Toimintasuunnitelma ja budjetti Tiivistelmä

Transkriptio

1 Toimintasuunnitelma ja budjetti 2017 Tiivistelmä

2 Toimintasuunnitelma ja budjetti 2017 tiivistelmä ISBN (PRINT) ISBN (PDF) ANP 2017:707 Pohjoismaiden ministerineuvosto 2017 Ulkoasu: Erling Lynder Paino: Rosendahls Printed in Denmark Pohjoismainen yhteistyö Pohjoismainen yhteistyö on yksi maailman laajimmista alueellisista yhteistyömuodoista. Yhteistyön piiriin kuuluvat Islanti, Norja, Ruotsi, Suomi ja Tanska sekä Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti. Pohjoismaista yhteistyötä tehdään politiikan, talouden ja kulttuurin aloilla tärkeänä osana eurooppalaista ja kansainvälistä yhteistyötä. Pohjoismaisen yhteisön tavoitteena on vahva Pohjola vahvassa Euroopassa. Pohjoismainen yhteistyö pyrkii vahvistamaan pohjoismaisia ja alueellisia etuja ja arvoja globaalissa maailmassa. Maiden yhteiset arvot lujittavat osaltaan Pohjolan asemaa yhtenä maailman innovatiivisimmista ja kilpailukykyisimmistä alueista. Pohjoismaiden ministerineuvosto Ved Stranden 18 DK-1061 København K

3 Toimintasuunnitelma ja budjetti 2017 tiivistelmä Sisällysluettelo Toimintasuunnitelma ja budjetti Budjetin kokonaiskehys ja sektorikohtainen jakauma 6 Vuoden 2017 budjetin päälinjaukset 9 Ministerineuvostojen poliittiset painopisteet 10 Pohjoismaiden neuvoston kanssa käydyt budjettineuvottelut ministerineuvoston vuoden 2017 budjetista 12 Budjetin tulot ja maiden maksuosuudet 14 Maiden ennustetut maksuosuudet kansallisina valuuttoina 15 Pohjoismaiden ministerineuvoston budjettikehitys 17 Budjetin kehitys vuosina säästöt Käyttämättömien varojen kehitys vuosina Likviditeetin kehitys 23 Pohjoismaiden ministerineuvoston budjetti budjettikohdittain 24 Liite 1: Pohjoismaisten laitosten määrärahat kansallisina valuuttoina 30 Liite 2: Valuuttakurssit ja inflaatioprosentit

4 Toimintasuunnitelma ja budjetti 2017 Pohjoismaista yhteistyötä on vuodesta 2014 lähtien uudistettu laajasti Nytt Norden -nimisen uudistuksen mukaisesti. Vuonna 2016 pohjoismaiset yhteistyöministerit päättivät siirtyä uudistustyön seuraavaan vaiheeseen, jonka tavoitteena on varmistaa yhteistyön merkitys maille, elinkeinoelämälle ja kansalaisyhteiskunnalle. Pohjoismainen budjetti on pohjoismaisen yhteistyön ohjaamisen ja priorisoinnin keskeinen työkalu. Myös suurilla yhteiskunnallisilla haasteilla on merkitystä pohjoismaiselle yhteistyölle. Kyse on esimerkiksi siitä, miten kohtaamme geopoliittisten muutosten vaikutukset, maahanmuuton ja ilmastohaasteen. Kasvanut kansainvälinen kiinnostus pohjoismaisia ratkaisuja kohtaan tarjoaa uusia mahdollisuuksia. Se edellyttää dynaamista ja joustavaa yhteistyötä, jossa budjetti on tärkeä työkalu uusien ratkaisujen löytämiseksi uusiin haasteisiin. Vuoden 2017 budjetin priorisoinnit ilmentävät toivetta siitä, että pohjoismaisella yhteistyöllä pystytään vastaamaan Pohjoismaiden yhteisiin haasteisiin. Laaja sektorienvälinen yhteistyöpanostus pakolaisten ja maahanmuuttajien kotouttamiseksi on yksi ehdotuksen pääelementeistä. Alan yhteistyöllä pyritään kerryttämään ja vaihtamaan tietoa kotouttamisen parhaista käytännöistä. Yhteispohjoismainen osaamiskeskus (clearing central) perustetaan verkostoitumista ja tiedonvaihtoa varten, tutkimustietoa vahvistetaan sekä pureudutaan siihen, miten kansalaisyhteiskunta voi edistää kotoutumista. Kiinnostus Pohjoismaita kohtaan on lisääntynyt maailmalla. Sitä silmällä pitäen vuonna 2016 käynnistettiin yhteispohjoismainen profilointi- ja asemointistrategia. Panostus jatkuu myös vuonna Washingtonissa vuonna 2013 järjestetystä Nordic Cool -tapahtumasta saatujen hyvien kokemusten innoittamana brändäys jatkuu vuonna 2017 Southbank Centren kulttuurikeskuksessa Lontoossa järjestettävillä tapahtumilla. Pohjoismaiden pääministerit käynnistävät vuonna 2017 uuden aloitteen 4

