Mikä ICO? Verotuksellisia kysymyksiä ICOon liittyen

Transkriptio

1 Mikä ICO? Verotuksellisia kysymyksiä ICOon liittyen pwc.fi/veroneuvonta

2 Sisällys Mikä ICO? 4 ICO liikkeelle laskevan yrityksen näkökulmasta 6 Verokysymyksiä sijoittajan näkökulmasta 8 Kansainvälisen verotuksen ulottuvuudet 11 Haasteet viranomaisille 12 Mitä on odotettavissa? 12

3 Mikä ICO? Verotuksellisia kysymyksiä ICOon liittyen Kryptovaluuttojen vasta rantautuessa Suomeen, ei verolainsäädäntöä ole vielä ehditty laatimaan eikä oikeuskäytäntöä Suomessa vielä ole juuri lainkaan tätä kirjoitettaessa. Verohallinto on kyllä antanut ohjeen virtuaalivaluuttojen verotuksesta, mutta luvalla sanoen ihan kaikkiin kysymyksiin siitä ei vastauksia saa. Näin ollen kryptovaluuttoihin ja erityisesti ICOihin liittyy mahdollisuuksien lisäksi myös merkittäviä riskejä. Riskit liittyvät puuttuvaan regulaatioon sekä verotuksellisiin seikkoihin, ja kehotankin ottamaan yhteyttä omaan veroasiantuntijaan tai juristiin, mikäli harkitset merkittäviä sijoituksia ICOon tai ICOn kautta rahoituksen keräämistä. Myös PwC on ollut mukana järjestämässä ICOja eri maissa. Matti Pennanen Veroasiantuntija PwC 3

4 Mikä ICO? ICO eli initial coin offering on maailmalla hurjassa kasvussa oleva tapa kerätä riskirahoitusta, yleensä startup-yritykselle. Vaikka pörssilistautumisiin verrattuna ICOja on ollut verrattain vähän (erään sivuston mukaan 210 kpl vuoden 2017 aikana), on tahti kiihtymässä ja hype maailmalla kovaa. Tammi maaliskuussa 2018 on toteutettu jo 86 ICOa ja rahaa on kerätty yli 3,5 miljardia dollaria. Virossa on toteutettu useampia ICOja ja Sveitsissäkin kymmeniä. ICOssa yritys laskee liikkeelle omaa kryptovaluuttaa (lue täältä lisää kryptovaluutoista). Suosittelen myös Dr Julian Hospin kirjaa Crypto Currencies, joka on kohtuullisen helppoa luettavaa (ei vaadi tohtorin tutkintoa ymmärtääkseen lukemansa). Ensimmäisen kerran kuultuna ICOn sekoittaa helposti IPOon eli pörssilistautumiseen, mutta vaikka prosessissa jossain mielessä on samankaltaisuuksia, kyse on täysin räätälöidystä tuotteesta eli kryptovaluutasta (oikeammin tokenista 1 ), jonka ehtoihin kannattaa tutustua erittäin tarkasti. Tässä mielessä kryptovaluuttabuumi aiheuttaa myös haasteita, koska sijoitukseen ja sen ehtoihin tulee tutustua huolella eikä liikkeellelaskija tavallisesti anna sijoittajalle mitään vakuutuksia (oikeastaan minkään suhteen). Silti tuottopotentiaali voi olla valtava. Liikkeelle lasketulla kolikolla voi olla hyvin erilaisia käyttötarkoituksia. Esim. Bitcoinilla on kysynnän ja tarjonnan mukaan muuttuva arvo, ja sitä voidaan käyttää vaihdannan välineenä esimerkiksi tuotteen maksamiseen. Kolikolla voi myös osallistua joskus päätöksentekoon, jolloin kolikkomäärä vastaa äänioikeutta. Hyötykolikoilla (utility token) taas voi ostaa esim. liikkeellelas- 1 Valuuttayksikköjä jotka eivät ole kolikoita tai seteleitä. PwC 4

