AIHE: Alkuaineet ja atomit Aineiden luokittelu Kemian merkkikieli Atomien rakenne Atomien elektronirakenne Jaksollinen järjestelmä
|
|
- Albert Aaltonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 EVTEK 1 FILE:\EVTEK Opettaja: Pekka Lehtonen GSM: pekka.lehtonen@evtek.fi opintojakso Syksy 2005 Luento AIHE: Johdanto Mitä kemia on? Kemian ja fysiikan jako eri aloihin Kemian historiaa Aineiden luokittelu Aineen suuri kiertokulku Maaperä on tärkeä luonnonvara Metallien lumous Aineiden myrkyllisyys Pitoisuus AIHE: Alkuaineet ja atomit Aineiden luokittelu Kemian merkkikieli Atomien rakenne Atomien elektronirakenne Jaksollinen järjestelmä
2 EVTEK 2 Johdanto Mitä kemia on? Kemia on tieteenala, joka käsittelee aineiden ominaisuuksia, koostumusta ja valmistamista. Kemian alan tieteellinen julkaisu Chemical Abstract on listannut noin 20 miljoonaa erilaista yhdistettä. Teollisesti valmistetaan muutamaa sataatuhatta yhdistettä, ja mahdollisia luonnonyhdisteitä arvioidaan olevan noin Sekä luonnonyhdisteet että ihmisen valmistamat synteettiset aineet koostuvat alkuaineista. Kemian tehtävänä on selvittää, kuinka tuntemamme hieman yli sata erilaista alkuainetta muodostavat valtavan määrän aineita, joilla on tiettyjä ominaisuuksia ja käyttömahdollisuuksia. Kemia on kokeellinen eli empiirinen tiede. Kemian tutkimuksen tavoitteita ovat esimerkiksi: puhtaat elintarvikkeet uudet lääkeaineet monikäyttöiset muovit veden puhdistusmenetelmät uusien materiaalien kehittäminen tehokkaammin raaka-aineita hyödyntävät valmistusprosessit kemiallisten analyysimenetelmien kehittäminen saasteeton elinympäristö Kemian jako eri aloihin: Epäorgaanin kemia Orgaaninen kemia Biokemia Analyyttinen kemia Fysikaalinen kemia Polymeerikemia Radiokemia Fysiikan jako eri aloihin: Mekaniikka Liikeoppi Dynamiikka Statiikka Lämpöoppi Sähköoppi Sähköstatiikka Sähködynamiikka Aalto-oppi
3 EVTEK 3 Kemian historiaa Kemian historia on yhtä vanhaa kuin ihmiskunnan vaiheet. Esihistoriallisena aikana ihmiset maalasivat kehoaan ja luolien seiniä. Tulen käytön myötä he oppivat muuttamaan aineen rakennetta kuumentamalla, polttamalla ja keittämällä. Metallien käsittelytaito kohotti muinaiset korkeakulttuurit kukoistukseensa, sääteli kauppaa ja sodankäyntiä. Olut ja viini lievensivät arjen rasituksia. Ensimmäiset ihmisen käyttämät metallit olivat kulta ja kupari. Kulta oli harvinaista, joten siitä tehtiin pääasiassa koriste-esineitä. Vanhimmat kultaesineet lienevät 5000 ekr. Kuparista valmistetut aseet ja käyttöesineet olivat liian pehmeitä. Kun kupariin keksittiin sekoittaa toista pehmeää metallia, tinaa, syntyi suhteellisen kovaa pronssia. Pronssiset käyttöesineet ja aseet tehtiin useimmiten valamalla. Raudan käyttö levisi hitaasti, sillä rautamalmeista oli vaikea valmistaa taottavaa rautaa. Vanhimmat rautaesineet onkin valmistettu meteoriittiraudasta. Pohdi: Kemiallinen tutkimus oli Euroopassa pysähdyksissä ajanlaskumme alusta aina 1500-luvulle saakka. Mieti syitä tähän.
4 EVTEK 4 Aineen suuri kiertokulku Maapallo on jatkuvan hitaan muutosprosessin alainen. Muutosprosessit ovat kuitenkin ihmisen mittakaavassa niin hitaita, että helposti syntyy harhakuva pysyvyydestä ja muuttumattomuudesta. Oheinen piirros kuvaa aineen kulkua sulasta magmasta kiteytymisen kautta kiinteäksi kallioperäksi ja vuoristoiksi. Vuoristojen synty liittyy mannerlaattojen liikkeisiin ja törmäyksiin. Kallioperä rapautuu ja tasoittuu maapallon vesi- ja ilmakehän ilmiöiden ja painovoiman vaikutuksesta. Kivilajit muuttuvat mm. hiekaksi ja saveksi kulkeutuen veden ja tuulen kuljettamana lopulta meriin. Merissä sedimentit kerrostuvat ja kovettuvat sedimenttikiviksi. Erilaisten maankuoren liikuntojen seurauksena sedimenttikivet lopulta painuvat alas maankuoreen ja sulavat muodostaen magmaa. Aineen kiertokulun yksi kierros kestää satoja miljoonia vuosia ja kaikki siihen liittyvät prosessit ovat toiminnassa koko ajan.
5 EVTEK 5 Maaperä on tärkeä luonnonvara Kallioperämme päällä on keskimäärin 10 metrin paksuinen irtomaapeite, joka on merkittävä luonnonvara. Maaperää käytetään maan- ja metsänviljelyyn, teiden rakentamiseen ja rakennusten pohjana. Lisäksi siitä pumpataan pohjavettä. Teitä rakennetaan sorasta ja hiekasta Soraa ja hiekkaa käytetään maarakennustöissä sekä tie- ja vesirakennustöissä. Soravarojen runsas käyttö on monin paikoin Suomessa johtanut niiden ehtymiseen. Runsaskivisiä ja karkeita moreeneja onkin alettu käyttää korvaavana materiaalina. Hiekasta tai sorasta sekä jauhetusta kalkkikivestä tehdään sementtiä, josta valmistetaan betonia. Kalkkikivijauhetta käytetään myös peltomaan kalkitukseen. Savesta tehdään tiiliä Savea käytetään tiiliteollisuudessa sekä kevytsoran valmistuksessa. Turpeesta saadaan lämpöä Suomen turvevarat ovat suuret koko maapallonkin mittakaavassa arvioituna. Koko Suomen maa-alasta 1/3 on turpeen peitossa ja 1/10 maailman suoalasta on Suomessa. Turvetta käytetään erityisesti polttoturpeena sekä kasvualustana ja maanparannusaineena maanviljelyssä. Öljyä ja kivihiiltä saadaan maaperästä Fossiiliset polttoaineet, öljy, maakaasu ja kivihiili, ovat nykyisin tärkein energianlähde. Öljy ja maakaasu syntyivät, kun kasviplankton ja bakteerit jäivät miljooniksi vuosiksi loukkuun maakerroksien alle, jossa happea oli hyvin vähän. Kivihiili syntyi siten, että turpeeksi muuttuneet kasvinjäänteet hautautuivat maakerroksien alle. Niistä haihtui pois vesi, hiilidioksidi ja muut haihtuvat aineet. Jäljelle jäi paljon hiiltä. Kallioperästä louhitaan malmia Malmiksi kutsutaan kivilajia, josta voidaan erottaa yhtä tai useampaa arvokasta mineraalia. Yleensä on kysymys metalleista. Malmeissa metallien pitoisuudet ovat sata- tai tuhatkertaisia normaaliin maaperään verrattuna. Malmeja on perinteisesti pidetty tärkeimpänä Suomen kallioperästä löytyvänä luonnonvarana. Nykyisin malmeja kuitenkin tuodaan myös ulkomailta metalliteollisuuden tarpeisiin. Taulukko 1. Eräitä mineraaleja, joista rikastetaan metalleja. Metalli Mineraali Yhdiste, jona metalli esiintyy mineraalissa Alumiini Bauksiitti Al 2 O 3 Kupari Kuparipyriitti CuFeS 2 Rauta Hematiitti Fe 2 O 3 Natrium Vuorisuola NaCl Tina Kassiteriitti SnO 2 Sinkki Sinkkivälke ZnS
