AIHE: Alkuaineet ja atomit Aineiden luokittelu Kemian merkkikieli Atomien rakenne Atomien elektronirakenne Jaksollinen järjestelmä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AIHE: Alkuaineet ja atomit Aineiden luokittelu Kemian merkkikieli Atomien rakenne Atomien elektronirakenne Jaksollinen järjestelmä"

Transkriptio

1 EVTEK 1 FILE:\EVTEK Opettaja: Pekka Lehtonen GSM: opintojakso Syksy 2005 Luento AIHE: Johdanto Mitä kemia on? Kemian ja fysiikan jako eri aloihin Kemian historiaa Aineiden luokittelu Aineen suuri kiertokulku Maaperä on tärkeä luonnonvara Metallien lumous Aineiden myrkyllisyys Pitoisuus AIHE: Alkuaineet ja atomit Aineiden luokittelu Kemian merkkikieli Atomien rakenne Atomien elektronirakenne Jaksollinen järjestelmä

2 EVTEK 2 Johdanto Mitä kemia on? Kemia on tieteenala, joka käsittelee aineiden ominaisuuksia, koostumusta ja valmistamista. Kemian alan tieteellinen julkaisu Chemical Abstract on listannut noin 20 miljoonaa erilaista yhdistettä. Teollisesti valmistetaan muutamaa sataatuhatta yhdistettä, ja mahdollisia luonnonyhdisteitä arvioidaan olevan noin Sekä luonnonyhdisteet että ihmisen valmistamat synteettiset aineet koostuvat alkuaineista. Kemian tehtävänä on selvittää, kuinka tuntemamme hieman yli sata erilaista alkuainetta muodostavat valtavan määrän aineita, joilla on tiettyjä ominaisuuksia ja käyttömahdollisuuksia. Kemia on kokeellinen eli empiirinen tiede. Kemian tutkimuksen tavoitteita ovat esimerkiksi: puhtaat elintarvikkeet uudet lääkeaineet monikäyttöiset muovit veden puhdistusmenetelmät uusien materiaalien kehittäminen tehokkaammin raaka-aineita hyödyntävät valmistusprosessit kemiallisten analyysimenetelmien kehittäminen saasteeton elinympäristö Kemian jako eri aloihin: Epäorgaanin kemia Orgaaninen kemia Biokemia Analyyttinen kemia Fysikaalinen kemia Polymeerikemia Radiokemia Fysiikan jako eri aloihin: Mekaniikka Liikeoppi Dynamiikka Statiikka Lämpöoppi Sähköoppi Sähköstatiikka Sähködynamiikka Aalto-oppi

3 EVTEK 3 Kemian historiaa Kemian historia on yhtä vanhaa kuin ihmiskunnan vaiheet. Esihistoriallisena aikana ihmiset maalasivat kehoaan ja luolien seiniä. Tulen käytön myötä he oppivat muuttamaan aineen rakennetta kuumentamalla, polttamalla ja keittämällä. Metallien käsittelytaito kohotti muinaiset korkeakulttuurit kukoistukseensa, sääteli kauppaa ja sodankäyntiä. Olut ja viini lievensivät arjen rasituksia. Ensimmäiset ihmisen käyttämät metallit olivat kulta ja kupari. Kulta oli harvinaista, joten siitä tehtiin pääasiassa koriste-esineitä. Vanhimmat kultaesineet lienevät 5000 ekr. Kuparista valmistetut aseet ja käyttöesineet olivat liian pehmeitä. Kun kupariin keksittiin sekoittaa toista pehmeää metallia, tinaa, syntyi suhteellisen kovaa pronssia. Pronssiset käyttöesineet ja aseet tehtiin useimmiten valamalla. Raudan käyttö levisi hitaasti, sillä rautamalmeista oli vaikea valmistaa taottavaa rautaa. Vanhimmat rautaesineet onkin valmistettu meteoriittiraudasta. Pohdi: Kemiallinen tutkimus oli Euroopassa pysähdyksissä ajanlaskumme alusta aina 1500-luvulle saakka. Mieti syitä tähän.

4 EVTEK 4 Aineen suuri kiertokulku Maapallo on jatkuvan hitaan muutosprosessin alainen. Muutosprosessit ovat kuitenkin ihmisen mittakaavassa niin hitaita, että helposti syntyy harhakuva pysyvyydestä ja muuttumattomuudesta. Oheinen piirros kuvaa aineen kulkua sulasta magmasta kiteytymisen kautta kiinteäksi kallioperäksi ja vuoristoiksi. Vuoristojen synty liittyy mannerlaattojen liikkeisiin ja törmäyksiin. Kallioperä rapautuu ja tasoittuu maapallon vesi- ja ilmakehän ilmiöiden ja painovoiman vaikutuksesta. Kivilajit muuttuvat mm. hiekaksi ja saveksi kulkeutuen veden ja tuulen kuljettamana lopulta meriin. Merissä sedimentit kerrostuvat ja kovettuvat sedimenttikiviksi. Erilaisten maankuoren liikuntojen seurauksena sedimenttikivet lopulta painuvat alas maankuoreen ja sulavat muodostaen magmaa. Aineen kiertokulun yksi kierros kestää satoja miljoonia vuosia ja kaikki siihen liittyvät prosessit ovat toiminnassa koko ajan.

5 EVTEK 5 Maaperä on tärkeä luonnonvara Kallioperämme päällä on keskimäärin 10 metrin paksuinen irtomaapeite, joka on merkittävä luonnonvara. Maaperää käytetään maan- ja metsänviljelyyn, teiden rakentamiseen ja rakennusten pohjana. Lisäksi siitä pumpataan pohjavettä. Teitä rakennetaan sorasta ja hiekasta Soraa ja hiekkaa käytetään maarakennustöissä sekä tie- ja vesirakennustöissä. Soravarojen runsas käyttö on monin paikoin Suomessa johtanut niiden ehtymiseen. Runsaskivisiä ja karkeita moreeneja onkin alettu käyttää korvaavana materiaalina. Hiekasta tai sorasta sekä jauhetusta kalkkikivestä tehdään sementtiä, josta valmistetaan betonia. Kalkkikivijauhetta käytetään myös peltomaan kalkitukseen. Savesta tehdään tiiliä Savea käytetään tiiliteollisuudessa sekä kevytsoran valmistuksessa. Turpeesta saadaan lämpöä Suomen turvevarat ovat suuret koko maapallonkin mittakaavassa arvioituna. Koko Suomen maa-alasta 1/3 on turpeen peitossa ja 1/10 maailman suoalasta on Suomessa. Turvetta käytetään erityisesti polttoturpeena sekä kasvualustana ja maanparannusaineena maanviljelyssä. Öljyä ja kivihiiltä saadaan maaperästä Fossiiliset polttoaineet, öljy, maakaasu ja kivihiili, ovat nykyisin tärkein energianlähde. Öljy ja maakaasu syntyivät, kun kasviplankton ja bakteerit jäivät miljooniksi vuosiksi loukkuun maakerroksien alle, jossa happea oli hyvin vähän. Kivihiili syntyi siten, että turpeeksi muuttuneet kasvinjäänteet hautautuivat maakerroksien alle. Niistä haihtui pois vesi, hiilidioksidi ja muut haihtuvat aineet. Jäljelle jäi paljon hiiltä. Kallioperästä louhitaan malmia Malmiksi kutsutaan kivilajia, josta voidaan erottaa yhtä tai useampaa arvokasta mineraalia. Yleensä on kysymys metalleista. Malmeissa metallien pitoisuudet ovat sata- tai tuhatkertaisia normaaliin maaperään verrattuna. Malmeja on perinteisesti pidetty tärkeimpänä Suomen kallioperästä löytyvänä luonnonvarana. Nykyisin malmeja kuitenkin tuodaan myös ulkomailta metalliteollisuuden tarpeisiin. Taulukko 1. Eräitä mineraaleja, joista rikastetaan metalleja. Metalli Mineraali Yhdiste, jona metalli esiintyy mineraalissa Alumiini Bauksiitti Al 2 O 3 Kupari Kuparipyriitti CuFeS 2 Rauta Hematiitti Fe 2 O 3 Natrium Vuorisuola NaCl Tina Kassiteriitti SnO 2 Sinkki Sinkkivälke ZnS

