Salome Tuomaala. Hyvän mielen lukutaito hanke Tampereen kaupunginkirjasto

Transkriptio

1 Salome Tuomaala Hanke jonka aikana luettiin sarjakuvia, ja parannettiin sekä mielenterveystietoutta että suomen kielen lukutaitoa. Hyvän mielen lukutaito hanke Tampereen kaupunginkirjasto

2 Hankkeen suunnittelu ja toteuttaminen Hyvän mielen lukutaito-hanke suunniteltiin kolmeen tärkeään tarpeeseen. Ensimmäisenä tavoitteena oli lisätä mielenterveystietoa helpolla tavalla kaikille kirjaston asiakkaille. Toisena tavoitteena oli helpottaa kielen lukemisen harjoittelua suomen oppijoille. Yleisempänä tavoitteena oli kahdensuuntainen kotoutuminen: kantasuomalaiset ja maahanmuuttajat saavat mahdollisuuden kommunikoida keskenään ja oppia toisiltaan. Hanke suunniteltiin Hervannan kirjastossa. Lukupiiritapaamisten lisäksi oli tarkoitus järjestää mielenterveyteen liittyvä World Cafe -tilaisuus. Kun Aluehallintovirasto myönsi rahaa euroa haetun euron sijasta, päätettiin panostaa viiden mielenterveysteemaisen sarjakuvalukupiirin toteuttamiseen. Hankkeeseen palkattiin projektikoordinaattoriksi FT Salome Tuomaala ajalle % työajalla ja ajalle % työajalla. Yhteistyö ja mainonta Esimerkki yksittäisen lukupiirin mainosflaierista Hanketyö alkoi yhteistyökumppanien haulla, sarjakuva-aineiston kartoittamisella ja viestintäsuunnitelmien teolla. Yhteistyökumppaneita etsittiin muun muassa oppilaitoksista, jotta olisi saatu opiskelijaryhmä lukupiirin vakituisiksi kävijöiksi. Hankkeen alkamisajankohta ei ollut otollinen tällaiselle yhteistyölle. Oppilaitokset olivat hankkeen alkaessa lopettamassa kevätkauttaan ja syksynkin työsuunnitelmat oli lyöty lukkoon. Kiinnostusta kuitenkin löytyi sekä oppilaitoksilta ja Tampereen kaupungin maahanmuuttajatyöstä, jotka auttoivat lukupiirin mainoksia leviämään eri kohderyhmille hankkeen aikana.

3 Hyvän mielen sarjakuvalukupiirien viestinnässä käytettiin useita kanavia, jotta lukupiirit tavoittaisivat mahdollisimman monta. Sähköpostimainonnan lisäksi käytettiin Hervannan kirjaston ja tietotorin Facebook-sivua, Tampereen kaupungin tapahtumasivuja, Hervannan Sanomien Mitä, missä milloin-palstaa sekä kirjastossa suunniteltujen julisteiden ja flaiereiden jakamista. Syksyllä projektikoordinaattori jalkautui kertomaan sarjakuvalukupiiristä naisten kansainväliseen kohtaamispaikkaan Naistarille, Tampereen mielenterveys- ja päihdepalveluiden Mielenterveyskahviloihin sekä kertaluontoiseen Kieli-infotapahtumaan. Sarjakuvalukupiiristä tehtiin lehdistötiedote, jonka kautta tietoa sarjakuvista levisi myös Aamulehden Menoinfoon ja muille foorumeille. Mainonnan sisällössä ja visuaalisessa ilmeessä painotettiin toivon ja mielen hyvinvoinnin näkökulmia. Lisäksi mainonta tehtiin mahdollisimman selkeäksi ja kutsuvaksi myös suomen kielen oppijoiden näkökulmasta. Sarjakuvat, alustajat ja lisäinfo mielenterveydestä Mainosjuliste sarjakuvalukupiirin koko ohjelmasta Projektikoordinaattori valitsi kirjat viidestä eri mielenterveysteemasta. Valitut sarjakuvat kertoivat syömishäiriöstä, perheestä sodan keskellä, työelämästä ja perfektionismista, mielenterveysdiagnooseista sekä elämänmuutoksesta ja maahanmuutosta. Kaikista aiheista löytyi luettavaksi teos, jossa oli ainakin ripaus toivoa tai huumoria. Lisäksi varmistettiin sarjakuvien helppo luettavuus. Sarjakuviksi valittiin lyhyitä kirjoja, ja niiden valinnassa auttoi henkilö, joka oli opetellut suomen kielen aakkosista lähtien kahden viime vuoden aikana. Näin varmistettiin, että sarjakuvien tekstaus oli riittävän selkeää kaikkien halukkaiden luettavaksi. Yksi sarjakuvista oli kuvakertomus ilman sanoja.