5 kijan tuottamaa palvelua tai tuotteita tai saada näistä alennusta. Ensimmäisen liikkeellelaskun jälkeen eri kryptovaluutoilla kaupan käymisessä voi olla myös hankaluuksia verrata tuottopotentiaalia tai muutoin arvon nousun todennäköisyyttä, koska liikkeellelaskijalla ei välttämättä ole mitään raportointivelvoitteita tuloksistaan saati esimerkiksi tuloskehityksestä, elleivät myös osakkeet ole pörssilistattuja. Myös sisäpiirin kaupankäyntiä voidaan pitää ongelmallisena, ellei raportointi ole läpinäkyvää ja reaaliaikaista. Vaikka IPOssa ja ICOssa molemmissa käytännössä liikkuu ykkösiä ja nollia julmettu määrä, on ICO monella tapaa hyvin erilainen tapa hankkia rahoitusta. ICO tarkoittaa uuden kryptovaluutan luomista ja tarjoamista vastineeksi rahoitukselle. Sijoittaja osallistuu ICOon tarjoamalla rahoitusta hakevalle joko tavallista valuuttaa tai toista kryptovaluuttaa. Vastineeksi sijoittaja saa ns. tokeneita eli uuden liikkeeseen laskettavan kryptovaluutan yksiköitä (termi ei ehkä ole täysin oikea, mutta kertoo mistä on kyse). Koska kyse on hyvin tuoreesta ilmiöstä ja käytännössä kyse voi olla hyvin eri lailla räätälöidyistä tuotteista, ovat verotukseen liittyvät kysymykset hyvin monelta osin ratkaisematta. Avaan seuraavassa hieman sitä, millaisia erilaisia kysymyksiä kryptovaluuttoihin ja ICOihin liittyy. Lista ei ole tyhjentävä ja tässä on vasta peruskysymyksiä. Kysymykset on jaettu eri näkökulmien perusteella seuraavasti: 1. Liikkeeseen laskija voi olla yritys, jonka ideaa kerätyllä rahalla viedään eteenpäin, mutta yleensä tokenin jakelua varten perustetaan erillinen yritys 2. Sijoittaja merkitsee tai ostaa ICOssa tokeneita tai hankkii niitä myöhemmin 3. Kansainväliseen verotukseen liittyvät kysymykset 4. Haasteet viranomaisille PwC 5

6 ICO liikkeelle laskevan yrityksen näkökulmasta ICOlla rahoitusta hakevan yrityksen kannalta järjestelyyn liittyy hyvin monenlaisia verokysymyksiä. Koska ehdot voidaan räätälöidä täysin tarpeen mukaan, herää sisään saadun sijoituksen osalta monta kysymystä. Onko kyse oman pääoman ehtoisesta sijoituksesta, joka tehdään ilman osakkeita? Onko sijoitus rahoituksen keräävälle yritykselle verovapaata? Entä miten tulisi suhtautua SVOPin jakamiseen omistajille osinkoina, kun sijoittaja on eri kuin osakkeenomistaja? Vai voiko kyse jossain tapauksessa olla lahjoituksesta? Tuskin, sillä yleensä sijoitusta vastaa jokin odotus tulevasta vastikkeesta tai tuotosta tavalla tai toisella. Jossain tapauksessa voisi olla kyse myös tulosta, jolloin herää kysymys siitä, verotetaanko tulo heti vai vasta tuotetta tai palvelua luovutettaessa? Entä onko arvonlisäveroa maksettava heti (ennakkomaksu) vai vasta palvelua tai tuotetta luovutettaessa? ICOt voidaan strukturoida myös hyvin monella eri tavalla. Käytännössä usein perustetaan jokin uusi yhtiö, joka toimii alun perin luotujen (louhittujen) tokeneiden jakelijana. Mikäli tokenit siirretään jakelijalle jakelua varten, herää kysymys siitä, mikä on hinta ja realisoituuko voittoa tokenin perustajalle jo ensimmäisestä siirrosta? Tokenin hinta voi määräytyä jakelijalle kysynnän ja tarjonnan mukaan. Usein osa tokeneista ICOssa jää alkuperäisen tokenin luoneen yrityksen omistukseen. Mikäli yritys myöhemmin myy näitä tokeneita, syntyykö tokenien myynnistä veronalaista tuloa? Vai voiko myös tämän myynnin katsoa sijoitukseksi yhtiöön? Usein tokeneita käytetään myöhemmin myös palvelujen maksuun ja työntekijöiden sitouttamiseen. Tällöin arvonmuodostukseen liittyy myös työntekijöiden osalta monia verotuksellisia kysymyksiä. PwC 6

