AIHE: Alkuaineet ja atomit Aineiden luokittelu Kemian merkkikieli Atomien rakenne Atomien elektronirakenne Jaksollinen järjestelmä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AIHE: Alkuaineet ja atomit Aineiden luokittelu Kemian merkkikieli Atomien rakenne Atomien elektronirakenne Jaksollinen järjestelmä"

Transkriptio

1 EVTEK 1 FILE:\EVTEK Opettaja: Pekka Lehtonen GSM: opintojakso Syksy 2005 Luento AIHE: Johdanto Mitä kemia on? Kemian ja fysiikan jako eri aloihin Kemian historiaa Aineiden luokittelu Aineen suuri kiertokulku Maaperä on tärkeä luonnonvara Metallien lumous Aineiden myrkyllisyys Pitoisuus AIHE: Alkuaineet ja atomit Aineiden luokittelu Kemian merkkikieli Atomien rakenne Atomien elektronirakenne Jaksollinen järjestelmä

2 EVTEK 2 Johdanto Mitä kemia on? Kemia on tieteenala, joka käsittelee aineiden ominaisuuksia, koostumusta ja valmistamista. Kemian alan tieteellinen julkaisu Chemical Abstract on listannut noin 20 miljoonaa erilaista yhdistettä. Teollisesti valmistetaan muutamaa sataatuhatta yhdistettä, ja mahdollisia luonnonyhdisteitä arvioidaan olevan noin Sekä luonnonyhdisteet että ihmisen valmistamat synteettiset aineet koostuvat alkuaineista. Kemian tehtävänä on selvittää, kuinka tuntemamme hieman yli sata erilaista alkuainetta muodostavat valtavan määrän aineita, joilla on tiettyjä ominaisuuksia ja käyttömahdollisuuksia. Kemia on kokeellinen eli empiirinen tiede. Kemian tutkimuksen tavoitteita ovat esimerkiksi: puhtaat elintarvikkeet uudet lääkeaineet monikäyttöiset muovit veden puhdistusmenetelmät uusien materiaalien kehittäminen tehokkaammin raaka-aineita hyödyntävät valmistusprosessit kemiallisten analyysimenetelmien kehittäminen saasteeton elinympäristö Kemian jako eri aloihin: Epäorgaanin kemia Orgaaninen kemia Biokemia Analyyttinen kemia Fysikaalinen kemia Polymeerikemia Radiokemia Fysiikan jako eri aloihin: Mekaniikka Liikeoppi Dynamiikka Statiikka Lämpöoppi Sähköoppi Sähköstatiikka Sähködynamiikka Aalto-oppi

3 EVTEK 3 Kemian historiaa Kemian historia on yhtä vanhaa kuin ihmiskunnan vaiheet. Esihistoriallisena aikana ihmiset maalasivat kehoaan ja luolien seiniä. Tulen käytön myötä he oppivat muuttamaan aineen rakennetta kuumentamalla, polttamalla ja keittämällä. Metallien käsittelytaito kohotti muinaiset korkeakulttuurit kukoistukseensa, sääteli kauppaa ja sodankäyntiä. Olut ja viini lievensivät arjen rasituksia. Ensimmäiset ihmisen käyttämät metallit olivat kulta ja kupari. Kulta oli harvinaista, joten siitä tehtiin pääasiassa koriste-esineitä. Vanhimmat kultaesineet lienevät 5000 ekr. Kuparista valmistetut aseet ja käyttöesineet olivat liian pehmeitä. Kun kupariin keksittiin sekoittaa toista pehmeää metallia, tinaa, syntyi suhteellisen kovaa pronssia. Pronssiset käyttöesineet ja aseet tehtiin useimmiten valamalla. Raudan käyttö levisi hitaasti, sillä rautamalmeista oli vaikea valmistaa taottavaa rautaa. Vanhimmat rautaesineet onkin valmistettu meteoriittiraudasta. Pohdi: Kemiallinen tutkimus oli Euroopassa pysähdyksissä ajanlaskumme alusta aina 1500-luvulle saakka. Mieti syitä tähän.

4 EVTEK 4 Aineen suuri kiertokulku Maapallo on jatkuvan hitaan muutosprosessin alainen. Muutosprosessit ovat kuitenkin ihmisen mittakaavassa niin hitaita, että helposti syntyy harhakuva pysyvyydestä ja muuttumattomuudesta. Oheinen piirros kuvaa aineen kulkua sulasta magmasta kiteytymisen kautta kiinteäksi kallioperäksi ja vuoristoiksi. Vuoristojen synty liittyy mannerlaattojen liikkeisiin ja törmäyksiin. Kallioperä rapautuu ja tasoittuu maapallon vesi- ja ilmakehän ilmiöiden ja painovoiman vaikutuksesta. Kivilajit muuttuvat mm. hiekaksi ja saveksi kulkeutuen veden ja tuulen kuljettamana lopulta meriin. Merissä sedimentit kerrostuvat ja kovettuvat sedimenttikiviksi. Erilaisten maankuoren liikuntojen seurauksena sedimenttikivet lopulta painuvat alas maankuoreen ja sulavat muodostaen magmaa. Aineen kiertokulun yksi kierros kestää satoja miljoonia vuosia ja kaikki siihen liittyvät prosessit ovat toiminnassa koko ajan.

5 EVTEK 5 Maaperä on tärkeä luonnonvara Kallioperämme päällä on keskimäärin 10 metrin paksuinen irtomaapeite, joka on merkittävä luonnonvara. Maaperää käytetään maan- ja metsänviljelyyn, teiden rakentamiseen ja rakennusten pohjana. Lisäksi siitä pumpataan pohjavettä. Teitä rakennetaan sorasta ja hiekasta Soraa ja hiekkaa käytetään maarakennustöissä sekä tie- ja vesirakennustöissä. Soravarojen runsas käyttö on monin paikoin Suomessa johtanut niiden ehtymiseen. Runsaskivisiä ja karkeita moreeneja onkin alettu käyttää korvaavana materiaalina. Hiekasta tai sorasta sekä jauhetusta kalkkikivestä tehdään sementtiä, josta valmistetaan betonia. Kalkkikivijauhetta käytetään myös peltomaan kalkitukseen. Savesta tehdään tiiliä Savea käytetään tiiliteollisuudessa sekä kevytsoran valmistuksessa. Turpeesta saadaan lämpöä Suomen turvevarat ovat suuret koko maapallonkin mittakaavassa arvioituna. Koko Suomen maa-alasta 1/3 on turpeen peitossa ja 1/10 maailman suoalasta on Suomessa. Turvetta käytetään erityisesti polttoturpeena sekä kasvualustana ja maanparannusaineena maanviljelyssä. Öljyä ja kivihiiltä saadaan maaperästä Fossiiliset polttoaineet, öljy, maakaasu ja kivihiili, ovat nykyisin tärkein energianlähde. Öljy ja maakaasu syntyivät, kun kasviplankton ja bakteerit jäivät miljooniksi vuosiksi loukkuun maakerroksien alle, jossa happea oli hyvin vähän. Kivihiili syntyi siten, että turpeeksi muuttuneet kasvinjäänteet hautautuivat maakerroksien alle. Niistä haihtui pois vesi, hiilidioksidi ja muut haihtuvat aineet. Jäljelle jäi paljon hiiltä. Kallioperästä louhitaan malmia Malmiksi kutsutaan kivilajia, josta voidaan erottaa yhtä tai useampaa arvokasta mineraalia. Yleensä on kysymys metalleista. Malmeissa metallien pitoisuudet ovat sata- tai tuhatkertaisia normaaliin maaperään verrattuna. Malmeja on perinteisesti pidetty tärkeimpänä Suomen kallioperästä löytyvänä luonnonvarana. Nykyisin malmeja kuitenkin tuodaan myös ulkomailta metalliteollisuuden tarpeisiin. Taulukko 1. Eräitä mineraaleja, joista rikastetaan metalleja. Metalli Mineraali Yhdiste, jona metalli esiintyy mineraalissa Alumiini Bauksiitti Al 2 O 3 Kupari Kuparipyriitti CuFeS 2 Rauta Hematiitti Fe 2 O 3 Natrium Vuorisuola NaCl Tina Kassiteriitti SnO 2 Sinkki Sinkkivälke ZnS

