Talousarvio 2016 Taloussuunnitelma

Transkriptio

1 Kunnanvaltuusto Talousarvio 2016 Taloussuunnitelma Asukkaita Toimintamenot 257 milj. euroa Velkaa euroa/asukas sis. kunnan ja vesihuoltoliikelaitoksen luvut

2 SISÄLTÖ TUUSULAN KUNTASTRATEGIA TALOUSARVION TALOUSPERUSTEET Kuntastrategia Kuntastrategian päämäärät... 3 Vuoden 2016 tavoitteet, toimenpiteet ja toteutusohjelmat... 6 Taloudelliset lähtökohdat ja toimintaympäristö Verotulojen kehitys Konserniohjauksen periaatteet Talousarvion sitovuus Henkilöstö Keskeisiä muutoksia palvelutuotannossa Talousarvion lukuohje KÄYTTÖTALOUS Käyttötalous yhteensä Yleisjohto- ja konsernipalvelut Kunnanviraston johto Henkilöstö- ja tukipalvelut Hallinto Keski-Uudenmaan Ympäristökeskus Talous ja tietohallinto Sosiaali- ja terveystoimi Sosiaalipalvelut Terveyspalvelut Sairaalapalvelut Vanhus- ja vammaispalvelut Kehittämis- ja hallintopalvelut Kasvatus- ja sivistystoimi Kehittämis- ja hallintoyksikkö Kasvun ja oppimisen palvelut Kulttuuripalvelut Liikuntapalvelut Nuorisopalvelut Kuntakehityksen ja tekniikan toimiala Kuntakehitys Kuntasuunnittelu Toimialan hallinto- ja asiakaspalvelu Yhdyskuntatekniikka Tilakeskus Rakennusvalvonta INVESTOINNIT TILIVELVOLLISET TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET Vuoden 2016 talousarvion täytäntöönpanosääntö Kunnanhallituksen, lautakuntien ja viranhaltijoiden toimivaltuudet vuonna VÄESTÖSUUNNITE HENKILÖSTÖSUUNNITELMA VUODELLE YHTEENVETO MÄÄRÄRAHOISTA JA TULOARVIOISTA VESIHUOLTOLAITOS kunnallinen liikelaitos TULOSLASKELMA RAHOITUS Sisällysluettelo

3 KUNTA JA VESIHUOLTOLAITOS YHTEENSÄ Tuloslaskelma Rahoituslaskelma LIITTEET Kohderahoitteisia tehtäviä suorittavien yksiköiden talousarviotiedot tiliryhmittäin Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Keski-Uudenmaan asiamies- ja neuvontapalvelut Maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alue Ruokapalvelut Tilakeskus Vuokra-asuntorahasto Tytäryhtiöt Sisällysluettelo

4 TULEVAISUUDEN TUUSULA KUNTASTRATEGIA Tuusulan kuntastrategia uudistettiin vuoden 2013 aikana. Työhön osallistui laaja joukko luottamushenkilöitä, kuntalaisia ja viranhaltijoita. Tuusulan strategian perustana toimivat kunnan arvot. TUUSULAN ARVOT KESTÄVÄSTI KEHITTYVÄ Suunnitelmallisuus Palveluhenkisyys Luotettavuus Kehitysmyönteisyys Strategiatyössä keskeisimmäksi arvoksi nostettiin kestävä kehitys. Kestävän kehityksen tavoitteena on turvata tulevien sukupolvien mahdollisuudet hyvään elämään tekemällä ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestäviä päätöksiä ja toimenpiteitä. Kunnan muut arvot kehitysmyönteisyys, suunnitelmallisuus, palveluhenkisyys ja luotettavuus tukevat kestävän kehityksen toteuttamista.

5 2 TUUSULAN VISIO, MISSIO JA TOIMINTA-AJATUS Tuusulan visio, kunnan tulevaisuuden tavoitetila, pohjautuu kunnan yhteisiin arvoihin. Haluamme kehittää palveluita kestävän kehityksen arvoon perustuen ja olla tunnettuja siitä. Tuusula jatkaa kasvuaan Helsingin ja maan suurimman lentokentän kupeessa. Kasvumme rakennetaan taloudellisesti vakaalle pohjalle, kestävän kehityksen arvoja kunnioittaen. Tuusula palveleva, kestävästi kehittyvä kotikunta Tuusula tunnetaan kestävästi kehittyvänä kulttuurikuntana metropolialueella. Vakaa kasvu varmistetaan yhdyskuntarakenteen ja palvelujen vastuullisella kehittämisellä. Tuusulan missio kuvaa, mitä kuntana haluamme pitkällä aikavälillä tarjota kuntalaisillemme. Tuusulan missio kuvaa, mitä Tuusula kuntana haluaa pitkällä aikavälillä tarjota kuntalaisilleen: Tuusula antaa mahdollisuuden kasvaa ja kehittyä turvallisesti hyvään elämään kaupunkimaisessa kulttuurikunnassa metropolialueella. Lisäksi kunnalle on määritelty toiminta-ajatus, eli perustehtävä. Tuusulan perustehtävä on rakentaa yhteisö, jossa ihmisillä on hyvät edellytykset ottaa vastuu itsestään ja ympäristöstään ja yrityksillä on mahdollisuus menestyä.

6 3 KUNTASTRATEGIAN PÄÄMÄÄRÄT JA NIIDEN TOTEUTUSKEINOT Kuntastrategiassa on määritelty päämäärät kuntalaisille tarjottavan palveluntuotannon, kunnan talouden ja alueellisen kehittymisen näkökulmista. Tuusulan kuntastrategiassa on kuusi päämäärää, jotka pyrimme saavuttamaan valtuustokauden aikana. Päämäärät liittyvät palveluiden kehittämiseen, kunnan taloustilanteen tasapainottamiseen, sekä elinkeinojen, maankäytön, asumisen ja liikenteen olosuhteiden parantamiseen. Päämäärien sisältö on kuvattu seuraavassa kuviossa.

7 4 ORGANISAATIOSTRATEGIA KUNTASTRATEGIAN TOTEUTTAJANA Organisaatiostrategia on väline kuntastrategian toteuttamiselle. Jotta Tuusula voi kehittyä kuntana, täytyy kuntaorganisaatiossa olla hyvää johtamista ja osaavaa henkilökuntaa. Näiden avulla voimme kehittää palveluntuotantoa entistä asiakaslähtöisemmäksi ja järjestää kuntalaisille tuotettavat palvelut pystytään korkeatasoisina ja kustannustehokkaasti. Organisaatiostrategian tarkoituksena on kehittää kuntaorganisaatiota niin, että kuntastrategiassa määritellyt strategiset päämäärät pystytään toteuttamaan. Kuntastrategiassa on määritelty, mitä päämääriä kunnalla on kuntalaisille tarjottavan palveluntuotannon, kunnan talouden ja alueellisen kehittymisen osalta. Organisaatiostrategia täydentää näitä näkökulmia asiakaslähtöisyyden, henkilöstön kehittymisen ja johtamisen päämäärillä. Organisaatiostrategian päämäärät

8 5 SUUNNITELMALLISESTI KOHTI VISIOTA Teemat ja strategiset kehittämishankkeet Jokaiselle tämän valtuustokauden vuodelle on valittu oma teema, jonka avulla kuntastrategiaa toteutetaan. Vuositavoitteet, toimenpiteet ja toteutusohjelmat asetetaan niin, että niissä painottuu kyseisen vuoden teemaan liittyvä tekeminen. Vuoden 2016 teema on Vetovoimaiset keskukset. Vuonna 2014 käynnistyneen johtamisjärjestelmän uudistustyön tuloksena päätettiin ottaa käyttöön pitkän tähtäimen kehittämisen tiekartta. Kehittämisen tiekartta muodostuu strategisista kehittämishankkeista, joilla pyritään jäntevöittämään kehittämisen kokonaisuuksia. Vuonna 2014 määriteltyjä kehittämishankkeita (palveluverkko, ict-kehittämishanke, palvelumuotoilu, johtaminen ja osaaminen) on terävöitetty ja suunnattu uudelleen vuoden 2015 kuluessa. Tuusulan kunnalle on määritelty viisi strategista kehittämishanketta vuodelle 2016: Vetovoiman kasvattaminen, Talouden vahvistaminen, Digitalisaation hyödyntäminen, Asiakaslähtöiset palveluratkaisut sekä Johtamisen ja osaamisen kehittäminen. Strategisia kehittämishakkeita toteutetaan muun muassa talousarviossa hyväksyttyjen tavoitteiden, toimenpiteiden ja toteutusohjelmien sekä projektien avulla. Kunnassa varaudutaan sote- ja itsehallintoalueuudistukseen.

9 6 Vuoden 2016 tavoitteet, toimenpiteet ja toteutusohjelmat Vuoden 2016 tavoitteita ja toimenpiteitä on työstetty yhdessä toimialojen johtoryhmien ja kunnan johtoryhmän kanssa huhti-syyskuun välisenä aikana. Näin on varmistettu, että käyttösuunnitelmataso on linjassa kunnan yhteisten tavoitteiden kanssa. Kuntatason vuositavoitteet tuotiin kunnanhallituksen kommentoitaviksi kesäkuun talousseminaarissa. Vuositavoitteet, toimenpiteet ja toteutusohjelmat rakentuvat vuoden 2016 teeman, vetovoimaiset keskukset, sekä strategisten kehittämishankkeiden ympärille. Vuoden 2016 tavoitteissa näkyvät edelleen myös vuoden 2015 teema kehittyvät palvelut sekä vuonna 2014 alkaneen talouden tervehdyttämisen jatkotoimet. Asiakaslähtöisiä palveluprosesseja sekä johtamista kehittämällä meidän on mahdollista olla vetovoimainen kunta. Kestävä ja suunnitelmallinen talouden hoito on ehdoton edellytys kunnan ja kuntalaisten hyvinvoinnin turvaamiseksi myös tulevaisuudessa.

10 7 Vuositavoitteet, toimenpiteet ja toteutusohjelmat 2016 vetovoimaiset keskukset STRATEGINEN PÄÄMÄÄRÄ Palvelumme ovat asiakaslähtöisiä. Palvelujen taso määritellään sellaiseksi, että ne voidaan rahoittaa tuloilla. Tarkastelemme asiakkuuksia kokonaisuuksina ja varmistamme oikein kohdennetut ja ajoitetut palvelut. STRATEGINEN PÄÄMÄÄRÄ Talouttamme hoidetaan niin, että talous on kestävällä pohjalla. Verotustaso ja velkaantuminen ovat hallitusti suunniteltuja. VUOSITAVOITE Kokeilemme uusia palveluratkaisuja ja lisäämme asiakaslähtöisen kehittämisen projekteja 2. Hyödynnämme kuntayhteistyön mahdollisuuksia VUOSITAVOITE Jatkamme palveluverkon uudistamista TOIMENPIDE JA TOTEUTUSOHJELMA Otamme käyttöön uusia palveluiden tuottamistapoja ja toimintatapoja - Laajennamme palvelusetelin käyttöä toimialojen suunnitelmien mukaisesti - Otamme käyttöön oppimisalusta Edisonin sekä uuden opetussuunnitelman mukaiset työtavat ja menetelmät - Toteutamme varhaiskasvatuksen asiakastietojärjestelmän ja mobiiliratkaisun tuomat toiminnan uudistamismahdollisuudet - Suunnittelemme kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden kokonaisuutta palvelumuotoilun keinoin - Tuemme konserniin varatulla kehittämisrahalla toimialarajat ylittävien ketterien kokeilujen ja projektien toteutusta 1.2 Vahvistamme kotona selviytymistä tukevia palveluita - Laajennamme perhekuntoutuksen vaihtoehtoja lastensuojelun avohuoltopainotteisessa toimintamallissa - Vakiinnutamme käyttöön mielenterveyskuntoutujien kotona asumista tukevan toimintamallin - Valmistelemme vanhusten perhehoidon toimintamallin - Tuemme nuorten itsenäistä elämää Keski-Uudenmaan ohjaamohankkeella ja nuorisotakuun kuntakokeilulla 1.3 Edistämme kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä - Toteutamme hyvinvointia ja terveyttä edistäviä projekteja 1.4 Toteutamme projekteja asiakaslähtöisesti - Jatkamme Tuusulan lukion Hyrylän toimipisteen suunnittelua. Samalla lisätään ja syvennetään yhteistyötä ammatillisen koulutuksen kanssa. Jatkotyössä otetaan huomioon Keudan tekemä selvitys lukiokoulutuksen järjestämisestä osana Keudan toimintaa. - Nimeämme toteutettavat palvelumuotoiluprojektit syksyllä Laadimme suunnitelman asiakkuuksien kehittämiseksi 2.1 Hyödynnämme mahdollisuudet palvelutoiminnan järjestämiseksi kuntien yhteistyönä - Jatkamme Keski-Uudenmaan sote-alueyksikön valmistelua huomioiden valtakunnalliset ja Uudenmaan linjaukset - Käynnistämme Kellokoskella kouluyhteistyön Mäntsälän kanssa ja selvitämme Jokelan ja Hyvinkään kouluyhteistyötä sekä mahdollisuudet muihin vastaaviin yhteistyömalleihin - Syvennämme Järvenpään ja Tuusulan matkailuyhteistyötä - Selvitämme lähikuntien kanssa kuntien yhteisiä palvelutuotannon ja sähköisen asioinnin ratkaisuja - Teemme selvityksen perustietotekniikkapalveluiden siirtämisestä seudulliseen palveluyhtiöön - Selvitämme ruokapalveluiden seudullista organisointia TOIMENPIDE JA TOTEUTUSOHJELMA Teemme palveluverkon pitkän aikavälin linjaukset - Siirrämme Tuuskodon palvelutoiminnan Riihikallioon uusiin ja ajanmukaisiin tiloihin - Uudistamme ja rakennamme modernit päiväkodit Jokelaan ja Kellokosken Roinilanpeltoon - Laajennamme Paijalan koulun ja Kellokosken yhtenäiskoulun sekä saneeraamme Hyökkälän koulun - Teemme palveluverkon pitkän aikavälin linjaukset

11 8 4. Tehostamme toimintatapoja digitalisaation avulla 4.1 Luomme tuottavuutta digitalisaation keinoin - Vaihdamme vanhentuneen kirjastojärjestelmän kilpailuttamalla yhdessä Kirkeskirjastojen kanssa - Otamme käyttöön sähköisen asioinnin kuntatasoisen alustaratkaisun ja muodostamme sähköisen asioinnin kuntatason tiekartan - Käynnistämme sähköisen arkistoinnin ja asianhallinnan kuntatason ratkaisun valmistelun. Ratkaisu projektoidaan 6/2016 mennessä - Määrittelemme ja otamme käyttöön keskeiset kokonaisarkkitehtuuriperiaatteet, jotka ohjaavat kunnan ICT-kehittämistä - Käymme läpi kunnan laiteinfrastruktuurin ja tuemme työskentelyä mobiiliratkaisuilla ja etätyömahdollisuuksilla 5. Vahvistamme taloutta tuottavuushankkeilla 5.1 Toteutamme nimettyjä tuottavuushankkeita 5.2 Parannamme tuottavuutta hankintoja tehostamalla -Vahvistamme kunnan hankintatoimintaa ja -osaamista -Määritämme ja otamme käyttöön yhtenäisen hankintojen toimintamallin -Otamme käyttöön sähköisen hankinta- ja kilpailutusjärjestelmän STRATEGINEN PÄÄMÄÄRÄ Uudisrakentamisen painopiste on keskuksissa ja taajamissa. Tämä luo edellytykset joukkoliikenteelle ja monipuolisemmille palveluille. Vastaamme erilaisten ja eri-ikäisten väestöryhmien asumistarpeisiin. Edistämme monimuotoista asumista viihtyisässä kulttuuri-ympäristössä. VUOSITAVOITE Panostamme houkuttelevan tonttivarannon tuottamiseen ja tonttien myyntiin 5.3 Uudistamme ja vakiinnutamme riskienhallinnan toimintatapoja -Vakiinnutamme riskienhallinnan uuden toimintamallin ja juurrutamme sitä toimialatasolta tulosalueille TOIMENPIDE JA TOTEUTUSOHJELMA Edistämme tärkeimpiä kaavoituksen kärkihankkeita kaavoituksen työohjelman mukaisesti Hyväksymme mm. seuraavat kaavat: Yleis- ja osayleiskaavoista: - Yleiskaava 2040 Pientaloalueiden kaavoista: - Rykmentinpuiston Puustellinmetsän asemakaava - Häriskiven asemakaava - Jokelan kartano I -asemakaavamuutos Keskustojen kehittämisen kaavoista: - Rykmentinpuisto I - Suutarintien kaavamuutos - Kellokosken keskustan asemakaavamuutos - Kauppatie II asemakaavamuutos 6.2 Edistämme Hyrylän keskustan kehittämistä ja Rykmentinpuiston asuntomessujen toteutusta - Projektoimme Rykmentinpuiston, Focus-alueen ja Hyrylän keskustan hankkeet - Varmistamme Rykmentinpuiston toteutuksen hakemalla erilaisia toteutustapoja - Solmimme sitovan sopimuksen liikekeskuksen toteuttamiseksi - HYPA-keskuksen ensimmäinen vaihe on valmis toteutukseen - Rykmentinpuiston kunnallistekniikan suunnittelu käynnistyy 6.3 Toteutamme aktiivisen markkinointikampanjan ja etsimme uusia toteutustapoja tonttien myyntiin - Lahelanpelto II - Anttilanranta I 6.4 Otamme huomioon erityisryhmien asumisen tarpeet kaavoituksessa - Otamme huomioon erityisryhmien asumisen tarpeet sekä kaavallisesti että toteutushankkeiden muodossa 6.5 Selvitämme Tuusulanjärven kansallisen kaupunkipuistohankkeen käynnistämistä

12 9 STRATEGINEN PÄÄMÄÄRÄ Tarjoamme kilpailukykyisen toimintaympäristön kunnassa toimiville ja kuntaan sijoittuville yrityksille. STRATEGINEN PÄÄMÄÄRÄ Liikennejärjestelmää kehitetään aktiivisesti seudullisena kokonaisuutena. Erityistä huomiota kiinnitetään matkustamisen sujuvuuteen. STRATEGINEN PÄÄMÄÄRÄ Varmistamalla oikein mitoitetun, hyvinvoivan ja osaavan henkilöstöresurssin, vahvist amme kunnan hyvää työnantajakuvaa. VUOSITAVOITE Kasvatamme kunnan vetovoimaa ja vahvistamme elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä VUOSITAVOITE Varmistamme joukkoliikenteen jatkuvuuden ja turvaamme palvelutason VUOSITAVOITE Tuemme uudistumista ja varmistamme hyödyt palvelujen ja toimintojen organisoinnin muutoksista TOIMENPIDE JA TOTEUTUSOHJELMA Panostamme Tuusulan kunnan vetovoiman ja brändin rakentamiseen -Tiivistämme kunnan ja kunnassa toimivien yritysten yhteistyötä eri keinoin -Hyödynnämme kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden kehittämissuunnitelmaa vetovoiman kasvattamiseksi 7.2 Edistämme tärkeimpiä kaavoituksen kärkihankkeita ja kunnan elinkeinoelämää hyväksymällä FOCUS-liikekeskuksen ja Sulan työpaikka-alueen asemakaavat - Valmistelemme Kehä IV ja Focus-alueen toteuttamismallit. 7.3 Kaavoitamme soveltuvia tontteja yksityisille palvelutuotannolle tukemaan kunnan toimintoja 7.4 Kehitämme Kellokosken sairaala-aluetta yhteistyössä HUSin kanssa TOIMENPIDE JA TOTEUTUSOHJELMA Päätämme tavoitteellisesta liikenneverkosta yleiskaavaa laadittaessa vuoden 2016 aikana 8.2 Selvitämme joukkoliikenteen toteutustavan ja linjaamme liittymisvalmiudet HSL:ään 8.3 Linjaamme Tuusulan kunnan pysäköintipolitiikan - Selvitämme julkisen pysäköinnin tarpeen Hyrylässä - Kuntakeskuksissa tuetaan joukkoliikennettä varmistamalla liityntäpysäköinnin tarjonta ja toimivuus 8.4 Panostamme liikenneratkaisussa kevyen liikenteen turvallisuuteen 8.5 Yhdistämme kunnan henkilökuljetukset 8.6 Selvitämme mobiiliverkossa toimivan joukkoliikenteen seurantajärjestelmän hankintaa 8.7 Varaudumme kehittämään erilaisia liikkumisen muotoja ja järjestelmiä osana digitalisaatiota 8.8 Selvitetään Ruskeasannan juna-aseman käyttöönotto TOIMENPIDE JA TOTEUTUSOHJELMA Kehitämme osaamisen johtamista ja ennakointia - Toteutamme kuntastrategiaa ja johtamisen periaatteita toteuttavan esimieskoulutuksen - Varmistamme tavoitteiden toteutumiseen tarvittavan osaamisen koulutus- ja kehittymissuunnitelmien avulla - Varmistamme osaamisen digitalisoinnin mahdollisuuksien hyödyntämisessä - Luomme toimintamallin esimiesten ja organisaation tueksi muutostilanteissa - Luomme käytännöt sisäisen osaamisen jakamiseen (esim. muutosagentit, mentorointi ja työyhteisöjen hyvät käytännöt) - Vahvistamme henkilöstön osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia 9.2 Vahvistamme kunnan työnantajakuvaa varmistamalla henkilökunnan työhyvinvoinnin - Toteutamme henkilöstökyselyn 2015 toimenpidesuunnitelmaa - Uudistamme henkilöstön palkkaus- ja palkitsemisjärjestelmää - Uudistamme työhyvinvointisuunnitelman

13 10 STRATEGINEN PÄÄMÄÄRÄ Johtamisella luomme hyvät työnteon toimintaedellytyk-set ja tuemme kunnan palvelutehtävän toteuttamista. VUOSITAVOITE Otamme käyttöön johtamisjärjestelmätyössä määritellyt työvälineet TOIMENPIDE JA TOTEUTUSOHJELMA Viemme käytäntöön poliittisen johtamisjärjestelmän uudistukset -Toteutamme ja yhteensovitamme poliittisen ja operatiivisen johtamisjärjestelmän - Otamme käyttöön luottamushenkilöiden ekstranetin sekä valtuuston kokousten streemauksen vuorovaikutuksen ja avoimuuden lisäämiseksi 10.2 Toteutamme yhteisiä johtamisen periaatteita -Määrittelemme yhdessä miten johtamisen periaatteet tarkoittavat ja ilmenevät esimiestyössä ja työyhteisöissä sekä otamme ne käyttöön 10.3 Teemme johtamisen tehostamisen, palveluiden joustavuuden ja asiakaslähtöisyyden edellyttämät delegoinnit ja toimintatapamuutokset 10.4 Otamme käyttöön projekti- ja hankejohtamisen mallin - Otamme käyttöön syksyllä 2015 valmistellun mallin kaikessa kunnan kehittämistoiminnassa Otamme käyttöön sähköiset työn tekemisen alustat STRATEGIAN SEURANTA Strategiset mittarit Strategian toteutumista seurataan vuositavoitteiden, niihin liitettyjen toimenpiteiden ja toteutusohjelmien etenemisen sekä projektisalkun seurannan avulla. Tavoitteiden toteutumista arvioidaan kunkin toteutusohjelman kohdalla asteikolla 1 5 ja etenemisestä raportoidaan osavuosikatsausten ja tilinpäätöksen yhteydessä kuntatasoisena kokonaiskuvana. Lisäksi lautakunnat seuraavat omalle toimialueelleen kuuluvien vuositavoitteiden, toimenpiteiden ja toteutusohjelmien etenemistä. Tuusulan kunta seuraa myös valtuustokaudelle asetettujen strategisten päämäärien edistymistä strategisten mittareiden avulla. Organisaatiostrategiassa esille nostettujen päämäärien asiakaslähtöisyyden, henkilöstön uudistumisen ja hyvän johtamisen edistymistä seurataan strategisilla tunnusluvuilla valtuustokauden aikana tapahtuvan muutoksen todentamiseksi. Nämä koko valtuustokauden ajan seurattavat strategiset mittarit ja tunnusluvut on määritelty kunnan johtoryhmien yhteistyönä ja esitelty kunnanhallitukselle helmikuussa Mittareita seurataan vuosittain tilinpäätöksen yhteydessä. Tuusulalle on määritelty neljä strategista mittaria, jotka kytkeytyvät kunnan strategisiin päämääriin. Niissä tapahtuvan muutoksen seuraaminen auttaa arvioimaan, miten strategiassa asetetut päämäärät ovat edenneet valtuustokauden aikana. 1. Kunnan käytössä olevat tilat *) (brutto) m² / asukas Tavoitteena vähentää bruttoneliöitä keskimäärin 1 % vuodessa. Tiivistämällä palveluverkkoamme tuemme kestävän kehityksen tavoitetta ja alennamme kiinteistökustannuksia. Palvelujen keskittäminen tukee osaltaan henkilöstön osaamisen hyödyntämistä ja tarkoituksenmukaista käyttöä. Kiinteistökustannuksia seuraamalla nähdään, paljonko palvelun järjestämisen kustannuksista kuluu kiinteistöjen hoitoon ja ylläpitoon palvelun sisällöllisen tuottamisen lisäksi.

14 11 *)Tytäryhtiöiden omistamat kiinteistöt, asuntotoimen hallinnoimat asunto-osakkeet, vuokrataloyhtiöt ja TuKuKi:n omistuksessa olevat asunto-osakkeet jätetään laskennasta pois. 2. Toimintakate (=nettomenot) / asukas Tällä mittarilla varmistetaan, että kunta järjestää palvelut tehokkaasti ja taloudellisesti kestävällä tavalla ja kunnan talous pysyy vakaalla pohjalla. Valtuustokauden minimitavoite on, että toimintakatteen kasvun ja verorahoituksen kasvun välinen suhde ei heikkene. 3. Osuus seudun väestönkasvusta Tavoitteena on kasvaa vähintään samalla vauhdilla kuin Helsingin seutu *) keskimäärin. Mittari kuvaa kunnan kilpailukykyä ja asemaa Helsingin seudulla. Väestönkasvusta seuraa verotulopohjan myönteinen kehitys. Väestön tasapainoinen ikärakenne ja edullinen huoltosuhde kertovat kunnan elinvoimasta. Nämä mahdollistavat monipuoliset palvelut. *) Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen ja Kuuma-kunnat 4. Yhdyskuntarakenteen kehittyminen Tavoitteena on, että vuosina myönnettyjen asuntojen rakennusluvista keskimäärin 95% sijoittuu asemakaava-alueille keskustoihin. Mittari kuvaa yhdyskuntarakenteen eheytymistä ja sen myönteisiä seurausvaikutuksia kuten mahdollisuuksia järjestää palvelut kustannustehokkaasti olemassa olevaa infrastruktuuria hyödyntämällä. Keskustojen tiivistyminen luo edellytykset joukkoliikenteen palvelutason parantamiselle, taajamien kaupalliselle kehittämiselle ja nykyistä monipuolisemmalle asuntotuotannolle. Tavoitteena on, että asukastiheys asemakaava-alueilla kasvaa. Strategiset tunnusluvut Strategisten mittareiden lisäksi Tuusulan kunta seuraa joka toinen vuosi asiakastyytyväisyyttä sekä henkilöstökyselyjen tuloksia. Nämä tunnusluvut kytkeytyvät organisaatiostrategian päämääriin. Asiakastyytyväisyys Asiakastyytyväisyyttä seuraamalla varmistamme, että palvelumme ovat oikein kohdennettuja, ajoitettuja ja palveluketjut toimivia. Pyrimme asiakaslähtöisiin palveluratkaisuihin osallistamalla kuntalaiset ja asiakkaat yhä enemmän kehittämistyöhön. Tavoitteena on lisätä kuntalaisten ja asiakkaiden tyytyväisyyttä kunnan tarjoamiin palveluihin Henkilöstökyselyn tulokset Tavoitteenamme on parantaa työhyvinvointia sekä henkilöstön tyytyväisyyttä johtamiseen ja esimiestyöhön. Seuraamalla henkilöstökyselyn tuloksissa tapahtuvien muutosten suuntaa, voimme osaltamme varmistaa oikein mitoitetun hyvinvoivan ja osaavan henkilöstön. Hyvinvoivan henkilöstön ja johtamisen avulla tuemme kunnan palvelutehtävän toteuttamista.

15 12 SISÄINEN VALVONTA JA RISKIENHALLINTA Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan avulla pyritään varmistamaan asetettujen tavoitteiden saavuttaminen. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta ovat osa kunnan ja kuntakonsernin strategista ja operatiivista toiminnan ja talouden suunnittelua, päätöksentekoa, seurantaa sekä arviointia. Käytännössä sisäinen valvonta ja riskienhallinta kytkeytyvät vuosittaiseen talousarvio-, toiminnan ja talouden seuranta- ja tilinpäätösprosessiin. Sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevat päätökset Tuusulan valtuusto hyväksyi sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet, joka sisältää periaatteet kunnanhallituksen velvollisuudesta ohjeistaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja toimeenpanosta, lauta- ja johtokuntien velvollisuudesta valvoa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimeenpanoa sekä johtavien viranhaltijoiden velvollisuudesta toimeenpanna sisäinen valvonta ja riskienhallinta vastuualueillaan. Riskienhallinnan tavoitteet Uusi sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittämisen malli otettiin käyttöön loppuvuodesta Keskeisenä tavoitteena on ollut sulauttaa riskienhallinta yhä kiinteämmäksi osaksi kunnan toiminnan suunnittelua ja tavoitteiden asetantaa. Vuoden 2016 aikana vakiinnutamme riskienhallinnan uuden toimintamallin ja juurrutamme sitä toimialatasolta tulosalueille. Sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta raportointi Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilaa ja tuloksellisuutta seurataan talousarviovuoden aikana osavuosikatsauksissa. Tilinpäätökseen sisältyvässä toimintakertomuksessa kunnanhallitus antaa arvion merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä, selonteon sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä sekä selonteon konsernivalvonnan järjestämisestä. Kunnanhallituksen riskiarviot ja selonteot perustuvat kuntaorganisaation, toimielinten ja tytäryhteisöjen hallitusten toimintakertomuksissaan antamiin selontekoihin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä, niissä havaittuihin puutteisiin ja toimenpiteisiin niiden korjaamiseksi. Selonteot perustuvat dokumentoituun arviointiaineistoon. Kuntaa ja palveluita uhkaavat riskit Osana sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan uudistettuja toimintatapoja on vuoden 2015 aikana kunta ja toimialatasolla sekä tytäryhtiöissä tunnistettu ja arvioitu kuntaan ja sen toimintaan liittyviä riskejä. Riskeille on määritelty hallintakeinot ja toimenpiteet, joilla pyritään ennaltaehkäisemään ja pienentämään riskin todennäköisyyttä ja seurausta. Riskiympyrälle (ks. kuva seuraavalla sivulla) on kuvattu kuntatasolla merkittävimmät riskit kuntalaisten ja kunnan hyvinvoinnin edellytysten turvaamiseen. Kuntakonsernin riskit jaotellaan strategisiin, taloudellisiin, toiminnallisiin ja vahinkoriskeihin.

16 13 Tuusulan kunnan riskiympyrä 2016 TALOUDELLISET RISKITEKIJÄT ULKOISET Sotejärjestämislain vaikutukset STRATEGISET RISKITEKIJÄT Syrjäytyminen ja työttömyyden lisääntyminen Kiinteistöihin ja infraan kohdistuva korjausvelan kasvu Verorahoituksen heikkeneminen Kunnan vetovoiman riittävyys SISÄISET Strateginen ohjaavuus ja taloudellinen päätöksentekokyky Hajanaisen yhdyskuntarakenteen ja tehottoman palveluverkon kustannukset Focus-alueen toteutus Vapaaehtoisen kuntayhteistyön eteneminen Rykmentinpuiston toteutuksen viivästyminen Strategisten ja muiden hankkeiden läpivientikyky Joukkoliikenteen palvelutason ylläpitäminen Organisaation ohuus ja kehittämispanosten vähäisyys Uudet velvoitteet palveluissa ja palvelutarpeen kasvu Pohjavesien pilaantuminen Henkilöstön osaamisen ja motivaation laatu Työnantajakuvan huonontuminen Kyberturvallisuusuhkien kasvaminen Riittämätön varautuminen maahanmuuttoon VAHINKO- RISKITEKIJÄT TOIMINNALLISET RISKITEKIJÄT Kohtalainen riski Tuntuva riski Merkittävä riski Sietämätön riski

17 Strategiset riskit uhkaavat kunnan tavoitteiden ja strategian toteuttamista vaarantaen toiminnan edellytykset ja vision toteutumisen. Riskit liittyvät keskeisesti strategian toteuttamisen mahdollisuuksiin ja etenkin ulkoisen toimintaympäristön muutoksiin. Taloudelliset riskit liittyvät sisäisiin tai ulkoisiin taloudellisiin tekijöihin, sijoituksiin, rahoitukseen sekä rahoitusmarkkinoihin. Toiminnalliset riskit liittyvät palvelujen jatkuvuuteen ja riippuvuuksiin, henkilöstön toimintaan ja osaamiseen, organisaation sisäisiin prosesseihin sekä asiakasprosesseihin, palvelun epäonnistumiseen, tietojärjestelmiin, sopimuksiin sekä myös väärinkäytöksiin ja muuhun lainvastaiseen toimintaan. Vahinkoriskit ovat usein seurausta odottamattomista ja äkillisistä, monesti vakuuttamiskelpoisista, tapahtumista joista voi seurata onnettomuus, rikkoontuminen tai vahingonkorvausvelvollisuus. Riskien merkittävyyttä kuvataan neliportaisella asteikolla sietämättömästä riskistä, merkittävään, tuntuvaan ja kohtalaiseen riskiin. 14 Tehtyjen riskiarviointien perusteella kunnan sietämättömät riskit liittyvät kunnan vetovoiman riittävyyteen, hajanaisen kuntarakenteen ja tehottoman palveluverkon kustannuksiin sekä Rykmentinpuiston toteutuksen viivästymiseen. Kunnan vetovoimasta nykyisten ja uusien asukkaiden sekä alueelle sijoittuvien yritysten näkökulmasta tulee huolehtia. Uhkana on myös, että Rykmentinpuiston toteutus etenee tällä hetkellä liian hitaasti eikä Hyrylän (kävely)keskustan kehittämisessä päästä eteenpäin. Hajanainen kuntarakenne ja laaja palveluverkko sekä kiinteistöihin ja infraan kohdistuva kasvava korjausvelka ovat keskeisiä toiminnan kustannuksia nostavia tekijöitä. Vanhenevat kiinteistöt ja ajanmukaisten toimitilojen puute voi olla uhka tuottavalle työnteolle, kuntalaisten ja henkilöstön terveydelle sekä kunnan vetovoimalle ja imagolle. Kunnan taloudellisen toimintaympäristön riskit liittyvät etenkin tulorahoitukseen. Suurin osa kunnan tulopohjasta perustuu verotuloihin ja verotettavan palkkasumman kehitys on hidastunut. Merkittävinä riskeinä nähdään kyky tuottaa palveluja tilanteessa, jossa resurssit heikkenevät (verorahoituksen heikkeneminen, organisaation ohuus ja kehittämispanosten vähäisyys) ja palveluntarve samanaikaisesti pysyy ennallaan tai kasvaa (uudet velvoitteet palveluissa ja palvelutarpeen kasvu, syrjäytymisen ja työttömyyden lisääntyminen, riittämätön varautuminen maahanmuuttoon). Talouden heikkenemisen seurauksena toteutetut lomautukset ja irtisanomiset sekä hallitsemattomat muutosprosessit nähdään toiminnan uhkana (strategian ohjaavuus ja taloudellinen päätöksentekokyky, henkilöstön osaamisen ja motivaation lasku, työnantajakuvan huonontuminen, strategisten ja muiden hankkeiden läpivientikyky). Muita tunnistettuja, riskiympyrälle nostettuja, kuntaan kohdistuvia riskejä ovat vapaaehtoisen kuntayhteistyön etenemiseen, joukkoliikenteen palvelutason ylläpitämiseen, kyberturvallisuusuhkien kasvamiseen, Focus-alueen toteutukseen ja pohjavesien pilaantumiseen liittyvät riskit.

18 TALOUSSUUNNITELMAN TALOUSPERUSTEET 15 TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT JA TOIMINTAYMPÄRISTÖ Suomen talous on vaikeassa tilanteessa eikä toivottua elpymistä ole tapahtunut. Valtiovarainministeriön (VM) ennusteen mukaan teollisuustuotannon taso tulee v olemaan noin neljänneksen alemmalla tasolla kuin kymmenen vuotta sitten. Viennin kehitys on vaisua ja eikä kansainvälisen kaupan markkinaosuuksien paranemisesta ole näkyvissä merkkejä. Talouskasvu jäänee tulevina parina vuonna kilpailijamaitamme heikommaksi ja työttömyysaste säilyy korkeana. Kansainvälisen talouden kehitys näyttäisi hidastuvan. Kiinan talouden kasvunäkymät ovat heikentyneet ja Venäjän talous jatkaa supistumistaan. Venäjän osuus Suomen viennistä on painunut alhaiseksi. Toisaalta Yhdysvaltojen ja Ison-Britannian kasvu jatkunee laaja-alaisena. Euroopan maltillinen kasvu on käynnistynyt ja kasvua kertynee noin kaksi prosenttiyksikköä vuodessa seuraavan parin vuoden aikana. Hitaasti parantuva vientikysyntä tukee ajan myötä kotimaisen talouden elpymistä. Suomen talouden kokonaistuotannon ennustetaan nousevan ensi vuonna 1,3 %. Kasvua tukee investointien suotuisa kehitys tehdasteollisuudessa, yksityisten investointien ennustetaan lisääntyvän yli 6 %. Tuonti lisääntyy vientiä enemmän kotimaisen kysynnän piristyessä. Kuitenkin yksityisen kulutuksen kasvu säilyy vaimeana. Kasvua tukevat edelleen raaka-aineiden maltillinen hintakehitys, keskuspankkien rahapoliittiset toimet sekä alhaisena säilyvä korkotaso. Kasvun ennustetaan elpyvän hyvin hitaasti tulevina vuosina lähinnä kotimaisen kysynnän tukemana. Vuoden 2017 talouskasvuksi ennustetaan 1,4 %. Työmarkkinoilla työllisten lukumäärä kääntyy hienoiseen nousuun. Työllisyysaste paranee 0,5 %:lla ja työttömyysasteeksi ennustetaan 9,4 %. Kuluttajahinnat nousevat edelleen maltillisesti; vuoden 2015 keskimääräiseksi inflaatioksi ennustetaan noin 1 % ja seuraavana vuonna 1,5 %. Valtiontalous pysyy alijäämäisenä, sillä ennakoitu hidas talouskasvu ei tuo riittävästi verotuloja vajeen kattamiseksi. Kuntatalouden alijäämän arvioidaan pysyvän vajaassa prosentissa suhteessa BKT:een. Julkinen talous pysyy alijäämäisenä vuosikymmenen loppuun. Heikko taloustilanne sekä väestön ikääntyminen rasittavat julkista taloutta eikä verotulokertymien merkittävää kasvu ole näköpiirissä. Koko julkisen talouden velka ylittää tänä vuonna 60 prosentin rajan, velkaantumisen ennustaan hidastuvan lähivuosina. Kansantalouden tunnuslukuja VM:n ennuste E2015 E2016 E2017 BKT:n muutos -1,4-1,1-0,4 0,2 1,3 1,4 Kuluttajahintojen muutos 2,8 1,5 1,0-0,1 1,1 1,5 Työttömyysaste 7,7 8,2 8,7 9,6 9,4 9,1 Julkisyhteisöjen bruttovelka BKT:sta 52,9 55,6 59,3 62,6 64,3 65,8 Lyhyet korot (euribor 3 kk) 0,6 0,2 0,2 0,0 0,1 0,2 Pitkät korot (valtion obligaatiot, 10 v) 1,9 1,9 1,4 0,7 1,0 1,5

19 16 Tuusulan väestö Tuusulan väkiluku oli vuoden 2014 lopussa henkilöä. Elokuussa 2015 väkiluku oli ennakkotietojen mukaan Tuusulassa oli työttömiä 8,3 % (elokuu 2015). Työnhakijoita oli 1 634, joista 207 oli alle 25- vuotiaita ja 563 henkilöä oli pitkäaikaistyöttöminä. Avoimia työpaikkoja oli 208 (Elokuun työllisyyskatsaus, Uudenmaan ELY -keskus). Käyttötalous Vuoden 2015 tilinpäätösennusteessa (osavuosikatsaus 2 / 2015) ennakoidaan 5,9 milj. euron alijäämää (ml. vesihuoltoliikelaitos). Toimintamenojen arvioidaan kasvavan 1,5 % vuoden 2014 tilinpäätökseen nähden. Vuosikate painuu alle vuoden 2014 tason. Vuonna 2016 toimintakatteen kasvu on 3,7 % (lisäys 2015 ennusteeseen +1,3 %) ja tulevina taloussuunnitteluvuosina keskimäärin noin 1 %. Toimintamenojen kasvuksi on budjetoitu 2,9 % (lisäys 2015 ennusteeseen 1,2 %) ja tulevina vuosina keskimäärin noin 1 %. Toimintamenojen kasvu on pidettävä erittäin maltillisena; tulevina vuosina on ratkaisevan tärkeää onnistua toimintojen tuottavuuden parantamisessa; palvelurakenteita kevennetään ja kunnan palvelut järjestetään uusin tavoin, kuten digitaalisia ratkaisuja hyödyntäen. Kunnan talouden tasapainottamisessa on keskeistä myös asunto- ja yritystonttitarjonnan tarjonnan lisääminen, erityisesti Etelä-Tuusulan alueella. Investoinnit ja rahoitus Kunnan kokonaisinvestoinnit nousevat vuonna 2016 noin 31,0 milj. euroon ja vesihuoltoliikelaitos mukaan lukien 33,4 milj. euroon. Infrahankkeisiin (tiet, liikenneväylät, puistot yms.) investoidaan noin 6,7 milj. euroa, vesi- ja viemäriverkostoon noin 2,4 milj. euroa. Lähivuosina infrainvestointien määrää lisää Rykmentinpuiston alueen rakentamisen käynnistyminen vuonna Kunnassa on meneillään useita merkittäviä päiväkotien ja koulujen perusparannus- ja laajennushankkeita, rakennusinvestointien määrä nousee vuonna 2016 peräti noin 17 milj. euroon. Tärkeimpiä rakennushankkeita ovat Roinilanpellon ja Notkopuiston uudet päiväkodit, Kellokosken ja Paijalan koulun laajennukset sekä Hyökkälän koulun peruskorjaus. Kunnan investoinneista pystytään kattamaan tulorahoituksella ainoastaan vajaa kolmannes. Kunnan korollisten velkojen ennakoidaan kohoavan vuoden 2016 loppuun mennessä noin 81,7 milj. euroon. Velan määrä kohoaisi euroon/asukas. VEROTULOJEN KEHITYS Kunnan verotulojen kasvu hidastuu vaimean palkkakehityksen sekä työttömyyden kasvun vuoksi. Verotuloja ennustetaan kertyvän kuluvana vuonna noin 172,2 milj. euroa ja valtionosuuksia noin 18,5 milj. euroa. Näin ollen Tuusulan verorahoituksen ennustetaan kokonaisuutena kasvavan 2,8 %. Kuluvan vuoden kunnallisveron kasvua tukee osaltaan vuoden alussa toteutettu kunnallisveron korotus 0,25 %-yksikköä, jonka osuus kunnallisveron lisäyksestä on noin puolet. Valtion talousarvioesityksen mukaan tuloverotukseen on vuodelle 2016 tulossa pääasiassa verotusta keventäviä muutoksia. Suurin yksittäinen vaikutus kuntien verotuloihin on esitetyllä työtulovähennyksen korottamisella. Budjettiesityksen mukaan muutokset vähentävät Tuusulan verotuloja noin 1,5 milj. euroa. Veroperustemuutosten vaikutukset on esitetty kompensoitavaksi kunnille valtionosuuksien lisänä.

20 Tuusulan verotulot 1000 euroa 2013 Tuusulan verotulojen arvioidaan kasvavan vuonna 2016 noin 2,1 milj. euroa (1,2 %) vuoden 2014 ennustettuun verokertymään nähden. Verotulojen kasvu perustu käytännössä kokonaisuudessaan kunnallisveron kasvuun, lopulliseen kehitykseen vaikuttavat lähinnä toteutunut ansiotulojen ja väestön kasvu. Verotulojen arvioinnissa on hyödynnetty Kuntaliiton ennustekehikkoa Seuraavassa taulukossa on eri verolajien tuoton kehitys vuosina sekä vuosien arviot: muutos % 2014 muutos % E 2015 muutos % E 2016 muutos % E 2017 muutos % Kunnallisvero , , , , ,3 Yhteisövero , , , , ,3 Kiinteistövero , , , , ,5 Yhteensä , , , , ,5 Kunnallisveroprosenttina on taloussuunnitelmakaudella 19,50 %. Kunta seuraa alueen kuntien verojen ja maksujen tasoa ja tavoitteena on pitää Tuusulan verotus kilpailukyisenä niin nykyiselle kuin uusillekin asukkaille. Kunnallisveron osuus kunnan verotuloista on arvion mukaan v ,0 % (v. 2015: 91,8 %). Yhteisöveron osalta ei tällä hetkellä ole tiedossa vireillä olevia lakimuutoksia, jotka vaikuttaisivat tulevina vuosina merkittävästi yhteisöverokertymään. Aiempien päätösten seurauksena kuntien jako-osuuden määräaikainen korotus päättyy vuoden 2015 lopussa ja Tuusulan yhteisövero-osuus jää sen johdosta noin 1,1 milj. euroa alhaisemmaksi. Vaikutus ei näy jaksotussyistä kokonaisuudessaan kunnan verotulojen kertymässä vielä vuonna Hallituksen esityksessä eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta on esitetty muutoksia vuosille 2016 ja Vuodelle 2016 kiinteistöverotukseen esitetään muutoksia muiden kuin vakituisten asuinrakennusten, voimalaitosten sekä rakentamattoman rakennusmaan veroprosenttien enimmäismäärään. Vuodelle 2017 esitetään muutoksia yleisen sekä vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajoihin. Yleisen kiinteistöveroprosentin vaihteluväli nousisi 0,80-1,55 %:sta 0,86 1,80 %:iin ja vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,37 0,80 %:sta 0,39 0,90 %:iin. Kuntien tulee siis viimeistään vuoden 2017 kiinteistöverotuksessa nostaa veroprosenttinsa vähintään uusille alarajoille. Alarajojen korotuksien johdosta Tuusulalle kertyisi noin 0,6 milj. euroa lisää verotuloja. Tämä alarajojen mukainen vähimmäiskorotus on otettu huomioon kunnan vuoden 2017 verotuloarviossa. Seuraavassa taulukossa on lain mahdollistama kiinteistöveron vaihteluväli vuonna 2016 sekä Tuusulan kunnassa vuonna 2016 noudatettavat veroprosentit: Lain sallimat vaihteluväli Tuusulan vero-% Yleinen kiinteistövero 0,80 1,55 0,80 Vakituinen asuinrakennus 0,37 0,80 0,37 Muu asuinrakennus* 0,80 1,80 0,80 Rakentamaton rakennuspaikka* 2,30 4,00 2,30 Yleishyödyllinen yhteisö 0,00 0,80 0,65 17 *Muiden kuin vakituisten asuinrakennusten veroprosentin enimmäismäärää korotetaan hallituksen esityksen mukaan siten, että se voi olla enintään 1,00 prosenttiyksikköä kunnan määräämää vakituisten asuinrakennusten veroprosentin enimmäismäärää korkeampi nykyisen 0,6 prosenttiyksikön sijasta. Rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentin enimmäismäärä korotettaisiin 3,00 prosentista 4,00 prosenttiin, ja rakentamattoman rakennuspaikan määritelmää tarkistettaisiin muun muassa rakennuspaikkaa koskevien rakennuskieltojen osalta.