5 yhteispohjoismaisista ratkaisuista globaaleihin haasteisiin. Aloitteella pyritään vastaamaan innovatiivisiin yhteiskuntaratkaisuihin kohdistuvaan kansainväliseen kysyntään aloilla, joilla Pohjoismailla on huippuosaamista. Osana uudistustyötä on käynnistetty erilaisia strategisia selvityksiä, joiden tavoitteena on tunnistaa pohjoismaisen yhteistyön potentiaali tietyillä, valikoiduilla aloilla tulevien 5 10 vuoden aikana. ehdotuksessa on osoitettu varoja terveysalan pohjoismaista yhteistyötä kartoittaneen Könbergin-raportin ehdotusten jatkoseurantaan. Varoja on osoitettu myös työmarkkina-alan eli Nielsoninraportin strategisen selvitystyön jatkoseurantaan sekä energiayhteistyön selvitystyöhön, joka valmistuu maaliskuussa Työtä johtaa Jorma Ollila. Tämä työtapa on osoittautunut menestyksekkääksi, ja sitä tullaan laajentamaan ympäristöalalle vuonna Vuoropuhelu Pohjoismaiden neuvoston kanssa on ollut koko budjettiprosessin ajan hyvää ja rakentavaa. Pohjoismaiden neuvoston kanssa käytävässä vuosittaisessa keskustelussa ministerineuvoston budjetista päästiin keväällä 2016 kompromissiin. Tämä budjettikompromissi on sisällytetty budjettikirjaan sellaisenaan. Budjetin kokonaiskehys on vuoden 2016 tasolla. Järjestelmää, johon kuuluu priorisointibudjetti puheenjohtajamaan hankkeineen, jatketaan Norjan puheenjohtajakaudella vuonna Kööpenhaminassa 10. marraskuuta 2016 Dagfinn Høybråten Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri 5

6 Budjetin kokonaiskehys ja sektorikohtainen jakauma Pohjoismaiden ministerineuvoston vuoden 2017 kokonaismenokehys on Tanskan kruunua eli reaalinen budjettikehys on sama kuin vuonna Kehyksen erittely: Kokonaiskehyksen rakenne Vuoden 2017 hyväksytty budjetti vuoden 2016 hinnoin Vuoden 2017 hintatason mukainen inflaatiokorjaus tuhatta Tanskan kruunua Valuuttamuunnot Yhteensä vuoden 2017 hinnoin Vuoden 2017 budjettikehykseen (vuoden 2016 hinnoin) lisätään liitteestä 2 ilmenevien kertoimien ja valuuttakurssien mukaisesti tehdyn inflaatio- ja valuuttakurssikorjauksen vaikutus. Näin laskemalla saadaan Pohjoismaiden ministerineuvoston vuoden 2017 kokonaismenokehys. Vuoden 2017 budjettiin tehdään hintojen nousun vuoksi Tanskan kruunun inflaatiotarkistus, joka vastaa keskimäärin 1,9 prosentin inflaatiota. Laitosten määrärahojen muunnos kansallisista valuutoista Tanskan kruunuiksi pienentää budjettia Tanskan kruunulla. Tällä ei kuitenkaan ole reaalista vaikutusta budjetin kokoon (tai maiden maksuosuuksiin) eikä laitosten määrärahojen suuruuteen. Valuuttakursseja käytetään yksinomaan muunnettaessa sijaintimaan valuuttana maksettavia laitosten määrärahoja Tanskan kruunuiksi. Seuraavalla sivulla on vuoden 2017 menokehyksen sektorikohtainen jakauma. 6

7 Vuosien 2017 ja 2016 budjettien vertailu (käyvin hinnoin) Erotus / % 1. Yhteistyöministerit (MR-SAM) ,7 % a. Priorisointibudjetti ,4 % b. Kansainvälinen yhteistyö ,8 % i. Toimistojen osuus* ,4 % c. Pohjoismaiden ministerineuvoston ,5 % yhteiset toiminnot ja sihteeristö i. Sihteeristön osuus (ministerineuvoston sihteeristö) ,4 % 2. Koulutus- ja tutkimusministerineuvosto (MR-U) ,6 % a. Yleiset tutkimus- ja ,8 % koulutusaloitteet b. Politiikan kehittäminen ym ,8 % c. Liikkuvuus- ja verkostoohjelmat ,3 % d. Nordforsk (laitos) ,5 % e. Muu tutkimus ,8 % 3. Sosiaali- ja terveyspolitiikan ministerineuvosto (MR-S) i. Pohjoismaisen hyvinvointikeskuksen osuus (laitos) 4. Kulttuuriministerineuvosto (MR-K) ,6 % ,5 % ,3 % a. Yleiset kulttuuripanostukset ,8 % b. Lapset ja nuoret ,8 % c. Elokuva ja viestimet ,8 % d. Taideala ,8 % e. Pohjoismaiset kulttuuritalot ,1 % (laitokset) f. Muut kulttuuripanostukset ,5 % Jatkuu seuraavalla sivulla 7

8 Jatkuu Vuosien 2017 ja 2016 budjettien vertailu (käyvin hinnoin) Erotus / % 5. Maa- ja metsätalous-, kalastus-, vesiviljely- ja elintarvikeasiain ministerineuvosto (MR-FJLS) ,6 % a. Kalastus ,8 % b. Maa- ja metsätalous ,6 % i. NordGenin osuus (laitos) ,5 % c. Elintarvikkeet ,8 % 6. Tasa-arvoasiain ministerineuvosto (MR-JÄM) 7. Elinkeino-, energia- ja aluepolitiikan ministerineuvosto (MR-NER) ,8 % ,3 % a. Elinkeinopolitiikka ,4 % i. Nordic Innovationin osuus ,4 % (laitos) b. Energia ,3 % i. Pohjoismaisen energiantutkimuksen ,4 % osuus (laitos) c. Aluepolitiikka ,7 % i. Nordregion osuus (laitos) ,5 % 8. Ympäristöasiain ministerineuvosto (MR-M) 9. Työelämän ministerineuvosto (MR-A) ,8 % ,8 % i. NIVAn osuus (laitos) ,7 % 10. Talous- ja rahapolitiikan ministerineuvosto (MR-FINANS) 11. Oikeusyhteistyön ministerineuvosto (MR-LAG) ,8 % ,8 % Pohjoismainen budjetti yhteensä ,8 % *Ministerineuvoston Viron-, Latvian-, Liettuan- ja Luoteis-Venäjän-toimistot Kehysten jakautuminen eri budjettikohtiin Tanskan kruunuina ilmenee sivun 24 taulukosta. 8