6 EVTEK 6 Kallioperästä saadaan teollisuuden raaka-aineita Metallimalmien lisäksi kallioperästä louhitaan arvokkaita raaka-aineita rakennusaine-, lannoite- ja kemianteollisuuden tarpeisiin. Näitä raaka-aineita kutsutaan teollisuusmineraaleiksi. Taulukko 2. Kallioperän raaka-aineita käytetään moneen tarkoitukseen. Kallioperän raaka-aine Kalkkikivi Apatiitti Alumiini Maasälpämineraalit Kvartsi Käyttötarkoitus Sementin ja raudan valmistus Öljy- ja kivihiilivoimaloiden rikkisuodattimet Jäteveden puhdistamot (kalkkikivi sitoo haitallisia aineita) Peltojen kalkitus Paperin pinnoitus Fosforilannoitteet Teollisuuden raaka-aine Posliinin valmistus, korukivet Lasin valmistus, korukivet Kivi rakennusmateriaalina Kivi on monipuolinen raaka-aine. Kauan aikaa sitten kivestä on valmistettu työkaluja, kuten veitsen tai kirveen teriä, vasaroita ja keihäänkärkiä. Lisäksi kivistä on tehty tulisijoja, hautapaikkoja ja aitoja luvuilla rakennettiin maamme vanhimmat kivirakennukset, kirkot ja linnat. Ne ovat edelleen käyttökelpoisia. Rakennusmateriaalina kivi on kestävä ja kaunis, mutta se on myös kallis. Tämän vuoksi kiveä ei yleisesti ole käytetty talojen rakentamisessa. Kiveä käytetään kuitenkin sisustuksessa, esimerkiksi takkoina ja pöytälevyinä. Taulukko 3. Maankuoren yleisimpien alkuaineiden pitoisuus Alkuaine Happi 46,6 % Pii 27,7 % Alumiini 8,1 % Rauta 5,0 % Kalsium 3,6 % Natrium 2,8 % Kalium 2,6 % Magnesium 2,1 % Loput alkuaineet yhteensä 1,5 % Pitoisuus (massaprosentti)

7 EVTEK 7 Metallien lumous Metalleilla on ominaisuuksia, kuten metallin kiilto, muokattavuus, hyvä sähkön ja lämmönjohtokyky, joita on hyvin vaikea korvata muilla materiaaleilla. Tämän vuoksi etenkin harvinaisten metallien kauppahinnat ovat korkeita. Kulta-hippu Aleksi (385 g) Löytöpaikka: Hangasoja, Laanilan alue 1910 Taulukko 4. Eräiden metallien kauppahintoja /kg. Metalli Kulta Au 9000 Hopea Ag 350 Renium Re Kromi Cr 5 Hinta /kg Kupari Cu 1,25 Rauta Fe 0,30 $40/troy ounce Metallin hintaan vaikuttaa: Metallin määrä maankuoressa Metallin määrä malmissa. Esiintymän ollessa runsas ovat louhintakustannukset edulliset Rikastamiskustannukset. Rikastusprosessissa joudutaan pelkistämään metalli yhdisteestä vapaaksi metalliksi eli hapetusluvulle 0. Vähemmän reaktiivisten metallien pelkistyskustannukset ovat alhaisemmat kuin voimakkaasti reaktiivisten (esim. alumiini). Metallien kierrätys: Rahan säästö Malmiesiintymät riittävät kauemmin Vähentää metallien joutumista haitalliseksi jätteeksi tai ongelmajätteeksi. Taulukko 5. Metallien riittävyys maapallolla (arvio 1995) Metalli Aika Kromi (Cr) 358 Kupari (Cu) 74 Kulta (Au) 27 Rauta (Fe) 302 Lyijy (Pb) 49 Tina (Sn) 38

8 EVTEK 8 Liite 1. Uusi mineraali tarkianiitti löydetty Hituran kaivoksesta, Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) erikoistutkija, dosentti Kari Kojonen ja tohtori Vladimir Knauf NATI Research JSC -yhtiöstä Pietarista löysivät keväällä 2001 uuden mineraalin tutkiessaan platinarikastetta Hituran kaivoksesta Nivalasta. Mineraalin nimeksi on hyväksytty uusien mineraalien kansainvälisessä nimikomissiossa tarkianiitti Hampurin yliopiston Mineralogian ja petrografian professorin Mahmud Tarkianin kunniaksi. Uusi mineraali on rikkiyhdiste, jossa metallisina pääalkuaineina ovat renium, molybdeeni, kupari ja osmium sekä pieninä määrinä rauta, nikkeli ja koboltti. Tarkianiitista voidaan rikastaa muiden metallien lisäksi reniumia, joka on erittäin harvinainen alkuaine ja siksi hyvin kallista. Reniumia käytetään metalliseoksissa parantamaan niiden lujuutta ja lämmönkestokykyä, esimerkiksi tutkimuslaitteissa, joilla mitataan alkuaineiden atomien ominaispainoja sekä röntgenputkien päällysteenä. Vuonna 1970 avattu Outokumpu Mining Oy:n Hituran kaivos tuottaa nikkeli-kuparirikastetta, joka sisältää nikkelin ja kuparin lisäksi kobolttia, platinaa, palladiumia ja reniumia. Platinaryhmän metallit ja renium saadaan talteen jatkojalostuksessa sulatolla ja metallitehtaalla. Reniumin suurimpia tuottajamaita ovat Yhdysvallat, Peru, Kazahstan ja Chile. Tarkianiitti on ruskean harmaa ja metallinkiiltoinen, ja sen Mohsin asteikolla mitattu kovuus on 5,5 ja 6 välillä. Mineraalin koostumus on määritetty elektronimikroanalysaattorilla GTK:n laboratoriossa Espoon Otaniemessä ja rakennemääritys tehtiin Kanadan geologian tutkimuskeskuksessa Ottawassa. Mineraalin kovuus ja heijastuskyky määritettiin Hampurin yliopistossa. Tyyppinäytettä säilytetään Helsingin yliopiston Geologian museon kokoelmissa. Uuden mineraalin tieteellinen kuvaus on julkaistu mineralogian alan lehden Canadian Mineralogistin huhtikuun 2004 numerossa. Lisätietoja: Dosentti Kari Kojonen, Geologian tutkimuskeskus, PL 96 (Betonimiehenkuja 4), ESPOO, puh (vaihde), Tarkianiittirae platinarikasteessa Hituran kaivoksesta Nivalassa. Kuvassa näkyy kuutiollisen mineraalin kidepintoja. Rakeen halkaisija 0,05 millimetriä. Kuva: Kari Kojonen, GTK

9 EVTEK 9 Liite 2. Renium (engl. rhenium, saks. Rhenium) on siirtymäalkuaineisiin kuuluva metallimainen alkuaine n:o 75. Fysikaalisia ja kemiallisia ominaisuuksia Tiheys 2, kg/m 3 Sulamispiste K Kiehumispiste K Tavallisimmat hapetusluvut +IV, +VI, +VII Elektronegatiivisuus 1,9 Elektronikonfiguraatio 1s 2 2s 2 2p 6 3s 2 3p 6 3d 10 4s 2 4p 6 4d 10 4f 14 5s 2 5p 6 5d 5 6s 2 Ionisoitumisenergia e 762 kj/mol e kj/mol e kj/mol e kj/mol e kj/mol e kj/mol e kj/mol Atomimassa 186,2 u 185 Re 184, u 187 Re 186, u Suhteellinen runsaus luonnossa/hajoaminen 185 Re 37,40 % 187 Re 62,60 % ( - ) Puoliintumisaika 187 Re a Reniumin pysyvimmät yhdisteet ovat perrenaatteja, kuten kaliumperrenaatti KReO 4. Käyttö Reniumia seostetaan volframin ja molybdeenin kanssa ja käytetään raketeissa, röntgenputkissa, lämpöelementeissä, lentokoneiden komponenteissa, aseiden ohjausyksiköissä sekä katalysaattorina petrokemiallisissa reaktioissa. Pohdi: Mitkä yllä olevista tiedoista kuvaavat fysikaalisia ominaisuuksia ja mitkä kemiallisia ominaisuuksia?