21 18 VALTIONOSUUDET Kunnan koko verorahoituksen kasvun arvioidaan asettuvan vuonna ,7 milj. euroon, kun huomioon otetaan valtionosuuksien arvioitu 3,5 milj. euron lisäys. Valtionosuuksien lisäyksellä valtio kompensoi vuonna 2016 voimaan astuvia veroperustemuutoksia, mitkä alentavat kunnan verotulokertymää. Tulevina vuosina valtionosuuksien ennakoidaan laskevan lievästi, kun edellisen hallituksen vuosille 2016 ja 2017 päättämät valtionosuusleikkaukset vähentävät kuntien valtionosuuksia. Kuluvalla hallituskaudella kuntien valtionosuuksiin ei tehdä investointitarkistuksia. KONSERNIOHJAUKSEN PERIAATTEET JA OMISTAJAPOLIITTISET TAVOITTEET VUODELLE 2015 Tuusulan kuntakonserniin kuuluu 15 tytäryhtiötä ja 3 osakkuusyhtiötä tai yhteisyhteisöä. Lisäksi Tuusula on jäsenenä seitsemässä kuntayhtymässä. Konserniohjauksen periaatteet on määritelty konserniohjeessa (Kh ) ja hallintosäännössä. Tytäryhtiöille on asetettu vuosittaiset toiminnalliset tavoitteet. Kaikki tytäryhtiöt asettavat seuraavat tunnusluvut talousarviovuodelle ja raportoivat niistä tilinpäätöksen yhteydessä: Yhtiön toiminnan tuotot/toiminnan kulut Liiketulos/Poistot % Omavaraisuusaste Suhteellinen velkaantuneisuus Lainamäärä/asukas. 1) Tuusulan kunnan kiinteistöt Oy (kunnan omistus 100 %) Tuusulan kunnan kiinteistöt Oy tuottaa asiakkailleen kohtuuhintaisia, laadukkaita ja turvallisia asumispalveluja omarahoitteisesti ja kannattavasti. Vuonna 2016 yhtiö keskittyy toteuttamaan uusia vuokratalohankkeita tonttiohjelman mukaisesti, Jokelaan ja Kellokoskelle valmistuu yhteensä 31 asuntoa. Lisäksi Lahelanpellon alueella alkavat uuden kehitysvammaisten asumispalveluyksikön rakennustyöt arviolta joulukuussa Kiinteistöjen korjausohjelmaa toteutetaan ja ennakoimattomiin korjauksiin varaudutaan. Esteettömien asuntojen määrää lisätään mahdollisuuksien mukaan, esimerkiksi rakentamalla hissejä vanhoihin kerrostaloihin. Tuusulan kunnan kiinteistöt Oy on kunnan strateginen omistus perustuen erityisesti yhtiön vahvaan roolin sosiaalisessa asuntopolitiikassa ja tuotannossa. 2) Kiinteistö Oy Riihikallion lähipalvelukeskus (kunnan omistus 87 %) Yhtiö omistaa KOy Riihikallion Palvelukeskuksen osakkeita, jotka oikeuttavat hallitsemaan ko. palvelukeskuksessa sijaitsevia liiketiloja. Lisäksi yhtiö omistaa KOy Riihikallion Palvelukeskuksen korttelialueella tontteja. Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa ja hallita kyseistä tonttiomaisuutta sekä omistaa ja vuokrata kyseisiä liiketiloja kannattavasti. KOy Riihikallion Palvelukeskuksessa sijaitsevien uusien liiketilojen osto on rasittanut yhtiön taloutta merkittävästi. Liiketilojen ulosvuokraus on osoittautunut erittäin vaikeaksi. Tämä on lisännyt yhtiön taloudellista rasitusta. Yhtiön tavoitteena vuonna 2016 on saada kaikki liiketilat vuokrattua sekä yhtiön tontit myytyä käypään hintaan ja siten minimoida kustannuksia. Tuotoilla pystytään maksamaan lainojen korot ja lyhennysohjelmien mukaiset kuoletukset. Yhtiön kannattavuus säilynee heikkona lähivuodet.

22 Kunnan keskeisenä tavoitteena on vuonna 2016 on auttaa yhtiötä löytämään keinoja toimintaedellytystensä parantamiseksi sekä tulevien tappioiden minimoimiseksi. 3) Muut tytäryhtiöt ja osakkuusyhtiöt 19 Tuusulan Tenniskeskus Oy:lla ja Tuusulan Tekonurmi Oy:lla on suunnitteilla laajennus- ja perusparannusinvestointeja, jotka osaltaan parantavat kuntalaisten liikuntamahdollisuuksia Etelä- Tuusulan alueella. Tuusulan kunta perusti Keravan kaupungin kanssa Kiinteistö Oy Kerava-Tuusula paloasemanimisen yhtiön vuoden 2015 alussa. Tuusula omistaa yhtiöstä 60 %. Paloaseman suunnittelutyö on käynnissä ja tavoitteena on aloittaa rakennustyöt vuoden 2016 alkupuolella. Kunnan tavoitteena on keskittyä entistä voimakkaammin ydintoimintoihinsa sekä tehostaa pääoman käyttöä. Tähän liittyen kunnanvaltuusto on tehnyt päätöksen kunnan omistamien KOy Haukkamäen, As Oy Haukilahdentie 3, Kiinteistö Oy Impilinna, As Oy Kalliolinnakuja 2, As Oy Vesitorninpuisto, As Oy Ykköstörmä ja As Oy Kolmostörmä osakkeiden myynnistä. Tavoitteena on irrottautua yhtiöiden omistuksesta vaiheittain markkinatilanteen mukaan, myyntitoimenpiteitä jatketaan vuoden 2016 aikana. Konserniyhtiöiden kanssa jatketaan yhteistyön kehittämistä sekä yhtenäistetään toimintatapoja. Kuntasoinen riskienhallinnan toimintamalli otetaan käyttöön kaikissa tytäryhtiöissä. TALOUSARVION SITOVUUS Tavoitteet ja käyttötalous Investoinnit Talousarvion määrärahat ovat sitovia kunnanhallitukseen nähden tulosaluetasolla. Valtuusto päättää toimintakuluista jokaisen tulosalueen osalta. Sitovia tekstiosia ovat strategiaosassa esitetyt vuositavoitteet ja toimenpiteet, merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2016 sekä tulosalueiden vakanssimuutokset. Valtuuston vuonna 2013 tekemän päätöksen mukaan Tilakeskuksen määrärahat ovat nettositovia vuoden 2014 alusta lähtien. Vesihuoltolaitos muutettiin vuoden 2014 alusta kunnalliseksi liikelaitokseksi. Vesihuoltoliikelaitoksen johtokunta on hyväksynyt laitoksen taloussuunnitelman. Vesihuoltoliikelaitoksen talousarvio ja -suunnitelma esitetään valtuustolle kunnan taloussuunnitelman yhteydessä. Vesihuoltoliikelaitoksen toimintakatteen tulee olla vähintään kunnan talousarvion mukainen. Laitokseen sijoitetulle peruspääomalle peritään korkoa valtuuston päätöksen mukaisesti 6,5 % vuodessa. Investoinnit ovat sitovia hankkeina (eli jokainen investointiosassa mainittu kohde tulee toteuttaa), mutta määrärahat ovat sitovia hankeryhmäkohtaisesti kunkin toimielimen/toimialan sisällä. Lautakunnalla on siis oikeus siirtää määrärahaa investointikohteelta toiselle hankeryhmän ja toimielimen sisällä, mikäli kaikki investointikohteet toteutuvat. Uusia hankkeita ei ole oikeus aloittaa ilman valtuuston päätöstä. Kustannusarviot tarkistetaan ja hankkeille varattavat määrärahat päätetään vuosittain taloussuunnitelman käsittelyn yhteydessä.

23 20 Rahoitus Rahoituksen osalta valtuusto vahvistaa puitteet taloussuunnitelmaan perustavalle lainanotolle. Talousarvion mukaan kunta nostaa uutta lainaa vuonna 2016 noin 20 milj. euroa. Taloussuunnitelman mukaan kunnan lainamäärä jatkaa kasvuaan edelleen vuosina , joskin taloussuunnitelmakauden loppupuolella lainankannan kasvun ennakoidaan hidastuvan. Kunnan vuotuisiksi kokonaisinvestoinneiksi on arvioitu 30 milj. euroa. Lainasalkun rakennetta on tarkoitus muokata siten, että vuotuinen kiinteäkorkoisten tai suojattujen lainojen osuus lainasalkusta nostettaisiin vuoden 2016 loppuun mennessä 50 prosenttiin. Tuusulan kunnan kiinteäkorkoisten lainojen määrä on lokakuussa milj. euroa, joka vastaa noin 24 %:n osuutta kunnan koko lainamäärästä. Kiinteäkorkoisilla luotoilla ja korkosuojauksilla pystytään vähentämään kunnan korkomenojen muutoksia ja parantamaan ennustettavuutta edesauttaen siten budjetin laatimista ja siinä pysymistä. Korkosuojautumisella saavutettava vakaampi keskikorko sopii hyvin kunnan tarpeisiin, koska kunnan investoinnit ovat pääosin käyttöiältään erittäin pitkäaikaisia. Valtuudet rahoituksen nostamiseksi Maksuvalmiuden turvaamiseksi tarkoitetun lyhytaikaisen rahoituksen (yksittäisten lainojen lainaaika enintään yksi vuosi) ottamiseen valtuusto antaa talousjohtajalle oikeuden ottaa rahoitusta niin, että lyhytaikaista rahoitusta on yhtä aikaa käytössä enintään 80 milj. euroa. Lyhytaikaisena rahoituksena pidetään luottoja, joiden enimmäismaturiteetti on 12 kk. Kone- ja kalustohankintojen rahoitusta varten valtuusto antaa talousjohtajalle oikeuden ottaa rahoitusta niin, että leasingrahoitusta on yhtä aikaa käytössä enintään 10 milj. euroa Valtuusto antaa kunnanhallitukselle oikeuden ottaa uutta pitkäaikaista lainaa enintään 30 milj. euroa. Nostettava uusi pitkäaikainen laina pienentää täysimääräisesti vuodelle 2015 kohdennettua 80 milj. euron lyhytaikaisen rahoituksen käyttöoikeutta. Valtuudet korkosuojausten tekemiseksi Korkosuojauksia voi tehdä vain talousjohtaja yhteistyössä kunnanjohtajan kanssa. Talousjohtaja informoi kunnanhallitusta suojausten tekemisen suunnittelusta ja valmistelusta. Talousjohtajalla on yhteistyössä kanssa kunnanjohtajan kanssa myös oikeus purkaa tai muuten muokata tekemiään korkosuojauksia. Suunnitelma alijäämän kattamisesta Talousarviovuoden 2016 ja taloussuunnitelmavuosien 2017 ja 2018 alijäämät, yhteensä 9,0 milj. euroa, katetaan taseeseen kertyneillä ylijäämillä, joita oli 48,8 milj. euroa vuoden 2014 tilinpäätöksessä ja arviolta 42,3 milj. euroa vuodelta 2015 laadittavassa tilinpäätöksessä. Vuodelta 2018 laadittavassa tilinpäätöksessä taseeseen kertyneitä ylijäämiä olisi vielä 33,3 milj. euroa.

24 21 Kunnan avainlukuja Tiedoissa ei mukana vesihuoltoliikelaitos. Tunnusluvut v.2014 OVK 2/2015 TA 2015 TA 2016 Tilikauden tulos, Vuosikate, Vuosikate % poistoista Vuosikate euro/asukas Investoinnit, brutto Lainat, Lainat /asukas Asukasluku vuoden lopussa

25 22 HENKILÖSTÖ Vuoden 2016 keskeisiä henkilöstöön liittyviä vuositavoitteita ovat 1) tuemme uudistumista ja varmistamme hyödyt palvelujen ja toimintojen organisoinnin muutoksista ja 2) otamme käyttöön johtamisjärjestelmätyössä määritellyt työvälineet. Osaamista ja johtamista kehittämme vuonna 2016 mm. kuntastrategiaa ja johtamisen periaatteita toteuttavalla esimieskoulutuksella, vakiinnutamme toimintamallin esimiesten ja organisaation tueksi muutostilanteissa, luomme käytännöt sisäisen osaamisen jakamiseen (esim. muutosagentit, mentorointi ja työyhteisöjen hyvät käytännöt) sekä vahvistamme henkilöstön osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia. Viemme myös käytäntöön esimiestyöhön ja työyhteisöihin kunnassa käyttöön otetut yhteiset johtamisen periaatteet. Kunnassa on tunnistettu merkittävinä henkilöstöriskeinä työnantajakuvan heikkeneminen sekä osaamisen ja motivaation laskeminen. Henkilöstökyselyn 2015 kokonaistulos oli verrokkikuntien tasolla, mutta kyselyn perusteella on erityistä huomiota kiinnitettävä talouden tasapainottamistoimenpiteiden ja muutosten toteutuksen tapaan sekä työpaineiden kohtuullisuuteen. Tunnistettuja riskejä torjutaan parhaiten mm. toteuttamalla asiakaslähtöistä palvelujen kehittämistä tukevat johtamisen periaatteet ja delegoimalla päätösvaltaa palveluiden käytännön toteuttamisessa. Esimiestyön tukeminen on myös keskeistä, kun tavoittelemme työyhteisöjen hyvää toimintaa ja asiakastyytyväisyyttä. Riskien toteutumista torjuvat siten myös edellä kuvatut osaamisen ja johtamisen kehittämishankkeet. Henkilöstömenojen kasvu vuodesta 2015 vuoteen 2016 koostuu pääasiassa valtakunnallisten sopimuskorotusten ja vuoden 2015 lomautusten vaikutuksista. Henkilöstömenoja on jo kolmena vuonna peräkkäin sopeutettu erillisillä ohjelmilla palvelurakenteista ja -prosesseista sekä vuonna 2015 myös lomautuksilla ja irtisanomisilla. Samaan aikaan on oltu pakotettuja kuitenkin palkkaamaan jonkin verran uusien palvelutarpeiden tarvitsemaa henkilöstöä. Henkilöstömäärä alenee vuoden 2015 talousarviossa määritellystä tasosta noin 23 henkilötyövuodella.

26 23 Yhteenveto henkilöstömäärän ja henkilöstön palkkakulujen kehittymisestä: Henkilöstömenot TA 2014 TA 2015 TA 2016 TA 2015/2016 Muutos Palkat Sivukulut Yhteensä Vesihuoltoliikelaitos sivukulut Yht. liikelaitos mukana Henkilöstömäärä TA 2014 TA 2015 TA2016 TA 2015/2016 Muutos Yleisjohto ja konsernipalvelut 236,4 213,4 166,4-47 Sosiaali - ja terveystoimi 524,9 522,4 515,1-7,3 Kasvatus- ja sivistystoimi 1061, ,5-4,5 Kuntakehityksen ja Tekniikan toimiala 139,7* 138* 174,5* + 36,5 Yhteensä 1962,6 1931,8 1909,5-22,3 Vesihuoltoliikelaitos 17,5 17,5 17-0,5 Yht. liikelaitos mukana 1980,1 1949,3 1926,5-22,8 * Luvuissa vuosilta 2014 ja 2015 on vain Teknisen toimialan henkilöstömäärät, vuoden 2016 luvuissa on otettu huomioon Kuntakehityksen ja Teknisen toimialan yhdistäminen.

27 KESKEISIÄ MUUTOKSIA KUNTALAISTEN PALVELUSSA JA PALVELUTUOTANNOSSA 24 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Palvelujen painopistettä siirretään avopalveluihin ja kotona asumista tukeviin palveluihin. Palvelukeskus Tuuskodon toiminta siirtyy Riihikallioon vuonna 2016 Yrjö ja Hanna-säätiöltä vuokrattaviin tiloihin. Etelä-Tuusulan alueelle sijoittuvaa kehitysvammaisten henkilöiden ympärivuorokautisen palveluasumisyksikön perustamishanketta valmistellaan, tavoitteena toiminnan käynnistyminen vuonna KASVATUS- JA SIVISTYSPALVELUT Esi- ja perusopetukset sekä lukion uudet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön; painopisteinä mm. tieto- ja viestintätekniikan käyttö oppimisen välineenä, laaja-alaisen osaamisen sekä oppijan osallisuuden kehittäminen sekä oppijan aktiivinen rooli oppimisessa ja sen suunnittelussa. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden toimintaa uudistetaan asiakaslähtöisesti. Kouluyhteistyö käynnistetään Mäntsälän kanssa Kellokoskella. Varhaiskasvatuspalveluissa otetaan käyttöön uusi sähköinen asiakastietojärjestelmä ja asiointialusta lasten vanhemmille. Hallitusohjelman ja varhaiskasvatuslain aiheuttamat muutokset otetaan toiminnassa huomioon. TEKNISET JA JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUT Joukkoliikenteen palvelutason merkittävä parannus 0,8 M :n lisämäärärahan turvin; mahdollistaa syksyllä 2015 luotavan joukkoliikennejärjestelmän jatkumisen sekä mahdolliset tarvittavat muutokset vuonna Rakennusvalvonnassa ja Ympäristöteknisissä palveluissa panostetaan digitalisaatioon, jolloin dokumentointi on mahdollista saattaa ajantasaiseksi ja tiedot saadaan entistä paremmin sähköisesti kuntalaisten ulottuville. MAANKÄYTTÖ JA KAAVOITUS Tuusulan vetovoiman kehittämistä vauhditetaan, painopisteenä keskusta-alueiden ja Rykmentinpuiston kaavoituksen edistäminen ja kasvun tukeminen. Yritystonttien varantoa lisätään Etelä-Tuusulassa; alueella on valmisteilla useita eri asemakaavahankkeita. Myös Jokelassa ja Kellokoskella tavoitteena on uusien yritystonttien saaminen luovutettavaksi.

28 25 JOHTAMINEN JA ORGANISAATIO Valtuusto päätti perustaa uuden Kuntakehityksen ja tekniikan toimialan lukien; tavoitteena on selkeyttää kuntalaisen asiointia ja tehostaa organisaation työskentelyä. Kunnan hankintatoimea kehitetään ja hankintoja tehostetaan. Kunnan henkilöstö- ja talousprosesseja uudistetaan.

29 26 Käyttötalousosan taulukoiden lukuohje TP 2014 = Edellisen vuoden tilinpäätös TA 2015 = Vuoden 2015 talousarvio MTA 2015 = Valtuuston hyväksymät muutokset talousarvioon TAE = Toimialan talousarvioesitys TAE KJ = Kunnanjohtajan talousarvioesitys TAE KH = Kunnanhallituksen talousarvioesitys TA 2016 = Valtuuston päättämä talousarvio TS TS 2020* = Taloussuunnitelmavuodet * luvut tuhansina euroina Toimintatulot ja toimintamenot sisältävät sisäiset erät Budjettiyhteenveto/ tulosalueen nimi Selite TP 2014 TA 2015 MTA2015 TAE TA TS2017 TS2018 TS2019 TS2020 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ, S* TOIMINTAKATE Määrärahan muutos % 2,0 % 3,1 % 3,3 % 3,3 % 2,1 % 2,1 % 2,7 % 2,7 % Määrärahan muutos euroina S*= sitova taso 1) Tuotot ovat plus-merkkisiä ja kulut miinus-merkkisiä

30 Tulosal ueet 27 Kulut TA 2016 ja TP 2014 Kasvun ja oppimisen palvelut Sairaalapalvelut Vanhus- ja vammaispalvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut Tilakeskus Yhdyskuntatekniikka Henkilöstö- ja tukipalvelut Hallinnon tulosalue Talous ja tietohallinto Vesihuoltoliikelaitos Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Liikuntapalvelut Kulttuuripalvelut Kuntasuunnittelu Sos.-ja terv.toimen kehittämis- ja hallintopalvelut Nuorisopalvelut Kuntakehityksen ja tekniikan toimialan hallinto- ja asiakaspalvelu Kuntakehitys Kasv- ja siv.toimen kehittäminen ja hallinto Kunnanviraston johto Rakennusvalvonta TA 2016 TP Euroina

31 Tulosal ueet 28 Tuotot TA 2016 ja TP 2014 Tilakeskus Henkilöstö- ja tukipalvelut Käyttöomaisuuden myyntivoitot Kasvun ja oppimisen palvelut Terveyspalvelut Vanhus- ja vammaispalvelut Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Sosiaalipalvelut Yhdyskuntatekniikka Hallinnon tulosalue Kuntasuunnittelu Kuntakehitys Liikuntapalvelut Sairaalapalvelut Rakennusvalvonta Kulttuuripalvelut Talous ja tietohallinto Nuorisopalvelut Kuntakehityksen ja tekniikan toimialan hallinto- ja asiakaspalvelu Sos.- ja terv.toimen kehittämis- ja hallintopalvelut Kunnanviraston johto TP 2014 TA Euroina

32 29 Ei sisällä vesihuoltolaitosta KÄYTTÖTALOUS YHTEENSÄ (1000 ) euro TS (1000 ) TP 2014 TA 2015 MTA v.2015 TAE 2016 TA TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet,tarvikkeet, tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ TOIMINTAKATE Määrärahan muutos % 2,99-0,18 1,79 2,99 2,87 1,90 1,95 2,12 1,95 Määrärahan muutos euroina Asukkaat Toimintakate euro/asukas Henkilöstö yhteensä 1 967, , , , ,5

33 30 Yleisjohto- ja konsernipalvelut

34 31 YLEISJOHTO- JA KONSERNIPALVELUT (1000 ) euro TS (1000 ) TP 2014 TA 2015 MTA v.2015 TAE 2016 TA TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet,tarvikkeet, tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ, S* TOIMINTAKATE Määrärahan muutos % 1,16 2,98 2,98 0,51 1,02 1,38 1,16 0,94 0,94 Määrärahan muutos euroina %-osuus verorahoituksesta 2,43 6,27 6,16 6,31 6,38 6,30 6,24 6,16 6,07 Asukkaat Toimintakate euro/asukas S* = Sitova taso Henkilöstö yhteensä 161,5 167,7 167,7 165,4 166,4

35 32 YLEISJOHTO JA KONSERNIPALVELUT Toimiala Vastuuhenkilö: Kunnanjohtaja Hannu Joensivu Toimintatuottojen jakautuminen tiliryhmittäin Toimintakulujen jakautuminen tiliryhmittäin TOIMINNAN KUVAUS Kunnanjohtaja johtaa kunnanhallituksen alaisuudessa kunnan hallintoa, taloudenhoitoa, viestintää ja muuta toimintaa. Työn vuosittaiset painopisteet ja tavoitteet johdetaan kuntastrategiasta ja talousarvion linjauksista sekä kuntasektorin ajankohtaisista näkymistä. Myös hallitusohjelman asettamat uudistustavoitteet vaikuttavat kunnanjohtajan työhön, näistä keskeisimpiä ovat kuntauudistus, metropolipolitiikka ja hallituksen rakenneuudistusohjelma. Yleisjohdon ja konsernipalvelujen toimialajohtajana kunnanjohtaja vastaa hallinnon yleisestä kehittämisestä. Johtamisjärjestelmän ja henkilöstön osaamisen kehittämisellä varmistetaan paitsi strategian toteutuminen myös henkilöstön hyvinvointi. Henkilöstö- ja tukipalvelut - tulosalue tarjoaa kunnan organisaatiolle henkilöstö- ja palkanlaskentapalveluja sekä tuottaa asunto- ja ruokapalveluja. Hallinnon tulosalueella mm. hoidetaan yleishallinnon tehtäviä, tuotetaan juridisia palveluja kunnan eri yksiköille, vastataan kunnanhallituksen ja valtuuston esityslista- ja pöytäkirjatuotannosta ja päätösten täytäntöönpanosta sekä vastataan keskusarkiston hoidosta, monistamon toiminnasta, asiakaspalveluista sekä materiaalihallinnosta. Lisäksi huolehditaan vaaleihin liittyvistä viranomaistehtävistä. Keski-Uudenmaan asiamies- ja neuvontapalvelut hoitavat edunvalvojan tehtävät Keski-Uudenmaan oikeusaputoimiston edunvalvonta-alueen kunnille sekä talous- ja velkaneuvonnan palvelut Tuusulalle, Keravalle sekä Järvenpäälle. Keski-Uudenmaan ympäristökeskus huolehtii sopijakuntiensa ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun tehtävistä asiakkaidensa ja ympäristön parhaaksi tuottaen laadukkaita, taloudellisia ja tasapuolisia palveluita. Talous- ja tietohallinnolle kuuluu talouden ohjaus sekä taloushallinnon johtaminen, talousarvion ja -suunnitelman valmistelu ja toteutuksen seuranta, strateginen suunnittelu sekä rahoitus. Strategian toteuttaminen Kunnanjohtaja vastaa Tuusulan kunta- ja organisaatiostrategian toteuttamisesta. Strategian toteuttamisen keskiössä ovat strategiset kärkihankkeet vetovoiman kasvattaminen, talouden vahvistaminen, asiakaslähtöiset palveluratkaisut, digitalisaation hyödyntäminen ja johtamisen ja osaamisen kehittäminen.

36 Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen toimintaa vuonna 2016 ohjaavat ympäristökeskuksen strategiaa täydentävät tavoitteet. Keskeiset muutokset toiminnassa Riskiarvio Valtuusto päätti : perustaa uuden Kuntakehityksen ja tekniikan toimialan (KETEK) lukien. velvoittaa valmistelemaan toimialan perustamiseen liittyvät hallinto- ja johtosääntömuutokset, virkojen perustamiset ja lakkauttamiset sekä muut toimialan käynnistämiseen liittyvät päätökset valtuuston kokouksessa käsiteltäväksi. perustaa uudelle toimialalle toimialajohtajan viran. Organisaation ohuuden ja kehittämispanosten vähäisyyden osalta riskinä on, että johtamisjärjestelmäuudistus ei ole riittävän yhtenäinen ja aikataulutettu eikä etenemistä ole synkronoitu. Riskinä on myös henkilöstö- ja talousprosessien uudistamisprojektin sekä KuntaProulkoistuksessa tavoiteltujen hyötyjen viivästyminen. Riskit työnantajakuvan heikkenemiseen sekä henkilöstön osaamisen ja motivaation laskuun ovat merkittävät talouden tervehdyttämiseen liittyvien ja vuoden 2015 talousarvion toteuttamiseen liittyneiden yt-neuvotteluiden, irtisanomisten ja lomautusten takia. Talouden taantuma sekä yleinen epävarmuus on jatkunut. Kunnan taloudellisen toimintaympäristön riskit liittyvät etenkin tulorahoitukseen. Suurin osa kunnan tulopohjasta perustuu verotuloihin. Verotettavan palkkasumman kehitys on hidastunut ja siitä on seurannut verotulojen heikkeneminen. Ympäristönsuojelun ja ympäristöterveydenhuollon valvonnan tulee lainsäädännön mukaan olla säännöllistä ja suunnitelmallista. Valvonnalle on myös asetettu laatu- ja tehokkuusvaatimuksia. Valvonnan sekä muiden viranomaistehtävien lisääntyminen kuormittaa henkilöstöä, eivätkä tarkastustiheydet kaikilta osin vastaa riskiarviointiin perustuvaa tarkastustarvetta. Valvontaan käytettävien resurssien riittämättömyys ja valvontatehtävien ruuhkautuminen lisäävät muun muassa maaperän ja pohjaveden pilaantumisen vaaraa sekä heikentävät elintarviketurvallisuutta ja palvelukiinteistöjen terveydellisiä olosuhteita. Voimavarojen kohdentaminen lakisääteiseen valvontaan aiheuttaa puolestaan viivytystä lupakäsittelyyn. Henkilöstösuunnitelma Kunnan siirtyessä omaan hankintatoimeen materiaalihallinto ja hankinnat -tulosyksikköä vahvistetaan hankintasuunnittelijan viralla vuonna Asiakaspalvelut -yksikössä vähennettiin vuonna 2015 kaksi työntekijää. Jatkossa yksikössä työskentelee kaksi työntekijää. Ruokapalveluhenkilöstö vähenee kahdella henkilöllä vuoden 2016 aikana. Henkilöstöpalveluissa jaetaan toimistosihteerin tehtävä kasvatus- ja sivistystoimen kehittämis- ja hallintopalveluiden kanssa ja muutetaan nimikkeitä kuvaamaan uusia tehtäviä: henkilöstöasiantuntijasta palvelussuhdeasioiden esimies, henkilöstösihteeristä henkilöstönkehittäjä ja palvelussuhdesihteeristä henkilöstöasiantuntija alkaen. Vuonna 2016 perustetaan yksi uusi ympäristötarkastajan virka helpottamaan ympäristövalvonnan tulosyksikön ruuhkautunutta lupa- ja valvontatilannetta. Virka täytetään tarvittaessa aluksi määräaikaisena viideksi vuodeksi. Ympäristökeskuksen henkilöstövahvuus kasvaa vuonna 2016 siten 41,2 henkilötyövuodesta 42,2 henkilötyövuoteen. Vuonna 2017 arvioidaan ympäristökeskuksen henkilöstövahvuuden nousevan 42,6 henkilötyövuoteen ja vuonna henkilötyövuoteen työntekijöiden eläköityessä osa-aikaisesti täytetyistä viroista.

37 34 Tietojärjestelmäyksikön vakituista henkilömäärää kasvatetaan yhdellä vuonna Atk-alkuiset tehtävänimikkeet muutetaan IT- alkuisiksi. Voimakkaasti kasvanut työasemien ja muiden ictlaitteiden (esim. älypuhelimet, taulutietokoneet) sekä tietoliikenneyhteyksien määrä lisää tarvetta kasvattaa yksikön henkilömäärää. Seudullisen ict-yhteistyön kehittämisellä ja yksikön työprosesseja kehittämällä sekä sopivia palvelukokonaisuuksia palveluina hankkimalla pyritään löytämään ratkaisuja tähän haasteeseen. Laajoihin tietojärjestelmähankkeisiin käytetään pääosin ostopalveluja sekä tarvittaessa tilapäistä työvoimaa. Vuonna 2016 palkataan määräaikainen ittukihenkilö.

38 35 KUNNANVIRASTON JOHTO Tulosalue Vastuuhenkilö: Kunnanjohtaja Hannu Joensivu TAVOITTEET JA PALVELUSUUNNITELMAN PAINOPISTEET Kunnanjohtaja vastaa Tuusulan kunta- ja organisaatiostrategian toteuttamisesta. Valtuustokauden ensimmäisinä vuosina keskiössä ovat olleet talouden tasapaino ja palvelurakenteen uudistaminen. Palveluiden kehittämisellä tavoitellaan pitkävaikutteisia kulurakenteen muutoksia, jotta Tuusula voi kehittyä menestyväksi kulttuurikunnaksi. Vuonna 2016 strategian teemana ovat elinvoimaiset kuntakeskukset ja menestyvät yritykset. Toiminnan keskeiset muutokset johtuvat taloudellisen tilanteen lisäksi hallituksen uusista linjauksista erityisesti kuntauudistus- ja sote-asioissa. Kunnan tehtäviä ja toimintoja joudutaan arvioimaan monesta eri näkökulmasta. Kunnanviraston johdon tulosyksikkö tukee toimialoja niiden vuositavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamisessa. Erityisesti seuraavien kuntatason toimenpiteiden toteutuminen on kunnanjohtajan seurannassa: Panostamme Tuusulan kunnan vetovoiman ja brändin rakentamiseen. Kehitämme Kellokosken sairaala-aluetta yhteistyössä HUS:in kanssa. Viemme käytäntöön poliittisen johtamisjärjestelmän uudistukset. Toteutamme yhteisiä johtamisen periaatteita. Teemme johtamisen tehostamisen, palveluiden joustavuuden ja asiakaslähtöisyyden edellyttämät delegoinnit ja toimintatapamuutokset. Lisäksi kunnanjohtaja tukee ja seuraa teknisen toimen ja kuntakehityksen muodostaman uuden toimialan valmistelua ja sisäänajoa. Myös jatkuvuuden hallintaan eli varautumiseen ja valmiussuunnitteluun liittyvien kehittämistoimenpiteiden toteutuminen ovat kunnanviraston johdon seurannassa. Tuloarviot ja määrärahat, sitovat erät Budjettiyhteenveto/ 110 KUNNANVIRASTON JOHTO Selite TP 2014 TA 2015 MTA 2015 TAE 2016 TA 2016 TS2017 TS2018 TS2019 TS2020 TOIMINTATUOTOT YHT TOIMINTAKULUT YHT., S* TOIMINTAKATE Henkilöstömäärä Määrärahan muutos % -15,8 % -16,8 % 9,5 % 26,2 % 1,5 % 1,3 % 1,0 % 1,0 % Määrärahan muutos euroina S* = sitova taso.

39 36 HENKILÖSTÖ- JA TUKIPALVELUT Tulosalue Vastuuhenkilö: Henkilöstöjohtaja Harri Lipasti TAVOITTEET Tulosalueen tavoitteena on tukea uudistumista ja varmistaa hyödyt palvelujen ja toimintojen organisoinnin muutoksista kehittämällä osaamisen johtamista ja ennakointia Toteutamme kuntastrategiaa ja johtamisen periaatteita toteuttavan esimieskoulutuksen Varmistamme tavoitteiden toteutumiseen tarvittavan osaamisen koulutus- ja kehittymissuunnitelmien avulla Varmistamme osaamisen digitalisoinnin mahdollisuuksien hyödyntämisessä Luomme toimintamallin esimiesten ja organisaation tueksi muutostilanteissa Luomme käytännöt sisäisen osaamisen jakamiseen (esim. muutosagentit, mentorointi ja työyhteisöjen hyvät käytännöt) Vahvistamme henkilöstön osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia vahvistamalla kunnan työnantajakuvaa varmistamalla henkilökunnan työhyvinvoinnin Toteutamme henkilöstökyselyn 2015 toimenpidesuunnitelmaa Uudistamme henkilöstön palkkaus- ja palkitsemisjärjestelmää Uudistamme työhyvinvointisuunnitelman Tavoitteena on myös ottaa käyttöön johtamisjärjestelmätyössä määritellyt työvälineet viemällä käytäntöön poliittisen johtamisjärjestelmän uudistukset Toteutamme ja yhteensovitamme poliittisen ja operatiivisen johtamisjärjestelmän toteuttamalla yhteisiä johtamisen periaatteita Määrittelemme yhdessä miten johtamisen periaatteet tarkoittavat ja ilmenevät esimiestyössä ja työyhteisöissä sekä otamme ne käyttöön tekemällä johtamisen tehostamisen, palveluiden joustavuuden ja asiakaslähtöisyyden edellyttämät delegoinnit ja toimintatapamuutokset Tulosalueelle sijoittuvan asuntopalveluiden yksikön tavoitteena on tuottaa ja mahdollistaa laadukasta ja monipuolista asumista. Erityisryhmien asumista tuetaan vuonna 2016 osoittamalla asunto vähintään 70 hakijalle. Kunnan omistamien vuokra-asuntojen käyttöaste pidetään korkealla tasolla (98 %). Tavoitteena on myös myydä osakehuoneistoja henkilöstölle tai yhteistyökumppaneille. Tulosalueella tutkitaan myös mahdollisuus hyödyntää palvelutoiminnan järjestämiseksi kuntien yhteistyönä. Vuonna 2016 selvitämme ruokapalveluiden seudullista organisointia. Ruokapalveluiden tavoitteena on myös, että sähköinen tuotannonohjausohjelman (Aivo-ohjelma) toimii tuotannon suunnittelussa, ateriatilauksissa, jakelussa, tiedottamisessa ja tukkutilauksissa. Vuonna 2016 otetaan käyttöön OVA- omavalvontajärjestelmä Rykmentinpuiston keskuskeittiöllä. Palvelusuunnitelman painopisteet vuosille ja keskeiset muutokset toiminnassa Henkilöstöpalvelut huolehtii kuntastrategian toteuttamista tukevan henkilöstöpolitiikan kehittämisestä, osaamisen kehittämisen rakenteiden ja kuntatason toimenpiteiden määrittelystä, palvelussuhdeasioiden ohjauksesta, työsuojelun yhteistoiminasta sekä työnantajan ja työntekijöiden välisen yhteistoiminnan toteuttamisesta. Kuntatason strategiseen kehittämishankkeeseen Asiakaslähtöiset palveluratkaisut liittyen henkilöstöpalvelut määrittelee erillisessä projektissa yhdessä toimialojen kanssa toimialojen palvelutarpeet ja keskeisten hr-prosessien kehittämisen.

40 37 Tavoitteena on luoda pysyvä asiakasyhteistyön malli. Keskeinen painopiste on myös tukea uuden johtamisjärjestelmän käyttöön ottamista johtamisen periaatteiden läpiviennillä siten, että ne tukevat innovaatioita ja uudistumista sekä asiakaslähtöistä palvelukehittämistä. Suunnitelmakaudella vapautuu olemassa olevasta asuntokannasta vuokrattavaksi arviolta 2000 asuntoa ja noin 750 asumisoikeusasuntoa. Vuokra-asuntojen asukasvalinnoissa otetaan huomioon erilaiset ja eri-ikäiset väestöryhmät. Uusia asuntoja rakennetaan tavoitteen mukaan vuosittain 350 asuntoa, joista 20 prosenttia eli 70 asuntoa voi olla aravuokra- ja asumisoikeusasuntoja. Uudisrakentamisen tavoitteet saattavat muuttua sen jälkeen kun MAL sopimus on vahvistettu. Asuntopalvelut osallistuu kunnan omaisuuden tehokkaaseen käyttämiseen ja tarpeettoman omaisuuden realisointiin kunnan suoraan omistamien asuntojen myynneillä. Ruokapalvelut tuottaa koulujen ja päiväkotien sekä sosiaali- ja terveystoimen tarvitsemat ruokapalvelut. Tulevalla kaudella keskeinen muutos on selvittää seutuyhteistyön mahdollisuudet ruokapalveluiden toteuttamisesta seudullisina ratkaisuina. TUNNUSLUVUT Asuntopalvelut asumisoikeusasunnon kunnasta saavien määrä, 180 kpl asukasvalintapäätös, 440 kpl vuokrattu asunto, 400 kpl aravavuokra-asuntojen lukumäärä / 100 asukasta nuorille osoitetut asunnot, nuorille 40 prosenttia vapautuvista asunnoista palveluasuntojen määrä, vähintään 1,5 prosentille yli 65-vuotiaita erittäin kiireisen asunnonhakijan jonotusaika, 1 2 kk Ruokapalvelut TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA 2016 Ateriat kpl muutos % 0,71 % - 0,01 % 0,20 % - 1,37 % Bruttomenot /ateria 2,44 2,48 2,72 2,71 muutos % -1,21 % 1,64 % 9,68 % -0,37 % Valmistuskeittiöt kpl Jakelukeittiöt kpl Tuloarviot ja määrärahat, sitovat erät Budjettiyhteenveto/ 119 HENKILÖSTÖ- JA TUKIPALVELUT Selite TP 2014 TA 2015 MTA 2015 TAE 2016 TA 2016 TS2017 TS2018 TS2019 TS2020 TOIMINTATUOTOT YHT TOIMINTAKULUT YHT., S* TOIMINTAKATE Henkilöstömäärä: 70,3 76,3 76,3 74,8 74,8 Määrärahan muutos % 3,7 % 3,5 % -0,6 % -0,6 % 1,5 % 1,3 % 1,0 % 1,0 % Määrärahan muutos euroina S* = sitova taso.

41 38 HALLINTO Tulosalue Vastuuhenkilö: Kunnansihteeri Tuula Hyttinen TAVOITTEET Otamme käyttöön luottamushenkilöiden ekstranetin sekä valtuuston kokousten striimauksen vuorovaikutuksen ja avoimuuden lisäämiseksi Tiedonohjaussuunnitelma (TOS) otetaan käyttöön ja asianhallintajärjestelmä TWebin käyttöä laajennetaan tai siirrytään johonkin uuteen asianhallintajärjestelmään. Osallistumme sähköisen arkistoinnin ja asianhallinnan kuntatason ratkaisun valmisteluun. Ratkaisu projektoidaan 6/2016 mennessä. Materiaalihallinto ja hankinnat -yksikkö koordinoi kunnan hankintatointa, mikä pyritään saamaan toimivaksi uuden organisaation myötä. Samalla vahvistamme kunnan hankintatoimintaa ja - osaamista. Lisäksi määritämme ja otamme käyttöön uuden yhtenäisen hankintojen toimintamallin, jossa mm. linjataan ja määritellään periaatteet palvelutuotannolle. Otamme käyttöön sähköisen hankinta- ja kilpailutusjärjestelmän. Keski-Uudenmaan asiamies- ja neuvontapalvelujen tavoitteena on tuottaa palvelut asiakaslähtöisesti, ammattitaitoisesti ja taloudellisesti siten, että palveluja on saatavilla tarpeeseen nähden riittävästi. Sidosryhmien kanssa tehdään asiakasta hyödyttävää palveluyhteistyötä. Talous- ja velkaneuvonnassa ehkäistään neuvonnan keinoin ylivelkaantumisesta aiheutuvaa syrjäytymistä ja tarvetta turvautua muihin yhteiskunnan palveluihin. Ennaltaehkäisevää talousneuvontaa annetaan edelleen osana asiakastyötä tarpeen mukaan. Tehdään selvitys kaikista eri yhteisöille annettavista kunnan avustuksista ja niihin liittyvistä periaatteista läpinäkyvyyden ja avustusten vaikuttavuuden lisäämiseksi. Palvelusuunnitelman painopisteet vuosille ja keskeiset muutokset toiminnassa Päätöksenteon tuki ja lainopilliset palvelut -yksikössä mm. hoidetaan yleishallinnon tehtäviä, tuotetaan juridisia palveluja kunnan eri yksiköille, vastataan kunnanhallituksen ja valtuuston esityslista- ja pöytäkirjatuotannosta ja päätösten täytäntöönpanosta sekä vastataan keskusarkiston hoidosta ja arkistotoimen ohjauksesta ja neuvonnasta. Lisäksi huolehditaan vaaleihin liittyvistä viranomaistehtävistä. Asiakaspalvelujen tulosyksikkö palvelee kunnan sisäisiä ja ulkoisia asiakkaita. Yksikkö tuottaa neuvontapalveluja sekä kunnan keskitettyä monistuspalvelua. Neuvontapalveluissa huolehditaan kunnantalon kulunvalvonnasta, kulunvalvontajärjestelmästä, kunnan ulkoisesta ja sisäisestä neuvonnasta ja postituksesta sekä puhelinluettelon ylläpidosta. Keski-Uudenmaan asiamies- ja neuvontapalveluyksikkö tuottaa Keski-Uudenmaan oikeusaputoimistolle ostopalveluna yleisen edunvalvojan palvelut edunvalvonta-alueelle, johon kuuluvat Järvenpään ja Keravan kaupungit sekä Mäntsälän, Pornaisten ja Tuusulan kunnat. Valtiolta palvelujen tuottamisesta saatava korvaus sekä yleisten edunvalvojien päämiehiltä perittävät palkkiot ja korvaukset kattavat yhdessä edunvalvontapalvelujen tuottamisesta aiheutuvat kustannukset. Talous- ja velkaneuvonnan sekä sosiaaliasiamies- ja potilasasiamiespalvelujen osalta toimialueeseen kuuluvat Järvenpää, Kerava ja Tuusula. Näiden sopimuskuntien kesken em. palvelujen tuottamisesta aiheutuvat kustannukset jaetaan valtiolta saatujen korvausten vähentämisen jälkeen kuntien kesken niiden tilinpäätösvuotta edeltävän vuoden väestömäärien suhteessa.

42 Tuusulan kunnan irtisanottua yhteistyösopimuksen Nurmijärven kunnan hankintapalvelukeskuksen kanssa hankintatoimi järjestetään omana työnä. Soveltuvin osin liitytään KL- Kuntahankinnat Oy:n, KuntaPron ja Hus-logistiikan järjestämiin kilpailutuksiin. Hankintatoimi koordinoi kaikkia kunnan hankintoja. Keskusvarasto huolehtii ilmaisjakelun osalta hoitotarvikkeiden hankinnasta ja jakelusta asiakkaille (n asiakasta). Vaalit Kuntavaalit toimitetaan vuonna 2017, presidentinvaali 2018, eduskuntavaalit ja Euroopan parlamentin vaalit vuonna Valtuusto Vuosittain pidetään keskimäärin kahdeksan valtuuston kokousta ja informaatiotilaisuutta sekä tarpeen mukaan seminaareja ja iltakouluja sekä kuntalaisiltoja. Määrärahaan sisältyvät seuraavat käyttövarausmäärärahat: TA 2016 TA 2015 TP2014 Valtuusto Valtuuston puheenjohtaja Valtuuston varapuheenjohtajat Tarkastuslautakunta Lakisääteisen tilintarkastuksen toteuttamiseen ostetaan tilintarkastusyhteisöltä vuosittain 70 tarkastuspäivää. Sisäisen tarkastuksen määrärahat on varattu kunnanviraston johdon talousarvioon. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on järjestää toimiva ja riittävä yhteistoiminta tarkastuslautakunnan, tilintarkastuksen ja sisäisen valvonnan kesken. Kunnanhallitus Kunnanhallitus kokoontuu pääsääntöisesti viikoittain lukuunottamatta valtuuston kokouspäiviä ja kesätaukoa. Lisäksi se kokoontuu tarpeen mukaan seminaareihin ja iltakouluihin. Määrärahaan sisältyvät seuraavat käyttövarausmäärärahat: TA 2016 TA 2015 TP2014 Kunnanhallitus Kunnanhallituksen puheenjohtaja Kunnanhallituksen varapuheenjohtajat TA2015 ja TA TP Yhteisöjen avustamiseen varataan sitovana määrärahana - eläkeläisjärjestöt veteraanit ja sotainvalidit Tuusulan Siniset ry (Tilakeskukselle maksettava vuokra) yleishyödylliset seurat ja yhdistykset kannatusilmoitukset paikallisille yhteisöille vanhan kiinteistöverol. 13 a :n mukaan verosta vapautettuja yhteisöjen kiinteistöverojen maksuun (Hyrylän torppa, Jokelan työväentalo, Linjala, Solbacken, Väinölä) vuokratuki järjestötalojen vuokraamiseen yleishyödylliseen käyttöön Me kellokoskelaiset ry / Koy Vanha Valtatie järjestötalojen peruskorjausavustuksiin Toimikunnat Määrärahalla varaudutaan kehittämistoimikuntien, elinkeinoneuvottelukunnan, nimistötoimikunnan, veteraanitoimikunnan ja kuntauudistustoimikunnan kustannuksiin. Hyrylän, Riihikallion, Kellokosken ja Jokelan kehittämistoimikuntien toimintaan varataan euroa.

43 40 TUNNUSLUKUJA Keski-Uudenmaan asiamies- ja neuvontapalvelut: Yksikön yleisillä edunvalvojilla oli holhousrekisterin mukaan yhteensä 683 päämiestä, kun heitä oli yhteensä 657. Potilasasiamiehen asiatapahtumia tilastoitiin aikavälillä seuraavasti: Järvenpää 46, Kerava 36 ja Tuusula 49, yhteensä 131 asiatapahtumaa. Vuonna 2013 asiatapahtumia tilastoitiin yhteensä 144 asiatapahtumaa. Sosiaaliasiamiehen asiatapahtumia tilastoitiin aikavälillä seuraavasti: Järvenpää 50, Kerava 90,Tuusula 67, yhteensä 207. Aikavälillä seuraavasti: Järvenpää 66, Kerava 89, Tuusula 92, muu kunta 5, yhteensä 252 asiatapahtumaa. Vuonna 2012 tilastoitiin sosiaaliasiamiehen asiatapahtumia yhteensä 314. Vuonna 2014 talous- ja velkaneuvonnan uudet asiakkaat Järvenpää 113, Kerava 122, Tuusula 116, yhteensä 351. Asiakastapaamiset Järvenpää 173, Kerava 145, Tuusula 156, yhteensä 474. Odotusaika puhelinsoitosta ensimmäiseen tapaamiseen 33 päivää. Tuloarviot ja määrärahat, sitovat erät Budjettiyhteenveto/ 120 HALLINTO Selite TP 2014 TA 2015 MTA 2015 TAE 2016 TA 2016 TS2017 TS2018 TS2019 TS2020 TOIMINTATUOTOT YHT TOIMINTAKULUT YHT., S* TOIMINTAKATE Henkilöstömäärä: 28,0 28,0 28,0 27,0 27,0 Määrärahan muutos % 2,3 % -0,2 % -1,4 % -1,4 % 1,5 % 1,3 % 1,0 % 1,0 % Määrärahan muutos euroina S* = sitova taso.