6 EVTEK 6 Kallioperästä saadaan teollisuuden raaka-aineita Metallimalmien lisäksi kallioperästä louhitaan arvokkaita raaka-aineita rakennusaine-, lannoite- ja kemianteollisuuden tarpeisiin. Näitä raaka-aineita kutsutaan teollisuusmineraaleiksi. Taulukko 2. Kallioperän raaka-aineita käytetään moneen tarkoitukseen. Kallioperän raaka-aine Kalkkikivi Apatiitti Alumiini Maasälpämineraalit Kvartsi Käyttötarkoitus Sementin ja raudan valmistus Öljy- ja kivihiilivoimaloiden rikkisuodattimet Jäteveden puhdistamot (kalkkikivi sitoo haitallisia aineita) Peltojen kalkitus Paperin pinnoitus Fosforilannoitteet Teollisuuden raaka-aine Posliinin valmistus, korukivet Lasin valmistus, korukivet Kivi rakennusmateriaalina Kivi on monipuolinen raaka-aine. Kauan aikaa sitten kivestä on valmistettu työkaluja, kuten veitsen tai kirveen teriä, vasaroita ja keihäänkärkiä. Lisäksi kivistä on tehty tulisijoja, hautapaikkoja ja aitoja luvuilla rakennettiin maamme vanhimmat kivirakennukset, kirkot ja linnat. Ne ovat edelleen käyttökelpoisia. Rakennusmateriaalina kivi on kestävä ja kaunis, mutta se on myös kallis. Tämän vuoksi kiveä ei yleisesti ole käytetty talojen rakentamisessa. Kiveä käytetään kuitenkin sisustuksessa, esimerkiksi takkoina ja pöytälevyinä. Taulukko 3. Maankuoren yleisimpien alkuaineiden pitoisuus Alkuaine Happi 46,6 % Pii 27,7 % Alumiini 8,1 % Rauta 5,0 % Kalsium 3,6 % Natrium 2,8 % Kalium 2,6 % Magnesium 2,1 % Loput alkuaineet yhteensä 1,5 % Pitoisuus (massaprosentti)

7 EVTEK 7 Metallien lumous Metalleilla on ominaisuuksia, kuten metallin kiilto, muokattavuus, hyvä sähkön ja lämmönjohtokyky, joita on hyvin vaikea korvata muilla materiaaleilla. Tämän vuoksi etenkin harvinaisten metallien kauppahinnat ovat korkeita. Kulta-hippu Aleksi (385 g) Löytöpaikka: Hangasoja, Laanilan alue 1910 Taulukko 4. Eräiden metallien kauppahintoja /kg. Metalli Kulta Au 9000 Hopea Ag 350 Renium Re Kromi Cr 5 Hinta /kg Kupari Cu 1,25 Rauta Fe 0,30 $40/troy ounce Metallin hintaan vaikuttaa: Metallin määrä maankuoressa Metallin määrä malmissa. Esiintymän ollessa runsas ovat louhintakustannukset edulliset Rikastamiskustannukset. Rikastusprosessissa joudutaan pelkistämään metalli yhdisteestä vapaaksi metalliksi eli hapetusluvulle 0. Vähemmän reaktiivisten metallien pelkistyskustannukset ovat alhaisemmat kuin voimakkaasti reaktiivisten (esim. alumiini). Metallien kierrätys: Rahan säästö Malmiesiintymät riittävät kauemmin Vähentää metallien joutumista haitalliseksi jätteeksi tai ongelmajätteeksi. Taulukko 5. Metallien riittävyys maapallolla (arvio 1995) Metalli Aika Kromi (Cr) 358 Kupari (Cu) 74 Kulta (Au) 27 Rauta (Fe) 302 Lyijy (Pb) 49 Tina (Sn) 38

8 EVTEK 8 Liite 1. Uusi mineraali tarkianiitti löydetty Hituran kaivoksesta, Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) erikoistutkija, dosentti Kari Kojonen ja tohtori Vladimir Knauf NATI Research JSC -yhtiöstä Pietarista löysivät keväällä 2001 uuden mineraalin tutkiessaan platinarikastetta Hituran kaivoksesta Nivalasta. Mineraalin nimeksi on hyväksytty uusien mineraalien kansainvälisessä nimikomissiossa tarkianiitti Hampurin yliopiston Mineralogian ja petrografian professorin Mahmud Tarkianin kunniaksi. Uusi mineraali on rikkiyhdiste, jossa metallisina pääalkuaineina ovat renium, molybdeeni, kupari ja osmium sekä pieninä määrinä rauta, nikkeli ja koboltti. Tarkianiitista voidaan rikastaa muiden metallien lisäksi reniumia, joka on erittäin harvinainen alkuaine ja siksi hyvin kallista. Reniumia käytetään metalliseoksissa parantamaan niiden lujuutta ja lämmönkestokykyä, esimerkiksi tutkimuslaitteissa, joilla mitataan alkuaineiden atomien ominaispainoja sekä röntgenputkien päällysteenä. Vuonna 1970 avattu Outokumpu Mining Oy:n Hituran kaivos tuottaa nikkeli-kuparirikastetta, joka sisältää nikkelin ja kuparin lisäksi kobolttia, platinaa, palladiumia ja reniumia. Platinaryhmän metallit ja renium saadaan talteen jatkojalostuksessa sulatolla ja metallitehtaalla. Reniumin suurimpia tuottajamaita ovat Yhdysvallat, Peru, Kazahstan ja Chile. Tarkianiitti on ruskean harmaa ja metallinkiiltoinen, ja sen Mohsin asteikolla mitattu kovuus on 5,5 ja 6 välillä. Mineraalin koostumus on määritetty elektronimikroanalysaattorilla GTK:n laboratoriossa Espoon Otaniemessä ja rakennemääritys tehtiin Kanadan geologian tutkimuskeskuksessa Ottawassa. Mineraalin kovuus ja heijastuskyky määritettiin Hampurin yliopistossa. Tyyppinäytettä säilytetään Helsingin yliopiston Geologian museon kokoelmissa. Uuden mineraalin tieteellinen kuvaus on julkaistu mineralogian alan lehden Canadian Mineralogistin huhtikuun 2004 numerossa. Lisätietoja: Dosentti Kari Kojonen, Geologian tutkimuskeskus, PL 96 (Betonimiehenkuja 4), ESPOO, puh (vaihde), Tarkianiittirae platinarikasteessa Hituran kaivoksesta Nivalassa. Kuvassa näkyy kuutiollisen mineraalin kidepintoja. Rakeen halkaisija 0,05 millimetriä. Kuva: Kari Kojonen, GTK

9 EVTEK 9 Liite 2. Renium (engl. rhenium, saks. Rhenium) on siirtymäalkuaineisiin kuuluva metallimainen alkuaine n:o 75. Fysikaalisia ja kemiallisia ominaisuuksia Tiheys 2, kg/m 3 Sulamispiste K Kiehumispiste K Tavallisimmat hapetusluvut +IV, +VI, +VII Elektronegatiivisuus 1,9 Elektronikonfiguraatio 1s 2 2s 2 2p 6 3s 2 3p 6 3d 10 4s 2 4p 6 4d 10 4f 14 5s 2 5p 6 5d 5 6s 2 Ionisoitumisenergia e 762 kj/mol e kj/mol e kj/mol e kj/mol e kj/mol e kj/mol e kj/mol Atomimassa 186,2 u 185 Re 184, u 187 Re 186, u Suhteellinen runsaus luonnossa/hajoaminen 185 Re 37,40 % 187 Re 62,60 % ( - ) Puoliintumisaika 187 Re a Reniumin pysyvimmät yhdisteet ovat perrenaatteja, kuten kaliumperrenaatti KReO 4. Käyttö Reniumia seostetaan volframin ja molybdeenin kanssa ja käytetään raketeissa, röntgenputkissa, lämpöelementeissä, lentokoneiden komponenteissa, aseiden ohjausyksiköissä sekä katalysaattorina petrokemiallisissa reaktioissa. Pohdi: Mitkä yllä olevista tiedoista kuvaavat fysikaalisia ominaisuuksia ja mitkä kemiallisia ominaisuuksia?