9 Vuoden 2017 budjetin päälinjaukset Pohjoismaiden ministerineuvosto on Pohjoismaiden hallitusten virallinen yhteistyöfoorumi. Ministerineuvoston työtä säätelee Helsingin sopimus, jota muutettiin viimeksi vuonna Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajuus kiertää vuosittain maiden välillä. Vuonna 2017 puheenjohtajuus siirtyy Suomen jälkeen Norjalle. Pohjoismaisilla yhteistyöministereillä (MR-SAM) on päävastuu Pohjoismaiden ministerineuvoston työn koordinoinnista. Lisäksi yhteistyötä tehdään yhteensä kymmenessä eri alan ministerineuvostossa. Pohjoismaiden ministerineuvoston budjettia on kaudella leikattu yhteensä kahdeksalla prosentilla kiinteinä hintoina. Tänä vuonna pohjoismaisen budjetin kokonaiskehys on muuttumaton verrattuna vuoteen Sektorienvälinen jako noudattaa vuoden 2016 jakoa. Yhteistyöministerit ovat kuitenkin tehneet omaan budjettiinsa tiettyjä uudelleenkohdennuksia vuodelle Sen seurauksena priorisointibudjettia on kasvatettu. Tarkoituksena on sen avulla mahdollistaa uusia, laajoja poliittisia panostuksia. Lisätietoa löytyy kappaleesta, jossa käsitellään Pohjoismaiden ministerineuvoston poliittisten priorisointien päälinjauksia. Myös Tanskan (2015) ja Suomen (2016) puheenjohtajuuskaudella käynnistetyt hankkeet jatkuvat vuonna Lisäksi Norja lanseeraa omat puheenjohtajuuskauden hankkeensa. on laadittu eri ministerineuvostojen priorisointiehdotusten pohjalta ja se esiteltiin pääsihteerin budjettiehdotuksena kesäkuussa Tämän jälkeen ehdotus lähetettiin lausuntokierrokselle eri Pohjoismaihin. Yhteistyöministerit päättivät syyskuussa 2016 budjettiehdotuksesta. Pohjoismaiset yhteistyöministerit hyväksyivät Pohjoismaiden ministerineuvoston vuoden 2017 lopullisen budjetin marraskuussa 2016 käytyään sitä ennen budjettineuvotteluja Pohjoismaiden neuvoston kanssa. 9

10 Ministerineuvostojen poliittiset painopisteet Pääsihteeri sai vuonna 2013 tehtäväksi tutkia pohjoismaisen hallitusyhteistyön tehostamis- ja kehittämismahdollisuuksia. Yhteistyöministerit päättivät Nytt Norden -raportin perusteella kesäkuussa 2014 toimista, jotka on täytäntöönpantu vuosina Uudistus on pohjoismaisen yhteistyön keskeinen teema myös vuonna Se jatkaa Nytt Norden 2.0 -raportin puitteissa tehtävää työtä, joka käynnistyi helmikuussa Yhteistyöministereiden priorisointibudjetti on työkalu, joka voi osaltaan lisätä pohjoismaisen hallitusyhteistyön merkitystä. Sen tarkoituksena on mahdollistaa ja helpottaa uusien ja suurempien poikkihallinnollisten hankkeiden tai ohjelmien käynnistämistä. Priorisointibudjetti ja maiden puheenjohtajuuspanostukset ovat olleet käytössä vuodesta Vuonna 2017 priorisointibudjettia käytetään muun muassa kunnianhimoisen ja laajan pohjoismaisen pakolaisten ja maahanmuuttajien kotouttamiseen keskittyvän yhteistyöohjelman rahoittamiseen. Tämän rahoittamiseksi kansainvälisen yhteistyön budjettikohtaan on Venäjän- ja Valko-Venäjän yhteistyöhön liittyen tehty uudelleenpriorisointi. Myös muut Pohjoismaiden ministerineuvoston sektorit priorisoivat yhteistyötä kotouttamisasioissa. Lisäksi priorisoidaan sektorienvälisiä toimia pohjoismaisessa tilasto-, ympäristö- ja ilmastoyhteistyössä (COP 21:n seuranta), digitalisointia sekä demokratia-, osallistamisja turvallisuusyhteistyön avulla sosiaalista syrjäytymistä, ekstremismiä ja uskonnollista syrjintää koskevaa yhteistyötä. Myös pohjoismaisten terveys- ja työmarkkina-alan strategisten selvitysten seurantaan sekä käynnissä olevaan energia-alan selvitykseen panostetaan huomattavasti vuoden 2017 budjetissa. Ympäristöalalla tullaan vuoden 2017 aikana käynnistämään uusi strateginen selvitystyö. 10