44 41 KESKI-UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUS Tulosalue Vastuuhenkilö: ympäristökeskuksen johtaja Risto Mansikkamäki TAVOITTEET Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen toimintaa vuonna 2016 ohjaavat seuraavat ympäristökeskuksen strategiaa täydentävät tavoitteet. Myös sellaiset palvelusitoumukset ja toiminnalliset päämäärät, joille palvelusuunnitelmassa ei ole asetettu erillisiä tavoitteita, ovat ympäristökeskuksen toimintaa ohjaavia. Ympäristökeskus toimii joustavasti ottaen huomioon asiakkaidensa ja sopijakuntien tarpeet. Ympäristökeskus on seudullisesti tunnettu ja siellä on helppo asioida. (palvelusitoumus) 1. Ympäristökeskuksen palveluita kehitetään asiakaslähtöisesti. Mittari: Ympäristökeskuksen keskeisistä palveluista on käytössä asiakastyytyväisyyden seurantajärjestelmä. Ympäristökeskuksen yhteistyötä sopijakuntien kanssa kehitetään yhteisten palvelumuotoiluiden avulla. Ympäristökeskus tuottaa palvelunsa taloudellisesti ja tehokkaasti. (palvelusitoumus) 2. Ympäristövalvonnan prosessit ovat tehokkaita, tehtävät on riskiperusteisesti priorisoitu ja käytössä on tehokkaat työkalut. Mittari: Toimiva asiakastieto- ja paikkatietojärjestelmä on käyttöönotettavissa vuoden 2017 alussa. Ympäristökeskus toimii ratkaisukeskeisesti ja yhteistyöhakuisesti. (palvelusitoumus) 3. Ympäristövalvonnassa on mahdollista hyödyntää sähköistä asiointia. Mittari: Sähköisesti toimitettujen hakemusten määrä. Ympäristökeskus kehittää aktiivisesti toimintaansa ja eritystilannevalmiuttaan sekä työntekijöiden osaamista muuttuvissa olosuhteissa. (palvelusitoumus) 4. Ympäristövalvonnassa toteutetaan yksikön osaamisen kehittämissuunnitelmaa. Mittari: Kehittämissuunnitelma on toteutunut 90 %:sti. Keski-Uudellamaalla toimitaan vastuullisesti ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi. (toiminnallinen päämäärä) 5. Keski-Uusimaa on ilmastovaikutuksiltaan hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Alueen ominaispäästöt ovat pienentyneet 33 % vuodesta 1990 vuoteen 2020 mennessä. Mittari: Kuntien kestävää kehitystä ja kiinteistöjen energiatehokkuutta tukevaa ekotukihenkilökoulutusta laajennetaan vuoden 2016 aikana. Ekotukihenkilöiden ja seurattavien pilottikiinteistöjen määrä KUUMA-alueella vuonna Julkaistaan Ilmastokatsaus 2016, joka seuraa ja vertailee Keski-Uudenmaan kuntien ilmastotyön etenemistä sekä päästö- ja energiasäästötavoitteiden toteutumista.

45 Keski-Uudenmaan ympäristön tila ei heikkene, ja monella osa-alueella ympäristön tila on parantunut. (toiminnallinen päämäärä) 6. Keski-Uudenmaan ympäristökeskus edistää kuntien ja muiden toimijoiden ympäristövastuullista toimintaa. Mittari: Alueen ympäristövastuullisia toimijoita kannustetaan Keski-Uudenmaan ympäristöpalkinnolla. Jatketaan jätevesijärjestelmien neuvontahanketta Nurmijärven haja-asutusalueilla. Ympäristökeskus tuottaa palvelunsa taloudellisesti ja tehokkaasti. (palvelusitoumus) 7. Terveysvalvonnassa on mahdollista hyödyntää aidosti sähköistä asiointia. Mittari: Vuoden 2016 aikana selvitetään mahdollisuus tehdä elintarvikehuoneistoilmoitus ja terveydensuojelulain mukainen ilmoitus sähköisesti suoraan asiakastietojärjestelmään. Ympäristökeskus toimii joustavasti ottaen huomioon asiakkaidensa ja sopijakuntien tarpeet. Ympäristökeskus on seudullisesti tunnettu ja siellä on helppo asioida. (palvelusitoumus) 8. Eläinten hyvinvointia ja hyvää kohtelua edistetään. Mittari: Eläinsuojelutarkastus tehdään aina epäiltäessä puutteita eläinten pidossa tai hyvinvoinnissa. Uusintatarkastus tehdään annettujen määräysten noudattamisen valvomiseksi. Ympäristökeskus kehittää aktiivisesti toimintaansa ja eritystilannevalmiuttaan sekä työntekijöiden osaamista muuttuvissa olosuhteissa. (palvelusitoumus) 9. Eläinlääkintähuollossa toteutetaan kehityskeskusteluissa sovittuja koulutustavoitteita. Mittari: Jokainen yksikön työntekijä osallistuu ammatillisiin koulutuksiin 42

46 43 PALVELUSUUNNITELMAN PAINOPISTEET VUOSILLE JA KESKEISET MUUTOKSET TOIMINNASSA Keski-Uudenmaan ympäristökeskus kehittää viisivuotiskaudella palveluitaan ottamalla käyttöön asiakastyytyväisyyden seurantajärjestelmän, lisäämällä sähköisiä palveluitaan sekä tekemällä kuntayhteistyössä aktiivista palvelumuotoilua yhdessä sopijakuntiensa kanssa. Uusi ympäristönsuojelulaki tuli voimaan ja sen muutos Lainsäädäntömuutoksilla korostettiin jälkivalvonnan laatua ja säännöllisyyttä sekä tehtiin muutoksia viranomaisten toimivaltarajoihin. Muutosten seurauksena kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle siirtyi aiemmin valtion viranomaisten toimivallassa olleita toimintoja. Muutokset ympäristönsuojelu- ja terveysvalvontaviranomaisen tehtävissä ja toimivallassa ovat lisänneet tehtävien vaativuutta ja edellyttävät uuden osaamisen kehittämistä. Ympäristövalvonnan laatua ja järjestämistä koskevat muutokset edellyttävät lisäksi käytettävien henkilöstöresurssien suuntaamista aiempaa enemmän valvontaan. Ympäristöministeriössä on vireillä ympäristönsuojelulain muuttamista koskeva projekti, jossa on tarkoitus edelleen keventää lupaprosesseja ja siirtää toimintoja pelkän jälkivalvonnan piiriin sekä toisaalta muuttaa valtion ja kuntien viranomaisten toimivaltarajoja edelleen luvanvaraisiksi jäävien suurempien laitosten osalta. Kuluttajaturvallisuusvalvonta on valmisteilla olevalla lakimuutoksella tarkoitus siirtää kunnilta Turvallisuus- ja kemikaaliviraston tehtäväksi. Kuluttajaturvallisvalvonta on ollut monelta osin muun terveysvalvonnan ohella tehtävää, eikä sen mahdollinen poistuminen ympäristökeskuksen tehtäväkokonaisuudesta merkittävästi vähennä terveysvalvonnan työmäärää. Samaan aikaan terveysvalvonnan työmäärää on lisännyt lakimuutos, jonka mukaan kaikkiin ympäristölupiin on pyydettävä terveysvalvonnan lausunto. Ympäristökeskus kilpailuttaa loppuvuodesta 2015 Mäntsälän eläinlääkäripalvelut, minkä seurauksena kyseisiin palveluihin voi tulla muutos vuonna Ympäristökeskuksen toiminnan painopistealueita ovat: ympäristökeskuksen palveluiden saatavuus ja taloudellisuus yhteistyö sopijakuntien kanssa kuntien palvelukiinteistöjen terveellisyys vesihuolto, vesistöt ja pohjavesi luonnon monimuotoisuus ja arvokkaat luontokohteet ilmastomuutos ja energiatehokkuus meluntorjunta ympäristökasvatus ja -valistus, viestintä asiakaslähtöiset palvelut ilmansuojelu osaamisen kehittäminen.

47 44 Tuloarviot ja määrärahat, sitovat erät Budjettiyhteenveto/ 130 KESKI-UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUS Selite TP 2014 TA 2015 MTA 2015 TAE 2016 TA 2016 TS2017 TS2018 TS2019 TS2020 TOIMINTATUOTOT YHT TOIMINTAKULUT YHT TOIMINTAKATE S* Henkilöstömäärä: 40,4 41,0 41,0 44,0 44,0 Määrärahan muutos % 3,2 % 3,2 % 7,0 % 7,0 % 0,5 % 0,5 % 0,5 % 0,5 % Määrärahan muutos euroina S* = sitova taso. Määrärahamuutokset TA TA 2016 miinus = menojen lisäys/tulojen vähennys, plus = menojen vähennys/tulojen lisäys) Menojen muutokset (1 000 euroa): Henkilöstökulut -104 Palvelujen ostot -152 Aineet ja tarvikkeet 2 Vuokrat 18 Yhteensä -236 Sopijakuntien maksuosuudet 2016: Sopijakunta Euroa/v Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Tuusula Yhteensä

48 45 TALOUS- JA TIETOHALLINTO Tulosalue Vastuuhenkilö: Talousjohtaja Markku Vehmas TAVOITTEET Tehostamme talouden seurantaa ja ennakointia uusilla talouden suunnittelu- ja seurantajärjestelmillä ja tuemme toimialoja niiden käyttöönotossa. Keskitämme toimialoille hajautettuja taloushallinnon palveluita ja otamme uudistetun toimintamallin käyttöön. Viemme käyttöön syksyllä 2015 valmistellun projektimallin kunnan kehittämistoiminnassa sekä hankesalkun johtamisen. Kehitämme edelleen ICT-hankkeiden valmistelua Koordinoimme kunnassa toteutettavia palvelumuotoiluprojekteja. Tuemme konserniin varatulla kehittämisrahalla toimialarajat ylittävien ketterien kokeilujen ja projektien toteutusta Otamme käyttöön sähköisen asioinnin kuntatasoisen alustaratkaisun ja muodostamme sähköisen asioinnin kuntatason tiekartan. Kehitämme yhdessä toimialojen kanssa alustaan liitettäviä palveluita ja projektoimme toteutettavat kohteet. Käymme läpi kunnan laiteinfrastruktuurin (ml. tulostusratkaisut) ja tuemme mobiilia työskentelyä. Teemme selvityksen perustietotekniikkapalveluiden järjestämistavasta. Vakiinnutamme riskienhallinnan toimintamallin ja jalkautamme sitä toimialatasolta tulosalueille ja konserniyhtiöihin. Toteutamme kunnan turvallisuussuunnitelman mukaisia toimenpiteitä. Tuemme konserniyhtiöiden toimintaa sekä kehitämme omistajaohjaukseen tavoitteellisuutta Viemme kiinteistöomaisuuden realisointisuunnitelmaa eteenpäin. Palvelusuunnitelman painopisteet vuosina ja keskeiset muutokset toiminnassa Taloushallinnon palveluita sekä prosesseja keskitetään ja virtaviivaistetaan kuntatasoisesti uusiin tietojärjestelmiin ja syksyllä 2015 valmisteltuun toimintamalliin tukeutuen. Uudet tietojärjestelmät mahdollistavat talouden ohjauksen laadun sekä talouspalveluiden tuottavuuden merkittävän parantamisen. Talous- ja tietohallinto tukee toimialoja uusien toimintatapojen käyttöönotossa ja kehittämistyössä. Kunnan palveluiden kehittämistä ja toiminnan digitalisaatiota vauhditetaan kuntatason yhtenäisellä projektien hallinnalla sekä hankesalkun johtamisella. Kuntalaisia ja työntekijöitä osallistetaan palvelukehitykseen palvelumuotoilun keinoin. Luomme mahdollisuuksia mobiilille työskentelytavoille. Riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan toimintamallia levitetään koko kuntakonserniin, toimintamallia kehitetään saatujen kokemusten myötä - tavoitteena on varmistaa sekä kunnan strategian että vuositavoitteiden toteutuminen. Tunnusluvut Työasemien kokonaismäärä, josta hallinnon työasemien määrä opetuksen työasemien määrä Kunnan käytössä olevien sovellusten ja perustyökaluohjelmien kokonaismäärä, kpl Tuloarviot ja määrärahat, sitovat erät Budjettiyhteenveto/ 140 TALOUS JA TIETOHALLINTO Selite TP 2014 TA 2015 MTA 2015 TAE 2016 TA 2016 TS2017 TS2018 TS2019 TS2020 TOIMINTATUOTOT YHT TOIMINTAKULUT YHT., S* TOIMINTAKATE Henkilöstömäärä: 16,6 19,4 19,4 16,6 17,6 Määrärahan muutos % 4,9 % 4,6 % -0,1 % 0,5 % 1,5 % 1,2 % 1,0 % 1,0 % Määrärahan muutos euroina S* = sitova taso.

49 46 Sosiaali- ja terveystoimi

50 47 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI (1000 ) euro TS (1000 ) TP 2014 TA 2015 MTA v.2015 TAE 2016 TA TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet,tarvikkeet, tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ, S* TOIMINTAKATE Määrärahan muutos % 6,20-1,37 2,77 4,73 4,24 3,60 2,92 3,51 3,02 Määrärahan muutos euroina %-osuus verorahoituksesta 52,98 52,66 54,31 48,94 52,80 52,86 53,06 53,60 53,80 Asukkaat Toimintakate euro/asukas S* = Sitova taso Henkilöstö yhteensä 523,2 522,4 526,4 515,1 515,1

51 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI 48 Toimiala Vastuuhenkilö: Sosiaali- ja terveystoimen johtaja Pirjo Vainio Toimintatuottojen jakautuminen tiliryhmittäin Toimintakulujen jakautuminen tiliryhmittäin Toiminnan kuvaus Sosiaali- ja terveyslautakunta järjestää arvioidun tarpeen mukaiset asiakaslähtöiset sosiaali- ja terveyspalvelut ja huolehtii toimintaedellytyksistä ja tekee yhteistyötä eri tahojen kanssa. Toimialan palveluilla edistetään ja tuetaan kuntalaisten omatoimisuutta ja vastuunottoa terveydestään ja hyvinvoinnistaan. Strategian toteuttaminen Hyvinvointipalvelukeskus (HYPA) hankkeen toteutus suunnittelukauden aikana Sosiaali- ja terveystoimi on osaltaan mukana Työvoiman monialaisen yhteispalvelun (TYP ) kehittämisessä osana kunnan työllisyyden hoitoa Jatketaan Keski-Uudenmaan kuntien yhteistyötä ja valmistaudutaan sosiaali- ja terveydenhuollon muutokseen. Palvelujen kehittämisen painopiste on kotona asumista tukevissa palveluissa ja avopalveluissa Lastensuojelun avohuoltopainotteisen toimintamallin käyttöönotto Päihde- ja mielenterveyspalvelut selkeytetään toiminnalliseksi kokonaisuudeksi sairaanhoitoalueen tasolla Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmän käytön laajentaminen Tuusulassa selvitetään uuden asiakas- ja potilastietojärjestelmän hankintavaihtoehtoja. Sosiaali- ja terveystoimiala voi liittyä KL-Kuntahankinnat Oy:n kautta HUS:n ja lähikuntien Apottihankkeeseen. Uuden järjestelmän käyttöönotto ajoittuu porrastetusti arviolta vuosille KESKEISET MUUTOKSET TOIMINNASSA Sosiaali- ja terveystoimialan rakennemuutokset palvelujen saatavuuden varmistamiseksi ja kustannustehokkuuden lisäämiseksi Valmistaudutaan valtakunnalliseen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen yhteistyössä Keski- Uudenmaan kuntien kanssa.

52 49 Lastensuojelupalveluissa lisätään omaa avohuoltoa ja sosiaalihuoltolain mukaista tukitoimintaa. Lapsiperheiden kotipalvelua järjestetään oman toimintana, ostopalveluna sekä uuden palvelusetelijärjestelmän avulla. Mielenterveyspalveluissa lisätään kunnan omaa asiakkaan kotiin tarjottavaa tukipalvelua ympärivuorokautisen palveluasumisen sijaan. Vastaanottopalveluiden rakennemuutoksen mukaisesti terveydenhuoltolain ja asetuksen mukaiset ympärivuorokautisen päivystyksen ja ensihoidon palvelut hankitaan HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueelta. Terveyspalveluissa järjestetään virka-aikaista akuutti sairaanhoidon vastaanottoa. Akuuttikotihoitotoimintamallin luominen ja kokeilutoiminnan käynnistäminen. Palvelukeskus Tuuskodon toiminta siirtyy Riihikallioon vuonna 2016 Yrjö ja Hanna säätiöltä vuokrattaviin tiloihin. Kunnan loput omat vanhustenhuollon pitkäaikaishoidon laitospaikat muutetaan siirtymisen yhteydessä tehostetun palveluasumisen paikoiksi. Rykmentinpuistoon rakentuvan elinkaariasumisen mallia tarjoavan Hyvinvointipalvelukeskus (HYPA) toiminta aloitetaan vuoteen 2020 mennessä. Etelä-Tuusulan alueelle sijoittuvaa kehitysvammaisten henkilöiden ympärivuorokautisen palveluasumisyksikön perustamishanke valmistellaan. Tavoitteena on yksikön käynnistyminen vuoden 2017 aikana. Palveluseteli otetaan käyttöön vuonna 2016 vammaispalvelujen henkilökohtaisen avun palvelussa. Vanhus- ja vammaispalveluissa osa ympärivuorokautiseen palveluasumiseen kohdistuvasta lisäystarpeesta suunnataan perhehoitoon. Jokelan ja Kellokosken terveysasemat ovat suljettuina (edellisen vuoden tapaan) 5+5 viikkoa kesällä RISKIARVIO Riski Mahdollinen vanhusten asumispalvelupaikkojen lisäpaikkojen ostotarve (10 hoitopaikkaa/vuosi) jos perhehoito ei toteudu suunnitellusti Riskin hallinta Perhehoidon käyttöönoton suunnitelma tehdään vuoden 2015 aikana. Riski Vaikeavammaisten palveluasuminen voi lisääntyä (3 hoitopaikkaa/vuosi) (kotiin tuotettu palveluasuminen) jos kotiin tuotettu palveluasuminen ei ole mahdollista. Riskin hallinta Palveluasumisen sijaan vaihtoehtoisen palveluasumisen järjestäminen riippuu asiakkaan kunnosta, lähiverkostosta ja kotiin järjestettävistä tukipalveluista. Riski Omaishoidontuki, tuen piirissä olevien määrä nousee, jolloin riskinä on määrärahan ylittäminen. Valtuusto on linjannut, että omaishoidontuki myönnetään jos palvelun myöntämisen

53 50 kriteerit toteutuvat. Riskinä on myös lakisääteisten vapaiden käytön lisääntyminen esimerkiksi omaishoitajan äkillisten sairastuessa. Riskin hallinta Kehitetään omaishoitajien ja hoidettavien kuntoutusmallia Kiljavan sairaalassa. Riski Mielenterveyskuntoutujien palveluasumisen 10 hoitopaikan vähentäminen ei toteudu mikäli lähihoitajien tehtäviä ei vakinaisteta. Riskin hallinta Lähihoitajat ovat aloittaneet määräaikaisina kesällä Heidän työpanoksellaan on tähän mennessä vältetty 6 palveluasumissijoitusta. Riski Työmarkkinatuen kuntaosuuden kustannukset ovat riippuvaisia työllisyyden kehittymisestä. Pitkäaikaistyöttömien määrä on ollut kasvava. Riskin hallinta Määräaikaisina kesällä 2015 palkatut ohjaajat vakinaistamalla voidaan turvata pitkäaikaistyöttömien saaminen aktivointitoimenpiteisiin, jolloin työmarkkinatukea ei tule maksettavaksi. Selite TP 2014 TA 2015 MTA2015 TAE TA 2016 TS2017 TS2018 TS2019 TS2020 TOIMINTATUOTOT YHT TOIMINTAKULUT YHT TOIMINTAKATE HENKILÖMÄÄRÄ YHT. 523,2 522,4 526,4 515,1 515,1 541,1 548,1 555,1 560,1

54 51 HENKILÖSTÖSUUNNITELMA VAKINAISTETTAVAT TEHTÄVÄT 2016 Sosiaalipalvelut 1. Kaksi ohjaajaa/ sosiaalinen kuntoutus 2. Kaksi lähihoitajaa / mielenterveyskuntoutujien tukipalveluihin Perustelut 1. Kaksi ohjaajaa/sosiaalinen kuntoutus Pitkäaikaistyöttömien määrä sekä asiakasmäärät toimeentulotuessa ja nuortensosiaalityössä ovat lisääntyneet. Vuodesta 2015 alkaen kuntien kustannusvastuu työmarkkinatuesta kasvoi, kun kunnan vastuulle siirtyi työmarkkinatuen maksu jo 300 päivän jälkeen. Tuusulan maksuosuus tammi-kesäkuussa 2015 oli euroa/kk, kun vuonna 2014 maksettiin keskimäärin euroa/kk. Yhteistyö työvoimahallinnon ja terveyspalvelujen kanssa työkyvyn arvioinnissa ja aktivoinnissa sekä kuntouttavan työtoiminnan järjestämisessä edellyttävät sosiaaliohjaajaresurssia. Painotus on nuorten lähiohjauksessa nuorten yhteiskuntakuun toteuttamiseksi sekä pitkäaikaistyöttömien aktivoinnissa. Työttömän saaminen aktiivitoimenpiteeseen vähentää suoraan kunnan toimeentulotuen menoja. Valtuusto perusti 2 ohjaajan vakanssia määräaikaisesti vuodelle Kaksi lähihoitajaa/ mielenterveyskuntoutujien tukipalveluihin Tuetun asumispalvelun toteuttamiseen mielenterveyskuntoutujien asumispalveluissa, jonka arvioidaan olevan kustannuksiltaan edullisempaa kuin ostopalvelut. Yksi ostopalveluasumispaikka maksaa euroa/vuosi. Palkkamääräraha sopeutetaan ostopalvelumäärärahoista. Valtuusto perusti 2 lähihoitajan vakanssia määräaikaisesti vuodelle NIMIKEMUUTOKSET 2016 Sosiaalipalvelut Sosiaalisen kuntoutuksen päällikön virka muutetaan sosiaalisen kuntoutuksen esimiehen viraksi Vanhus- ja vammaispalvelut 2 lähihoitajan tehtävänimike muutetaan kahdeksi sairaanhoitajan tehtävänimikkeeksi kotihoidossa alkaen 2 lähihoitajan tehtävänimikettä muutetaan kahdeksi sairaanhoitajan tehtävänimikkeeksi Palvelukeskus Tuuskodon Riihikallioon siirtymisen yhteydessä alkaen Osastonhoitajan virka kotihoidossa muutetaan kotihoidon esimiehen viraksi. Osastonhoitajan virka kotiutus- ja arviointiyksikössä muutetaan kotiutus- ja arviointiyksikön esimiehen viraksi Osastonhoitajan virka palveluasumisyksikkö Riihikoti/Tuuskodon hoivapalvelut muutetaan Palveluasumisen esimiesviraksi, Riihikoti ja Tuuskodon hoivapalvelut Osastonhoitajan virka Tuuskodon asumispalveluissa muutetaan palveluasumisen esimiesviraksi, Tuuskoto Toimintakeskuksen johtajan virka muutetaan toimintakeskuksen esimiehen viraksi, Kettunen Johtavan sosiaalityöntekijän virka muutetaan vammaispalvelujen päällikön viraksi

55 52 Perustelut Sosiaalipalvelut Yhdenmukaistetaan kunnassa päällikkö- nimike tulosalueen tai tulosyksikön esimiehelle. Sosiaalinen kuntoutus on laskentayksikkö perustetussa sosiaali- ja terveystoimialan palveluorganisaatiossa Vanhus- ja vammaispalvelut Kotihoidossa on tarpeen sairaanhoidollisen osaamisen vahvistaminen, kun kotona hoidetaan entistä enemmän hoidollisempia, haastavampia ja sairaanhoidollista osaamista vaativia asiakkaita. Sairaanhoidollisen työn vahvistamisen tavoitteena on vähentää terveyskeskuksen päivystyskäyntejä ja turhia siirtoja terveydenhuollon laitospalveluihin lisäämällä kotihoidon omaa osaamista. Kustannusvaikutus on euroa. Vanhusten tehostetussa palveluasumisessa on tarpeen sairaanhoidollisen osaamisen vahvistaminen, kun toimintayksikössä hoidetaan entistä enemmän hoidollisempia, haastavampia ja sairaanhoidollista osaamista vaativia asiakkaita. Sairaanhoidollisen työn vahvistamisen tavoitteena on vähentää terveyskeskuksen päivystyskäyntejä ja turhia siirtoja terveydenhuollon laitospalveluihin lisäämällä toimintayksikön omaa osaamista. Muutos ajoitetaan ajankohtaan, jolloin Tuuskodon toiminta käynnistyy uusissa tiloissa Riihikalliossa ( ). Kustannusvaikutus on euroa. Nimikkeiden yhtenäistäminen kunnassa Vammaispalvelujen esimies on johtava sosiaalityöntekijä. Kuvaavampi nimike on vammaispalvelujen päällikkö. Vammaispalvelujen päällikkö toimii vammaispalvelujen tulosyksikön päällikkönä. UUDET PERUSTETTAVAT VIRAT SOSIAALITYÖNTEKIJÄ VANHUSSOSIAALITYÖHÖN ALKAEN Perustelut Vanhussosiaalityön määrä on jatkuvasti kasvanut ja kasvaa edelleen asiakasmäärien lisääntymisen ja vanhuspalvelulain myötä. Vanhussosiaalityön resurssipula hidastaa tarkoituksenmukaista asioiden etenemistä ja päätöksentekoa. Perustetaan ja täytetään vanhussosiaalityöhön sosiaalityöntekijän virka. Osa uuden viranhaltijan menoista katetaan jättämällä vammaispalvelujen palveluohjaajan tehtävästä 50 % täyttämättä työntekijän siirtyessä osa-aikaeläkkeelle alkaen sekä jättämällä kotihoidon lähihoitajan tehtävästä 50 % täyttämättä vuoden 2016 alusta lähtien. Kustannusvaikutus on euroa. UUDET PERUSTETTAVAT VIRAT JA TEHTÄVÄT 2017 Sosiaalipalvelut Sosiaalityöntekijä/ palvelutarpeen arviointityö Perhetyöntekijä/lastensuojelu Psykiatrinen sairaanhoitaja/nuorisoasema Sairaanhoitaja/ päihdepalvelut Terveyspalvelut Neuvola terveydenhoitaja Kellokoski Sairaanhoitaja Kellokoski Neuropsykologi Toimintaterapeutti (lapset)

56 53 Kaksi hammashoitajaa Vanhus- ja vammaispalvelut Ohjaaja toimintakeskus Kettuseen 2 lähihoitaja kotihoitoon Sairaanhoitajaa kotiutus- ja arviointiyksikköön 12 ohjaajaa, laitoshuoltaja ja esimies kehitysvammaisten ympärivuorokautiseen palveluasumisyksikköön Asumispalveluohjaaja kehitysvammatyöhön UUDET PERUSTETTAVAT VIRAT JA TEHTÄVÄT 2018 Sosiaalipalvelut Sosiaalityöntekijä /lastensuojelu Lähihoitaja /mielenterveyskuntoutujien tukipalvelut Ohjaaja/kuntouttava työtoiminta Vanhus- ja vammaispalvelut Sosiaaliohjaaja vanhussosiaalityöhön 2 sairaanhoitajaa kotihoitoon Sairaanhoitajaa kotiutus- ja arviointiyksikköön UUDET PERUSTETTAVAT VIRAT JA TEHTÄVÄT 2019 Sosiaalipalvelut Sosiaalityöntekijä Sosiaaliohjaaja Vanhus- ja vammaispalvelut Ohjaaja toimintakeskus Kettuseen 2 lähihoitajaa kotihoitoon Lähihoitaja omaishoitoon Sairaanhoitaja Tuuskotoon/Riihikotiin UUDET PERUSTETTAVAT VIRAT JA TEHTÄVÄT 2020 Sosiaalipalvelut Perhetyöntekijä Vanhus- ja vammaispalvelut 2 lähihoitajaa kotihoitoon 1 sairaanhoitaja kotihoitoon Asumispalveluohjaaja kehitysvammatyöhön. PERUSTELUT INVESTOINNEILLE (KOKONAISKUSTANNUS YLI EUROA) Etelä-Tuusulan sosiaali- ja terveysaseman korjaushanke, vuosittainen kustannus euroa vuosina

57 54 Korjaustoimenpiteet tehdään lähtökohtaisesti rakennusta ylläpitävinä. Vanhimmassa osassa rakennuksen ikä ja pitkään odotettu peruskorjaus tai jopa vanhimman osan korvaaminen uudisrakennuksella, on siirtänyt vuosia välttämättömiä talotekniikan korjauksia. Koska valtakunnalliset linjaukset ja sitä kautta myös Etelä-Tuusulan soteaseman ratkaisu korjaus- tai korvausajankohtineen ovat avoimena, joudutaan vanhimman osan korjaustoimenpiteet tekemään, jotta voidaan varmistaa tilojen käyttökelpoisuus siirtymäajaksi. Taloteknisten korjaustöiden lisäksi tehdään tiloihin jonkin verran toiminnallisia muutoksia, suurimpina hammashoitolan tilajärjestelyt. Tuuskodon toiminnan siirto Riihikallioon Yrjö- ja Hanna säätiöltä vuokrattaviin tiloihin edellyttää kalustohankintoja, määrärahavaraus on euroa. Valtakunnalliset KanTa ja KanSa hankkeet aiheuttavat sekä investointikustannuksia että vuosittain kasvavia käyttötalouskustannuksia. Tuusulassa selvitetään uuden asiakas- ja potilastietojärjestelmän hankintavaihtoehtoja. Sosiaali- ja terveystoimiala voi liittyä KL-Kuntahankinnat Oy:n kautta HUS:n ja lähikuntien Apottihankkeeseen, missä hankitaan perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon asiakas- ja potilastietotietojärjestelmä. Uuden järjestelmän käyttöönotto ajoittuu porrastetusti vuosille

58 55 SOSIAALIPALVELUT Tulosalue Vastuuhenkilö: Sosiaalipalvelujen päällikkö Marja-Liisa Palosaari Tavoitteet Lastensuojelun palvelurakenneuudistusta jatketaan perhehoidon ollessa sijaishuollossa ensisijaista. Suunnitelmakauden tavoitteena on perhehoidon osuuden kasvattaminen 48 %:iin sijaishuollon hoitovuorokausista. Lastensuojelupalveluiden painopisteenä on perheen kotiin tuotettujen palvelujen kehittäminen. Perhekuntoutuksen työmuotoja lisätään, jälkihuollon tukipalvelut tuotetaan pääosin kunnan omana toimintana Lastensuojelulain mukaista kiireellistä avohuollon tukitoimipalvelua järjestetään vaihtoehtona kiireelliselle sijoitukselle Mielenterveys- ja muista sosiaalisista syistä asumispalveluja tarvitsevien asiakasmäärän ja kustannusten kasvua hallitaan lisäämällä kunnan omaa tuetun asumisen palvelua Palvelusuunnitelman painopisteet vuosille ja keskeiset muutokset toiminnassa Lastensuojelun asiakasmäärän arvioidaan tulevaisuudessa hieman laskevan, kun eri toimialojen järjestämät lasten, nuorten ja perheiden arkea tukevat peruspalvelut kunnassa vahvistuvat. Lapsiperheiden kotipalvelua, perhetyötä sekä tukihenkilö- ja tukiperhetoimintaa järjestetään sosiaalihuoltolain mukaisina palveluina, mikä vähentää lastensuojelun asiakasmäärää. Lapsiperheiden kotipalvelua järjestetään oman toimintana, ostopalveluna sekä uuden palvelusetelijärjestelmän avulla. Osana lastensuojelun rakennemuutosta kunnan omaa lastensuojelun avohuollon sekä sosiaalihuoltolain mukaista tukipalvelutoimintaa lisätään. Jälkihuollon tukipalvelut tuotetaan pääosin kunnan omana toimintana. Perhekuntoutuksen toteutusvaihtoehtoina ovat ympärivuorokautisen laitoksessa tapahtuvan perhekuntoutuksen lisäksi perhearviointityö, kotiin tehtävä perhekuntoutus ja yhdessä peruspalveluiden toimijoiden kanssa järjestettävä päiväperhekuntoutus. Lastensuojelulain muutos ( 37 b) tiukentaa kiireellisen sijoituksen ehtoja. Kiireellinen avohuollon tukitoimi on ensisijainen kiireelliseen sijoitukseen nähden. Kiireellisenä avohuollon tukitoimena voidaan myöntää tehostettua perhetyötä, joka toteutetaan Koivukujan vastaanottoyksiköstä. Perustoimeentulotuki siirtyy Kelalle vuonna Kunnalle jää edelleen harkintaan perustuva täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki. Toimeentulotuen tarpeen arvioidaan edelleen kasvavan työttömyyden lisääntyessä ja työttömyysajan pitkittyessä sekä kotitalouksien velkaantuessa. Toimeentulotuen käsittely lain edellyttämässä määräajassa pitää varmistaa. Kunnan omaa asiakkaan kotiin tarjottavaa palvelua lisätään mielenterveyskuntoutujille sekä muista sosiaalisista syistä asumispalveluja tarvitseville. Tuetun asumispalvelun toteuttamiseksi vakinaistetaan vuonna 2016 kaksi määräaikaista lähihoitajaa, joita ilman asumispalvelujen ostopalvelun tarve kasvaisi. Asiakkaiden arjen aktivoinnissa hyödynnetään ensisijaisesti kunnassa ja lähialueella tarjolla olevia peruspalveluja sekä järjestöjen toimintaa, toissijaisesti työ- ja päivätoiminnan palveluja ostetaan. Osana pitkäaikaistyöttömien tukitoimenpiteitä jatketaan eläkemahdollisuuksien selvittelyä (ELMA) yhteistyössä terveyspalvelujen kanssa. Kuntouttavaan työtoimintaan perustetun kahden määräaikaisen ohjaajan toimen vakinaistaminen lisää kunnan mahdollisuuksia järjestää työttömien aktiivitoimenpiteitä ja siten vähentää kunnan työmarkkinatuki- ja toimeentulotukikustannuksia.

59 56 Yhteistyötä kolmannen sektorin toimijoiden, kuten esim. omakotitalkkaritoimintaa harjoittavien Omakotiyhdistysten kanssa, tulee selvittää ja mahdollisuuksien mukaan käynnistää käytännön yhteistyö. Tunnusluvut Sosiaalipalvelut Toimeentulotuen** asiakastaloudet lkm eur /asiakastalous eur /asukas Lastensuojelu lastensuojeluilmoitukset lkm TP TP TP TA TA TS 2017 ** TS TS TS ilmoitusten perusteella aloitetut asiakkuudet/ uudet asiakkaat avohuollon asiakkaat vuoden aikana kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset yhteensä vuoden aikana, sisältää myös jälkihuollon Lastensuojelun hoitopäivien lkm yht/ vuoden aikana, siitä perhehoito % - ostopalvelusijoitus % - perhetukikeskus % Sijoitettujen lasten suhteellinen osuus ikäluokasta 0 17 vuotta 1,3 1,3 1,46 1,2 1,2 1,2 1,2 1,2 1,2 - valtakunnan keskimääräinen taso % 1,4 1,4 Lastensuojelun kustannukset/euroa/asukas/ Mielenterveysasumispalvelut asumispalveluvuorokaudet kustannukset/euroa/asukas Sosiaalinen kuntoutus TP 2012 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Pitkäaikaistyöttömät yli 500 (2015 alkaen yli 300) pv työmarkkinatukea saaneet, tilanne joista yli 1000 pv työmarkkinatukea saaneet, tilanne 31.12**** *** Sosiaalipalvelut -euroa/asukas

60 57 *vuoden 2014 tieto saadaan vuoden 2015 lopulla ** Perustoimeentulotuki siirtyy kelalle Toimeentulotuen saajista 89 % saa perustoimeentulotukea, 50 % saa sekä perus- että täydentävää toimeentulotukea. Perustoimeentulotuen kustannusvastuu säilyy ennallaan. Kunta maksaa 50 %. *** vuodesta 2015 alkaen yli 300 pv työmarkkinatukea saaneet, tilanne (kunnan kustannusvastuu 50 %) ****vuodesta 2015 alkaen yli 1000 pv työmarkkinatukea saaneet, tilanne (kunnan kustannusvastuu 70 %) Tuloarviot ja määrärahat (excel taulukko), sitovat erät Budjettiyhteenveto/ 230 SOSIAALIPALVELUT Selite TP 2014 TA 2015 MTA2015 TAE 2016 TA 2016 TS2017 TS2018 TS2019 TS2020 TOIMINTATUOTOT YHT TOIMINTAKULUT YHT.S* TOIMINTAKATE Henkilöstömäärä yhteensä 72,5 75,4 75,4 75,4 75,4 79,4 82,4 84,4 85,4 Määrärahan muutos % 1,4 % 6,2 % 1,8 % 1,7 % 2,0 % 2,0 % 2,0 % 2,0 % Määrärahan muutos euroina S*= Sitova taso Määrärahamuutokset TA TA 2016 (miinus = menojen lisäys/tulojen vähennys, plus = menojen vähennys/tulojen lisäys) Menojen muutokset: Henkilöstökulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet ja tarvikkeet Avustukset, työmarkkinatuki työmarkkinatuki, toimeentulotuki, lastensuojelun tukitoimet Vuokrat Kellokosken sosiaalipalvelutilojen vuokrien kohdennus KeHa:sta sosiaalipalveluihin Muut menot Yhteensä Tulojen muutokset: Myyntituotot kotikuntakorvaukset (mielenterveyskuntoutujat, lastensuojelu) Maksutuotot lastensuojelun ja mielenterveyskuntoutujien palvelujen rakennemuutos, Tuet ja avustukset toimeentulotuen valtionosuus Muut tuotot perustoimeentulotuen takaisinperintä Yhteensä

61 58 TERVEYSPALVELUT Tulosalue Vastuuhenkilö: Johtajaylilääkäri Jarmo Anttila Tavoitteet Päivystyksen siirron ja akuuttivastaanottotoiminnan muutosten vaikutusten seuranta ja tarvittavat jatkotoimenpiteet. Raportointi kunnanhallitukselle puolivuosittain. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain (1287/2013) edellyttämien lakisääteisten toimenpiteiden riittävyyden seuranta Seurataan hoitopaikan vapaan valintaoikeuden vaikutuksia ja varmistetaan resurssien oikeudenmukainen jakautuminen kysynnän ja tarpeen mukaisesti eri toimipisteisiin. Suun terveydenhuollon palvelusetelin käyttö vakiintuu. Palvelusuunnitelman painopisteet vuosille ja keskeiset muutokset toiminnassa Vanhuspalveluiden rakennemuutos on siirtänyt kustannuksia terveyspalveluiden tulosalueelle. Erityisesti apuvälineiden, ilmaisjakelun ja lääkinnällisen kuntoutuksen kustannukset ovat nousseet ja ilmiö tulee jatkumaan kun loputkin laitospaikat muutetaan asumispalvelupaikoiksi. Tähän tulee varautua tulosalueen budjetissa. Edelleen kasvavaan hoidon kysyntään vastataan ohjaamalla potilaita ottamaan enemmän vastuuta omasta hoidostaan esim. kotimittauksin, opastamalla verkkopalveluiden käyttöä (esim. Mielenterveystalo) ja hyödyntämällä sähköisiä kaksisuuntaisia viestintäväyliä. Kiireettömän hoidon valintaoikeuden kustannusten ja muiden vaikutusten seuranta jatkuu. Potilastietojärjestelmän ja taloushallinto-ohjelmiston rajoitusten puitteissa raportoidaan sekä tuusulalaisten käyttämiä muiden kuntien palveluita että Tuusulan valinneiden ulkokuntalaisten resurssikulutusta ja laskutusta. Tuotteistaminen saatetaan päätökseen ja vuosipäivitykset tehdään suunnitelman mukaisesti. Päiväaikaisen akuutin ja kiireettömän hoitoon pääsyn turvaaminen, potilasturvallisuuden edistäminen toiminnassa ja terveydenhuollossa meneillään olevien alueellisten ja valtakunnallisten muutosten seuranta ja vaikutuksiin varautuminen muodostavat terveyspalveluiden toiminnan painopisteet. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää toimintaprosessien kriittistä arviointia ja tarvittavia muutoksia sekä niiden seurantaa siten, että erilaiset palvelutarpeet tunnistetaan ja hoito voidaan kohdentaa mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti. Kokemukset päivystyksen ja päiväajan toiminnan muutoksista analysoidaan ja tehdään tarvittavat korjaukset. Vastaanottopalvelut tuottaa lääkärityövoiman kaikille muille sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoille. Vuonna 2015 luodut omaishoitajien ja työttömien terveystarkastuskäytännöt vakiinnutetaan. Tulosten perusteella voidaan esittää lisätukitoimia omaishoitajien ja työttömien toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Kotihoidon ja asumispalveluyksiköiden lääkärituen kehittäminen jatkuu. Mielenterveys- ja päihdepotilaiden palvelujen kokoaminen yhdeksi matalan kynnyksen palvelukokonaisuudeksi valmistuu ja muutokset toimintaan suunnitellaan ja toteutetaan sairaanhoitoalueen tasolla (HOPO-projekti). Lääkekeskus tuottaa lääkehuollon palvelut Tuusulan kunnalle ja yhteistoimintasopimuksella Järvenpään kaupungille.

62 59 Suun terveydenhuollon hoitoon pääsy on saatu hyvälle tasolle ja se pyritään ylläpitämään toimintaa edelleen kehittämällä. Palveluseteli otettiin käyttöön ja siitä saatuja kokemuksia käytetään toiminnan kehittämiseen. Perheiden terveyspalveluissa Sosiaalihuoltolain (1301/2014) mukaisten palveluiden tarjoaminen vaatii suunnitelmallista ja joustavaa yhteistyötä sosiaalitoimen, terveystoimen ja kasvatus- ja sivistystoimen kesken. Yhteistoimintamalleja kehitetään. Päivitetty keskittymättömän lapsen palveluketju otetaan käyttöön. Lastenneurologin, lastenpsykiatrin, neuvoloiden ja Kasvatus- ja perheneuvolan yhteistoimintaa tiivistetään. Aikaisemmin käyttöön otettuja varhaisen tuen keinoja vakiinnutetaan (Oiva- ja Voimaperhe-hanke) ja uusia otetaan käyttöön (Theraplay-menetelmä). Kellokosken ennaltaehkäisevän terveydenhuollon lisääntynyt kuormitus vapaan valinnan ja kuntayhteistyön kautta (Mäntsälä-Tuusula oppilaaksiottoyhteistyö) tulee huomioida lisäresursointina. Tunnusluvut Sairaanhoito Käynnit lääkärin vastaanotolla a) akuutti b) kiireetön Käynnit hoitajan vastaanotolla a) akuutti b) kiireetön TP 2012 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS TS 2020 Hoidossa olevien määrä Suun terveydenhuolto Hoidossa olevien määrä Käyntien lukumäärä Kokonaismenot /asiakas Kokonaismenot /käynti Perheiden terveyspalvelut Käynnit terveydenhoitajalla Lääkärikäynnit neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Erityispalvelujen asiakkaat Kasvatus- ja perheneuvolan asiakasperheet TA 2015 tavoiteluku lääkärikäynneistä on virheellinen ja aivan ylimitoitettu. Luvun olisi pitänyt olla Käyttösuunnitelmatekstissä luku onkin oikein. Valtuustotason luku lienee perua aiemmista pohjista. TA 2016 arvio tuleville vuosille nykytiedon mukainen. Käyntimäärämuutokset johtuvat valtuuston päätöksistä päivystykseen liittyen ja toiminnallisista muutoksista (työnjaon kehittäminen hoitajien ja lääkäreiden välillä).

63 60 Tuloarviot ja määrärahat (excel taulukko), sitovat erät Budjettiyhteenveto/ 215 TERVEYSPALVELUT Selite TP 2014 TA 2015 MTA2015 TAE 2016 TA 2016 TS2017 TS2018 TS2019 TS2020 TOIMINTATUOTOT YHT TOIMINTAKULUT YHT.S* TOIMINTAKATE Henkilöstömäärä yhteensä 213,2 215,7 215,7 195,7 195,7 2000,7 200,7 200,7 200,7 Määrärahan muutos % -1,3 % 5,9 % 10,0 % 9,8 % 2,0 % 2,0 % 2,0 % 2,0 % Määrärahan muutos euroina S*= Sitova taso Määrärahamuutokset TA TA 2016 (miinus = menojen lisäys/tulojen vähennys, plus = menojen vähennys/tulojen lisäys) Menojen lisäykset: Henkilöstökulut Oppilas- ja opiskelijaterveydenhuolto, Jokelan ja Kellokosken talvisulku Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot vapaa hoitopaikan valintaoikeus, HUSlab, HUS röntgen Aineet ja tarvikkeet, kalusto vapaa hoitopaikan valintaoikeus, lääkkeet, hoitotarvikkeet ym. Vuokrat Muut kulut Yhteensä Tulojen lisäykset Myyntituotot vapaa hoitopaikan valintaoikeus Maksutuotot Muut tuotot Yhteensä

64 61 SAIRAALAPALVELUT Tulosalue Vastuuhenkilö: Johtajaylilääkäri Jarmo Anttila Tavoitteet HUS:n, sairaanhoitoalueen ja kuntien terveydenhuollon järjestämissuunnitelman toteuttamista jatketaan tavoitteena tarkoituksenmukaisen hoidon porrastuksen ja yhtenäisten hoitoketjujen sujuvuus Erikoissairaanhoidon jälkeisen jatkohoito- ja kuntoutustoiminnan prosessi vakiinnutetaan Akuuttikotihoidon jatkuminen varmistetaan turvaamalla henkilöresurssit Päivystysasetuksen mukaisen päivystystoiminta siirtyi Hyvinkään sairaalan tuottamaksi. Siirtymisen taloudellisia ja palveluntuotannon vaikutuksia seurataan Palvelusuunnitelman painopisteet vuosille ja keskeiset muutokset toiminnassa Erikoissairaanhoito ostetaan pääasiassa HUS- kuntayhtymästä ja kehitysvammapalveluja Rinnekodista. Polikliinisia erikoislääkäripalveluja järjestetään lähipalveluna terveyskeskuksen tiloissa tai ostamalla konsultaatiopalveluja yksityissektorilta, mikäli ratkaisu on potilaan ja palvelutuotannon kannalta tarkoituksenmukainen. Konsultaatiotoiminnassa tehdään yhteistyötä sairaanhoitoalueen muiden kuntien kanssa. Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman toimeenpano jatkuu. Hyvinkään sairaalan sekä sairaanhoitoalueen jäsenkuntien kanssa suunnitellaan yhteisesti palvelujen tuottamista ja arvioidaan tuotantotapoja ja päivitetään hoito- ja palveluketjuja. Terveydenhuoltolain ja asetuksen mukaiset ympärivuorokautisen päivystyksen ja ensihoidon palvelut hankitaan HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueelta. Käyntimäärän kehitystä seurataan oman terveyskeskuspäivystyksen päättymisen myötä. Kiljavan sairaalan asemaa osana sairaalajatkohoidon ja kuntoutuksen palveluketjua täsmennetään ja potilasohjausta tehostetaan. Erikoissairaanhoidon jatkohoito ja kuntoutus toteutetaan joko Etelä Tuusulan sosiaali- ja terveysaseman Akuuttijatkohoito- ja kuntoutusosastolla tai Kiljavan sairaalassa riippuen potilaan tarpeista ja kuntoutumiskapasiteetista. Kiljavalle ohjataan myös niin fysioterapeuttien kuin lääkäreiden vastaanotoilta laitoskuntoutuksesta eniten hyötyviä potilaita. V aloitettu omaishoitajien terveystarkastuskäytäntö vakiinnutetaan ja saatujen tulosten perusteella suunnitellaan Kiljavan sairaalan käyttöä mahdollisesti muidenkin kohdennettujen ryhmien kuntoutukseen. Akuuttikotihoitoa lisätään hyödyntäen alkuvaiheessa testamentilla saatua lahjoitusta. Tavoitteena on mahdollistaa hoitoa kotona sairauksissa, jotka aiemmin ovat edellyttäneet vähintäänkin käyntejä terveyskeskussairaalassa (lääkeinfuusiot) ja mahdollistaa hoito esim. asumispalveluyksikössä tilanteissa, joissa aiemmin henkilö on lähetetty erikoissairaanhoitoon. Varahenkilöstöjärjestelmää kehitetään vastaamaan hoitotyön äkillisten lyhytaikaisten sijaisten tarpeeseen koko sosiaali- ja terveystoimialalla. Tavoitteena on kouluttaa osaava, pysyvä ja motivoitunut varahenkilöstö. Näin edistetään yksiköiden toimintavarmuutta, laadukasta palvelua, henkilöstön saatavuutta ja pysyvyyttä sekä tuetaan henkilöstön työhyvinvointia. Osastofarmasiaa laajennetaan potilasturvallisuuden edistämiseksi.