4 Projektikoordinaattori kirjoitti esittelyn sarjakuvista suosituksiin PIKI-kirjaston sivulla. Sarjakuvien valintaprosessissa syntynyt pidempi listaus mielenterveysteemaan liittyvistä sarjakuvista löytyy liitteestä (LIITE 2). Valitsemiensa sarjakuvien pohjalta projektikoordinaattori etsi kokemusasiantuntijoita ja ammattilaisia alustajiksi. Kaikille alustajille maksettiin palkkio. Alustajiksi pyrittiin saamaan niin suomea kuin jotain muutakin kieltä äidinkielenään puhuvia ihmisiä, jotta lukupiiri olisi tämänkin kokoonpanon lähettämällä viestillä toivottanut tervetulleeksi mahdollisimman moninaisen joukon osallistujia. Mielenterveystiedon saamista edistettiin hankkeessa sarjakuvalukupiirien kirjavalinnoilla, asiantuntevien alustajien valinnoilla, ja keskustelun tukemisella. Lisäksi jokaisella lukupiirikerralla projektikoordinaattori esitteli lisää sarjakuvia illan teemasta, sekä tarjosi mahdollisuuden tutustua mielenterveysesitteisiin, infoon mielenterveyspalveluista ja mielen hyvinvoinnin vertaistuesta. Mielenterveysinfoa pidettiin esillä paitsi lukupiirikerroilla, myös esittelypöydällä, jossa oli sarjakuvia mielenterveydestä ja esitteitä mielen hyvinvoinnista. Hankkeen suunnittelun ja toteutuksen tuki Kirjaston puolelta hankkeen suunnitteluun osallistuivat aluekirjastonjohtajat Marjut Pohjalainen ja Taina Sahlander, ja osastonjohtaja Ulla-Maija Vanha-Aho. Kirjastonhoitaja Annukka Saramäki suunnitteli sarjakuvalukupiirien mainontaa yhdessä projektikoordinaattorin kanssa ja loi mainosten visuaalisen ilmeen. Viestintäsuunnittelija Emma Salmi viesti lukupiireistä Tampereen kaupungin sivuille. Lisäksi ideoinnissa sparrasi epävirallinen ohjausryhmä, johon kuuluivat vapaaehtoistoiminnan ohjaaja Abdi Cisman Kölvin Monikulttuurinen nuorisotyö ry:stä, sosiaalityöntekijä Virpi Tolonen Tampereen kaupungin mielenterveys- ja päihdepalveluista ja tutkija Elina Niinivaara Tampereen yliopiston Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskuksesta. Kielellisestä saavutettavuudesta opittua Hyvän mielen sarjakuvalukupiiri avasi Hervannan kirjastossa keskustelun mielen hyvinvoinnista kaikille ja kurkistusluukkuja siihen, mitä kohtaamiseen ja yhdessä oppimiseen tarvitaan. Lukupiirin järjestelyt antoivat mahdollisuuden havainnoida kielellisen saavutettavuuden kysymyksiä käytännössä. Ensimmäinen kysymys saavutettavuudesta liittyy mainontaan: miten mainonta tavoittaisi myös suomen oppijat? Mainoksista pyrittiin tekemään kutsuvia ja selkeitä. Mainostaessa kerrottiin, että tilaisuuksiin voi tulla joko keskustelemaan tai vain oppimaan kuuntelemalla. Tilaisuuksia mainostettiin Facebookissa, jossa mainoksia levitettiin myös Tampereen maahanmuuttajille tärkeisiin ryhmiin. Osallistujat olivat kuulleet lukupiiristä kirjaston Kielikahvilassa ja lukeneet siitä paikallislehdestä ja kirjaston nettisivuilta. Toinen kielellisen saavutettavuuden kysymys liittyy viestintään lukupiiritilanteissa. Koska alustajana vain kerran vierailevan on hankalaa muistaa mitä kaikkea tilanteessa pitäisi ottaa huomioon, tehtiin yksinkertaiset ohjeet (LIITE 1), mitä alustuksessa ja keskustellessa olisi hyvä muistaa. Ohjeissa muistutettiin selkeästä ilmaisusta, helppotajuisten sanojen käytöstä, vaikeiden sanojen selittämisestä toisin sanoin ja asioiden toistamisesta. Lisäksi projektikoordinaattori lähetti alustajalle kysymyksiä sarjakuvaan ja illan teemaan liittyen varmistaakseen, että niin sarjakuva kuin mielenterveysaihekin tulivat käsitellyksi huolella. Lukupiirin edetessä selvisi, että ei ollut yksinkertaista käyttää keinoja, jotka varmistavat kaikkien mukana pysymisen. Myös hyvä ja kokenut esiintyjä tarvitsee harjoittelua vaikeiden sanojen selittämiseen, asioiden toistamiseen ja kielen rakenteiden yksinkertaistamiseen. Kysymys ei ole vain teknisistä ratkaisuista, vaan myötätuntoisen asenteen omaksumisesta, ja sen oivaltamisesta, että suomea enemmän osaava on valta-asemassa vähemmän osaavaan nähden. Jos alustaja ja keskustelun vetäjä ovat sisäistäneet vastuunsa, he voivat antaa parhaimmillaan koko ryhmälle esimerkin selkeästä kommunikoinnista. Asian voi ratkaista niinkin, että paikalla oleva vetäjä tai ohjaaja tukee