10 EVTEK 10 Aineiden myrkyllisyys Taulukko 1. Eräiden yleisesti käytettyjen aineiden LD 50 -arvo Aine Testieläin LD 50 (g/kg) etanoli rotta 10,3 vitamiini B 1 hiiri 8,2 ruokasuola rotta 3,75 aspiriini hiiri 1,5 nikotiini hiiri 0,23 kofeiini 0,13 Taulukko 2. Eräiden hyvin myrkyllisten aineiden arvioitu LD 50 -arvo Aine LD 50 (mg/kg) natriumsyanidi (NaCN) 15 arseenitrioksidi (As 2 O 3 ) 15 aflatoksiini B 10 strykniini 0,5 muskariini 0,2 tetanustoksiini 0, botulinustoksiini 0, Arvio syöpää aiheuttavista tekijöistä Noin 30 % kaikista syövistä johtuu tupakasta ja toiset 30 % ravinnosta, joka sisältää paljon rasvaa ja kaloreita mutta vähän hedelmiä ja vihanneksia. Tärkeimpien syöpää aiheuttavien tekijöiden vertailu: tupakka 30 % ravintoperäiset tekijät 30 % kasvu- ja synnynnäiset tekijät 5 % virukset ja muut biologiset aineet ja tekijät 5 % geneettiset tekijät 5 % työperäiset tekijät 5 % elämäntavat (esim. vähäinen liikunta) 5 % alkoholi 3 % ympäristönsaasteet 2 % lääkkeet 1 %

11 EVTEK 11 Pitoisuus Pitoisuuden ilmoittamiseen on käytössä useita suureita, kuten esim. - konsentraatio - massaprosentti - tilavuusprosentti - mooliosuus - molaalisuus - ppm - ppb Pitoisuus voi tarkoittaa esim. jonkin aineen kokonaiskonsentraatiota. Jos kyseessä on metalli, joka voi olla näytteessä vapaana metalli-ionina tai sitoutuneena esim. johonkin näytteen muuhun yhdisteeseen, on selvitettävä tarkoitetaanko kokonaiskonsentraatiota vai vapaata metalli-ionin konsentraatiota.

12 EVTEK 12 AIHE: Alkuaineet ja atomit Aineiden luokittelu Kemian merkkikieli Atomien rakenne Atomien elektronirakenne Jaksollinen järjestelmä

13 EVTEK 13 Aineiden luokittelu Tunnettu maailmankaikkeus koostuu aineesta ja energiasta. Aineiden luettelo on pitkä: vesi, ilma, alumiini, kivi, villakangas, savi, teräs jne. Kaikki aine eli materia rakentuu alkuaineista ja niiden välisistä yhdisteistä tai seoksista. Erilaisia alkuaineita tunnetaan jo 109, joista luonnossa esiintyy 91. (Vedystä (Z=1) uraaniin (Z=92) asti teknetiumia (Z=43) lukuun ottamatta) Kaavio 1. Aineiden luokittelu. AINE ilma SEOS kulta pii happi typpihappo bentseeni ilma PUHDAS AINE kulta pii happi typpihappo bentseeni KEMIALLINEN YHDISTE typpihappo bentseeni ALKUAINE kulta pii happi EPÄORGAANINEN YHDISTE ORGAANINEN YHDISTE METALLI EPÄMETALLI typpihappo bentseeni kulta happi PUOLIMETALLI pii Aineita, jotka ovat muodostuneet vain yhdenlaisista atomeista, sanotaan alkuaineiksi. Alkuaineet jaetaan metalleihin, puolimetalleihin ja epämetalleihin. Tärkein ominaisuus, joka erottaa epämetallin metallista on sähkönjohtokyky. Kaikki metallit johtavat sähköä, kun taas epämetalleilta tämä ominaisuus puuttuu muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta (hiili grafiittina on sähkönjohde). Metalleja on suurin osa alkuaineista, noin 80, esimerkiksi kupari, kulta, rauta, sinkki ja natrium. Epämetalleja ovat esimerkiksi hiili, typpi, happi, rikki ja kloori. Näiden kahden ryhmän väliin jäävät puolimetallit, joita ovat boori, pii, germanium, arseeni ja antimoni. Aineen ominaisuuksia ovat muun muassa: olomuoto, sulamispiste, kiehumispiste, tiheys, lujuus, kokoonpuristuvuus, elastisuus, paine, lämpötila, sähkönjohtokyky, lämmönjohtokyky, väri, kiilto, kemiallinen reaktiivisuus ja molekyylien väliset voimat. Molekyylin ominaisuuksia ovat molekyylimassa, molekyylin muoto, molekyylin koko, sidostyyppi atomien välillä, energia, kemiallinen reaktiivisuus ja molekyylien väliset voimat. HUOM: osanen. Molekyyli on alkuaineen tai kemiallisen yhdisteen pienin vapaana esiintyvä

14 EVTEK 14 Kemian merkkikieli Ruotsalainen Jöns Jacob Berzelius ( ) otti käyttöön alkuaineiden kirjainlyhenteet. Kirjainlyhenteet on useimmiten saatu aineen latinan- tai kreikankielisestä nimestä. Osa alkuaineiden kirjainlyhenteistä tulee löytäjänsä nimestä. Näin saatu kemian merkkikieli on edelleen käytössä ja se on kansainvälinen. Alkuainetta merkitään isolla kirjaimella. Jos alkuaineen kemiallisessa merkissä on kaksi kirjainta, niin ensimmäinen on aina iso kirjain ja toinen pieni kirjain. Kemian merkkikieltä voit nähdä kemian kirjallisuudessa, sanomalehdissä ja esimerkiksi luontaistuotteiden ja lääkkeiden selosteissa Esimerkiksi ihmisessä on happea, hiiltä, vetyä, typpeä, kalsiumia ja fosforia sekä pieniä määriä natriumia, kaliumia, magnesiumia, mangaania, sinkkiä, alumiinia, kromia, piitä, rubidiumia, litiumia, arseenia, fluoria, bromia, jodia, seleeniä, booria, bariumia ja strontiumia. Maailmankaikkeudessa on enimmäkseen vetyä ja heliumia Taulukko 1. Tavallisimpien alkuaineiden nimityksiä Alkuaine Kemiallinen merkki ja latinan kielinen nimitys Hopea Ag argentum Kulta Au aurum Alumiini Al alumen Rauta Fe ferrum Tina Sn stannum Hiili C carbo Happi O oxygenum Typpi N nitrogenum Vety H hydrogenium Elohopea Hg kreikaksi hydrargyros Lyijy Pb plumbum nigrum

15 EVTEK 15 Atomin rakenne Atomi on aineen pienin rakenneosa, joka kemiallisissa reaktioissa esiintyy jakamattomana. Sen pääosat ovat positiivisesti varautunut ydin ja negatiivisten elektronien muodostama elektroniverho. Atomin ytimen muodostavat positiivisesti varautuneet hiukkaset, protonit ja varauksettomat hiukkaset, neutronit. Protonien lukumäärää nimitetään järjestysluvuksi Z. Protonien ja neutronien yhteistä määrää sanotaan massaluvuksi A. A Z X X= kemiallinen merkki A= massaluku Z = järjestysluku Atomiydin on ydinreaktioita lukuun ottamatta hyvin pysyvä eikä siis ota osaa kemiallisiin reaktioihin. Näin aineen kemialliset ominaisuudet määräytyvät elektroniverhon rakenteen mukaan. Atomin massa Pääosa atomin massasta (yli 99,9 %) on atomin ytimessä. Ytimen halkaisija on kuitenkin vain 1/10000 atomin halkaisijasta. Alkuaineen ytimessä on aina sama määrä protoneja, mutta neutronien määrä voi vaihdella. Tällöin myös saman alkuaineen atomien massat ovat erilaiset. Näitä saman alkuaineen eri massaisia muotoja kutsutaan isotoopeiksi. Alkuaineen eri isotooppien kemialliset ominaisuudet ovat samanlaiset, mutta fysikaaliset ominaisuudet riippuvat atomin massasta, ja ovat siten erilaiset eri isotoopeille.