65 Keravan toimenpideyksikön käytöstä luovutaan. Täten vapautuu n. 60h/kk hoitotyön panos vastaanottopalveluiden käyttöön. Jatkossa tähystystutkimukset ja rasitus-ekg-tutkimukset hankitaan palvelusopimuksen osana Hyvinkään sairaalasta ja HUS-Kuvantamisen liikelaitoksen Kliinisen neurofysiologian yksiköstä. Tunnusluvut Terveyskeskussairaalahoito TP 2012 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Akuuttiosaston hoitopäivät Hoidetut potilaat Keskim. hoitojakson kesto Käyttöaste % HUS % % % % Hoitopäivät yhteensä josta psykiatriset Nord-drg-hoitojaksot Hoitojaksot Euroa/asukas (palvelusuunnitelman seurannan mukainen YLE-päiv. käynnit * Akuuttikotihoito ** Hoitojaksot Hoidetut potilaat Kiljavan sairaala *** Potilaat esh Potilaat kunta Omaishoitajat 62 Paikat 13,1 14,8 14,4 14,4 14,4 14,4 14,4 14,4 * Toiminnan muutokset vuosina 2014 ja Toiminnan muutoksen tulee olla käytössä kokonaisen talousvuoden jotta voidaan riittävillä tiedoilla ennustaa tulevaisuutta. ** Toiminta aloitettu Toiminnan muutoksen tulee olla käytössä kokonaisen talousvuoden jotta voidaan riittävillä tiedoilla ennustaa tulevaisuutta. *** Kiljavan sairaalasta ei ole saatavilla vielä seurantatietoja, jotta voitaisiin arvioida tulevat vuodet %

66 63 Tuloarviot ja määrärahat (excel taulukko), sitovat erät Budjettiyhteenveto/ SAIRAALAPALVELUT Selite TP 2014 TA 2015 MTA2015 TAE 2016 TA 2016 TS2017 TS2018 TS2019 TS2020 TOIMINTATUOTOT YHT TOIMINTAKULUT YHT.S* TOIMINTAKATE Henkilöstömäärä yhteensä 0,0 0,0 39,0 39,0 39,0 39,0 39,0 39,0 39,0 Määrärahan muutos % -2,2 % -3,2 % 1,3 % 0,2 % 18,2 % 2,0 % 2,0 % 2,0 % Määrärahan muutos euroina S*= Sitova taso Määrärahamuutokset TA TA 2016 (miinus = menojen lisäys/tulojen vähennys, plus = menojen vähennys/tulojen lisäys) Menojen lisäykset: Henkilöstökulut KOTA Eläkekulut KOTA Muut henkilösivukulut KOTA Palvelujen ostot HUS palveluostot, Kiljava, AKU palveluostot (ruokahuolto ym.) Aineet ja tarvikkeet, kalusto AKU Vuokrat KOTA Yhteensä Tulojen vähennykset: Myyntituotot KOTA Maksutuotot KOTA

67 VANHUS- JA VAMMAISPALVELUT Tulosalue Tavoitteet Vastuuhenkilö: vanhus- ja vammaispalvelujen päällikkö Jari Luoma Palvelukeskus Tuuskodon toiminta siirtyy vuonna 2016 Riihikallioon Etelä-Tuusulan alueelle sijoittuvaa kehitysvammaisten ympärivuorokautisen palveluasumisyksikön perustamishanketta edistetään siten, että 15 asiakkaalle suunnattu toimintayksikkö voi käynnistyä vuoden 2017 aikana Palvelusetelin käyttöä laajennetaan vuonna 2016 henkilökohtaisen apuun Vanhuspalveluissa kotiuttamista ja kotona asumisen tukea tehostetaan Vanhus- ja vammaispalveluissa perhehoitoa lisätään palvelujen järjestämistapana Palvelusuunnitelma Palvelukeskus Tuuskodon toiminta siirtyy Riihikallioon vuonna 2016 Yrjö ja Hanna säätiöltä vuokrattaviin tiloihin. Toiminnan loppuessa Tuuskodon vanhoissa tiloissa vuokran maksu tiloista tilakeskukselle loppuu. Kunnan loput omat vanhustenhuollon pitkäaikaishoidon laitospaikat muutetaan siirtymisen yhteydessä tehostetun palveluasumisen paikoiksi vanhuspalvelulain linjauksen mukaisesti. Kunnan omien ympärivuorokautisen hoidon paikkojen vähentyessä korvaavat paikat hankitaan ostopalveluina yksityisiltä palveluntuottajilta. Vuoden 2016 aikana viedään eteenpäin Etelä-Tuusulan alueelle sijoittuvaa kehitysvammaisten henkilöiden ympärivuorokautisen palveluasumisyksikön perustamishanketta. Tavoitteena on yksikön käynnistyminen vuoden 2017 aikana. Yksikköön tulee asunnot 15 kehitysvammaiselle henkilölle. Palvelut järjestetään kunnan omana toimintana. Ympärivuorokautisen palveluasumisyksikön lähialueelle sijoitetaan ei-ympärivuorokautista apua tarvitseville kehitysvammaisille henkilöille vuokra-asuntoja, joihin tuotetaan tarvittavat asumista tulevat palvelut. Toimintayksikön suunnitteluun otetaan hankkeen varmistuttua mukaan tulevat asukkaat ja heille järjestetään muuttoon liittyvää valmennusta. Toista kehitysvammaisten ympärivuorokautisen palveluasumisyksikön perustamista suunnitellaan toteutettavaksi vuonna 2020 Rykmentinpuiston alueelle asuntomessujen yhteydessä Suunnitelmakaudella vanhuspalveluissa kotiuttamista ja kotona asumisen tukea tehostetaan yhteistyössä kotihoidon, vanhussosiaalityön, kotiutus- ja arviointiyksikön ja terveyspalveluiden kanssa. Vanhuspalveluissa tehostetaan kotiuttamisprosessia, kuntouttavan työotteen ja toimintakykyä ylläpitävän hoitotyön toimintamallin käyttämistä sekä lisätään vanhussosiaalityön toimintaresursseja. Kotiutus- ja arviointiyksikön toimintaprosessi juurrutetaan ja toiminta sovitetaan yhteen muiden palvelumuotojen kanssa. Palvelusetelin käyttöä laajennetaan suunnitelmakaudella. Palveluseteli otetaan käyttöön vuonna 2016 vammaispalvelujen henkilökohtaisen avun palvelussa. Kunta varautuu suunnitelmakaudella Rykmentinpuistoon rakentuvan elinkaariasumisen mallia tarjoavan Hyvinvointipalvelukeskus (HYPA) toiminnan käynnistymiseen vuoteen 2020 mennessä. Osana tätä kunta varautuu omassa toiminnassaan myös Hyvinvointipalvelukeskukseen sijoittuvan yrityksen vanhusten tehostetun palveluasumisyksikön hoitopaikkojen ostamiseen HYPAhankkeen sopimusehtojen mukaisesti palveluasumisyksikön käynnistyessä. Vanhus- ja vammaispalveluissa perhehoitoa kehitetään ja lisätään palvelujen järjestämistapana. Vuonna 2016 osa ympärivuorokautiseen palveluasumiseen kohdistuvasta lisäystarpeesta suunnataan perhehoitoon.

68 Selvitetään vanhusten vapaaehtoisen ryhmäasumisen mahdollisuuksia yhteistyössä mm. Tuusulan kunnan kiinteistöt Oy:n kanssa. Tunnusluvut Vanhusten ja vammaisten palvelut TP 2012 Terveyskeskussairaala TP TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Hoitopaikat * Hoitopäivät yhteensä * - siitä 75-vuotta täyttäneiden hoitopäivät * Bruttomenot: euroa/hoitopäivä * Käyttöaste % 92,1 94,4 91,9 * Kotiutus- ja arviointiyksikkö Hoitopaikat Hoitopäivät siitä 75-vuotta täyttäneiden hoitopäivät Käyttöaste % Tuuskodon hoivapalvelut Hoitopaikat 64/ / /0 Hoitopäivät yhteensä siitä 85-vuotta täyttäneiden hoitopäivät Bruttomenot euroa/hoitopäivä Käyttöaste % Vanhusten palveluasuminen *** Tehostettu palveluasuminen Hoitopaikat - Tuuskodon palveluasuminen 27/ / /0 - Riihikoti 0/ Riihikallion palveluasuminen/tuuskodon siirron paikat 0/ Ostopalvelut (sis. palveluasumisen) / Hoitopäivät yhteensä siitä 75-vuotta täyttäneiden hoitopäivät Kaikista hoitopäivistä - Tuuskodon asumispalvelut Riihikoti Riihikallion palveluasuminen/tuuskodon siirron paikat Ostopalvelut (sis. palveluasumisen)

69 66 Kotihoito TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TP 2012 Kotihoidon käynnit yhteensä Säännöllisen kotihoidon piirissä asiakkaita yhteensä joista 75-vuotta täyttäneitä Omaishoidontuki Asiakkaat omaishoidontuen piirissä vuoden aikana yhteensä joista 75-v täyttäneitä Valtakunnalliset vanhustenhuollon palveluindikaattorit %-osuus 75-vuotta täyttäneistä kuntalaisista Pitkäaikaisessa laitoshoidossa ,6 3,4 1,4 2,2 1,1 0,4 0,3 0,3 0,3 Tehostetussa palveluasumisessa ,4 4,2 6,7 5,9 6,8 7,5 7,5 7,4 7,3 Säännöllisen kotihoidon piirissä ,4 13,3 10,7 12,5 10,7 10,5 10,5 10,5 10,5 Omaishoidon tuen piirissä vuoden aikana yhteensä 4,3 3,5 3,8 3,5 3,7 3,7 3,8 3,8 3,9 Vammaispalvelut Kuljetuspalvelun saajia vuoden aikana yhteensä Kehitysvammahuolto Ympärivuorokautisen autetun asumisen asiakkaiden hoitopäivät * Terveyskeskussairaala jaettiin vuoden 2015 alusta terveyspalvelujen tulosalueeseen siirtyneeseen akuutti jatkohoito- ja kuntoutusosastoon (30 paikkaa) ja vanhus- ja vammaispalvelujen tulosalueelle jääneeseen kotiutus- ja arviointiyksikköön (14 paikkaa). Yhteispaikkamäärä väheni myös 10 hoitopaikalla. ** Tuuskodon hoivapalvelujen hoitopaikkamäärä on lisääntynyt alkaen 64 paikasta 71 paikkaan ja vähentynyt alkaen 41 paikkaan. Vuonna 2016 (arvio syyskuussa) Tuuskodon hoivapalvelut korvataan kokonaan tehostetulla palveluasumisella Tuuskodon toiminnan siirtyessä Riihikallioon. *** Tuuskodon palveluasumisen asukaspaikkamäärä on lisääntynyt 27 paikasta 28 paikkaan ja alkaen 54 paikkaan. Riihikotiin tuli 23 paikkaa alkaen. Ostopalvelupaikkoja on lisätty/lisätään vuosittain. Vuonna 2016 (arvio syyskuussa) Tuuskodon palveluasumisen korvataan kokonaan tehostetulla palveluasumisella Tuuskodon toiminnan siirtyessä Riihikallioon. Uuteen toimintayksikköön tulee yhteensä 86 paikkaa. Tuuskodon hoivapalvelujen ja palveluasumisenpalvelujen 95 hoitopaikan korvaamiseksi 9 hoitopaikkaa korvataan ostopalveluilla. TS 2019 TS 2020

70 67 Tuloarviot ja määrärahat (excel taulukko), sitovat erät Budjettiyhteenveto/ 211 VANHUS- JA VAMMAISPALVELUT Selite TP 2014 TA 2015 MTA2015 TAE 2016 TA 2016 TS2017 TS2018 TS2019 TS2020 TOIMINTATUOTOT YHT TOIMINTAKULUT YHT.S* TOIMINTAKATE Henkilöstömäärä yhteensä 222,5 216,5 216,5 192,0 192,0 209,0 213,0 218,0 222,0 Määrärahan muutos % 1,4 % 6,0 % 6,0 % 6,0 % -5,1 % 4,6 % 4,7 % 5,9 % Määrärahan muutos euroina S*= Sitova taso Määrärahamuutokset TA TA 2016 (miinus = menojen lisäys/tulojen vähennys, plus = menojen vähennys/tulojen lisäys) Menojen lisäykset: Henkilöstökulut KOTA henkilöstökulut, palkantarkistukset 0,9 % Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot kehitysvammaisten ja vaikeavammaisten palveluostot Aineet, tarvikkeet, tavarat Avustukset, omaishoidontuki Vuokrat Muut kulut Yhteensä Tulojen lisäykset: Myyntituotot kotikuntakorvaukset Maksutuotot KOTA hoitomaksut, kotihoito, asumispalvelut Vuokrat vuokratuotot Yhteensä

71 KEHITTÄMIS- JA HALLINTOPALVELUT Tulosalue Tavoitteet 68 Vastuuhenkilö: Hallinto- ja kehittämispäällikkö Päivi Klami Jatketaan Keski-Uudenmaan kuntien yhteistyötä ja valmistaudutaan sosiaali- ja terveydenhuollon muutokseen Tulosalue ohjaa toimialan tuotteistamista tuotteistamissuunnitelman mukaan. Asiakirjahallinnossa valmistaudutaan siirtymään sähköiseen arkistoon. Suunnittelukaudella varaudutaan asiakas- ja potilastietojärjestelmien hankintaan Palvelusuunnitelman painopisteet vuosille ja keskeiset muutokset toiminnassa Sosiaali- ja terveystoimialalla valmistaudutaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain mukanaan tuomiin muutoksiin. Tulosalue ohjaa toimialan tuotteistamista tuotteistamissuunnitelman mukaan. Asiakirjahallinnossa siirrytään vaiheittain sähköiseen arkistoon. Potilastiedon arkisto ja sosiaalihuollon asiakastiedon tietovaranto ovat osa sähköistä arkistointia. Etelä-Tuusulan sosiaali- ja terveysaseman nykyisten tilojen korjaustarvetta on vuosittain suunnittelukaudella. Jokelan sosiaali- ja terveysasemien peruskorjaustarpeet arvioidaan suunnittelukaudella. Palvelukeskus Tuuskodon kiinteistössä toteutettu sosiaali- ja terveystoimen palvelutoiminta siirretään Yrjö- ja Hanna säätiöltä vuokrattaviin tiloihin Riihikallioon. Tuusulassa selvitetään uuden asiakas- ja potilastietojärjestelmän hankintavaihtoehtoja. Sosiaali- ja terveystoimiala voi liittyä KL-Kuntahankinnat Oy:n kautta HUS:n ja lähikuntien Apottihankkeeseen, missä hankitaan perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon asiakas- ja potilastietotietojärjestelmä. Apotti-hankkeesta saattaa aiheutua kustannuksia jo vuonna 2016 ja niihin ei talousarviossa ole täysimääräisesti varauduttu. Uuden järjestelmän käyttöönotto ajoittuu porrastetusti vuosille KanTa-palvelujen toinen vaihe toteutetaan suunnittelukaudella. Kansalliseen sosiaalihuollon tietovarantoon (KanSa) siirtymisen valmistelut on aloitettu ja Tuusula on mukana kansallisessa määrittelytyössä. Toimialalla laajennetaan sähköisiä asiointipalveluja. Suunnittelukaudella kaikki tietojärjestelmähankinnat toteutetaan hankkeina. Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmän käyttöönottoa laajennetaan suunnittelukaudella. Sähköistä asiointia lisätään suunnittelukaudella tarkentuvien palvelujen osalta. Toimialalla varaudutaan perustoimeentulotuen siirtoon Kelalle vuoden 2017 alusta.

72 69 Tuloarviot ja määrärahat (excel taulukko), sitovat erät Budjettiyhteenveto/ 291 KEHITTÄMIS- JA HALLINTOPALVELUT Selite TP 2014 TA 2015 MTA2015 TAE 2016 TA 2016 TS2017 TS2018 TS2019 TS2020 TOIMINTATUOTOT YHT TOIMINTAKULUT YHT.S* TOIMINTAKATE Henkilöstömäärä yhteensä 15,0 15,0 15,0 13,0 13,0 13,0 13,0 13,0 13,0 Määrärahan muutos % 9,3 % 9,3 % 51,1 % 51,1 % 54,1 % 2,0 % 2,0 % 2,0 % Määrärahan muutos euroina S*= Sitova taso Määrärahamuutokset TA TA 2016 (miinus = menojen lisäys/tulojen vähennys, plus = menojen vähennys/tulojen lisäys) Menojen muutokset: Henkilöstökulut säästövelvoite Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot, koulutus, asiantuntijapalvelut, Aineet ja tarvikkeet, kalusto 0 0 Avustukset, avustukset kotitalouksille Vuokrat sosiaalipalveluiden Jokelan ja Kellokosken vuokrat Muut toimintakulut Yhteensä

73 70 Kasvatus- ja sivistystoimi

74 71 KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMI (1000 ) euro TS (1000 ) TP 2014 TA 2015 MTA v.2015 TAE 2016 TA TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet,tarvikkeet, tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ, S* TOIMINTAKATE Määrärahan muutos % 0,31 0,15 0,79 1,38 1,47 1,50 1,25 1,00 1,00 Määrärahan muutos euroina %-osuus verorahoituksesta 41,52 41,48 41,52 40,44 40,37 39,59 39,10 38,51 37,92 Asukkaat Toimintakate euro/asukas S* = Sitova taso Henkilöstö yhteensä 1026,1 1058,0 1058,0 1053,5 1053,5

75 KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMI Toimiala Vastuuhenkilö: Kasvatus- ja sivistystoimenjohtaja Esa Ukkola 72 Toimintatuottojen jakautuminen tiliryhmittäin Toimintakulujen jakautuminen tiliryhmittäin TOIMINNAN KUVAUS Kasvatus- ja sivistystoimi järjestää, tuottaa ja kehittää peruspalveluita sekä elämän laatua parantavia palveluita läpi elämänkaaren. Toimiala tukee omaehtoisen toiminnan kehittymistä ja yhteisöllisyyden rakentumista laadukkaiden palveluiden ja kuntalaisten kanssa tehtävän monipuolisen yhteistyön avulla. Toimialan toimielimet: kasvatus- ja koulutuslautakunta kulttuurilautakunta liikuntalautakunta nuorisolautakunta Toimialan tulosalueet: kasvatus- ja sivistystoimen kehittämis- ja hallintoyksikkö kasvun ja oppimisen palvelut kulttuuripalvelut liikuntapalvelut nuorisopalvelut Strategian toteuttaminen Kokeilemme uusia palveluratkaisuja ja lisäämme asiakaslähtöisen kehittämisen projekteja Otamme käyttöön esi- ja perusopetuksen sekä lukion uudet opetussuunnitelmat Toteutamme varhaiskasvatuksen uuden tietojärjestelmän tuomat toiminnan uudistamismahdollisuudet Selvitämme palvelusetelin käyttöönoton mahdollisuuksia varhaiskasvatuspalveluissa Kehitämme palveluprosesseja palvelumuotoilun keinoin Laadimme matalan kynnyksen harrastustoiminnan uuden avustusmuodon kriteerit Hyödynnämme kuntayhteistyön mahdollisuuksia Käynnistämme Kellokoskella kouluyhteistyön Mäntsälän kanssa ja selvitämme Jokelan ja Hyvinkään kouluyhteistyötä sekä mahdollisuudet muihin vastaaviin yhteistyömalleihin. Tehostamme matkailuyhteistyötä Järvenpään kanssa

76 Jatkamme Tuusulanjärven reittienylläpidon kehittämistyötä Järvenpään liikuntapalveluiden kanssa Jatkamme palveluverkon uudistamista Edistämme päätettyjä palveluverkkohankkeita Luovumme Mesta nuorisotilasta, kun korvaavat tilat ja toiminnot on löydetty ja suunniteltu yhdessä nuorten kanssa Suljemme Tuusulan lukion Kellokosken toimipisteen porrastetusti , mikäli lukion Kellokosken toimipisteeseen hakeutuu kevään 2016 yhteishaussa alle 10 oppilasta. Jos lukion Kellokosken toimipisteeseen hakeutuu keväällä 2016 oppilaita 10 tai enemmän, mutta keväällä 2017 alle 25 oppilasta, toimipiste suljetaan porrastetusti Tuusulan lukion Hyrylän toimipisteen suunnittelua jatketaan. Samalla lisätään ja syvennetään yhteistyötä ammatillisen koulutuksen kanssa. Jatkotyössä otetaan huomioon Keudan tekemä selvitys lukiokoulutuksen järjestämisestä osana Keudan toimintaa. Tehostamme toimintatapoja digitalisaation avulla Otamme käyttöön oppimisalusta Edisonin, tablet -laitteet sekä varhaiskasvatuspalveluiden toiminnan ohjausjärjestelmän Toteutamme sähköiset ylioppilaskirjoitukset Otamme käyttöön johtamisjärjestelmätyössä määritellyt työvälineet Ylläpidämme projektisalkkua ja toteutamme projektimaista työskentelytapaa 73 KESKEISET MUUTOKSET TOIMINNASSA Opetussuunnitelmat uudistuvat alkaen esi-, perusopetuksessa sekä lukiokoulutuksessa. Uusissa opetussuunnitelmissa painopisteinä ovat mm. tieto- ja viestintätekniikan käyttö oppimisen välineenä, laaja-alaisen osaamisen sekä oppijan osallisuuden kehittäminen sekä oppijan aktiivinen rooli oppimisessa ja sen suunnittelussa. Kasvatuksen ja koulutuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille on määritelty tavoitteita, jotka tukevat nykyisen varhaiskasvatussuunnitelman sekä uuden esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman toteuttamista. Opetushallitus laatii valtakunnalliset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, jotka astuvat voimaa Kuntakohtaiset varhaiskasvatussuunnitelmat tulee olla käytössä Uuden varhaiskasvatuslain tuomat muutokset henkilöstömitoitukseen ja lasten oikeuteen saada varhaiskasvatusta edellyttävät rakenteiden ja toimintamuotojen suunnittelua ja organisointia siten, että palvelut voidaan toteuttaa tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaasti. Talousarviossa on varauduttu hallitusohjelman mukanaan tuomiin muutoksiin päivähoito- ja iltapäivätoiminnan maksuihin ja päivähoidon ryhmäkokoihin alkaen kuitenkin niin, että päiväkotien ryhmäkokojen muutosten vaikutuksia seurataan. Varhaiskasvatuspalveluissa otetaan käyttöön sähköinen asiakasjärjestelmä loppuvuodesta Järjestelmä mahdollistaa sähköisen asioinnin ja viestinnän. Järjestelmän käyttöönoton myötä lasten ja henkilökunnan läsnäolot kirjautuvat sähköisesti, mikä mahdollistaa entistä paremman suunnittelun resurssien tehokkaalle käytölle. Lukuvuoden aikana tehdään Kuuma tvt strategiaan pohjautuva suunnitelma tieto- ja viestintätekniikan kehittämisestä. Suunnitelmassa tulee määritellä mm. minkälaista koulutusta tai tukea henkilöstö tarvitsee toimintakulttuurin muutokseen ja minkälainen laitakanta esi- ja perusopetuksessa sekä lukiokoulutuksessa on ja miten tekninen tuki organisoidaan tulevaisuudessa.

77 74 Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden tilojen, hallinnoinnin ja henkilöstöresurssin tehostamismahdollisuuksia tarkastellaan hyödyntäen projektimaista työskentelytapaa. RISKIARVIO Varhaiskasvatuspalveluiden käyttöasteen muuttuminen suuntaan tai toiseen, perhekeskustoiminnan / avoimen varhaiskasvatuspalvelun, osapäivähoidon kehittäminen, ilta- ja vuorohoidon tarpeen lisääntyminen, väestön monikulttuuristuminen sekä tuettuun varhaiskasvatuspalvelutarpeeseen vastaaminen muodostavat haasteita toiminnan organisoimiselle niin resurssien riittävyyden kuin sisällön kehittämisen näkökulmasta. Opetuksen tulosyksikössä oppimateriaalien uudistamiseen on liian vähän resursseja opetussuunnitelman uudistumisen myötä. Oppilasmäärien nousu yläkoulussa lisää henkilöstökustannusten määrää. Kehitysvammaisten ja autismin kirjon oppilaiden määrä on noussut ja opetusryhmät ovat täynnä. Tulevaisuudessa on varauduttava mahdollisuuteen perustaa uusi opetusryhmä kyseisille oppilaille. HENKILÖSTÖSUUNNITELMA Yläkoulun oppilasmäärän kasvu nostaa henkilöstömäärää tulevina vuosina perusopetuksessa. Suunnittelujaksolla on ratkaistava miten oppilaan tuen organisointi lähikoululle toteutetaan. Koulunkäynninohjaajien vakinaistamista jatketaan perustamalla 10 vakinaista tehtävää. Aineenopettajien nimikkeiden yhtenäistetään perusopetuksen lehtorin ja perusopetuksen tuntiopettajan nimikkeiksi sekä lukion lehtorin ja lukion tuntiopettajan nimikkeiksi. Lukion ja perusopetuksen yhteisten opettajien virkanimikkeet ovat jatkossa lukion ja perusopetuksen tai perusopetuksen ja lukion lehtori/tuntiopettaja. Opetuksen tulosyksikköön ei tule uusia virkoja muuten kuin oppilasmäärän nousun tai vanhojen virkojen lakkauttamisten kautta. Määräaikaisten tehtävien vakinaistamista jatketaan perustamalla seuraavat toistaiseksi voimassa olevat virat alkaen: Perusopetuksen lehtori 3 virkaa (joustava perusopetus) Perusopetuksen tuntiopettaja 2 virkaa (BgKe, kielet) Perusopetuksen lehtori (käsityö) Luokanopettaja (Lepolan koulu) Henkilöstösuunnitelmassa huomioidaan varhaiskasvatuslain mukainen henkilöstömitoitus sekä valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman- sekä esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Edellä mainitut suunnitelmat lisäävät lastentarhanopettajien tarvetta. Esiopetusryhmät perustetaan niin, että kussakin kolmen kasvattajan ryhmässä on kaksi lastentarhanopettajaa ja yksi lastenhoitaja. Jokaisessa muussa lapsiryhmässä on vähintään yksi lastentarhanopettajan pätevyyden omaava henkilö. Lastentarhanopettajien määrää lisätään lastenhoitajien luonnollisen poistuman (eläköityminen) myötä, muuttamalla vapautuvia vakansseja lastentarhanopettajan tehtäviksi. Elokuussa 2014 voimaan astunut Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki ja 2016 käyttöön otettava esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet lisäävät tarvetta varhaiskasvatuksen erityisopettajien määrän lisäämiseen. Suunnittelukauden aikana perustetaan uusi varhaiskasvatuksen erityisopettajan tehtävä vastaamaan tuetun varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen osa-aikaisen erityisopetusvelvoitteen mukanaan tuomiin haasteisiin.

78 75 Laki määrää päiväkodissa kulloinkin läsnä olevan henkilöstön ja lasten suhdeluvun. Työntekijän oikeus siirtää jo alkanutta vuosilomaa, ilman omavastuuosuutta työkyvyttömyyden perusteella, lisää varhaiskasvatuspalveluiden sijaismäärärahan / varahenkilöjärjestelmän tarvetta. Varahenkilöjärjestelmää kehitetään ja vakinaistetaan. Nuorisotyön yksilövalmentajan ja liikuntatoimen ulkoilualueiden hoitajan tehtävät vakinaistetaan. PERUSTELUT INVESTOINNEILLE Tulevaisuudessa varhaiskasvatuspalveluiden investointien pääpaino on luopua huonokuntoisista päiväkotitiloista joko uudis- tai korjausrakentamisella. Kasvaville alueille lisäpaikkoja pyritään saamaan kunnallisen tai yksityisen palvelutuotannon avulla. Roinilanpellon ja Notkopuiston päiväkodit valmistuvat syksyllä Valmistumisen myötä luovutaan huonoista ja epäkäytännöllisistä tiloista ja keskitetään hajallaan olevia toimintoja samaan toimintayksikköön. Suunnittelukaudella laajennetaan Paijalan koulua ja Kellokosken koulukeskusta. Hyökkälän koulua saneerataan vanhimpien tilojen osalta. Etelä-Tuusulan koulu- ja päiväkotiverkon suunnittelulle varataan resurssia, jotta tulevia investointeja voidaan aikatauluttaa toiminnan sekä talouden kannalta tarkoituksenmukaisesti. Palveluverkon suunnittelussa huomioidaan lukio / Hyrylän koulukeskuksen jatkosuunnittelu.

79 KEHITTÄMIS JA HALLINTOYKSIKKÖ Tulosalue Vastuuhenkilö: Kehittämis- ja hallintopäällikkö Jari Wäre Tavoitteet Selvitetään yhteistyössä varhaiskasvatuksen kanssa palvelusetelin vaikutukset yksityisen hoidon tuen kuntalisän korvaavana palveluna Otetaan palvelumuotoilu toimintatapana käyttöön toimialalla Palveluverkkoa uudistetaan edistämällä keskeisiä investointisuunnitelman hankkeita Onnistutaan sähköisen asiointialustan ja arkistonhallinnan käyttöottoprojekteissa Otetaan projektimainen johtamismalli käyttöön toimialalla. Kehittämis- ja hallintoyksikkö ylläpitää toimialan projektisalkkua. Palvelusuunnitelman painopisteet vuosille ja keskeiset muutokset toiminnassa Kehittämis- ja hallintoyksikön toiminnan osalta keskitytään kuntakohtaisten strategisten tavoitteiden toteuttamiseen yhteistyössä muiden toimialan tulosalueiden ja toimialojen kanssa. Lisäksi yksikön perustehtäviin kuuluu mm. toimialan talous-, henkilöstö ja yleishallinto, koulukuljetukset ja iltapäivätoiminnan koordinaatio. Yksikön henkilöstömäärä on vähentynyt 13 työntekijästä 12 työntekijään. Yksi tehtävä on säästösyistä täyttämättä. Lisäksi työtehtäviä muokataan vastaamaan paremmin kunnan ja toimintaympäristön uudistumista sekä toimintojen digitalisoinnin aiheuttamaa muutostarvetta. Avustukset Seuranta TA TA tp2012 tp2013 tp Käsityökoulu Helmi Käsityökeskukset Jokelan kansalaisopisto Tuloarviot ja määrärahat, sitovat erät Budjettiyhteenveto/ 490 SIV.TOIMEN KEHITT. JA HALLINTO Selite TP 2014 TA 2015 MTA2015 TAE 2016 TA 2016 TS2017 TS2018 TS2019 TS2020 TOIMINTATUOTOT YHT. TOIMINTAKULUT YHT. S* TOIMINTAKATE Henkilöstömäärä yhteensä 12,0 12,0 12,0 11,0 11,0 Määrärahan muutos % -1,6 % -2,0 % -3,0 % -8,5 % 1,5 % 1,2 % 1,0 % 1,0 % Määrärahan muutos euroina S*= Sitova taso

80 77 KASVUN JA OPPIMISEN PALVELUT Tulosalue Tavoitteet Vastuuhenkilö: Opetuspäällikkö Markus Torvinen Kuntakohtaisesta opetussuunnitelmasta päätetään kevään 2016 aikana ja ne otetaan käyttöön alkaen. Varhaiskasvatuksen asiakastietojärjestelmän ja mobiiliratkaisun tuomat toiminnan uudistamismahdollisuudet toteutetaan. Järjestelmä mahdollistaa sähköisen asioinnin ja viestinnän kehittämisen sekä lasten ja henkilökunnan läsnäolon sähköisen kirjaamisen. Uuden varhaiskasvatuslain sisällölliset painopistealueet huomioidaan varhaiskasvatuspalveluiden toiminnassa. Kuntakohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman laadinta käynnistetään. Käynnistämme Kellokoskella kouluyhteistyön Mäntsälän kanssa ja selvitämme Jokelan ja Hyvinkään kouluyhteistyötä sekä mahdollisuudet muihin vastaaviin yhteistyömalleihin. Kellokosken yhtenäiskoulun laajennuksessa huomioidaan mäntsäläläisten oppilaiden osuus tilojen suunnittelussa. Kansalaisopiston yhteistyötä toimialan, muiden kansalaisopistojen sekä muiden toimijoiden kanssa lisätään. Päätettyjä palveluverkkohankkeita edistetään. Paijalan koulun laajennus sekä Roinilanpellon ja Notkopuiston päiväkodit valmistuvat syksyllä Kellokosken yhtenäiskoulun rakentaminen alkaa. Hyökkälän koulun saneeraus toteutetaan. Tuusulan lukion Hyrylän toimipisteen suunnittelua jatketaan. Samalla lisätään ja syvennetään yhteistyötä ammatillisen koulutuksen kanssa. Jatkotyössä otetaan huomioon Keudan tekemä selvitys lukiokoulutuksen järjestämisestä osana Keudan toimintaa. Suljemme Tuusulan lukion Kellokosken toimipisteen porrastetusti , mikäli lukion Kellokosken toimipisteeseen hakeutuu kevään 2016 yhteishaussa alle 10 oppilasta. Jos lukion Kellokosken toimipisteeseen hakeutuu keväällä 2016 oppilaita 10 tai enemmän, mutta keväällä 2017 alle 25 oppilasta, toimipiste suljetaan porrastetusti Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittäminen jatkuu opettajien koulutuksen, langattomien verkkojen rakentamisen, Edison oppimisalustan, tablet laitteiden sekä sähköisten oppimateriaalien käyttöönoton myötä. Tuusulan lukio valmistautuu sähköisiin yo -kirjoituksiin varmistamalla toimintaympäristön toimivuuden sekä kokeilemalla edelleen sähköisiä kokeita. Luomme pienten koulujen toiminnan kriteerit maaliskuun 2016 loppuun mennessä. Palvelusuunnitelman painopisteet vuosille ja keskeiset muutokset toiminnassa Perusopetuksen oppilasmäärä nousi lukuvuodeksi n. 80 oppilaalla. Lukuvuodelle yläkoulun oppilasmäärä tulee nousemaan n. 30 oppilaalla ja lukuvuodeksi n. 100 oppilaalla. Oppilasmäärän nousuun vaikuttaa nyt alakoulussa olevat suuret ikäluokat sekä mäntsäläläisten oppilaiden ottaminen Kellokosken yhtenäiskoulun oppilaiksi. Yläkoulun suuremman tuntikertoimen vuoksi kouluille jaettava tuntiresurssi tulee nousemaan tulevaisuudessa. Hankerahojen, etenkin ryhmäkokojen pienentämiseen tarkoitetun avustuksen, poistuminen vaikuttaa koulujen opetuksen järjestämiseen. Tuusulan kunnanvaltuusto lisäsi euroa perusopetuksen tuntiresurssin parantamiseen. Resurssin lisäyksellä vähennetään merkittävästi hankerahoituksen poistumisesta tulevia vaikutuksia ryhmäkokoihin, jakotuntien määrään sekä oppilaan tuen joustaviin järjestelyihin. Hankerahoituksella lukuvuoden kouluilla toimineet koulusosionomien määräaikaiset tehtävät lakkaavat.

81 78 Kasvatuksen ja koulutuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille on määritelty tavoitteita, joiden toteutumista arvioidaan lukuvuoden aikana. Opetussuunnitelmat uudistuvat alkaen esi-, perusopetuksessa sekä lukiokoulutuksessa. Tulevina lukuvuosina joudutaan uusimaan paljon oppimateriaaleja ja siihen tarvitaan lisärahoitusta esi- ja perusopetukseen nykyisten oppimateriaalimäärärahojen vähyyden vuoksi. Vuodelle 2016 ei lisäresursointia oppimateriaalien uudistamiseen ollut mahdollista myöntää. Myös tietoja viestintätekniikan opetuskäytön kehittämiseen täytyy suunnata resursseja. Resurssia tarvitaan opettajien koulutukseen, laitekannan monipuolistamiseen sekä laitetuen sekä pedagogisen tuen organisointiin. Myös fyysisiä oppimisympäristöjä tulee kehittää palveluverkon kehittämisen ja tilojen muutosten kautta. Lukuvuoden aikana tehdään Kuuma tvt strategiaan pohjautuvat suunnitelma tieto- ja viestintätekniikan kehittämisestä koko tulosalueella. Esi- ja perusopetuksessa otetaan käyttöön tablet tietokoneita, Edison oppimisympäristö, sähköisiä oppimateriaaleja, jotta suunnitelman tueksi saadaan myös käytännön kokemusta. Oleellista on, että koulujen ja päiväkotien avoimet langattomat verkot rakennetaan kuntoon. Tätä kautta oppilaiden omat laitteet sekä opetuksen järjestäjän hankkimat tablet laitteet saadaan käyttöön. Laitekustannuksien kasvua pyritään hillitsemään monipuolistamalla laitekantaa ja korvaamalla osa nykyisestä laitekannasta edullisimmilla tuotteilla. Oppilaan tuen organisoinnin muutosta suunnitellaan opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti. Suunnitelma perustuu tuen järjestämiseen oppilaan lähikoulussa ja oikeanlaisen tukimuodon löytämiseen erilaisille oppilaille. Suunnitelman toteuttaminen vaatii erityisopetuksen resurssin jakamista uudelleen koulujen kesken sekä resursoinnin parantamista oppilaiden siirtyessä yleisopetuksen ryhmiin. Oppilaan tuen kehittämiseen lähikoulussa vaikutetaan myös panostamalla opettajien koulutukseen sekä samanaikais- ja yhteisopettajuuden tukemiseen erilaisten kokeilujen kautta. Koulutuksia pyritään keskittämään ja järjestämään koulutukset pidempinä koulutuskokonaisuuksina. Tämä tarjoaa opettajille mahdollisuuden verkostoitua ja jakaa osaamista eri koulujen välillä. Tuusulan lukion opiskeluhuollon suunnitelman jalkauttamista jatketaan ja siihen tehdään opetussuunnitelman tuomat mahdolliset muutokset. Yhteisöllisen opiskeluhuollon kehittämisessä jatketaan yhteistyötä Keski-Uudenmaan lukioiden kanssa. Tuusulan lukion Hyrylän toimipisteen ja Jokelan toimipisteen opiskelijamäärissä ei tule tapahtumaan suurta muutosta. Kellokosken toimipisteen tilanne on huolestuttava. Yhteistyötä lisätään ja syvennetään ammatillisen koulutuksen kanssa. Sähköiset ylioppilaskirjoitukset alkavat syksyllä 2016 saksan, filosofian ja maantieteen kokeilla. Niitä varten tehdään kaikissa toimipisteissä sähköisiä kurssikokeita ja valtakunnallisia testauksia. Laitteistot on pääpiirteissään hankittu vuonna 2015, mutta mahdollisia täydennyksiä ja muutoksia saatetaan joutua tekemään vielä keväällä Kansalaisopiston opintotarjonta pyritään pitämään kattavana. Sähköisen palvelun käytäntöjä kehitetään edelleen muun palvelutarjonnan rinnalla. Tietoyhteiskuntavalmiuksien edistäminen painottuu entisestään älypuhelinten ja tablettitietokoneiden tehokkaan käytön opastamiseen sekä tietotekniikan perusteiden opetukseen varttuneille asuinalueilla ja palvelutaloissa. Lasten ja nuorten kuvataidekoulussa lisätään vertaisyhteistyötä kunnallisten kansalaisopistojen osana toimivien suurehkojen kuvataidekoulujen kanssa. Paikallista arviointimallia ja pienimpien oppilaiden opetusta kehitetään hankevaroin. Yhteistyöverkostoja, -hankkeita ja -opetusta muodostetaan alueellisesti ja valtakunnallisesti. Hankeyhteistyötä lisätään myös toimialalla. Näihin tarkoituksiin haetaan rahoituslähteistä avustuksia ja apurahoja. Avoimien yliopistojen opintotarjonta suunnitellaan alueellisesti yhteistyössä

82 79 naapuriopistojen kanssa. Kohdistettujen erillisten opintojaksojen opetusta sekä verkko-opetusta lisätään. Varhaiskasvatuspalvelut vastaavat varhaiskasvatuslain edellyttämiin tarpeisiin. Varhaiskasvatuspalveluiden kysynnän kasvuun vaikuttavat väestömäärän muutokset, työllisyystilanne, varhaiskasvatuslain ja hallitusohjelman / kehysriihen päätökset. Lähtökohtana varhaiskasvatuspalveluiden järjestämisessä on kunnan voimassa oleva väestöennuste. Suunnittelukausi sisältää varhaiskasvatukseen liittyviä valtakunnallisia muutoksia, joiden kustannusvaikutusten tarkka arvioiminen on tämän hetkisellä tiedolla vaikeaa. Esiopetus muuttui velvoittavaksi alkaen. Esiopetuksessa olevien lasten määrässä näkyy väestöennusteen mukainen kasvu ko. ikäluokassa. Vuonna 2014 esiopetukseen ilmoittautui 500 lasta ja tänä vuonna (2015) 538 lasta. Hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa on suunnitelmia, joilla on vaikutuksia esiopetuksen lisäksi annettavaan osa-aikaiseen varhaiskasvatukseen voimaan tullut varhaiskasvatuslaki rajasi lapsiryhmässä samanaikaisesti läsnä olevien lasten määrää: ryhmässä voi olla samanaikaisesti läsnä kolmen kasvattajan verran lapsia. Tämä tarkoittaa nykyisellä henkilöstömitoituksella alle 3v ryhmässä 12 lasta ja yli 3-vuotiaiden ryhmässä 21 lasta. Hallitus on päättänyt, että yli kolmevuotiaiden kohdalla henkilöstömitoituksen suhde muuttuu 1/8 elokuusta 2016 alkaen. Suhdeluvun muutos lisäisi laskennallisten päivähoitopaikkojen määrää kunnassa. Varhaiskasvatuslain mahdollistamaa suhdeluvun lisäystä ei oteta käyttöön Tuusulassa vuonna Yli 3-vuotiaiden ryhmien suhdeluku säilytetään nykyisessä mitoituksessa 1/7. Suhdeluvun vaikutuksia seurataan. Hallituksen varhaiskasvatuslain toisen vaiheen esityksessä taataan jokaiselle lapselle oikeus osaaikaiseen varhaiskasvatukseen 20h/viikko. Tilanteessa, jossa toinen lapsen vanhemmista hoitaa perheen toista lasta äitiys-, isyys-, tai hoitovapaalla tai kotihoidontuella, on työtön tai jää eläkkeelle, lapsella ei ole oikeutta kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen, vaan lapsella on oikeus osaaikaiseen 20h/viikko varhaiskasvatukseen. Osa-aikainen varhaiskasvatus tulisi tarjota lapsen vanhemman tai muun huoltajan valinnan mukaan joko päivittäin osapäiväisesti tai osaviikkoisesti. Hallituksen esitys on, että muutos astuisi voimaan Varhaiskasvatuslaissa taataan, että lapsella on oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen mikäli lapsen huoltajat työskentelevät kokoaikaisesti taikka päätoimisesti opiskelevat, toimivat yrittäjinä tai ovat omassa työssä. Lapsella on oikeus kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen myös silloin, jos se on lapsen kokonaisedun mukaista. Mikäli lapsen varhaiskasvatuksen tarve muuttuu kokoaikaisesta osa-aikaiseksi tai toisinpäin, lapsella on oikeus jatkaa samassa varhaiskasvatusyksikössä. Tämä asettaa omat haasteensa varhaiskasvatusyksikön toiminnalle. Jatkossa varhaiskasvatusyksikköjen toimintaa tulee kehittää niin, että ne pystyvät vastaamaan perheiden muuttuviin tarpeisiin tarjoamalla sekä osa- että kokoaikaista hoitoa sekä kevyempiä vaihtoehtoja kuten kerhotoimintaa. Muutoksen toteuttaminen voi edellyttää henkilöstörakenteen ja työaikojen uudelleen järjestelyjä. Tvt- tekniikan uusiminen niin lasten kuin henkilökunnan käyttöön on suunnittelukauden keskeisiä painopistealueita. Varhaiskasvatuspalveluissa otetaan käyttöön sähköinen asiakasjärjestelmä loppuvuodesta Järjestelmä mahdollistaa sähköisen asioinnin ja viestinnän. Järjestelmän käyttöönoton myötä lasten ja henkilökunnan läsnäolot kirjautuvat sähköisesti, mikä mahdollistaa entistä paremman suunnittelun resurssien tehokkaalle käytölle. Tuusulan kunnassa tunti / hoitoaikaperusteista päivähoitomaksua kokeillaan vuorohoitoyksiköissä ja perhepäivähoidossa elokuusta 2014 heinäkuuhun 2016.