10 EVTEK 10 Aineiden myrkyllisyys Taulukko 1. Eräiden yleisesti käytettyjen aineiden LD 50 -arvo Aine Testieläin LD 50 (g/kg) etanoli rotta 10,3 vitamiini B 1 hiiri 8,2 ruokasuola rotta 3,75 aspiriini hiiri 1,5 nikotiini hiiri 0,23 kofeiini 0,13 Taulukko 2. Eräiden hyvin myrkyllisten aineiden arvioitu LD 50 -arvo Aine LD 50 (mg/kg) natriumsyanidi (NaCN) 15 arseenitrioksidi (As 2 O 3 ) 15 aflatoksiini B 10 strykniini 0,5 muskariini 0,2 tetanustoksiini 0, botulinustoksiini 0, Arvio syöpää aiheuttavista tekijöistä Noin 30 % kaikista syövistä johtuu tupakasta ja toiset 30 % ravinnosta, joka sisältää paljon rasvaa ja kaloreita mutta vähän hedelmiä ja vihanneksia. Tärkeimpien syöpää aiheuttavien tekijöiden vertailu: tupakka 30 % ravintoperäiset tekijät 30 % kasvu- ja synnynnäiset tekijät 5 % virukset ja muut biologiset aineet ja tekijät 5 % geneettiset tekijät 5 % työperäiset tekijät 5 % elämäntavat (esim. vähäinen liikunta) 5 % alkoholi 3 % ympäristönsaasteet 2 % lääkkeet 1 %

11 EVTEK 11 Pitoisuus Pitoisuuden ilmoittamiseen on käytössä useita suureita, kuten esim. - konsentraatio - massaprosentti - tilavuusprosentti - mooliosuus - molaalisuus - ppm - ppb Pitoisuus voi tarkoittaa esim. jonkin aineen kokonaiskonsentraatiota. Jos kyseessä on metalli, joka voi olla näytteessä vapaana metalli-ionina tai sitoutuneena esim. johonkin näytteen muuhun yhdisteeseen, on selvitettävä tarkoitetaanko kokonaiskonsentraatiota vai vapaata metalli-ionin konsentraatiota.

12 EVTEK 12 AIHE: Alkuaineet ja atomit Aineiden luokittelu Kemian merkkikieli Atomien rakenne Atomien elektronirakenne Jaksollinen järjestelmä

13 EVTEK 13 Aineiden luokittelu Tunnettu maailmankaikkeus koostuu aineesta ja energiasta. Aineiden luettelo on pitkä: vesi, ilma, alumiini, kivi, villakangas, savi, teräs jne. Kaikki aine eli materia rakentuu alkuaineista ja niiden välisistä yhdisteistä tai seoksista. Erilaisia alkuaineita tunnetaan jo 109, joista luonnossa esiintyy 91. (Vedystä (Z=1) uraaniin (Z=92) asti teknetiumia (Z=43) lukuun ottamatta) Kaavio 1. Aineiden luokittelu. AINE ilma SEOS kulta pii happi typpihappo bentseeni ilma PUHDAS AINE kulta pii happi typpihappo bentseeni KEMIALLINEN YHDISTE typpihappo bentseeni ALKUAINE kulta pii happi EPÄORGAANINEN YHDISTE ORGAANINEN YHDISTE METALLI EPÄMETALLI typpihappo bentseeni kulta happi PUOLIMETALLI pii Aineita, jotka ovat muodostuneet vain yhdenlaisista atomeista, sanotaan alkuaineiksi. Alkuaineet jaetaan metalleihin, puolimetalleihin ja epämetalleihin. Tärkein ominaisuus, joka erottaa epämetallin metallista on sähkönjohtokyky. Kaikki metallit johtavat sähköä, kun taas epämetalleilta tämä ominaisuus puuttuu muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta (hiili grafiittina on sähkönjohde). Metalleja on suurin osa alkuaineista, noin 80, esimerkiksi kupari, kulta, rauta, sinkki ja natrium. Epämetalleja ovat esimerkiksi hiili, typpi, happi, rikki ja kloori. Näiden kahden ryhmän väliin jäävät puolimetallit, joita ovat boori, pii, germanium, arseeni ja antimoni. Aineen ominaisuuksia ovat muun muassa: olomuoto, sulamispiste, kiehumispiste, tiheys, lujuus, kokoonpuristuvuus, elastisuus, paine, lämpötila, sähkönjohtokyky, lämmönjohtokyky, väri, kiilto, kemiallinen reaktiivisuus ja molekyylien väliset voimat. Molekyylin ominaisuuksia ovat molekyylimassa, molekyylin muoto, molekyylin koko, sidostyyppi atomien välillä, energia, kemiallinen reaktiivisuus ja molekyylien väliset voimat. HUOM: osanen. Molekyyli on alkuaineen tai kemiallisen yhdisteen pienin vapaana esiintyvä

14 EVTEK 14 Kemian merkkikieli Ruotsalainen Jöns Jacob Berzelius ( ) otti käyttöön alkuaineiden kirjainlyhenteet. Kirjainlyhenteet on useimmiten saatu aineen latinan- tai kreikankielisestä nimestä. Osa alkuaineiden kirjainlyhenteistä tulee löytäjänsä nimestä. Näin saatu kemian merkkikieli on edelleen käytössä ja se on kansainvälinen. Alkuainetta merkitään isolla kirjaimella. Jos alkuaineen kemiallisessa merkissä on kaksi kirjainta, niin ensimmäinen on aina iso kirjain ja toinen pieni kirjain. Kemian merkkikieltä voit nähdä kemian kirjallisuudessa, sanomalehdissä ja esimerkiksi luontaistuotteiden ja lääkkeiden selosteissa Esimerkiksi ihmisessä on happea, hiiltä, vetyä, typpeä, kalsiumia ja fosforia sekä pieniä määriä natriumia, kaliumia, magnesiumia, mangaania, sinkkiä, alumiinia, kromia, piitä, rubidiumia, litiumia, arseenia, fluoria, bromia, jodia, seleeniä, booria, bariumia ja strontiumia. Maailmankaikkeudessa on enimmäkseen vetyä ja heliumia Taulukko 1. Tavallisimpien alkuaineiden nimityksiä Alkuaine Kemiallinen merkki ja latinan kielinen nimitys Hopea Ag argentum Kulta Au aurum Alumiini Al alumen Rauta Fe ferrum Tina Sn stannum Hiili C carbo Happi O oxygenum Typpi N nitrogenum Vety H hydrogenium Elohopea Hg kreikaksi hydrargyros Lyijy Pb plumbum nigrum

15 EVTEK 15 Atomin rakenne Atomi on aineen pienin rakenneosa, joka kemiallisissa reaktioissa esiintyy jakamattomana. Sen pääosat ovat positiivisesti varautunut ydin ja negatiivisten elektronien muodostama elektroniverho. Atomin ytimen muodostavat positiivisesti varautuneet hiukkaset, protonit ja varauksettomat hiukkaset, neutronit. Protonien lukumäärää nimitetään järjestysluvuksi Z. Protonien ja neutronien yhteistä määrää sanotaan massaluvuksi A. A Z X X= kemiallinen merkki A= massaluku Z = järjestysluku Atomiydin on ydinreaktioita lukuun ottamatta hyvin pysyvä eikä siis ota osaa kemiallisiin reaktioihin. Näin aineen kemialliset ominaisuudet määräytyvät elektroniverhon rakenteen mukaan. Atomin massa Pääosa atomin massasta (yli 99,9 %) on atomin ytimessä. Ytimen halkaisija on kuitenkin vain 1/10000 atomin halkaisijasta. Alkuaineen ytimessä on aina sama määrä protoneja, mutta neutronien määrä voi vaihdella. Tällöin myös saman alkuaineen atomien massat ovat erilaiset. Näitä saman alkuaineen eri massaisia muotoja kutsutaan isotoopeiksi. Alkuaineen eri isotooppien kemialliset ominaisuudet ovat samanlaiset, mutta fysikaaliset ominaisuudet riippuvat atomin massasta, ja ovat siten erilaiset eri isotoopeille.