11 Pohjoismaiden ministerineuvosto haluaa myös edistää kansalaisten ja yritysten rajat ylittävää toimintaa Pohjoismaissa. Rajaestetyö on edelleen tärkeällä sijalla poliittisesti, ja väliaikaisten rajatarkastusten seurauksia vapaalle liikkuvuudelle Pohjolassa seurataan koko ajan. Maat koordinoivat ja tekevät yhteistyötä myös kansallisissa lainsäädäntöprosesseissa sekä EU-lainsäädännön täytäntöönpanossa. Kansainväliset asiat ja EU-asiat ovat viime vuosina saaneet entistä vahvemman jalansijan Pohjoismaiden ministerineuvostossa. Se on ollut Nytt Norden -uudistustyön seurausta. Tänä päivänä kansainväliset kysymykset ja EU-kysymykset ovat esillä kaikissa eri ministerineuvostoissa, minkä seurauksena annetaan yhteisiä julkilausumia ja tehdään yhteisiä toimia EU:n ja muiden kansainvälisten toimijoiden suuntaan. Pohjoismaita kohtaan on kasvanut kansainvälisesti. Tämän pohjalta Pohjoismaille on laadittu yhteinen profilointi- ja asemointistrategia, jossa Pohjola esitellään matkailun, elinkeinoelämän ja kansainvälisen pääoman näkökulmasta houkuttelevana alueena. Strategian kanssa samanaikaisesti vuonna 2017 lanseerataan uusi pääministerialoite pohjoismaisista ratkaisuista globaaleihin yhteiskuntahaasteisiin. Sen tarkoituksena on lisätä tietoa ja edistää Pohjoismaiden yhteisiä aloitteita. Näin voidaan vastata innovatiivisten yhteiskuntaratkaisujen kysyntään aloilla, joilla Pohjoismailla on paljon kokemusta ja osaamista. Lopuksi mainittakoon, että Pohjoismaiden ministerineuvosto priorisoi lapsia ja nuoria, tasa-arvoasioita ja kestävää kehitystä, ja siksi ne on integroitu poikkihallinnollisesti Pohjoismaiden ministerineuvoston kaikkeen toimintaan. Pohjoismaiden ministerineuvosto on kokenut, että kiinnostus 11

12 Pohjoismaiden neuvoston kanssa käydyt budjettineuvottelut ministerineuvoston vuoden 2017 budjetista Pohjoismaiden neuvosto ja Pohjoismaiden ministerineuvosto kävivät ministerineuvoston budjettiehdotuksesta syksyllä 2016 poliittisia neuvotteluja, joiden perusteella vuoden 2017 budjettiin tehtiin seuraavat muutokset ja tarkennukset: Nordjobb-ohjelmaan varataan 3,413 miljoonaa Tanskan kruunua vuonna Jatketaan työtä jo käynnistetyn turvallisuutta arvioivan analyysin parissa, joka koskee terveydenhuollon henkilökunnan laillistamiseen liittyvää koordinointia ja vastavuoroista tietojenvaihtoa sekä varataan siihen 0,3 miljoonaa Tanskan kruunua, mikäli tämänhetkinen rahoitus ei ole riittävä. Jätteen kierrätys otetaan pohjoismaisen yhteistyön painopistealueeksi. Pohjoismaiden ministerineuvosto laatii vuonna 2017 analyysin ja varaa tarvittavat resurssit, joiden avulla voidaan tutkia, edistävätkö vai haittaavatko kansalliset jätealan säännöt, tukijärjestelmät ja maksut tavoitetta kasvattaa kierrätykseen menevän jätteen osuutta. Varataan 1,0 miljoonaa Tanskan kruunua yhteiskunnan turvallisuutta koskevan yhteistyön vahvistamiseksi Baltiassa ja Itämeren alueella. Bioenergiaa koskevaa työtä, myös ruokajätteen osalta, pidetään jatkossakin tärkeänä osana pohjoismaista yhteistyötä. Vuonna 2017 toteutetaan tutkimus, jossa selvitetään mahdollisuuksia biopolttoainealan ja liikennesektorin pohjoismaisen yhteistyön kehittämiseen. Tutkimukseen sisällytetään maaliskuussa 2017 valmistuvan energia-alan strategisen selvityksen mahdollisesti esiin nostamia ehdotuksia. 12

13 varataan 1,0 miljoonaa Tanskan kruunua työmarkkinoiden liikkuvuuteen ja oikeudenmukaiseen kilpailuun liittyvien aloitteiden selvittämiseksi kiinnittäen erityishuomiota pieniin ja keskisuuriin yrityksiin Baltiassa. Lisäksi Pohjoismaiden neuvosto toivoi, ettei Pohjoismaiden ministerineuvosto enää palauttaisi käyttämättömiä varoja, minkä vuoksi taloussääntöihin lisätään seuraava viittaus. Taloussääntöjen (Økonomireglementet) 20 A:n nojalla käyttämättömät varat, joita ei voida siirtää seuraavalle budjettivuodelle, tulee palauttaa maille (vuodesta 2009 lähtien), kunnes Pohjoismaiden ministerineuvosto on palauttanut 35 miljoonaa Tanskan kruunua, minkä jälkeen varat siirretään varantotilille yhteistyöministerien käytettäväksi seuraavana budjettivuonna. Tilivuoden 2015 jälkeen on palautettu yhteensä 30,2 miljoonaa Tanskan kruunua. Loppujen varojen odotetaan palautuvan vuoden 2016 käyttämättömistä varoista, joten vuodesta 2018 lähtien varoja on varantotilillä. 13

14 Budjetin tulot ja maiden maksuosuudet Pohjoismaiden ministerineuvoston budjetti rahoitetaan ensisijaisesti maiden suorilla maksuilla. Maat maksavat lähtökohtaisesti summan, joka vastaa toimintakehystä ilman palkoista pidätettävää maksua, nettokorkotuottoja ja muita tuloja, jotka on eritelty alla olevassa taulukossa. Maiden maksuosuudet lasketaan erityisen jakoperusteen mukaan. Se perustuu maiden osuuteen Pohjoismaiden yhteenlasketusta kahden viimeisimmän tiedossa olevan vuoden bruttokansantulosta tuotannontekijähintaan. Vuoden 2017 budjetti perustuu vuosiin 2013 ja TULOT tuhatta Tanskan kruunua (käyvin hinnoin) 2014 Jakoperuste Jakoperuste Jakoperuste Jakoperuste 2017 Palkoista pidätettävä maksu Muut tulot (esim. vuokrat) Maiden maksuosuudet Tanska ,0% ,0 % ,4 % ,2 % Suomi ,3 % ,5 % ,7 % ,8 % Islanti ,7 % ,7 % ,8 % ,9 % Norja ,6 % ,5 % ,3 % ,7 % Ruotsi ,4 % ,3 % ,8 % ,4 % Yhteensä: % % % % 14

