Taustani. OLKILUODON VOIMALAITOKSIEN HANKINTA JA RAKENTAMINEN Magnus von Bonsdorff

Transkriptio

1

2 Taustani DI 1957 TKK kone, KTH 1970 ydintekniikka 1958 Wärtsilä Kone & Silta, suunnittelija STAL, Finspång, kaasuturbiinit AB Atomenergi, Tukholma, r & d OECD High Temp Reactor Project, UK Finnatom Oy, tutkimusjohtaja Teollisuuden Voima Oy, toimitusjohtaja Eläkkeellä, konsultti ym 2

3 Miksi ydinvoimaa teollisuudelle? Puunjalostusteollisuuden kasvava perussähkön tarve 1960-luvulla, tuotannon omavaraisuuden ylläpitäminen. Pahimmalla kilpailijamaalla Ruotsilla oli halpaa sähköä ja mahtava ydinvoiman rakentamisohjelma. Ydinvoiman käyttöä oli suunniteltu jo kauan, esim. teollisuuden Voimayhdistys Ydin. 3

4 Teollisuuden Voima Oy Perustettiin Osakkaina 16 teollisuus- ja voimayhtiötä. Björn (Nalle) Westerlund hallituksen puheenjohtaja. Toiminta alkoi keväällä 1970, toimitusjohtaja palkattiin. Alkupääoma markkaa. Perustajaosakkaat A Ahlström Osakeyhiö Etelä-Suomen Voima Oy Kajaani Oy Oy Kaukas Ab Kotkan Höyryvoima Oy Kymin Osakeyhtiö Metsäliiton Selluloosa Oy Oy Nokia Ab Paraisten Kalkkivuori Oy Pohjolan Voima Oy Rauma-Repola Oy W Rosenlew & Co Oy G A Serlachius Oy Oy Tampella Ab Yhtyneet Paperitehtaat Oy 4

5 TVOn alkutaipaleet 1970 Toimisto Teollisuuden Sähköyhtymän tiloissa Uudenmaankadulla. Uudet tilat Dipolin takapihalla. Osakkailta saatiin voimakasta tukea. Alettiin tutkia toteutus- ja toimittajavaihtoehtoja. TVOn hallitus teki 1970 lopussa periaatepäätöksen 600 MW ydinvoimalaitoksen rakentamisesta. Ensimmäiset TVO-laiset Elisa Paloheimo, sihteeri Erkki Vaara, projekti Raija Rahkonen, kassa Olavi Vapaavuori, käyttö Antti Hanelius Matti Kivijärvi Martti Koponen Ilkka Mikkola Ami Rastas Bengt Nyholm, talous Heikki Kolehmainen, laki 5

6 Laitospaikka Kopparnäs ensimmäinen, kariutui. Varalle Bromarvin Storholmen, ensimmäinen julkinen infotilaisuus. Olkiluoto paras. Eurajoki mainosti, mutta alue valtion omistama. Vaihtokauppa: Olkiluoto / Odensö. Metsähallitus kiinnostunut. Tälle vaihtokaupalle oli kuitenkin saatava eduskunnan hyväksyminen. 6

7 Yleinen mielipide 1970-luvun alussa Ruotsista, USAsta ja Saksasta tuli merkkejä ydinvoiman vastustuksesta, ei vielä Suomessa. Teollisuuslaitosten sijoittuminen saaristoon oli kuitenkin herkkä asia: oli välillä hoidettu salassa, huhuja liikkui. 7

8 TVOn tiedottamisen periaatteet Huhujen sijasta avoin tiedottaminen ilman viivettä: Bromarvissa, myöhemmin Eurajoella ja käytetyn ydinpolttoaineen vaihtoehtoisilla sijoituspaikoilla. Tämä oli TVOn avoimen tiedottamisen alku. Lehdistö pidettiin ajan tasalla, annettiin luottamuksellista ennakkotietoa. Infotilaisuus Eurajoella joulukuussa

9 Laitostoimittajien vertailut Kauppapoliittisesti herkkä hanke, edettiin varovasti. Ei tarjouskilpailua vaan teknillistaloudellisia selvityksiä. Ei-valtiollinen ydinvoimayhtiö OKG oli esikuvana. Kokonaistoimitus, avaimet käteen. Toimittajavaihtoehdot Westinghouse PWR, USA + GEC, UK General Electric BWR, USA + Brown Boveri, Sveitsi Combustion Engineering PWR, USA + Brown Boveri ASEA-ATOM BWR, Ruotsi + STAL, Ruotsi 9

10 Politiikka mukaan Vielä 1970-luvulla ulkomaankauppa-poliittisia ulottuvuuksia. Westerlund piti yhteyttä presidentti Kekkoseen joka seurasi tarkasti TVOn hanketta. Jatkuvaa yhteyttä pidettiin poliittisiin päättäjiin ja puolueisiin (Harry Mildh, Heikki Kolehmainen). Vasemmisto piti TVOn hanketta turhana: sähkön suurtuotanto tulisi kuulua yhteiskunnan voimantuottajille. N.s. vihreä valo länsimaiselle hankinnalle saatiin presidentiltä syyskuussa