16 EVTEK 16 Atomien elektronirakenne Elektronin liikettä tai hetkellistä sijaintia elektroniverhossa ei voida tietää tarkasti, mutta voidaan arvioida, millä alueella elektroni todennäköisesti liikkuu. Näitä alueita kuvataan orbitaaleilla. Elektroneille saadaan laskettua useita erilaisia orbitaaleja. Jokaisella orbitaalilla on tietty energia, koko ja avaruudellinen suunta. Näitä orbitaalien ominaisuuksia kuvataan neljän kvanttiluvun avulla. pääkvanttiluku n = 1,2,3,4 sivukvanttiluku l = 0,1,2,,(n-1) magneettinen kvanttiluku m = 0, +1,- 1, + 2,- 2,,+ l, - l spinkvanttiluku s = + ½, -½ Kuvia orbitaaleista kolmiulotteisesti: Alkuaineiden jaksollisen järjestelmän rakenne Järjestelmässä alkuaineet ovat järjestyslukunsa Z mukaisesti peräkkäin. Alkuaineen järjestysluku on sen ytimen protonien lukumäärä. Elektronien määrä on yhtä suuri. Vaakasuorat rivit ovat jaksoja. Jakson numero ilmoittaa alkuaineen elektronikuorten lukumäärän eli elektronien energiatasojen lukumäärän ja samalla myös alkuaineatomin elektroniverhon suurimman pääkvanttiluvun. Jaksoja on 7. Jokainen jakso päättyy jalokaasuun. Pystysuorat sarakkeet ovat ryhmiä. Ryhmiä on 18. Joillakin ryhmillä on numeron lisäksi nimi. Lohkot ovat alkuaineiden elektronikuoren rakenteen mukaan nimettyjä järjestelmän osa-alueita. Lohkon kirjaintunniste kertoo, mitä tyyppiä on korkein miehitetty orbitaali, paitsi d- ja f- lohkoissa.

YLEINEN KEMIA. Alkuaineiden esiintyminen maailmassa. Alkuaineet. Alkuaineet koostuvat atomeista. Atomin rakenne. Copyright Isto Jokinen

YLEINEN KEMIA. Alkuaineiden esiintyminen maailmassa. Alkuaineet. Alkuaineet koostuvat atomeista. Atomin rakenne. Copyright Isto Jokinen YLEINEN KEMIA Yleinen kemia käsittelee kemian perusasioita kuten aineen rakennetta, alkuaineiden jaksollista järjestelmää, kemian peruskäsitteitä ja kemiallisia reaktioita. Alkuaineet Kaikki ympärillämme

Lisätiedot

Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko

Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko Tarkoituksena on tuoda esiin, että kemia on osa arkipäiväämme, siksi opiskeltavat asiat kytketään tuttuihin käytännön tilanteisiin. Ympärillämme on erilaisia kemiallisia

Lisätiedot

KEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista.

KEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista. KEMIA Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista. Kemian työturvallisuudesta -Kemian tunneilla tutustutaan aineiden ominaisuuksiin Jotkin aineet syttyvät palamaan reagoidessaan

Lisätiedot

Kaikki ympärillämme oleva aine koostuu alkuaineista.

Kaikki ympärillämme oleva aine koostuu alkuaineista. YLEINEN KEMIA Yleinen kemia käsittelee kemian perusasioita kuten aineen rakennetta, alkuaineiden jaksollista järjestelmää, kemian peruskäsitteitä ja kemiallisia reaktioita. Alkuaineet Kaikki ympärillämme

Lisätiedot

JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ

JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ JASOLLINEN JÄRJESTELMÄ Oppitunnin tavoite: Oppitunnin tavoitteena on opettaa jaksollinen järjestelmä sekä sen historiaa alkuainepelin avulla. Tunnin tavoitteena on, että oppilaat oppivat tieteellisen tutkimuksen

Lisätiedot

Puhtaat aineet ja seokset

Puhtaat aineet ja seokset Puhtaat aineet ja seokset KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Määritelmä: Puhdas aine sisältää vain yhtä alkuainetta tai yhdistettä. Esimerkiksi rautatanko sisältää vain Fe-atomeita ja ruokasuola vain NaCl-ioniyhdistettä

Lisätiedot

Käytetään nykyaikaista kvanttimekaanista atomimallia, Bohrin vetyatomi toimii samoin.

Käytetään nykyaikaista kvanttimekaanista atomimallia, Bohrin vetyatomi toimii samoin. 1.2 Elektronin energia Käytetään nykyaikaista kvanttimekaanista atomimallia, Bohrin vetyatomi toimii samoin. -elektronit voivat olla vain tietyillä energioilla (pääkvanttiluku n = 1, 2, 3,...) -mitä kauempana

Lisätiedot

Sisällys. Vesi... 9. Avaruus... 65. Voima... 87. Ilma... 45. Oppilaalle... 4 1. Fysiikkaa ja kemiaa oppimaan... 5

Sisällys. Vesi... 9. Avaruus... 65. Voima... 87. Ilma... 45. Oppilaalle... 4 1. Fysiikkaa ja kemiaa oppimaan... 5 Sisällys Oppilaalle............................... 4 1. Fysiikkaa ja kemiaa oppimaan........ 5 Vesi................................... 9 2. Vesi on ikuinen kiertolainen........... 10 3. Miten saamme puhdasta

Lisätiedot

Määritelmä, metallisidos, metallihila:

Määritelmä, metallisidos, metallihila: ALKUAINEET KEMIAA KAIK- KIALLA, KE1 Metalleilla on tyypillisesti 1-3 valenssielektronia. Yksittäisten metalliatomien sitoutuessa toisiinsa jokaisen atomin valenssielektronit tulevat yhteiseen käyttöön

Lisätiedot

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8.

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8. 9. 11. b Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

(Huom! Oikeita vastauksia voi olla useita ja oikeasta vastauksesta saa yhden pisteen)

(Huom! Oikeita vastauksia voi olla useita ja oikeasta vastauksesta saa yhden pisteen) KE2-kurssi: Kemian mikromaalima Osio 1 (Huom! Oikeita vastauksia voi olla useita ja oikeasta vastauksesta saa yhden pisteen) Monivalintatehtäviä 1. Etsi seuraavasta aineryhmästä: ioniyhdiste molekyyliyhdiste

Lisätiedot

Sukunimi: Etunimi: Henkilötunnus:

Sukunimi: Etunimi: Henkilötunnus: K1. Onko väittämä oikein vai väärin. Oikeasta väittämästä saa 0,5 pistettä. Vastaamatta jättämisestä tai väärästä vastauksesta ei vähennetä pisteitä. (yhteensä 10 p) Oikein Väärin 1. Kaikki metallit johtavat

Lisätiedot

Luku 2: Atomisidokset ja ominaisuudet

Luku 2: Atomisidokset ja ominaisuudet Luku 2: Atomisidokset ja ominaisuudet Käsiteltävät aiheet: Mikä aikaansaa sidokset? Mitä eri sidostyyppejä on? Mitkä ominaisuudet määräytyvät sidosten kautta? Chapter 2-1 Atomirakenne Atomi elektroneja

Lisätiedot

Seoksen pitoisuuslaskuja

Seoksen pitoisuuslaskuja Seoksen pitoisuuslaskuja KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Analyyttinen kemia tutkii aineiden määriä ja pitoisuuksia näytteissä. Pitoisuudet voidaan ilmoittaa: - massa- tai tilavuusprosentteina - promilleina tai

Lisätiedot

JÄRVIMALMIN JALOSTUS PUUPOLTTOAINEITA KÄYTTÄVISSÄ LÄMPÖLAITOKSISSA Hajautetut biojalostamot: tulosfoorumi 14.11.2013 Tomi Onttonen Karelia-AMK

JÄRVIMALMIN JALOSTUS PUUPOLTTOAINEITA KÄYTTÄVISSÄ LÄMPÖLAITOKSISSA Hajautetut biojalostamot: tulosfoorumi 14.11.2013 Tomi Onttonen Karelia-AMK 1 JÄRVIMALMIN JALOSTUS PUUPOLTTOAINEITA KÄYTTÄVISSÄ LÄMPÖLAITOKSISSA Hajautetut biojalostamot: tulosfoorumi Tomi Onttonen Karelia-AMK Sisältö 2 - Perustuu opinnäytetyöhöni - Aineisto kerätty hajautetut

