Hakijapalaute 2018 Hakijakysely oikeustieteellisen alan yhteisvalinnan valintakokeeseen osallistuneille

Transkriptio

1 Hakijapalaute 2018 Hakijakysely oikeustieteellisen alan yhteisvalinnan valintakokeeseen osallistuneille Karoliina Pakkanen UNIVERSITY OF HELSINKI

2 Sisällysluettelo Johdanto... 1 Taustatiedot... 1 Koulutuksen valinta... 3 Valintakokeesta tiedottaminen... 4 Kokeeseen valmistautuminen... 6 Valintakoe Valintakokeen kehittäminen Johdanto Vuonna 2018 järjestettiin valintakoe yhteisvalintana Helsingin, Turun, Itä-Suomen ja Lapin yliopiston kaikissa suomenkielisissä oikeustieteen hakukohteissa. Hakijapalautetta on Helsingissä kerätty vuodesta 2016, jolloin siirryttiin tarkistamaan valintakoe kaksivaiheisesti. Kysely on pohjaltaan aiempia vuosia vastaava, mutta siinä on huomioitu yhteisvalintaan siirtyminen. Kysely on laadittu käyttäytymistieteellisen VAKAVA-kokeen yhteydessä teettämää kyselyä pohjana käyttäen ja siitä muokattu soveltuvammaksi oikeustieteellisen tiedekunnan valintakoetta silmällä pitäen. Kysely on kohdistettu ainoastaan suomenkieliseen valintakokeeseen osallistuneille ja tietoja kerättiin välisenä aikana. Vastatessaan kyselyyn ei hakijoilla ollut vielä tiedossa oman valintakokeensa tuloksia. Kutsua osallistua kyselyyn jaettiin valintakoetilaisuudessa sekä yhteisvalinnan oikeustieteet.fi -verkkosivuilla. Kysely toteutettiin e-lomakkeella ja siinä oli kuusi osiota. Aikaa lomakkeen täyttämiseen arvioitiin kuluvan noin 20 minuuttia. Osiot olivat: taustatiedot, koulutuksen valinta, kokeesta tiedottaminen, kokeeseen valmistautuminen, valintakoe, kokeen kehittäminen. Vastaajilta tiedusteltiin suostumusta käyttää vastaajan antamia tietoja tutkimuskäytössä ja yhdistää kyselystä saatavat tiedot valintakoetilastoihin. Kyselyyn osallistui 191 valintakokeeseen osallistunutta hakijaa ja vastausprosentti on 5 %, yhden prosenttiyksikön pienempi kuin Helsingin kyselyssä edellisenä vuonna ja 87 prosenttia vastanneista antoi luvan yhdistää tietojaan valintakoetilastoihin. Kyselyn osioiden mukaan nimetyt luvut esittelevät kyselyn tulokset. Liitteeseen yksi on listattu kaikki tuloksien yhteydessä esitellyt taulukot. Liitteessä kaksi on nähtävissä koko kysely taulukoineen ja avoimine vastauksineen. Taustatiedot Vastaajista naisia oli 72 %, miehiä 26 % ja kolme prosenttia ei halunnut ilmoittaa sukupuoltaan. Naisten osuus vastanneista kasvoi kuusi prosenttiyksikköä viime vuodesta. 1

3 Vastaajien ikä vaihteli ikävuoden välillä. Noin kolme neljäsosaa vastaajista (73 %) oli 90-luvulla syntyneitä, mikä vastaa edellisen vuoden ikäjakaumaa Helsingin valintakokeen palautteenantajissa. Vastaajien ikä ei tietoa 2000-luvulla syntyneet 1% 90-luvulla syntyneet 73% 80-luvulla syntyneet 13% 70-luvulla syntyneet 60-luvulla syntyneet 4% 4% Taulukko 1: Vastaajien ikä Hakijat jakaantuivat aiempaa tasaisemmin ympäri maata, suurin osa (45 %) tuli edelleen Uudeltamaalta ja seuraavaksi eniten (13 %) Varsinais-Suomesta. Jakauma heijastaa myös hakijajakoa yhteisvalinnan hakukohteissa, joista Helsingin jälkeen eniten hakemuksia tuli Turkuun. Maakunta % 1% 1% 3% 1% 2% 2% 2% 1% 2% 9% 2% 2% 8% 3% 4% 3% 4 13% Taulukko 2: Maakunta Tutkinto, jolla haettiin koulutukseen oli pääasiallisesti ja odotetusti ylioppilastutkinto (82 %). Ylioppilaiden osuus pysyi melko samana viime vuosiin verrattuna. 2