5 viestinnän selkeyttä ja ymmärrettävyyttä omilla kysymyksillään ja kommenteillaan. Näin projektin koordinaattori toimi lukupiiritapaamisissa. Toinen mahdollisuus on kouluttaa kaikki vetäjät ja alustajat etukäteen monikielisen ryhmän pedagogiikasta, niin että kaikki vastuuhenkilöt pääsevät harjoittelemaan selkeää ilmaisua. Tärkeä oivallus kielellisen saavutettavuuden käytännöistä oli, että ryhmässä, jossa suomen kielen osaamisen taso vaihtelee, vetäjän ja alustajan tehtävät ovat vaativia. Ryhmässä, jossa kaikki puhuvat äidinkielenään suomea tai suomen kieltä opettelevien yhtenäisessä ryhmässä viestinnän vaatimukset ovat erilaisia kuin tämän hankkeen moninaisessa osallistujajoukossa. Kun eri tavoin suomea osaavat tahdotaan pitää mukana, on alustajan paitsi esitettävä asiansa kiinnostavasti koko ryhmälle, myös huomattava esitystavassaan suomen kielen oppijoiden tarpeet. Tapahtuman vetäjän täytyy puolestaan muun muassa seurata keskustelun kulkua suomen kielen oppijoiden kannalta, pysäyttää keskustelu tarvittaessa tarkistaakseen pysyvätkö kaikki perässä, kirjoittaa vaikeita sanoja ylös, ja selittää ne. Tämä kaikki on mahdollista vain, jos tehtävään on valmistautunut huolella ja saanut siihen joko koulutuksen tai riittävästi kokemusta monenlaisten suomen oppijoiden kanssa kommunikoinnista. Kommunikoinnin selkeyden lisäksi suomea monin tavoin puhuvien ryhmässä on hyvin tärkeää pitää huolta sekä rennosta tunnelmasta että tasa-arvoisesta osallistumisen mahdollisuudesta. Myös tavallisessa lukupiirissä vetäjän on huomioitava ryhmän eri jäsenten osallistumisen halua, mutta eri kielitason omaavien ryhmää on luettava erityisen herkästi. Näin kaikki halukkaat saavat mahdollisuuden puhua omalla ajallaan ja tavallaan, mutta myös pelkkään mukana oloon kuuntelemalla suodaan mahdollisuus. Lukupiirin aikana mainostusta tehostettiin, jotta paikalle olisi löytänyt enemmän ihmisiä. Sekä lukupiirien matalan kynnyksen viestinnän onnistumisen kannalta, että osallistujilta saadun palautteen pohjalta voi kuitenkin todeta, että ryhmäkoko oli aiheeseen ja kohderyhmään nähden sopiva. Noin kymmenen hengen ryhmässä vaativasta mielenterveysteemasta keskustelu onnistui hyvin, vaikka osallistujajoukko vaihtui lähes kokonaan joka kerta. Herkkä keskustelunohjaus loi yhdessä pienen ryhmän kanssa ilmapiirin, jossa ihmiset uskalsivat tuoda näkemyksiään esille, ja jakaa henkilökohtaisiakin kokemuksiaan mielenterveyden ongelmista ja niiden voittamisesta. Hyvän ilmapiirin luomisessa auttoi myös se, että niin alustajat kuin vetäjäkin avasivat jonkin verran omia vaikeita elämänkokemuksiaan. Ensimmäisen lukupiirikerran alustaja Viivi Rintanen ja projektikoordinaattori Salome Tuomaala Kuva: Annukka Saramäki