7 Samoin, jos myöhemmin yrityksen ostamasta palvelusta maksetaan itse luoduilla tokeneilla, mikä on vähennyskelpoinen meno? Nolla? Entä jos tokenit luonut yritys muuttaa osan tokeneista fiat-rahaksi 1 ja maksaa palvelusta perinteisessä valuutassa? Syntyykö tokenin myynnistä verotettavaa tuloa? Entä jos tokenit muutetaan toiseksi kryptovaluutaksi, jolla palvelusta maksetaan? Mielenkiintoinen kysymys on myös tulkinta siitä, mitä tuloa maksu tokenin omistajalle on liikkeeseen laskeneen yrityksen näkökulmasta. Esimerkiksi jos yritys maksaa tokenille tuottoa vaikka liikevaihdostaan, transaktiovolyymistaan tai tuloksestaan tokenin haltijalle X %, onko tämä osinkoa, korkoa, rojaltia vai muuta maksua ja saako maksun vähentää kuluna? Jos kyse ei ole vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen hankkimisesta, niin voivatko maksut jäädä korkorajoitussäännösten ulkopuolelle? Yritys voisi esimerkiksi laskea liikkeelle oman tokenin, jolle maksetaan tuotto tokeneissa tai muussa kryptovaluutassa (tai vaikka ihan perinteisessä fiat-rahassa). Usein liikkeellelaskija/myyjä ICOssa on toimivasta yrityksestä erillinen juridinen yhtiö. Yhtiö voi olla suomalainen tai perustettu johonkin toiseen valtioon. Eri maissa yllä mainittuihin kysymyksiin suhtaudutaan hyvin eri tavoin. Virossa esimerkiksi tulosta verotetaan vasta kun jaetaan voittoa omistajalle. Entä jos tuote tai palvelu ei onnistu ainakaan sellaisenaan eikä mitään velvoitetta maksaa rahaa takaisin sijoittajalle ole? Onko 1 Fiat-raha tarkoittaa sinänsä arvoltaan merkityksetöntä vaihdannan välinettä, jonka arvo perustuu hallinnon luomiin säännöksiin tai lakeihin, sekä ihmisen perusteettomaan käsitykseen sen arvosta, eikä mihinkään vaihdantavälineen itsensä konkreettiseen ominaisuuteen. Seteliraha on konkreettinen esimerkki tällaisesta rahasta. PwC 7

8 kyse velan anteeksi antamisesta ja voiko se olla liikkeelle laskevan yrityksen kannalta verotettavaa tuloa? Tämä tuskin on merkittävä veroriski, vaikka anteeksiantaminen katsottaisiin tuloksi yritykselle, koska yleensä siinä tilanteessa rahat käytetään kokonaan ja tappioita on niin paljon, ettei käytännössä verotettavaa tuloa synny. Kaikkiin yllä mainittuihin liittyy mutkikkaita verokysymyksiä, joihin lopullisia vastauksia ei vielä ole. Oikeuskäytäntöä ICOihin liittyen ei Suomessa ole ja odotettavaa on, että käytännön muodostuminen vie hyvin erilaisten toteutustapojen vuoksi vielä pitkään. Verokysymyksiä sijoittajan näkökulmasta Tekeekö sijoittaja ICOssa sijoituksen, lahjoituksen; mitä ovat tokenilla mahdollisesti saatavat alennukset tai osuudet tuotoista? Tokeniin sijoittavan sijoittajan näkökulmasta token saattaa olla oman pääoman kaltainen, mikäli siihen liittyy tuotto-odotus liikkeeseenlaskijan yritykselle tulevaisuudessa saamien tuottojen perusteella. Sijoitus lienee mahdollista kirjata esim. SVOP-rahastoon. Usein tokenilta puuttuu kuitenkin kaikki muut omistajanoikeudet, kuten äänioikeus tai osuus jako-osaan tai osinkoon ainakin perinteisessä mielessä. Mikäli token katsotaan ominaisuuksiensa takia osakkeen kaltaiseksi arvopaperiksi, tulisiko tällaisessa tapauksessa voitonjakoa verottaa osinkona? Samoin jos tokenille saa kiinteää prosenttimääräistä ajan kulumiseen perustuvaa tuottoa, voiko kyse olla korosta? PwC 8