4 Tutkinto, jolla haen Ei tietoa Muu ulkomainen koulutus Ylioppilastutkinto IB-, EB, Rp- tai AICE-tutkinto Ammattikorkeakoulututkinto väh. 3-vuotinen ammatillinen tutkinto ammatillisen aikuiskoulutuksen Alempi korkeakoulututkinto Ylempi korkeakoulututkinto 1% 1% 4% 4% 1% 3% 82% Taulukko 3: Tutkinto, jolla haen Aikaisempi tutkinnonsuoritusoikeus oli joka viidennellä vastaajista. 13 prosentilla opinto-oikeus oli yliopistossa tai korkeakoulussa ja seitsemällä prosentilla ammattikorkeakoulussa. Aikaisempi tutkinto oli myös viidenneksellä hakijoista (21 %), joista 12 prosentilla tutkinto oli yliopistosta tai korkeakoulusta. Joillakin, joilla oli aikaisempi tutkinnonsuoritusoikeus oli myös aikaisempi tutkinto. Helsingin yliopiston Hakijapalveluiden tilastoinnin mukaan 75 prosenttia Helsinkiin hakeneista ja 80 prosenttia kokeeseen osallistuneista oli ensikertalaisia hakijoita 1. Tutkinnonsuoritusoikeus ja aikaisempi tutkinto oli hakijoiden kesken samalla tasolla kuin aikaisempina vuosina. Aikaisempi tutkinnonsuoritusoikeus yliopistossa tai korkeakoulussa 13% ammattikorkeakoulussa 7% 2% 4% 6% 8% 12% 14% Taulukko 4: Hakijan aikaisempi tutkinnonsuoritusoikeus Koulutuksen valinta Koulutuksen valinta -osiossa hakijoilta kysyttiin muun muassa aiempaa hakutaustaa sekä haarukoitiin syitä 1 3

5 hakeutua oikeustieteellisen alan koulutukseen. Vastaajista vain 34 prosenttia haki ensimmäistä kertaa. Vuonna 2017 ensimmäistä kertaa hakevia oli vastanneista 47 prosenttia. Useampaan kertaan hakeneiden määrä kasvoi viime vuodesta 13 prosenttiyksiköllä. Olen hakenut oikeustieteellisen alan koulutukseen aiemmin kuusi kertaa viisi kertaa 1% 1% neljä kertaa kolme kertaa 18% kaksi kertaa 27% yhden kerran 43% Taulukko 5: Olen hakenut oikeustieteellisen alan koulutukseen aiemmin Koulutuksen valinnassa ei ollut isoja muutoksia viime vuosiin. Eniten valintaan vaikuttivat alan kiinnostavat työmahdollisuudet (98 % vastanneista), koulutuksen kiinnostavuus ja usko siihen, että soveltuu alalle (kummatkin 97 %). Uutena kysymyksenä oli mahdollisuus hakea useampaan hakukohteeseen yhdellä kokeella, 45 prosenttia vastaajista oli väitteen kanssa täysin tai jokseenkin samaa mieltä. Alan tutkimuskohteet -väitteen kanssa oli samaa mieltä kymmenen prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2017 vastanneista. Koulutuksen valintaani vaikutti -väitteiden kanssa täysin tai jokseenkin samaa mieltä Hakukohteen hyväksyttävien määrät ja Hakukohteen edellisten vuosien pisterajat Suosittelu vanhemmilta, kavereilta, Suositttelu tällä alalla opiskelevalta tai Mahdollisuus hakea moneen Alan tutkimuskohteet Se, millaista oikeustieteen opiskelu on Se, että koulutuksesta saa Alan palkkaustaso Alan hyvä työllisyystilanne Alan koulutuksen arvostus Koulutuksen kiinnostavuus Usko siihen, että sovellun alalle hyvin Alan kiinnostavat työmahdollisuudet 26% 34% 4 72% 81% 81% 83% 83% 91% 97% 97% 98% Taulukko 6: Koulutuksen valintaani vaikutti väitteiden kanssa täysin tai jokseenkin samaa mieltä * lähtöpisteet ja koepisteet Valintakokeesta tiedottaminen Valintakoe järjestettiin ensimmäistä kertaa yhteisvalintana. Tiedottaminen tapahtui paitsi Opintopolussa myös yhteisellä oikeustieteet.fi -sivustolla. Valintakoe tarkistettiin kahdessa osassa: esikarsinta tehtiin monivalintakysymysten optisella tarkastuksella, jossa jatkoon toiseen vaiheeseen valikoitui kolminkertainen määrä hakukohteen sisäänottomäärästä. Vain toiseen vaiheeseen edenneiden esseevastaukset luettiin ja arvosteltiin. 4