83 80 Varhaiskasvatuspalvelut ovat mukana Kestävä johtajuus - hankkeessa. Kyseisessä hankkeessa kehitetään ja luodaan uusia toimintamalleja päiväkodin pedagogisen johtamisen tueksi. Lakisäteistä kotihoidontukea kansaeläkelaitoksen kautta saa kuukaudessa n. 700 tuusulalaista lasta. Tuusulan kunnan maksama kotihoidontuen kuntalisä ei ole lakisääteinen. Kuntalisää voi saada kahteen ikävuoteen asti. Nykyiset ostopalvelusopimukset ovat voimassa asti. Ostopalvelusopimuksien uusiminen on työn alla. Tuusulan kunta ostaa esiopetusta yksityisiltä päiväkodeilta. Kasvatus- ja koulutuslautakunta on linjannut, että Tuusulan kunta hyväksyy yksityisen päiväkodin esiopetuksen tuottajaksi, jos yksikössä on vähintään viisi esiopetusikäisiä lasta. Yksityisessä hoidossa oleville lapsille maksetaan yksityisen hoidon tukea. Suunnittelukauden aikana selvitetään yksityisen hoidon tuen vaihtoehtoisia tuottamismalleja esim. palveluseteli. Tunnusluvut Perusopetus tot2011 tot2012 tot2013 tot2014 ta2015 ta2016 Oppilasmäärä Nettomenot /oppilas Nettomenot /oppilas * * ilman pääomavuokraa, kotikuntakorvauksia ja iltapäivätoimintaa Esiopetus tot2011 tot2012 tot2013 tot2014 ta2015 ta2016 Koulujen esiopetuksen oppilaat, oppilasmäärä Nettomenot /oppilas Nettomenot /oppilas ilman kiinteistön pääomavuokraa, Nettomenot eivät sisällä esiopetuksen ostoja yksityisiltä päiväkodeilta Kunnallisten ja ostopalvelupäiväkotien esiopetuksen oppilaat Yksityisten päiväkotien esiopetuksen oppilaat 100 Lukio tot2011 tot2012 tot2013 tot2014 ta2015 ta2016 Opiskelijamäärä Nettomenot /oppilas Nettomenot /oppilas ilman kiinteistön pääomavuokraa Musiikkikoulutus tot2011 tot2012 tot2013 tot2014 ta2015 ta2016 Varsinaiset oppilaat Bruttomenot /oppilas Kansalaisopisto tot2011 tot2012 tot2013 tot2014 ta2015 ta2016 Bruttomenot /asukas Oppituntien määrä Kurssiopiskelijat Varhaiskasvatuspalvelut Tunnusluvut, lapsimäärä tot 2011 tot 2012 tot 2013 tot 2014 ta 2015 ta 2016 Kunnallinen päiväkotihoito joista ilta- ja vuorohoidossa 154 joista eo:ssa ja täydentävä ph 370 joista pelkässä esiopetuksessa 30 joista tuetussa vk.ssa 150 Kunnallinen perhepäivähoito Varahoitopaikkojen määrä 24 Kunnallinen ryhmäperhepäivähoito 37 Kunnallinen päivähoito yhteensä Avoimet perhekerhot / kussakin kuntakeskuksessa 4 4 Perhekeskustoiminta / Avoin varhaiskasvatus yhteensä (**Lasten kerhot / kerhopaikat)

84 81 Ostopalvelupäiväkotihoito 90 Yksityinen päiväkotihoito joista esiopetuksessa ja täydentävä ph joista pelkässä esiopetuksessa 10 Yksityinen perhepäivähoito Yksityinen päivähoito yhteensä Lakisääteinen kotihoidon tuki vuotiaiden Tuusulan kotihoidon tuki Kotihoidon tuki yhteensä Kaikki hoitomuodot yhteensä Alle 3- kuntalisä ja sen sisaruslisä (saavat lisäksi lakisääteistä kotihoidontukea) 1377 ** Lapset ovat oikeutettuja saamaan myös kotihoidontukea Tuloarviot ja määrärahat, sitovat erät Budjettiyhteenveto/ 401 KASVUN- JA OPPIMISEN PALVELUT Selite TP 2014 TA 2015 MTA2015 TAE 2016 TA 2016 TS2017 TS2018 TS2019 TS2020 TOIMINTATUOTOT YHT TOIMINTAKULUT YHT. S* TOIMINTAKATE Henkilöstömäärä yhteensä 930,2 966,0 966,0 964,5 964,5 Määrärahan muutos % 0,4 % 0,9 % 1,3 % 1,5 % 1,5 % 1,3 % 1,0 % 1,0 % Määrärahan muutos euroina S*= Sitova taso

85 82 KULTTUURIPALVELUT Tulosalue Vastuuhenkilö: Kasvatus- ja sivistystoimenjohtaja Esa Ukkola Tavoitteet Toimimme kuntalaisten keskellä tukien omaehtoista toimintaa ja yhteisöllisyyttä Vahvistamme yhteistyökumppanuuksia ja kokeilemme uusia palveluiden tuottamistapoja Tehostamme palvelutoimintaa tietotekniikkaa ja automatisaatiota hyödyntäen Panostamme valittuihin kärkihankkeisiin ja vahvistamme kunnan vetovoimaa Valmistelemme Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden 2017 viettoa Palvelusuunnitelman painopisteet vuosille ja keskeiset muutokset toiminnassa Kulttuuripalveluiden tulosalueella tavoitteena on kehittää valittuja kärkihankkeita (mm. Tuusulaviikot, lastenkulttuuritoiminta, kulttuurikasvatus) ja lisätä vaikuttavuutta. Palvelutoimintaa kehitetään yhteistyökumppanuuksia vahvistamalla ja kokeilemalla erilaisia tuottamistapoja. Asiakaspalvelutoiminnassa hyödynnetään tietotekniikkaa ja automatisaatiota, mikä mahdollistaa mm. kirjastoissa itsepalveluaukiolon lisäämisen ja museossa tietovarantojen paremman saavutettavuuden. Palvelusuunnitelmakauteen sisältyy asuntomessut vuonna Sitovina perusteluina myönnettävät määrärahat Tuotantotuet Päämääränä on kulttuuritoimintalain mukaisesti tukea paikallista taiteen ja kulttuurin harjoittamista ja harrastamista. Tuotantotukien tarkoituksena on lisätä ja monipuolistaa paikallista kulttuuritarjontaa. Tuotantotukiperiaatteet on tarkistettu vuonna Tuotantotukien määrä ilman rahastosiirtoja: TP 2012 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA Tunnusluvut TP 2012 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA 2016 Yleinen kulttuuritoiminta Kaikki tapahtumat ja projektit, kävijät yht. (oma tuotanto ja verkostoyhteistyö) Tapahtumat oma tuotanto, kävijät Lasten kulttuuritoiminta, kävijät yhteensä (oma tuotanto ja verkostoyhteistyö) Verkostoyhteistyönä toteutetut tapahtumat, kävijät yhteensä Museo Opetuspalveluiden kävijämäärä Opetustapahtumien määrä Näyttelykävijämäärä Kirjasto Lainat kpl Käyntien määrä - fyysinen Tuloarviot ja määrärahat, sitovat erät Budjettiyhteenveto/ 440 KULTTUURIPALVELUT Selite TP 2014 TA 2015 MTA2015 TAE 2016 TA 2016 TS2017 TS2018 TS2019 TS2020 TOIMINTATUOTOT YHT TOIMINTAKULUT YHT. S* TOIMINTAKATE Henkilöstömäärä yhteensä 42,4 44,7 44,7 42,7 42,7 Määrärahan muutos % -2,0 % -1,8 % 0,1 % -1,4 % 1,5 % 1,2 % 0,8 % 1,0 % Määrärahan muutos euroina S*= Sitova taso

86 83 LIIKUNTAPALVELUT Tulosalue Vastuuhenkilö: Liikuntapäällikkö Risto Kanerva Tavoitteet Matalan kynnyksen harrastustoiminnan uuden avustusmuodon kriteerit Erityisliikunnan ikäryhmien palvelujen määritys Liikuntapalveluluiden ja teknisen toimen välisen vastuujakotaulukon päivittäminen Tuusulanjärven turvallisuuden, ylläpidon kehittämistyön ja muun yhteistyön jatkaminen Järvenpään kaupungin liikuntapalveluiden ja lähikuntien kanssa Terveysliikuntaa järjestävien tahojen roolien ja tehtävien tarkentaminen toimialojen ja kolmannen sektorin välisenä yhteistyönä Lähiliikuntapaikkojen toiminnalliset muutokset ja korjaukset sekä uusien kohteiden suunnittelu ja toteutus Kuntayhteistyö avustus- ja käyttöpolitiikan tarkistaminen mm. ylikunnallisen toiminnan osalta Sähköisten lomakkeiden päivittäminen / uudistaminen Tilanhallintajärjestelmän laajentaminen Kalustohankintojen yhdistäminen mahdollisuuksien mukaan konserniyhtiöiden kanssa ja toimialojen välillä Rykmentinpuistojen reittien suunnittelun tarkentava vaihe Urheilukeskuksen ympäristön yleissuunnitelman päivitystyön loppuun saattaminen Tulosalueen toiminnan suunnitteluun ja organisointiin liittyviä uusia toimintatapoja otetaan käyttöön mm. talouden seurannan ja toiminnan raportoinnin osalta Palvelusuunnitelman painopisteet vuosille ja keskeiset muutokset toiminnassa Painopisteet ja uuden liikuntalain sisältöjä vastaavat kokonaisuudet: Liikuntapalvelut kehittää harrastamisen edellytyksiä omatoimisen liikunnan, erityisliikunnan ja harraste- sekä kilpaurheilun tarpeet huomioiden. Investointisuunnitelmassa toteutetaan vuosittain lähiliikuntapaikkojen toiminnallisia muutoksia ja reittien valaistus- ja parannustöitä sekä laitosten välttämättömiä investointeja. Kunnan avustus- ja käyttöpolitiikan sisältöä päivitetään läpinäkyväksi, kattavaksi ja monipuolisesti kuntalaisten aktiivisuutta ja hyvinvointia tukevaksi. Liikuntapalvelujen saatavuuden esteitä puretaan kuntayhteistyön avulla. Tuusulan kunnassa terveysliikuntaa järjestävien tahojen rooleja ja tehtäviä tarkennetaan. Tärkeä lähivuosien tavoite on kuntalaisten liikuntaerojen vähentäminen ja liikuntapalvelujen monipuolistaminen mm. kohdennettuja palveluja lisäämällä. Tunnusluvut TP2013 TP2014 TA2015 TA2016 Avustukset Ohjauspalkkiot, stipendit Muut tunnusluvut Nettomenot /asukas -71,77-65,78-65,77-65,34 Tuloarviot ja määrärahat, sitovat erät Budjettiyhteenveto/ 460 LIIKUNTAPALVELUT Selite TP 2014 TA 2015 MTA2015 TAE 2016 TA 2016 TS2017 TS2018 TS2019 TS2020 TOIMINTATUOTOT YHT TOIMINTAKULUT YHT. S* TOIMINTAKATE Henkilöstömäärä yhteensä 19,1 19,5 19,5 19,5 19,5 Määrärahan muutos % -2,7 % -0,4 % 3,6 % 3,6 % 1,5 % 1,2 % 1,0 % 1,0 % Määrärahan muutos euroina S*= Sitova taso

87 84 NUORISOPALVELUT Tulosalue Vastuuhenkilö: Nuorisotyön päällikkö Sami Paananen Tavoitteet Olemme aktiivisesti mukana kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden palveluiden tarkastelussa ja kehittämisessä vuonna Luovumme Mesta-nuorisotilasta, kun korvaavat tilat ja toiminnot on löydetty ja suunniteltu yhdessä nuorten kanssa. Otamme käyttöön asiakaslähtöisen palvelumuotoilun työkalun. Tässä pilottina toimii kevään 2016 aikana etsivä nuorisotyö. Ohjaamo Tuusula (Otus) toimintaa jatketaan ja kehitetään yhteistyössä kunnan sisäisten ja ulkoisten kumppaneiden kanssa. Nuorisopalvelut on mukana Kellokosken yhtenäiskoulun suunnittelussa ja valmistautuu luopumaan Kellokosken nuorisotilasta kun tilat yhtenäiskoulun yhteydessä nuorisotyölle valmistuu. Olemme mukana kasvatus- ja sivistystoimen rakenteiden sekä johtamisen kehittämisessä. Starttipaja-toimintaa jatketaan ja toiminnassa huomioidaan esim. nuorisotakuu ja nuorisotyöttömyys. Palvelusuunnitelman painopisteet vuosille ja keskeiset muutokset toiminnassa Nuorisopalveluiden toimintakenttää laajennetaan tulevaisuudessa koskemaan nuorisotilojen lisäksi myös yhä laajempaa aluetta Tuusulassa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että nuorisotilojen työntekijät tekevät mahdollisuuksien mukaan nuorisotyötä myös Tuusulan niillä alueilla, jolla ei välttämättä ole omaa nuorisotilaa. Alueellista toimintaa toteutetaan osallistumalla tapahtumiin ja muuhun toimintaan kunnan suurimmilla asuinalueilla. Vuoden 2016 aikana tämä tavoite konkretisoituu Hyrylän alueella Mesta-nuorisotilasta luopumisen yhteydessä. Nuorisopalvelut keskittyy turvaamaan ja kehittämään ydintehtäviään osana kulttuuri- ja vapaaaikapalvelujen palveluiden kehittämisen prosessia. Starttipajan toiminta turvataan niin, että pajalle esitetään vakinaistettavaksi yksi yksilövalmentaja vuoden 2016 alusta lähtien. Tunnusluvut TA 2014 TA 2015 TA 2016 Alueellisen nuorisotyön toimintatunnit Nuorten käyntikerrat taloilla ja toiminnoissa Oppitunneilla ja ryhmissä kohdatut nuoret Erilaisissa tukisuhteissa olevat nuoret Starttipajan asiakkuudet Metsäpirtin käyttöaste 85% 85% Nuorisoyhdistystoiminnan tukeminen Tarkoituksena on tukea nuorisojärjestöjen ja nuorisotyötä harrastavien yhteisöjen toimintaa. Nuorisolautakunta tarkistaa avustusten jakoperusteita tarpeen mukaan sekä seuraa järjestöjen ja yhteisöjen toimintaa avustusten jaon yhteydessä. Avustukset TP 2012 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA

88 85 Tuloarviot ja määrärahat, sitovat erät Budjettiyhteenveto/ 480 NUORISOPALVELUT Selite TP 2014 TA 2015 MTA2015 TAE 2016 TA 2016 TS2017 TS2018 TS2019 TS2020 TOIMINTATUOTOT YHT TOIMINTAKULUT YHT., S* TOIMINTAKATE Henkilöstömäärä yhteensä 22,9 15,8 15,8 15,8 15,8 Määrärahan muutos % -14,2 % -4,7 % 5,7 % 7,5 % 1,5 % 1,2 % 1,0 % 1,0 % Määrärahan muutos euroina S*= Sitova taso

89 86 Kuntakehityksen ja tekniikan toimiala

90 87 KUNTAKEHITYKSEN JA TEKNIIKAN TOIMIALA (1000 ) euro TS (1000 ) TP 2014 TA 2015 MTA v.2015 TAE 2016 TA TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet,tarvikkeet, tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ, S* TOIMINTAKATE Määrärahan muutos % 0,55-2,34 1,52 3,39 3,56-3,91 0,59 0,56 0,99 Määrärahan muutos euroina %-osuus verorahoituksesta -1,95-1,49-1,21-0,81-0,78-0,74-0,72-0,70-0,69 Asukkaat Toimintakate euro/asukas S* = Sitova taso Henkilöstö yhteensä 169,2 183,7 183,7 174,5 174,5

91 KUNTAKEHITYKSEN JA TEKNIIKAN TOIMIALA 88 Toimiala Vastuuhenkilö: kuntakehitysjohtaja Hannu Haukkasalo Toimintatuottojen jakautuminen tiliryhmittäin Toimintakulujen jakautuminen tiliryhmittäin TOIMINNAN KUVAUS KESKEISET MUUTOKSET TOIMINNASSA ORGANISAATIOMUUTOS Vuoden 2016 alusta teknisen toimi ja kuntakehitys yhdistyvät yhdeksi toimialaksi. Yhdistymisellä tavoitellaan yhteistyön lisäämistä ja sujuvaa päätöksentekoa, joustavuuden lisäämistä, rajaaitojen hävittämistä ja siiloutumisen poistamista. Yhdistysmisprosessia on valmisteltu kesäkuun 2015 alusta lähtien johtoryhmien kesken ja valtuuston tehtyä yhdistymisestä lopullisen päätöksen lokakuussa 2015 alkaa varsinainen uuden organisaation rakentaminen. Vuonna 2016 panostetaan Tuusulan kunnan vetovoiman ja brändin rakentamiseen. Tiivistämme kunnan ja kunnassa toimivien yritysten yhteistyötä eri keinoin. Kuntakehitys edistää Hyrylän keskustan kehittämistä ja Rykmentinpuiston asuntomessujen toteutusta Projektoimme Rykmentinpuiston, Focus-alueen ja Hyrylän keskustan hankkeet Varmistamme Rykmentinpuiston toteutuksen hakemalla erilaisia toteutustapoja Solmimme sitovan sopimuksen liikekeskuksen toteuttamiseksi HYPA-keskuksen ensimmäinen vaihe on valmis toteutukseen Rykmentinpuiston kunnallistekniikan suunnittelu käynnistyy Rykmentinpuiston vanhan lämpökeskuksen käyttömahdollisuuksia tutkitaan Aaltoyliopiston oppilastyönä Kuntasuunnittelun tulosalueella edistetään kuntastrategian mukaisesti tärkeimpiä kaavoituksen kärkihankkeita kaavoituksen työohjelman mukaisesti.

92 89 Tavoitteena on edistää tärkeimpiä kaavoituksen kärkihankkeita ja kunnan elinkeinoelämää hyväksymällä FOCUS-liikekeskuksen ja Sulan työpaikka-alueen asemakaavat. Kaavoitamme soveltuvia tontteja yksityisille palvelutuotannolle tukemaan kunnan toimintoja. Kehitämme Kellokosken sairaala-aluetta yhteistyössä HUSin kanssa. Tekniseen toimeen kuuluu kaksi hyvin erilaista kunnan toimintoa: rakennuslautakunnan alainen rakennusvalvonta ja teknisen lautakunnan alainen teknisen toimen osa. Rakennuslautakunta toimii kunnan rakennusvalvonta-, maisematyölupa- ja julkisen ulkotilan valvontaviranomaisena. Tekninen lautakunta huolehtii kunnan yhdyskuntateknisten palvelujen tuottamisesta sekä kunnan omista tilatarpeista. Tärkeä osa teknisen toimen toimintaa liittyy kunnan rakennetun omaisuuden hallintaan: uuden rakentaminen, olemassa olevan kehittäminen ja ylläpito, tarpeettomasta luopuminen. Teknisen toimen käyttömäärärahat säilyvät käytännössä ennallaan, kun yleinen kustannustaso nousee, valtiovallan asettamat raportointivelvoitteet lisääntyvät, lainsäädäntö muuttuu yhä monimutkaisemmaksi ja teknisen toimen vastuulla olevan omaisuuden määrä kasvaa. Tämä johtaa kunnan rakennetun omaisuuden korjausvelan kasvuun ja luo samalla tarpeen etsiä uusia toimintamalleja koko toimintamme alueella. STRATEGIAN TOTEUTTAMINEN Palvelusuunnitelman painopisteet vuosille ja keskeiset muutokset toiminnassa Eräitä keskeisiä, kuntatason tavoitteista johdettuja, teknisen toimen strategiatavoitteita, painopisteitä ja muutoksia vuosille : Kuntien yhteistyönä palvelutoiminnan järjestäminen Palveluverkon pitkän aikavälin linjaukset Digitalisaatiota hyödyntämällä luomme tuottavuutta Hyrylän keskustan kehittäminen ja Rykmentinpuiston asuntomessujen toteuttaminen Joukkoliikenteen jatkuvuuden varmistaminen ja palvelutason turvaaminen Tuemme uudistumista ja varmistamme hyödyt palvelujen ja toimintojen organisoinnin muutoksilla Osaamisen johtaminen ja henkilökunnan työhyvinvointi Uudistamme toimintatapoja organisaatioita kehittämällä RISKIARVIO Teknisen toimen budjetissa on osia, jotka ovat sääriippuvia. Näitä on erityisesti Ympäristöteknisissä palveluissa (lumen auraus, liukkauden torjunta) ja Tilakeskuksessa (pihojen lumityöt, kattolumien pudottaminen, liukkauden torjunta, lämmitys). Näiltä osin budjetti laaditaan aina keskimääräisten sääolojen mukaiseksi. Pahimmillaan poikkeavat sääolot voivat aiheuttaa euron lisäkustannukset käyttökuluihin keskimääräisiin oloihin verrattuna. Mahdollisten budjettivuoden aikana hankittavien uusien tilojen kunnossapitoresurssit ja - kustannukset, joita ei ole osattu ennakoida TA 2016 laadittaessa. Kosteus- ja homevaurioselvitysten sekä pienten korjausten määrä on vaihdellut vuosittain euron välillä. Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna kunnossapidon karsiminen johtaa sisäilmaongelmien kasvuun ja sitä kautta näiden kustannusten nousuun.

93 90 Jätehuollon kustannukset riippuvat syntyvän jätteen määrästä, lumenkaatopaikalle ajettavan lumen määrästä ja maankaatopaikalle ajettavan maan määrästä, vaihtelua +/ vuosittain. Korjausvelan kasvu kiihtyy sekä vuosien aikana. Kunnan strategian mukainen kestävä kehitys vaarantuu tältä osin. KUNTAKEHITYKSEN JA TEKNIIKAN TOIMIALA Budjettiyhteenveto/ KUNTAKEHITYKSEN JA TEKNIIKAN TOIMIALA Selite TP 2014 TA 2015 MTA2015 TAE 2016 TA 2016 TS2017 TS2018 TS2019 TS2020 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ TOIMINTAKATE kulujen %-muutos -2,3 3,2 3,4-3,9 0,6 0,6 1,0 HENKILÖSTÖSUUNNITELMA Kuntakehityksen ja tekniikan toimialan kokonaishenkilömäärä vuonna 2016 on 174,5 henkilöä jakautuen seuraavasti: Kuntakehitys 8 henkilöä Kuntasuunnittelu 29 henkilöä Hallinto- ja asiakaspalvelu 15 henkilöä Yhdyskuntatekniikka 42,5 henkilöä Tilakeskus 75 henkilöä Rakennusvalvonta 5 henkilöä Yhteensä 174,5 henkilöä Tekninen toimi esittää vuodelle 2016 yhtä uutta tuntipalkkaista toimea, joka sijoittuu Ympäristöteknisiin palveluihin ja joka tehtävä jakautuu puoliksi Liikuntapalvelujen ja Viheralueet-yksikön kanssa. Henkilöstövähennyksiä on vuonna 2015 toteutunut seuraavasti: Rakennusvalvonta toimistosihteeri -0,4 htv Hallintopalvelut toimistosihteeri -0,4 htv Kunnallistekniikka tekninen avustaja - 1 htv Ympäristötekniset palvelut traktorinkuljettaja - 1 htv koneenkuljettaja - 1 htv Tilakeskus siivooja - 1 htv Teknisen johtajan virkaa ei esitetä enää täytettäväksi vuodelle 2016, koska vireillä on teknisen toimen ja kuntakehityksen organisaatioiden yhdistäminen vuoden 2016 alusta yhdeksi toimialaksi. Hallintopalvelut-yksiköstä siirretään projekti-insinöörin tehtävä kunnallistekniikan suunnitteluun ja tehtävään varataan vuonna 2016 täysimääräisesti ko. henkilöstökulut kun vuonna 2015 vain 30 % henkilöstökuluista oli varattuna budjettiin. Henkilöstövaihdoksia suunnitelmavuosina tapahtuu sekä työpaikan vaihdon vuoksi että myöskin eläkeiän saavuttamisen kautta. Teknisessä toimessa nykyhenkilöstöstä 24 saavuttaa henkilökohtaisen eläkeiän suunnitelmakaudella. Henkilöstövaihdosten yhteydessä arvioidaan perusteellisesti toimenkuvien muutostarpeet suhteessa organisaation tarpeisiin.

94 91 Tekninen toimi Henkilöstön määrä v (vakinaiset ja osa-aikaiset) Muutos-esitys v Eläkeikä (65v) täyttyy vuosina Rakennusvalvonta 7 2 Hallintopalvelut Kunnallistekniikka ja joukkoliikenne Ympäristötekniset palvelut Tilakeskus PERUSTELUT INVESTOINNEILLE (KOKONAISKUSTANNUS YLI EUROA) Teknisen toimen talonrakennuksen peruskorjaus- ja perusparannusinvestointeihin esitetään varattavaksi 4,4 M vuodelle Suurin yksittäinen kohde on Hyökkälän koulukeskuksen peruskorjaus, joka ajoittuu kahdelle vuodelle siten, että vuoden 2016 määrärahavaraus on 2 M ja vuoden ,6 M. Vuonna 2016 suurimpia kunnallistekniikan investointihankkeita ovat: Stenbackan alue 0,9 M Paloaseman alue 0,5 M Kellokosken Koulutie 1,0 M Siltojen saneeraus 0,5 M Vuosille investointeihin kohtaan Maarakenteet ja johtoverkostot on varattuna yhteensä 43,5 M (ei sis. vesihuollon kustannuksia): Rykmentinpuiston osuus on 9,1 M kustannusten jakautuessa 5 vuodelle Lahelanpelto II:n (sis. Lahelanorsi) rakentaminen 2,6 M :lla on ajoitettu vuosille Anttilanrannan alueelle on varattu 1,2 M v Jokelassa Peltokaaren alueelle on varattu vuosille yhteensä 2,9 M Kartanon alueelle on varattu 1,7 M vuosille Vallun työpaikka-alueelle on varattu 1,3 M vuosille Kellokoskella Rajalinnan työpaikka-alueen kunnallistekniikkaa varten on varattuna 0,8 M vuosille Etelä-Tuusulan Rykmentinpuiston ja Puustellinmetsän puistoinvestointeihin on varattuna vuosille yhteensä 2,8 M. Tuusulan kunnan ja ELY:n yhteiset kohteisiin on varattuna vuosille yhteensä 19,0 M, joista Koskenmäen liittymään 5,4 M, Nahkelantie-Lahelantie-kohteelle 3,0 M, Häriskiven liittymään ja alikulkuun 2,1 M ja Nummenväylä-Kolistimenmäki-kohteelle 2,20 M. Rykmentinpuiston liittymiin on varattu 2,9 M.

95 92 KUNTAKEHITYSLAUTAKUNTA Tulosalueet Kuntakehitys Kuntasuunnittelu Hallinto- ja asiakaspalvelu TOIMINTA-AJATUS Kuntakehityslautakunnan tehtävänä on edistää Tuusulan kunnan elinvoimaa, kilpailukykyä ja vetovoimaisuutta. Tätä tehtävää lautakunta toteuttaa tulevaisuutta ennakoiden luomalla edellytyksiä hyvälle rakennetulle ja luonnonympäristölle, asuinolojen kehittymiselle, joukkoliikenteelle, viisaalle liikkumiselle sekä elinkeinoja työllisyyspolitiikalle. Budjettiyhteenveto/ KUNTAKEHITYSLAUTAKUNTA Selite TP 2014 TA 2015 MTA2015 TAE 2016 TA 2016 TS2017 TS2018 TS2019 TS2020 TOIMINTATUOTOT YHT TOIMINTAKULUT YHT. S* TOIMINTAKATE Määrärahan muutos % 2,7 % 5,4 % -1,4 % 2,6 % 1,2 % 1,1 % 0,9 % 1,0 % Määrärahan muutos euroina S*= Sitova taso

96 93 KUNTAKEHITYS Tulosalue Tavoitteet Vastuuhenkilö: kuntakehitysjohtaja Hannu Haukkasalo Kuntakehitys edistää Hyrylän keskustan kehittämistä ja Rykmentinpuiston asuntomessujen toteutusta Projektoimme Rykmentinpuiston, Focus-alueen ja Hyrylän keskustan hankkeet Varmistamme Rykmentinpuiston toteutuksen hakemalla erilaisia toteutustapoja Solmimme sitovan sopimuksen liikekeskuksen toteuttamiseksi HYPA-keskuksen ensimmäinen vaihe on valmis toteutukseen Rykmentinpuiston kunnallistekniikan suunnittelu käynnistyy Rykmentinpuiston vanhan lämpökeskuksen käyttömahdollisuuksia tutkitaan Aaltoyliopiston oppilastyönä Vuonna 2016 panostetaan Tuusulan kunnan vetovoiman ja brändin rakentamiseen. Tiivistämme kunnan ja kunnassa toimivien yritysten yhteistyötä eri keinoin. Hyödynnämme kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden kehittämissuunnitelmaa vetovoiman kasvattamiseksi. Lisäämme matkailuyhteistyötä Järvenpään kaupungin ja matkailuyrittäjien kanssa vahvistamalla Tuusulanjärven Matkailu ry:n toimintamahdollisuuksia. Suuntaamalla määrärahoja uudella tavalla sekä kuntakehityksen että kulttuuri- ja museotoimen osalta, lisäämme vuosittaista panostusta eurolla. Tavoitteena on nostaa kunnan työpaikkaomavaraisuus nykyisestä 76,8 %:sta 85 %:n tasolle v mennessä ja 100%:n tasolle vuoteen 2040 mennessä. Varaudumme kehittämään erilaisia liikkumisen muotoja ja järjestelmiä osana digitalisaatiota. Palvelusuunnitelman painopisteet vuosille ja keskeiset muutokset toiminnassa Rykmentinpuiston toteuttamisen edistämiseksi varataan tarvittavia henkilöresursseja sekä päätetään käytettävästä rahoitusmallista. Suunnitelmien jatkokehittelystä neuvotellaan yhteistyötahojen kanssa. Rykmentinpuiston toteuttaminen vaatii kunnalta uudenlaista lähestymistapaa hankkeen laajuuden ja sen tarjoamien mahdollisuuksia takia. Alueelle haetaan uusia innovatiivisia toimintamalleja ja aluetta markkinoidaan erilaisten hankkeiden testialustaksi. Tätä toimintaa tullaan jatkamaan koko hankkeen elinkaaren ajan. Asuntomessujen järjestäminen vahvistaa T&K toimintaa kunnassa. Edistämme pitkäaikaistyöttömien työllistymistä palkkaamalla työllisyysasiamiehen elinkeinopäällikön alaisuuteen. Työllisyysasiamiehen vastuulla on työpaikkayhteistyö kunnan eri toimialojen sekä yritysten kanssa. Tunnusluvut Erittely suurimmista projekteista TA 2015 TA 2016 FOCUS-projekti Rykmentinpuisto Täsmennyksiä projektirahoituksen osalta: FOCUS-projektin ensimmäisen asemakaavan valmistelu toteutetaan kumppanuuskaavoituksena siten, että maanomistaja maksaa suoraan konsultille kaikki kaavoitustyöstä aiheutuvat kulut. Rykmentinpuiston projektin kokonaisrahoitus sisältäen henkilöstökulut tarkentuu käyttösuunnitelman käsittelyn yhteydessä.

97 94 Tuloarviot ja määrärahat, sitovat erät Budjettiyhteenveto/ KUNTAKEHITYS Selite TP 2014 TA 2015 MTA2015 TAE 2016 TA 2016 TS2017 TS2018 TS2019 TS2020 TOIMINTATUOTOT YHT TOIMINTAKULUT YHT. S* TOIMINTAKATE Henkilöstömäärä yhteensä 6,0 8,0 8,0 8,0 8,0 8,0 Määrärahan muutos % -3,9 % 2,1 % 5,6 % 22,5 % 1,7 % 1,3 % 1,0 % 1,0 % Määrärahan muutos euroina S*= Sitova taso

98 95 KUNTASUUNNITTELU Tulosalue Vastuuhenkilö: kaavoituspäällikkö Asko Honkanen Tavoitteet Kuntasuunnittelun tulosalueella edistetään kuntastrategian mukaisesti tärkeimpiä kaavoituksen kärkihankkeita kaavoituksen työohjelman mukaisesti. Vuonna 2016 on tavoitteena hyväksyä mm. seuraavat kaavat: Yleis- ja osayleiskaavoista: - Yleiskaava 2040 Pientaloalueiden kaavoista: - Rykmentinpuiston Puustellinmetsän asemakaava - Häriskiven asemakaava - Jokelan kartano I -asemakaavamuutos Keskustojen kehittämisen kaavoista: - Rykmentinpuisto I - Suutarintien kaavamuutos - Kellokosken keskustan asemakaavamuutos - Kauppatie II asemakaavamuutos Tonttien myymiseksi on tavoitteena toteuttaa aktiivinen markkinointikampanja ja etsiä uusia toteutustapoja tonttien myyntiin Lahelanpelto II Anttilanranta I Tavoitteena on huomioida erityisryhmien asumisen tarpeet sekä kaavallisesti että toteutushankkeiden muodossa. Tavoitteena on edistää tärkeimpiä kaavoituksen kärkihankkeita ja kunnan elinkeinoelämää hyväksymällä FOCUS-liikekeskuksen ja Sulan työpaikka-alueen asemakaavat. Kaavoitamme soveltuvia tontteja yksityisille palvelutuotannolle tukemaan kunnan toimintoja. Kehitämme Kellokosken sairaala-aluetta yhteistyössä HUSin kanssa. Tavoitteena on, että tavoitteellisesta liikenneverkosta päätetään yleiskaavaa laadittaessa vuoden 2016 aikana. Tarpeen on myös linjata Tuusulan kunnan pysäköintipolitiikka ja selvittää julkisen pysäköinnin tarpeet Hyrylässä. Kuntakeskuksissa tuetaan joukkoliikennettä varmistamalla liityntäpysäköinnin tarjonta ja toimivuus. Panostamme liikenneratkaisussa kevyen liikenteen turvallisuuteen Palvelusuunnitelman painopisteet vuosille ja keskeiset muutokset toiminnassa Tuusulan strateginen yleiskaava 2040 tulee ehdotuksena käsittelyyn. Kaavaehdotus valmistellaan luonnoksesta saatavan palautteen ja jatkoselvitysten perusteella käsiteltäväksi ja nähtäville asetettavaksi. Yleiskaavassa tavoitellaan maankäytössä riittävää joukkoliikennetehokuutta ja toimivia liityntäpysäköintiratkaisuja ja vaihtoyhteyksiä. Tuusulan liikennestrategia laaditaan nämä periaatteet huomioiden. Pääverkkoon esitetään keskeiset uudet väylätarpeet uusien maankäyttöalueiden osalta.

99 96 FOCUS-alueella, Sulan työpaikka-alueella ja Hyrylän pohjoisessa keskuksessa jatketaan asemakaavatöitä kaavoituksen kärkihankkeina. Muita asemakaavoituksen kärkihankkeita ovat Etelä-Tuusulassa mm. Rykmentinpuiston ensimmäinen asemakaava, ydinkeskustan muut hankekaavat sekä pientalotuotannon kannalta tärkeät Lahelan ja Häriskiven asemakaavat. Jokelassa ensisijaisesti valmistellaan Kartanon alueen kaavoja. Tämän jälkeen edetään taajaman muilla laajennuksilla ja asemakaavan muutostöillä. Kellokosken osayleiskaavaan perustuen asemakaavoitetaan uusia asuinkortteleita Linjatien ympäristössä. Keskustan asemakaavalla edistetään mm. kaupallisten palvelujen parantumista. Kunnassa vireillä olevat laajat aluekehitys- ja rakennushankkeet (Rykmentinpuisto ja FOCUS, osittain myös Sula ja Tuomala II), asuntotuotannon pitäminen sovitulla tasolla sekä sen pitkäjänteinen kehittäminen, työpaikkaomavaraisuuden nostaminen tavoitellulle tasolle sekä hankemäärältään mittava kaavoitussuunnitelma edellyttävät lisääntyviä maapoliittisia toimenpiteitä ja jatkuvaa toimintatapojen kehittämistä. Aktiivisella ja suunnitelmallisella maapolitiikalla pystyttäisiin kasvattamaan merkittävästi kunnan todellisia tontinmyyntituloja. Perustietoa (paikkatietoa) ympäristöstä koostetaan sekä jaetaan kuntastrategian mukaiseen suunnitteluun, rakentamiseen sekä kunnalle säädettyjen lakisääteisten tehtävien suorittamisen tueksi. Paikkatietoyksikkö hallinnoi keskeisiä paikkatieto-ohjelmia, paikkatietovarantoja sekä toimii paikkatiedon jakelun kehittäjänä yhdessä ostopalvelutoimittajien kanssa. Paikkatietoyksikkö tarjoaa palvelua ja tukea kaikille kunnan sektoreille paikkatietoasioissa resurssien riittävyyden mukaan. Paikkatieto-osaamista pyritään lisäämään eri toimialoilla. Yritystonttien kysyntä kohdistuu erityisesti Etelä-Tuusulaan, ja varannon lisääminen on tavoitteena vuosien aikana. Alueella on valmisteilla useita eri asemakaavahankkeita. Myös Jokelassa ja Kellokoskella tavoitteena on uusien tonttien saaminen luovutettavaksi. Ensisijaisesti tavoitteena on huolehtia kunnassa jo toimivien yritysten toimintaedellytyksistä. Tunnusluvut Erittely suurimmista projekteista TA 2015 TA 2016 Yleiskaavan tarkistus Maanmyyntitulot Maanmyyntituloiksi on v talousarviossa budjetoitu euroa. Tästä 2,2 M kertyy tehdyn arvion mukaan yritystonteista, 3,2 M asuntotonteista ja 0,9 M kunnan omistamien kiinteistöjen ja asuntoosakkeiden myymisestä.

100 97 Voimaan tulleet asemakaavat Vuosi Asuntoalueet Työpaikka-alueet p-a/ha k-m2 p-a/ha k-m , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , * mennessä Kiinteistönmuodostus Vuosi v. ka. Tontteja rekisteröity (kpl) Tontin lohkomistoimituksen kesto ka. (vrk) Yleisiä alueita rekisteröity (kpl) Laadittuja tonttijakoja (tontteja kpl) Maanhankinta Vuosi v. ka. Hankittu ha. 159,16 34,45 57,02 38,78 19,64 97,46 49,47 Hankittu milj. eur 5,83 0,35 2,95 2,08 0,84 5,14 2,27 Maanluovutus Vuosi v. ka. Omakotitonttien luovutus (kpl) Tuloarviot ja määrärahat, sitovat erät Budjettiyhteenveto/ KUNTASUUNNITTELU Selite TP 2014 TA 2015 MTA2015 TAE 2016 TA 2016 TS2017 TS2018 TS2019 TS2020 TOIMINTATUOTOT YHT TOIMINTAKULUT YHT. S* TOIMINTAKATE Henkilöstömäärä yhteensä 26,0 29,0 29,0 29,0 29,0 29,0 Määrärahan muutos % 3,5 % 5,9 % 2,4 % -12,9 % 1,4 % 1,3 % 1,0 % 1,0 % Määrärahan muutos euroina S*= Sitova taso

101 TOIMIALAN HALLINTO- JA ASIAKASPALVELU 98 Tulosalue Vastuuhenkilö: hallintopäällikkö Sylvia Appelberg Tavoitteet Toimialan hallinnollisia talous-, henkilöstö- ja muita tuki- ja asiakaspalveluja kehitetään toimialan ja muun asiakaskunnan tarpeita vastaaviksi. Viranomaisvalvonnan yhteistyö - pysäköinninvalvonta Palvelusuunnitelman painopisteet vuosille ja keskeiset muutokset toiminnassa Kuntakehityksen ja teknisen toimialan palveluketjun osana Hallinto- ja asiakaspalvelu vastaa toimialan tulosalueiden ja -yksiköiden taloushallinnosta, henkilöstöhallinnon koordinoinnista sekä sisäisistä muista hallinnollisista tuki- ja asiakaspalveluista. Hallinto- ja asiakaspalvelu vastaa kuntakehitys- ja teknisen lautakunnan valmisteluun, asiakirjatuotantoon ja päätöksentekoon liittyvistä palveluista. Jälkilaskennan kehittämisen avulla tulosalue hankkii kustannus- ja tehokkuustietoutta koko toimialan kehittämiseksi. Toimialan riskienhallinnan prosesseja kehitetään vastaamaan tulevia tarpeita kuntakonsernin ohjeiden mukaisesti. Uutena maksuna otetaan käyttöön pysäköinnin valvontamaksu. Tunnusluvut Toimintaa seurataan TA 2016 toteutumisen kautta. Tuloarviot ja määrärahat (excel taulukko), sitovat erät Budjettiyhteenveto/ HALLINTO JA ASIAKASPALVELU Selite TP 2014 TA 2015 MTA2015 TAE 2016 TA 2016 TS2017 TS2018 TS2019 TS2020 TOIMINTATUOTOT YHT TOIMINTAKULUT YHT. S* TOIMINTAKATE Henkilöstömäärä yhteensä 7,6 9,0 9,0 7,0 15,0 15,0 15,0 15,0 15,0 Määrärahan muutos % 7,5 % 7,5 % -25,1 % 46,2 % 0,4 % 0,5 % 0,5 % 1,0 % Määrärahan muutos euroina S*= Sitova taso

102 99 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tulosalueet Yhdyskuntatekniikka Tilakeskus TOIMINTA-AJATUS Teknisen lautakunnan tehtävänä on tuottaa kuntalaisille yhdyskuntatekniikan palveluja, huolehtia kunnan omasta toimitilatarpeesta ja huolehtia terveellisestä ja turvallisesta ympäristöstä yhdessä kunnan muiden sidosryhmien kanssa. Lautakunnan tavoitteena on luoda ja ylläpitää kuntalaisia ja sen työntekijöitä varten turvallinen ja viihtyisä asuin-, työ-, liikenne- ja vapaa-ajan ympäristö sekä edistää ja ylläpitää kunnassa laadukkaita joukkoliikennepalveluja. Budjettiyhteenveto/ TEKNINEN LAUTAKUNTA Selite TP 2014 TA 2015 MTA2015 TAE 2016 TAE KH TA 2016 TS2017 TS2018 TS2019 TS2020 TOIMINTATUOTOT YHT TOIMINTAKULUT YHT. S* TOIMINTAKATE

103 100 YHDYSKUNTATEKNIIKKA Tulosalue Vastuuhenkilö: suunnittelupäällikkö Petri Juhola Tavoitteet Viheralueet-yksikön projekteja toteutetaan palvelumuotoilun keinoin Päiväkotien leikkipihojen saneerauksissa käyttäjien toiveet huomioidaan jo suunnitteluvaiheessa. Viranomaisvalvonnan yhteistyö Kaivuuluvat ja ajoneuvojensiirto. Pilotoimme kunnossapitourakoiden hallintajärjestelmää ja kehitämme omaisuuden hoidon laadun valvontaa LASSO- projektin jalkauttaminen. Elinkaarikustannusten huomioiminen hankinnoissa valintakriteerinä energiatehokkuus (katuvalojen saneeraus). Edistämme Hyrylän keskustan kehittämistä ja Rykmentinpuiston asuntomessujen toteutusta. Rykmentinpuiston kunnallistekniikan suunnittelu käynnistyy. Panostamme liikenneratkaisuissa kevyenliikenteen turvallisuuteen. Jatkamme vuonna 2013 laaditun Tuusulan liikenneturvallisuuden täytäntöönpanoa. Kiinnitämme suunnittelussa entistä enemmän huomiota esteettömyyteen päivittämällä suunnitteluohje tarpeellisin osin ja ottamalla uudet ohjeet myös käytäntöön. Selvitämme joukkoliikenteen toteutustavan (joukkoliikenteen siirtymäajan jälkeen) ja linjaamme liittymisvalmiudet HSL:een vuonna 2018 Tarvittava selvitystyö tehdään ja HSLliittyminen tuodaan päätöksentekoon Tarjoamme palvelutasoltaan vähintään keskitason joukkoliikenneyhteydet kunnan päätaajamien ja Tuusulan aluetta merkittävästi palvelevien juna-asemien välille tavoite ohjaa vuoden 2016 syyskauden hankintojen suunnittelua. Varaudumme kehittämään erilaisia liikkumisen muotoja ja järjestelmiä osana digitalisaatiota. Seurataan Nuppulinnan ja Purolan seisakkeiden lakkautusten vaikutuksia ja ollaan valtioneuvostoon yhteydessä korvaavan joukkoliikenteen järjestämiseksi. Yrityspalveluissa toivotaan aktiivisuutta yrittäjien löytämiseksi vuokralle Jokelan asemarakennukseen, niin että rakennus olisi myös junamatkustajien käytössä. Kehitetään yhteistyötä kunnan toimialojen välillä kunnan hankkimien henkilökuljetuspalvelujen yhteensovittamiseksi. Palvelusuunnitelman painopisteet vuosille ja keskeiset muutokset toiminnassa Tulosalue ylläpitää kunnan katu- ja viheromaisuutta ja tuottaa kuntalaisille toimivat sekä monipuoliset jätehuoltopalvelut, jotta kuntalaisilla olisi pysyvästi turvallinen, viihtyisä ja toimiva elinympäristö. Alueiden hoidossa ja ylläpidossa painopiste pidetään, kuntastrategian mukaisesti, käyttäjien läheisyydessä. Katujen pintaukset ja peruskorjaukset tehdään vuosittain päivitettävän saneeraus- ja peruskorjaussuunnitelman mukaisesti. Töiden suunnittelussa otetaan huomioon vesi- ja viemäriverkoston saneerausohjelma sekä uudisrakentamisen rakennusohjelma. Töiden tehostamiseksi kehitetään hankintamenettelytaitoja sekä kokeillaan erilaisia urakointimuotoja. Puistot ja viheralueet pidetään vuonna 2012 tehdyn palvelutasomäärityksen sekä valtuuston tekemän linjauksen mukaisessa kunnossa. Leikkipuistojen määrää tarkastellaan ja tarvittaessa vähennetään edelleen hallitusti.

104 Kunnan omana työnä kilpailuttamat jätehuoltosopimukset optioineen päättyvät Uusien keräily- ja kuljetusurakoiden kilpailuttaminen ja jätteenkuljetuksen järjestäminen siirretään suunnitelmakaudella Kiertokapula Oy:n järjestettäväksi. Kunnallistekniikan tulosalue tuottaa kunnallistekniset suunnitelmat ja mittaukset sekä vastaa kunnallistekniikan rakentamisesta ja vesistöjen kunnostushankkeista. Tulosalue avustaa maankäytön suunnittelua tuottamalla tarvittavaa tietoa mm. kaava-alueen rakennettavuudesta, kunnallistekniikan tarvitsemista tilavarauksista ja sen rakentamiskustannuksista. Tulosalue vastaa pilaantuneiden alueiden kunnostamisesta yhteistyössä kunnan muiden organisaatioiden ja sidosryhmien kanssa. Tehtävämäärä kasvaa: uudet asuinalueet, saneerattavat kohteet, liikenneturvallisuuskohteet, ely-kohteet, vesistökohteet, uutena meluntorjuntakohteet. Työn painopiste siirtymässä tilaaja- ja valvontaorganisaation suuntaan => kehitettävä henkilöstön em. osaamista. Määritetään tarkemmin ja systemaattisemmin, mitä kunta rakentaa ja mihin tarjoaa mahdollisuudet; investointeja joudutaan priorisoimaan entistä voimakkaammin. Osallistavaa suunnittelua asukkaiden kanssa kehitetään saneerattavissa kohteissa. Valmistaudutaan joukkoliikenteen siirtymäajan päättymiseen selvittämällä kunnan tahtotila HSL-jäsenyyteen ELY-keskuksen järjestämää joukkoliikennettä, kunnan henkilökuljetuksia ja kunnan järjestämää täydentävää joukkoliikennettä suunnitellaan ja käsitellään kokonaisuutena, jonka suunnittelu-, järjestämis- ja rahoitusvastuiden osalta toimitaan ELY:n ja kunnan välillä solmitun sopimuksen mukaisella tavalla Kunnan omat liikennepalveluostot kohdennetaan ensisijaisesti kaikille avoimeen kaupunkimaiseen paikallisliikenteeseen sekä palveluliikenteeseen. Kunnan lipputuki kohdennetaan kausilippuina asiakkaille myytäviin seutu-, työmatka- ja liityntälipputuotteisiin Osallistutaan tarpeen mukaan yhteistyöhön ja liikennejärjestelmätyöhön kehyskuntien välillä sekä HSL:n ja kehyskuntien välillä. Uutena maksuna otetaan mahdollisesti käyttöön hulevesimaksu. Tunnusluvut Joukkoliikennematkojen määrä Investoinnit, ja /asukas Päällystykset, m 2 101

105 102 Tuloarviot ja määrärahat (excel taulukko), sitovat erät Budjettiyhteenveto/ YHDYSKUNTATEKNIIKKA Selite TP 2014 TA 2015 MTA2015 TAE 2016 TA 2016 TS2017 TS2018 TS2019 TS2020 TUNNUSLUVUT Tiet ja väylät km /km Liikennöimisalue m² Viheralueet ha*) /ha Kunnan järj. jätteenkulj. tonni kunnan järj. jätteenkulj. /tonni 211,00 215,00 215, Matkojen lukumäärä Kunnan osuus /asukas 45,85 40,71 40,71 76,08 76,08 75,51 74,57 73,22 71,91 TOIMINTATUOTOT YHT TOIMINTAKULUT YHT. S* TOIMINTAKATE Henkilöstömäärä yhteensä 43,2 45,2 45,2 44,2 42,5 42,5 42,5 42,5 42,5 Määrärahan muutos % -4,0 % 2,5 % 17,2 % 16,6 % -11,1 % 0,5 % 0,5 % 1,0 % Määrärahan muutos euroina S*= Sitova taso

106 103 TILAKESKUS Tulosalue Vastuuhenkilö: tilakeskuksen päällikkö Tavoitteet Toteutamme päiväkoti- ja kouluverkon laajennus- ja saneeraushankkeita yhdessä toimialojen kanssa. Otamme käyttöön sähköisen huoltokirjan. Edistämme kunnan rakennusten energiatehokkuushankkeita KETS-sopimuksen mukaisesti. Uudisrakentamisen yhteydessä tutkitaan vaihtoehtoisia energiaratkaisuja kuten mm. maalämmön hyödyntämistä Palvelusuunnitelman painopisteet vuosille ja keskeiset muutokset toiminnassa Tuusulan kunnan Tilakeskuksen tehtävänä on tuottaa kunnan toimialojen tarvitsemat tilapalvelut, joihin sisältyvät tilojen hankinta, suunnittelu, rakentaminen ja korjaus, kiinteistönhoito sekä siivous. Tilakeskus vastaa kunnan omistamien rakennusten vuokrauksesta eri toimialoille. Suunnitelmakauden painopisteitä ovat palveluverkon ja rakennusmassan hallinnan kehittäminen sekä rakennusten energiatehokkuutta parantavat kehitystoimenpiteet niin kiinteistöjen ylläpidossa kuin rakentamisessa. Yhtenä merkittävimmistä painopisteistä suunnitelmakaudella on Tilakeskuksen nettobudjetointitavan kehittäminen siten, että se mahdollistaisi paremmin suunnitelmallisen investointien toteuttamisen ja korjausvelan hallinnan sekä mahdollistaisi taloudellisesti ja laadullisesti tarkoituksenmukaisen kiinteistönpidon ja lisäisi tilinpidon avoimuutta. Merkityksellinen painopistealue on myös yhteistyössä kunnan muiden toimialojen kanssa tapahtuva, palveluverkon kehittämiseen liittyvä kiinteistöstrateginen työskentely. Hankkeiden laadun ja kustannusten hallitsemiseksi kehitämme hankesuunnittelua ja huolehdimme jo hankesuunnitteluvaiheessa suunniteltavien tilojen tehokkuudesta, energiataloudellisuudesta sekä tutkimme mahdollisuutta käyttää uusiutuvia energiatuotantomuotoja. Energiatehokkuus on suunnitelmakauden pääteemojamme. KETS-sopimuksen (kuntien energiatehokkuussopimus) päätavoitteena on 9 %:n energiasäästön saavuttaminen kunnan kokonaisenergiankäytöstä vuoden 2016 loppuun mennessä vuoden 2008 vertailutasosta.