6 Hankkeessa opitun juurruttaminen ja soveltaminen Hanke herätti sekä hämmennystä että mielenkiintoa yhdistämällä asioita keskenään tavalla, jota ei oltu tehty ennen. Runsaan palautteen pohjalta vaikutti siltä, että konsepti tuntui uudelta. Suomea äidinkielenään puhuvia ja suomen kieltä opiskelevia ei ennen olekaan tuotu kirjastossa mielenterveysteeman ääreen sarjakuvien avulla. Hankkeessa havaittiin myös, että sekin, että sarjakuvissa voidaan käsitellä mielenterveyteen ja mielen hyvinvointiin liittyviä teemoja, oli useille ihan uutta tietoa. Tämä konseptin uutuus toi lukupiiristä kertomiseen ja sen mainostamiseen omat haasteensa. Hyvän mielen lukutaito-hankkeesta tiedottaminen ja hankkeessa oivallettujen hyvien käytäntöjen jakaminen oli siis tärkeää. Suomen Mielenterveysseura pyysi hankkeesta blogikirjoitusta sivulleen. Blogimerkintä julkaistiin Maailman mielenterveyspäivänä Projektikoordinaattori kirjoitti lukupiiristä kolumnin myös paikallislehteen Hervannan Sanomiin. Tampereen kirjaston 67 työntekijälle tarjottiin kirjaston marraskuisessa kuukausi-infossa tietopaketti hankkeessa opituista käytännöistä. Lisäksi kolme kirjaston työntekijää sai yksityiskohtaisemman perehdytyksen lukupiirin käytännön kommunikointiin, ja osallistui lukupiiriin ammatillinen oppiminen mielessään. Tietoa lukupiirin käytännöistä kysyttiin myös kolmesta oppilaitoksesta ja järjestöstä, mutta koulutuksia ei ehditty järjestää projektikoordinaattorin vähäisen työajan takia. Turun Kaupunginkirjastossa suunniteltiin vastaavanlaisen mielenterveysteemaisen sarjakuvalukupiirin järjestämistä nuorille. Kaikille kyselijöille lähetettiin tiedoksi tämä hankeraportti. Lukupiirin osallistujat ja palaute Hulluudesta ja huumorista keskusteltiin Kamala luonto - Minäkö hullu? sarjakuvan pohjalta. Alustajana oli psykiatri Tapio Halla Kuva: Alper Sevgör