16 EVTEK 16 Atomien elektronirakenne Elektronin liikettä tai hetkellistä sijaintia elektroniverhossa ei voida tietää tarkasti, mutta voidaan arvioida, millä alueella elektroni todennäköisesti liikkuu. Näitä alueita kuvataan orbitaaleilla. Elektroneille saadaan laskettua useita erilaisia orbitaaleja. Jokaisella orbitaalilla on tietty energia, koko ja avaruudellinen suunta. Näitä orbitaalien ominaisuuksia kuvataan neljän kvanttiluvun avulla. pääkvanttiluku n = 1,2,3,4 sivukvanttiluku l = 0,1,2,,(n-1) magneettinen kvanttiluku m = 0, +1,- 1, + 2,- 2,,+ l, - l spinkvanttiluku s = + ½, -½ Kuvia orbitaaleista kolmiulotteisesti: Alkuaineiden jaksollisen järjestelmän rakenne Järjestelmässä alkuaineet ovat järjestyslukunsa Z mukaisesti peräkkäin. Alkuaineen järjestysluku on sen ytimen protonien lukumäärä. Elektronien määrä on yhtä suuri. Vaakasuorat rivit ovat jaksoja. Jakson numero ilmoittaa alkuaineen elektronikuorten lukumäärän eli elektronien energiatasojen lukumäärän ja samalla myös alkuaineatomin elektroniverhon suurimman pääkvanttiluvun. Jaksoja on 7. Jokainen jakso päättyy jalokaasuun. Pystysuorat sarakkeet ovat ryhmiä. Ryhmiä on 18. Joillakin ryhmillä on numeron lisäksi nimi. Lohkot ovat alkuaineiden elektronikuoren rakenteen mukaan nimettyjä järjestelmän osa-alueita. Lohkon kirjaintunniste kertoo, mitä tyyppiä on korkein miehitetty orbitaali, paitsi d- ja f- lohkoissa.

YLEINEN KEMIA. Alkuaineiden esiintyminen maailmassa. Alkuaineet. Alkuaineet koostuvat atomeista. Atomin rakenne. Copyright Isto Jokinen

YLEINEN KEMIA. Alkuaineiden esiintyminen maailmassa. Alkuaineet. Alkuaineet koostuvat atomeista. Atomin rakenne. Copyright Isto Jokinen YLEINEN KEMIA Yleinen kemia käsittelee kemian perusasioita kuten aineen rakennetta, alkuaineiden jaksollista järjestelmää, kemian peruskäsitteitä ja kemiallisia reaktioita. Alkuaineet Kaikki ympärillämme

Lisätiedot

Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko

Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko Tarkoituksena on tuoda esiin, että kemia on osa arkipäiväämme, siksi opiskeltavat asiat kytketään tuttuihin käytännön tilanteisiin. Ympärillämme on erilaisia kemiallisia

Lisätiedot

Kaikki ympärillämme oleva aine koostuu alkuaineista.

Kaikki ympärillämme oleva aine koostuu alkuaineista. YLEINEN KEMIA Yleinen kemia käsittelee kemian perusasioita kuten aineen rakennetta, alkuaineiden jaksollista järjestelmää, kemian peruskäsitteitä ja kemiallisia reaktioita. Alkuaineet Kaikki ympärillämme

Lisätiedot

JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ

JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ JASOLLINEN JÄRJESTELMÄ Oppitunnin tavoite: Oppitunnin tavoitteena on opettaa jaksollinen järjestelmä sekä sen historiaa alkuainepelin avulla. Tunnin tavoitteena on, että oppilaat oppivat tieteellisen tutkimuksen

Lisätiedot

Ilmiö 7-9 Kemia OPS 2016

Ilmiö 7-9 Kemia OPS 2016 Ilmiö 7-9 Kemia OPS 2016 Kemiaa tutkimaan 1. TYÖTURVALLISUUS 2 opetuskertaa S1 - Turvallisen työskentelyn periaatteet ja perustyötaidot - Tutkimusprosessin eri vaiheet S2 Kemia omassa elämässä ja elinympäristössä

Lisätiedot

Teollinen kaivostoiminta

Teollinen kaivostoiminta Teollinen kaivostoiminta Jouni Pakarinen Kuva: Talvivaara 2007 -esite Johdanto Lähes kaikki käyttämämme tavarat tai energia on tavalla tai toisella sijainnut maan alla! Mineraali = on luonnossa esiintyvä,

Lisätiedot

Jaksollinen järjestelmä ja sidokset

Jaksollinen järjestelmä ja sidokset Booriryhmä Hiiliryhmä Typpiryhmä Happiryhmä Halogeenit Jalokaasut Jaksollinen järjestelmä ja sidokset 13 Jaksollinen järjestelmä on tärkeä kemian työkalu. Sen avulla saadaan tietoa alkuaineiden rakenteista

Lisätiedot

KE4, KPL. 3 muistiinpanot. Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen

KE4, KPL. 3 muistiinpanot. Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen KE4, KPL. 3 muistiinpanot Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen KPL 3: Ainemäärä 1. Pohtikaa, miksi ruokaohjeissa esim. kananmunien ja sipulien määrät on ilmoitettu kappalemäärinä, mutta makaronit on ilmoitettu

Lisätiedot

Luku 2: Atomisidokset ja ominaisuudet

Luku 2: Atomisidokset ja ominaisuudet Luku 2: Atomisidokset ja ominaisuudet Käsiteltävät aiheet: Mikä aikaansaa sidokset? Mitä eri sidostyyppejä on? Mitkä ominaisuudet määräytyvät sidosten kautta? Chapter 2-1 Atomirakenne Atomi elektroneja

Lisätiedot

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8.

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8. 9. 11. b Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Sisällys. Vesi... 9. Avaruus... 65. Voima... 87. Ilma... 45. Oppilaalle... 4 1. Fysiikkaa ja kemiaa oppimaan... 5

Sisällys. Vesi... 9. Avaruus... 65. Voima... 87. Ilma... 45. Oppilaalle... 4 1. Fysiikkaa ja kemiaa oppimaan... 5 Sisällys Oppilaalle............................... 4 1. Fysiikkaa ja kemiaa oppimaan........ 5 Vesi................................... 9 2. Vesi on ikuinen kiertolainen........... 10 3. Miten saamme puhdasta

Lisätiedot

strategiset metallit 24.2.2011 Marjo Matikainen-Kallström

strategiset metallit 24.2.2011 Marjo Matikainen-Kallström EU:n mineraalipolitiikka ja strategiset metallit Maan alla ja päällä -seminaari i 24.2.2011 EU:n määrittelemät kriittiset raaka-aineet KRIITTISET Metalli/mineraali Kaivostuotanto Löytymispotentiaali Suomessa

Lisätiedot

Sukunimi: Etunimi: Henkilötunnus:

Sukunimi: Etunimi: Henkilötunnus: K1. Onko väittämä oikein vai väärin. Oikeasta väittämästä saa 0,5 pistettä. Vastaamatta jättämisestä tai väärästä vastauksesta ei vähennetä pisteitä. (yhteensä 10 p) Oikein Väärin 1. Kaikki metallit johtavat

Lisätiedot

Kriittiset metallit Suomessa. Laura S. Lauri, Geologian tutkimuskeskus

Kriittiset metallit Suomessa. Laura S. Lauri, Geologian tutkimuskeskus Kriittiset metallit Suomessa Laura S. Lauri, Geologian tutkimuskeskus Kriittiset raaka-aineet ja Euroopan unioni EU:n teollisuus on riippuvainen raaka-aineiden tuonnista Raaka-ainealoite 2008 Critical

Lisätiedot

Tehtävä 2. Selvitä, ovatko seuraavat kovalenttiset sidokset poolisia vai poolittomia. Jos sidos on poolinen, merkitse osittaisvaraukset näkyviin.