15 Maiden ennustetut maksuosuudet kansallisina valuuttoina Korkeampaan koulutukseen pääsyä koskevassa sopimuksessa on sovittu, että Pohjoismaiden maksujärjestelyä säädellään ministerineuvoston budjetista, jolloin se vaikuttaa maiden maksuosuuksiin. Maksujärjestely koskee Norjaa, Ruotsia, Suomea ja Tanskaa. Järjestelyn ulkopuolella ovat Ahvenanmaa, Färsaaret, Grönlanti ja Islanti. Maiden keskinäiset maksut huomioidaan maiden maksuosuuksissa, ja sopimukset vaikuttavat vain maksuosuuksien sisäiseen jakoon maiden välillä (Norja, Ruotsi, Suomi ja Tanska). Sopimusta päätettiin vuonna 2015 jatkaa vuoden 2018 loppuun. Sopimuksesta käy ilmi, että yksittäinen maa maksaa 75 prosentin osuu- den siitä opiskelijoiden määrästä, joka saa opintotukea asuinmaastaan ja joka on kirjoilla korkeaasteen koulutuksessa toisessa maassa (sopimuksen 1 artikla). Laskennassa ei oteta huomioon tutkijankoulutuksessa olevia opiskelijoita eikä erittelemättömässä korkea-asteen koulutuksessa opiskelevia. Vuoden 2017 opiskelijakohtainen korvaus on Tanskan kruunua. Ministerineuvosto vastaanottaa laskennan pohjaksi Pohjoismaiden opintotukiviranomaisilta vuosittain tilastotiedot järjestelmään sisältyvien opiskelijoiden määristä. Korkea-asteen koulutuksen maksujärjestely, tuhatta Tanskan kruunua Tanska Suomi Islanti Norja Ruotsi Summa:

16 Seuraavasta taulukosta ilmenevät maiden maksut Pohjoismaiden ministerineuvostolle kansallisina valuuttoina ja tuhansina ilmaistuna. Lukuja on korjattu korkea-asteen koulutuksen maksujärjestelyn mukaisesti, ja lähtökohtana ovat yhteistyöministerien hyväksymät budjettivaluuttakurssit (ks. liite 2) Maiden ennakoidut maksut kansallisina valuuttoina Tanska DKK Suomi EUR Islanti ISK Norja NOK Ruotsi SEK 16

17 Pohjoismaiden ministerineuvoston budjettikehitys Eräs tapa tutkia Pohjoismaiden ministerineuvoston budjetin kehitystä pitkällä aikavälillä on vertailla budjettia Pohjoismaiden yhteenlaskettuun bruttokansantuotteeseen (BKT). Pohjoismainen BKT on Islannin, Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan bruttokansantuotteiden summa. Alla oleva kuva näyttää budjetin osuuden Pohjoismaiden yhteisestä BKT:stä kuluneiden 21 vuoden aikana ja osoittaa, että ministerineuvoston budjetin osuus on mainittuna aikana laskenut verrattuna BKT:hen. Vertailu on tehty vuosina , ja vuosi 1995 on indeksissä 100. Budjetin suhteellisen osuuden kasvu vuonna 2009 johtuu ennen kaikkea vuoden 2008 finanssikriisistä. Kaikkien maiden BKT laski vuonna 2009 verrattuna vuoteen Tämän johdosta ministerineuvoston budjetin osuus Pohjoismaiden yhteisestä BKT:stä on kyseisenä vuonna suurempi. Pylväsdiagrammi osoittaa, että budjetin osuus BKT:stä oli vuonna 2015 indeksinä 56. Jos kahden eri viisivuotiskauden keskiarvoa eli vuosia ja vuosia verrataan, on BKT laskenut kolmanneksen Ministerineuvoston budjetin osuus Pohjoismaiden BKT:stä indeksi 1995=100 lineaarinen (indeksi 1995=100)

18 Budjetin kehitys vuosina MDKK kehitys vuosina hintataso nimellishinta Vuodeksi 2017 MR-SAM on hyväksynyt vuoden 2016 budjetin tasolla olevan kehyksen. Vuoden 2008 tasonmuutos johtui budjettivalmistelun yhteydessä tehdystä päätöksestä. Sen mukaan osa vuoden 2008 yhteensä 60 miljoonan Tanskan kruunun globalisaatioaloitteista, jotka pääministerit olivat julkistaneet Punkaharjulla kesäkuussa 2007, rahoitettaisiin kasvattamalla toimintakehystä 35 miljoonaa Tanskan kruunua. Valuuttakurssien heilahtelu selittää sen, miksi kiintein hinnoin ilmaistu vuoden 2010 budjetti on vuoden 2009 budjettia pienempi ja miksi vuoden 2011 budjettikin jää vuoden 2009 tasosta. Käytännössä kyse on Norjan ja Ruotsin kruunujen suuresta arvonlaskusta Tanskan kruunuun nähden. Lasku alkoi vuoden 2008 jälkipuoliskolla ja päättyi vuoden 2009 puolivälissä. Vuosien ja 2013 nousu johtuu vastaavasti Norjan ja Ruotsin kruunujen kallistumisesta Tanskan kruunuun nähden. Kiinteiden hintojen suhteellisen suuri lasku vuonna 2015 ja edelleen vuonna 2016 johtuu paitsi budjettileikkauksista myös Ruotsin ja Norjan kruunun arvon heikkenemisestä suhteessa Tanskan kruunuun. 18