6 EVTEK 6 Kallioperästä saadaan teollisuuden raaka-aineita Metallimalmien lisäksi kallioperästä louhitaan arvokkaita raaka-aineita rakennusaine-, lannoite- ja kemianteollisuuden tarpeisiin. Näitä raaka-aineita kutsutaan teollisuusmineraaleiksi. Taulukko 2. Kallioperän raaka-aineita käytetään moneen tarkoitukseen. Kallioperän raaka-aine Kalkkikivi Apatiitti Alumiini Maasälpämineraalit Kvartsi Käyttötarkoitus Sementin ja raudan valmistus Öljy- ja kivihiilivoimaloiden rikkisuodattimet Jäteveden puhdistamot (kalkkikivi sitoo haitallisia aineita) Peltojen kalkitus Paperin pinnoitus Fosforilannoitteet Teollisuuden raaka-aine Posliinin valmistus, korukivet Lasin valmistus, korukivet Kivi rakennusmateriaalina Kivi on monipuolinen raaka-aine. Kauan aikaa sitten kivestä on valmistettu työkaluja, kuten veitsen tai kirveen teriä, vasaroita ja keihäänkärkiä. Lisäksi kivistä on tehty tulisijoja, hautapaikkoja ja aitoja luvuilla rakennettiin maamme vanhimmat kivirakennukset, kirkot ja linnat. Ne ovat edelleen käyttökelpoisia. Rakennusmateriaalina kivi on kestävä ja kaunis, mutta se on myös kallis. Tämän vuoksi kiveä ei yleisesti ole käytetty talojen rakentamisessa. Kiveä käytetään kuitenkin sisustuksessa, esimerkiksi takkoina ja pöytälevyinä. Taulukko 3. Maankuoren yleisimpien alkuaineiden pitoisuus Alkuaine Happi 46,6 % Pii 27,7 % Alumiini 8,1 % Rauta 5,0 % Kalsium 3,6 % Natrium 2,8 % Kalium 2,6 % Magnesium 2,1 % Loput alkuaineet yhteensä 1,5 % Pitoisuus (massaprosentti)
7 EVTEK 7 Metallien lumous Metalleilla on ominaisuuksia, kuten metallin kiilto, muokattavuus, hyvä sähkön ja lämmönjohtokyky, joita on hyvin vaikea korvata muilla materiaaleilla. Tämän vuoksi etenkin harvinaisten metallien kauppahinnat ovat korkeita. Kulta-hippu Aleksi (385 g) Löytöpaikka: Hangasoja, Laanilan alue 1910 Taulukko 4. Eräiden metallien kauppahintoja /kg. Metalli Kulta Au 9000 Hopea Ag 350 Renium Re Kromi Cr 5 Hinta /kg Kupari Cu 1,25 Rauta Fe 0,30 $40/troy ounce Metallin hintaan vaikuttaa: Metallin määrä maankuoressa Metallin määrä malmissa. Esiintymän ollessa runsas ovat louhintakustannukset edulliset Rikastamiskustannukset. Rikastusprosessissa joudutaan pelkistämään metalli yhdisteestä vapaaksi metalliksi eli hapetusluvulle 0. Vähemmän reaktiivisten metallien pelkistyskustannukset ovat alhaisemmat kuin voimakkaasti reaktiivisten (esim. alumiini). Metallien kierrätys: Rahan säästö Malmiesiintymät riittävät kauemmin Vähentää metallien joutumista haitalliseksi jätteeksi tai ongelmajätteeksi. Taulukko 5. Metallien riittävyys maapallolla (arvio 1995) Metalli Aika Kromi (Cr) 358 Kupari (Cu) 74 Kulta (Au) 27 Rauta (Fe) 302 Lyijy (Pb) 49 Tina (Sn) 38
8 EVTEK 8 Liite 1. Uusi mineraali tarkianiitti löydetty Hituran kaivoksesta, Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) erikoistutkija, dosentti Kari Kojonen ja tohtori Vladimir Knauf NATI Research JSC -yhtiöstä Pietarista löysivät keväällä 2001 uuden mineraalin tutkiessaan platinarikastetta Hituran kaivoksesta Nivalasta. Mineraalin nimeksi on hyväksytty uusien mineraalien kansainvälisessä nimikomissiossa tarkianiitti Hampurin yliopiston Mineralogian ja petrografian professorin Mahmud Tarkianin kunniaksi. Uusi mineraali on rikkiyhdiste, jossa metallisina pääalkuaineina ovat renium, molybdeeni, kupari ja osmium sekä pieninä määrinä rauta, nikkeli ja koboltti. Tarkianiitista voidaan rikastaa muiden metallien lisäksi reniumia, joka on erittäin harvinainen alkuaine ja siksi hyvin kallista. Reniumia käytetään metalliseoksissa parantamaan niiden lujuutta ja lämmönkestokykyä, esimerkiksi tutkimuslaitteissa, joilla mitataan alkuaineiden atomien ominaispainoja sekä röntgenputkien päällysteenä. Vuonna 1970 avattu Outokumpu Mining Oy:n Hituran kaivos tuottaa nikkeli-kuparirikastetta, joka sisältää nikkelin ja kuparin lisäksi kobolttia, platinaa, palladiumia ja reniumia. Platinaryhmän metallit ja renium saadaan talteen jatkojalostuksessa sulatolla ja metallitehtaalla. Reniumin suurimpia tuottajamaita ovat Yhdysvallat, Peru, Kazahstan ja Chile. Tarkianiitti on ruskean harmaa ja metallinkiiltoinen, ja sen Mohsin asteikolla mitattu kovuus on 5,5 ja 6 välillä. Mineraalin koostumus on määritetty elektronimikroanalysaattorilla GTK:n laboratoriossa Espoon Otaniemessä ja rakennemääritys tehtiin Kanadan geologian tutkimuskeskuksessa Ottawassa. Mineraalin kovuus ja heijastuskyky määritettiin Hampurin yliopistossa. Tyyppinäytettä säilytetään Helsingin yliopiston Geologian museon kokoelmissa. Uuden mineraalin tieteellinen kuvaus on julkaistu mineralogian alan lehden Canadian Mineralogistin huhtikuun 2004 numerossa. Lisätietoja: Dosentti Kari Kojonen, Geologian tutkimuskeskus, PL 96 (Betonimiehenkuja 4), ESPOO, puh (vaihde), Tarkianiittirae platinarikasteessa Hituran kaivoksesta Nivalassa. Kuvassa näkyy kuutiollisen mineraalin kidepintoja. Rakeen halkaisija 0,05 millimetriä. Kuva: Kari Kojonen, GTK
9 EVTEK 9 Liite 2. Renium (engl. rhenium, saks. Rhenium) on siirtymäalkuaineisiin kuuluva metallimainen alkuaine n:o 75. Fysikaalisia ja kemiallisia ominaisuuksia Tiheys 2, kg/m 3 Sulamispiste K Kiehumispiste K Tavallisimmat hapetusluvut +IV, +VI, +VII Elektronegatiivisuus 1,9 Elektronikonfiguraatio 1s 2 2s 2 2p 6 3s 2 3p 6 3d 10 4s 2 4p 6 4d 10 4f 14 5s 2 5p 6 5d 5 6s 2 Ionisoitumisenergia e 762 kj/mol e kj/mol e kj/mol e kj/mol e kj/mol e kj/mol e kj/mol Atomimassa 186,2 u 185 Re 184, u 187 Re 186, u Suhteellinen runsaus luonnossa/hajoaminen 185 Re 37,40 % 187 Re 62,60 % ( - ) Puoliintumisaika 187 Re a Reniumin pysyvimmät yhdisteet ovat perrenaatteja, kuten kaliumperrenaatti KReO 4. Käyttö Reniumia seostetaan volframin ja molybdeenin kanssa ja käytetään raketeissa, röntgenputkissa, lämpöelementeissä, lentokoneiden komponenteissa, aseiden ohjausyksiköissä sekä katalysaattorina petrokemiallisissa reaktioissa. Pohdi: Mitkä yllä olevista tiedoista kuvaavat fysikaalisia ominaisuuksia ja mitkä kemiallisia ominaisuuksia?