107 104 Tuloarviot ja määrärahat (excel taulukko), sitovat erät Budjettiyhteenveto/ TILAKESKUS Selite TP 2014 TA 2015 MTA2015 TAE 2016 TA 2016 TS2017 TS2018 TS2019 TS2020 TUNNUSLUVUT Kiinteistönhoito m² /m² 37,83 38,97 38,97 39,30 39,30 Siivous m² /m² 30,45 29,57 29,57 29,32 29,32 TOIMINTATUOTOT YHT TOIMINTAKULUT YHT TOIMINTAKATE. S* Henkilöstömäärä yhteensä 74,0 76,0 76,0 73,0 75,0 75,0 75,0 75,0 75,0 Määrärahan muutos % -3,1 % -3,1 % -5,3 % -5,3 % 0,3 % 0,5 % 0,5 % 1,0 % Määrärahan muutos euroina S*= Sitova taso

108 105 RAKENNUSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Rakennuslautakunta huolehtii rakennusvalvonnan sekä osasta tielautakunnan tehtävistä. Rakennusvalvonnan toiminta-ajatuksena on yhteiskunnan päämäärien mukaisesti olla myötävaikuttamassa kaavojen toteutumiseen sekä siihen, että rakentaminen täyttää yleisesti hyväksytyt normit terveellisyyden, turvallisuuden ja teknisen laadun suhteen ja että rakennettu ympäristö muodostuu turvalliseksi, toimivaksi, virikkeelliseksi ja esteettisesti tyydyttäväksi. Budjettiyhteenveto/ RAKENNUSLAUTAKUNTA Selite TP 2014 TA 2015 MTA2015 TAE 2016 TA 2016 TS2017 TS2018 TS2019 TS2020 TOIMINTATUOTOT YHT TOIMINTAKULUT YHT. S* TOIMINTAKATE RAKENNUSVALVONTA Tulosalue Vastuuhenkilö: johtava rakennustarkastaja Kaisa Nousiainen Tavoitteet Rakennusvalvonnan nykyisen arkiston sähköistämisen aloittaminen hankitaan ostopalveluna asiakirjojen digitointi Palvelusuunnitelman painopisteet vuosille ja keskeiset muutokset toiminnassa Rakennuslautakunta huolehtii rakennusvalvonnan sekä osasta tielautakunnan tehtävistä. Rakennusvalvonnan tehtävänä on valvoa kaavojen noudattamista, huolehtia rakentamista ja muita toimenpiteitä koskevien lupien käsittelemisestä sekä osaltaan valvoa rakennetun ympäristön ja rakennusten kuntoa. Suunnitelmakaudella jatketaan projektisuunnitelman mukaisesti paperisen arkistoinnin digitointityötä Suunnitelmakaudella hyödynnetään sähköistä arkistoa aloittamalla piirustusten myynti Internetissä Tunnusluvut Käsitellyt luvat ja kirjalliset ilmoitukset (lupapalvelut) 650 kpl Tehdyt katselmukset (katselmuspalvelut) 1000 kpl

109 106 Tuloarviot ja määrärahat (excel taulukko), sitovat erät Budjettiyhteenveto/ RAKENNUSVALVONTA Selite TP 2014 TA 2015 MTA2015 TAE 2016 TA 2016 TS2017 TS2018 TS2019 TS2020 TUNNUSLUVUT Lupapalvelut /lupa Katselmuspalvelut /katselmus TOIMINTATUOTOT YHT TOIMINTAKULUT YHT. S* TOIMINTAKATE Henkilöstömäärä yhteensä 7,0 7,0 7,0 7,0 5,0 5,0 5,0 5,0 5,0 Määrärahan muutos % 7,0 % 7,0 % 2,9 % -12,8 % 0,3 % 0,5 % 0,5 % 1,0 % Määrärahan muutos euroina S*= Sitova taso

110 107 Tunnusluvut TEKNINEN TOIMI Tunnusluvut 2016 Useimpien suoritteiden osalta seuranta toteutetaan tilinpäätöksen yhteydessä RAKENNUSVALVONTA TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA 2016 Lupapalvelut, kpl /lupa Katselmuspalvelut, kpl /katselmuspalvelu JOUKKOLIIKENNE TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA 2016 Matkojen lukumäärä Tuusula-lippu - matkojen määrä Keski-Uudenmaan seutulippu - matkojen määrä Tuusula-Järvenpää-lippu matkojen määrä Liityntälippu - matkojen määrä Sampo-kuljetus Muut liput käyttötalouskulut lisämääräraha valt. 38/ vyörytykset /asukas 37,72 41,46 43,70 45,85 40,71 / 56,27 76,08 valt. päätös 53, lisämääräraha joukkoliikenteeseen KUNN.TEKNIIKAN RAKENTAMINEN TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA 2016 Investoinnit (tekn.toimi) Investoinnit (vh-liikelaitos) /asukas Päällystystyöt m² Päällystöissä ollut virheellisesti m ², oliis pitänyt olla m² v TP TEIDEN KUNNOSSAPITO TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA 2016 Liikennöimisalue m² Päällysteaste % Valaistusaste % Kunnossapidettävät tiet km Kp. kevyen liik. väylät km Kunnan hoidossa ol. ykstiyistiet km Käyttötalousmenot Tiet ja liik.väylät /km (sis. poistot ja vyörytykset) Liikennöimisalueen pinta-ala on korjattu v. 2013, aiemmin ilmoitettu katualueen pinta-ala. Katurekisterin hankinta vuonna 2014, jonka jälkeen päivitetyt tiedot YL. ALUEIDEN VALAISTUS TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA 2016 sähkö

111 108 VIHERALUEEET TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA 2016 kunnossapid. rak. puistot ha käyttötalousmenot /ha (sis. poistot ja vyörytykset) luonnonvar. ja metsäpuistot ha leikkipuistot kpl TP 2013 lähtien vain puistoyksikön määrärahalla hoidettavat alueet = 79 ha v /ha poistot ovat olleet virheelliset, josta johtui korkea TA- /ha arvio, oikea olisi ollut JÄTEHUOLTO TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA 2016 kunnan järj. jätteenkulj. Tn kunnan järj. jk /tonni 184,59 190, käyttötalousmenot /asukas (sis. poistot ja vyörytykset) 39,85 52,74 50,04 52,68 51,95 51,81 Aiemmin kuluihin kirjattiin vain kaatopaikkamaksut, v lähtien myös jätteen keräily- ja kuljetuskulut. KIINTEISTÖNHOITO TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA 2016 m² muutos % 1,2-0,6 0,8-0,6 0,6 0,0 käyttötalousmenot /m² (sis. vyörytykset) 42,03 42,35 40,28 37,83 38,97 39,30 muutos % 12,2 0,8-4,9-6,1 3,0 0,9 TP-luvut muuttuneet takautuvasti, kun purkutyöt siirr. rak. yksikköön v alusta Lämmitys /v Sähkö /v Vesi /v Lumityöt /v Tuott.ohj. mr-muutos SIIVOUS TP 2011 TA 2012 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA 2016 m² muutos % 1,7 2,8 0,9-0,3 0,0-1,0 käyttötalousmenot muutos % 7,7 1,6 0,7 0,8-2,2-2,9 /m² 29,97 29,91 30,03 30,45 29,57 29,32 muutos % 5,8-0,2 0,4 1,4-2,9-0,9

112 109 INVESTOINTIEN PERUSTELUT EUROA TAI SITÄ YLITTÄVIIN HANKE-ESITYKSIIN V.2016 Tasapainoinen talous edellyttää, että vuosikatteella, eli kunnan tulorahoituksella, on kyettävä kattamaan vähintään poistot ja mahdolliset pitkäaikaisten lainojen lyhennykset. Kunnan poistosuunnitelma on uusittu vuoden 2014 alussa suositusten mukaiseksi. Lähivuosille ajoittuvien mittavien investointien vuoksi vuosittainen poistotaso nousee suunnitelmakaudella vuoden 2016 noin 12 milj. eurosta arviolta noin 18 milj. euroon vuonna Kunnan vuoden 2016 investoinnit ovat yhteensä noin 30,7 milj. euroa ja vesihuoltoliikelaitos mukaan lukien 33,1 milj. euroa. Infrahankkeisiin (tiet, liikenneväylät, puistot yms.) investoidaan noin 6,7 milj. euroa, vesi- ja viemäriverkostoon noin 2,4 milj. euroa. Kunnassa on meneillään useita merkittäviä päiväkotien ja koulujen perusparannus- ja laajennushankkeita, rakennusinvestointien määrä nousee vuonna 2016 peräti noin 16 milj. euroon. Tärkeimpiä rakennushankkeita ovat Roinilanpellon ja Notkopuiston uudet päiväkodit, Kellokosken ja Paijalan koulun laajennukset sekä Hyökkälän koulun peruskorjaus. RAKENNUKSET Etelä-Tuusulan sosiaali- ja terveysasema, muutos- ja perusparannusinvestointeja, 0,5 milj. euroa - Korjaustoimenpiteet tehdään lähtökohtaisesti rakennusta ylläpitävinä. Vanhimman osan korjaustoimenpiteet joudutaan tekemään, jotta voidaan varmistaa tilojen käyttökelpoisuus. Taloteknisten korjaustöiden lisäksi tehdään tiloihin jonkin verran toiminnallisia muutoksia, suurimpina hammashoitolan tilajärjestelyt. Notkopuiston päiväkodin laajentaminen, 1,45 milj.euroa - Työn jatkuminen vuoden 2016 puolella. Roinilanpellon päiväkodin rakentaminen, 3,9 milj.euroa - Rakentaminen aloitettu v jatkuen vuoden 2016 puolella. Kellokosken yhtenäiskoulun laajennus ja muutostyöt, 3,2 milj.euroa - Hanke käsittää Kellokosken koulukeskuksen ja Ruukin koulun rakentamisen yhdeksi kokonaisuudeksi. Toiminnallisena tavoitteena on yhdistää ala- ja yläkoulu yhtenäiskouluksi. Toiminnallisten tarpeiden lisäksi hankkeen kiireellisyyteen vaikuttaa viranomaisvaatimukset kummankin koulun keittiötilojen sekä koulujen yhteisen teknisen työn opetustilan välittömästä korjaustarpeesta. Paijalan koulun laajentaminen, 1,27 milj.euroa - Työn jatkuminen vuoden 2016 puolella. Pertun koulun muutokset, 0,35 milj.euroa - Suunnittelu ja toteutus Hyökkälän koulukeskus, 2 milj. euroa - Alakoulun ensimmäisen kerroksen luokkatilat, 10 kpl, sekä käytävä- ja aulatilat vaativat täydellisen peruskorjauksen 60 käyttövuoden jälkeen. Luokkien nykyiset ilmamäärät on mitoitettu pienemmille oppilasryhmille kuin nykyisin on, alakoulussa on jopa yli 30 oppilaan ryhmiä. Luokkasiiven rungon keskiosaan rakennetaan uusi IV-konehuone ja ilmanvaihtokanavistot uusitaan.

113 110 Peruskorjauksella parannetaan myös rakennuksen energiatehokkuutta nykyisestä energiatehokkuusluokasta. Hyökkälän alakoulun irtaimisto, 0,3 milj. euroa - Alakoulun peruskorjauksen yhteydessä vanhat kalusteet uusitaan. Hyrylän koulukeskuksen korjausten jatkuminen v.2016 puolella, 0,3 milj. euroa - PTS:n mukaiset peruskorjaustyöt, 800 t euroa, tilakeskuksen erikseen laatiman työohjelman mukaisesti Teknisen toimen talonrakennuksen peruskorjaus- ja perusparannusinvestointeihin esitetään varattavaksi yhteensä 4,4 milj. euroa. - Suurin yksittäinen kohde on Hyökkälän koulukeskuksen peruskorjaus, joka ajoittuu kahdelle vuodelle siten, että vuoden 2016 määrärahavaraus on 2 M ja vuoden ,6 M. MAA- JA VESIALUEET - Ostot 2,0 milj. euroa KUNNALLISTEKNIIKKA Kunnallistekniikan osalta investointiesitys noudattaa tämänhetkistä kaavoitusohjelmaa ja asuntorakentamisohjelman luonnosta sekä saneeraus- ja liikenneturvallisuuskohteiden hankeesitysluetteloa. Kunnallistekniikan investoinnit painottuvat edellisenä vuonna aloitettujen rakennuskohteiden loppuunsaattamiseen sekä liikenneturvallisuushankkeisiin. Uusista kaava-alueista aloitetaan Vallun työpaikka-alueen, Rajalinnan työpaikka-alue II:n ja Koulutien rakentaminen. Kaavoituksesta riippuen kunnallistekniikassa varaudutaan myös uusien asuinalueiden rakentamiseen, mutta näiden alueiden aloitus tapahtuu aikaisintaan vuoden 2016 jälkipuolella. Tällaisia alueita ovat Hyrylässä Anttilanranta, Aropelto, Lahelanpelto II, Puustellimetsä, Jokelassa Kartano I ja Kellokoskella Linjapuisto II. Vuoden 2016 suurimpia kunnallistekniikan investointihankkeita ovat: Stenbackan alue 0,9 M - Alueen tiestön ja Tuusulanjoentien sillan loppuun rakentaminen Paloaseman alue 0,5 milj.euroa - Paloaseman kaava-alueen kunnallistekniikan rakentaminen ja MT 148 parantaminen Paloaseman liittymän kohdalla. Kellokosken Koulutie 1,0 milj.euroa - Kellokosken koulukeskus ja Ruukin koulu rakennetaan yhdeksi kokonaisuudeksi. Poistetaan vaarallinen tie koulujen välistä, jolloin oppilasturvallisuus paranee merkittävästi ja saattoliikenne on järjestettävissä asianmukaisesti. Vallun työpaikka alue, Vallunlenkki, 0,33 milj.euroa - kunnallistekniikan rakentaminen Vallun työpaikka-alueelle. Siltojen saneeraus, 0,5 milj. euroa - Tikuntekijäntien sillan uusinta.

114 111 Keravanjoen ruoppaus Kellokoskella ja pohjapato 0,35 milj. euroa. KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET Rakennusten pihainvestoinnit 0,6 milj. euroa - erillisen työohjelman mukaisesti. KONEET JA KALUSTO Riihikallion asumispalveluyksikön v.2016, kalusto, 1,0 milj. euroa - Tuuskodon toiminnan siirto Riihikallioon Yrjö- ja Hanna säätiöltä vuokrattaviin tiloihin edellyttää kalustohankintoja. MUUT PITKÄVAIKUTTEISET MENOT Koskenmäen liittymä, 0,35 milj. euroa. INVESTOINNIT V Tuusulan kunnan investoinnit vuonna 2016 keskittyvät toimiin, jotka lisäävät kunnan tuloja, vähentävät kunnan menoja sekä tukevat palvelurakenteen uudistamista ja edistävät elinvoimaamme ja vetovoimaisuutta. Talonrakennuspuolella kunta investoi vanhojen runsaita käyttö- ja korjauskuluja aiheuttavien päiväkotien uudistamiseen. Tämä työ alkoi vuoden 2015 talousarviossa. Ensimmäisinä hankkeina ovat Kellokoskella menossa oleva Roinilanpellon päiväkoti sekä Jokelan Notkopuiston päiväkoti. Seuraavina uudistettavina päiväkoteina ovat Hyrylän ja Mattilan päiväkodit. Investoinneissaan ja uusissa päiväkotihankkeissaan kunta pyrkii kehittämään ns. kampustoimintamallia, jossa toisten välittömässä läheisyydessä on päiväkoti, esikoulu, ala-aste ja yläastekin. Samassa kokonaisuudessa voi olla nuorisotiloja sekä ikääntyville tarkoitettuja palveluja ja muita kuntalaisten tarvitsemia palveluita helposti saavutettavissa kokonaisuuksissa. Ensimmäisiä tämän kampusmallin hankkeista on alkamassa oleva Kellokosken yhtenäiskoulun laajennus- ja muutostyöt. Tuuskodon toimintojen siirtyminen Riihikallion palvelukeskukseen (Dtalo) täydentää Riihikallion jo olemassa olevaa kampusta. Tulevien vuosien investointimäärät ovat aikaisempia investointimääriä merkittävästi suurempia. Investointien toteuttamisessa kunta tutkii myös muiden, perinteistä talousarviorahoituksesta poikkeavien rahoitusmallien käyttämistä.

115 112 INVESTOINNIT Kokonais- HANKERYHMÄ MTA TA TS TS TS TS kustannus- TOIMIELIN/ TOIMIALA arvio 1000 RAKENNUKSET sisältää hankkeen rakentamisen sekä ensikertaisen kalustamisen = irtaimisto Arvio=Hankesuunnitelma tekemättä Muutokset TA 2013 tasoon/uudet avaukset merkitään punaisella fontilla KUNNANHALLITUS UK Rykm.keskuskeittiön kylmätuotantoon sähköovi K Hyökkälän koulukeskuksen ruokasalin linjaston uusiminen ( vesi ja viemäri) K Hyrylän koulukeskuksen ruokasalin linjaston uusiminen ( vesi ja viemäri) Vaunukankaan koulun keittiön korjaukset ja muutokset YHT SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI K, U Sote, tilojen toiminnallisuuden parantaminen ja tilankäytön tehostaminen, muutosinvestoinnit K Etelä-Tuusulan sosiaali- ja terveysasema, muutos- ja perusparannustöitä U Etelä-Tuusulan sosiaali- ja terveysasema, hankesuunnittelu K Jokelan sosiaali- ja terveysasema, muutos- ja perusparannustöitä (IV-korjauksia) K Kellokosken sosiaali- ja terveysasema YHT KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMI Toiminnan tehostamisen edellyttämät K muutosinvestoinnit U Notkopuiston päiväkodin laajennus U -irtaimisto U Roinilanpellon päiväkoti,uudisrakennus U -irtaimisto K, U Kellokosken yhtenäiskoulu, laajennus ja muutos U -irtaimisto U Paijalan koulun laajennus U -irtaimisto K Pertun koulun muutokset, suunnitt. ja toteutus K, U Jokelan palveluverkon suunnittelu K, U Etelä-Tuusulan palveluverkon suunnittelu U Etelä-Tuusulan lukio/monitoimirakennus K Hyökkälän alakoulun irtaimisto K Koulujen ja päiväkotien toiminnallisuuden parantaminen ja tilankäytön tehostaminen K Hyökkälän koulukeskus, peruskorjausta: peruskorjaussuunnittelua, korjauksia Menot YHT LIIKUNTAPALVELUT NUORISOPALVELUT KULTTUURIPALVELUT K Jokelan kirjaston muutostyöt TEKNINEN TOIMI Talonrakennuksen peruskorjaus ja K, U perusparannusinvestoinnit - erillisen työohjelman mukaisesti YHT Rakennuskustannukset yhteensä mistä irtaimiston osuus Rakennuskustannukset ilman irtaimistoa MENOT TULOT josta myynnit myyntivoitot NETTO Investoinnit v

116 Kokonais- HANKERYHMÄ MTA TA TS TS TS TS kustannus- TOIMIELIN/ TOIMIALA arvio 1000 MAA-JA VESIALUEET KUNNANHALLITUS Kiinteän omaisuuden ostoon Kiinteän omaisuuden myyntiin josta myynnit myyntivoitot KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET KUNNANHALLITUS K ATK-ja puhelinverkot KASVATUS- JA KOULUTUSLAUTAKUNTA K Koulujen atk- ja puhelinverkot/koulujen verkkooppimisympäristön suunnittelu ja toteutus Sähköisten yo- kirjoitusten verkko-oppimisympäristön U rakentaminen LIIKUNTALAUTAKUNTA K, U Kuntovälinepuistot ja varustaminen Uimahalli K - Pukuhuoneiden kaappien uusiminen ja kulunvalvonta K Hyrylän Urheilukeskuksen reitin valaisimet K, U Uimarantojen ja -paikkojen kehittämissuunnitelma U Kellokosken skeittipuisto Lähiliikuntapaikkojen toiminnalliset muutokset ja K peruskorjaukset U Metlan kuntoreitin valaiseminen K Kellokosken urheilukeskus NUORISOPALVELUT U Jokelan graffitiseinä U Hyrylän graffitiseinä TEKNINEN LAUTAKUNTA Rakennusten pihainvestoinnit K, U - erillisen työohjelman mukaisesti Maarakenteet ja johtoverkostot Rahoitusosuus Tiet ja liikenneväylät yhteensä U,K Etelä-Tuusula U,K Jokela U,K Kellokoski U,K Muut alueet U ARA:n infra-avustus katuihin U Liittymismaksut/ Muut maksuvalmiuden muutokset U Puistot ja leikkipaikat ARAn infra-avustus puistoihin K Vesistöt K Jätehuolto MENOT TULOT = Rahoitusosuudet NETTO Investoinnit v

117 Kokonais- HANKERYHMÄ MTA TA TS TS TS TS kustannus- TOIMIELIN/ TOIMIALA arvio 1000 KONEET JA KALUSTO Määrarahat on varattu pitkävaikutteisen irtaimen käyttöomaisuuden hankintaa varten (poistonalainen irtaimisto) KUNNANHALLITUS Koneet ja laitteet U - Kunnantilojen turvallisuushankinnat K Kirkonkylän koulun tiskilinjasto K Pertun pk uuni, pata, perusparannustyöt Jokelan ya keittiö scanboxit K Hyökkälän koulu tiskilinjasto ja kone K Kolsan koulun ja pk keittiö uuni, scanboxit Vanhakylän koulu uuni, scanboxit K Rykmentinpuiston keittiön yhdistelmäuuni K Väinölän päiväkodin yhdistelmäuuni SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Koneet ja kalusto U - Riihikallion asumispalveluyksikkö 2014, kalusto U - Riihikallion asumispalveluyksikkö 2016, kalusto U - Kehitysvammaisten asumisyksikkö tutkimusvalaisimet sairaanhoitoon U - ilmastointilaitteet terveyspalveluihin K - Hammaslääkärin työyksiköt U - hammaslääkärien ja suuhygienistien luupit U - DigiEKG laitteisto -100 K - Välinehuollon koneet ja laitteet (autoklaavi ja kuivauskaappi) K Keravan toimenpideyksikkö K - tähystyslaitteiden hankinta (skoopit) K Henkilö-, turva- ja kameravalvonta U Debririllaattorien hankinta Tuuskotoon, Riihikotiin, Mäntymäkeen ja Jokela-taloon. KASVATUS- JA KOULUTUSLAUTAKUNTA K Koulujen ja päiväkotien irtaimisto; hanke > U Tablettien hankinta LIIKUNTALAUTAKUNTA Koneet ja laitteet K - Jäähallin kaukalon hankinta K - Moottorikelkka KULTTUURILAUTAKUNTA K Kirjastoauto KUNTAKEHITYSLAUTAKUNTA K Maastohenkilöauto K Maastopakettiauto U, K Maastomittauslaitteisto K GPS-mittauslaitteen vaihto TEKNINEN LAUTAKUNTA K Pyöräkuormaaja varusteineen K Kuorma-auto K Tiekarhu K Robottitakymetri MENOT TULOT NETTO Investoinnit v

118 Kokonais- HANKERYHMÄ MTA TA TS TS TS TS kustannus- TOIMIELIN/ TOIMIALA arvio 1000 OSAKKEET JA OSUUDET KUNNANHALLITUS Menot K Kiinteistöyhtiö Tuusulan kunnantalo Tulot Osakehuoneistot Asunto-osakkeiden myynti Asunto-osakkeiden myyntivoitto MENOT TULOT NETTO TIETOKONEOHJELMISTOT KUNNANHALLITUS U Microsoft-lisenssit ja Office 365 AD integraatio K Talous- ja henkilöstöhallinnon sähköinen arkisto U Sähköinen asiointi U,K Sähköiset lomakkeet K Tiedon siirron automatisoinnit järjestelmien välillä K Talous- ja HR-järjestelmät U Ympäristökeskuksen asiakasjärjestelmä K Intranetin uusiminen U Luottamushenkilöiden Extranet U Triplan/kuntatoimiston kehittäminen K Raki-hanke U Lupapiste.fi-hanke U Valtuuston kokousten striimaus U Kuntatason sähköinen arkistointi ja asianhallinta U Sähköinen työturvallisuusilmoitus U Ekstranet toimialoille U Käyttövaltuushallintajärjestelmä U Keskusvaraston reaaliaikainen tiedonkeruujärjestelmä SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA U Apotti U Varmennepalvelun laajentaminen U KanTa earkisto U Suun terveydenhuolto, KanTa earkisto U Kortinlukijat U ekatselu U työterveyshuollon asiakastietojärjestelmä U HUS_ Apuvälinehanke U Pienkehityshankkeet U Sähköinen asiointipalvelu U ProConsona ajanvaraus ja tekstiviestimuistutus U Perustoimeentulotuen siirto KELA:lle K Effica Raportointi U KanSa sähköinen arkisto U Palvelusetelijärjestelmä K RAI - arviointijärjestelmä U Mobiili-toiminnanohjausjärjestelmä ja sähköinen oven avaus U Tuuskodon siirto Riihikallioon, turvajärjestelmät KASVATUS- JA KOULUTUSLAUTAKUNTA Päivähoidon asiakastietojärjestelmän uusiminen ja K, U sähköisen asioinnin kehittäminen U Toiminnanohjausjärjestelmä päiväkodeille ja kouluille KULTTUURILAUTAKUNTA K Kirjastojärjestelmän kilpailutus RAKENNUSLAUTAKUNTA U Sähköinen asiointi; CGI-integrointi ja käyttöarkisto TEKNINEN LAUTAKUNTA U Joukkoliikenteen reitti- ja matkustajamäärätietojen seurantajärjestelmä K Katurekisteri MENOT TULOT NETTO Investoinnit v

119 Kokonais- HANKERYHMÄ MTA TA TS TS TS TS kustannus- TOIMIELIN/ TOIMIALA arvio 1000 MUUT PITKÄVAIKUTTEISET MENOT TEKNINEN LAUTAKUNTA K KT 45 kehittäminen; Koskenmäen liittymä Häriskiven liittymä ja alikulku Nahkelantie-Lahelantie Nummenväylä-Kolistimenmäki N2000-korkeusjärjestelmän luonti ja pohjakartaston uusinta K Kulomäentie-Haarakaaren-Pakkasraitin liittymän par Järvenpääntien melueste ja alikulku Klaavonkallioon Kirkkotien-Järvenpääntien liittymän saneeraus U Rykmentinpuiston kaava-alueen liittymät Puustellinmetsä Kulloontielle Klaavolantie Järvenpääntielle Järvenpääntien alikulku Upseerikerhontie ja Nappulakatu Järvenpääntielle Klaavolantie Kulloontielle U Heinämäen liittymä Kulloontielle U Saviontien liittymä Kulomäentiehen U Virtalantien liittymä Ridasjärventiehen U Rusutjärventien kevyen liik. väylä SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA HYPA hankintahanke MENOT TULOT = Rahoitusosuudet NETTO MENOT TULOT *) NETTO Investointikohteen edessä maininta onko kyseessä K= Korvausinvestointi vai U= uusinvestointi. Vesihuoltoliikelaitos Kiinteät rakenteet ja laitteet MENOT Liittymismaksut KUNTA JA VESIHUOLTOLIIKELAITOS INVESTOINNIT YHTEENSÄ MENOT TULOT NETTO Rykmentinpuisto (luvut sisältyvät investointiohjelmiin) Kunnallistekniikka yht Tuusulan vesi Kaikki yht Investoinnit v

120 117 INVESTOINNIT HANKERYHMÄ 2 Valtuuston määrärahataso AINEETTOMAT AINEELLISET SIJOITUKSET HANKERYHMÄ 1 TIETOKONEOHJELMISTOT MUUT PITKÄVAIKUTTEISET MENOT Kunnan kustannusosuudet TL:n ja RHK:n rakennushankkeista Kunnan rahoitusosuudet kiinteistöyhtiöiden käyttöomaisuuden hankintamenoista MAA- JA VESIALUEET RAKENNUKSET KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET Tiet ja liikenneväylät sekä vesihuolto Pihat, puistot ja leikkipaikat Vesistöt, urheilu- ja ulkoilualueet Jätehuolto Muut kiinteät rakenteet ja laitteet KONEET JA KALUSTO Liikennevälineet ja muut liikkuvat työkoneet Koneet ja laitteet Atk- ja puhelinverkot Kalusto MUUT AINEELLISET HYÖDYKKEET Luonnonvarat Arvo-ja taide-esineet OSAKKEET JA OSUUDET Arvopaperit Kuntayhtymien osuudet Hankekohtainen > euroa Hankekohtainen > euroa Hankekohtainen > euroa Hankekohtainen > euroa Hankekohtainen > euroa Hankekohtainen > euroa Hankekohtainen > euroa Hankekohtainen > euroa Hankekohtainen > euroa Hankekohtainen > euroa Hankekohtainen > euroa Hankekohtainen > euroa Hankekohtainen > euroa Hankekohtainen > euroa Hankekohtainen > euroa Toimielimen osuudet Toimielimen osuudet *) Toimielimet Kunnanhallitus Sosiaali- ja terveyslautakunta Kasvatus- ja koulutuslautakunta Kulttuurilautakunta Liikuntalautakunta Nuorisolautakunta Kuntakehityslautakunta Rakennuslautakunta Tekninen lautakunta

121 TILIVELVOLLISET TILIVELVOLLISET kuntalain 125 :n mukaan vuonna 2016 Tilivelvollisella tarkoitetaan ao toimialan ja toimielimen tehtäväalueen johtavaa viranhaltijaa, jolle myönnetään vastuuvapaus. Koska tarkastuslautakunnalla toimielimenä ei ole johtavaa viranhaltijaa, jää tilivelvollisen johtavan viranhaltijan nimi tästä kohdasta pois. Tilivelvolliset päiväyksen mukaan koskien johtavaa viranhaltijaa tai hänen sijaistaan. TOIMIALA toimielin tulosalue johtava viranhaltija nimi YLEISJOHTO- JA KONSERNIPALVELUT kunnanhallitus kunnanviraston johto kunnanjohtaja Hannu Joensivu henkilöstö- ja tukipalvelut henkilöstöjohtaja Harri Lipasti hallinto kunnansihteeri Tuula Hyttinen talous- ja tietohallinto talousjohtaja Markku Vehmas ympäristökeskus ympäristökeskuksen johtaja Risto Mansikkamäki SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMIALA sosiaali- ja terveystoimenjohtaja Pirjo Vainio sosiaali- ja terveyslautakunta sosiaalipalvelut sosiaalipalvelujen päällikkö Marja-Liisa Palosaari terveyspalvelut johtajaylilääkäri Jarmo Anttila sairaalapalvelut johtajaylilääkäri Jarmo Anttila vanhus- ja vammaispalvelut vanhus- ja vammaispalvelujen päällikkö Jari Luoma kehittämis- ja hallintopalvelut hallinto- ja kehittämispäällikö Päivi Klami KASVATUS JA SIVISTYSTOIMIALA kasvatus- ja sivistystoimenjohtaja Esa Ukkola kasvatus- ja koulutuslautakunta kasvun ja oppimisen palvelut opetuspäällikkö Markus Torvinen kehittämis- ja hallintopalvelut kehittämis- ja hallintopäällikkö Jari Wäre kulttuurilautakunta kulttuuripalvelut kasvatus- ja sivistystoimenjohtaja Esa Ukkola liikuntalautakunta liikuntapalvelut liikuntapäällikkö Risto Kanerva nuorisolautakunta nuorisopalvelut nuorisotyönpäällikkö Sami Paananen KUNTAKEHITYKSEN JA TEKNIIKAN TOIMIALA kuntakehitysjohtaja Hannu Haukkasalokuntakehityslautakunta hallinto- ja asiakaspalvelu hallintopäällikkö Sylvia Appelberg kuntakehitys kuntakehitysjohtaja Hannu Haukkasalo kuntasuunnittelu kaavoituspäällikkö Asko Honkanen tekninen lautakunta yhdyskuntatekniikka suunnittelupäällikkö Petri Juhola tilakeskus tilakeskuksen päällikkö rakennuslautakunta rakennusvalvonta johtava rakennustarkastaja Kaisa Nousiainen VESIHUOLTOLIIKELAITOS Liikelaitoksen johtaja Jukka Sahlakari Tilivelvolliset

122 VUODEN 2016 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANOSÄÄNTÖ TALOUSARVION KÄSITTEET Tulosalue Tulosalue on luottamushenkilötoimielimen vastuulla oleva toiminnan alue käyttötalousosassa. Talousarviossa tulosalueelle on määritelty todennettavissa olevat toiminnalliset tavoitteet suoritteina ja tunnuslukuina tai sanallisena arviona sekä hyväksytty määräraha ja tuloarvio. Hanke Hanke on toimielimen vastuulla oleva käyttöomaisuuden hankinta- tai perusparannuskokonaisuus investointiosassa. Hankkeen osalta talousarviossa on hyväksytty määräraha ja tuloarvio. Kun on kysymys yksittäisestä uudisrakennuksesta tai perusparannuksesta, siitä esitetään kustannusarvio ja aikaisemmin myönnetyt määrärahat sekä hankkeen vaikutus käyttötalouteen. (Ks. tilahankkeiden toteuttamisohje) Tavoite Toiminnallinen tavoite johdetaan kunnan strategiasta. Tavoite asetetaan kriittiselle menestystekijälle toimielimittäin. Tavoite esitetään joko tunnuslukuina tai sanallisesti. Valtuusto päättää toiminnallisista tavoitteista vuosittain talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Taloudellinen tavoite muodostuu määrärahoista ja tuloarvioista. Tavoitteet on asetettava niin, että niiden toteutumista voidaan arvioida eivätkä toimielinten ja tulosalueiden tavoitteet saa olla ristiriidassa koko kuntaa koskevien tavoitteiden kanssa. Määräraha Määräraha on valtuuston antama määrältään ja käyttötarkoitukseltaan rajattu valtuutus varojen käyttämiseen tulosalueelle tai hankkeelle. Tuloarvio Tuloarvio on valtuuston tulosalueelle tai hankkeelle asettama tulotavoite. Toimielin Toimielimellä tarkoitetaan luottamushenkilöistä koostuvaa monijäsenistä päätöksentekoelintä. Toimintasuunnitelma Toimintasuunnitelma kertoo miten toimielimen tavoitteita toteutetaan suunnittelukaudella annettujen määrärahojen sekä tuloarvioiden puitteissa. Vastuuhenkilö Vastuuhenkilö on viranhaltija, joka on tulosalueen/tulosyksikön esimies ja joka johtaa sen toimintaa sekä huolehtii tavoitteiden saavuttamisesta hyväksyttyjen määrärahojen, ohjeiden ja määräysten puitteissa. Tilivelvollinen Kuntalain mukaan valtuutetut eivät ole tilivelvollisia, mutta niitä ovat kunnan muiden toimielimien jäsenet sekä asianomaisen toimielimen tulosalueen johtavat viranhaltijat. Tilivelvolliset viranhaltijat hyväksytään talousarvion käsittelyn yhteydessä erillisessä liitteessä.

123 KÄYTTÖSUUNNITELMIEN KÄSITTEET Käyttösuunnitelma Käyttösuunnitelmassa kerrotaan tulosalueiden ja yksiköiden talousarviovuoden toiminnasta. Se on toimielimen hyväksymä talousarvioon sisältyvän tulosalueen tai hankkeen tavoitteet sekä määrärahojen ja tuloarvioiden jaon sisältämä asiakirja. Mikäli käyttösuunnitelma jaetaan tulosyksikköä pienempiin osamäärärahoihin, on myös viranhaltijan hyväksyttävä sitä koskeva käyttösuunnitelma (viranhaltijapäätös). Tulosyksikkö Tulosyksikkö muodostuu viranhaltijaorganisaatioyksiköstä tai sen vastuulla olevasta toiminnasta, jolla on oma tehtäväalue todennettavissa olevat tavoitteet osamäärärahat ja osatuloarviot, joista tulosyksikön esimies vastaa. Tulosyksiköt koostuvat yhden tai useamman toiminnallisen kokonaisuuden muodostamasta ryhmästä. Kustannuspaikka on ryhmään sisältyvä toiminnallinen yksikkö. Kirjanpidolliset menot ja tulot kirjataan kustannuspaikoille. Kohde Kohde on käyttöomaisuuden hankinta- tai perusparannuskokonaisuus, joka on osa investointihankkeesta. Kohteella on omat osamäärärahat ja osatuloarviot, joista ao. toimielin vastaa. Osamääräraha Osamääräraha on tulosyksikölle tai kohteelle valtuustoa alemman toimielimen antama määrältään ja käyttötarkoitukseltaan rajattu valtuutus varojen käyttämiseen ja on osa valtuuston tulosalueelle tai hankkeelle hyväksymää määrärahaa. Osatuloarvio Osatuloarvio on tulosyksikölle tai kohteelle valtuustoa alemman toimielimen hyväksymä tulotavoite, joka on osa valtuuston tulosalueelle tai hankkeelle hyväksymää tuloarviota. 3. TALOUSSUUNNITELMAN JA TALOUSARVION RAKENNE Yleisperusteluissa valtuusto hyväksyy strategiasuunnitelman, talousarviovuoden tavoitteet ja taloussuunnitelman talousperusteet. Käyttötalousosassa valtuusto hyväksyy toimielinten tulosalueille eli varsinaiselle toiminnalle tavoitteet sekä myöntää tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja vahvistaa tuloarviot. Tuloslaskelmaosaan kootaan yhteen käyttötalousosan määrärahojen ja tuloarvioiden toimintatulot ja -menot sekä esitetään niiden lisäksi määrärahat ja tuloarviot sellaisista tuloslaskelmaan kirjattavista eristä, jotka ovat eri toimielimille ja tulosalueille yhteisiä. Tuloslaskelma osoittaa kuinka tulot riittävät palvelutoiminnan menoihin, korkoihin ja muihin rahoitusmenoihin sekä omaisuuden kulumisen edellyttämiin suunnitelman mukaisiin poistoihin. Investointiosa sisältää investointisuunnitelmat talousarviovuodelle ja suunnitelmavuosille. Useamman vuoden aikana toteutettava investointihanke jaetaan eri vuosille arvioidun toteutusaikataulun mukaan. Investointiosassa valtuusto hyväksyy määrärahat ja tuloarviot hankkeille. Tuloarvio esitetään sille vuodelle, jolloin oikeus rahoitusosuuteen syntyy tai käyttöomaisuuden myynti tapahtuu. Hankkeet kootaan investointiosaan hankeryhmittäin ja toimielimittäin.

124 121 Rahoitusosassa kerrotaan, kuinka tulorahoitus riittää varsinaisen toiminnan ja investointien rahoitukseen sekä mahdollisesti tarvittava lainarahoitus. 4. TALOUSARVION SITOVUUSMÄÄRÄYKSET Valtuuston toimielinten tulosalueille hyväksymiä tavoitteita ja määrärahoja voidaan muuttaa vain valtuuston päätöksellä. Toimielimet ja tulosyksiköt ovat vastuussa talousarvion menojen toteutumisesta siten, että valtuuston hyväksymät tavoitteet saavutetaan. Valtuuston sitovin perusteluin hyväksymiä määrärahoja ei saa käyttää ilman valtuuston lupaa muuhun tarkoitukseen. Tulosaluepäällikkö saa kohdentaa päätöksellään osamäärärahoja tulosalueen tulosyksikköjen kesken tulosalueen määrärahaa ylittämättä. Tulosyksikön esimies voi kohdentaa päätöksellään osamäärärahoja vastuualueensa yksiköiden kesken tulosyksikön määrärahaa ylittämättä. Tuloslaskelmaosan määrärahoista ja tuloarvioiden toteutumisesta sekä rahoitusosan lainanottoa ja lyhennystä koskevista määrärahoista vastaa kunnanhallitus. Lisähenkilökunnan palkkaamisen osalta on noudatettava toimintavaltuuksien kohdan 7 ohjeita. Hankkeiden ja hankeryhmien kokonaiskustannuksiin myönnettävien määrärahojen sitovuustasot ovat seuraavat (Taloussuunnitelman investointiosassa on myös kuvattu muiden toimielinten ja viranhaltijoiden päätösvallassa olevat hankkeet.): INVESTOINTIHANKKEET Aineettomat hyödykkeet 4.1. Tietokoneohjelmistot Käyttöoikeudet Valtuusto päättää toimielimittäin hankekohtaisesti yli euron hankintojen määrärahoista. Kunnanhallitus päättää toimielimittäin hankekohtaisesti euron hankintojen määrärahoista. Hankkeesta vastaava toimielin päättää alle euron hankkeiden määrärahoista. Viranhaltija voi päättää hankkeesta ja siihen käytettävästä määrärahasta oman päätösvaltansa puitteissa (toimivaltuuksien kohta 12) Muut pitkävaikutteiset menot Kunnan kustannusosuudet Tiehallinnon (TL) ja Ratahallintokeskuksen (RHK) rakennushankkeista Valtuusto päättää yli euron hankkeiden määrärahoista hankekohtaisesti. Hankkeesta vastaava toimielin päättää euron ja sitä pienempien hankkeiden määrärahoista. Kunnan rahoitusosuudet kiinteistöyhtiöiden käyttöomaisuuden hankintamenoista Valtuusto päättää yli euron hankkeiden määrärahoista hankekohtaisesti. Hankkeesta vastaava toimielin päättää euron ja sitä pienempien hankkeiden määrärahoista.

125 122 Aineelliset hyödykkeet 4.3. Maa- ja vesialueet Valtuusto päättää kiinteistöjen ostojen ja myyntien määrärahoista. Kunnanhallituksella on oikeus tehdä asuin-, liike- ja työpaikkarakentamistonttien myyntipäätökset kun valtuusto on hyväksynyt tonttien vähimmäishinnat tai hinta on vähintään ARA:n määrittämä vyöhykekohtainen enimmäishinta Rakennukset Valtuusto päättää toimielimittäin yli euron hankkeiden määrärahoista hankekohtaisesti. Hankkeesta vastaava toimielin päättää euron ja sitä pienempien hankkeiden määrärahoista hankekohtaisesti Kiinteät rakenteet ja laitteet Tiet, liikenneväylät sekä vesi- ja viemäriverkosto Valtuusto päättää toimielimittäin yli euron hankkeiden määrärahoista. Hankkeesta vastaava toimielin (tekninen ltk) päättää työohjelmassa myönnettyjen määrärahojen jaosta kohteittain. Viranhaltija voi päättää hankkeesta ja siihen käytettävästä määrärahasta oman päätösvaltansa puitteissa (Toimivaltuuksien kohta 12) Muut kiinteät rakenteet ja laitteet Valtuusto päättää toimielimittäin yli euron hankkeiden määrärahoista hankekohtaisesti. Hankkeesta vastaava toimielin päättää euron ja sitä pienempien hankkeiden määrärahoista. Viranhaltija voi päättää hankkeesta ja siihen käytettävästä määrärahasta oman päätösvaltansa puitteissa Koneet ja kalusto Liikennevälineet ja muut liikkuvat työkoneet Valtuusto päättää yli euron hankkeiden määrärahoista hankekohtaisesti. Hankkeesta vastaava toimielin päättää euron ja sitä pienempien hankkeiden määrärahoista Kalusto Valtuusto päättää yli euron hankkeiden määrärahoista hankekohtaisesti. Hankkeesta vastaava toimielin päättää euron ja sitä pienempien hankkeiden määrärahoista. Viranhaltija voi päättää hankkeesta ja siihen käytettävästä määrärahasta oman päätösvaltansa puitteissa (ks. toimivaltuudet) Atk- ja puhelinverkot Valtuusto päättää yli euron hankkeiden määrärahoista hankekohtaisesti. Hankkeesta vastaava toimielin päättää euron ja sitä pienempien hankkeiden määrärahoista. Viranhaltija voi päättää hankkeesta ja siihen käytettävästä määrärahasta oman päätösvaltansa puitteissa (ks. toimivaltuudet) Muut aineelliset hyödykkeet Valtuusto päättää yli euron hankkeiden määrärahoista hankekohtaisesti. Hankkeesta vastaava toimielin päättää euron ja sitä pienempien hankkeiden määrärahoista. Viranhaltija voi päättää hankkeesta ja siihen käytettävästä määrärahasta oman päätösvaltansa puitteissa.

126 SIJOITUKSET Osakkeet ja osuudet Valtuusto päättää määrärahoista toimielimittäin. Toiminnasta ja hankinnasta vastaava toimielin päättää sille myönnettyjen määrärahojen jaosta kohteittain. Viranhaltija voi päättää hankkeesta ja siihen käytettävästä määrärahasta oman päätösvaltansa puitteissa (ks. toimivaltuudet). 5. KÄYTTÖSUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN JA MUUTTAMINEN Sen jälkeen kun valtuusto on hyväksynyt talousarvion, toimielimet päättävät talousarvion käyttösuunnitelmista. Mikäli hyväksytty käyttösuunnitelma muuttuu olennaisesti sisällöltään ja tarvitaan samalla määrärahojen kohdentamista on toimielinten tehtävä asianmukainen muutos käyttösuunnitelmaan. 6. LASKUJEN HYVÄKSYMINEN JA MAKSATUS Laskujen hyväksymisessä ja maksatuksessa tulee noudattaa valtuuston hyväksymän kunnan hallintosäännön taloudenhoitoa koskevia määräyksiä sekä kunnanhallituksen ja talousjohtajan ko. johtosäännön perusteella antamia ohjeita. Hankintatilauksia ei voi tehdä eikä laskuja voi hyväksyä varmistamatta sitä että asianomaiset määrärahat em. mainittujen säännösten mukaan ovat olemassa. 7. TALOUSARVION TOTEUTTAMINEN, TYÖOHJELMIEN JA TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN SEURANTA Tulosyksiköiden tulee laatia ennakkoarvio rahanmenoistaan ja tuloistaan perustuen toteutuvaan toimintaan ja työohjelmiin. Toimialojen on huolehdittava siitä, että laskenta-, kirjanpito- ja maksuliikennepalvelut -yksiköllä on maksuvalmiussuunnittelua varten aina ajan tasalla oleva tieto tulevasta rahankäytöstä. Seuranta: Toimielinten ja tulosalueiden/-yksiköiden vastuuhenkilöiden tulee systemaattisesti seurata investointien, käyttösuunnitelmien, tavoitteiden ja työohjelmien toteutumista. Tulosyksiköiden toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan toimielimille tammi-huhtikuulta ja tammi-elokuulta osavuosikatsauksissa sekä koko vuosi tilinpäätöskäsittelyssä. Osavuosikatsauksissa esitetään tilinpäätösennuste määrärahojen ja tuloarvioiden osalta sekä kerrotaan miten tavoitteet ovat toteutuneet. Tulosalueiden toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan kunnanhallitukselle ja valtuustolle tammi-huhtikuulta ja tammi-elokuulta osavuosikatsauksissa sekä koko vuosi tilinpäätöskäsittelyssä toimielimittäin ja tulosalueittain. Osavuosikatsauksissa esitetään tilinpäätösennuste määrärahojen ja tuloarvioiden osalta sekä kerrotaan miten tavoitteet ovat toteutuneet. Mikäli tavoitteisiin tulee talousarviovuoden aikana muutostarpeita, kunnanhallituksen on saatettava muutokset valtuuston käsiteltäviksi. Tarkastuslautakunta antaa mahdollisen lausuntonsa tavoitteiden toteutumisesta kunnanhallituksen vahvistamasta toimintakertomuksesta ja tilinpäätöksestä. Yksiköiden työohjelmia seurataan samanaikaisesti toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden

127 124 yhteydessä ja niistä raportoidaan sille toimielimelle, joka on ne hyväksynyt. Toimielinten ja tulosalueiden/-yksiköiden tulee järjestää palvelut sekä kehittää toimintaansa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Palvelutoimintojen kehittämishankkeita toteutetaan projekteina, joiden onnistumista yhteistyökomitea seuraa. Kunnan johtoryhmä (JR) seuraa talousarvion toteutumista kuukausittain. 8. TOIMIKUNTIEN JA TYÖRYHMIEN ASETTAMINEN Kunnanhallitus päättää toimikunnista ja luottamushenkilöitä sisältävistä työryhmistä. Viranhaltijatyöryhmien asettamisessa noudatetaan kunnan hallintosääntöä. Lautakunta voi perustaa tilapäisiä työryhmiä omalla toimialallaan. 9. HENKILÖSTÖN JA LUOTTAMUSHENKILÖIDEN KOULUTUS Määrärahat vahvistetaan kunkin toimielimen käyttösuunnitelmassa. Yksiköiden tulee tehdä ohjeelliset henkilöstön kehittämisohjelmat helmikuun loppuun mennessä. Koulutuksen toteutumista raportoidaan henkilöstökertomuksessa. Viranhaltijain ja työntekijäin työmarkkinakoulutusta koskevat palkalliset virkavapaudet (työjakso ei keskeydy) myöntää henkilöstöjohtaja ao. esimiesten esityksestä. Palkkaus ja sijaisuuskustannuksista vastaa se yksikkö, johon koulutettava kuuluu. Työmarkkinakoulutuksesta aiheutuvat kustannukset (ateriakorvaus, päiväraha, majoittumiskorvaus) kirjataan yhteistoimintajärjestelmien laskentayksikölle. 10. URAKKA- JA SUUNNITTELUSOPIMUKSISTA PÄÄTTÄMINEN Urakka- ja suunnittelusopimuksista päättää kunnanhallitus, lautakunta tai viranhaltija. Päätäntävaltuudet ilmenevät tämän talousarviokirjan kohdasta "Kunnanhallituksen, lautakuntien ja viranhaltijoiden toimivaltuudet". 11. HANKINNAT Hankinnoissa noudatetaan kunnanhallituksen hyväksymiä yleisohjeita sekä tämän talousarviokirjan kohdassa "Kunnanhallituksen, lautakuntien ja viranhaltijoiden toimivaltuudet" esitettyjä ohjeita ja muita kunnanhallituksen antamia hankintatoimen määräyksiä. 12. TALONRAKENTAMINEN Teknisen lautakunnan tulee yhteistyössä toimialojen kanssa tehdä seurantakauden työohjelmat, tammikuussa alkuvuonna ja syyskuussa loppuvuonna suoritettavista kunnan talonrakennustöistä ja toimittaa ne kunnanhallitukselle tiedoksi. Samassa yhteydessä tulee tehdä selvitys edellisen kauden toteutumisesta. Talonrakennushankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan kunnanhallituksen hyväksymiä ohjeita.