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 7/13 Päivämäärä Dnro 27.03.2013 731/14/2013 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 15.04.2013 toistaiseksi Muuttaa MMMa lannoitevalmisteista (24/11) liitettä I ja II,

Lisätiedot

Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN

Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN Oppilaiden ennakkokäsityksiä avaruuteen liittyen Aurinko kiertää Maata Vuodenaikojen vaihtelu johtuu siitä,

Lisätiedot

elektroni = -varautunut tosi pieni hiukkanen nukleoni = protoni/neutroni

elektroni = -varautunut tosi pieni hiukkanen nukleoni = protoni/neutroni 3.1 Atomin rakenneosat Kaikki aine matter koostuu alkuaineista elements. Jokaisella alkuaineella on omanlaisensa atomi. Mitä osia ja hiukkasia parts and particles atomissa on? pieni ydin, jossa protoneja

Lisätiedot

Jaksollinen järjestelmä

Jaksollinen järjestelmä Mistä kaikki alkoi? Jaksollinen järjestelmä 1800-luvun alkupuoli: Alkuaineita yritettiin 1800-luvulla järjestää atomipainon mukaan monella eri tavalla. Vuonna 1826 Saksalainen Johann Wolfgang Döbereiner

Lisätiedot

Kemian opiskelun avuksi

Kemian opiskelun avuksi Kemian opiskelun avuksi Ilona Kuukka Mukana: Petri Järvinen Matti Koski Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen. AINE JA ENERGIA Aine aine, nominatiivi ainetta, partitiivi

Lisätiedot

*Tarkoituksena on tuoda esille, että kemia on osa arkipäiväämme siksi opiskeltavat asiat kytketään tuttuihin käytännön tilanteisiin

*Tarkoituksena on tuoda esille, että kemia on osa arkipäiväämme siksi opiskeltavat asiat kytketään tuttuihin käytännön tilanteisiin *arkoituksena on tuoda esille, että kemia on osa arkipäiväämme siksi opiskeltavat asiat kytketään tuttuihin käytännön tilanteisiin Joka päivä markkinoille tulee uusia, usein olet kuulut, että tuotteita

Lisätiedot

MUUTOKSET ELEKTRONI- RAKENTEESSA

MUUTOKSET ELEKTRONI- RAKENTEESSA MUUTOKSET ELEKTRONI- RAKENTEESSA KEMIAA KAIK- KIALLA, KE1 Ulkoelektronit ja oktettisääntö Alkuaineen korkeimmalla energiatasolla olevia elektroneja sanotaan ulkoelektroneiksi eli valenssielektroneiksi.

Lisätiedot

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kuvat: vas. Fotolia, muut Sanoma Pro Oy FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kemian opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. Kemian opetus auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

Kemia keskeinen luonnontiede

Kemia keskeinen luonnontiede KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Kemia keskeinen luonnontiede Ihmisen kemian tietämyksen yhtenä alkuvaiheena voidaan pitää tulen keksimisestä (ruuan lämmitys). Myöhemmin, kuitenkin tuhansia vuosia sitten, osattiin

Lisätiedot

Sisällys. Maan aarteet 7

Sisällys. Maan aarteet 7 Sisällys Maan aarteet 7 1 Planeetta kuin aarrearkku...8 2 Kallioperä koostuu kivilajeista...12 3 Kivet rakentuvat mineraaleista...16 4 Maaperä koostuu maalajeista...20 5 Ihminen hyödyntää Maan aarteita...24

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian pedagogiset perusteet Kari Sormunen Syksy 2014

Fysiikan ja kemian pedagogiset perusteet Kari Sormunen Syksy 2014 Fysiikan ja kemian pedagogiset perusteet Kari Sormunen Syksy 2014 Aine koostuu atomeista Nimitys tulee sanasta atomos = jakamaton (400 eaa, Kreikka) Atomin kuvaamiseen käytetään atomimalleja Pallomalli

Lisätiedot

LIITE nnn GTKn moreeninäytteet Suhangon alueelta.! = analyysitulos epävarma

LIITE nnn GTKn moreeninäytteet Suhangon alueelta.! = analyysitulos epävarma LIITE nnn GTKn moreeninäytteet Suhangon alueelta Havnro Vuosi X Y Aines Pvm_511p Al_511p Ba_511p Ca_511p Co_511p Cr_511p Cu_511p Fe_511p K_511p La_511p Li_511p Mg_511p 30759 89 7333802 3461760 MR 19910128

Lisätiedot

Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2 1/2 p = 2 p.

Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2 1/2 p = 2 p. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta 014 Insinöörivalinnan kemian koe 8.5.014 MALLIRATKAISUT ja PISTEET Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KEMIALLISIIN REAKTIOIHIN PERUSTUVA POLTTOAINEEN PALAMINEN Voimalaitoksessa käytetään polttoaineena

Lisätiedot

Kemia 7. luokka. Nimi

Kemia 7. luokka. Nimi Kemia 7. luokka Nimi 1. Turvallinen työskentely Varoitusmerkit Kaasupolttimen käyttö Turvallinen työskentely Turvallinen työskentely Kaasupolttimen käyttö 1. Varmista että ilma-aukot ovat kiinni. 2. Sytytä

Lisätiedot

3.1 Varhaiset atomimallit (1/3)

3.1 Varhaiset atomimallit (1/3) + 3 ATOMIN MALLI 3.1 Varhaiset atomimallit (1/3) Thomsonin rusinakakkumallissa positiivisesti varautuneen hyytelömäisen aineen sisällä on negatiivisia elektroneja kuin rusinat kakussa. Rutherford pommitti

Lisätiedot

2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu

2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu 2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu 2.1 Reaktorit Teolliset reaktorit voidaan toimintansa perusteella jakaa seuraavasti: panosreaktorit (batch) panosreaktorit (batch) 1 virtausreaktorit

Lisätiedot

Kosmos = maailmankaikkeus

Kosmos = maailmankaikkeus Kosmos = maailmankaikkeus Synty: Big Bang, alkuräjähdys 13 820 000 000 v sitten Koostumus: - Pimeä energia 3/4 - Pimeä aine ¼ - Näkyvä aine 1/20: - vetyä ¾, heliumia ¼, pari prosenttia muita alkuaineita

Lisätiedot

KE1 Ihmisen ja elinympäristön kemia

KE1 Ihmisen ja elinympäristön kemia KE1 Ihmisen ja elinympäristön kemia Arvostelu: koe 60 %, tuntitestit (n. 3 kpl) 20 %, kokeelliset työt ja palautettavat tehtävät 20 %. Kurssikokeesta saatava kuitenkin vähintään 5. Uusintakokeessa testit,

Lisätiedot

Terra - täysin uusi sarja pieneläimille

Terra - täysin uusi sarja pieneläimille Terra - täysin uusi sarja pieneläimille Terra sisältää parhaat luonnon raaka-aineet kunnioittaen eläimen luonnollisia syömistapoja. Terra täyttää eläimen ruokinnalliset tarpeet. KOOSTUMUS: Kasvisperäiset

Lisätiedot

Inarin kalliokulta: kuinka se tehtiin (ehkä)

Inarin kalliokulta: kuinka se tehtiin (ehkä) Kuva: Ville Vesilahti Inarin kalliokulta: kuinka se tehtiin (ehkä) Geologian tutkimuskeskus "Ivalonjoen alue" Saarnisto & Tamminen (1987) Kvartsi-hematiittijuoni Kvartsi-karbonaattijuoni Hematiittikivet

Lisätiedot

Tärkeitä tasapainopisteitä

Tärkeitä tasapainopisteitä Tietoa tehtävistä Tasapainopiirrokseen liittyviä käsitteitä Tehtävä 1 rajojen piirtäminen Tehtävä 2 muunnos atomi- ja painoprosenttien välillä Tehtävä 3 faasien koostumus ja määrät Tehtävä 4 eutektinen

Lisätiedot

2.1.3 Pitoisuus. 4.2 Hengitys Tuotetta hengittänyt toimitetaan raittiiseen ilmaan. Tarvittaessa tekohengitystä, viedään lääkärin hoitoon.