10 EVTEK 10 Aineiden myrkyllisyys Taulukko 1. Eräiden yleisesti käytettyjen aineiden LD 50 -arvo Aine Testieläin LD 50 (g/kg) etanoli rotta 10,3 vitamiini B 1 hiiri 8,2 ruokasuola rotta 3,75 aspiriini hiiri 1,5 nikotiini hiiri 0,23 kofeiini 0,13 Taulukko 2. Eräiden hyvin myrkyllisten aineiden arvioitu LD 50 -arvo Aine LD 50 (mg/kg) natriumsyanidi (NaCN) 15 arseenitrioksidi (As 2 O 3 ) 15 aflatoksiini B 10 strykniini 0,5 muskariini 0,2 tetanustoksiini 0, botulinustoksiini 0, Arvio syöpää aiheuttavista tekijöistä Noin 30 % kaikista syövistä johtuu tupakasta ja toiset 30 % ravinnosta, joka sisältää paljon rasvaa ja kaloreita mutta vähän hedelmiä ja vihanneksia. Tärkeimpien syöpää aiheuttavien tekijöiden vertailu: tupakka 30 % ravintoperäiset tekijät 30 % kasvu- ja synnynnäiset tekijät 5 % virukset ja muut biologiset aineet ja tekijät 5 % geneettiset tekijät 5 % työperäiset tekijät 5 % elämäntavat (esim. vähäinen liikunta) 5 % alkoholi 3 % ympäristönsaasteet 2 % lääkkeet 1 %
11 EVTEK 11 Pitoisuus Pitoisuuden ilmoittamiseen on käytössä useita suureita, kuten esim. - konsentraatio - massaprosentti - tilavuusprosentti - mooliosuus - molaalisuus - ppm - ppb Pitoisuus voi tarkoittaa esim. jonkin aineen kokonaiskonsentraatiota. Jos kyseessä on metalli, joka voi olla näytteessä vapaana metalli-ionina tai sitoutuneena esim. johonkin näytteen muuhun yhdisteeseen, on selvitettävä tarkoitetaanko kokonaiskonsentraatiota vai vapaata metalli-ionin konsentraatiota.
12 EVTEK 12 AIHE: Alkuaineet ja atomit Aineiden luokittelu Kemian merkkikieli Atomien rakenne Atomien elektronirakenne Jaksollinen järjestelmä
13 EVTEK 13 Aineiden luokittelu Tunnettu maailmankaikkeus koostuu aineesta ja energiasta. Aineiden luettelo on pitkä: vesi, ilma, alumiini, kivi, villakangas, savi, teräs jne. Kaikki aine eli materia rakentuu alkuaineista ja niiden välisistä yhdisteistä tai seoksista. Erilaisia alkuaineita tunnetaan jo 109, joista luonnossa esiintyy 91. (Vedystä (Z=1) uraaniin (Z=92) asti teknetiumia (Z=43) lukuun ottamatta) Kaavio 1. Aineiden luokittelu. AINE ilma SEOS kulta pii happi typpihappo bentseeni ilma PUHDAS AINE kulta pii happi typpihappo bentseeni KEMIALLINEN YHDISTE typpihappo bentseeni ALKUAINE kulta pii happi EPÄORGAANINEN YHDISTE ORGAANINEN YHDISTE METALLI EPÄMETALLI typpihappo bentseeni kulta happi PUOLIMETALLI pii Aineita, jotka ovat muodostuneet vain yhdenlaisista atomeista, sanotaan alkuaineiksi. Alkuaineet jaetaan metalleihin, puolimetalleihin ja epämetalleihin. Tärkein ominaisuus, joka erottaa epämetallin metallista on sähkönjohtokyky. Kaikki metallit johtavat sähköä, kun taas epämetalleilta tämä ominaisuus puuttuu muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta (hiili grafiittina on sähkönjohde). Metalleja on suurin osa alkuaineista, noin 80, esimerkiksi kupari, kulta, rauta, sinkki ja natrium. Epämetalleja ovat esimerkiksi hiili, typpi, happi, rikki ja kloori. Näiden kahden ryhmän väliin jäävät puolimetallit, joita ovat boori, pii, germanium, arseeni ja antimoni. Aineen ominaisuuksia ovat muun muassa: olomuoto, sulamispiste, kiehumispiste, tiheys, lujuus, kokoonpuristuvuus, elastisuus, paine, lämpötila, sähkönjohtokyky, lämmönjohtokyky, väri, kiilto, kemiallinen reaktiivisuus ja molekyylien väliset voimat. Molekyylin ominaisuuksia ovat molekyylimassa, molekyylin muoto, molekyylin koko, sidostyyppi atomien välillä, energia, kemiallinen reaktiivisuus ja molekyylien väliset voimat. HUOM: osanen. Molekyyli on alkuaineen tai kemiallisen yhdisteen pienin vapaana esiintyvä
14 EVTEK 14 Kemian merkkikieli Ruotsalainen Jöns Jacob Berzelius ( ) otti käyttöön alkuaineiden kirjainlyhenteet. Kirjainlyhenteet on useimmiten saatu aineen latinan- tai kreikankielisestä nimestä. Osa alkuaineiden kirjainlyhenteistä tulee löytäjänsä nimestä. Näin saatu kemian merkkikieli on edelleen käytössä ja se on kansainvälinen. Alkuainetta merkitään isolla kirjaimella. Jos alkuaineen kemiallisessa merkissä on kaksi kirjainta, niin ensimmäinen on aina iso kirjain ja toinen pieni kirjain. Kemian merkkikieltä voit nähdä kemian kirjallisuudessa, sanomalehdissä ja esimerkiksi luontaistuotteiden ja lääkkeiden selosteissa Esimerkiksi ihmisessä on happea, hiiltä, vetyä, typpeä, kalsiumia ja fosforia sekä pieniä määriä natriumia, kaliumia, magnesiumia, mangaania, sinkkiä, alumiinia, kromia, piitä, rubidiumia, litiumia, arseenia, fluoria, bromia, jodia, seleeniä, booria, bariumia ja strontiumia. Maailmankaikkeudessa on enimmäkseen vetyä ja heliumia Taulukko 1. Tavallisimpien alkuaineiden nimityksiä Alkuaine Kemiallinen merkki ja latinan kielinen nimitys Hopea Ag argentum Kulta Au aurum Alumiini Al alumen Rauta Fe ferrum Tina Sn stannum Hiili C carbo Happi O oxygenum Typpi N nitrogenum Vety H hydrogenium Elohopea Hg kreikaksi hydrargyros Lyijy Pb plumbum nigrum
15 EVTEK 15 Atomin rakenne Atomi on aineen pienin rakenneosa, joka kemiallisissa reaktioissa esiintyy jakamattomana. Sen pääosat ovat positiivisesti varautunut ydin ja negatiivisten elektronien muodostama elektroniverho. Atomin ytimen muodostavat positiivisesti varautuneet hiukkaset, protonit ja varauksettomat hiukkaset, neutronit. Protonien lukumäärää nimitetään järjestysluvuksi Z. Protonien ja neutronien yhteistä määrää sanotaan massaluvuksi A. A Z X X= kemiallinen merkki A= massaluku Z = järjestysluku Atomiydin on ydinreaktioita lukuun ottamatta hyvin pysyvä eikä siis ota osaa kemiallisiin reaktioihin. Näin aineen kemialliset ominaisuudet määräytyvät elektroniverhon rakenteen mukaan. Atomin massa Pääosa atomin massasta (yli 99,9 %) on atomin ytimessä. Ytimen halkaisija on kuitenkin vain 1/10000 atomin halkaisijasta. Alkuaineen ytimessä on aina sama määrä protoneja, mutta neutronien määrä voi vaihdella. Tällöin myös saman alkuaineen atomien massat ovat erilaiset. Näitä saman alkuaineen eri massaisia muotoja kutsutaan isotoopeiksi. Alkuaineen eri isotooppien kemialliset ominaisuudet ovat samanlaiset, mutta fysikaaliset ominaisuudet riippuvat atomin massasta, ja ovat siten erilaiset eri isotoopeille.