6 Valinnan tapahtumisella tarkoitettiin kyselyssä hyväksyttävien määrää, kokeen pisteytystä ja lähtöpisteytystä. Kokeen käytännön järjestelyillä taas esimerkiksi tietoa koepaikkakunnista ja mitä kokeeseen on sallittua ottaa mukaan. Vuonna 2017 tiedottamiseen vaikutti Helsingissä valinnan siirtyminen keskitettyyn järjestämiseen, jolloin tiedotuksesta vastasi opiskelijaksi -sivusto. Aikaisemmin hakijoita oli ohjeistettu opintopolun rinnalla oikeustieteellisen tiedekunnan omilla sivuilla. Edellisen vuoden vastaukset on esitetty taulukossa rinnakkain. Valintakokeen aikataulu ja tulosten julkaisu löytyivät parhaiten. Näissä sekä kokeen järjestelyistä tiedottamisessa oli merkittävää parannusta edelliseen vuoteen. Sain riittävästi tietoa -väitteiden kanssa joko täysin tai jokseenkin samaa mieltä Sain helposti selville valintakokeen aikataulun Milloin ja missä tulokset julkistetaan Miten valintakoevalinnassa haetaan Valintakokeen tarkastamisen kaksivaiheisuudesta Kokeen käytännön järjestelyistä Miten valinta tapahtuu Millainen valintakoe tulee olemaan 68% 69% 61% 69% 62% 94% 93% 8 89% 91% 84% 79% 8 79% Taulukko 7: Sain riittävästi tietoa väitteiden kanssa joko täysin tai jokseenkin samaa mieltä Kyselyssä haluttiin myös tietää hakijoiden tärkeimmät tietolähteet. Ylivoimaisesti suosituimmaksi nousi Oikeustieteet.fi - sivusto ja Opintopolku.fi -palvelu jäi tiedonlähteenä sen varjoon. Valmmennuskurssin rooli tiedonlähteenä väheni 13 prosenttiyksikköä ja opintopolun 11 prosenttiyksikköä. Tiedonlähteet Opintomessut 4% 6% Abi-info 6% 6% Opinto-ohjaaja/ muu opettaja 9% 9% Yliopiston hakuneuvonta 9% Kavereilta/perheeltä 2 22% Internetin keskustelupalstoilta/ mobiiliviestintäsovelluksista 21% 22% Yliopiston opiskelijaksi-verkkosivuilta 2 39% Valmennuskurssi 56% 69% Opintopolku.fi -palvelu 69% 8 Oikeustieteellisen alan yhteisvalinnan Oikeustieteet.fi -sivusto 96% Taulukko 8: Tiedonlähteet 5

7 Kokeeseen valmistautuminen Kokeeseen valmistautumista kartoitettiin kysymällä hakijoilta muun muassa heidän valmistautumiseen käyttämäänsä aikaa. Valmennuskurssit, valmennuspalveluiden itseopiskelupaketit ja muu oheismateriaalin käyttö olivat myös kiinnostuksen kohteina. Tämän lisäksi hakijoilta tiedusteltiin esimerkiksi sitä vaikuttiko tieto monivalintakysymyksistä ja niiden karsivuudesta valmistautumiseen ja jos vaikutti, niin miten. Myös valintakoekirjallisuutta pyydettiin arvioimaan erilaisten väitteiden avulla. Tänä vuonna valintakoekirjallisuuden lukemiseen oli aikaa 4 viikkoa ja viisi päivää. Arvioi lukemiseen käyttämääsi aikaa % vähemmän kuin yksi työviikko (<40 tuntia) 8% 1-2 työviikkoa (40-80 tuntia) 13% 3-4 työviikkoa ( tuntia) 31% 4-5 työviikkoa ( tuntia) 4 5 työviikkoa tai enemmän (>200 tuntia) Taulukko 9: Arvioi lukemiseen käyttämääsi aikaa Lukuaikaa oli kolme viikkoa vähemmän keväällä 2018 kuin edellisenä vuonna. Vuonna 2017 selvästi yli puolet vastaajista ilmoitti käyttäneensä valintakoemateriaalin lukemiseen lukuajan ainakin täysien työpäivien mittaisen ajan eli seitsemän työviikkoa tai enemmän (>280 tuntia). Lyhentynyt lukuaika käytettiin tehokkaasti ja vain neljännes vastaajista ilmoitti käyttäneensä lukemiseen neljä työviikkoa tai vähemmän (>160 tuntia) Käytetty lukuaika kokeessa hyväksytyiksi ja hylätyiksi tulleiden kesken vähemmän kuin yksi työviikko (<40 tuntia) 3% 1-2 työviikkoa (40-80 tuntia) 12% 13% 3-4 työviikkoa ( tuntia) 21% 4-5 työviikkoa ( tuntia) 6 34% 3 5 työviikkoa tai enemmän (>200 tuntia) Hyväksytty Hylätty Taulukko 10: Käytetty lukuaika hylätyksi ja hyväksytyksi tulleiden kesken Kyselyyn vastaajia pyydettiin valitsemaan väitteistä ne, joiden kanssa hakija oli samaa mieltä. Alla olevassa taulukossa vastaukset esitetään verrattuna edelliseen vuoteen. Sivumäärä ja lukuaika olivat kummatkin vähentyneet vuodesta Ja nyt hakijoista 60 prosenttia oli sitä mieltä, että tekstiä oli sopivasti, kun vuonna 2017 niin ajatteli vain 24 prosenttia 6