19 säästöt Pohjoismaiden ministerineuvoston budjettia on vuosina leikattu yhteensä 8 prosenttia kiinteinä hintoina. Alla olevasta taulukosta ilmenee säästöjen jakautuminen sektoreittain*: Säästöjen jakautuminen sektoreittain*: Säästöt Tanskan kruunuissa 2014 suhteessa 2013 budjettiin % sektorin koosta 2015 suhteessa 2014 budjettiin % sektorin koosta 2016 suhteessa 2015 budjettiin % sektorin koosta Yhteistyöministerit % % % Koulutus- ja tutkimus % % % Sosiaali- ja terveyspolitiikka % % 0 0 % Kulttuuripolitiikka % % 0 0 % Maa- ja metsätalous, kalastus, vesiviljely ja elintarvikeasiat % % 0 0 % Tasa-arvo % % 0 0 % Elinkeino-, energia- ja aluepolitiikka % % 0 0 % Ympäristö % % 0 0 % Työmarkkinapolitiikka % % 0 0 % Talous- ja rahapolitiikka % % 0 0 % Oikeusyhteistyö % % 0 0 % % % % *Säästöt budjettivuosittain verrattuna edellisvuoteen kyseisen vuoden hintatason mukaisesti. 19

20 Käyttämättömien varojen kehitys vuosina Käyttämättä jääneet varat ovat varoja, joiden käytöstä tiettyyn tarkoitukseen ei ole tehty päätöstä. Varoja voi jäädä käyttämättä ainoastaan budjettikohdissa, joihin sisältyy hankevaroja ja ohjelmaluonteisen toiminnan varoja, sillä ministerineuvosto maksaa kaikki laitoksille ja organisaatiotukeen tarkoitetut varat ulkoisille osapuolille, joilla on varojen käyttöoikeus. Niinpä nämä varat on lähtökohtaisesti aina käytetty 100-prosenttisesti ministerineuvoston budjetissa. Hankevarat ja tukijärjestelmät muodostivat yhteensä noin 56 % ministerineuvoston vuoden 2015 budjetista. Budjetin aiemman uudistamisen ja pääsihteerin ehdotusluettelon hyväksymisen yhteydessä vuonna 2007 yhteistyöministerit päättivät ottaa käyttöön 20 prosentin säännön sekä siihen liittyvän Tanskan kruunun vähimmäissumman. Tämän vuoksi enintään 20 % budjetin kustakin budjettikohdasta saa siirtää seuraavalle vuodelle. Aina on kuitenkin mahdollista siirtää Tanskan kruunua. Tämä sääntö on budjetin modernisoinnin yhteydessä vuonna 2014 muutettu 15 prosentin säännöksi. Samalla siirrettäväksi vähimmäismääräksi on päätetty Tanskan kruunua. 1 Yhteistyöministerit päättivät toukokuussa 2009, että 15 %:n rajan ylittävät varat palautetaan toimintavuodesta 2009 alkaen jäsenmaille. Päätös tehtiin sen perusteella, että vuoden 2008 budjettikehystä kasvatettiin kertaluonteisesti 35 miljoonaa Tanskan kruunua globalisaatioaloitteiden rahoittamiseksi. Oheisesta taulukosta ilmenee käyttämättömien varojen kehitys vuosina ja niiden jakautuminen ministerineuvostoittain Tanskan kruunuissa ja prosenteissa sektorin kokonaiskehyksestä. Venäjällä tapahtuvaa toimintaa jouduttiin ministerineuvostosta riippumatta vähentämään 1 Vähimmäisraja otettiin käyttöön, koska pelkkä prosentuaalinen järjestelmä olisi suhteettoman ankara pienille hankebudjettikohdille. 20

21 Käyttämättömät varat vuosien lopussa ,0 % 3,5 % 3,0 % 2,5 % 2,0 % 1,5 % 1,0 % 0,5 % 0,0 % käyttämättä (TDKK) prosenttia kokonaiskehyksestä vuonna 2015, sillä Pohjoismaiden ministerineuvoston luokittelu ulkomaiseksi agentiksi aiheutti sen, että valtaosa Venäjän toimintaan varatusta rahoituksesta palautui ministerineuvostolle. Varoista noin 5 miljoonaa Tanskan kruunua on leikattu 15 %:n säännön perustella. Tämä selittää myös valtaosan leikattujen varojen kokonaismäärästä, ks. oheinen taulukko. Lisäksi noin 5 miljoonaa Tanskan kruunua palautuneista varoista on siirretty vuodelle 2016 käyttämättöminä varoina. Mikäli Venäjän toimintoihin varatut varat eivät kuuluisi tilinpäätökseen, vuodelle 2016 siirrettävien käyttämättömien varojen osuus olisi 3,1 miljoonaa Tanskan kruunua, mikä vastaisi 1,4 prosenttia kokonaisbudjetista. 21

22 Käyttämättömät varat vuosien lopussa Sektori (tuhatta Tanskan kruunua) 2012 % sektorin koosta 2013 % sektorin koosta 2014 % sektorin koosta 2015 % sektorin koosta Leikattu 15 %:n säännön mukaan Priorisointibudjetti Kansainvälinen yhteistyö Koulutus ja tutkimus Sosiaali- ja terveyspolitiikka % % % % % % % % % % % % % % % % % % % 0 Kulttuuripolitiikka % % % % 0 Tasa-arvo % % 28 0 % % 0 Elinkeino-, energia- ja aluepolitiikka % % % % 0 Ympäristö % % % % 0 Maa- ja metsätalous, kalastus, vesiviljely ja elintarvikeasiat Työmarkkinapolitiikka Talous- ja rahapolitiikka % % % % % 54 3 % 67 4 % % 0 Oikeusyhteistyö % % % % 28 Muu toiminta % % % % 591 Yhteensä ,7 % ,3 % ,8 % ,9 %