9 Alennukset esim. tuotteista tai palveluista eivät liene tuloa, mutta entä osuudet tuotoista esim. tilanteessa jossa palvelun käytöstä saa virtuaalikolikon tai tokeneita? Suomen verottaja on lähtenyt siitä, että louhinta on ansiotuloa, mutta tätä kantaa ei varmasti voida soveltaa kaikkiin tilanteisiin, joissa tuottoja (esim. lisätokeneita) saa niihin tehtyjen sijoitusten perusteella. Mikäli kyse on omaisuuden tuotosta, niin ennemmin kyse lienee pääomatulosta. Tulkintaa ei ole eikä asia ole ihan näin yksiselitteinen, koska ICOssa myytävien tokenien ehdot ovat täysin räätälöitävissä. ICOn jälkeen tokenit siirtyvät ns. jälkimarkkinoille. Keskusverolautakunnan viime vuoden puolella antamassa ratkaisussa katsottiin, että jälkimarkkinoilla arvon nousun realisoiminen tokeneita myymällä realisoi pääomatulon, jos token realisoidaan muuttamalla se viralliseksi valuutaksi eli fiat-rahaksi. Tästä ratkaisusta on kuitenkin valitus korkeimmassa hallinto-oikeudessa vireillä. Kryptovaluuttojen vaihto ilman fiat-rahaksi välissä muuttamista ei välttämättä ole arvonnousun realisoiva tapahtuma, koska kyse ei ole luovutusvoitosta eikä tuloa ole saatu virallisena rahana tai rahanarvoisena etuutena. Tämäkin näkemys voi olla haastettavissa tilanteesta riippuen. Esimerkiksi TenX-yhtiön liikkeelle laskeman tokenin (PAY) haltija saa yrityksen maksukorttijärjestelmän kautta menneistä maksuista 0,5 % toisessa kryptovaluutassa. Onko tämä tulo veronalaista ja milloin? Mikäli kyse on ns. utility-tokenista (eli tokenista, jolla voi saada palvelun, oikeuden käyttää palvelua tai alennusta palvelusta/ tuotteesta), ei arvon nousua liene perusteltua verottaa. Utility-tokenin osalta voi asiaa tarkastella myös niin, että sijoittaja on ostanut alennuskupongin tai palvelun, jota ei välttämättä käytä heti vaan jää odottamaan mahdollista arvon nousua. Näiden osalta on vähintäänkin kyseenalaista, mikäli arvon nousun seurauksena esim. tokenin käytöstä yksityistalouden alennuksena PwC 9

10 syntyisi jokin veronalainen tulo. Tilannetta tietysti voi arvioida toisinkin, mikäli sijoitus tehdään spekulaatiomielessä ja token myydään voitolla. Mikä on tulosta vähennyskelpoinen meno? Jos tokenista on maksanut fiat-rahalla, sille löytyy euromääräinen spot-kurssi 1. Samoin maksettaessa ICOssa tokenista toisella kryptovaluutalla voidaan konversiokurssi todennäköisesti löytää. Tällä hetkellä verolainsäädäntö ei tunne kryptovaluuttojen osalta mitään minimirajaa voittojen ilmoittamiselle ja verottamiselle. Jos käyttää kryptovaluutta X:stä 0,1 kpl ravintolassa ruuan maksamiseen, tulisi selvittää syntyykö laskun maksamisesta kryptovaluutalla voittoa vai tappiota. Toivottavaa olisi, että jonkun minimirajan alle menevät voitot voisi jättää verottamatta. Aivan kuten luovutusvoittojen osalta on euron vuosittainen minimiluovutushinta, jonka alle jäävistä luovutusvoitoista ei veroteta. Tällä hetkellä kryptovaluuttaan sijoittavan on pidettävä tarkkaa kirjaa hankintamenoista ja valuutan käyttö- tai vaihtohetken kursseista. Jos muuttaa Suomesta ulkomaille, verotetaanko? Muuttohetkellä ei Suomi verota arvonnoususta, mutta eri maissa on kirjavaa käytäntöä kryptovaluuttojen verotuksesta. Joissain maissa (esim. Suomessa ja USA:ssa) arvon nousuista verotetaan, mutta useissa valtioissa jopa kaikki tulot ovat verovapaita (esim. Tanska sekä Singapore tietyin edellytyksin). Mikäli sijoituksia tekee yrityksen kautta, onko kyse TVL-omaisuudesta, EVL-rahoitusomaisuudesta vai EVL-vaihto-omaisuudesta? Tämä riippuu yhtiön toiminnasta. Omaisuuserän luokittelulla on huomattavia verotuksellisia eroja. Jos on rahoittanut hankinnan fiat-velalla, voiko velan korot vähentää tuotoista? Vähennyskelpoisuus on riippuvainen siitä, voidaanko velan katsoa kuuluvan tulonhankkimistoimintaan. 1 Spot-kurssi on arvopaperin, valuutan tai muun vaihdettavan hyödykkeen kyseisen hetken hinta, välittömästi tapahtuvalle vaihdolle. Toimitusaika on usein yhden tai kahden käsittelypäivän päästä. PwC 10