8 vastaajista. Samoin tekstin helppolukuisuus ja ja valmistautumisaikaa koskevat väitteet saivat enemmän samaa mieltä - vastauksia kuin aikaisemmin. Tieto monivalintatehtävistä ja niiden karsivuudesta vaikutti Aikaisemmat opintoni auttoivat minua valintakoekirjallisuuden Taulukko 11: Kokeeseen valmistautuminen Olen samaa mieltä seuraavien väitteiden kanssa Rajattu lukuaika suosi abiturientteja Käytin oheismateriaalia apuna Käytin valmennuspalveluiden itseopiskelupakettia Teksti oli helppolukuista Valmistautumisaikaa oli riittävästi Kävin valmennurskurssin Oli hyvä,että lukuaika oli rajattu Tekstiä oli sopivasti 36% 38% 42% 54% 59% 5 Merkittävin muutos on valmennuskursseille osallistumisessa ja itseopiskelupakettien käytössä; kurssille ilmoitti osallistuneensa 27 prosenttiyksikköä vähemmän vastaajista, kuin vuonna Osa valmennuskurssille osallistuneista käytti myös itseopiskelupakettia, mutta itsenäisiä opiskelupakettien käyttäjiä oli myös. Tänä vuonna itseopiskelupakettia ilmoitti käyttäneensä 26 prosenttiyksikköä vastaajista, edellisenä vuonna heidän osuutensa oli 40 prosenttia vastaajista. Vielä viime vuonna osallistumismäärä kasvoi vähän vajaalla kymmenellä prosenttiyksiköllä. Valintakoetta on kehitetty pitkäjänteisesti useampi vuosi ja yhteisvalintaan siirryttäessä lukuaika sekä tekstin määrä vähenivät, varovaisestikin päätellen näillä oli vaikutusta valmennuskurssien suosioon. Karsivat monivalintatehtävät eivät myöskään enää vaikuttaneet ohjaavan lukemista yhtä paljon kuin aikaisemmin. Vastaajien valintakoetuloksia vertaillen käy ilmi, että kaikissa ryhmissä kokeeseen valmistavan valmennustoiminnan merkitys näyttäisi olevan vähenemässä. Edellisenä vuonna 69 prosenttia vastaajista ilmoitti käyneensä valmennuskurssin ja tänä vuonna vain 44 prosenttia vastaajista oli käynyt valmennuskurssin. Vuonna 2017 vastaajien joukko koostui ainoastaan Helsinkiin hakeneista ja tänä vuonna kyselyyn pyydettiin osallistumaan kaikkia yhteisvalinnan valintakokeeseen osallistuneita. 19% 22% 26% 2 24% 31% 31% % 47% 6 66% 71%