128 KUNNALLISTEKNIIKAN RAKENTAMINEN Tekninen lautakunta hyväksyy alkuvuoden rakentamisohjelman tammikuussa ja loppuvuoden syyskuussa sekä saattaa päätöksensä kunnanhallitukselle tiedoksi. Samassa yhteydessä tulee kunnanhallitukselle antaa selvitys edellisen kauden toteutumisesta. 14. KIINTEISTÖJEN SEKÄ LIIKENNE- JA MUIDEN YLEISTEN ALUEIDEN KUNNOSSAPITO JA HOITO Teknisen lautakunnan tulee talousarvion hyväksymisen jälkeen vahvistaa kiinteistöjen, liikenne-, puisto- ja muiden yleisten alueiden hoidon ja kunnossapidon taso-ohjeet talousarviomäärärahojen puitteissa. Palveluyksiköiden, joiden käytössä on rakennuksia ja muita kiinteistöjä, tulee olla yhteistyössä teknisen toimen kanssa. Kiinteistöjen hoitoon liittyvistä asioista antaa ohjeet tekninen lautakunta ja tilakeskus. 15. OSAYLEIS- JA ASEMAKAAVOITUS Kuntakehityslautakunta hyväksyy alkuvuoden työohjelman tammikuussa ja saattaa päätöksensä tiedoksi kunnanhallitukselle. Kaavoituksen työohjelman toteutuminen raportoidaan osavuosikatsauksissa ja toimintakertomuksessa. 16. KOKOUS- YM. PALKKIOIDEN MAKSAMINEN Kokous- ym. palkkiot ja korvaukset maksetaan pääsääntöisesti neljännesvuosittain. Toimielimen, jolla on vain joitakin kokouksia vuodessa, kokous- ym. palkkiot ja korvaukset on tarkoituksenmukaista maksaa vain kerran vuodessa. 17. MAKSUT JA TAKSAT Kunnanhallituksella on oikeus tehdä taksatarkistuksia valtuuston antamien ohjeiden ja päätösten antamissa rajoissa siten, että toimielimille valtuuston vahvistamat tulot toteutuvat. 18. JATKODELEGOINTI Valtuusto oikeuttaa vahvistettujen määrärahojen ja ohjeiden puitteissa toimielimet käyttösuunnitelmiaan hyväksyessään antamaan käyttösuunnitelman toteuttamista varten alaisilleen viranhaltijoille tarpeelliset toimivaltuudet.

129 KUNNANHALLITUKSEN, LAUTAKUNTIEN JA VIRANHALTIJOIDEN TOIMIVALTUUDET VUONNA (Johtosääntöjen lisäksi annetut toimintavuoden yleiset toimintavaltuudet) Sisällys 1. Kiinteän omaisuuden sekä osakkeiden ja osuuksien hankkiminen kunnalle Rakennustonttien luovuttaminen Kiinteän omaisuuden vuokralle antaminen ja ottaminen Kunnan saatavien ja kunnalle tulevien suoritusten vakuuksien hyväksyminen Velkasaneerausohjelmaehdotusten ja aravalainoitetun asunnon tappiollisen kaupan hyväksyminen Pysyväisluontoiset uudet kuluavaukset Henkilöstön palkkaaminen Maksuvalmiusluoton ottaminen ja kassavarojen sijoittaminen Talonrakennushankkeet Hankesuunnitelmat 9.2. Suunnittelusopimukset 9.3. Luonnospiirustukset 9.4 Pääpiirustukset 9.5. Urakkasopimukset 9.6. Lisätyöt 10. Kunnallistekniikan rakentaminen Suunnitelmat 10.2 Suunnittelusopimukset Urakkasopimukset Lisätyöt 11. Edustus-, neuvottelu- yms. tilaisuudet Käyttötalouteen liittyvät hankinnat Suunnittelu- ja tutkimussopimukset Käyttötalous- ja investointihankkeet, joihin saadaan julkista rahoitusta Rakennusten tai alueiden tilapäinen vuokraus Rakennusten kunnossapito ja hoito Vahingonkorvaukset Haittakorvaus 18. Irtaimen omaisuuden myynti Puutavaran ja maa-alueiden myynti Päätöksen teko Päätöspöytäkirjan pitäminen Päätösvallan delegointi sivu

130 KUNNANHALLITUKSEN, LAUTAKUNTIEN JA VIRANHALTIJOIDEN TOIMIVALTUUDET VUONNA 2016 (Johtosääntöjen lisäksi annetut toimintavuoden yleiset toimintavaltuudet) 1. Kiinteän omaisuuden sekä osakkeiden ja osuuksien hankkiminen kunnalle Kunnanhallituksella on oikeus kiinteän omaisuuden sekä osakkeiden ja osuuksien hankkimiseen, jos vastike yksittäisessä hankinnassa ei ylitä euroa ja jos hankintaa varten on riittävä määräraha. 2. Rakennustonttien luovuttaminen Kunnanhallituksen toimivaltuudet on määritelty kunnanhallituksen johtosäännössä, kunnanjohtajan hallintosäännössä ja kuntakehitysjohtajan, maankäyttöpäällikön sekä maankäyttöinsinöörin toimivaltuudet kuntakehityslautakunnan johtosäännössä. 3. Kiinteän omaisuuden vuokralle antaminen ja ottaminen Kunnanhallituksella on oikeus rakennuspaikkojen ja tonttien vuokralle antamiseen, kun valtuusto on vahvistanut vuokrausperusteet. Kunnanhallituksella on oikeus määräämillään ehdoilla antaa vuokralle viljelysmaat, viljelyspalstat yms. sekä toimitilat ja asunnot, jos ne eivät johto- tai muun säännön perusteella kuulu muun toimielimen tai viranhaltijan toimivaltaan. Kunnanhallituksella on oikeus määräämillään ehdoilla päättää kiinteän omaisuuden vuokralle ottamisesta. Tilakeskus päättää hallinnassaan olevien ja hallintaan tulevien (ei toimialojen hallinnassa olevien) tilojen vuokraamisesta ja vuokralle ottamisesta. 4. Kunnan saatavien ja kunnalle tulevien suoritusten vakuuksien hyväksyminen Kunnanhallituksella on oikeus kunnan saatavien ja kunnalle tulevien suoritusten vakuuksien hyväksymiseen, valvomiseen, muuttamiseen ja vapauttamiseen. Kunnanhallituksen antamien ohjeiden mukaisesti talousjohtaja päättää myönnettyjen lainojen väliaikaisista vakuuksista ja asuntotoimenpäällikkö kuntalaisille asuntojen hankintaa varten annettujen lainojen vakuuksista. 5. Velkasaneerausohjelmaehdotusten ja aravalainoitetun asunnon tappiollisen kaupan hyväksyminen 127 Talousjohtaja voi hyväksyä kunnan puolesta yksityishenkilön velkajärjestelyohjelmat ja yritysten velkasaneerausohjelmat sekä ulosmitatun omaisuuden vapaan myynnin. Kunkin päätöksen tulee perustua asiakas-kohtaiseen maksuohjelmaan tai riskiarviointiin, tavoitteena on kunnan mahdollisten luottotappioiden minimoiminen.

131 6. Pysyväisluontoiset uudet kuluavaukset Sellaiset käyttösuunnitelmiin kuulumattomat toimintojen muutokset, joista seuraa kustannuksia yli talousarviovuoden, on saatettava toimielimen kautta kunnanhallituksen käsittelyyn, ennen kuin toiminta aloitetaan. 7. Henkilöstön palkkaaminen 128 Palkkaamisessa tulee noudattaa kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (304/03), hallintolain ja hallintosäännön määräyksiä. Valtuusto perustaa virat ja hyväksyy henkilöstösuunnitelman. 8. Maksuvalmiusluoton ottaminen ja kassavarojen sijoittaminen Valtuudet rahoituksen nostamiseksi Maksuvalmiuden turvaamiseksi tarkoitetun lyhytaikaisen rahoituksen (yksittäisten lainojen lainaaika enintään yksi vuosi) ottamiseen valtuusto antaa talousjohtajalle oikeuden ottaa rahoitusta niin, että lyhytaikaista rahoitusta on yhtä aikaa käytössä enintään 80 milj. euroa. Lyhytaikaisena rahoituksena pidetään luottoja, joiden enimmäismaturiteetti on 12 kk. Kone- ja kalustohankintojen rahoitusta varten valtuusto antaa talousjohtajalle oikeuden ottaa rahoitusta niin, että leasingrahoitusta on yhtä aikaa käytössä enintään 10 milj. euroa Valtuusto antaa kunnanhallitukselle oikeuden ottaa uutta pitkäaikaista lainaa enintään 30 milj. euroa. Nostettava uusi pitkäaikainen laina pienentää täysimääräisesti vuodelle 2015 kohdennettua 80 milj. euron lyhytaikaisen rahoituksen käyttöoikeutta. Valtuudet korkosuojausten tekemiseksi Korkosuojauksia voi tehdä vain talousjohtaja yhteistyössä kunnanjohtajan kanssa. Talousjohtaja informoi kunnanhallitusta suojausten tekemisen suunnittelusta ja valmistelusta. Talousjohtajalla on yhteistyössä kanssa kunnanjohtajan kanssa myös oikeus purkaa tai muuten muokata tekemiään korkosuojauksia. 9. Talonrakennushankkeet Kukin talonrakennushanke tulee käsitellä yleensä yhtenä kokonaisuutena. Vuosikorjaus- ja peruskorjaushankkeet voidaan perustellusta syystä kuten työllisyysnäkökohtien vuoksi jakaa pienempiin osaurakoihin. Jäljempänä mainitut euromääräiset toimivaltarajat ovat hankekohtaiset Hankesuunnitelmat Kunnanhallitus hyväksyy teknisen lautakunnan esityksestä talonrakennushankkeiden hankesuunnitelmat kun hankkeen kokonaiskustannukset ovat enintään euroa. Yli euron hankkeiden osalta hankesuunnitelman hyväksyy kunnanvaltuusto Suunnittelusopimukset Tekninen lautakunta hyväksyy talonrakennushankkeiden suunnittelusopimukset. Lautakunta voi delegoida ratkaisuvaltaa hankkeen vetäjänä toimivalle viranhaltijalle Luonnospiirustukset Teknisellä lautakunnalla on oikeus hyväksyä talonrakennushankkeen luonnospiirustukset kun hankkeen kokonaiskustannukset ovat enintään euroa ja kunnanhallituksella kun kustannukset ovat yli euroa. Ennen piirustusten hyväksymistä on hankittava sen toimielimen lausunto, jonka käyttöön rakennettava kiinteistö tulee.

132 9.4. Pääpiirustukset Tekninen lautakunta hyväksyy hankkeiden pääpiirustukset. Lautakunta voi delegoida ratkaisuvallan alaiselleen viranhaltijalle Urakkasopimukset Kunnanhallitus hyväksyy talonrakennushankkeidenurakkasopimukset niissä tapauksissa, kun hankkeen kokonaiskustannukset ovat yli euroa. Urakkasopimukset hyväksyy tekninen lautakunta euroa ja sitä pienemmistä hankkeista. Lautakunta voi delegoida ratkaisuvaltaa viranhaltijalle Lisätyöt Talonrakennushankkeiden lisä- ja muutostöistä päättää tekninen lautakunta kun kokonaiskustannukset ovat enintään euroa. Lautakunta voi delegoida ratkaisuvaltaa viranhaltijalle. Muissa tapauksissa asian ratkaisee kunnanhallitus. Lisätöiden hyväksymisen edellytyksenä on, että hankkeen toteuttamiseen varattu määräraha on riittävä. 10. Kunnallistekniikan rakentaminen 129 Kukin kunnallistekninen rakennushanke tulee yleensä käsitellä yhtenä kokonaisuutena. Jäljempänä mainitut euromääräiset toimivaltarajat ovat hankekohtaiset. Tekninen lautakunta voi perustellusta syystä jakaa hankkeen osiin hyväksyessään kunnallisteknisten töiden rakennusohjelman Suunnitelmat Kunnallisteknisten töiden suunnitelmat hyväksyy tekninen lautakunta Suunnittelusopimukset Tekninen lautakunta hyväksyy suunnittelusopimukset. Tekninen lautakunta voi delegoida ratkaisuvaltaa hankkeen vetäjänä toimivalle viranhaltijalle Urakkasopimukset Kunnanhallitus hyväksyy yli euron sopimukset euron ja sitä pienemmät sopimukset hyväksyy tekninen lautakunta. Lautakunta voi delegoida ratkaisuvaltaa viranhaltijalle Lisätyöt Kunnallisteknisten rakennushankkeiden lisä- ja muutostöistä päättää tekninen lautakunta, kun kokonaiskustannukset ovat enintään euroa. Lautakunta voi delegoida ratkaisuvaltaa viranhaltijalle. Muissa tapauksissa asian ratkaisee kunnanhallitus. Lisätöiden hyväksymisen edellytyksenä on, että hankkeen toteuttamiseen varattu määräraha on riittävä. 11. Edustus-, neuvottelu-, tiedotus- yms. tilaisuudet Kunnanjohtaja päättää talousarviossa tähän tarkoitukseen varattujen määrärahojen puitteissa kunnan edustus-, neuvottelu-, tiedotus- yms. tilaisuuksien järjestämisestä. Toimialajohtaja, tulosalueen ja tulosyksikön esimies päättää talousarviossa tähän tarkoitukseen varattujen määrärahojen puitteissa vastuualueensa edustus-, neuvottelu -, tiedotus- yms. tilaisuuksien järjestämisestä.

133 12. Käyttötalouteen ja investointeihin liittyvät hankinnat, pl. rakentamispalvelujen suunnittelu- ja urakkasopimukset sekä osakkeiden ja osuuksien hankinta. Kunnanhallitus päättää yleisjohdon ja konsernipalvelujen sekä toimialojen yhteisistä hankinnoista, joiden arvo on yli euroa. Kunnansihteeri päättää yhteisistä hankinnoista, joiden arvo on enintään euroa. Lautakunta päättää toimialallaan hankinnoista, joiden arvo ylittää euroa. Yleisjohdon ja konsernipalvelujen osalta vastaava päätösvalta on kunnanhallituksella. Toimielin voi delegoida toimivaltaansa edelleen. Toimialajohtaja ja vesihuoltolaitoksen liikelaitosjohtaja päättävät toimialallaan euron euron hankinnoista. Yleisjohdon ja konsernipalvelujen osalta vastaava päätösvalta on kunnanjohtajalla. Toimialajohtaja ja kunnanjohtaja voivat delegoida toimivaltaansa edelleen. Tulosalueen tai tulosyksikön esimies päättää em. hankinnoista, kun hankinnan arvo on alle euroa. Talousjohtaja päättää hallintosäännön nojalla kaikista kunnan leasing- ym. rahoitussopimuksista, jotka liittyvät irtaimen omaisuuden hankintaan. 13. Suunnittelu- ja tutkimussopimukset Kukin suunnittelu- ja tutkimushanke tulee käsitellä yhtenä kokonaisuutena ja jäljempänä mainitut euromääräiset toimivaltarajat ovat hankekohtaiset. Käyttötalouteen liittyvistä suunnittelu- ja tutkimussopimuksista yli euron sopimusten osalta päättää kunnanhallitus ja enintään euron suuruisista sopimuksista päättää ao. lautakunta. Kunnanjohtaja päättää toimialajohtajan esityksestä talousarviomäärärahojen rajoissa käyttötalouteen liittyvistä enintään euron suunnittelu- ja tutkimussopimuksista. Toimialajohtajat, kuntakehitysjohtaja ja vesihuoltolaitoksen johtaja päättävät enintään euron ja tulosalueiden ja tulosyksiköiden esimiehet enintään euron suunnittelu- ja tutkimussopimuksista. 14. Käyttötalous- ja investointihankkeet, joihin on saatu julkista rahoitusta Toimialojen saadessa julkista rahoitusta käyttötalous- tai investointihankkeisiin, on hankkeiden kustannusseuranta ja raportointi rahoittajalle vastuutettava hankkeen projektipäällikölle. Projektipäällikön on toteutettava kustannusseuranta, maksatushakemusten teko ja hankkeen dokumenttien arkistointi rahoittajan ohjeiden mukaisesti. 15. Rakennusten tai alueiden tilapäinen vuokraus Kuntakehitysjohtaja päättää kunnan omistuksessa tai hallinnassa olevien katualueiden, puistojen ym. yleisten alueiden vuokraamisesta tilapäiseen tarkoitukseen kuten juhlaa, näyttelyä tai varastointia varten. Tilakeskuksen päällikkö päättää kunnan omistuksessa olevien rakennusten ja alueiden vuokraamisesta tilapäiseen tarkoitukseen kuten juhlaa, näyttelyä, varastointia tms. varten, lukuun ottamatta toimielinten oman päätösvallan piiriin kuuluvia alueita ja kiinteistöjä. Kunnantalon edellä mainitusta käytöstä päättää kunnansihteeri. 16. Rakennusten kunnossapito ja hoito 130 Tekninen lautakunta, kuntakehitysjohtaja ja tilakeskuksen päällikkö päättävät 9.kohdassa määri-

134 tellyin valtuuksin rakennusten kunnossapitoon liittyvistä vuosi- ja peruskorjaustöistä. Näistä töistä ovat tilakeskus ja käyttäjätoimiala yhteisesti sopineet talousarvion laadinnan yhteydessä. Talousarviossa on varattu näihin töihin määrärahat. Käyttäjätoimialat ja kuntakehityksen ja tekniikan toimiala valmistelevat yhdessä työohjelmat. Rakennusten käyttäjätoimialat päättävät käytössään olevissa tai käyttöönsä otettavissa rakennuksissa ja huoneistoissa tehtävistä muutostöistä, jotka johtuvat toiminnallisista syistä. Tilakeskus toteuttaa nämä muutostyöt ja laskuttaa niistä käyttäjätoimialaa. Rakennusten ja tilojen hoitovastikkeet hyväksytään toimialojen ja tilakeskuksen yhteisissä neuvotteluissa ja vahvistetaan talousarviokäsittelyssä. 17. Vahingonkorvaukset Toimielinten ja tulosyksiköiden esimiesten tulee valvoa kunnan etua ja hakea korvausta ensi sijassa vahingon aiheuttajalta. Kunnan ulkopuoliselle aiheutetussa vahingossa toimialajohtaja päättää vahingonkorvauksen myöntämisestä euroon asti. Yli euron vahingosta päättää ao. lautakunta tai kunnanhallitus Haittakorvaus Tekninen Kuntakehitysjohtaja päättää euroon asti kunnan rakentamisen tai muun toiminnan aiheuttamien haittojen korvaamisesta, joita ei muiden säännösten nojalla korvata. Yli euron korvaamisesta päättää tekninen lautakunta. 18. Irtaimen omaisuuden myynti Kunnanjohtajalla, talousjohtajalla, kunnansihteerillä ja toimiala-johtajilla on oikeus päättää enintään euron suuruisista myynneistä. Tätä suuremmista myynneistä päättää ao. lautakunta tai kunnanhallitus. Kunnanhallituksella on oikeus myydä kunnan omistamia osakkeita ja osuuksia ilman valtuuston periaatepäätöstä, jos kauppahinta on enintään euroa. 19. Puutavaran ja maa-ainesten myynti 20. Päätöksen teko Teknisellä lautakunnalla on oikeus päättää puutavaran ja maa-ainesten myynnistä euroon asti. Tekninen johtaja päättää enintään euron puutavara ja maa-aineserien myynnistä. Muutoin myynneistä päättää kunnanhallitus. Viranhaltijapäätös tehdään viranhaltijapäätösarkistoon (VIPS -järjestelmään) yli euron tai sitä suuremmista käyttöomaisuus- hankinnoista ja kulupäätöksistä. Muutoin päätökseksi riittää laskun hyväksyminen. Kilpailutetuista hankinnoista on aina tehtävä valituskelpoinen päätös. 21. Päätöspöytäkirjan pitäminen 131 Lautakunnan alaisten viranhaltijoiden tekemät kirjalliset päätökset toimitetaan ao. lautakunnalle ja kunnanhallituksen alaisten viranhaltijoiden päätökset kunnanhallitukselle tiedoksi seuraavaan mahdolliseen kokoukseen. Päätökset (lukuun ottamatta sairaus- tai vuosilomapäätöksiä) arkistoidaan aina viranhaltijapäätösarkistoon. Sairaus- ja vuosiloma haetaan esimieheltä Web-tallennuksen kautta. Lääkärintodistukset jäävät

135 ko. yksikön lähiarkistoon. Yli 1+9 päivää kestävästä sairauslomasta sairauslomatodistukset sekä työntekijän täyttämä päivärahahakemus toimitetaan palkkasihteerille päivärahahakemusta varten. 22. Päätösvallan delegointi 132 Valtuusto oikeuttaa asianomaisen toimielimen ja viranhaltijan oman toimivaltansa puitteissa delegoimaan päätösvaltaansa toimielimen toiminnasta vastuullisille viranhaltijoille toimenkuvan hyväksymisen yhteydessä. Toimielinten ja viranhaltijoiden johtosääntöjen nojalla tekemät päätökset, jotka koskevat oman päätösvallan delegointia, tulee tallentaa VIPS -järjestelmään delegointipäätösten luokkaan.

136 133 TUUSULAN VÄESTÖSUUNNITE VUOSILLE Tuusulassa otettiin vuonna 2013 käyttöön Venni-väestöennustejärjestelmä. Tuusulan väestösuunnitetta pystytään tarkastelemaan koko kunnan tasolla tai tarkentuen valittuihin aluekohtaisiin suunnitteisiin. Väestöennustejärjestelmä mahdollistaa myös ikäryhmäkohtaiset tarkastelut. Kehitys vuonna 2014 Vuonna 2014 Tuusulan väestönkasvu jäi erittäin alhaiseksi, ollen 73 henkilöä (0,2%). Väestönkasvussa tapahtui käänne vuonna 2012, jolloin kasvussa jäätiin ensimmäistä kertaa viiteentoista vuoteen alle yhden prosentin. Tätä aiemmin, vuosina , väestönkasvun keskiarvo oli 1,6%. Suurinta kasvu oli vuosina (2,5 3%). Vuonna 2012 alkanut syntyvyyden määrän lasku jatkui vuonna Vuonna 2014 Tuusulassa syntyi 377 lasta, mikä on samaa tasoa kuin edellisenä vuonna ja ja 2000-lukujen taitteessa. Kuolleiden määrä (211 henkilöä) taas nousi pitkän ajan keskiarvolukemien yläpuolelle. Vuoden 2014 muuttoluvut poikkeavat pitkän ajan trendistä sekä lähtö- että tulomuuton määrässä. Lähtömuuttajien määrä (2439 hlöä) oli 2000-luvun keskiarvoa korkeammalla tasolla. Tulomuuttajia oli selvästi pitkän ajan keskiarvoa vähemmän (2307 hlöä). Tuusulalle kertyikin Suomen sisäistä muuttotappiota -132 henkilöä ( henkilöä). Maahanmuuton määrä sen sijaan näyttää olevan Tuusulassa kasvussa välillä maahanmuuttajia tuli kuntaan keskimäärin alle 30 henkilöä vuosittain, kun 2010-luvulla maahanmuuttoa on tullut keskimäärin yli 60 henkilöä vuodessa. Vuonna 2014 maahanmuutosta kertyi Tuusulalle muuttovoittoa 74 henkilöä. Kunnassa oli vuoden 2014 lopussa asukasta. Vuoden 2014 väestösuunnitteen toteutuminen ikäryhmittäin Ikäryhmä Suunnite Toteuma Suunnitteen ero toteumaan 0-2v v v v v v v v v v Yhteensä Väestösuunnite vuodelle 2014 oli 110 henkeä suurempi kuin toteuma. Suurin ero ennusteen ja toteutuneen välillä oli vuotiaiden määrässä. Ennuste arvioi nuoria aikuisia asuvan kunnassa 119 henkeä enemmän kuin todellisuudessa asui. Tuusulan väestösuunnite vuosille

137 134 Tuusulan väestönkasvun kehitys vuosina Vuosi Asukasluku Väkiluvun muutos Kasvu% *) (hlöä) , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,2 *) Keskimäärin väestönkasvu on ollut 1,5% vuosina Väestösuunnite 2015 ja lähtötiedot Tuusulan kunnan väestösuunnite on laadittu Venni-väestöennustejärjestelmällä. Väkiluvun ennuste perustuu ns. kohortti-komponenttimalliin. Kohortti tarkoittaa samana vuonna syntyneitä ja samaa sukupuolta olevia kuntalaisia. Komponentteja ovat hedelmällisyys, kuolleisuus, sekä tulo- ja lähtömuutto, joita koskevat kertoimet malli laskee kaikille kohorteille. Hedelmällisyyskertoimet, kuolleisuuskertoimet, maiden välinen muuttoliike ja syntyneiden lukumäärä sukupuolittain on otettu mallin tausta-aineistoksi Tilastokeskuksen laskemista kuntakohtaisista tilastoista. Väestösuunnitteessa kuntien välistä tulomuuttokerrointa on kasvatettu Tilastokeskuksen malliin verrattuna. Perusteena tälle nähdään Tuusulan Rykmentinpuiston alueen kehitysnäkymät. Rykmentinpuiston rakentumisen ja asuntomessujen 2020 myötä kuntaan uskotaan muuttavan paljon uutta väestöä. Suunnitteen suurin väestönkasvu osuu niille alueille, joissa rakentaminen on kunnan tekemän rakentamisennusteen mukaan kiivainta. Osa-alueittaisten suunnitteiden lähtökohtana on alueella laskentavuoden alussa asuva väki, jonka kehitystä tutkitaan kohortti-komponenttimenetelmän avulla. Väkiluvun ennustettu kokonaiskasvu jakautuu kunnan eri osa-alueille sekä aiempien vuosien osoittaman trendin perusteella että kunnan oman rakentamisennusteen osoittamien rakentamisen painopisteiden mukaisesti. Tuusulan väestösuunnite vuosille

138 135 Suunnite vuosille Tuusulan väestön ennustetaan kasvavan vuosina välisellä kymmenvuotiskaudella noin 5980 asukkaalla. Seuraavalla kymmenvuotis-kaudella kasvun ennustetaan olevan noin 8953 asukasta. Vuonna 2039 Tuusulassa asuu suunnitteen mukaan asukasta. Väestösuunnite vuosittain: Väkiluku, asukasmäärän kasvu ja kasvu% Väestön vuosittainen kasvuprosentti vaihtelee suunnitteessa reilun puolen prosentin kasvusta 1,89 prosentin kasvuun. Vuosi Väkiluku Kasvu (henkilöä) Kasvu% , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,63 Tuusulan väestösuunnite vuosille

139 136 Lasten ja nuorten määrän kehittyminen suunnitteessa Suunnitteessa päiväkoti-ikäisten ja alakouluikäisten lasten määrässä tapahtuu lähivuosina hieman laskua. Yläkouluikäisten määrässä ennustetaan lähivuosille kasvua vuotiaiden ikäluokan koon ennustetaan hieman laskevan lähivuosina luvulla lasten ja nuorten määrän ennustetaan kääntyvän nousuun, erityisesti 0-2 -vuotiaiden ja 3-6 -vuotiaiden ikäluokissa ja alakoululaisten ikäluokissa. Kuitenkaan ikäluokassa ei ennusteta nähtävän suurta nousua. Ikääntyvien määrän kehittyminen suunnitteessa Ikääntyvien määrä kasvaa suunnitteessa nopeasti. Jo lähivuosina vuotiaiden määrässä ja vuotiaiden ikäluokassa ennustetaan selvää kasvua luvulla myös yli 85-vuotiaiden määrä alkaa kasvaa nopeasti. Tuusulan väestösuunnite vuosille

140 Väkiluvun kasvu suunnittelualueittain 137 Kun katsotaan väkiluvun kehittymistä Tuusulan eri suunnittelualueilla, suurin kasvu keskittyy Riihikallion ja Keskusta-Rykmentinpuisto -alueille. Myös Lahela-Vaunukankaan, Jokelan ja Kellokosken alueilla näkyy kasvua. Muilla alueilla muutokset ovat maltillisia. Tuusulan väestösuunnite vuosille

141 138 Kuva: Tuusulan suunnittelualueet kartalla. Tuusulan väestösuunnite vuosille

142 139 Henkilöstön palkkamenoissa laskettu mukaan sosiaalisivukulut 30 % UUDET TOISTAISEKSI VOIMASSAOLEVAT VIRAT JA TYÖSUHTEET Toimiala/Tulosalue/tulosyksikkö Yleisjohto ja konsernipalvelut Keski-Uudenmaan ympäristökeskus/ ympäristövalvonta: ympäristötarkastaja Hallinto/materiaalihallinto ja hankinnat: hankintasuunnittelija Sosiaali- ja terveystoimi Vanhus- ja vammaispalvelut/ vanhuspalvelut: sosiaalityöntekijä Kasvatus- ja sivistystoimi Perustelut HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2016 Ympäristökeskuksessa on huomattavaa henkilöstövajausta ympäristönsuojelun viranomaistehtävissä, mikä vaarantaa lupa- ja valvonta-asoiden viivytyksettömän käsittelyn ja heikentää asianosaisten oikeusturvaa. Muutokset lainsäädännössä, asukasmäärän lisääntyminen sekä alueen elinkeinoelämän kehittyminen ovat lisänneet ympäristönsuojeluviranomaisen työtehtäviä. Virka tullaan osoittamaan ympäristö- ja maa-aineslupien valmisteluun sekä lupavalvontaan ja ympäristönsuojelun laillisuusvalvontaan. Tuusulan kunta on irtisanonut sen ja Nurmijärven kunnan välisen seudullista hankintapalvelukeskusta koskevan yhteistoimintasopimuksen päättymään , joten kunnan omaa hankintaosaamista ja -resursointia on vahvistettava. Hankintatoimen organisoinnista omana työnä eli HPK:sta irtautumisesta ja hankintasuunnittelijan viran perustamisesta saadaan n euron vuotuinen säästö. Vanhussosiaalityön määrä on jatkuvasti kasvanut ja kasvaa edelleen asiakasmäärien lisääntymisen ja vanhuspalvelulain myötä. Vanhussosiaalityön resurssipula hidastaa tarkoituksenmukaista asioiden etenemistä ja päätöksentekoa. Perustetaan ja täytetään vanhussosiaalityöhön sosiaalityöntekijän virka. Vammaispalvelujen palveluohjaajan tehtävästä jätetään täyttämättä 50 % työntekijän siirtyessä osa-aikaeläkkeelle Perustamisajankohta Virka Työsuhde Euroa/ , Kotihoidon lähihoitajan tehtävästä jätetään täyttämättä 50 % , Tekninen toimiala: Vesihuoltoliikelaitos: Uudet tehtävät yhteensä 3, Jätetään täyttämättä yhteensä -1,0 0, Kaikki yhteensä 2, UUDET MÄÄRÄAIKAISET TYÖSUHTEET Toimiala/Tulosalue/tulosyksikkö Yleisjohto ja konsernipalvelut: Tietojärjestelmäpalvelut / it-tukihenkilö Kuntakehitys / Työllisyysasiamies Sosiaali- ja terveystoimiala: Perustelut Perustamisajankohta Kunnan voimakkaasti kasvanut IT-ympäristö sekä useat kiireelliset kehityshankkeet (esim. Office-ohjelmistoversion käyttöönotto, opetusverkon kehitystarpeet, uusien mobiiliratkaisujen käyttöönotto) vaativat lisää henkilöstöresursseja. Tietojärjestelmäpalvelut on nykyisillä henkilöstöresursseilla hyvin haavoittuva. Kunnan toiminta on hyvin riippuvaista tietotekniikasta ja ITtukipalveluista, joten yksikön riittävälla resursoinnilla voidaan vaikuttaa koko kunnan palvelutuotannon toimivuuteen ja tuottavuuteen. Lisäksi yhden atktukihenkilön työnkuva on painottumassa asiantuntijatehtäviin (mm. työasemien ja palvelinten ympäristön ylläpito ja kehittäminen), jolloin yksikön IT-tukihenkilöpanos vähenee. Tukipyyntöjen vasteajat ovat jo tänä vuonna pidentyneet merkittävästi eikä vasteaikoja kyetä pitämään tyydyttävällä tasolla ilman yhden uuden ITtukihenkilön vakanssia. Kunnan strategian mukainen palvelujen digitalisointi lisää päätelaitteiden ja IT-järjestelmien määrää jatkossakin ja riittävät tukipalvelut laitteille ja käyttäjille tulee pystyä järjestämään, jotta digitalisoinnin tarjoamat tuottavuushyödyt voidaan saavuttaa. Tavoitteena vähentää kunnan työmarkkinaosuusmaksuja siten, että työllisyysasiamies keskittyy pitkäaikaistyöttömien työllistämistoimiin kuntaan ja yrityssektorille. Täydentää sosiaalisen kuntoutuksen ja nuorisotakuun mukaisia kunnan toimia. Resurssi vaikuttaa kunnan työmarkkinatuen kuntaosuusmaksua vähentävästi. Kahden vuoden määräaikaisuus vv Virka Työsuhde euroa/ Kasvatus- ja sivistystoimiala: Tekninen toimiala: Yhteensä

143 140 MÄÄRÄAIKAISTEN VIRKOJEN JA TYÖSUHTEIDEN VAKINAISTAMINEN Toimiala/Tulosalue/tulosyksikkö Yleisjohto ja konsernipalvelut: Talous- ja tietohallinto/tietojärjestelmäpalvelut: IT-tukihenkilö Perustelut Kunnan voimakkaasti kasvanut it-ympäristö sekä useat kiireelliset kehityshankkeet (esim. Office- ohjelmistoversion käyttöönotto, opetusverkon kehitystarpeet, uusien mobiiliratkaisujen käyttöönotto) vaativat lisää henkilöresursseja. Yksikössä on ollut määräaikainen atk-tukihenkilö lähtien, joten kyseessä on määräaikaisen työsuhteen vakinaistaminen. Perustamisajankohta Virka Työsuhde euroa/ Sosiaali- ja terveystoimiala: Sosiaalipalvelut/aikuisten sosiaalipalvelut: lähihoitaja Sosiaalipalvelut/aikuisten sosiaalipalvelut: ohjaaja Kasvatus- ja sivistystoimiala: Kasvun- ja oppimisen tulosalue/opetus:perusopetuksen lehtori Kasvun- ja oppimisen tulosalue/opetus: kemian ja biologian tuntiopettaja Kasvun- ja oppimisen tulosalue/opetus: vieraan kielen tuntiopettaja Kasvun- ja oppimisen tulosalue/ opetus: luokanopettaja Kasvun- ja oppimisen tulosalue/ opetus: perusopetuksen lehtori (käsityö) Kasvun- ja oppimisen tulosalue/opetus: koulunkäynnin ohjaaja Nuorisopalvelut/kohdennettu nuorisotyö: yksilövalmentaja Liikuntapalvelut/Liikuntapalvvelut ja vihervalueet: Ulkoilu- ja viheralueiden hoitaja Päihde- ja mielenterveyspalvelujen uudelleen organisointi. Valtuusto perusti vuodelle määräaikaista lähihoitajan tehtävää, joiden avulla tuettua asumispalvelua on toteutettu kesästä 2015 alkaen. Palvelun piirissä oli elokuussa 14 asiakasta, jotka joudutaan siirtämään ostopalveluun, mikäli kunnalla ei ole omia resursseja. Yksi ostopalveluasumispaikka maksaa euroa/vuosi. Palkkamääräraha sisältyy talousarvioon. Pitkäaikaistyöttömien ja yli 300 pv työmarkkinatukea saavien kasvava määrä lisää kunnan työmarkkinatuen kuntaosuuden kustannuksia. Työkyvyn arviointi ja aktivointi sekä kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen edellyttävät ohjaajaresurssia. Painotus on nuorten lähiohjauksessa nuorten yhteiskuntakuun toteuttamiseksi sekä pitkäaikaistyöttömien aktivoinnissa. Työttömän saaminen aktiivitoimenpiteeseen vähentää kunnan toimeentulotuen ja työmarkkinatuen kustannuksia.valtuusto perusti 2 määräaikaista ohjaajan tehtävää vuodelle 2015, toiminnan jatkuvuus edellyttää tehtävien vakinaistamista. Palkkamääräraha sisältyy talousarvioon Virkoja hoidettu määräaikaisilla. Määräaikaisuuden perusteita ei enää ole Virkaa hoidettu määräaikaisilla. Määräaikaisuuden perusteita ei enää ole Virkaa hoidettu määräaikaisilla. Määräaikaisuuden perusteita ei enää ole Tehtävä on täytetty kahden vuoden ajan tuntiopettajuutena.oppilasmäärä Lepolan koulussa on kasvussa ja siten tuntiopettajan tehtävän muuttaminen toistaiseksi voimassaolevaksi luokanopettajan viraksi on perusteltua Virka korvaa tuntiopettajan tehtävän Avustajien tarve on vakiintuntu, jonka vuoksi määräaikaisuuksille ei ole perusteita. Vakinaistamisia on tehty vuosittain 5-10 kpl, jotta päästään tilanteeseen, jossa laissa kiellettyä määräaikaisuuksien ketjuttamista ei tapahdu. Vakituisessa työsuhteessa on tällä hetkellä 62 koulunkäynninohjaajaa ja määräaikaisessa 68. Yksilövalmentajan tehtävä kuuluu kohdennetun nuorisotyön perustehtäviin. Sen vakinaistaminen on tärkeää, jotta voimme luoda pysyvän palveluketjun. Starttipajatoiminnan kehittäminen ja sen nitominen osaksi hallituksen suunnittelemia muutoksia ei tule laadukkaasti onnistumaan ilman vakinaista sitoutunutta henkilöstöä. Kyseinen yksilövalmentajan paikka on ollut määräaikaisena tehtävänä jo yli 2 vuotta. Määräaikaisuuden perusteita ei tehtävään enää ole lain tai hyvän työnantajakuvan toteuttamiseksi. Tällä hetkellä tehtävää on hoidettu määräaikaisina työsuhteina, useita vuosia ketjuttaen (puistopalvelut). Työtehtävä on monipuolinen ja kahden toimialan välillä tapahtuvana toimintana tehokasta järjestää. Toimialojen yhteistyönä henkilöresusrssia voidaan käyttää joustavasti muuttuvissa olosuhteissa. Määrärahat esitettyjen työtehtävien hoitamiseen määräaikaisia työntekijöitä käyttäen on vuosittain varattuna sekä liikuntapalvelujen että puistoyksikön budjeteissa. Tehtävän vakinaistamisesta ei aiheudu lisäkustannuksia vaan yhteistyön lisääntymistä ja vuosittain toistuvien rekrytointien poisjäämistä ,5 Tekninen toimiala: Liikuntapalvelut/Liikuntapalvelut ja viheralueet: Ulkoilu- ja viheralueiden hoitaja Tällä hetkellä tehtävää on hoidettu määräaikaisina työsuhteina, useita vuosia ketjuttaen (puistopalvelut). Työtehtävä on monipuolinen ja kahden toimialan välillä tapahtuvana toimintana tehokasta järjestää. Toimialojen yhteistyönä henkilöresusrssia voidaan käyttää joustavasti muuttuvissa olosuhteissa. Määrärahat esitettyjen työtehtävien hoitamiseen määräaikaisia työntekijöitä käyttäen on vuosittain varattuna sekä liikuntapalvelujen että puistoyksikön budjeteissa. Tehtävän vakinaistamisesta ei aiheudu lisäkustannuksia vaan yhteistyön lisääntymistä ja vuosittain toistuvien rekrytointien poisjäämistä ,5 Yhteensä

144 141 NIMIKKEEN / TEHTÄVÄN MUUTOKSET (eivät aiheuta henkilöstölisäyksiä) Toimiala/Tulosalue/tulosyksikkö Yleisjohto ja konsernipalvelut: Talous- ja tietohallinto/tietojärjestelmäpalvelut: atk-tukihenkilö > ITasiantuntija Talous- ja tietohallinto/tietojärjestelmäpalvelut: atk-suunnittelija > ITsuunnittelija Talous- ja tietohallinto/tietojärjestelmäpalvelut: atk-asiantuntija > ITasiantuntija Henkilöstö- ja tukipalvelut/ henkilöstöpalvelut: henkilöstöasiantuntija > palvelussuhde-esimies Henkilöstö- ja tukipalvelut/ henkilöstöpalvelut: henkilöstösihteeri > henkilöstönkehittäjä Henkilöstö- ja tukipalvelut/ henkilöstöpalvelut: palvelussuhdesihteeri > henkilöstöasiantuntija Sosiaali- ja terveystoimiala: Sosiaalipalvelut/aikuisten sosiaalipalvelut/sosiaalinen kuntoutus: sosiaalisen kuntoutuksen päällikkö > sosiaalisen kuntoutuksen esimies Vanhus- ja vammaispalvelut/ vanhuspalvelut/kotihoito: lähihoitaja > sairaanhoitaja Vanhus- ja vammaispalvelut/ vanhuspalvelut/palveluasuminen: lähihoitaja > sairaanhoitaja Perustelut Henkilön tehtävät ovat olennaisesti muuttuneet ja hänen vastuullaan on mm. työasemien asennusympäristön ylläpito ja kehittäminen ja SCCM- järjestelmien yleinen ylläpito. Nykyinen tehtävänimike on vanhentunut ja IT-termi on laajemmin käytössä kuin atk-termi. Nykyinen tehtävänimike on vanhentunut ja IT-termi on laajemmin käytössä kuin atk-termi. Palvelussuhdetiimin esimiesvastuu tullut uutena tehtäviin. Uusi nimike kuvaa paremmin tehtävää. Tehtävän vaativuus lisääntynyt. Tehtävä muuttunut vaativammaksi ja laajempaa vastuuta henkilöstöasioiden valmistelusta ja käytännöistä. Aikaisempi nimike ei kuvaa nykyistä tehtävää ja on sekoitettavissa muiden henkilköstösihteereiden tehtäviin. Tehtävä muuttunut vaativammaksi ja laajempaa vastuuta henkilöstöasioiden valmistelusta ja käytännöistä. Aikaisempi nimike ei kuvaa nykyistä tehtävää. Yhdenmukaistetaan kunnassa päällikkö- nimike tulosalueen tai tulosyksikön esimiehelle. Sosiaalinen kuntoutus on laskentayksikkö vahvistetussa sosiaali- ja terveystoimialan palvelusorganisaatiossa. Kotihoidossa on tarpeen sairaanhoidollisen osaamisen vahvistaminen, kun kotona hoidetaan entistä enemmän hoidollisempia, haastavampia ja sairaanhoidollista osaamista vaativia asiakkaita. Sairaanhoidollisen työn vahvistamisen tavoitteena on vähentää terveyskeskuksen päivystyskäyntejä ja turhia siirtoja terveydenhuollon laitospalveluihin lisäämällä kotihoidon omaa osaamista. Muutos ajoitetaan ajankohtaan, jolloin Tuuskodon toiminta käynnistyy uusissa tiloissa Riihikalliossa ( ). Vanhusten tehostetussa palveluasumisessa on tarpeen sairaanhoidollisen osaamisen vahvistaminen, kun toimintayksikössä hoidetaan entistä enemmän hoidollisempia, haastavampia ja sairaanhoidollista osaamista vaativia asiakkaita. Sairaanhoidollisen työn vahvistamisen tavoitteena on vähentää terveyskes-kuksen päivystyskäyntejä ja turhia siirtoja terveydenhuollon laitospalveluihin lisäämällä toimintayksikön omaa osaamista. Muutos ajoitetaan ajankohtaan, jolloin Tuuskodon toiminta käynnistyy uusissa tiloissa Riihikalliossa ( ). Vanhus- ja vammaispalvelut/ Kotihoidon esimiehen nimikkeenä on osastonhoitaja. Nimikkeitä yhtenäistetään vanhuspalvelut: osastonhoitaja, kotihoito > kunnassa. Kuvaavampi nimike on esimies. Kunnan johtoryhmä on kotihoidon esimies hyväksynyt nimikemuutoksen. Vanhus- ja vammaispalvelut/ vanhuspalvelut: osastonhoitaja, kotiutusja arviointiyksikkö > kotiutus- ja arviointiyksikön esimies Vanhus- ja vammaispalvelut/ vanhuspalvelut: osastonhoitaja, Riihikoti/Tuuskodon hoivapalvelut > palveluasumisen esimies (Riihikoti ja Tuuskodon hoivapalvelut) Vanhus- ja vammaispalvelut/ vanhuspalvelut: osastonhoitaja, Tuuskodon asumispalvelut > palveluasumisen esimies (Tuuskoto) Vanhus- ja vammaispalvelut/ vammaispalvelut: toimintakeskuksen johtaja > toimintakeskuksen esimies (Kettunen) Vanhus- ja vammaispalvelut/ vammaispalvelut: johtava sosiaalityöntekijä, vammaisten palvelut > vammaispalvelujen päällikkö Kotiutus- ja arviointiyksikön esimiehen nimikkeenä on osastonhoitaja. Nimikkeitä yhtenäistetään kunnassa. Kuvaavampi nimike on esimies. Kunnan johtoryhmä on hyväksynyt nimikemuutoksen. Palveluasumisyksikkö Riihikodin/Tuuskodon hoivapalveluiden esimiehen nimikkeenä on osastonhoitaja. Nimikkeitä yhtenäistetään kunnassa. Kuvaavampi nimike on esimies. Kunnan johtoryhmä on hyväksynyt nimikemuutoksen. Tuuskodon asumispalveluiden esimiehen nimikkeenä on osastonhoitaja. Nimikkeitä yhtenäistetään kunnassa. Kuvaavampi nimike on esimies. Kunnan johtoryhmä on hyväksynyt nimikemuutoksen. Toimintakeskus Kettusen esimiehen nimikkeenä on toimintakeskuksen johtaja. Nimikkeitä yhtenäistetään kunnassa. Kuvaavampi nimike on toimintakeskuksen esimies. Kunnan johtoryhmä on hyväksynyt nimikemuutoksen. Vammaispalvelujen esimiehen nimikkeenä on johtava sosiaalityöntekijä. Nimikkeitä yhtenäistetään kunnassa. Kuvaavampi nimike on vammaispalvelujen päällikkö. Kunnan johtoryhmä on hyväksynyt nimikemuutoksen. Perustamisajankohta Virka Työsuhde euroa/