11 Kansainvälisen verotuksen ulottuvuudet Mitä tuloa kryptovaluutalle saatava tuotto on? Entä myyntivoitto? Verosopimukset eivät tunne kryptovaluuttaa ja sääntelyn vasta kehittyessä tulkinnat voivat olla eri maissa hyvin erilaisia. Suomessa arvonnousua on pidetty sijoittajan pääomatulona ja verosopimusta tulkittaessa arvonnousun realisoituminen lienee kaatopykälän alle kuuluvaa muuta tuloa. Entä jos lähdemaa pitää tuloa osinkona ja maksaja pidättää lähdeveron. Eli sijoittaja sijoittaa ulkomaisen yhtiön liikkeelle laskemaan tokeniin ICOssa ja saa sille myöhemmin yhtiön menestyessä tuottoa ja lähdevaltio pitää tuloa osinkona tai korkona? Maksaja pidättää lähdeveron, mutta saako lähdeveron hyvitettyä Suomessa? Entä jos tuotto maksetaan ja lähdevero pidätetään kryptovaluutassa eikä fiat-rahassa? Käytännössä brutto-osinko voisi olla vaikka 0,1 tokenia, josta lähdevaltio pidättää 0,015 tokenia. Saako ulkomailla pidätetystä lähdeverosta hyvityksen Suomessa, jos kerran tulon kotiuttaa ja siitä verotetaan? Jos kyse ei ole osingosta tai korosta, ei Suomessa tokeneille maksettavista tuotoista peritä myöskään lähdeveroa. Isot konsernit eivät ole vielä laajasti innostuneet sijoittamaan kryptovaluuttaan tai laskemaan niitä liikkeelle, mutta joitakin tapauksia jo löytyy. Mikäli eri maissa sijaitsevien konserniyhtiöiden välillä tuotteista ja palveluista ryhdyttäisiinkin maksamaan kryptovaluutoilla, tai jopa yhtiön liikkeelle laskemalla kryptovaluutalla, aiheutuisi tästä monia mielenkiintoisia siirtohinnoittelukysymyksiä. PwC 11

12 Haasteet viranomaisille Viranomaisille kryptovaluutat ja ICOt tuovat tulevaisuudessa todennäköisesti runsaasti päänvaivaa. Verottajan näkökulmasta kryptovaluutat ja ICOt lienevät hyvin hankalia, koska sääntelyä tai rekistereitä omistajista ja niille maksetuista tuotoista ei toistaiseksi ole. Ei ole mitään raportointivelvoitteita toisin kuin esimerkiksi palkoista, osingoista ja koroista. Myöskään kansainvälisellä tietojenvaihdolla tuskin saadaan mitään tietoja kerättyä, koska tavanomaisesti kryptovaluuttoihin liittyvää tietoa ei kerätä eri valtioiden rekistereihin. Kansainvälistä yhteisymmärrystä kryptovaluuttoihin liittyvistä tulkinnoista ei sitäkään vielä ole. Finanssivalvonnan kantaa ei vielä ole ja tulkinnat varmasti riippuvat siitä, miten ICO toteutetaan. Huomattava on, että regulaattorin hampaisiin voi joutua myös muissa maissa. Esimerkiksi jos ICOihin osallistuu muun maalaisia sijoittajia, voi kyseisten maiden valvontaviranomainen vaatia liikkeellelaskijalta raportointia tai sen puuttuessa langettaa sakkoja. Myös jotain kryptovaluuttaan liittyvää itsesääntelyä on suunnitteilla, mikä olisi ainakin ensimmäisenä askeleena toivottavaa. Mitä on odotettavissa? ICOihin osallistuminen lienee ollut enemmän harrastuspohjaista, mutta kryptovaluuttojen hurjat arvonmuutokset ovat tehneet monista sijoittajista miljonäärejä. Kasvava hype ICOjen ympärillä on hieman pimennossa näin Suomen näkökulmasta. Lienee vain ajan kysymys, milloin nämä rantautuvat myös Suomeen. Alustavia kyselyitä on jo liikkeellä. Kuten ylläolevasta käy ilmi, kryptovaluuttoihin tai ICOon liittyviä erilaisia verotuksen näkökulmia on lukematon määrä, kuten uusiin ja hyvin monimutkaisiin ja moniuloitteisiin asioihin yleensä. Hyvä on kuitenkin pitää mielessä, että tällä hetkellä kryptovaluutta on sijoittajan kannalta Suomessa verotuksellisesti hyvinkin epäedullinen sijoittamisen muoto, ainakin mikäli käyt kauppaa PwC 12