9 Valmennuskurssille osallistuneet, itseopiskelupakettia tai oheismateriaalia käyttäneet % 54% Kävin valmennuskurssin 26% 32% Käytin valmennuspalveluiden itseopiskelumateriaalia 32% 27% Käytin oheismateriaalia Hyväksytty Hylätty Taulukko 12: Valmennuskurssi, itseopiskelupaketti, oheismateriaali, hyväksytyt ja hylätyt Hyväksytyistä valmennuskurssille osallistuneet, itseopiskelupakettia tai oheismateriaalia käyttäneet % 10 26% 47% 32% 3 2 Kävin valmennuskurssin Käytin valmennuspalveluiden itseopiskelumateriaalia Käytin oheismateriaalia Taulukko 13: Hyväksytyistä valmennuskurssille osallistuneet, itseopiskelupakettia tai oheismateriaalia käyttäneet Hylätyistä valmennuskurssille osallistuneet, itseopiskelupakettia tai oheismateriaalia käyttäneet 54% 6 Kävin valmennuskurssin 32% 39% Käytin valmennuspalveluiden itseopiskelumateriaalia 27% 49% Käytin oheismateriaalia Taulukko 14: Hylätyistä valmennuskurssille osallistuneet, itseopiskelupakettia tai oheismateriaalia käyttäneet 8

10 Vain 27 prosenttia vastaajista jätti sanallista palautetta monivalintatehävistä. Sanalliset vastaukset jakaantuivat pääasiallisesti muutamaan teemaan. Suurin osa kertoi joko panostaneensa yksityiskohtien muistamiseen (35 %) ja/tai harjoitelleensa paljon monivalintatehtävien tekemistä (30 %). Muut maininnat koskivat lähinnä monivalintatehtävien karsivuuden aiheuttamaa ennakkojännitystä ja painetta. Esimerkkejä avoimista vastauksista: Esim. 1 Keskityin opiskelemaan pieniä yksityiskohtia ja isompiakin asioita mahdollisimman tarkasti, jotta pärjäisin monivalintatehtävissä riittävän hyvin. Esim. 2 Keskityin harjoittelemaan erityisesti monivalintatehtävien tekoa tehdessäni valmennuskurssilta tulleita tehtäviä. En tiedä auttoiko se kovinkaan paljon, mutta ainakin itse valintakokeen monivalinnoissa oli pari sellaista kohtaa, joihin olin vastannut harjotustehtävissä. Esim. 3 Paniikki, epäreiluus Tämän lisäksi hakijoille annettiin mahdollisuus jättää avoin vastaus, jos he eivät olleet samaa mieltä minkään väitteen (ks. taulukko 11: Kokeeseen valmistautuminen) kanssa. Vastauksia jätettiin vain neljä kappaletta. Avoimissa vastauksissa mainittiin rajattu lukuaika, ensikertalaisuuskiintiö ja abiturienttien suosiminen. Kokonaisuudessaan vastaukset ovat luettavissa Liitteessä 2: avoimet vastaukset. Vastaajia pyydettiin myös antamaan oma arvionsa valintakoekirjallisuudesta. Väitteissä kysyttiin mikä teos herätti eniten kysymyksiä, mikä teos oli helpoin ja vaikein sekä mistä teoksesta piti eniten. 4 3 Tämä teos herätti eniten kysymyksiä % Tatu Hyttinen & Jussi Tapani Mika Hemmo Taulukko 15: Teos, joka herätti eniten kysymyksiä Toomas Kotkas 9

11 3 3 Tämä teos oli helpoin % 1 Tatu Hyttinen & Jussi Tapani Mika Hemmo Toomas Kotkas Taulukko 16: Teos, joka oli helpoin Tämä teos oli vaikein 37% 1 12% 9% Tatu Hyttinen & Jussi Tapani Taulukko 17: Teos, joka oli vaikein Mika Hemmo Toomas Kotkas Tämä teos sai minut pohtimaan aihepiiriä laajemminkin 37% Tatu Hyttinen & Jussi Tapani Taulukko 18: Teos, joka sai pohtimaan aihepiiriä laajemminkin 8% Mika Hemmo 12% Toomas Kotkas 10