16 EVTEK 16 Atomien elektronirakenne Elektronin liikettä tai hetkellistä sijaintia elektroniverhossa ei voida tietää tarkasti, mutta voidaan arvioida, millä alueella elektroni todennäköisesti liikkuu. Näitä alueita kuvataan orbitaaleilla. Elektroneille saadaan laskettua useita erilaisia orbitaaleja. Jokaisella orbitaalilla on tietty energia, koko ja avaruudellinen suunta. Näitä orbitaalien ominaisuuksia kuvataan neljän kvanttiluvun avulla. pääkvanttiluku n = 1,2,3,4 sivukvanttiluku l = 0,1,2,,(n-1) magneettinen kvanttiluku m = 0, +1,- 1, + 2,- 2,,+ l, - l spinkvanttiluku s = + ½, -½ Kuvia orbitaaleista kolmiulotteisesti: Alkuaineiden jaksollisen järjestelmän rakenne Järjestelmässä alkuaineet ovat järjestyslukunsa Z mukaisesti peräkkäin. Alkuaineen järjestysluku on sen ytimen protonien lukumäärä. Elektronien määrä on yhtä suuri. Vaakasuorat rivit ovat jaksoja. Jakson numero ilmoittaa alkuaineen elektronikuorten lukumäärän eli elektronien energiatasojen lukumäärän ja samalla myös alkuaineatomin elektroniverhon suurimman pääkvanttiluvun. Jaksoja on 7. Jokainen jakso päättyy jalokaasuun. Pystysuorat sarakkeet ovat ryhmiä. Ryhmiä on 18. Joillakin ryhmillä on numeron lisäksi nimi. Lohkot ovat alkuaineiden elektronikuoren rakenteen mukaan nimettyjä järjestelmän osa-alueita. Lohkon kirjaintunniste kertoo, mitä tyyppiä on korkein miehitetty orbitaali, paitsi d- ja f- lohkoissa.
Kemia 3 op. Kirjallisuus: MaoL:n taulukot: kemian sivut. Kurssin sisältö
Kemia 3 op Kirjallisuus: MaoL:n taulukot: kemian sivut Kurssin sisältö 1. Peruskäsitteet ja atomin rakenne 2. Jaksollinen järjestelmä,oktettisääntö 3. Yhdisteiden nimeäminen 4. Sidostyypit 5. Kemiallinen
LisätiedotYLEINEN KEMIA. Alkuaineiden esiintyminen maailmassa. Alkuaineet. Alkuaineet koostuvat atomeista. Atomin rakenne. Copyright Isto Jokinen
YLEINEN KEMIA Yleinen kemia käsittelee kemian perusasioita kuten aineen rakennetta, alkuaineiden jaksollista järjestelmää, kemian peruskäsitteitä ja kemiallisia reaktioita. Alkuaineet Kaikki ympärillämme
LisätiedotTekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko
Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko Tarkoituksena on tuoda esiin, että kemia on osa arkipäiväämme, siksi opiskeltavat asiat kytketään tuttuihin käytännön tilanteisiin. Ympärillämme on erilaisia kemiallisia
LisätiedotKEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista.
KEMIA Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista. Kemian työturvallisuudesta -Kemian tunneilla tutustutaan aineiden ominaisuuksiin Jotkin aineet syttyvät palamaan reagoidessaan
LisätiedotAlikuoret eli orbitaalit
Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä Alkuaineen kemialliset ominaisuudet määräytyvät sen ulkokuoren elektronirakenteesta. Seuraus: Samanlaisen ulkokuorirakenteen omaavat alkuaineen ovat kemiallisesti sukulaisia
LisätiedotKaikki ympärillämme oleva aine koostuu alkuaineista.
YLEINEN KEMIA Yleinen kemia käsittelee kemian perusasioita kuten aineen rakennetta, alkuaineiden jaksollista järjestelmää, kemian peruskäsitteitä ja kemiallisia reaktioita. Alkuaineet Kaikki ympärillämme
LisätiedotJAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ
JASOLLINEN JÄRJESTELMÄ Oppitunnin tavoite: Oppitunnin tavoitteena on opettaa jaksollinen järjestelmä sekä sen historiaa alkuainepelin avulla. Tunnin tavoitteena on, että oppilaat oppivat tieteellisen tutkimuksen
LisätiedotFysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012
Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 Aine koostuu atomeista Nimitys tulee sanasta atomos = jakamaton (400 eaa, Kreikka) Atomin kuvaamiseen käytetään atomimalleja Pallomalli
LisätiedotPuhtaat aineet ja seokset
Puhtaat aineet ja seokset KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Määritelmä: Puhdas aine sisältää vain yhtä alkuainetta tai yhdistettä. Esimerkiksi rautatanko sisältää vain Fe-atomeita ja ruokasuola vain NaCl-ioniyhdistettä
LisätiedotIlmiö 7-9 Kemia OPS 2016
Ilmiö 7-9 Kemia OPS 2016 Kemiaa tutkimaan 1. TYÖTURVALLISUUS 2 opetuskertaa S1 - Turvallisen työskentelyn periaatteet ja perustyötaidot - Tutkimusprosessin eri vaiheet S2 Kemia omassa elämässä ja elinympäristössä
LisätiedotTeollinen kaivostoiminta
Teollinen kaivostoiminta Jouni Pakarinen Kuva: Talvivaara 2007 -esite Johdanto Lähes kaikki käyttämämme tavarat tai energia on tavalla tai toisella sijainnut maan alla! Mineraali = on luonnossa esiintyvä,
LisätiedotJaksollinen järjestelmä ja sidokset
Booriryhmä Hiiliryhmä Typpiryhmä Happiryhmä Halogeenit Jalokaasut Jaksollinen järjestelmä ja sidokset 13 Jaksollinen järjestelmä on tärkeä kemian työkalu. Sen avulla saadaan tietoa alkuaineiden rakenteista
LisätiedotLiitetaulukko 1/11. Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet KOTIMAINEN MB-JÄTE <1MM SAKSAN MB- JÄTE <1MM POHJAKUONA <10MM
Liitetaulukko 1/11 Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet NÄYTE KOTIMAINEN MB-JÄTE
Lisätiedotluku 1.notebook Luku 1 Mooli, ainemäärä ja konsentraatio
Luku 1 Mooli, ainemäärä ja konsentraatio 1 Kemian kvantitatiivisuus = määrällinen t ieto Kemian kaavat ja reaktioyhtälöt sisältävät tietoa aineiden rakenteesta ja aineiden määristä esim. 2 H 2 + O 2 2
Lisätiedot(Huom! Oikeita vastauksia voi olla useita ja oikeasta vastauksesta saa yhden pisteen)
KE2-kurssi: Kemian mikromaalima Osio 1 (Huom! Oikeita vastauksia voi olla useita ja oikeasta vastauksesta saa yhden pisteen) Monivalintatehtäviä 1. Etsi seuraavasta aineryhmästä: ioniyhdiste molekyyliyhdiste
LisätiedotKE4, KPL. 3 muistiinpanot. Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen
KE4, KPL. 3 muistiinpanot Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen KPL 3: Ainemäärä 1. Pohtikaa, miksi ruokaohjeissa esim. kananmunien ja sipulien määrät on ilmoitettu kappalemäärinä, mutta makaronit on ilmoitettu
LisätiedotKäytetään nykyaikaista kvanttimekaanista atomimallia, Bohrin vetyatomi toimii samoin.