Tehtävä 2. Selvitä, ovatko seuraavat kovalenttiset sidokset poolisia vai poolittomia. Jos sidos on poolinen, merkitse osittaisvaraukset näkyviin. KERTAUSKOE, KE1, SYKSY 2013, VIE Tehtävä 1. Kirjoita kemiallisia kaavoja ja olomuodon symboleja käyttäen seuraavat olomuodon muutokset a) etanolin CH 3 CH 2 OH höyrystyminen b) salmiakin NH 4 Cl sublimoituminen

Lisätiedot

Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi Firan vesilaitos Lahelan vesilaitos Lämpötila C 12 9,5 14,4 12 7,9 8,5 ph-luku 12 6,6 6,7 12 8,0 8,1 Alkaliteetti mmol/l 12 0,5 0,5 12 1,1 1,1 Happi mg/l 12 4,2 5,3 12 11,5 13,2 Hiilidioksidi mg/l 12 21

Lisätiedot

Kemian opiskelun avuksi

Kemian opiskelun avuksi Kemian opiskelun avuksi Ilona Kuukka Mukana: Petri Järvinen Matti Koski Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen. AINE JA ENERGIA Aine aine, nominatiivi ainetta, partitiivi

Lisätiedot

Firan vesilaitos. Laitosanalyysit. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

Firan vesilaitos. Laitosanalyysit. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi Laitosanalyysit Firan vesilaitos Lämpötila C 3 8,3 8,4 4 8,4 9 ph-luku 3 6,5 6,5 4 7,9 8,1 Alkaliteetti mmol/l 3 0,53 0,59 4 1 1,1 Happi 3 2,8 4 4 11,4 11,7 Hiilidioksidi 3 23,7 25 4 1 1,9 Rauta Fe 3

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 7/13 Päivämäärä Dnro 27.03.2013 731/14/2013 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 15.04.2013 toistaiseksi Muuttaa MMMa lannoitevalmisteista (24/11) liitettä I ja II,

Lisätiedot

JÄRVIMALMIN JALOSTUS PUUPOLTTOAINEITA KÄYTTÄVISSÄ LÄMPÖLAITOKSISSA Hajautetut biojalostamot: tulosfoorumi 14.11.2013 Tomi Onttonen Karelia-AMK

JÄRVIMALMIN JALOSTUS PUUPOLTTOAINEITA KÄYTTÄVISSÄ LÄMPÖLAITOKSISSA Hajautetut biojalostamot: tulosfoorumi 14.11.2013 Tomi Onttonen Karelia-AMK 1 JÄRVIMALMIN JALOSTUS PUUPOLTTOAINEITA KÄYTTÄVISSÄ LÄMPÖLAITOKSISSA Hajautetut biojalostamot: tulosfoorumi Tomi Onttonen Karelia-AMK Sisältö 2 - Perustuu opinnäytetyöhöni - Aineisto kerätty hajautetut

Lisätiedot

KE2 Kemian mikromaailma

KE2 Kemian mikromaailma KE2 Kemian mikromaailma 1. huhtikuuta 2015/S.. Tässä kokeessa ei ole aprillipiloja. Vastaa viiteen tehtävään. Käytä tarvittaessa apuna taulukkokirjaa. Tehtävät arvostellaan asteikolla 0 6. Joissakin tehtävissä

Lisätiedot

*Tarkoituksena on tuoda esille, että kemia on osa arkipäiväämme siksi opiskeltavat asiat kytketään tuttuihin käytännön tilanteisiin

*Tarkoituksena on tuoda esille, että kemia on osa arkipäiväämme siksi opiskeltavat asiat kytketään tuttuihin käytännön tilanteisiin *arkoituksena on tuoda esille, että kemia on osa arkipäiväämme siksi opiskeltavat asiat kytketään tuttuihin käytännön tilanteisiin Joka päivä markkinoille tulee uusia, usein olet kuulut, että tuotteita

Lisätiedot

Kenttätutkimus hiiliteräksen korroosiosta kaukolämpöverkossa

Kenttätutkimus hiiliteräksen korroosiosta kaukolämpöverkossa 1 (17) Tilaajat Suomen KL Lämpö Oy Sari Kurvinen Keisarinviitta 22 33960 Pirkkala Lahti Energia Olli Lindstam PL93 15141 Lahti Tilaus Yhteyshenkilö VTT:ssä Sähköposti 30.5.2007, Sari Kurvinen, sähköposti

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian pedagogiset perusteet Kari Sormunen Syksy 2014

Fysiikan ja kemian pedagogiset perusteet Kari Sormunen Syksy 2014 Fysiikan ja kemian pedagogiset perusteet Kari Sormunen Syksy 2014 Aine koostuu atomeista Nimitys tulee sanasta atomos = jakamaton (400 eaa, Kreikka) Atomin kuvaamiseen käytetään atomimalleja Pallomalli

Lisätiedot

ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS

ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS NOORA LINDROOS, RAMBOLL FINLAND OY noora.lindroos@ramboll.fi TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Ohjausryhmä: Ympäristöministeriö Metsäteollisuus

Lisätiedot

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kuvat: vas. Fotolia, muut Sanoma Pro Oy FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kemian opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. Kemian opetus auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

Kvanttimekaaninen atomimalli

Kvanttimekaaninen atomimalli Kvanttimekaaninen atomimalli Kvanttimekaaninen atomimalli Rakenne: Pääkuori Alakuori Orbitaalit Elektronit sijaitsevat ydintä ympäröivässä energiapilvessä tietyillä energiatiloilla (pääkuoret). Elektronien

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2 1/2 p = 2 p.

Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2 1/2 p = 2 p. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta 014 Insinöörivalinnan kemian koe 8.5.014 MALLIRATKAISUT ja PISTEET Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KEMIALLISIIN REAKTIOIHIN PERUSTUVA POLTTOAINEEN PALAMINEN Voimalaitoksessa käytetään polttoaineena

Lisätiedot

5. Laske lopuksi jalokivisaaliisi pisteet ja katso, minkä timanttiesineen niillä tienasit.

5. Laske lopuksi jalokivisaaliisi pisteet ja katso, minkä timanttiesineen niillä tienasit. JALOKIVIJAHTI Tervetuloa pelaamaan Heurekan Maan alle -näyttelyyn! Jalokivijahdissa sinun tehtävänäsi on etsiä näyttelystä tietotimantteja eli geologiaa, kaivostoimintaa ja maanalaisia tiloja koskevia

Lisätiedot

AKKU- JA PARISTOTEKNIIKAT

AKKU- JA PARISTOTEKNIIKAT AKKU- JA PARISTOTEKNIIKAT H.Honkanen Kemiallisessa sähköparissa ( = paristossa ) ylempänä oleva, eli negatiivisempi, metalli syöpyy liuokseen. Akussa ei elektrodi syövy pois, vaan esimerkiksi lyijyakkua

Lisätiedot

www.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet

www.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet www.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet Masuunihiekka stabiloinnit (sideaineena) pehmeikkörakenteet sidekivien alusrakenteet putkijohtokaivannot salaojan ympärystäytöt alapohjan

Lisätiedot

Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin

Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin Uraani talteen Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin Talvivaaran alueella esiintyy luonnonuraania pieninä pitoisuuksina Luonnonuraani ei säteile merkittävästi - alueen taustasäteily ei poikkea

Lisätiedot

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN DT -TEKNOLOGIA TEKEE TULOAAN Raini Kiukas Käymäläseura Huussi ry DT keskus Kuivakäymälä kopli@kopli.fi HUOMIOITA NYKYTILANTEESTA MAAILMAN TÄRKEIN LUONNONVARA ON MAKEA VESI MEIDÄN