12 3 2 27% Tästä teoksesta pidin eniten 2 18% 1 12% Tatu Hyttinen & Jussi Tapani Taulukko 19: Teos, josta pidin eniten Mika Hemmo Toomas Kotkas Kyselyyn vastaavilla oli mahdollisuus jättää avointa palautetta valintakoekirjallisuudesta. Vastaajista 32 prosenttia jätti sanallista palautetta. Ennätyksellisesti melkein puolet (44 %) palautteesta oli valintakoekirjoihin kohdistunut kehu tai muu positiivinen kommentti. Kirjallisuudesta kehuttiin sen ajanmukaisuutta, mielenkiintoisuutta, sopivaa laajuutta ja selkeyttä. Sivumäärää piti liian suurena vain harva vastaajista, toisin kuin viime vuonna, jolloin 22 prosenttia avointa palautetta jättäneistä piti luettavan materiaalin määrää liian suurena. Hyvinä tai mielenkiintoisina teoksia pitäneiden määrä kasvoi 18 prosenttiyksiköllä. Useampi vastaaja piti kirjojen painotyötä huonolaatuisena ja kertoi sivujen irtoilleen teoksista. Joitain esimerkkejä vastauksista alla: Esim. 1 Hyvät kirjat ja mielenkiintoiset aiheet! Hyvä sivumäärä Esim. 2 Kirjat olivat sopivan mittaisia. Jotkin asiat selitetty varsin monitulkintaisesti ja vaikea liittää yhteyteensä. Esimerkkejä olisi voinut olla enemmän. Korkeimman oikeuden tapauksia riittävästi, ei kuitenkaan sosiaalioikeuden kirjassa. Esim. 3 Kolme aihetta oli mielestäni liikaa näin lyhyeseen lukuaikaan suhteutettuna. Sivumäärä oli okei, mutta asiaa oli kirjoissa hieman liikaa. Kirjat olivat fyysisesti kestämättömiä (sivut lähti irti). Sähköisiä valintakoekirjoja kertoi hyödyntäneensä vain pieni osa vastanneista (7 %). Suurin hyöty niistä oli ollut julkaisupäivänä fyysisiä kappaleita odotellessa. Vastaajilla oli mahdollisuus jättää vielä erikseen palautetta sähköisistä valintakoekirjoista. Sanallisissa palautteissa toistui moite palvelimen ruuhkatumisesta julkaisupäivänä. Vika saatiin korjattua iltapäivällä, myöhästymistä julkaisussa ei tapahtunut, sillä julkaisulle ei oltu ilmoitettu tarkkaa kellonaikaa, ainoastaan päivä. Moni sanallista palautetta jättäneistä toivoi digitaaliseen materiaaliin muokkausmahdollisuutta, jolloin merkintöjen ja korostusten tekeminen olisi onnistunut suoraan. Valintakoe Valintakokeesta esitettiin kyselyssä väitteitä muun muassa kysymysten luonteesta, vastaamiseen käytettävissä olleen ajan riittävyydestä, vastausohjeiden selkeydestä ja koejärjestelyistä. Erikseen tiedusteltiin mikä tehtävä tai tehtävätyyppi tuntui kaikkein vaikeimmalta ja helpolta. Vastaajilla oli myös mahdollisuus antaa avoimessa vastauksessa palautetta valintakokeesta. 11

13 Valintakokeessa samaa tai jokseenkin samaa mieltä Ymmärsin kuinka paljon mistäkin tehtävästä sai pisteitä Muistamisen lisäksi kokeessa tarvittiin ymmärrystä Löysin hyvin koepaikalle Tehtävissä tarvittiin ymmärtämisen lisäksi soveltamista Vastausohjeet olivat selkeät Kokeen valvojat toimivat rauhallisesti ja asiantuntevasti Tehtävänannot olivat selkeitä ja yksinkertaisia Valintakokeessa koejärjestelyt toimivat hyvin Kokeessa oli sopivasti eri tehtävätyyppejä Monivalintakysymykset eivät olleet liian pikkutarkkoja Aikaa vastaamiseen oli riittävästi Monivalintakysymykset vaativat laajojen kokonaisuuksien Osa kysymyksistä oli liian helppoja Osa monivalintakysymysten asetteluista oli vaikeasti Arvasin paljon monivalintatehtävien vastauksia Taulukko 20: Valintakokeessa -väitteiden kanssa samaa tai jokseenkin samaa mieltä vuosina 2017 ja % 3% 6% 11% Vuoden 2017 aineistossa Helsingin koe oli tehtäviltään suppeampi. Tuolloin oli kaksi monivalintatehtävää ja kolme muuta esseemuotoista tehtävää. Tämän vuoden valintakokeessa tehtäviä oli kahdeksan ja kokeen kesto viisi tuntia. Ensimmäisessä neljässä karsivassa monivalintatehtävässä oli jokaisessa kymmenen alakohtaa. Tehtävänannoista oli mahdollista jättää erikseen sanallista palautetta ja 10 prosenttia vastaajista teki niin. Moni vastaajista koki tehtävän neljä vaikeaksi, jopa epäreiluksi. Tehtävä neljä oli viimeinen monivalintakysymyksistä ja se perustui ainoastaan kokeessa jaettavaan aineistoon, ei ennakkomateriaaliin. Samoin rikosoikeutta ja velvoiteoikeutta koskeneet oikeustapaustehtävät saivat muutamia huomioita epäselvyydestä. 18% 3 29% 33% 38% 43% 43% 42% 49% 47% 44% % 52% 59% 56% 66% % 81% 83% 87% Mikä tehtävistä tai tehtävätyypeistä tuntui kaikkein vaikeimmalta Tehtävätyyppina esseetehtävät Tehtävätyyppinä monivalinnat Esseeteht. 8 (oikeustapaus) Esseeteht. 7 (oikeustapaus) Esseeteht. 6 (oikeustapaus) Esseeteht. 5 Kokeessa jaettu aineisto, monivalintateht. 4 Monivalintatehteht. 3 Monivalintateht. 2 Monivalintateht. 1 Taulukko 21: Vastaajan ilmoittama vaikein tehtävä tai tehtävätyyppi 1% 3% 1% 4% 3% 11% 76%