23 Likviditeetin kehitys Likviditeetin kehitys MDKK Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q neljännesvuoden korkein likviditeetti neljännesvuoden alhaisin likviditeetti Oheisessa kuvassa on kaksi sarjaa: niistä käy ilmi kokonaislikviditeetin korkein ja matalin taso kullakin kvartaalilla. Likviditeettivaranto sisältää ministerineuvoston koko likviditeetin, missä muut kuin Tanskan kruunuissa olevat likviditeettivarat on laskettu Tanskan kruunuissa. vuodesta 2008 lähtien maat ovat maksaneet osuutensa neljässä erässä aiemman kahden sijasta, mikä on muuttanut ministerineuvoston likviditeetin kehitystä. Vuoden 2014 puolestavälistä lähtien maat ovat alkaneet maksaa kahdeksan kertaa vuodessa. Näistä neljä maksua tapahtuu Tanskan kruunuissa ja neljän maiden omissa valuutoissa. MR-SAM päätti marraskuussa 2010 lykätä maiden maksua kahdella kuukaudella. Tämän seurauksena ministerineuvoston kokonaislikviditeetti on pienentynyt huomattavasti jo vuonna 2011 ja ajoittain sen jälkeen se on ollut lähellä nollaa. 23

24 Pohjoismaiden ministerineuvoston budjetti budjettikohdittain tuhatta Tanskan kruunua Priorisointibudjetti (MR-SAM) yhteensä Puheenjohtajamaan erä, Norja :-8019 Muutos kohti vihreää taloutta ja pohjoismaisten kaupunkialueiden kilpailukyky 1:-8020 Sininen ja vihreä biotalous :-8021 Terveys :-8022 Integraatio/Kotouttaminen :-8023 Ulkopoliittisten instituuttien yhteistyön vahvistaminen 1:-8024 Pohjoismainen energiayhteistyö Puheenjohtajamaan erä, Suomi Tilastollinen selvitys liikkuvuudesta ja etuuksista Pohjoismaiden välillä Pohjoismaiden ulkopoliittisten instituuttien välinen tutkijavaihto Ympäristömerkki Joutsen, kiertotalous ja ympäristöjalanjälki Hyvinvoivien ihmisten innovatiivinen ja avoin Pohjola Pohjoismainen tiekartta siniselle biotaloudelle Arktisten pintavesien sosioekonominen hyöty Pohjolassa The Rising North Puheenjohtajamaan erä, Tanska Kasvu Hyvinvointi Arvot Sininen Arktis Puheenjohtajamaan erä, Islanti Pohjoismainen soittolista Hyvinvointivahti Biotalousaloite Jatkuu seuraavalla sivulla

25 Jatkuu Priorisointierä Poliittiset priorisoinnit Lähialueilla toteutettavat poliittiset aloitteet Yhteistyöministereiden (MR-SAM) käyttöön Profilointi ja asemointi Uudet monialaiset aloitteet Pohjoismaiset ratkaisut globaaleihin yhteiskunnallisiin haasteisiin tuhatta Tanskan kruunua Yhteiset toiminnot ja sihteeristö (MR-SAM) yhteensä Pohjoismaiden ministerineuvoston yhteiset toiminnot Norden-yhdistysten liitto Grönlanti-tuki Pääsihteerin käyttövaranto Kestävä kehitys (aiemmin Kestävä Pohjola) Tiedotustoiminta Norden i Fokus Haloo Pohjola Pohjoismaiden väliset rajaesteet Virkamiesvaihto Tuki Pohjoismaiselle kesäyliopistolle (NSU) Ministerineuvoston sihteeristö (PMNS) Ministerineuvoston sihteeristö (PMNS) tuhatta Tanskan kruunua Kansainvälinen yhteistyö (MR-SAM) yhteensä Osaamisen kehittäminen ja verkostot Kumppanuus ja raja-alueyhteistyö Itämeren alueen kansalaisjärjestötoiminta Ministerineuvoston Viron-, Latvian-, Liettuan- ja Luoteis-Venäjän-toimistot Kansainvälinen yhteistyö Arktinen yhteistyöohjelma Valko-Venäjä-toiminta Yhteistyö Pohjoismaiden länsinaapurien kanssa

26 tuhatta Tanskan kruunua Koulutus ja tutkimus (MR-U) yhteensä Yleiset koulutus- ja tutkimuspanostukset Käyttövarat koulutus ja tutkimus Politiikan kehittäminen ym Pohjoismainen kieliyhteistyö Politiikan kehittäminen tietoyhteiskunta ja IT-infrastruktuuri Politiikan kehittäminen, aikuisten oppiminen Liikkuvuus- ja verkosto-ohjelmat Nordplus Nordic Master Programme Laitos NordForsk Muu tutkimus Teoreettisen fysiikan pohjoismainen laitos (NORDITA) Pohjoismainen merioikeuden laitos (NifS) Pohjoismainen Aasian-tutkimusinstituutti (NIAS) Pohjoismainen vulkanologinen instituutti (NORDVULK) Pohjoismainen saamelaisinstituutti (NSI) tuhatta Tanskan kruunua Sosiaali- ja terveyspolitiikka (MR-S) yhteensä Hankevarat Hankevarat sosiaali- ja terveyspolitiikka Terveysalan pohjoismainen yhteistyö Bo Könbergin raportin seuranta Vammaisalan pohjoismainen yhteistyöneuvosto Pohjoismainen lääkintätilastokomitea (NOMESKO) ja Pohjoismainen sosiaalitilastokomitea (NOSOSKO) Pohjoismainen hammasmateriaalin koestuslaitos (NIOM AS) Laitokset Pohjoismainen hyvinvointikeskus (NVC)