Lisätiedot

Taulukko Käyttötarkoitus Huomioita, miksi? Kreikkalaisten numeeriset etuliitteet

Taulukko Käyttötarkoitus Huomioita, miksi? Kreikkalaisten numeeriset etuliitteet Päivitetty 8.12.2014 MAOLtaulukot (versio 2001/2013) Taulukko Käyttötarkoitus Huomioita, miksi? Kreikkalaisten numeeriset etuliitteet esim. ilmoittamaan atomien lukumäärää molekyylissä (hiilimonoksidi

Lisätiedot

Pysyvän kaivannaisjätteen luokittelu-hanke

Pysyvän kaivannaisjätteen luokittelu-hanke Pysyvän kaivannaisjätteen luokittelu-hanke Maa-ainespäivä, SYKE 4.5.2011 1 Tausta Hankkeen taustana on pysyvän kaivannaisjätteen määrittely kaivannaisjätedirektiivin (2006/21/EY), komission päätöksen (2009/359/EY)

Lisätiedot

81 RYHMÄ MUUT EPÄJALOT METALLIT; KERMETIT; NIISTÄ VALMISTETUT TAVARAT

81 RYHMÄ MUUT EPÄJALOT METALLIT; KERMETIT; NIISTÄ VALMISTETUT TAVARAT 81 RYHMÄ MUUT EPÄJALOT METALLIT; KERMETIT; NIISTÄ VALMISTETUT TAVARAT Alanimikehuomautus 1. Edellä 74 ryhmän 1 huomautusta, jossa määritellään "tangot, profiilit, lanka, levyt, nauhat ja folio", noudatetaan

Lisätiedot

1. Malmista metalliksi

1. Malmista metalliksi 1. Malmista metalliksi Metallit esiintyvät maaperässä yhdisteinä, mineraaleina Malmiksi sanotaan kiviainesta, joka sisältää jotakin hyödyllistä metallia niin paljon, että sen erottaminen on taloudellisesti

Lisätiedot

Lukion kemia 3, Reaktiot ja energia. Leena Piiroinen Luento 2 2015

Lukion kemia 3, Reaktiot ja energia. Leena Piiroinen Luento 2 2015 Lukion kemia 3, Reaktiot ja energia Leena Piiroinen Luento 2 2015 Reaktioyhtälöön liittyviä laskuja 1. Reaktioyhtälön kertoimet ja tuotteiden määrä 2. Lähtöaineiden riittävyys 3. Reaktiosarjat 4. Seoslaskut

Lisätiedot

Terra - täysin uusi sarja pieneläimille

Terra - täysin uusi sarja pieneläimille Terra - täysin uusi sarja pieneläimille Terra sisältää parhaat luonnon raaka-aineet kunnioittaen eläimen luonnollisia syömistapoja. Terra täyttää eläimen ruokinnalliset tarpeet. KOOSTUMUS: Kasvisperäiset

Lisätiedot

Stipendiaattityöt Jyväskylän yliopiston kemian laitos

Stipendiaattityöt Jyväskylän yliopiston kemian laitos Stipendiaattityöt Jyväskylän yliopiston kemian laitos Juha Siitonen 14. Elokuuta 2011 Alkuaineita jos tunne sä et Niiden kykyjä vähättelet minaisuudet peittelet Turha sun on koittaa Sieluja voittaa Goethe

Lisätiedot

TYÖYMPÄRISTÖN MATERIAALIT

TYÖYMPÄRISTÖN MATERIAALIT TYÖYMPÄRISTÖN MATERIAALIT keittiössä ja ravintolasalissa työskentelevän on tunnettava materiaalien kemialliset ja fysikaaliset ominaisuudet ja tiedettävä mihin ja miten niitä käytetään väärillä valinnoilla

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Metallien ominaisuudet ja rakenne

Metallien ominaisuudet ja rakenne Metallien Kemia 25 Metallien ominaisuudet ja rakenne Metallit ovat käyttökelpoisia materiaaleja. Niiden ominaisuudet johtuvat metallin rakennetta koossa pitävästä metallisidoksesta. Metalleja käytetään

Lisätiedot

2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu

2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu 2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu 2.1 Reaktorit Teolliset reaktorit voidaan toimintansa perusteella jakaa seuraavasti: panosreaktorit (batch) panosreaktorit (batch) 1 virtausreaktorit

Lisätiedot

SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA

SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA sivu 1/6 KOHDERYHMÄ: Työ on suunniteltu lukion kurssille KE4, jolla käsitellään teollisuuden tärkeitä raaka-aineita sekä hapetus-pelkitysreaktioita. Työtä voidaan käyttää myös yläkoululaisille, kunhan

Lisätiedot

Kaikenlaisia sidoksia yhdisteissä: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka

Kaikenlaisia sidoksia yhdisteissä: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kaikenlaisia sidoksia yhdisteissä: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 Kertausta IONIEN MUODOSTUMISESTA Jos atomi luovuttaa tai

Lisätiedot

Uraani, mustaliuske ja Talvivaara

Uraani, mustaliuske ja Talvivaara Gammaspektrometri mustaliuskekalliolla Talvivaarassa 2009: 22 ppm eu 6 ppm eth 4,8 % K Uraani, mustaliuske ja Talvivaara Olli Äikäs Geologian tutkimuskeskus, Kuopio 1 Sisältöä Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

Mineraaliklusterin. Hannu Hernesniemi, Tutkimusjohtaja, Etlatieto Oy Mineraalistrategia Työpaja 1 15.4.2010, Långvik

Mineraaliklusterin. Hannu Hernesniemi, Tutkimusjohtaja, Etlatieto Oy Mineraalistrategia Työpaja 1 15.4.2010, Långvik Mineraaliklusterin liiketoimintavolyymit Hannu Hernesniemi, Tutkimusjohtaja, Etlatieto Oy Mineraalistrategia Työpaja 1 15.4.2010, Långvik 18 000 Louhintavolyymit toimialoittain 2005-2008 (m^3 * 1000) 16

Lisätiedot

fissio (fuusio) Q turbiinin mekaaninen energia generaattori sähkö

fissio (fuusio) Q turbiinin mekaaninen energia generaattori sähkö YDINVOIMA YDINVOIMALAITOS = suurikokoinen vedenkeitin, lämpövoimakone, joka synnyttämällä vesihöyryllä pyöritetään turbiinia ja turbiinin pyörimisenergia muutetaan generaattorissa sähköksi (sähkömagneettinen

Lisätiedot

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä

Lisätiedot

2.1.3 Pitoisuus. 4.2 Hengitys Tuotetta hengittänyt toimitetaan raittiiseen ilmaan. Tarvittaessa tekohengitystä, viedään lääkärin hoitoon.

2.1.3 Pitoisuus. 4.2 Hengitys Tuotetta hengittänyt toimitetaan raittiiseen ilmaan. Tarvittaessa tekohengitystä, viedään lääkärin hoitoon. KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot 1.1.1 Kauppanimi 1.2 Kemikaalin käyttötarkoitus

Lisätiedot

SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA

SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA Työskentelet metallinkierrätyslaitoksella. Asiakas tuo kierrätyslaitokselle 1200 kilogramman erän kellertävää metallimateriaalia, joka on löytynyt purettavasta

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

KOVAJUOTTEET 2009. Somotec Oy. fosforikupari. hopea. messinki. alumiini. juoksutteet. www.somotec.fi

KOVAJUOTTEET 2009. Somotec Oy. fosforikupari. hopea. messinki. alumiini. juoksutteet. www.somotec.fi KOVAJUOTTEET 2009 fosforikupari hopea messinki alumiini juoksutteet Somotec Oy www.somotec.fi SISÄLLYSLUETTELO FOSFORIKUPARIJUOTTEET Phospraz AG 20 Ag 2% (EN 1044: CP105 ). 3 Phospraz AG 50 Ag 5% (EN 1044:

Lisätiedot

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus.