7 Syksyn 2017 aikana toteutettuihin sarjakuvalukupiireihin osallistui 37 henkeä. Jokaisella kerralla vähintään kaksi osallistujista oli miehiä. Suomen kielen oppijoita oli paikalla joka kerta, vähimmillään yksi, enimmillään kolme. Kävijöiltä kerättiin palautetta yksinkertaisella palautelomakkeella, johon oli mahdollista ruksata palaute hymiöistä sekä antaa lisäksi lyhyesti sanallista palautetta (LIITE 3). Palautetta oli siis mahdollista antaa, vaikka osallistuja olisi osannut puhua suomea, mutta luku- ja kirjoitustaito olisi ollut vähäisempää. Palautetta antoivatkin lähes kaikki, eli 32 henkilöä. Hymiöillä annetusta palautteesta kysymykseen Kannattiko lukupiiriin osallistuminen 24 vastasi ehdottomasti hymyllä ja loput 8 joo -hymiöllä. Kirjallista palautetta tuli lomakkeissa paljon. Kehittämisehdotuksia kysyttäessä useimmin mainittiin markkinoinnin parantaminen. Osallistujia toivottiin enemmän, koska toimintaa pidettiin hyvänä: Kun saavuttaisi lisää väkeä. Hirmuisen hieno konsepti. Markkinointi voi parantaa, esim. sosiaalinen mediassa.. Enemmän kuin kerran mainittiin myös tilan luentosalimaisuus ja se, että alustuksessa tai keskustelussa harhauduttiin usein liian kauas itse käsiteltävänä olevasta sarjakuvasta. Mikä oli hyvää ja toimivaa? -kysymykseen tuli palautelomakkeen kysymyksistä eniten vastauksia. Useimmin kiitosta keräsivät hyvät keskustelut ja rento keskusteluilmapiiri, tärkeät ja kiinnostavat aiheet sekä hyvät alustajat. Lisäksi osallistujat olivat ilahtuneet siitä, että kirjat olivat helposti lähestyttäviä ja nopealukuisia, keskustelu oli toimivaa juuri kuvien pohjalta, että olivat saaneet harjoitella suomea ja siitä, että paikalla oli myös maahanmuuttajia. Tässä muutamia vastauksia kysymyksiin, Mikä oli hyvää ja toimivaa? ja Muita terveisiä järjestäjille? Sujuvaa, selkeää keskustelua. Informatiivista. Ilmapiiri ei tuomitseva/uhkaava. Mielenkiintoisia aiheita. Kiinnostava konsepti mielenkiintoisesta ja tärkeästä aiheesta. Asiantunteva alustus, hyvin mietitty aihepiirin käsittely, mielenkiintoinen aihe, hyvää ja rohkeaa keskustelua (hyvät osallistujat). Toimivaa. Sarjakuvaa käsiteltiin hyvin esimerkkien kautta. Yllättävän paljon juteltiin. Aihe kiva. Samalla vaikea. Keskustelu sujui. Kiva kun oli maahanmuuttajia mukana. Kynnys osallistumiseen matalaa. Tärkeitä, mutta sensitiivisiä aiheita. Ei jäänyt pinnalliseksi tai vaivaantuneeksi, vaivaannuttavaksi. Hyvä idea! Ihmiset ovat ehkä vähän ujoja jos joka kerta on eri osallistujat. Mutta sille ei oikein voi ehkä mitään. Mielenkiintoinen aihe, hyvä keskustelu suomen kielen harjoittelua minulle. Hienoa että tällainen saatiin aikaiseksi.

8 Hankkeen aikana kirjoitettua ja hankkeesta kirjoitettua Tuomaala, Salome: Hyvän mielen sarjakuvia Lukupiireissä käytettyjen sarjakuvien tarkemmat esittelyt PIKI-kirjaston suosituksissa Tuomaala, Salome: Hyvä mieli sarjakuvista. Blogikirjoitus Suomen mielenterveysseuran sivulla Tuomaala, Salome: Ihmisyyden siedätyshoitoa kolumni Hervannan Sanomat Tuomaala, Salome: Hyvän mielen sarjakuvalukupiiri. Koulutus kirjaston kuukausi-infossa Metsähalme, Freija: Oletko sokerihullu - Täysin uudenlainen sarjakuvapiiri käynnistyy Hervannassa Hervannan Sanomat Sarjakuvalukupiirissä pohditaan perheen merkitystä Hervannan Sanomat