1.2 Elektronin energia Käytetään nykyaikaista kvanttimekaanista atomimallia, Bohrin vetyatomi toimii samoin. -elektronit voivat olla vain tietyillä energioilla (pääkvanttiluku n = 1, 2, 3,...) -mitä kauempana
LisätiedotMääritelmä, metallisidos, metallihila:
ALKUAINEET KEMIAA KAIK- KIALLA, KE1 Metalleilla on tyypillisesti 1-3 valenssielektronia. Yksittäisten metalliatomien sitoutuessa toisiinsa jokaisen atomin valenssielektronit tulevat yhteiseen käyttöön
LisätiedotKertausta 1.kurssista. KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Atomin rakenne ja jaksollinen järjestelmä. Hiilen isotoopit
KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Atomin rakenne ja jaksollinen järjestelmä Kertausta 1.kurssista Hiilen isotoopit 1 Isotoopeilla oli ytimessä sama määrä protoneja, mutta eri määrä neutroneja. Ne käyttäytyvät kemiallisissa
LisätiedotYdinfysiikkaa. Tapio Hansson
3.36pt Ydinfysiikkaa Tapio Hansson Ydin Ydin on atomin mittakaavassa äärimmäisen pieni. Sen koko on muutaman femtometrin luokkaa (10 15 m), kun taas koko atomin halkaisija on ångströmin luokkaa (10 10
LisätiedotSisällys. Vesi... 9. Avaruus... 65. Voima... 87. Ilma... 45. Oppilaalle... 4 1. Fysiikkaa ja kemiaa oppimaan... 5
Sisällys Oppilaalle............................... 4 1. Fysiikkaa ja kemiaa oppimaan........ 5 Vesi................................... 9 2. Vesi on ikuinen kiertolainen........... 10 3. Miten saamme puhdasta
Lisätiedot9. JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ
9. JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ Jo vuonna 1869 venäläinen kemisti Dmitri Mendeleev muotoili ajatuksen alkuaineiden jaksollisesta laista: Jos alkuaineet laitetaan järjestykseen atomiluvun mukaan, alkuaineet,
LisätiedotLuku 2: Atomisidokset ja ominaisuudet
Luku 2: Atomisidokset ja ominaisuudet Käsiteltävät aiheet: Mikä aikaansaa sidokset? Mitä eri sidostyyppejä on? Mitkä ominaisuudet määräytyvät sidosten kautta? Chapter 2-1 Atomirakenne Atomi elektroneja
Lisätiedot17VV VV 01021
Pvm: 4.5.2017 1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, huhtikuu Näytteenottopvm: 4.4.2017 Näyte saapui: 6.4.2017 Näytteenottaja: Mika
LisätiedotNäiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8.
9. 11. b Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti
LisätiedotNIMI: Luokka: c) Atomin varaukseton hiukkanen on nimeltään i) protoni ii) neutroni iii) elektroni
Peruskoulun kemian valtakunnallinen koe 2010-2011 NIMI: Luokka: 1. Ympyröi oikea vaihtoehto. a) Ruokasuolan kemiallinen kaava on i) CaOH ii) NaCl iii) KCl b) Natriumhydroksidi on i) emäksinen aine, jonka
Lisätiedotstrategiset metallit 24.2.2011 Marjo Matikainen-Kallström
EU:n mineraalipolitiikka ja strategiset metallit Maan alla ja päällä -seminaari i 24.2.2011 EU:n määrittelemät kriittiset raaka-aineet KRIITTISET Metalli/mineraali Kaivostuotanto Löytymispotentiaali Suomessa
LisätiedotAlkuaineita luokitellaan atomimassojen perusteella
IHMISEN JA ELINYMPÄRISTÖN KEMIAA, KE2 Alkuaineen suhteellinen atomimassa Kertausta: Isotoopin määritelmä: Saman alkuaineen eri atomien ytimissä on sama määrä protoneja (eli sama alkuaine), mutta neutronien
Lisätiedot17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L
1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, elokuu Näytteenottopvm: 22.8.2017 Näyte saapui: 23.8.2017 Näytteenottaja: Eerikki Tervo Analysointi
LisätiedotSukunimi: Etunimi: Henkilötunnus:
K1. Onko väittämä oikein vai väärin. Oikeasta väittämästä saa 0,5 pistettä. Vastaamatta jättämisestä tai väärästä vastauksesta ei vähennetä pisteitä. (yhteensä 10 p) Oikein Väärin 1. Kaikki metallit johtavat
LisätiedotKriittiset metallit Suomessa. Laura S. Lauri, Geologian tutkimuskeskus
Kriittiset metallit Suomessa Laura S. Lauri, Geologian tutkimuskeskus Kriittiset raaka-aineet ja Euroopan unioni EU:n teollisuus on riippuvainen raaka-aineiden tuonnista Raaka-ainealoite 2008 Critical
LisätiedotTehtävä 2. Selvitä, ovatko seuraavat kovalenttiset sidokset poolisia vai poolittomia. Jos sidos on poolinen, merkitse osittaisvaraukset näkyviin.