2.1.3 Pitoisuus. 4.2 Hengitys Tuotetta hengittänyt toimitetaan raittiiseen ilmaan. Tarvittaessa tekohengitystä, viedään lääkärin hoitoon. KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot 1.1.1 Kauppanimi 1.2 Kemikaalin käyttötarkoitus

Lisätiedot

KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Kvanttimekaaninen atomimalli

KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Kvanttimekaaninen atomimalli KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Kvanttimekaaninen atomimalli Aineen rakenteen teoria alkoi hahmottua, kun 1800-luvun alkupuolella John Dalton kehitteli teoriaa atomeista jakamattomina aineen perusosasina. Toki

Lisätiedot

Uraani, mustaliuske ja Talvivaara

Uraani, mustaliuske ja Talvivaara Gammaspektrometri mustaliuskekalliolla Talvivaarassa 2009: 22 ppm eu 6 ppm eth 4,8 % K Uraani, mustaliuske ja Talvivaara Olli Äikäs Geologian tutkimuskeskus, Kuopio 1 Sisältöä Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

fissio (fuusio) Q turbiinin mekaaninen energia generaattori sähkö

fissio (fuusio) Q turbiinin mekaaninen energia generaattori sähkö YDINVOIMA YDINVOIMALAITOS = suurikokoinen vedenkeitin, lämpövoimakone, joka synnyttämällä vesihöyryllä pyöritetään turbiinia ja turbiinin pyörimisenergia muutetaan generaattorissa sähköksi (sähkömagneettinen

Lisätiedot

Jaksollinen järjestelmä

Jaksollinen järjestelmä Jaksollinen järjestelmä (a) Mikä on hiilen järjestysluku? (b) Mikä alkuaine kuuluu 15:een ryhmään ja toiseen jaksoon? (c) Montako protonia on berylliumilla? (d) Montako elektronia on hapella? (e) Montako

Lisätiedot

Stipendiaattityöt Jyväskylän yliopiston kemian laitos

Stipendiaattityöt Jyväskylän yliopiston kemian laitos Stipendiaattityöt Jyväskylän yliopiston kemian laitos Juha Siitonen 14. Elokuuta 2011 Alkuaineita jos tunne sä et Niiden kykyjä vähättelet minaisuudet peittelet Turha sun on koittaa Sieluja voittaa Goethe

Lisätiedot

KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 VESI

KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 VESI VESI KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Johdantoa: Vesi on elämälle välttämätöntä. Se on hyvä liuotin, energian ja aineiden siirtäjä, lämmönsäätelijä ja se muodostaa vetysidoksia, jotka tekevät siitä poikkeuksellisen

Lisätiedot

Elohopea akkr Sisäinen menetelmä KVVY LA 82, perustuu EPA 7473

Elohopea akkr Sisäinen menetelmä KVVY LA 82, perustuu EPA 7473 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, Tampere PL 265 33101 Tampere EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT Matriisi elintarvikkeet Menetelmän nimi Akkr/Arv Standardi Elohopea akkr Sisäinen menetelmä

Lisätiedot

ATOMIHILAT. Määritelmä, hila: Hilaksi sanotaan järjestelmää, jossa kiinteän aineen rakenneosat ovat pakkautuneet säännöllisesti.

ATOMIHILAT. Määritelmä, hila: Hilaksi sanotaan järjestelmää, jossa kiinteän aineen rakenneosat ovat pakkautuneet säännöllisesti. ATOMIHILAT KEMIAN MIKRO- MAAILMA, KE2 Määritelmä, hila: Hilaksi sanotaan järjestelmää, jossa kiinteän aineen rakenneosat ovat pakkautuneet säännöllisesti. Hiloja on erilaisia. Hilojen ja sidosten avulla

Lisätiedot

Uutta liiketoimintaa jätteestä tuhkien modifiointi ja geopolymerisointi

Uutta liiketoimintaa jätteestä tuhkien modifiointi ja geopolymerisointi Uutta liiketoimintaa jätteestä tuhkien modifiointi ja geopolymerisointi Tuhkasta timantteja Liiketoimintaa teollisista sivutuotteista ja puhtaasta energiasta Peittoon kierrätyspuisto -hanke Yyterin kylpylähotelli,

Lisätiedot

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus.

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. 2012 Envitop Oy Riihitie 5, 90240 Oulu Tel: 08375046 etunimi.sukunimi@envitop.com www.envitop.com 2/5 KUUSAKOSKI OY Janne Huovinen Oulu 1 Tausta Valtioneuvoston

Lisätiedot

Kaikenlaisia sidoksia yhdisteissä: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka

Kaikenlaisia sidoksia yhdisteissä: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kaikenlaisia sidoksia yhdisteissä: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 Kertausta IONIEN MUODOSTUMISESTA Jos atomi luovuttaa tai

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

METALLIEN JALOSTUKSEN YLEISKUVA

METALLIEN JALOSTUKSEN YLEISKUVA METALLIEN JALOSTUKSEN YLEISKUVA Raaka-aine Valu Valssaus/pursotus/ Tuotteet syväveto KAIVOS malmin rikastus MALMI- ja/tai KIERRÄTYSMATERIAALI- POHJAINEN METALLIN VALMISTUS LEVYAIHIO TANKOAIHIO Tele- ja

Lisätiedot

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet GES-verkostotapaaminen Kukkuroinmäen jätekeskus 24.02.2016 Apila Group Oy Ab Mervi Matilainen Apila Group Kiertotalouden koordinaattori

Lisätiedot

Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset

Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ensimmäinen sivu on työskentelyyn orientoiva johdatteluvaihe, jossa annetaan jotain tietoja ongelmista, joita happamat sateet aiheuttavat. Lisäksi esitetään

Lisätiedot

Kvanttimekaaninen atomimalli

Kvanttimekaaninen atomimalli Kvanttimekaaninen atomimalli Kvanttimekaaninen atomimalli Rakenne: Pääkuori Alakuori Orbitaalit Elektronit sijaitsevat ydintä ympäröivässä energiapilvessä tietyillä energiatiloilla (pääkuoret). Elektronien

Lisätiedot

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Liite 1 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Tulosten analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys 1.Tutkimustulosten

Lisätiedot

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet KEMIA 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan

Lisätiedot

JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA. RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi

JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA. RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi UUSIOMATERIAALIT MAANRAKENNUKSESSA UUMA2-OHJELMA 2013-2017 Tavoite Tavoitteena on saada uusiomateriaalit

Lisätiedot

Suomen kangasmaat inventointiin vuosina 1986

Suomen kangasmaat inventointiin vuosina 1986 Tieteen tori Metsätieteen aikakauskirja 1/29 Pekka Tamminen Kangasmaiden ominaisuudet valtakunnan metsien 8. inventoinnin pysyvillä koealoilla 1986 1995 e e m t a Taustaa Suomen kangasmaat inventointiin

Lisätiedot

METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL

METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL Superex - kastelulannoitteet Vesiliukoiset Superex lannoitteet Puhtaita ja täysin vesiliukoisia ph 4,5-4,8 Kastelusuuttimet pysyvät auki Voidaan sekoittaa

Lisätiedot

Fysiikka 7. Sähkömagnetismi

Fysiikka 7. Sähkömagnetismi Fysiikka 7 Sähkömagnetismi Magneetti Aineen magneettiset ominaisuudet ovat seurausta atomiydintä kiertävistä elektroneista (ytimen kiertäminen ja spin). Magneettinen vuorovaikutus Etävuorovaikutus Magneetilla

Lisätiedot

SEOSMULLAN TUOTESELOSTEEN LAATIMISOHJE

SEOSMULLAN TUOTESELOSTEEN LAATIMISOHJE Vastuuhenkilö Lehtolainen Sivu/sivut 1 / 5 SEOSMULLAN TUOTESELOSTEEN LAATIMISOHJE Seosmullalla tarkoitetaan MMMa 24/11 liitteen I kasvualustojen seosmullat (5A2) ryhmään kuuluvaa lannoitevalmistetta, joka

Lisätiedot

13. Savisideaineet. Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto

13. Savisideaineet. Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto 13. Savisideaineet Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto Savisideaineet ovat luonnon tuotteita, jotka saadaan sitomiskykyiseksi kostuttamalla ne vedellä. Savella on taipumus imeä itseensä

Lisätiedot

Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä

Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Susanna Vähäsarja ÅF-Consult 4.2.2016 1 Sisältö Vedenkäsittelyn vaatimukset Mitä voimalaitoksen vesikemialla tarkoitetaan? Voimalaitosten