14 Valintakokeessa oli yksi tehtävä (Teht. 4), joka perustui ainoastaan kokeessa jaettuun aineistoon varallisuusverosta. Tämä tehtävä oli vastaajista ehdottomasti vaikein. Muutoin vaikeaksi koetut tehtävät jakautuivat melko tasaisesti. Esimerkkejä vastauksista: Esim. 1 Neljäs monivalinta oli selkeästi vaikein tehtävä, koska se perustui pelkästään aineistoon eikä aineiston ja velvoiteoikeuden oppikirjan kanssa ollut mitään yhteyttä. Piti omaksua lakitekstiä pienessä ajassa ja sitä tuli osata tulkita oikein. Esim tehtävä oli minulle vaikein, sillä aineistossa oli käsitteitä joita en ole kuullut aikaisemmin ja joita ei ollut valintakoekirjoissa. Myös viimeinen tehtävä tuntui haastavalta, sillä en oikein ymmärtänyt mitä siinä haetaan, mutta se kyllä saattoi johtua omasta osaamisestani eikä kysymyksen asettelusta. Hyttisen ja Tapanin kirjasta tehty esseekysymys oli hieman hankala, sillä tehtävänanto oli niin omituinen, etten ymmärtänyt mitä sillä haetaan. Taulukko 22: Vastaajan ilmoittama helpoin tehtävä tai tehtävätyyppi Valintakokeesta muuta sanallista palautetta jätti 59 vastaajaa (31 %). Vastauksista nousi esille, yllättävästikin, tyytyväisyys kokeeseen. Moni vastanneista kehui koetta, sen selkeyttä sekä erilaisia tehtävätyyppejä. Tehtäviä ei kritisoitu paljon, kuten edellisen vuoden kokeessa. Lukuajasta ei ollut montaakaan mainintaa. Kokeen kestoa piti liian lyhyenä 14 % avointa palautetta jättäneistä. Monivalintojen karsiva rooli on ollut hakijoiden kriitiikin ja ymmärryksen kohteena niiden käyttöön otosta asti. Tänä vuonna niistä jätti palautetta noin viidennes vastanneista. Tehtävä neljä, joka oli ainoastaan kokeessa jaettuun aineistoon perustuva monivalintatehtävä sai osakseen ymmärrystä ja kehuja. Sitä pidettiin soveltavana ja hyvänä erottelijana oikeustieteelliselle alalle, kaikki eivät toki tehtävästä pitäneet ja esimerkiksi sen laskutehtäviä kritisoitiin palautteessa. Kokeen järjestelyistä tuli jonkun verran palautetta. Valvojilla oli joissakin saleissa ollut epäselvyyksiä kokeen alussa siitä, millaisia kyniä kokeeseen on sallittua ottaa mukaan. Tänä vuonna oli kiellettyä pitää kelloa ranteessa kokeen aikana ja kaikissa saleissa ei ollut kello toiminut, jolloin valvojat olivat kuuluttaneet kellonaikoja. Kaiken kaikkiaan palaute kokeesta oli poikkeuksellisen myönteinen. Esimerkkejä vastauksista: Mikä tehtävistä tai tehtävätyypeistä tuntui kaikkein helpoimmalta Tehtävätyyppina esseetehtävät Tehtävätyyppinä monivalinnat Esseeteht. 8 (oikeustapaus) Esseeteht. 7 (oikeustapaus) Esseeteht. 6 (oikeustapaus) Esseeteht. 5 Kokeessa jaettu aineisto, monivalintateht. 4 Monivalintatehteht. 3 Monivalintateht. 2 Monivalintateht. 1 3% 7% 11% 14% 19% 29% 31% 34% 36% Esim. 1 Koe oli mielestäni onnistunut. Erityisesti tykkäsin aineistotehtävistä ja tehtävästä 4 jossa täytyi osata soveltaa täysin valintakoekirjojen ulkopuolista annettua tietoa. Tehtävässä 4 oli toki myös hakijoita eriarvoistavia osakysymyksiä, joista annan miinusta. Itse en ainakaan osannut hyvin ratkaista kaikkia matemaattista päättelykykyä vaativia kohtia ja jouduin jättämään useamman kohdan vastaamatta. 13