11 Neuvottelut ASEA-ATOMin kanssa Teknillis-taloudelliset selvitykset muuttuivat tarjousneuvotteluiksi. Loppusuoralla Westinghouse ja ASEA- ATOM (AA). TVOn hallitus päätti aloittaa neuvottelut AA:n kanssa 660 MW BWRlaitoksen avaimet käteen toimituksesta. Aikaisemmin sovittujen ehtojen lisäksi edellytettiin varavoimatakuuta. Perustelut A-An valinnalle Hinta vähän edullisempi kuin kilpailijan. Eskalaatiokatto 15 %. Toimitusluoton ehdot hyvät. AA puoliksi ASEAn ja Ruotsin valtion omistama Suomen hallituksen kanta että vakavasti harkittava tilaamista Ruotsista 11

12 AA:n valintaan vaikuttavia teknisiä seikkoja AA / ASEA:n kokonaisvastuu toimituksesta oli erittäin selvä. Turbiinin toimittaja STAL-LAVAL AB kuului ASEA-konserniin. BBC:n lisenssi. Reaktorin rakenne selkeä, mm. integroidut kiertovesipumput. Joskaan AA:lla ei vielä ollut käyttöön otettua referenssilaitosta, niin tilattuja ja rakenteilla oli useita. AA lupasi huomattavia alihankintoja Suomesta. 12

13 Tilanne politisoituu pahemmin 1972 lopussa Rakennuslupa-anomus oli jätetty KTMlle mutta lupa oli vielä antamatta. Vasemmisto asetti ehdoksi IVOn mukaantulon, mutta IVO oli laimeasti kiinnostunut. Kansliapäällikkö Bror Wahlroosin kompromissiehdotus ns. julkisen sektorin omistusosuudesta (40%) TVOssa ratkaisi asian. KTM periaatesuostumus saatiin jouluna

14 Varsinaiset sopimusneuvottelut TVO neuvotteli vuoden 1973 alussa toimitusehdoista vain AA:n kanssa, kilpailijaa ei siis enää ollut. Lopullinen tilaus oli vielä kaukana. AA:n eritelty tarjous talvella TVOn koko henkilökunnan lkm 17 Tarjous (mapit taustalla)otetaan vastaan TVOn Niittykummun toimistossa 02/1973. Edessä TVOn tarjoskysely joka oli laadittu Motor- Columbus:in avustuksella 14

15 OL1 Letter of Intent Tärkeimmät sopimusasiat ratkaistiin kevään 1973 aikana. TVO allekrjoitti LofI:n Hirvittävän jännittävä Olkiluodon maanvaihtokysymyksen käsittely eduskunnassa päättyi myönteisesti. AA allekirjotti LofI:n vasta TVOn hallintoneuvosto seurasi jännittyneenä eduskuntakäsittelyä kokouksessaan puhelinyhteydessä eduskuntataloon. 15

16 OL1 Terms & Conditions. Lopullinen hankintasopimus Kaupalliset neuvottelut toimitus- ja maksuehdoista (T&C) saatiin päätökseen ja parafoitiin Erillinen generaattorisopimus oli lisätty. T&C-neuvottelut kuitenkin jatkuivat. Lisättiin optio toisesta laitosyksiköstä, OL2. OL1 lopullinen hankintasopimus allekirjoitettiin ravintola Savoyssa. Allekirjoittajat Lars Halle, AA Curt Nicolin, ASEA Björn Westerlund, TVO Wolter Westerholm, TVO Magnus v Bonsdorff, TVO 16

17 TVOn velvoitteet TVOn omat työt, jotka alkoivat Olkiluodossa kesällä TVOlle kuuluva rakentamisen ja toimitusten valvonta. TVO vastuussa koko hankkeesta säteilyviranomasiin (SFL) nähden. Turvallisuustoimikunta. Hallitus päätti perustaa rakennustoimikunnan, puheenjohtaja Wolter Westerholm TVOlle kuuluvat työt mm. Mannsiirto ja louhinta. TVOlle kuuluvat laitospaikan muut valmistelut. Tieyhteydet. Sähköverkostoon liittyminen. Väylä ja satama. Kaavoittaminen. Vesihuolto. Majoituskylä. Kuvassa metsänhakkuita ja maansiirtoa Olkiluodossa kesällä

18 Turvallisuus SFL > Säteilyturvallisuuslaitos STL 1975 > STUK Loviisan työt kulkivat hiukan edellä. Omistajien totuttelu STLn tinkimättömään valvontaan. Saumaton kanssakäyminen STL / TVO, avoin ja ilman byrokratiaa. Turvallisuuskulttuuria kehitettiin jo rakennus- ja käyttöönottovaiheessa. 18

19 Ympäristöselvitykset TVOn aloitteesta tehtiin 1972 Olkiluodon ympäristön perustilan kartoittaminen ( vapaaehtoinen YVA ). STL hyväksyi 1977 käytönaikaisen säteilytarkkailuohjelman. 19