Lisätiedot

EPÄORGAANINEN KEMIA HARJOITUKSIA. Jaksollinen järjestelmä

EPÄORGAANINEN KEMIA HARJOITUKSIA. Jaksollinen järjestelmä EPÄORGAANINEN KEMIA HARJOITUKSIA Jaksollinen järjestelmä Mitkä alkuaineet ovat oheisesta jaksollisesta järjestelmästä peitetyt A ja B? Mitkä ovat A:n ja B:n muodostamien kloridien stoikiometriat? Jos alkuaineita

Lisätiedot

TASASUUNTAUS JA PUOLIJOHTEET

TASASUUNTAUS JA PUOLIJOHTEET TASASUUNTAUS JA PUOLIJOHTEET (YO-K06+13, YO-K09+13, YO-K05-11,..) Tasasuuntaus Vaihtovirran suunta muuttuu jaksollisesti. Tasasuuntaus muuttaa sähkövirran kulkemaan yhteen suuntaan. Tasasuuntaus toteutetaan

Lisätiedot

Aine ja maailmankaikkeus. Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos

Aine ja maailmankaikkeus. Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos Aine ja maailmankaikkeus Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos Lahden yliopistokeskus 29.9.2011 1900-luku tiedon uskomaton vuosisata -mikä on aineen olemus -miksi on erilaisia aineita

Lisätiedot

KALKKIA VEDENPUHDISTUKSEEN

KALKKIA VEDENPUHDISTUKSEEN KALKKIA VEDENPUHDISTUKSEEN Vesi tärkein elintarvikkeemme SMA Mineral on Pohjoismaiden suurimpia kalkkituotteiden valmistajia. Meillä on pitkä kokemus kalkista ja kalkin käsittelystä. Luonnontuotteena kalkki

Lisätiedot

TUTKIMUSTODISTUS 2012E

TUTKIMUSTODISTUS 2012E TUTKIMUSTODISTUS 2012E- 21512-1 Tarkkailu: Talvivaara kipsisakka-altaan vuoto 2012 Tarkkailukierros: vko 51 Tilaaja: Pöyry Finland Oy Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Havaintopaikka Tunnus

Lisätiedot

Ionisidos syntyy, kun elektronegatiivisuusero on tarpeeksi suuri (yli 1,7). Yleensä epämetallin (suuri el.neg.) ja metallin (pieni el.neg.) välille.

Ionisidos syntyy, kun elektronegatiivisuusero on tarpeeksi suuri (yli 1,7). Yleensä epämetallin (suuri el.neg.) ja metallin (pieni el.neg.) välille. 2.1 Vahvat sidokset 1. Ionisidokset 2. 3. Kovalenttiset sidokset Metallisidokset Ionisidos syntyy, kun elektronegatiivisuusero on tarpeeksi suuri (yli 1,7). Yleensä epämetallin (suuri el.neg.) ja metallin

Lisätiedot

Mitkä ovat aineen kolme olomuotoa ja miksi niiden välisiä olomuodon muutoksia kutsutaan?

Mitkä ovat aineen kolme olomuotoa ja miksi niiden välisiä olomuodon muutoksia kutsutaan? 2.1 Kolme olomuotoa Mitkä ovat aineen kolme olomuotoa ja miksi niiden välisiä olomuodon muutoksia kutsutaan? pieni energia suuri energia lämpöä sitoutuu = endoterminen lämpöä vapautuu = eksoterminen (endothermic/exothermic)

Lisätiedot

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oja Hannu. Tulospalvelu Käyttäjätunnus: 30412 Salasana: Oja Hannu. Valtakatu 4, PL 29 84101 YLIVIESKA. Viljavuustietojen yhteenveto

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oja Hannu. Tulospalvelu Käyttäjätunnus: 30412 Salasana: Oja Hannu. Valtakatu 4, PL 29 84101 YLIVIESKA. Viljavuustietojen yhteenveto VILJAVUUSTUTKIMUS Sammonkatu 8, Oulu p. 08-5145600 f. 08-3113029 Pvm Työ nro As.nro 1.08.2013 96975 30412 Oja Hannu Valtakatu 4, PL 29 84101 YLIVIESKA Tulospalvelu Käyttäjätunnus: 30412 Salasana: Oja Hannu

Lisätiedot

Mitä energia on? Risto Orava Helsingin yliopisto Fysiikan tutkimuslaitos CERN

Mitä energia on? Risto Orava Helsingin yliopisto Fysiikan tutkimuslaitos CERN Mitä energia on? Risto Orava Helsingin yliopisto Fysiikan tutkimuslaitos CERN 17. helmikuuta 2011 ENERGIA JA HYVINVOINTI TANNER-LUENTO 2011 1 Mistä energiaa saadaan? Perusenergia sähkö heikko paino vahva

Lisätiedot

Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016. Susanna Muurinen

Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016. Susanna Muurinen Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016 Susanna Muurinen Pääravinteet N-typpi P-fosfori K-kalium Ca-kalsium Mg-magnesium Na-natrium S-rikki Pääravinteiden otto 50-500 kg ha -1 Hivenravinteet B- boori

Lisätiedot

Johdantoa. Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi?

Johdantoa. Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi? Mitä on kemia? Johdantoa REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi? Kaikissa kemiallisissa reaktioissa tapahtuu energian muutoksia, jotka liittyvät vanhojen sidosten

Lisätiedot

ψ(x) = A cos(kx) + B sin(kx). (2) k = nπ a. (3) E = n 2 π2 2 2ma 2 n2 E 0. (4)

ψ(x) = A cos(kx) + B sin(kx). (2) k = nπ a. (3) E = n 2 π2 2 2ma 2 n2 E 0. (4) 76A KIINTEÄN AINEEN FYSIIKKA Ratkaisut 4 Kevät 214 1. Tehtävä: Yksinkertainen malli kovalenttiselle sidokselle: a) Äärimmäisen yksinkertaistettuna mallina elektronille atomissa voidaan pitää syvää potentiaalikuoppaa

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSELOSTE Kuumavalssatut teräslevyt, -ohutlevyt ja -kelat

YMPÄRISTÖSELOSTE Kuumavalssatut teräslevyt, -ohutlevyt ja -kelat YMPÄRISTÖSELOSTE Kuumavalssatut teräslevyt, -ohutlevyt ja -kelat www.ruukki.fi Tuotekuvaus Ruukki on erikoistunut vaativien käyttökohteiden materiaaleihin, joilta edellytetään lujuutta, kestävyyttä ja

Lisätiedot

S Fysiikka III (Est) 2 VK

S Fysiikka III (Est) 2 VK S-37 Fysiikka III (Est) VK 500 Tarkastellaan vedyn p energiatasoa a) Mikä on tämän tason energia Bohrin mallissa? b) Oletetaan että spinratavuorovaikutus voidaan jättää huomiotta Kirjoita kaikki tähän

Lisätiedot

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki, Yhdyskunta-ja ympäristöp Maa ja mittaus PL 32/ Solistinkatu 2 90015 OULUN KAUPUNKI. Viljavuustietojen yhteenveto

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki, Yhdyskunta-ja ympäristöp Maa ja mittaus PL 32/ Solistinkatu 2 90015 OULUN KAUPUNKI. Viljavuustietojen yhteenveto VILJAVUUSTUTKIMUS Sammonkatu 8, Oulu p. 08-5145600 f. 08-33029 Pvm Työ nro As.nro 9.10.2015 3743 22631 Oulun Kaupunki, Yhdyskunta-ja ympäristöp Maa ja mittaus PL 32 Solistinkatu 2 90015 OULUN KAUPUNKI

Lisätiedot

Metallien kierrätys on RAUTAA!