13 henkilökohtaisesti. Arvonnousuista verotetaan pääomatulona mutta tappioita ei saa vähentää mistään. Ei edes voitoista. Lopuksi on kuitenkin todettava, että ICOihin ja kryptovaluuttoihin liittyviä moninaisia kysymyksiä ei ole vielä ratkaistu. Kyse on täysin siitä, miten järjestely toteutetaan ja mitä tokeneilla on tarkoitus tehdä, eli käyttää vai myydä (onko kyse enemmän ennakkomaksun luonteisesta utility-tokenista vai tuottoa synnyttävästä arvopaperista ) ja miten tokeniin liittyvät tulovirrat on rakennettu. Virtuaalivaluuttoihin ja varsinkin niiden teknisiin sekä taloudellisiin ominaisuuksiin liittyvä tietoisuus on maailmalla kasvussa, mutta juridisiin ja verotuksellisiin seikkoihin liittyy vielä huomattavaa epävarmuutta. Nähdäkseni virtuaalivaluutat ovat kuitenkin monelle jo arkipäivää myös Suomessa. On selvää, että ICOlle on monia erilaisia sovelluskohteita ja nämä ovat rantautumassa myös Suomeen. Nähtäväksi jää milloin ensimmäinen Suomeen perustettu yhtiö tekee ICOn. Esimerkiksi digitaalisiin ratkaisuihin perustuvia utility-token ICOja, joissa liikkeellelaskijan kustannus palvelun tai tuotteen skaalaamisesta on minimaalinen, olisi hyvä alusta ICOlle. Verotukselliset kysymykset ovat vielä kuitenkin pitkälti ratkaisematta samoin kuin muu regulaatio, joten toivon mukaan Suomen verohallinto ja finanssivalvonta pysyvät maailman myllerryksessä mukana. Mikäli epävarmuuden seurauksena toimintaa ei Suomessa kannata harjoittaa ja potentiaaliset yritykset jäävät syntymättä tai ideat ja toteutus siirtyvät muihin maihin, menettää Suomi myös mahdolliset tulot ja työpaikat. PwC 13

14 PwC Suomi: PricewaterhouseCoopers Oy, PL 1015 (Itämerentori 2), Helsinki. Puhelin PwC auttaa yrityksiä kasvamaan, toimimaan tehokkaasti ja raportoimaan luotettavasti jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Apunasi on Suomessa yli asiantuntijaa ympäri maan. Palveluitamme ovat liikkeenjohdon konsultointi, yritysjärjestelypalvelut, veroneuvonta, lakipalvelut, riskienhallinta sekä tilintarkastus- ja muut varmennuspalvelut. Tarkoituksenamme on rakentaa yhteiskuntaan luottamusta ja ratkaista asiakkaidemme merkittävimpiä ongelmia. Lisää tietoa: PwC toimii 158 maassa yli asiantuntijan voimin. Nimi PwC viittaa PwC-ketjuun ja/tai yhteen tai useampaan sen jäsenyritykseen, joista jokainen on oma itsenäinen yhtiö. Lisää tietoa: PricewaterhouseCoopers. Kaikki oikeudet pidätetään.