NOREY) Färsaarten Pohjolan talo (NLH) Ahvenanmaan Pohjola-instituutti (NIPÅ) Grönlannin Pohjola-instituutti (NAPA) Pohjoismainen kulttuuripiste (NKK) Muut kulttuuripanostukset Muu kulttuuritoiminta Saamelaisyhteistyö Tuhatta Tanskan kruunua 2017 Tasa-arvo (MR-JÄM) Hankevarat Hankevarat tasa-arvo MR-JÄMin tukijärjestelmä/tasa-arvorahasto Pohjoismainen tasa-arvotiedon keskus (NIKK)

27 Tuhatta Tanskan kruunua Maa- ja metsätalous, kalastus, vesiviljely ja elintarvikeasiat (MR-FJLS) Uusi pohjoismainen ruoka Kalastus Hankevarat kalastus Maa- ja metsätalous Hankevarat maatalous Pohjoismainen maataloustutkimuksen kontaktielin (NKJ) Hankevarat metsätalous Yhteispohjoismainen metsäntutkimus (SNS) Laitokset maatalous Pohjoismainen geenivarakeskus (NordGen) Elintarvikkeet Hankevarat elintarvikkeet Pohjoismainen toimintasuunnitelma terveyden ja elämänlaadun parantamiseksi Tuhatta Tanskan kruunua 2017 Sosiaali- ja terveyspolitiikka (MR-S) Hankevarat Hankevarat sosiaali- ja terveyspolitiikka Terveysalan pohjoismainen yhteistyö Sosiaalialan pohjoismainen yhteistyö Vammaisalan pohjoismainen yhteistyöneuvosto Pohjoismainen lääkintätilastokomitea (NOMESKO) ja Pohjoismainen sosiaalitilastokomitea (NOSOSKO) Pohjoismainen hammasmateriaalin koestuslaitos (NIOM AS) Laitokset Pohjoismainen hyvinvointikeskus

28 Tuhatta Tanskan kruunua 2017 Kestävä kasvu (MR-TILLVÄXT) Elinkeinopolitiikka Hankevarat elinkeinopolitiikka Pohjoismaiden projektivientirahasto Nopef Laitokset elinkeinopolitiikka Nordic Innovation (NI) Energiapolitiikka Hankevarat energiapolitiikka Laitokset energiapolitiikka Pohjoismainen energiantutkimus (NEF) Aluepolitiikka Yhteistyöohjelman täytäntöönpano Pohjoismainen Atlantti-yhteistyö (NORA) Raja-alueyhteistyö Laitokset aluepolitiikka Pohjoismainen aluekehityksen tutkimuskeskus Nordregio Tuhatta Tanskan kruunua 2017 Ympäristö ja ilmasto (MR-MK) Käyttövarat ympäristö Työryhmät ympäristö Pohjoismaiden neuvoston ympäristöpalkinto Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiön (NEFCO) ympäristökehitysrahasto Joutsenmerkki pohjoismainen ympäristömerkki

29 Tuhatta Tanskan kruunua 2017 Työelämäala (MR-A) Hankevarat Muut hankevarat työelämäala Pysyvät työryhmät työelämäala Nordjobb Työelämäviestintä Laitokset Pohjoismainen työsuojelukoulutusinstituutti (NIVA) Tuhatta Tanskan kruunua 2017 Talous- ja rahapolitiikka (MR-FINANS) Hankevarat talous- ja rahapolitiikka Tuhatta Tanskan kruunua 2017 Oikeusyhteistyö (MR-LAG) Hankevarat oikeusyhteistyö

30 Liite 1 Pohjoismaisten laitosten määrärahat kansallisissa valuutoissa 2017 MR-U NordForsk NOK MR-S Pohjoismainen hyvinvointikeskus (NVC) SEK MR-K Reykjavikin Pohjolan talo (NOREY) ISK Färsaarten Pohjolan talo (NLH) DKK Ahvenanmaan Pohjola-instituutti EUR (NIPÅ) Grönlannin Pohjola-instituutti DKK (NAPA) Pohjoismainen kulttuuripiste (NKK) EUR MR- FJLS Pohjoismainen geenivarakeskus (NordGen) SEK MR-TILLVÄXT Nordic Innovation (NI) NOK Pohjoismainen energiantutkimus (NEF) Pohjoismainen aluekehityksen tutkimuskeskus Nordregio MR-A Pohjoismainen työsuojelukoulutusinstituutti (NIVA) NOK SEK EUR 30

31 Liite 2 Valuuttakurssit 100 EUR = 744 DKK 100 ISK = 6,2 DKK 100 NOK = 81 DKK 100 SEK = 77 DKK Inflaatioprosentit Tanska 1,5 % Suomi 1,5 % Islanti 2,7 % Norja 1,3 % Ruotsi 1,71 % Hankevarojen muuntokerroin on 1,5 %. 31

32 Pohjoismaiden ministerineuvosto Nordens Hus Ved Stranden 18 DK-1061 København K ANP :725 ISBN (PRINT) ISBN (PDF) ISBN (EPUB)