9 LIITE 1 Sarjakuvia mielen haasteista ja voimavaroista Huomio! Kaikki luetteloidut kirjat eivät pituutensa tai vaikeasti luettavan fonttinsa vuoksi sovellu lukupiiriin, jossa mukana on myös suomen kielen opiskelijoita. Teema: Oma keho Kankare, Wolf: Kettujumala palelee asiasanoja: oma keho, ulkopuolisuus Koljonen, Hanna: Sokerihullu asiasanoja: oma keho, riippuvuus, syömishäiriö Rantanen, Viivi: Mielisairaalan kesätyttö asiasanoja: oma keho, syömishäiriö, mielenterveysdiagnoosit Takalo Tiitu: Tuuli ja myrsky. asiasanoja: oma keho, itsemääräämisoikeus, seksuaalinen väkivalta, sukupuoliroolit. Tee Tea: System Error asiasanoja: syömishäiriöt, viiltely, masennus. Teema: Perhe Abirached, Zeina: Pääskysen leikki asiasanoja: lapsuus, sota-aika perhe, suku, Bechdel, Alison: Hautuukoti: tragikoominen perheeni. asiasanoja: perhe, lapsuus, elämäkerta Bechdel, Alison: Äideistä parhain: koominen draama asiasanoja: suhde äitiin, terapia Grennvall, Åsa: Seitsemäs kerros asiasanoja: parisuhde, perhe, väkivalta, sukupuoli Laitinen, Karri: Kafkan tutti asiasanoja: isyys, perhe Lindholm, Ami: Vauvakirja asiasanoja: perhe, raskaus, synnytys, äitiys, vauva-aika Lonka Johanna: Arkena ja sunnuntaina asiasanoja: kommunikointi, ihmissuhteet, perhe, pelot, masennus Moisseinen Hanneriina: Isä asiasanoja: suru, luopuminen, kuolema, perhe, lapsuus. Ranta, Villle: Isi on vähän väsynyt asiasanoja: vanhemmuus, isyys, perhe Ricard, Sylvain: Järjen veit asiasanoja: parisuhde, perhe, väkivalta, sukupuoli

10 Teema: Työelämä Rubin Dranger, Joanna: Neiti Tärkeä ja uraputki asiasanoja: työuupumus, kehtaaminen, häpeä, itsetunto, masennus. Ruotsalainen, Johanna: Paska päivä - pätkätyöläisen vuosi värikuvina asiasanoja: työelämä, pätkätyö Teema: Mielenterveysongelmat Ahokoivu Mari: Löydä minut tästä kaupungista asiasanoja:: suru, yksinäisyys, masennus. Larmola, Kivi: Timo asiasanoja: mielenterveysongelmat, rikokset, seksuaalisuus, perhe Miettinen, Apila Pepita (toimittaja): Rikkinäisen mielen kuvat asiasanoja: mielenterveysongelmat, apu Pystynen, Harri: Anteeksi, etsin ihmistä asiasanoja: mielenterveysongelmat, masennus, itsemurha. Rantanen, Viivi: sarjakuvablogi hulluudesta asiasanoja: mielenterveysongelmat, mielenterveysdiagnoosit, kokemuskertomukset Valve, Emmi: Armo asiasanoja: mielenterveysongelmat, omaelämänkerta Vehniäinen, Jarkko: Kamala luonto - Minäkö hullu? asiasanoja: mielenterveysdiagnoosit Teema: Elämänmuutos Ahtinen Lauri: Homepäiväkirja asiasanoja: elämänkriisi, muutos, perhe, mieheys, isyys Brown, Chester: En koskaan pitänyt sinusta asiasanoja: murrosikä, elämänmuutos, mieheys Kallio, Kaltsu: Menisit töihin asiasanoja: ihmissuhteet, aikuistuminen, alkoholi, elämänmuutos Ranta Ville: Sankaritekoja (myös englanniksi) asiasanoja: ihmissuhteet, kommunikointi, perhe, ero, mielikuvitus Richert, Hannele: Kuuluvuusalue asiasanoja: ihmissuhteet, murrosikä, vuorovaikutus, vanhemmat, lapset Satrapi Marjane: Persepolis ja Persepolis 2 asiasanoja: elämänmuutokset, sukupuoliroolit, perhe, sota, maahanmuutto. Takalo Tiitu: Nettisarjakuva Memento mori. asiasanoja: fyysinen sairastuminen, aivoveritulppa, elämänmuutos Tan, Shaun: The Arrival / Ankomsten SANATON SARJAKUVA asiasanoja: maahanmuutto, elämänmuutos, kriisit, selviytyminen, sinnikkyys