KERTAUSKOE, KE1, SYKSY 2013, VIE Tehtävä 1. Kirjoita kemiallisia kaavoja ja olomuodon symboleja käyttäen seuraavat olomuodon muutokset a) etanolin CH 3 CH 2 OH höyrystyminen b) salmiakin NH 4 Cl sublimoituminen
LisätiedotJaksollinen järjestelmä
Mistä kaikki alkoi? Jaksollinen järjestelmä 1800-luvun alkupuoli: Alkuaineita yritettiin 1800-luvulla järjestää atomipainon mukaan monella eri tavalla. Vuonna 1826 Saksalainen Johann Wolfgang Döbereiner
LisätiedotAtomi. Aineen perusyksikkö
Atomi Aineen perusyksikkö Aine koostuu molekyyleistä, atomeista tai ioneista Yhdiste on aine joka koostuu kahdesta tai useammasta erilaisesta atomista tai ionista molekyylit rakentuvat atomeista Atomit
LisätiedotAtomimallit. Tapio Hansson
Atomimallit Tapio Hansson Atomin käsite Atomin käsite on peräisin antiikin Kreikasta. Filosofi Demokritos päätteli (n. 400 eaa.), että äärellisen maailman tulee koostua äärellisistä, jakamattomista hiukkasista
LisätiedotULKOELEKTRONIRAKENNE JA METALLILUONNE
ULKOELEKTRONIRAKENNE JA METALLILUONNE Palautetaan mieleen jaksollinen järjestelmä ja mitä siitä saa- Kertausta daan irti. H RYHMÄT OVAT SARAKKEITA Mitä sarakkeen numero kertoo? JAKSOT OVAT RIVEJÄ Mitä
LisätiedotMUUTOKSET ELEKTRONI- RAKENTEESSA
MUUTOKSET ELEKTRONI- RAKENTEESSA KEMIAA KAIK- KIALLA, KE1 Ulkoelektronit ja oktettisääntö Alkuaineen korkeimmalla energiatasolla olevia elektroneja sanotaan ulkoelektroneiksi eli valenssielektroneiksi.
Lisätiedotelektroni = -varautunut tosi pieni hiukkanen nukleoni = protoni/neutroni
3.1 Atomin rakenneosat Kaikki aine matter koostuu alkuaineista elements. Jokaisella alkuaineella on omanlaisensa atomi. Mitä osia ja hiukkasia parts and particles atomissa on? pieni ydin, jossa protoneja
LisätiedotSeoksen pitoisuuslaskuja
Seoksen pitoisuuslaskuja KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Analyyttinen kemia tutkii aineiden määriä ja pitoisuuksia näytteissä. Pitoisuudet voidaan ilmoittaa: - massa- tai tilavuusprosentteina - promilleina tai
LisätiedotLkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi
Firan vesilaitos Lahelan vesilaitos Lämpötila C 12 9,5 14,4 12 7,9 8,5 ph-luku 12 6,6 6,7 12 8,0 8,1 Alkaliteetti mmol/l 12 0,5 0,5 12 1,1 1,1 Happi mg/l 12 4,2 5,3 12 11,5 13,2 Hiilidioksidi mg/l 12 21
LisätiedotKemian opiskelun avuksi
Kemian opiskelun avuksi Ilona Kuukka Mukana: Petri Järvinen Matti Koski Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen. AINE JA ENERGIA Aine aine, nominatiivi ainetta, partitiivi
LisätiedotFiran vesilaitos. Laitosanalyysit. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi
Laitosanalyysit Firan vesilaitos Lämpötila C 3 8,3 8,4 4 8,4 9 ph-luku 3 6,5 6,5 4 7,9 8,1 Alkaliteetti mmol/l 3 0,53 0,59 4 1 1,1 Happi 3 2,8 4 4 11,4 11,7 Hiilidioksidi 3 23,7 25 4 1 1,9 Rauta Fe 3
LisätiedotREAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 KERTAUSTA
KERTAUSTA REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Aineiden ominaisuudet voidaan selittää niiden rakenteen avulla. Aineen rakenteen ja ominaisuuksien väliset riippuvuudet selittyvät kemiallisten sidosten avulla. Vahvat
LisätiedotKemia keskeinen luonnontiede
KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Kemia keskeinen luonnontiede Ihmisen kemian tietämyksen yhtenä alkuvaiheena voidaan pitää tulen keksimisestä (ruuan lämmitys). Myöhemmin, kuitenkin tuhansia vuosia sitten, osattiin
LisätiedotMOOLIMASSA. Vedyllä on yksi atomi, joten Vedyn moolimassa M(H) = 1* g/mol = g/mol. ATOMIMASSAT TAULUKKO
MOOLIMASSA Moolimassan symboli on M ja yksikkö g/mol. Yksikkö ilmoittaa kuinka monta grammaa on yksi mooli. Moolimassa on yhden moolin massa, joka lasketaan suhteellisten atomimassojen avulla (ATOMIMASSAT
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 7/13 Päivämäärä Dnro 27.03.2013 731/14/2013 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 15.04.2013 toistaiseksi Muuttaa MMMa lannoitevalmisteista (24/11) liitettä I ja II,
LisätiedotMalmi Orig_ENGLISH Avolouhos Kivilajien kerrosjärjestys S Cu Ni Co Cr Fe Pb Cd Zn As Mn Mo Sb
11.2 Malmi % % % ppm ppm % ppm ppm ppm ppm ppm ppm ppm Orig_ENGLISH Avolouhos Kivilajien kerrosjärjestys S Cu Ni Co Cr Fe Pb Cd Zn As Mn Mo Sb Konttijärvi Kattopuoli 0,20 0,14 0,07 48,97 376,76 4,33
LisätiedotJohdantoa/Kertausta. Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi?
Johdantoa/Kertausta MATERIAALIT JA TEKNOLOGIA, KE4 Mitä on kemia? Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi? Kaikissa kemiallisissa reaktioissa tapahtuu energian muutoksia, jotka liittyvät vanhojen
Lisätiedot1-12 R1-R3. 21, 22 T4 Tutkielman palautus kurssin lopussa (Työ 2 ja Työ 3), (R4-R6) Sopii myös itsenäiseen opiskeluun Työ 4 R7 - R8
I Aineet ympärillämme 1 Kemia on 1x75 min tai 1-12 R1-R3 Kemia 1 kurssiin tutustumisen voi aloittaa Pohditehtävällä, jonka jälkeen opiskelijat tekevät ryhmissä yhden tehtävistä R1-R3 (tietokoneet). Oheismateriaali:
LisätiedotKenttätutkimus hiiliteräksen korroosiosta kaukolämpöverkossa
1 (17) Tilaajat Suomen KL Lämpö Oy Sari Kurvinen Keisarinviitta 22 33960 Pirkkala Lahti Energia Olli Lindstam PL93 15141 Lahti Tilaus Yhteyshenkilö VTT:ssä Sähköposti 30.5.2007, Sari Kurvinen, sähköposti
LisätiedotJÄRVIMALMIN JALOSTUS PUUPOLTTOAINEITA KÄYTTÄVISSÄ LÄMPÖLAITOKSISSA Hajautetut biojalostamot: tulosfoorumi 14.11.2013 Tomi Onttonen Karelia-AMK
1 JÄRVIMALMIN JALOSTUS PUUPOLTTOAINEITA KÄYTTÄVISSÄ LÄMPÖLAITOKSISSA Hajautetut biojalostamot: tulosfoorumi Tomi Onttonen Karelia-AMK Sisältö 2 - Perustuu opinnäytetyöhöni - Aineisto kerätty hajautetut
LisätiedotTarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN
Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN Oppilaiden ennakkokäsityksiä avaruuteen liittyen Aurinko kiertää Maata Vuodenaikojen vaihtelu johtuu siitä,
LisätiedotKE2 Kemian mikromaailma
KE2 Kemian mikromaailma 1. huhtikuuta 2015/S.. Tässä kokeessa ei ole aprillipiloja. Vastaa viiteen tehtävään. Käytä tarvittaessa apuna taulukkokirjaa. Tehtävät arvostellaan asteikolla 0 6. Joissakin tehtävissä
Lisätiedot*Tarkoituksena on tuoda esille, että kemia on osa arkipäiväämme siksi opiskeltavat asiat kytketään tuttuihin käytännön tilanteisiin
*arkoituksena on tuoda esille, että kemia on osa arkipäiväämme siksi opiskeltavat asiat kytketään tuttuihin käytännön tilanteisiin Joka päivä markkinoille tulee uusia, usein olet kuulut, että tuotteita
Lisätiedotc) Mitkä alkuaineet ovat tärkeitä ravinteita kasveille?