20 OL1 syksy 1975 OL1 rakentaminen alkaa Atomienergialain mukainen rakennuslupa KTM:ltä AA aloitti rakennustyöt Rakennustyöt suoritti Työyhtymä Atomirakennus. 20

21 OL1 peruskiven muuraus

22 TVO tilaa toisen yksikön OL2 OL1:n peruskiven muurauksen yhteydessä TVO ilmoitti tilaavansa toisen yksikön, OL2, AA:lta saamansa option mukaisesti. TVO otti vastuulleen rakennustyöt. Rakentajaksi tuli Työyhtymä Jukola. Rakennustyöt alkoivat ja päättyivät kuten sovittu. 22

23 Vastoinkymisiä rakentamisessa Työhäiriöt ja lakot Suojarakennuksen valuviat Tulipalo reaktorirakennuksessa , 44 Mmk vahingot, ei henkilövahinkoja. Kustannusvaikutuksista päästiin AA kanssa sopimukseen 1975 ja 1976 (Principavtal I ja II). Tulipalo OL1 rektorirakennuksessa

24 Raskaat laitetoimitukset, OL1 ja 2 Reaktorin paineastia, 600 tonnia: Uddcomb Sweden AB, Karlskrona Turbiinit: STAL-LAVAL AB, Finspång Generaattorit: ASEA, Västerås Päämuuntajat: Oy Strömberg Ab Reaktorin sisäosia: Oy Finnatom Ab 24

25 OL1 ja 2 käyttöönotto ja käyttö Käyttöosasto Käyttöhenkilöstö palkattiin ja koulutettiin 1975 alkaen. Simulaattorikoulutus TVOn käyttöosasto hoiti laitosten käyttöönotot AAn alaisuudessa. Oma koulutussimulaattori Pitkän tähtäimen huollon, kunnossapidon, modernisointi- ja tehonkorotushankkeiden suunnittelu aloitettiin. Motto aina uuden veroisina. 25

26 Polttoainehankinta Ensimmäinen uraanierä Kanadasta. UF 6 konversio Ranskassa. OL1 väkevöinti NL:ssa, sopimus 1974 alussa. Pa-nippujen valmistus: AA, Västerås OL2 väkevöintisopimus mutkistui, NL:n viisumit 09/1974 peruutettiin. Viisumit saatiin, sopimus 08/1976. Väkevöidyn uraanin kuljetussäiliö 26

27 OL1 ja 2 koekäyttö. Generaattorivaikeudet OL1 tahdistettiin verkkoon ja OL Laitosten generaattoreiden vesijäähdytetyissä roottoreissa ilmeni vakavia vikoja. TVO hankki H 2 -jäähdytetyt varageneraattorit BBC:lta. TVO uhkasi laitosten rejektoinnilla. AA suunnitteli ja toimitti 1981 kokonaan uuden typpiset roottorit. 27

28 Rahallisista vaatimuksista neuvoteltiin Final Takeover FTO Vaatimusten ja vastavaatimusten summa oli pahimmillaan yli puoli mrd markkaa, mutta sovintoon päästiin. Laitosten pidennetty koekäyttö onnistui ja TVO suoritti AA:lle kertakaikkisena korvauksena 84 Mmk. OL2 vastaanotto (FTO) allekirjoitettiin OL1 vastaanotto (FTO) oli tapahtunut jo syksyllä

29 OL1 ja 2 hankkeen kokonaishinta 1982 OL1 OL2 Yhteensä 1944 Mmk 2555 Mmk 4499 Mmk (756 M EUR) Vaihtolatauspolttoainetta 0278 Mmk Hankkeen kokonaishinta 4777 Mmk (803 M EUR) 29

30 Hankkeen rahoitus TVOn lainasalkku 1980 n. 4,1 mrd mk, 1/3 kotimaista laina Ulkomaiset luotot olivat olleet jopa 4/5 lainasalkusta. Osakepääoma n. 800 Mmk. Rahoituskriisi , Suomen Pankki ei sallinut ulkomaisten luottojen nostoja. TVO:lla 1977 valtion lainatakauksia 1840 Mmk, vuodesta 1984 lähtien nimivakuudella (Mankala-periaate). Luottoriskiluokitus erinomainen. TVOn veroton tuotantohinta p/kwh (20 /MWh) 30

31 Maaottelu Suomi Ruotsi Mahdollisia syitä kättökertoimien eroon L o a d fa c to r NPP OVERALL LOAD FACTORS I N S W E D E N A N D F I N L A N D Year World average load factor 2009 D at a so u r c e : IA E A P R I S FINLAND SWEDEN Suomen ydinvoima yksikäsitteisesti perusvoimatuotantoa. Ydinvoiman osuus Ruotsissa n. puolet ja on balansoitava vesivoiman kanssa. Coast-down:eja ja huoltoseisakkeja alussa venytetty. Suomessa johdonmukaista pitkän tähtäimen huollon, kunnossapidon, modernisointi- ja tehonkorotushankkeiden suunnittelua Ruotsissa varsinkaan ei viime vuosina 31

32 KIITOS! 32