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. 2012 Envitop Oy Riihitie 5, 90240 Oulu Tel: 08375046 etunimi.sukunimi@envitop.com www.envitop.com 2/5 KUUSAKOSKI OY Janne Huovinen Oulu 1 Tausta Valtioneuvoston

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2011. 1352/2011 Työ- ja elinkeinoministeriön asetus. eräistä leluja koskevista kemiallisista vaatimuksista

Julkaistu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2011. 1352/2011 Työ- ja elinkeinoministeriön asetus. eräistä leluja koskevista kemiallisista vaatimuksista SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2011 1352/2011 Työ- ja elinkeinoministeriön asetus eräistä leluja koskevista kemiallisista vaatimuksista Annettu Helsingissä 15 päivänä

Lisätiedot

a) Puhdas aine ja seos b) Vahva happo Syövyttävä happo c) Emäs Emäksinen vesiliuos d) Amorfinen aine Kiteisen aineen

a) Puhdas aine ja seos b) Vahva happo Syövyttävä happo c) Emäs Emäksinen vesiliuos d) Amorfinen aine Kiteisen aineen 1. a) Puhdas aine ja seos Puhdas aine on joko alkuaine tai kemiallinen yhdiste, esim. O2, H2O. Useimmat aineet, joiden kanssa olemme tekemisissä, ovat seoksia. Mm. vesijohtovesi on liuos, ilma taas kaasuseos

Lisätiedot

Uutta liiketoimintaa jätteestä tuhkien modifiointi ja geopolymerisointi

Uutta liiketoimintaa jätteestä tuhkien modifiointi ja geopolymerisointi Uutta liiketoimintaa jätteestä tuhkien modifiointi ja geopolymerisointi Tuhkasta timantteja Liiketoimintaa teollisista sivutuotteista ja puhtaasta energiasta Peittoon kierrätyspuisto -hanke Yyterin kylpylähotelli,

Lisätiedot

Analyysi Menetelmä Yksikkö 32057-1 Verkostovesi Pattasten koulu. * SFS-EN ISO pmy/ml 1 Est. 7,5 Sähkönjohtavuus, 25 C * SFS-EN 10523:2012

Analyysi Menetelmä Yksikkö 32057-1 Verkostovesi Pattasten koulu. * SFS-EN ISO pmy/ml 1 Est. 7,5 Sähkönjohtavuus, 25 C * SFS-EN 10523:2012 1 Tutkimustodistus 214-3257 1(4) Raahen Vesi Oy Marintie 1 9214 Pattijoki Näytetiedot Näyte Verkostovesi Näyte otettu 25.8.214 Näytteen ottaja Jukka Ollikkala Saapunut 26.8.214 Näytteenoton syy Jaksottainen

Lisätiedot

Elohopea akkr Sisäinen menetelmä KVVY LA 82, perustuu EPA 7473

Elohopea akkr Sisäinen menetelmä KVVY LA 82, perustuu EPA 7473 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, Tampere PL 265 33101 Tampere EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT Matriisi elintarvikkeet Menetelmän nimi Akkr/Arv Standardi Elohopea akkr Sisäinen menetelmä

Lisätiedot

Geologia arkipäivässä -visa

Geologia arkipäivässä -visa Geologia arkipäivässä -visa Geologia arkipäivässä -visa Taustatietoa Geoympäristö eli maa- ja kallioperä ilmentymineen ja ominaisuuksineen ovat joka päiväisessä elämässämme tiiviisti läsnä. Ne näkyvät

Lisätiedot

Vuolukivi on yksi Suomen kallioperän aarteista

Vuolukivi on yksi Suomen kallioperän aarteista Vuolukivi on yksi Suomen kallioperän aarteista 29.12.2011 Vuolukiven historia Vuolukiven lyhyt historia 2800 miljoonaa vuotta sitten Suomi oli meren alla Vetten alla liikkui magnesiumrikas laava, joka

Lisätiedot

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet GES-verkostotapaaminen Kukkuroinmäen jätekeskus 24.02.2016 Apila Group Oy Ab Mervi Matilainen Apila Group Kiertotalouden koordinaattori

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

Pehmeä magneettiset materiaalit

Pehmeä magneettiset materiaalit Pehmeä magneettiset materiaalit Timo Santa-Nokki Pehmeä magneettiset materiaalit Johdanto Mittaukset Materiaalit Rauta-pii seokset Rauta-nikkeli seokset Rauta-koboltti seokset Amorfiset materiaalit Nanomateriaalit

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut 22.9.2

Lisätiedot

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Liite 1 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Tulosten analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys 1.Tutkimustulosten

Lisätiedot

17. Tulenkestävät aineet

17. Tulenkestävät aineet 17. Tulenkestävät aineet Raimo Keskinen Peka Niemi - Tampereen ammattiopisto Alkuaineiden oksidit voidaan jakaa kemiallisen käyttäytymisensä perusteella luonteeltaan happamiin, emäksisiin ja neutraaleihin

Lisätiedot

RAUTARALLI RASTIT PELIOHJEET KIVIVISA. Tervetuloa pelaamaan Heurekan Maan alle -näyttelyyn!

RAUTARALLI RASTIT PELIOHJEET KIVIVISA. Tervetuloa pelaamaan Heurekan Maan alle -näyttelyyn! RAUTARALLI Tervetuloa pelaamaan Heurekan Maan alle -näyttelyyn! Rautarallissa sinun tehtävänäsi on etsiä näyttelystä geologiaa, kaivostoimintaa ja maanalaisia tiloja koskevia tiedon rautaisannoksia. Niitä

Lisätiedot

Mak-33.151 Geologian perusteet II

Mak-33.151 Geologian perusteet II Mak-33.161 tentit Mak-33.151 Geologian perusteet II Tentti 8.5.2001 1. Suomen kallioperän eri-ikäiset muodostumat; niiden ikä, sijainti ja pääkivilajit. 2. Karjalaisten liuskealueiden kehityshistoria Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

KAIVOSTEOLLISUUDEN MATERIAALIVIRRAT

KAIVOSTEOLLISUUDEN MATERIAALIVIRRAT Suomen teollisen ekologian foorumi Ekotehokkuus teollisuudessa KAIVOSTEOLLISUUDEN MATERIAALIVIRRAT tiina.harma@oulu.fi Esitys sisältää Tutkimuksen taustaa Yleistä kaivostoiminnasta Kaivostoiminnan historia

Lisätiedot

Kemia 1. Mooli 1, Ihmisen ja elinympäristön kemia, Otava (2009) MAOL taulukot, Otava

Kemia 1. Mooli 1, Ihmisen ja elinympäristön kemia, Otava (2009) MAOL taulukot, Otava Kemia 1 Mooli 1, Ihmisen ja elinympäristön kemia, Otava (2009) MAOL taulukot, Otava 1 Kemia Kaikille yksi pakollinen kurssi (KE1). Neljä valtakunnallista syventävää kurssia (KE2 KE5). Yksi soveltava yo

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTE. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyv. m

TUTKIMUSSELOSTE. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyv. m TUTKIMUSSELOSTE Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: pirkko.virta@poyry.com Tarkkailukierros: vko 3 hanna.kurtti@poyry.com Tilaaja: Pöyry Finland Oy Havaintopaikka Tunnus Näytenumero

Lisätiedot

TASASUUNTAUS JA PUOLIJOHTEET

TASASUUNTAUS JA PUOLIJOHTEET TASASUUNTAUS JA PUOLIJOHTEET (YO-K06+13, YO-K09+13, YO-K05-11,..) Tasasuuntaus Vaihtovirran suunta muuttuu jaksollisesti. Tasasuuntaus muuttaa sähkövirran kulkemaan yhteen suuntaan. Tasasuuntaus toteutetaan

Lisätiedot

TUNTISUUNNITELMA. Alkuaine ja atomimalli

TUNTISUUNNITELMA. Alkuaine ja atomimalli TUNTISUUNNITELMA Alkuaine ja atomimalli [Kirjoita asiakirjan tiivistelmä tähän. Tiivistelmä on yleensä lyhyt yhteenveto asiakirjan sisällöstä. Kirjoita asiakirjan tiivistelmä tähän. Tiivistelmä on yleensä