Metallien kierrätys on RAUTAA! Metallien kierrätys on RAUTAA! METALLEJA VOI KIERRÄTTÄÄ L O P U T T O M A S T I M E T A L L I N E L I N K A A R I Metallituotteen valmistus Metallituotteen käyttö Metallien valmistuksessa raaka-aineiden,

Lisätiedot

TUNTISUUNNITELMA. Alkuaine ja atomimalli

TUNTISUUNNITELMA. Alkuaine ja atomimalli TUNTISUUNNITELMA Alkuaine ja atomimalli [Kirjoita asiakirjan tiivistelmä tähän. Tiivistelmä on yleensä lyhyt yhteenveto asiakirjan sisällöstä. Kirjoita asiakirjan tiivistelmä tähän. Tiivistelmä on yleensä

Lisätiedot

1. Vuotomaa (massaliikunto)

1. Vuotomaa (massaliikunto) 1. Vuotomaa (massaliikunto) Vuotomaa on yksi massaliikuntojen monista muodoista Tässä ilmiössä (usein vettynyt) maa aines valuu rinnetta alaspa in niin hitaasti, etta sen voi huomata vain rinteen pinnan

Lisätiedot

1. Materiaalien rakenne

1. Materiaalien rakenne 1. Materiaalien rakenne 1.1 Johdanto 1. Luento 2.11.2010 1.1 Johdanto Materiaalit voidaan luokitella useilla eri tavoilla Kemiallisen sidoksen mukaan: metallit, keraamit, polymeerit Käytön mukaan: komposiitit,

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSELOSTE Kylmävalssatut teräslevyt, -ohutlevyt ja -kelat

YMPÄRISTÖSELOSTE Kylmävalssatut teräslevyt, -ohutlevyt ja -kelat YMPÄRISTÖSELOSTE Kylmävalssatut teräslevyt, -ohutlevyt ja -kelat www.ruukki.fi Tuotekuvaus Ruukin laaja tuotevalikoima kylmävalssattuja teräslajeja sisältää muovattavia ja lujia muovattavia teräksiä, säänkestäviä

Lisätiedot

Kemia 1. Mooli 1, Ihmisen ja elinympäristön kemia, Otava (2009) MAOL taulukot, Otava

Kemia 1. Mooli 1, Ihmisen ja elinympäristön kemia, Otava (2009) MAOL taulukot, Otava Kemia 1 Mooli 1, Ihmisen ja elinympäristön kemia, Otava (2009) MAOL taulukot, Otava 1 Kemia Kaikille yksi pakollinen kurssi (KE1). Neljä valtakunnallista syventävää kurssia (KE2 KE5). Yksi soveltava yo

Lisätiedot

Kaivostoiminta. Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät 5.-6.5.2010, Rovaniemi. Esityksessä

Kaivostoiminta. Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät 5.-6.5.2010, Rovaniemi. Esityksessä Kaivostoiminta Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät 5.-6.5.2010, Rovaniemi 5.5.2010/Maija Uusisuo Esityksessä Globaali toimintaympäristö Suomen kansainvälinen kilpailukyky Ajankohtaisia kaivoshankkeita

Lisätiedot

Resurssiviisaus on bisnestä ja huikeita mahdollisuuksia? Kenneth Ekman CrisolteQ Oy April 2013

Resurssiviisaus on bisnestä ja huikeita mahdollisuuksia? Kenneth Ekman CrisolteQ Oy April 2013 Resurssiviisaus on bisnestä ja huikeita mahdollisuuksia? Kenneth Ekman CrisolteQ Oy April 2013 Resurssiviisaus-Sitra Energia Vesi Ruoka Liikenne Jäte Resurssiviisaus-Sitra Jäte Closed Loop B-to-B toimijat

Lisätiedot

KPL1 Hiili ja sen yhdisteet. KPL2 Hiilivedyt

KPL1 Hiili ja sen yhdisteet. KPL2 Hiilivedyt KPL1 Hiili ja sen yhdisteet 1. Mikä on hiilen kemiallinen kaava? C 2. Mitkä ovat hiilen 4 eri esiintymismuotoa? Miten ne eroavat toisistaan? Timantti, grafiitti, fullereeni, nanoputki. Eroavat rakenteelta

Lisätiedot

Pumppukoulu koostuu teknisistä artikkeleista, joiden tarkoitus on auttaa pumpun käyttäjiä yleisissä uppopumpun käyttöön liittyvissä asioissa.

Pumppukoulu koostuu teknisistä artikkeleista, joiden tarkoitus on auttaa pumpun käyttäjiä yleisissä uppopumpun käyttöön liittyvissä asioissa. Grindex pumppukoulu Grindex pumppukoulu Pumppukoulu koostuu teknisistä artikkeleista, joiden tarkoitus on auttaa pumpun käyttäjiä yleisissä uppopumpun käyttöön liittyvissä asioissa. Osa 1: Oikean pumpun

Lisätiedot

KALKKIA MAAN STABILOINTIIN

KALKKIA MAAN STABILOINTIIN KALKKIA MAAN STABILOINTIIN Vakaasta kallioperästä vakaaseen maaperään SMA Mineral on Pohjoismaiden suurimpia kalkkituotteiden valmistajia. Meillä on pitkä kokemus kalkista ja kalkin käsittelystä. Luonnontuotteena

Lisätiedot

Kemia ja ympäristö opintojakso

Kemia ja ympäristö opintojakso 1 FILE:\EVTEK_Kemia ja ymparisto_luku5 ja 6_03102005 Opettaja: Pekka Lehtonen GSM: 050-3595099 E-mail: pekka.lehtonen@evtek.fi opintojakso Tiivistelmä oppikrjan luvuista 5 ja 6 LUKU 5: SEOKSET - Liuokset

Lisätiedot

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7)

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2007 toteuttamasta ympäristökyselystä Elintarviketeollisuusliitto kokosi vuonna 2006 ensimmäisen teollisuuden yhteisen

Lisätiedot

Siilinjärven kaivoksen rikastushiekan hyödyntäminen pilaantuneen maaperän kunnostamisessa

Siilinjärven kaivoksen rikastushiekan hyödyntäminen pilaantuneen maaperän kunnostamisessa Siilinjärven kaivoksen rikastushiekan hyödyntäminen pilaantuneen maaperän kunnostamisessa Salla Venäläinen Helsingin yliopisto Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja ympäristötieteiden

Lisätiedot

Suomen ja Kanadan välinen kauppa

Suomen ja Kanadan välinen kauppa Kauppa 2015 Handel Trade Suomen ja Kanadan välinen kauppa 1 000 Milj. e Kuvio 1. Suomen ja Kanadan välinen kauppa v. 2004-2014 800 600 400 200 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Tuonti

Lisätiedot

Lausunto Dragon Mining Dragon Mining Kaapelinkulman luvan tarkistus

Lausunto Dragon Mining Dragon Mining Kaapelinkulman luvan tarkistus Lausunto Dragon Mining Dragon Mining Kaapelinkulman luvan tarkistus 20.5.2015 Esitetty asiakirja ei voi olla metallimalmilouhoksen ympäristölupa. Asiakirjan esittäminen sellaisena asettaa sekä toiminnanharjoittajan

Lisätiedot

Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit

Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit Lehdistötilaisuus 29.8.2012 Professori, tekn.tri Erja Turunen Tutkimusjohtaja, sovelletut materiaalit Strateginen tutkimus, VTT 2 Kierrätyksen rooli

Lisätiedot

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Esityksen sisältö Ekopellettien ja puupellettien vertailua polttotekniikan kannalta Koetuloksia ekopellettien poltosta

Lisätiedot

Sedimenttianalyysin tulokset

Sedimenttianalyysin tulokset Liite 6 Sedimenttianalyysin tulokset Sedimenttinäytteet otettiin kokoomanäytteenä ruopattavista kohdista noin 1,2 metrin syvyyteen saakka. Näytteissä on mukana siis eloperäisen aineksen lisäksi pohjan

Lisätiedot

Aulis Häkli, professori. KULLAN ESIINTYMISESTÄ JA RIKASTETTAVUUDESTA RAARRK LAIVAKANKAAN KULTW'iINERALISAATIOSSA. Malminetsinta

Aulis Häkli, professori. KULLAN ESIINTYMISESTÄ JA RIKASTETTAVUUDESTA RAARRK LAIVAKANKAAN KULTW'iINERALISAATIOSSA. Malminetsinta KULLAN ESIINTYMISESTÄ JA RIKASTETTAVUUDESTA RAARRK LAIVAKANKAAN KULTW'iINERALISAATIOSSA Tutkimuksen tiiaaja: Tutkimuksen tekija: E ~auharn:ki/ktr Esko Hänninen O U T O K U M P U Oy Malminetsinta Aulis

Lisätiedot