27 tuhatta Tanskan kruunua Kulttuuripolitiikka (MR-K) yhteensä Yleiset kulttuuripanostukset Käyttövarat kulttuuri Pohjoismainen kulttuurirahasto Pohjoismaiden neuvoston palkinnot Strategiset panostukset Lapset ja nuoret Pohjoismainen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitea (NORDBUK) Elokuva ja viestimet Pohjoismainen elokuva- ja televisiorahasto Viestintätutkimuksen pohjoismainen dokumentointikeskus (NORDICOM) Taideala Kulttuuri- ja taideohjelma Pohjoismainen käännöstuki Pohjoismaiden ja Baltian maiden kulttuurialan liikkuvuusohjelma Pohjoismaiset kulttuuritalot (laitokset) Reykjavikin Pohjolan-talo (NOREY) Färsaarten Pohjolan-talo (NHFØ) Ahvenanmaan Pohjola-instituutti (NIPÅ) Grönlannin Pohjola-instituutti (NAPA) Pohjoismainen kulttuuripiste (KKN) Muut kulttuuripanostukset Priorisoitu toiminta Saamelaisyhteistyö tuhatta Tanskan kruunua Tasa-arvo (MR-JÄM) yhteensä Hankevarat Hankevarat tasa-arvo MR-JÄMin tukijärjestelmä Pohjoismainen tasa-arvotiedon keskus (NIKK)

28 tuhatta Tanskan kruunua Kalastus-, vesiviljely-, maatalous-, elintarvike- ja metsätalousasiat (MR-FJLS) Uusi pohjoismainen ruoka Kalastus Hankevarat kalastus Maa- ja metsätalous Hankevarat maatalous Maataloustutkimuksen pohjoismainen kontaktielin (NKJ) Hankevarat metsätalous Yhteispohjoismainen metsäntutkimus (SNS) Laitokset maatalous Pohjoismainen geenivarakeskus (NordGen) Elintarvikkeet Hankevarat elintarvikkeet Pohjoismainen toimintasuunnitelma terveyden ja elämänlaadun parantamiseksi tuhatta Tanskan kruunua Elinkeino-, energia- ja aluepolitiikka (MR-NER) yhteensä Elinkeinopolitiikka Hankevarat elinkeinopolitiikka Pohjoismaiden projektivientirahasto Nopef Laitokset elinkeinopolitiikka Nordic Innovation (NI) Energia Hankevarat energiapolitiikka Laitokset energiapolitiikka Pohjoismainen energiantutkimus (NEF) Aluepolitiikka Yhteistyöohjelman täytäntöönpano, demografia, työryhmät ja hankevarat aluepolitiikka Pohjoismainen Atlantti-yhteistyö (NORA) Raja-alueyhteistyö Laitokset aluepolitiikka Pohjoismainen aluekehityksen keskus (Nordregio)

29 tuhatta Tanskan kruunua Ympäristö (MR-Miljö) Käyttövarat ympäristö Työryhmät ympäristö Pohjoismaiden neuvoston ympäristöpalkinto Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiön (NEFCO) ympäristökehitysrahasto Joutsen pohjoismainen ympäristömerkki tuhatta Tanskan kruunua Työelämäpolitiikka (MR-A) yhteensä Hankevarat Muut hankevarat työelämä Pysyvät työryhmät työelämä Nordjobb Työelämäviestintä Laitokset Pohjoismainen työympäristöalan jatkokoulutusinstituutti (NIVA) tuhatta Tanskan kruunua Talous- ja rahapolitiikka (MR-Finans) yhteensä Hankevarat talous- ja rahapolitiikka tuhatta Tanskan kruunua Oikeusyhteistyö (ÄK-LAG) yhteensä Hankevarat oikeusyhteistyö

30 Liite 1 Pohjoismaisten laitosten määrärahat kansallisina valuuttoina Koulutus- ja tutkimusministerineuvosto (MR-U) NordForsk NOK MR-S Pohjoismainen hyvinvointikeskus (NVC) SEK Kulttuuriministerineuvosto (MR-K) Reykjavikin Pohjolan-talo (NOREY) ISK Färsaarten Pohjolan-talo (NHFØ) DKK Ahvenanmaan Pohjola-instituutti EUR (NIPÅ) Grönlannin Pohjola-instituutti DKK (NAPA) Pohjoismainen kulttuuripiste (KKN) EUR Maa- ja metsätalous-, kalastus-, vesiviljely- ja elintarvikeasiain ministerineuvosto (MR-FJLS) Pohjoismainen geenivarakeskus (NordGen) SEK Elinkeino-, energia- ja aluepolitiikan ministerineuvosto (MR-NER) Nordic Innovation (NI) NOK Pohjoismainen energiantutkimus (NEF) Pohjoismainen aluekehityksen keskus (Nordregio) NOK SEK Työelämän ministerineuvosto (MR-A) Pohjoismainen työympäristöalan jatkokoulutusinstituutti (NIVA) EUR 30

31 Liite 2 Valuuttakurssit ja inflaatioprosentit EUR = 745 DKK 100 ISK = 5,4 DKK 100 NOK = 80 DKK 100 SEK = 80 DKK Tanska 1,4 % Suomi 1,1 % Islanti 2,4 % Norja 2,6 % Ruotsi 1,46 % Hankevarojen muuntokerroin on 1,8 %. 31

32 Pohjoismaiden ministerineuvosto Ved Stranden 18 DK-1061 København K ANP 2017:707 ISBN (PRINT) ISBN (PDF)