15 Esim. 2 Valintakokeessa oli liian kiire. Monivalintatehtäviä, joita oli kokeesta puolet, ei pysty tekemään kovin nopeasti kun panoksena on -1 pistettä väärästä...vaikka vastauksen tietäisikin kohtuullisella varmuudella, niin -1 pistettä laittaa pohtimaan asiaa pidempään. 4 essee/oikeustapaustehtävää vaativat myös oman aikansa, jotta vastauksesta saa rakennettua analyyttisen ja systemaattisen. Toisaalta myös, jos ei essee/oikeustapaustehtävästä heti saa kiinni, että mistä on kyse, pitäisi olla aikaa palauttaa asioita mieleen muistin syövereistä. Esim. 3 KELLO!!! Jos rannekelloa ei saa olla valintakokeessa, tulisi salissa kellon olla selkeästi näkyvissä. Itse olin laskenut paljonko käytän mihinkin tehtävään aikaa, eikä silloin riitä se, että valvojat 30min-1h välein merkkaa taululle kellonajan. Kysyin myös valintakokeen alussa, saako yliviivaustussia käyttää ja siihen annettiin lupa. Jossain vaiheessa koetta minut kuitenkin keskeytettiin, että kynää ei saisikaan käyttää. Mielestäni tällainen häiritsee keskittymistä ja valvojien pitäisi olla selvillä tällaisista asioista. Myös valvojien vaihtuminen häiritsi, parempi olisi, jos olisi mahdollista että samat valvojat ovat koko kokeen ajan valvomassa. Valintakokeen kehittäminen Valintakokeen kehittämisestä kysyttiin myös hakijoiden mielipidettä. Kehitysehdotuksista esitettiin väitteitä ja kyselyyn vastanneita pyydettiin myös kirjoittamaan avointa palautetta. Yksikään valintakokeen kehittämistä koskevista väitteistä ei saanut yli 50 prosentin kannatusta. Taulukossa alla on esitetty vertaillen viime vuoteen väitteiden kanssa samaa tai jokseenkin samaa mieltä olleet. Lopputulemana voisi tiivistää, että kokeen kehittämiseen suhtauduttiin konservatiivisemmin kuin aikaisemmin. Koetta ja opiskelijavalintoja on kuluneenva vuonna kehitetty voimakkaammin kuin aikoihin. Sisällöllisesti iso muutos Helsinkiin aikaisemmin pyrkineille oli se, että kokeessa oli yksi vain koetilanteessa jaettuun aineistoon perustuva tehtävä. Muille kuin Helsinkiin tai Vaasaan aikaisemmin hakeneille muutos oli monivalintatehtävien karsivuudessa. Samaan aikaan korkeakouluihin ilmoitettiin valintakokeen rinnalle tulevaksi todistusvalinta. Tämä kaikki näkynee palautteessa. Miten oikeustieteellisen alan yhteisvalinnan valintakoetta tulisi mielestäsi kehittää tulevaisuudessa Ylioppilastutkinnosta saatavat pisteet voisivat korvata Valintakoekirjallisuutta tulisi saada käyttää kokeessa Valintakoeaineisto, josta kysymykset laaditaan, tulisi jakaa Aineiston lukuajan tulisi olla pidempi kuin nyt oli (4 viikkoa, Kokeen pitäisi kestää pidempään kuin viisi tuntia Kokonaisuuksien ymmärtämistä vaativia tehtäviä tulisi olla 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % Taulukko 23: Valintakokeen kehittämistä koskevien väitteiden kanssa täysin tai jokseenkin samaa mieltä 2 Vain 19 prosenttia vastaajista jätti avointa palautetta. Suurin osa palautteesta koski valintakokeen kehittämistä ja sitä, ettei ylioppilaskokeella tulisi korvata valintakoetta. 2 Vuonna 2017 valintakokeen kesto oli neljä tuntia ja lukuaikaa oli seitsemän viikkoa. 14

16 15