145 142 NIMIKKEEN / TEHTÄVÄN MUUTOKSET (eivät aiheuta henkilöstölisäyksiä) Kasvatus- ja sivistystoimiala: Kasvun- ja oppimisen tulosalue/opetus: useita nimikkeitä > perusopetuksen lehtori Kasvun- ja oppimisen tulosalue/opetus: useita nimikkeitä > perusopetuksen tuntiopettaja Kasvun- ja oppimisen tulosalue/lukio: useita nimikkeitä > lukion lehtori Kasvun- ja oppimisen tulosalue/lukio: useita nimikkeitä > lukion ja perusopetuksen tuntiopettaja Kasvun- ja oppimisen tulosalue/lukio: useita nimikkeitä > perusopetuksen ja lukion lehtori Kasvun- ja oppimisen tulosalue/lukio: useita nimikkeitä > perusopetuksen ja lukion tuntiopettaja Kasvun- ja oppimisen tulosalue/ opetus: iltapäiväkerhon ohjaaja, iltapäivätoiminnan ohjaaja, iltapäivä-kerhon vastuuohjaaja, luokka-avustaja, koulunkäyntiavustaja, kouluavustaja, iltapäivähoidon ohjaaja, henkilökohtainen avustaja, henkilökohtainen koulunkäyntiavustaja, koulunkäynnin ohjaaja, ryhmäavustaja, koulunkäyntiavustaja-iltapäivätoiminnan Nuorisopalvelut / alueellinen nuorisotyö: Johtava nuoriso-ohjaaja -> alueellisen nuorisotyön esimies Nuorisopalvelut / alueellinen nuorisotyö: Johtava erityisnuorisotyöntekijä -> kohdennetun nuorisotyön esimies Muutoksen kautta yhtenäistetään lehtoreiden vanhoja virkanimikkeitä. Rekrytoinnin yhteydessä määritellään opetettavat aineet kyseisen viran kohdalla ja niitä voidaan muuttaa tarvittaessa. Muutoksen kautta yhtenäistetään lehtoreiden vanhoja virkanimikkeitä. Rekrytoinnin yhteydessä määritellään opetettavat aineet kyseisen viran kohdalla ja niitä voidaan muuttaa tarvittaessa. Muutoksen kautta yhtenäistetään lehtoreiden vanhoja virkanimikkeitä. Rekrytoinnin yhteydessä määritellään opetettavat aineet kyseisen viran kohdalla ja niitä voidaan muuttaa tarvittaessa. Muutoksen kautta yhtenäistetään tuntiopettajien vanhoja virkanimikkeitä. Rekrytoinnin yhteydessä määritellään opetettavat aineet kyseisen viran kohdalla ja niitä voidaan muuttaa tarvittaessa. Muutoksen kautta yhtenäistetään tuntiopettajien vanhoja virkanimikkeitä. Rekrytoinnin yhteydessä määritellään opetettavat aineet kyseisen viran kohdalla ja niitä voidaan muuttaa tarvittaessa. Muutoksen kautta yhtenäistetään tuntiopettajien vanhoja virkanimikkeitä. Rekrytoinnin yhteydessä määritellään opetettavat aineet kyseisen viran kohdalla ja niitä voidaan muuttaa tarvittaessa. Jatketaan alkanutta linjausta. Nimikemuutos selkeyttää ao. henkilöstön asemaa opetustoimessa, sillä samat työntekijät voivat toimia myös koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajina. Ko. ammattialan koulunkäyntiavustajan ammattitutkinto on yhdistetty koululaisen aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajan tutkinnon kanssa. Johtava on nimike, jota yleensä nuorisotyössä käytetään ns. tiimivastaavista joilla ei ole esimiesvastuuta. Esimiesnimike kertoo tehtävästä enemmän. Nimeke on myös enemmän linjassa muiden kasvatus- ja sivistystoimen yksiköiden esimiesten kanssa (esimerkiksi uimahallin esimies) Johtava on nimike, jota yleensä nuorisotyössä käytetään ns. tiimivastaavista joilla ei ole esimiesvastuuta. Esimiesnimike kertoo tehtävästä enemmän. Nimeke on myös enemmän linjassa muiden kasvatus- ja sivistystoimen yksiköiden esimiesten kanssa (esimerkiksi uimahallin esimies). Kohdennetun nuorisotyön työhön kuuluu paljon muutakin kuin erityisnuorisotyö Tekninen toimiala: Vesihuoltoliikelaitos: Yhteensä

146 143 MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN YHTEENVETO v.2016 Toimielin Määrärahat Tuloarviot Tulosalue/hankeryhmä Talousarvio Talousarvio KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnanhallitus Kunnanviraston johto 734 Henkilöstö- ja tukipalvelut Hallinto Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Talous ja tietohallinto Sosiaali- ja terveyslautakunta Vanhus- ja vammaispalvelut Terveyspalvelut Sairaalapalvelut Sosiaalipalvelut Kehittämis- ja hallintopalvelut Kasvatus- ja koulutuslautakunta Kasvun ja oppimisen palvelut Kehittämis- ja hallintoyksikkö 836 Kulttuurilautakunta Kulttuuripalvelut Liikuntalautakunta Liikuntapalvelut Nuorisolautakunta Nuorisopalvelut Kuntakehityslautakunta Toimialan hallinto- ja asiakaspalvelu Kuntakehitys 903 Kuntasuunnittelu Tekninen lautakunta Yhdyskuntatekniikka Tilakeskus Rakennuslautakunta Rakennusvalvonta Kunnanhallitus Myyntivoitot Maankäyttösopimukset 420 Yhteensä TULOSLASKELMAOSA Verotulot Valtionosuudet Korkotulot 150 Muut rahoitustulot 450 Korvaus liikelaitoksen peruspääomasta 488 Korkomenot 719 Muut rahoitusmenot 100

147 Toimielin Määrärahat Tuloarviot Tulosalue/hankeryhmä Talousarvio Talousarvio INVESTOINTIOSA Kunnanhallitus Aineettomat hyödykkeet Maa- ja vesialueet Kiinteät rakenteet ja laitteet 50 Koneet ja kalusto 130 Osakkeet ja osuudet Tietokoneohjelmistot/käyttöoikeudet 270 Ennakkomaksut ja keskeneräiset Sosiaali- ja terveyslautakunta Aineettomat hyödykkeet Tietokoneohjelmistot/käyttöoikeudet Osakkeet ja osuudet Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut pitkävaikutteiset menot Kasvatus- ja koulutuslautakunta Aineettomat hyödykkeet Kiinteät rakenteet ja laitteet 100 Tietokoneohjelmistot/käyttöoikeudet 20 Koneet ja kalusto 200 Kulttuurilautakunta Tietokoneohjelmistot/käyttöoikeudet 100 Koneet ja kalusto 350 Liikuntalautakunta Kiinteät rakenteet ja laitteet 90 Nuorisolautakunta Kiinteät rakenteet ja laitteet 15 Koneet ja kalusto Kuntakehityslautakunta Koneet ja kalusto 30 Rakennuslautakunta Tietokoneohjelmistot/käyttöoikeudet 40 Tekninen lautakunta Talonrakennus Kiinteät rakenteet ja laitteet Tietokoneohjelmistot/käyttöoikeudet 70 Muut pitkävaikutteiset menot 830 Koneet ja kalusto 150 Investoinnit yhteensä RAHOITUSOSA Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Yhteensä

148 145 Vesihuoltoliikelaitos

149 146 TUUSULAN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE Vastuuhenkilö: liikelaitoksen johtaja Jukka Sahlakari Tuusulan vesihuoltoliikelaitos on toiminut kuntalain tarkoittamana liikelaitoksena alkaen. Vesihuoltoliikelaitos (myöhemmin liikelaitos) sisältää kaksi tulosyksikköä, vesilaitoksen ja viemärilaitoksen. Liikelaitoksen tuloslaskelmaosa eritellään tulosyksikkökohtaisiin käyttötalousosiin. Toiminnalliset suunnitelmat ja tavoitteet laaditaan liikelaitostasolle ja ne sisältävät molemmat tulosyksiköt. Tulosyksikkötasolla seurataan talouden tunnuslukuja, joiden perusteella esim. määritellään taksoja. Seuraavissa kuvissa on esitetty toimintatuottojen ja -kulujen jakautuminen tiliryhmittäin. Toimintatuottojen jakautuminen tiliryhmittäin Toimintakulujen jakautuminen tiliryhmittäin Toiminnan kuvaus Liikelaitos tuottaa toiminta-alueellaan yhdyskunnan ja sen kehittymisen edellyttämät vesihuoltopalvelut hyvätasoisina ja vesihuoltolain mukaisesti liiketaloudellisia periaatteita noudattaen. Kuluttajille liikelaitos toimittaa keskeytyksettä heidän tarpeitaan vastaavan määrän laatuvaatimukset täyttävää vettä, joka hankitaan sopimuksen mukaisesti Tuusulan seudun vesilaitos - kuntayhtymältä (myöhemmin TSV). Jätevedet liikelaitos viemäröi ja johtaa Keski-Uudenmaan vesiensuojeluliikelaitoskuntayhtymän (myöhemmin KUVES) verkostoon. Erillisviemäröidyillä toiminta-alueilla liikelaitos johtaa hulevedet (sadevedet ja perustusten kuivatusvedet) hallitusti vesistöihin. Liikelaitoksen painopisteet ovat verkoston hallinta ja kunnossapito sekä suunnitelmallinen saneeraustoiminta. Liikelaitoksella on noin kulutuspaikkaa (noin asukasta), joille laitos toimittaa vesihuoltopalvelut, mm. antaa neuvontaa, tekee tonttijohtojen liitostyöt, hoitaa laskutuksen ja sopimusasiat. Palvelusuunnitelma Laskutettava vesimäärä on pysynyt lähes samana vuodesta 2011 lähtien johtuen mm. vähäisestä rakentamisesta, asiakkaiden kulutustottumuksien muutoksesta ja vesikalusteiden kehittymisestä. Vedenkäyttömäärän vaihteluun vaikuttaa myös kyseisen kesän lämpötilat kastelutarpeineen. Laskutettava jätevesimäärä on pysynyt lähes samana vuodesta 2013 lähtien johtuen mm. vähäisestä rakentamisesta, asiakkaiden kulutustottumuksien muutoksesta ja vesikalusteiden kehittymisestä. Syntyvään jätevesimäärään vaikuttaa suuresti myös vuosittainen sademäärä (lisääntyvä vuotovesimäärä viemäreihin).

150 147 Tavoitteet Riskiarvio Lähitulevaisuudessa vesi- ja jätevesimäärien arvioidaan pysyvän lähes samansuuruisina. Selkeämpi kulutuksen kasvu tapahtuu vasta uusien alueiden (Jokelan Peltokaaren ja Rykmentinpuiston) rakentumisen myötä. Vuodelle 2016 ei ole suunniteltu liikelaitoksen taksojen korotuksia. Käyttömaksujen on suunniteltu pysyvän samalla tasolla lähivuodet, mutta perusmaksuihin ja liittymismaksuihin kohdistuu korotuspaineita vuosille Liikelaitostamisen myötä kunnan sisäiset vyörytykset (henkilöstön ja taloushallinnon kulut, ICTpalvelut jne.) tulee kirjata tarkemmin ja selkeämmin mm kirjanpitoasetuksen mukaan. Tämä sekä henkilöstön täydentäminen tulee lisäämään liikelaitoksen toimintakuluja. Vesihuoltoon liittyviä lakeja ja asetuksia uudistettiin viime syksynä ja osa asetuksista jätettiin edelleen pöydälle. Muutokset koskivat mm. vesihuollon liittymisvelvollisuutta sekä hulevesiasioita. Mahdollinen liittymisvelvollisuuden helpottuminen tulee vaikuttamaan varsinkin hajaasutuksen vesihuollon rakentamisen toimintatapaan. Liikelaitos on mukana valtakunnallisessa työryhmässä, jossa selvitetään hulevesien järjestämisen työ- ja kustannusjakoja sekä vastuita. Tavoite on saada toimiva jakojärjestelmä kunnan kanssa vuoden 2016 aikana. Saneerausvelan kasvaessa liikelaitos jatkaa saneeraustoiminnan suunnittelu- ja toteutusprosessien kehittämistä mm. pitkän tähtäimen talousmallia apuna käyttäen. Kehitystoimintaan sisältyy myös kunnan sisäisen yhteistyön ja toteutuksen kehittäminen saneerauskohteissa, joissa saneerataan samalla katurakenne ja vesihuolto. Liikelaitoksen vuoden 2016 vuositavoitteet perustuvat kunnan vuositavoitteiden, toimenpiteiden ja toteutusohjelmien esityksiin. Tavoitteet koskevat molempia tulosyksiköitä. Tavoitteet mittareineen on esitetty kokonaisuudessaan kunnan vuositavoitetaulukossa, joka on liitteenä. Alla on esitetty tärkeimmät tavoitteet: jatkamme vesihuoltoliikelaitoksen keskeisimpien toiminta- ja prosessikuvauksien laadintaa kokeilemme uusia palveluratkaisuja vesihuollon neuvonta-asioissa mm. iltapalveluaika/soittoajat jatkamme vesihuollon organisaation kehittämistä niin, että voidaan vastata paremmin tulevaisuuden haasteisiin, tarvittaessa organisoidaan työtehtäviä uudelleen Verkoston, vesilaitteiden ja jätevedenpumppaamoiden kunnossapidon ja hoidon tasonlasku johtaa omaisuuden perustilan heikkenemiseen ja korjausvelan kasvamiseen. Tasonlaskun myötä vaurioitumisherkkyys kasvaa aiheuttaen riskin vesihuollon toimintavarmuudelle. Vesihuoltotoiminta on sääriippuvainen. Rankkasateet aiheuttavat riskin jätevesiverkoston ja hulevesiverkoston sekä pumppaamoiden tukkeutumiselle ja tulvimisille. Tukkeutumiset aiheuttavat pääsääntöisesti omaisuusvahinkoja kolmansille osapuolille. Sateisen ja kuivan vuoden ero pelkästään jäteveden johtamisen ja puhdistamisen kuluissa on noin 15 % eli Toisena isona taloudellisena riskinä on vesihuoltoverkostoiden yllättävät korjaukset sekä vesijohto/viemärivuodot ja tulvimiset. Ne vaativat vuosittain Lisäksi riskejä syntyy suppeasta organisaatiosta. Esimerkiksi hallinnon ja työjohdon yksittäisten työtehtävät ja osaaminen ovat vain yhden työntekijän takana. Riskien hallintaa hoidetaan mm. uudella sähköisellä MISO-työpäiväkirjalla sekä yhteistyöllä naapurivesilaitosten kanssa mukaan lukien yhteiset erityistilanteiden harjoitukset. Liikelaitos hankki

151 148 kesällä KVA:n siirrettävän varavoimakoneen jätevesipumppaamoiden sähkökatkosten hallinnan varalle. Valtakunnallisella tasolla vesihuoltoon on valmistumassa räätälöity riskienarviointityökalu, joka on tavoitteena ottaa käyttöön Tuusulassa vuoden 2016 aikana. Henkilöstösuunnitelma Henkilöstön koulutuksessa liikelaitos käyttää lähinnä Vesilaitosyhdistyksen järjestämiä kursseja sekä naapurivesihuoltolaitosten tai kunnan kanssa yhteistyössä organisoituja koulutustapahtumia. Vakansseja liikelaitoksella on 17. Vielä vuonna 2015 liikelaitokseen kirjautuu kahden henkilötyövuoden kustannukset kunnallistekniikan puolelta. Vuoden 2016 alusta kunnallistekniikan tukipalvelujen kustannukset siirretään palkoista ostopalveluihin kirjanpitoasetuksen mukaisesti. Eläkeiän saavuttaa 4 työntekijää vuoden 2019 loppuun mennessä. Eläkeikä täyttyy vuosina yht Investointisuunnitelma Vesihuollon uusinvestoinnit liikelaitos toteuttaa yhdessä teknisen toimen kanssa kunnallistekniikan rakentamisohjelman mukaisesti. Kohteet tarkentuvat 2016 rakennusohjelman laatimisen jälkeen. Liikelaitos on myös mukana suunnittelemassa omalta osaltaan Tuusulan rakentamishankkeita. Liikelaitos varautuu omalta osaltaan poikkeuksellisen isoon (Rykmentinpuisto) kynnysinvestointiin pitkäntähtäimen talousmallin ja rahoituslaskelmien avulla. Vesijohtoverkon sekä jätevesiverkoston ja -pumppaamoiden saneerausta liikelaitos jatkaa 5- vuotissaneeraussuunnitelman mukaisesti. Saneeraukseen liikelaitos on budjetoinut vuosittain 0,6 0,7 M (lähivuosina tarve nousee 1 2 M ). Haja-asutusalueen vesihuoltoa liikelaitos rakennuttaa vesihuollon kehittämissuunnitelman (2010) mukaisesti. Seuraavien lähivuosien aikana ohjelmassa on Kerttulan ja Linjamäen alueet. Näiden alueiden rakentamispäätöksessä ja -tavassa otetaan huomioon uusi vesihuoltolaki sekä hajaasutuksen jätevesiasetus, joka on vieläkin keskeneräinen. Lakimuutokset vaikuttavat hajaasutusalueen vesihuoltoverkostojen rakentamisen kannattavuuteen ja rakentamispäätöksiin. Kehittämissuunnitelma päivitetään vuoden 2015 aikana. Vesihuoltoliikelaitos Suunnitelmavuodet 1000 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Menojen erittely alueittain U ETELÄ-TUUSULA U JOKELA U KELLOKOSKI U, K MUUT KOHTEET MENOT Tulot Liittymismaksut Nettomeno Investointikohteen edessä maininta onko kyseessä K= Korvausinvestointi vai U= uusinvestointi.

152 149 Tunnusluvut Huom. taloussuunnitelman luvut ( ) on esitetty :na. S*= sitova tavoite

153 150 TUUSULAN VESI, VUODEN 2016 TAVOITTEET KUNNAN VUODEN 2016 VUOSITAVOITTEET, TOIMENPITEET JA TOTEUTUSOHJELMAT STRATEGINEN PÄÄMÄÄRÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Palvelumme ovat asiakaslähtöisiä. Palvelujen taso määritellään sellaiseksi, että ne voidaan rahoittaa tuloilla. VUOSITAVOITE Kokeilemme uusia palveluratkaisuja ja lisäämme asiakaslähtöisen kehittämisen projekteja EHDOTUS TOIMENPITEEKSI JA TOTEUTUSOHJELMAKSI Otamme käyttöön uusia palveluiden tuottamistapoja ja toimintatapoja - Laajennamme palvelusetelin käyttöä - Otamme käyttöön oppimisalusta Edisonin sekä uuden opetussuunnitelman mukaiset työtavat ja menetelmät - Toteutamme varhaiskasvatuksen asiakastietojärjestelmän ja mobiiliratkaisun tuomat toiminnan uudistamismahdollisuudet - Suunnittelemme kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden kokonaisuutta palvelumuotoilun keinoin - Tuemme konserniin varatulla kehittämisrahalla toimialarajat ylittävien ketterien kokeilujen ja projektien toteutusta 1.2 Vahvistamme kotona selviytymistä tukevia palveluita - Laajennamme perhekuntoutuksen vaihtoehtoja lastensuojelun avohuoltopainotteisessa toimintamallissa - Vakiinnutamme käyttöön mielenterveyskuntoutujien kotona asumista tukevan toimintamallin - Valmistelemme vanhusten perhehoidon toimintamallin - Tuemme nuorten itsenäistä elämää Keski-Uudenmaan ohjaamohankkeella ja nuorisotakuun kuntakokeilulla 1.3 Edistämme kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä - Toteutamme nimettyjä terveyttä ja hyvinvointia edistäviä palvelumuotoiluprojekteja 1.4 Toteutamme projekteja asiakaslähtöisesti - Hyväksymme Lukio-monitoimitalohankkeen hankesuunnitelman - Nimeämme toteutettavat palvelumuotoiluprojektit syksyllä Laadimme suunnitelman asiakkuuksien kehittämiseksi ASIAKAS- LÄHTÖISYYS Tarkastelemme asiakkuuksia kokonaisuuksina ja varmistamme oikein kohdennetut ja ajoitetut palvelut. 2. Hyödynnämme kuntayhteistyön mahdollisuuksia 2.1 Hyödynnämme mahdollisuudet palvelutoiminnan järjestämiseksi kuntien yhteistyönä - Jatkamme Keski-Uudenmaan sote-alueyksikön valmistelua huomioiden valtakunnalliset ja Uudenmaan linjaukset - Käynnistämme Kellokoskella kouluyhteistyön Mäntsälän kanssa ja selvitämme mahdollisuudet muihin vastaaviin yhteistyömalleihin - Syvennämme Järvenpään ja Tuusulan matkailuyhteistyötä - Selvitämme lähikuntien kanssa kuntien yhteisiä palvelutuotannon ja sähköisen asioinnin ratkaisuja - Teemme selvityksen perustietotekniikkapalveluiden siirtämisestä seudulliseen palveluyhtiöön (TIPAKE) (aikataulu?, muotoilu katsottava) - Selvitämme ruokapalveluiden seudullista organisointia

154 151 TUUSULAN VESI, TOIMENPIDE 2016 MITTARIT SEURANTA Testaamme asiakaspalveluun käytettävän ajan rajaamista ja huolehdimme, että esitettyinä aikoina tarvittavat asiantuntijat Uudet toimintatavat testattu ja arvioitu (esim. ilta-ajan suosio, asiakaspalaute, henkilökunnan kokemukset) ovat paikalla. Esim. iltapalveluaika, selkeät soittoajat, soittopyyntöpalvelu STRATEGINEN PÄÄMÄÄRÄ VUOSITAVOITE 2016 EHDOTUS TOIMENPITEEKSI JA TOTEUTUSOHJELMAKSI 2016 TALOUDEN TASAPAINO Talouttamme hoidetaan niin, että talous on kestävällä pohjalla. 3. Jatkamme palveluverkon uudistamista 3.1 Teemme palveluverkon pitkän aikavälin linjaukset - Siirrämme Tuuskodon palvelutoiminnan Riihikallioon uusiin ja ajanmukaisiin tiloihin - Uudistamme ja rakennamme modernit päiväkodit Jokelaan ja Kellokosken Roinilanpeltoon - Laajennamme Paijalan koulun ja Kellokosken yhtenäiskoulun sekä saneeraamme Hyökkälän koulun - Teemme palveluverkon pitkän aikavälin linjaukset optimoidaksemme palveluverkon ja alentaaksemme investointitasoa. Verotustaso ja velkaantuminen ovat hallitusti suunniteltuja. 4. Tehostamme toimintatapoja digitalisaation avulla 5. Vahvistamme taloutta tuottavuushankkeilla 4.1 Luomme tuottavuutta digitalisaation keinoin - Vaihdamme kunnan kirjastojärjestelmän - Otamme käyttöön sähköisen asioinnin kuntatasoisen alustaratkaisun ja muodostamme sähköisen asioinnin kuntatason tiekartan - Käynnistämme sähköisen arkistoinnin ja asianhallinnan kuntatason ratkaisun valmistelun. Ratkaisu projektoidaan 6/2016 mennessä - Määrittelemme ja otamme käyttöön keskeiset kokonaisarkkitehtuuriperiaatteet, jotka ohjaavat kunnan ICT-kehittämistä - Käymme läpi kunnan laiteinfrastruktuurin ja tuemme työskentelyä mobiiliratkaisuilla ja etätyömahdollisuuksilla 5.1 Toteutamme nimettyjä tuottavuushankkeita 5.2 Parannemme tuottavuutta hankintoja tehostamalla -Vahvistamme kunnan hankintatoimintaa ja -osaamista -Määritämme ja otamme käyttöön uusi yhtenäinen hankintojen toimintamalli -Otamme käyttöön sähköisen hankinta- ja kilpailutusjärjestelmän STRATEGINEN PÄÄMÄÄRÄ MAANKÄYTTÖ VUOSITAVOITE Panostamme houkuttelevan tonttivarannon tuottamiseen ja tonttien myyntiin 5.3 Uudistamme ja vakiinnutamme riskienhallinnan toimintatapoja -Vakiinnutamme riskienhallinnan uuden toimintamallin ja jalkautamme sitä toimialatasolta tulosalueille EHDOTUS TOIMENPITEEKSI JA TOTEUTUSOHJELMAKSI Edistämme tärkeimpiä kaavoituksen kärkihankkeita kaavoituksen työohjelman mukaisesti Hyväksymme mm. seuraavat kaavat: Yleis- ja osayleiskaavoista: - Yleiskaava 2040

155 152 Uudisrakentamisen painopiste on keskuksissa ja taajamissa. Tämä luo edellytykset joukkoliikenteelle ja monipuolisemmille palveluille. Vastaamme erilaisten ja eriikäisten väestöryhmien asumistarpeisiin. Edistämme monimuotoista asumista viihtyisässä kulttuuriympäristössä. STRATEGINEN PÄÄMÄÄRÄ ELINKEINOT Tarjoamme kilpailukykyisen toimintaympäristön kunnassa toimiville ja kuntaan VUOSITAVOITE Kasvatamme kunnan vetovoimaa ja vahvistamme elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä Pientaloalueiden kaavoista: - Rykmentinpuiston Puustellinmetsän asemakaava - Häriskiven asemakaava - Jokelan kartano I -asemakaavamuutos Keskustojen kehittämisen kaavoista: - Rykmentinpuisto I - Suutarintien kaavamuutos - Kellokosken keskustan asemakaavamuutos - Kauppatie II asemakaavamuutos 6.2 Edistämme Hyrylän keskustan kehittämistä ja Rykmentinpuiston asuntomessujen toteutusta - Projektoimme Rykmentinpuiston hankkeen - Varmistamme Rykmentinpuiston toteutuksen hakemalla erilaisia toteutustapoja alueen infran rakentamiseen sekä eriyttämällä hankkeen käyttötaloudesta - Solmimme sitovan sopimuksen liikekeskuksen toteuttamiseksi - HYPA-keskuksen ensimmäinen vaihe on valmis toteutukseen (Hannu H?) - Kunnallistekniikan suunnittelu käynnistyy 6.3 Toteutamme aktiivisen markkinointikampanjan ja etsimme uusia toteutustapoja tonttien myyntiin - Lahelanpelto II - Anttilanranta I 6.4 Huomioimme erityisryhmien asumisen tarpeet kaavoituksessa - Huomioimme erityisryhmien asumisen tarpeet sekä kaavallisesti että toteutushankkeiden muodossa EHDOTUS TOIMENPITEEKSI JA TOTEUTUSOHJELMAKSI Panostamme Tuusulan kunnan vetovoiman ja brändin rakentamiseen -Tiivistämme kunnan ja kunnassa toimivien yritysten yhteistyötä eri keinoin -Hyödynnämme kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden kehittämissuunnitelmaa vetovoiman kasvattamiseksi 7.2 Edistämme tärkeimpiä kaavoituksen kärkihankkeita ja kunnan elinkeinoelämää hyväksymällä FOCUS-liikekeskuksen ja Sulan työpaikka-alueen asemakaavat 7.3 Kaavoitamme soveltuvia tontteja yksityisille palvelutuotannolle tukemaan kunnan toimintoja 7.4 Kehitämme Kellokosken sairaala-aluetta yhteistyössä HUSin kanssa

156 153 sijoittuville yrityksille. STRATEGINEN PÄÄMÄÄRÄ Liikennejärjestelmää kehitetään aktiivisesti seudullisena kokonaisuutena. Erityistä huomiota kiinnitetään matkustamisen sujuvuuteen. VUOSITAVOITE Varmistamme joukkoliikenteen jatkuvuuden ja turvaamme palvelutason EHDOTUS TOIMENPITEEKSI JA TOTEUTUSOHJELMAKSI Päätämme tavoitteellisesta liikenneverkosta yleiskaavaa laadittaessa vuoden 2016 aikana 8.2 Selvitämme joukkoliikenteen toteutustavan ja linjaamme liittymisvalmiudet HSL:ään 8.3 Linjaamme Tuusulan kunnan pysäköintipolitiikan - Selvitämme julkisen pysäköinnin tarpeen Hyrylässä - Kuntakeskuksissa tuetaan joukkoliikennettä varmistamalla liityntäpysäköinnin tarjonta ja toimivuus 8.4 Panostamme liikenneratkaisussa kevyen liikenteen turvallisuuteen 8.5 Yhdistämme kunnan henkilökuljetukset 8.6 Selvitämme mobiiliverkossa toimivan joukkoliikenteen seurantajärjestelmän hankintaa STRATEGINEN PÄÄMÄÄRÄ HENKILÖSTÖ JA UUDISTUMINEN Varmistamalla oikein mitoitetun, hyvinvoivan ja osaavan henkilöstöresurssin, vahvistamme kunnan hyvää työnantajakuvaa. VUOSITAVOITE Tuemme uudistumista ja varmistamme hyödyt palvelujen ja toimintojen organisoinnin muutoksista EHDOTUS TOIMENPITEEKSI JA TOTEUTUSOHJELMAKSI Kehitämme osaamisen johtamista ja ennakointia - Toteutamme kuntastrategiaa ja johtamisen periaatteita toteuttavan esimieskoulutuksen - Varmistamme tavoitteiden toteutumiseen tarvittavan osaamisen koulutus- ja kehittymissuunnitelmien avulla - Varmistamme osaamisen digitalisoinnin mahdollisuuksien hyödyntämisessä - Luomme toimintamallin esimiesten ja organisaation tueksi muutostilanteissa - Luomme käytännöt sisäisen osaamisen jakamiseen (esim. muutosagentit, mentorointi ja työyhteisöjen hyvät käytännöt) - Vahvistamme henkilöstön osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia 9.2 Vahvistamme kunnan työnantajakuvaa varmistamalla henkilökunnan työhyvinvoinnin - Toteutamme henkilöstökyselyn 2015 toimenpidesuunnitelmaa - Uudistamme henkilöstön palkkaus- ja palkitsemisjärjestelmää (- Uudistamme työhyvinvointisuunnitelman) TUUSULAN VESI, TOIMENPIDE 2016 MITTARIT SEURANTA Määritämme selkeät vastuualueet työnjohdon kesken ja Vastuualueet määritetty ja kirjattu tarvittaessa organisoidaan työtehtäviä uudelleen. STRATEGINEN VUOSITAVOITE EHDOTUS TOIMENPITEEKSI JA TOTEUTUSOHJELMAKSI 2016

157 154 PÄÄMÄÄRÄ Otamme käyttöön johtamisjärjestelmätyössä määritellyt JOHTAMINEN työvälineet Johtamisella luomme hyvät työnteon toimintaedellytykset ja tuemme kunnan palvelutehtävän toteuttamista Viemme käytäntöön poliittisen johtamisjärjestelmän uudistukset -Toteutamme ja yhteensovitamme poliittisen ja operatiivisen johtamisjärjestelmän - Otamme käyttöön luottamushenkilöiden ekstranetin sekä valtuuston kokousten streemauksen vuorovaikutuksen ja avoimuuden lisäämiseksi 10.2 Toteutamme yhteisiä johtamisen periaatteita -Määrittelemme yhdessä miten johtamisen periaatteet tarkoittavat ja ilmenevät esimiestyössä ja työyhteisöissä sekä otamme ne käyttöön 10.3 Teemme johtamisen tehostamisen, palveluiden joustavuuden ja asiakaslähtöisyyden edellyttämät delegoinnit ja toimintatapamuutokset 10.4 Otamme käyttöön projekti- ja hankejohtamisen mallin - Otamme käyttöön syksyllä 2015 valmistellun mallin kaikessa kunnan kehittämistoiminnassa TUUSULAN VESI, TOIMENPIDE 2016 MITTARIT SEURANTA Käymme läpi ja tarkennamme prosessikuvaukset, kehitämme Toimintajärjestelmään valitut prosessikuvaukset valmiit, toimintatapoja ja laadimme riskienhallinnan kartoituksen riskienhallinnan kartoitus ja toimenpidelista tehty

158 TULOSLASKELMA TP 2013 TA 2014 TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS2017 TS 2018 TS2019 TS2020 (1.000 ) (1.000 ) (1.000 ) (1.000 ) LIIKEVAIHTO Vesi- ja jätevesimaksut (ulkoiset) Vesi- ja jätevesimaksut (sisäiset) Liiketoiminnan muut myyntituotot Liiketoiminnan muut tuotot (ulkoiset) Liiketoiminnan muut tuotot (sisäiset) Valmistus omaan käyttöön Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot (sis.vyörytysmenot) Avustukset Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalennukset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut LIIKEYLIJÄÄMÄ Rahoitustuotot ja -kulut -498,5-506,5-513,5-517,5 Muut rahoitustuotot Muut rahoituskulut Liikel.Korvaus peruspääomasta ,5-487,5-487,5-487,5 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ TUUSULAN VESIHUOLTOLIIKELAITOS

159 RAHOITUSLASKELMA TP 2013 TA 2014 TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 (1.000 ) (1.000 ) (1.000 ) (1.000 ) Toiminnan rahavirta Tulorahoitus Liikeylijäämä Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut ,5-506,5-513,5-517,5 Muut tulorahoituksen korjauserät Sisäiset tuotot Sisäiset kulut Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Liittymismaksujen muutos Pitkäaikaisten lainojen muutos Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Lyhytaikaisten saamisten muutos Korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen lisäys Rahavarojen muutos Lainakanta TUUSULAN VESIHUOLTOLIIKELAITOS Huom! Laskennallisesti eriytetty yksikkö saakka alkaen liikelaitos

160 157 Tuloslaskelma Rahoituslaskelma

161 158 TALOUSARVION 2016 TULOSLASKELMA Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Toimintatulot kasvavat 0,7 milj. euroa ennusteeseen 12/2015 verrattuna ja 0,4 milj. euroa talousarvioon 2015 verrattuna. Toimintatuotot sisältävät myös sisäisten palveluiden myynnin ja kiinteistöjen vuokratuotot kunnan sisällä, kunnan ja vesihuoltoliikelaitoksen välillä sekä kunnan ja seudullisten yksiköiden välillä. Sisäisiksi kiinteistövuokriksi on budjetoitu 22,3 milj. euroa. Suurin osa palveluiden myynneistä on lakisääteistä toimintaa, joiden hinnoitteluun kunnat eivät voi vaikuttaa. Myyntivoittoja omaisuuden myynnistä on budjetoitu 6,2 milj. euroa. Toimintamenot kasvavat 3,1 milj. euroa (1,3 %) ennusteeseen 12/2015 verrattuna. Toimintamenojen kasvu perustuu lähinnä sosiaali- ja terveystoimen 1,5 milj. euron sekä joukkoliikenteen 0,8 milj. euron kululisäyksiin verrattuna ennusteeseen 12/2015. Menojen hillintä vaatii kunnan toimintojen tuottavuuden parantamista; palvelurakenteita kevennetään ja kunnan palvelujen järjestetään uusin tavoin, esimerkiksi digitaalisia ratkaisuja hyödyntäen. Vuoden 2016 talousarvion toimintatulojen ja -menojen erotuksena muodostuva toimintakate on -188,8 milj. euroa. Toimintakate on 2,4 milj. euroa heikompi kuin ennusteen 12/2015 toimintakate. Vuoden 2016 toimintakatetta heikentää lähinnä sosiaali- ja terveystoimen toimintakatteen kasvu 0,7 milj. euroa, joukkoliikenteen määrärahalisäykset sekä ja budjetoitujen myyntivoittojen pienentyminen 0,3 milj. euroa talousarvioon 2015 verrattuna. Korkotulot ja -menot Korkotuotot ja muut rahoitustuotot Kunnan korkotuotot koostuvat pääosin vesihuoltoliikelaitoksen ja HUS-kuntayhtymän peruspääoman korosta. Kunnan muut rahoitustuotot ovat lähinnä eri yhtiöiden osinkotuottoja sekä tytäryhtiöiden maksamia takauspalkkioita. Korkomenot Alavireisen taloustilanteen vuoksi suunnitelmakauden alussa korkotason ennustetaan säilyvän historiallisen alhaisena. Kunnan suunnitelmakauden korkomenojen arvioinnin vaikeutta lisää kunnan pääosin lyhyisiin korkoihin sidottu lainasalkku. Korkomenoissa on pitkäaikaisten korkojen osalta varauduttu noin 2,0 % keskimääräisiin korkomenoihin vuonna 2016 sekä kuntatodistusten osalta 0,1 % korkotasoon. Kiinteiden korkojen tai korkosuojausten osuus lainoista nostetaan vaiheittain noin 50 %.n tasolle lainakannasta 2016 loppuun mennessä. Kunnan korkomenot tulevat kasvamaan lainamäärän kasvun sekä korkotason nousun vuoksi suunnitelmakauden aikana. Muut rahoituskulut Muihin rahoituskuluihin sisältyvät korkosuojauksista maksettavat korot, verotilityskorot, viivästyskorot, takaus- ja luottotappioprovisiot ja rahoitusmenoissa ovat kurssitappiot, lainasaamiset ja erilaiset arvonalentumiset. Tuusulan vesihuoltoliikelaitoksen peruspääomakorvaus näkyy tässä erässä liikelaitoksen kuluna (vrt. vastaavasti kunnan muut rahoitustuotot).

162 159 Vuosikate Tilikauden tulos Toimintakatteen jälkeen tuloslaskelmassa esitetään verotulot, valtionosuudet sekä rahoitustulot ja -menot. Näiden jälkeen muodostuva vuosikate on 7,9 milj. euroa, joka on ennusteeseen 12/2015 verrattuna lähes 3,3 milj. euroa suurempi. Poistojen määräksi arvioidaan 12,3 milj. euroa ja vuosikate riittää kattamaan suunnitelman mukaisista poistoista vain 65 %. Tilikauden alijäämäksi muodostuu noin 4,3 milj. euroa. TALOUSARVION 2016 RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Rahoituslaskelmassa varsinaisen toiminnan tuloista ja menoista kertyvä vuosikate on 7,9 milj. euroa. Tulorahoitus on yhteensä 1,6 milj. euroa, kun vuosikatteesta on vähennetty omaisuuden myyntivoitot 6,25 milj. euroa. Investointien aiheuttama rahoitustarve on 23,8 milj. euroa, kun investoinneista on vähennetty niihin saadut rahoitusosuudet (0,2 milj. euroa) ja omaisuuden myyntitulot (7,1 milj. euroa). Tulorahoitus ei riitä investointien kattamiseen. Toiminnan ja investointien rahavirta muodostuu negatiiviseksi 22,2 milj. euroa, minkä kunta joutuu rahoittamaan lähes kokonaisuudessaan lainarahoituksella. Lainakannan muutokset 2016 Kunta ottaa uutta lainaa noin 17 milj. euroa ennusteeseen 12/2015 verrattuna kunnan lainamäärän kasvaessa noin 82 milj. euroon. Pitkäaikaisten lainojen määrä kasvaa noin 25 milj. euroa. Lyhytaikaisten lainojen määrä vähenee noin 8 milj. euroa. Pitkäaikaisia lainoja ei eräänny takasin maksettavaksi vuonna Talousarvion lainamäärän mahdollisiin budjetista poikkeavaan muutoksiin vaikuttavat keskeisesti tulorahoituksen (vuosikate) ja nettoinvestointien toteutuminen talousarvion tavoitteisiin nähden. Lainakannan muutokset suunnitelmakaudella Pitkäaikaisten lainojen määrä kasvaa vuosina keskimäärin noin 12 milj. euroa vuodessa kuitenkin niin, että lainamäärän kasvu hidastuu suunnitelmakauden loppupuolella. Kun vesihuoltoliikelaitos otetaan huomioon, on lainamäärän kasvu vuosina keskimäärin noin 14 milj. euroa. Suunnitelmakaudelle on arvioitu kohdistuvan Rykmentinpuistoa koskevia investointimenoja yhteensä noin 14 milj. euroa. Taloussuunnittelun lähtökohtana on, että kunnan käyttöomaisuusinvestoinnit (ilman vesihuoltoliikelaitosta) eivät nouse yli 30 milj. euroon vuodessa.

163 160 SISÄINEN + ULKOINEN TULOSLASKELMA Kunta ilman vesihuoltoliikelaitosta Valt Sis. + ulk. TP 2014 OVK 2 Ennuste 2015 TA 2015 TAE 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 (1000 euroa) euroa euroa euroa (1000 euroa) Veroprosentti 19,25 19,50 19,50 19,50 19,50 19,50 19,50 19,50 Varsinainen toiminta Myyntivoitot Toimintatulot Toimintamenot toimialat TOIMINTAKATE toimintakatteen muut.-% edell.v. tilinpäätökseen 0,20 4,41 2,02 toimintakatteen muut.-% edell.v. talousarvioon 3,65 0,74 1,21 0,65 1,11 toimintakatteen muut.-% ennusteeseen -15 1,28 T-menojen kok.muut.-% edell.v. tilinpäätökseen 2,99 1,43-0,18 T-menojen kok.muut.-% edell.v. talousarvioon 2,87 1,50 1,25 1,00 1,00 T-menojen kok.muut.-% ennusteeseen -15 1,23 Verotulot muutos-% 1,59 2,94 2,94 2,52 3,82 2,60 2,60 muutos-% ennusteeseen -15 1,24 Valtionosuudet muutos-% -9,58-10,63-10,13-2,27 0,00 0,00 0,00 muutos-% ennusteeseen ,88 Verorahoitus yhteensä verorahoituksen muutos-% 0,24 1,45 1,51 muutos-% ennusteeseen -15 3,03 Rahoituserät yhteensä Korkotulot Muut rahoitustulot Korvaus liikelaitoksen peruspääomasta Korkomenot Muut rahoitusmenot VUOSIKATE muutos-% 3,45-53,96 94,66-11,65 26,25 43,61 23,19 15,23 Verorahoitus (verot+valtionosuudet) muutos-% 0,24 1,45 1,51 2,98 1,99 3,41 2,33 2,34 muutos-% ennusteeseen -15 3,03 Toimintatulot/toimintamenot % 27,58 25,45 25,98 25,41 25,97 26,00 26,26 26,18 Vuosikate % verorahoituksesta 5,33 2,42 4,71 4,04 5,00 6,94 8,36 9,41 Vuosikate euro/asukas Vuosikate % poistoista 100,24 41,12 73,49 64,66 72,73 94,19 105,66 111,75 Kertynyt yli/alijäämä, euroa/asukas Suunnitelmapoistot (SuMu) TILIKAUDEN TULOS Poistoeron vähennys Rahastojen lisäys/vähennys TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ Asukkaat kasvu-%* 0,22 0,92 0,92 0,57 0,75 1,26 1,84 1,83

164 161 SISÄINEN + ULKOINEN RAHOITUSLASKELMA Tuusulan kunta ilman vesihuoltoliikelaitosta Sis. + ulk. TOIMINNAN RAHAVIRTA TP 2014 OVK 2 Ennuste 2015 TA 2015 TAE 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 (1000 euroa) euroa euroa euroa (1000 euroa) Tulorahoitus Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Käyttöomaisuuden myyntivoitot Varausten muutos Investointien rahavirta Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin Käyttöomaisuuden myyntitulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset * Lainakannan muutokset Pitkäaikaiset lainat Lyhytaikaiset lainat Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset ** RAHAVAROJEN MUUTOS Lainat euroa/asukas Lainamäärä * sis. vesihuoltoliikelaitokselle annettavat sisäiset lainat ** sis. konserniyhteisöjen ja liikelaitoksen kassavarojen sijoitukset kuntaan

165 162 Kunta ja vesihuoltolaitos yhteensä

166 163 Yhdistelty tuloslaskelma TA 2016 Tuusulan kunta ja Tuusulan Vesihuoltoliikelaitos Sisältää ulkoiset ja sisäiset erät Kunnan tuloslaskelmaosa talousarviossa Liikelaitoksen tuloslaskelmaosa Eliminointi- ja oikaisukirjaukset kunta liikelaitos Kunnan tuloslaskelma talousarviossa Toimintatuotot Myyntituotot Ulkoiset Sisäiset ), 2) Maksutuotot Ulkoiset Sisäiset Tuet ja avustukset Sisäiset (kunnalta) Vuokratuotot Ulkoiset Sisäiset ) Muut toimintatuotot Ulkoiset Sisäiset Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Ulkoiset Sisäiset ) Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ulkoiset Sisäiset ) Ostot tilikauden aikana Varaston muutos Avustukset Sisäiset (liikelaitokselle) Vuokrat Ulkoiset Sisäiset ) Muut toimintakulut Ulkoiset Sisäiset Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Sisäiset (liikelaitokselta) Muut rahoitustuotot Sisäiset (liikelaitoksen korvaus peruspääomasta) ) Korkokulut Ulkoiset Sisäiset Korvaus peruspääomasta ) Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset 0 Suunnitelman muk. poistot Arvonalentumiset Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Poistoeron vähennys Rahastojen lisäys Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Vientiselitteet: 1) Eliminoidaan liikelaitoksen ja kunnan muiden yksiköiden välinen sisäinen myynti ja sisäiset ostot. 2) Eliminoidaan sisäisten palvelujen ostot ja myynnit 3) Eliminoidaan liikelaitoksen peruspääoman korkotuotto 4) Eliminoidaan sisäiset vuokrat Tuusulan vesihuoltoliikelaitoksen eliminoitu tulos ilman kuntaa Tuusulan kunnan eliminoitu tulos ilman vesihuoltoliikelaitosta Eliminoitu tulos yhteensä

167 164 RAHOITUSLASKELMA -YHDISTELY Tuusulan kunta ja Tuusulan Vesihuoltoliikelaitos Kunnan osarahoitus- Liikelaitoksen Eliminointikirjaukset Kunnan rahoitus- kokonaisrahoitus- laskelma laskelma kunta liikelaitos laskelma Toiminnan rahavirta Tulorahoitus Vuosikate ) Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset/vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta / Vaikutus Rahavarojen muutos ) Eliminoidaan sisäisten erien vaikutus vuosikatteeseen

168 165 Liitteet Kohderahoitteisia tehtäviä hoitavat yksiköt

169 166 Keski-Uudenmaan ympäristökeskus (1000 ) euro TS (1000 ) TP 2014 TA 2015 TA TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet,tarvikkeet, tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ TOIMINTAKATE

170 167 Keski-Uudenmaan asiamies- ja neuvontapalvelut (1000 ) euro TS (1000 ) TP 2014 TA 2015 TA TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet,tarvikkeet, tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ TOIMINTAKATE

171 168 Maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alue (1000 ) euro TS (1000 ) TP 2014 TA 2015 TA TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot 1 Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet,tarvikkeet, tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ TOIMINTAKATE Tuusula liittyi Maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueeseen, jonka isäntäkuntana on Mäntsälä. Tuusulan kuntaosuus v on euroa.

172 169 Ruokapalvelut (1000 ) euro TS (1000 ) TP 2014 TA 2015 TA TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet,tarvikkeet, tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ TOIMINTAKATE

173 170 TEKNINEN TOIMI TILAKESKUS (1000 ) euro TS (1000 ) TP 2014 TA 2015 MTA v.2015 TAE 2016 TA TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet,tarvikkeet, tavarat Avustukset 0 0 Vuokrat Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ TOIMINTAKATE

174 171 TUUSULAN KUNTA VUOKRA-ASUNTORAHASTON TALOUSARVIO 2016 RAHASTON PÄÄOMA Käytettävissä oleva pääoma Rahaston tapahtumat vuonna 2016 Kunnan talousarvioehdotuksessa tilikauden tulos on negatiivinen, joten vuokra-asuntorahastoon ei voida siirtää korkotuottoja tai muita varoja vuonna Rahastosta myönnettyjen lainojen korkotuotot - Tukuki/Vuokratalo Kulkijantaival Tukuki/Vuokratalo Halkivaha Tukuki/Vuokratalo Aurinkopuisto Tukuki/Vuokratalo Tolkinoja Tukuki/Vuokratalo Ritariperhonen Tukuki/Vuokratalo Yliverstaankuja Tukuki/Vuokratalo Omenalahti Tukuki/Vuokratalo Iltalenkki Tukuki/Vuokratalo Pellavamäenpuisto Tukuki/Vuokratalo Kotikontu Tukuki/Vuokratalo Nokelanvatro Tukuki/Vuokratalo Mahlamäenpuisto Tukuki/Vuokratalo Nokelanvatro Tukuki/Vuokratalo Orasmaa 0 Korkotuotot yhteensä Korkotuottoa ei kunnan alijäämäisestä talousarviosta johtuen voida siirtää Vuokra-asuntorahastolle. Rahastosta myönnettävät lainat Myönnetty laina v Myönnetyt lainat v Myönnetyt lainat v Myönnetyt lainat v Myönnetyt lainat v Myönnetyt lainat v Myönnettävät lainat v Käytettävissä oleva pääoma RAHASTON PÄÄOMA

175 172 Tytäryhtiöt