11 Tietäväinen, Ville: Näkymättömät kädet asiasanoja: maahanmuutto, elämänmuutos, kriisit Useita tekijöitä: Mitä sä täällä teet: Tarinoita maahanmuutosta asiasanoja: maahanmuutto, elämänmuutos, kriisit, selviytyminen, sinnikkyys Teema: Uskonto Koljonen, Hanna: Syliinvaellus Intiaan asiasanoja: henkisyys, uskonto, elämänmuutos Mathieu, Marc-Antoine: Jumala itse asiasanoja: uskonto, filosofia, maailmankatsomus Ranta, Ville: Eräänlaisia rukouksia (myös englanniksi) asiasanoja: elämänmuutokset, moraali, etiikka, uskonto, filosofia uskonnonvapaus, maailmankatsomus Ranta, Ville: Paratiisisarja asiasanoja: uskonto, myytit, seksi, parisuhde Teema: Muu Moisseinen, Hanneriina: Kannas asiasanoja: suru, sota, kuolema, siirtolaisuus. Moisseinen, Hanneriina: Setit ja partituurit asiasanoja: häpeä Niemi, Enni & Vehkoo, Johanna: Vihan ja inhon internet asiasanoja: nettihäirintä, seksismi, rasismi, verkkoviha

12 LIITE 2 Ohjeita sarjakuvalukupiirin alustajalle, kun yleisö on monikielinen Muista ainakin nämä Powerpoint-esitys Kuvia sarjakuvasta on hyvä näyttää, ja pohjata alustus niihin: kaikki eivät ole lukeneet kirjaa. Jos teet powerpointin, siinä voi olla kuvia, mutta ei paljon tekstiä. Jos on tekstiä, tarkista, että sitä on korkeintaan yksi lause per dia - yksi sanakin voi riittää. Tarkista, että tekstissä ei ole sivistyssanoja tai muita hankalia sanoja. Käytä yksinkertaisia sanoja ja yksinkertaisia lauseita - ei pitkiä virkkeitä. Jos on välttämätöntä käyttää joitain vaikeita sanoja (esimerkiksi mielenterveysdiagnoosien nimet), selitä ne tekstissä mahdollisimman lyhyesti.. Powerpointtiin voi mieluusti laittaa kysymyksiä ryhmäkeskustelua varten: tarkista niistäkin lauseiden ja sanojen helppous. Puhuessa Tee heti alussa selväksi, että sinulta saa kysyä. Voit myös tarvittaessa kysyä alustuksen aikana, onko kysyttävää ja pysyykö yleisö mukana. Puhu yleisöön päin - ei kalvoille. Puhu riittävän isolla äänellä. Jos on välttämätöntä käyttää joitain vaikeita sanoja (esimerkiksi mielenterveysdiagnoosien nimet), selitä ne puhuessa konkreettisin esimerkein. Keskustelussa Tee kysymyksistä keskustelua varten mahdollisimman ymmärrettäviä ja tarkista, että kaikki ymmärtävät kysymykset. Voit toistaa lyhyesti/toisin sanoin edellisen puhujan pointit, ennen kuin puheenvuoro siirtyy seuraavalla keskustelijalle.

13 LIITE 3 Palautelomake Kannattiko sarjakuvalukupiiriin osallistuminen? Ei No-jaa Joo Ehdottomasti Mikä lukupiirissä oli hyvää tai toimivaa? Miten kehittäisit lukupiirin toimintaa? Muita terveisiä järjestäjille.