ke1 kertaustehtäviä kurssin lopussa 1. Selitä Kerro lyhyesti, mitä sana tarkoittaa. a) kemikaali b) alkuaine c) molekyyli d) vesiliukoinen 2. Kemiaa kotona ja ympärillä a) Kerro yksi kemian keksintö, jota
LisätiedotFyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016
Kuvat: vas. Fotolia, muut Sanoma Pro Oy FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kemian opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. Kemian opetus auttaa ymmärtämään
LisätiedotENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS
ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS NOORA LINDROOS, RAMBOLL FINLAND OY noora.lindroos@ramboll.fi TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Ohjausryhmä: Ympäristöministeriö Metsäteollisuus
LisätiedotFysiikan ja kemian pedagogiset perusteet Kari Sormunen Syksy 2014
Fysiikan ja kemian pedagogiset perusteet Kari Sormunen Syksy 2014 Aine koostuu atomeista Nimitys tulee sanasta atomos = jakamaton (400 eaa, Kreikka) Atomin kuvaamiseen käytetään atomimalleja Pallomalli
LisätiedotAtomimallit. Tapio Hansson
Atomimallit Tapio Hansson Atomin käsite Atomin käsite on peräisin antiikin Kreikasta. Filosofi Demokritos päätteli (n. 400 eaa.), että äärellisen maailman tulee koostua äärellisistä, jakamattomista hiukkasista
Lisätiedot5. Laske lopuksi jalokivisaaliisi pisteet ja katso, minkä timanttiesineen niillä tienasit.
JALOKIVIJAHTI Tervetuloa pelaamaan Heurekan Maan alle -näyttelyyn! Jalokivijahdissa sinun tehtävänäsi on etsiä näyttelystä tietotimantteja eli geologiaa, kaivostoimintaa ja maanalaisia tiloja koskevia
LisätiedotJÄTTEET HARVINAISTEN LUONNONVAROJEN LÄHTEENÄ
JÄTTEET HARVINAISTEN LUONNONVAROJEN LÄHTEENÄ Ari Väisänen 8.5.2019 Sisältö Kriittisten materiaalien tuotanto Potentiaalisia raaka-ainelähteitä Raaka-aineiden talteenotto lietteestä 3D tulostetut metallisiepparit
LisätiedotSisällys. Maan aarteet 7
Sisällys Maan aarteet 7 1 Planeetta kuin aarrearkku...8 2 Kallioperä koostuu kivilajeista...12 3 Kivet rakentuvat mineraaleista...16 4 Maaperä koostuu maalajeista...20 5 Ihminen hyödyntää Maan aarteita...24
LisätiedotKeraamit ja komposiitit
Keraamit ja komposiitit MATERIAALIT JA TEKNOLOGIA, KE4 Määritelmä, keraami: Keraami on yleisnimitys materiaaleille, jotka valmistetaan polttamalla savipohjaista (alumiinisilikaatti) ainetta kovassa kuumuudessa.
LisätiedotVesiruton mahdollisuudet maanparannusaineena
Vesiruton mahdollisuudet maanparannusaineena Vesiruton hyötykäyttö seminaari Kauttua 7.9.2017 Lea Hiltunen, Lea.Hiltunen@luke.fi Elodeaprojekti Vesiruton soveltuvuus maanparannusaineeksi ja potentiaali
LisätiedotKaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus. KE klo 18 alkaen
KaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus KE 14.11.2018 klo 18 alkaen Ohjelma Tilaisuuden avaus Hannu Marttila Kalimenjoen vedenlaadun vaihtelu ja monitoroinnin tulokset Hannu Marttila Mitä jatkuvatoiminen
LisätiedotKEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Kvanttimekaaninen atomimalli
KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Kvanttimekaaninen atomimalli Aineen rakenteen teoria alkoi hahmottua, kun 1800-luvun alkupuolella John Dalton kehitteli teoriaa atomeista jakamattomina aineen perusosasina. Toki
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotLIITE nnn GTKn moreeninäytteet Suhangon alueelta.! = analyysitulos epävarma
LIITE nnn GTKn moreeninäytteet Suhangon alueelta Havnro Vuosi X Y Aines Pvm_511p Al_511p Ba_511p Ca_511p Co_511p Cr_511p Cu_511p Fe_511p K_511p La_511p Li_511p Mg_511p 30759 89 7333802 3461760 MR 19910128
LisätiedotFysiikan, kemian ja matematiikan kilpailu lukiolaisille
Fysiikan, kemian ja matematiikan kilpailu lukiolaisille 22.1.2015 Kemian tehtävät Kirjoita nimesi, luokkasi ja lukiosi tähän tehtäväpaperiin. Kirjoita vastauksesi selkeällä käsialalla tehtäväpaperiin vastauksille
LisätiedotElodean käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa
Elodean käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa OHRY 2 1.12.2016 Lea Hiltunen Vesiruton käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa Maanparannusaineella pyritään edistämään kasvien
LisätiedotLasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2 1/2 p = 2 p.
Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta 014 Insinöörivalinnan kemian koe 8.5.014 MALLIRATKAISUT ja PISTEET Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu
LisätiedotTalvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin
Uraani talteen Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin Talvivaaran alueella esiintyy luonnonuraania pieninä pitoisuuksina Luonnonuraani ei säteile merkittävästi - alueen taustasäteily ei poikkea
Lisätiedot3.1 Varhaiset atomimallit (1/3)
+ 3 ATOMIN MALLI 3.1 Varhaiset atomimallit (1/3) Thomsonin rusinakakkumallissa positiivisesti varautuneen hyytelömäisen aineen sisällä on negatiivisia elektroneja kuin rusinat kakussa. Rutherford pommitti
LisätiedotKUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN
KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN DT -TEKNOLOGIA TEKEE TULOAAN Raini Kiukas Käymäläseura Huussi ry DT keskus Kuivakäymälä kopli@kopli.fi HUOMIOITA NYKYTILANTEESTA MAAILMAN TÄRKEIN LUONNONVARA ON MAKEA VESI MEIDÄN
LisätiedotKertaus. Tehtävä: Kumpi reagoi kiivaammin kaliumin kanssa, fluori vai kloori? Perustele.