Lisätiedot

Neulastutkimus Tampereen Tarastenjärvellä

Neulastutkimus Tampereen Tarastenjärvellä Lasse Aro RAPORTTI Dnro 923/28/2012 Metsäntutkimuslaitos 7.6.2013 p. 050-3914025 e-mail lasse.aro@metla.fi Toimitusjohtaja Pentti Rantala Pirkanmaan jätehuolto Oy Naulakatu 2 33100 Tampere Neulastutkimus

Lisätiedot

Kemia ja ympäristö opintojakso

Kemia ja ympäristö opintojakso 1 FILE:\EVTEK_Kemia ja ymparisto_luku5 ja 6_03102005 Opettaja: Pekka Lehtonen GSM: 050-3595099 E-mail: pekka.lehtonen@evtek.fi opintojakso Tiivistelmä oppikrjan luvuista 5 ja 6 LUKU 5: SEOKSET - Liuokset

Lisätiedot

JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA. RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi

JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA. RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi UUSIOMATERIAALIT MAANRAKENNUKSESSA UUMA2-OHJELMA 2013-2017 Tavoite Tavoitteena on saada uusiomateriaalit

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSELOSTE Kuumavalssatut teräslevyt, -ohutlevyt ja -kelat

YMPÄRISTÖSELOSTE Kuumavalssatut teräslevyt, -ohutlevyt ja -kelat YMPÄRISTÖSELOSTE Kuumavalssatut teräslevyt, -ohutlevyt ja -kelat www.ruukki.fi Tuotekuvaus Ruukki on erikoistunut vaativien käyttökohteiden materiaaleihin, joilta edellytetään lujuutta, kestävyyttä ja

Lisätiedot

KAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille]

KAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille] KAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille] A) p 1, V 1, T 1 ovat paine tilavuus ja lämpötila tilassa 1 p 2, V 2, T 2 ovat paine tilavuus ja

Lisätiedot

Korkeat arseenipitoisuudet - erityispiirre Pirkanmaalla. Birgitta Backman Geologian tutkimuskeskus 10.11.2009

Korkeat arseenipitoisuudet - erityispiirre Pirkanmaalla. Birgitta Backman Geologian tutkimuskeskus 10.11.2009 Korkeat arseenipitoisuudet - erityispiirre Pirkanmaalla Birgitta Backman Geologian tutkimuskeskus 10.11.2009 1 Luontainen arseeni Suomessa Arseeni luonnon alkuaine, joka esiintyy usein kullan yhteydessä

Lisätiedot

EPIONEN Kemia 2015. EPIONEN Kemia 2015

EPIONEN Kemia 2015. EPIONEN Kemia 2015 EPIONEN Kemia 2015 1 Epione Valmennus 2014. Ensimmäinen painos www.epione.fi ISBN 978-952-5723-40-3 Painopaikka: Kopijyvä Oy, Kuopio Tämän teoksen painamiseen käytetty paperi on saanut Pohjoismaisen ympäristömerkin.

Lisätiedot

METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL

METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL Superex - kastelulannoitteet Vesiliukoiset Superex lannoitteet Puhtaita ja täysin vesiliukoisia ph 4,5-4,8 Kastelusuuttimet pysyvät auki Voidaan sekoittaa

Lisätiedot

Hintalomake Laboratoriopalvelut 27.1.2015 Talousvesi välilehti 1

Hintalomake Laboratoriopalvelut 27.1.2015 Talousvesi välilehti 1 Hintalomake Laboratoriopalvelut 27.1.2015 Talousvesi välilehti 1 täyttää tiedot keltaisella merkittyihin soluihin. TALOUSVESI Näytteiden kokonaismäärä/vuosi: noin 750 kpl ** Hinta on ilmoitettava aina,

Lisätiedot

SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA

SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA KOHDERYHMÄ: Työ on suunniteltu lukion kurssille KE4, jolla käsitellään teollisuuden tärkeitä raaka-aineita sekä hapetus-pelkitysreaktioita. Työtä voidaan käyttää

Lisätiedot

5. Laske lopuksi pisteet yhteen ja katso, minkä palkintoesineen keräämilläsi kultahipuilla tienasit.

5. Laske lopuksi pisteet yhteen ja katso, minkä palkintoesineen keräämilläsi kultahipuilla tienasit. KULTAKISA Tervetuloa pelaamaan Heurekan Maan alle -näyttelyyn! Kultakisassa sinun tehtävänäsi on etsiä näyttelystä kultahippusia eli geologiaa, kaivostoimintaa ja maanalaisia tiloja koskevia tiedonmurusia.

Lisätiedot

ASROCKS - Ohjeistusta kivi- ja

ASROCKS - Ohjeistusta kivi- ja ASROCKS - Ohjeistusta kivi- ja maa-ainesten kestävään käyttöön luontaisesti korkeiden arseenipitoisuuksien alueilla PANK-menetelmäpäivä 23.1.2014 LIFE10 ENV/FI/062 ASROCKS Esityksen sisältö Mikä ASROCKS-hanke?

Lisätiedot

1.1 Magneettinen vuorovaikutus

1.1 Magneettinen vuorovaikutus 1.1 Magneettinen vuorovaikutus Magneettien välillä on niiden asennosta riippuen veto-, hylkimis- ja vääntövaikutuksia. Magneettinen vuorovaikutus on etävuorovaikutus Magneeti pohjoiseen kääntyvää päätä

Lisätiedot

BJ90A1000 Luonnonvarat ja niiden prosessointi kemianja energiateollisuudessa 3 op

BJ90A1000 Luonnonvarat ja niiden prosessointi kemianja energiateollisuudessa 3 op BJ90A1000 Luonnonvarat ja niiden prosessointi kemianja energiateollisuudessa 3 op Luennoitsija: Yliassistentti Kimmo Klemola Luennot ja seminaarit 2011: 3. periodi, pe klo 10 13, 7339 4. periodi ke klo

Lisätiedot

Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä

Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Susanna Vähäsarja ÅF-Consult 4.2.2016 1 Sisältö Vedenkäsittelyn vaatimukset Mitä voimalaitoksen vesikemialla tarkoitetaan? Voimalaitosten

Lisätiedot

Aine ja maailmankaikkeus. Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos

Aine ja maailmankaikkeus. Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos Aine ja maailmankaikkeus Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos Lahden yliopistokeskus 29.9.2011 1900-luku tiedon uskomaton vuosisata -mikä on aineen olemus -miksi on erilaisia aineita

Lisätiedot

13. Savisideaineet. Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto

13. Savisideaineet. Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto 13. Savisideaineet Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto Savisideaineet ovat luonnon tuotteita, jotka saadaan sitomiskykyiseksi kostuttamalla ne vedellä. Savella on taipumus imeä itseensä

Lisätiedot

Mitä energia on? Risto Orava Helsingin yliopisto Fysiikan tutkimuslaitos CERN

Mitä energia on? Risto Orava Helsingin yliopisto Fysiikan tutkimuslaitos CERN Mitä energia on? Risto Orava Helsingin yliopisto Fysiikan tutkimuslaitos CERN 17. helmikuuta 2011 ENERGIA JA HYVINVOINTI TANNER-LUENTO 2011 1 Mistä energiaa saadaan? Perusenergia sähkö heikko paino vahva

Lisätiedot

Ydinpolttoainekierto. Kaivamisesta hautaamiseen. Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014

Ydinpolttoainekierto. Kaivamisesta hautaamiseen. Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014 Ydinpolttoainekierto Kaivamisesta hautaamiseen Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014 Kuka puhuu? Tutkijana Helsingin yliopiston Radiokemian laboratoriossa Tausta: YO 2008 Fysiikan opiskelijaksi

Lisätiedot

5.10 KEMIA OPETUKSEN TAVOITTEET

5.10 KEMIA OPETUKSEN TAVOITTEET 5.10 KEMIA Kemian opetuksen tarkoituksena on tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun ja nykyaikaisen maailmankuvan kehittymistä osana monipuolista yleissivistystä. Opetus välittää kuvaa kemiasta

Lisätiedot