Kertaus 1. Atomin elektronirakenteet ja jaksollinen järjestelmä kvanttimekaaninen atomimalli, atomiorbitaalit virittyminen, ionisoituminen, liekkikokeet jaksollisen järjestelmän rakentuminen alkuaineiden
Lisätiedot81 RYHMÄ MUUT EPÄJALOT METALLIT; KERMETIT; NIISTÄ VALMISTETUT TAVARAT
81 RYHMÄ MUUT EPÄJALOT METALLIT; KERMETIT; NIISTÄ VALMISTETUT TAVARAT Alanimikehuomautus 1. Edellä 74 ryhmän 1 huomautusta, jossa määritellään "tangot, profiilit, lanka, levyt, nauhat ja folio", noudatetaan
LisätiedotMamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus
Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KEMIALLISIIN REAKTIOIHIN PERUSTUVA POLTTOAINEEN PALAMINEN Voimalaitoksessa käytetään polttoaineena
LisätiedotCHEM-C2210 Alkuainekemia ja epäorgaanisten materiaalien synteesi ja karakterisointi (5 op), kevät 2017
CHEM-C2210 Alkuainekemia ja epäorgaanisten materiaalien synteesi ja karakterisointi (5 op), kevät 2017 Tenttikysymysten aihealueita eli esimerkkejä mistä aihealueista ja minkä tyyppisiä tehtäviä kokeessa
Lisätiedot2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu
2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu 2.1 Reaktorit Teolliset reaktorit voidaan toimintansa perusteella jakaa seuraavasti: panosreaktorit (batch) panosreaktorit (batch) 1 virtausreaktorit
LisätiedotMaailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)
Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut
Lisätiedotwww.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet
www.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet Masuunihiekka stabiloinnit (sideaineena) pehmeikkörakenteet sidekivien alusrakenteet putkijohtokaivannot salaojan ympärystäytöt alapohjan
LisätiedotPysyvän kaivannaisjätteen luokittelu-hanke
Pysyvän kaivannaisjätteen luokittelu-hanke Maa-ainespäivä, SYKE 4.5.2011 1 Tausta Hankkeen taustana on pysyvän kaivannaisjätteen määrittely kaivannaisjätedirektiivin (2006/21/EY), komission päätöksen (2009/359/EY)
LisätiedotAKKU- JA PARISTOTEKNIIKAT
AKKU- JA PARISTOTEKNIIKAT H.Honkanen Kemiallisessa sähköparissa ( = paristossa ) ylempänä oleva, eli negatiivisempi, metalli syöpyy liuokseen. Akussa ei elektrodi syövy pois, vaan esimerkiksi lyijyakkua
LisätiedotJaksollinen järjestelmä
Jaksollinen järjestelmä (a) Mikä on hiilen järjestysluku? (b) Mikä alkuaine kuuluu 15:een ryhmään ja toiseen jaksoon? (c) Montako protonia on berylliumilla? (d) Montako elektronia on hapella? (e) Montako
LisätiedotInarin kalliokulta: kuinka se tehtiin (ehkä)
Kuva: Ville Vesilahti Inarin kalliokulta: kuinka se tehtiin (ehkä) Geologian tutkimuskeskus "Ivalonjoen alue" Saarnisto & Tamminen (1987) Kvartsi-hematiittijuoni Kvartsi-karbonaattijuoni Hematiittikivet
LisätiedotMetallien ominaisuudet ja rakenne
Metallien Kemia 25 Metallien ominaisuudet ja rakenne Metallit ovat käyttökelpoisia materiaaleja. Niiden ominaisuudet johtuvat metallin rakennetta koossa pitävästä metallisidoksesta. Metalleja käytetään
LisätiedotAtomien rakenteesta. Tapio Hansson
Atomien rakenteesta Tapio Hansson Ykköskurssista jo muistamme... Atomin käsite on peräisin antiikin Kreikasta. Demokritos päätteli alunperin, että jatkuva aine ei voi koostua äärettömän pienistä alkeisosasista
LisätiedotKE1 Ihmisen ja elinympäristön kemia
KE1 Ihmisen ja elinympäristön kemia Arvostelu: koe 60 %, tuntitestit (n. 3 kpl) 20 %, kokeelliset työt ja palautettavat tehtävät 20 %. Kurssikokeesta saatava kuitenkin vähintään 5. Uusintakokeessa testit,
LisätiedotLukion kemia 3, Reaktiot ja energia. Leena Piiroinen Luento 2 2015
Lukion kemia 3, Reaktiot ja energia Leena Piiroinen Luento 2 2015 Reaktioyhtälöön liittyviä laskuja 1. Reaktioyhtälön kertoimet ja tuotteiden määrä 2. Lähtöaineiden riittävyys 3. Reaktiosarjat 4. Seoslaskut
LisätiedotKemia 7. luokka. Nimi
Kemia 7. luokka Nimi 1. Turvallinen työskentely Varoitusmerkit Kaasupolttimen käyttö Turvallinen työskentely Turvallinen työskentely Kaasupolttimen käyttö 1. Varmista että ilma-aukot ovat kiinni. 2. Sytytä
Lisätiedot2. Koska f(5) > 8 ja yhdeksän pisteen varaan voidaan virittää kupera viisikulmio, niin f(5) = 9.
Dimension 1/2018 pulmasivu Ratkaisuja 1. Viiden pisteen joukosta voidaan aina valita neljä, jotka ovat kuperan monikulmion kärkipisteitä, mutta neljästä pisteestä ei muodostu aina kuperaa monikulmiota.
LisätiedotTYÖYMPÄRISTÖN MATERIAALIT
TYÖYMPÄRISTÖN MATERIAALIT keittiössä ja ravintolasalissa työskentelevän on tunnettava materiaalien kemialliset ja fysikaaliset ominaisuudet ja tiedettävä mihin ja miten niitä käytetään väärillä valinnoilla
LisätiedotKosmologia ja alkuaineiden synty. Tapio Hansson
Kosmologia ja alkuaineiden synty Tapio Hansson Alkuräjähdys n. 13,7 mrd vuotta sitten Alussa maailma oli pistemäinen Räjähdyksen omainen laajeneminen Alkuolosuhteet ovat hankalia selittää Inflaatioteorian
LisätiedotYdinfysiikka lääketieteellisissä sovelluksissa
Ydinfysiikka lääketieteellisissä sovelluksissa Ari Virtanen Professori Jyväskylän yliopisto Fysiikan laitos/kiihdytinlaboratorio ari.j.virtanen@jyu.fi Sisältö Alkutaival Sädehoito Radiolääkkeet Terapia
LisätiedotTerra - täysin uusi sarja pieneläimille
Terra - täysin uusi sarja pieneläimille Terra sisältää parhaat luonnon raaka-aineet kunnioittaen eläimen luonnollisia syömistapoja. Terra täyttää eläimen ruokinnalliset tarpeet. KOOSTUMUS: Kasvisperäiset
LisätiedotKRIITTISTEN RAAKA-AINEIDEN SELEKTIIVINEN TALTEENOTTO SE-ROMUSTA
KRIITTISTEN RAAKA-AINEIDEN SELEKTIIVINEN TALTEENOTTO SE-ROMUSTA 16.5.2018 Ari Väisänen Kriittisten metallien tuotanto Harvinaisten maametallien tuotanto 95% Kiinassa Pd ja Pt tuotanto keskittynyt Etelä-Afrikkaan
Lisätiedot1. a) Selitä kemian käsitteet lyhyesti muutamalla sanalla ja/tai piirrä kuva ja/tai kirjoita kaava/symboli.
Kemian kurssikoe, Ke1 Kemiaa kaikkialla RATKAISUT Maanantai 14.11.2016 VASTAA TEHTÄVÄÄN 1 JA KOLMEEN TEHTÄVÄÄN TEHTÄVISTÄ 2 6! Tee marinaalit joka sivulle. Sievin lukio 1. a) Selitä kemian käsitteet lyhyesti
Lisätiedot1. Malmista metalliksi
1. Malmista metalliksi Metallit esiintyvät maaperässä yhdisteinä, mineraaleina Malmiksi sanotaan kiviainesta, joka sisältää jotakin hyödyllistä metallia niin paljon, että sen erottaminen on taloudellisesti
LisätiedotMaailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)
Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut
LisätiedotTaulukko Käyttötarkoitus Huomioita, miksi? Kreikkalaisten numeeriset etuliitteet
Päivitetty 8.12.2014 MAOLtaulukot (versio 2001/2013) Taulukko Käyttötarkoitus Huomioita, miksi? Kreikkalaisten numeeriset etuliitteet esim. ilmoittamaan atomien lukumäärää molekyylissä (hiilimonoksidi
Lisätiedot