Pohjavesiselvitys. S-market Epilä, Tampere YMP31348

Transkriptio

1 Pohjavesiselvitys S-market Epilä, Tampere YMP

2 2 (10) Pohjavesiselvitys SISÄLTÖ 1 JOHDANTO ALUEEN SIJAINTI JA KUVAUS AIEMMAT TUTKIMUKSET NÄYTTEENOTTO MAALISKUUSSA 2015 JA NÄYTTEENOTON TULOKSET POHJAVESIALUEEN KUVAUS KOHTEEN MAAPERÄ KOHTEEN POHJAVESIOLOSUHTEET RAKENTAMISEN JA KÄYTÖN AIKAISET POHJAVESIVAIKUTUKSET Vaikutukset pohjaveden laatuun Vaikutukset pohjaveden muodostumiseen ja pohjaveden pinnantasoon Vedenottamon suojavyöhykkeet YHTEENVETO... 9 Lähteet... 9 Liitteet: Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Kohteen sijaintikartta Pohjavesialuekartta ja pohjaveden havaintopisteet Pohjavesiputkikortti Analyysitodistus

3 Pohjavesiselvitys (10) 1 Johdanto Tampereen Epilän kaupunginosassa sijaitsevien tonttien 15, 18, 19 ja 21/1137/Hyhky (osoite Pispalan valtatie 74 78) asemakaavaa ollaan muuttamassa. Alueelle on suunnitteilla kaupan liikerakennus. Pirkanmaan ELY-keskus on esittänyt mielipiteensä kaavaluonnokseen Mielipiteessään ELY-keskus nosti esiin erityisesti pohjavesiselvityksen tarpeellisuuden. Tässä selvityksessä pyritään vastaamaan ELYkeskuksen esiin tuomiin pohjaveteen liittyviin asioihin. Pohjavesiselvitys on tehty kohteella suoritettujen maaperä- ja pohjavesitutkimusten sekä pohjavesialueesta saatavilla olevien tietojen perusteella. Selvityksen yhteydessä kohteelta otettiin pohjavesinäyte, selvitettiin pohjaveden pinnankorkeuksia lähialueella sekä kartoitettiin lähikiinteistöjen kaivot. 2 Alueen sijainti ja kuvaus Kohde sijaitsee Tampereella Epilän kaupunginosassa, osoitteessa Pispalan valtatie Alue sijaitsee Epilänharjun eteläpuolella, Pispalan valtatien ja sen pohjoispuolella olevan tienpenkereen välissä. Kohteen sijainti on esitetty liitteessä 1. Maanpinnantaso on tiepenkereellä luiskan yläosassa noin ,9 ja laskee tontille noin tasolle ,5. Maanpinta tontilla on suhteellisen tasaista, viettäen loivasti kohti Pispalan valtatietä. Suunnittelualueen kokonaispinta-ala on noin 4580 m 2. Suunnitellun liikerakennuksen alueelta on hiljattain purettu vanha teollisuushallirakennus ja vanha omakotitalo. Kiinteistöjen piha-alueesta on ollut asfaltoitua aluetta noin 1200 m 2. Loput alueesta on lähinnä sorapintaista piha-aluetta. Kohdealueen ympäristössä sijaitseva asutus on liitetty kaupungin vesijohtoverkostoon, joten lähialueen kiinteistöillä ei arvioida olevan käytössä olevia kaivoja. 3 Aiemmat tutkimukset Kohteen maaperää tutkittiin marraskuussa 2014 puristin-heijarikairauksella (A- Insinöörit Geotesti Oy) yhteensä 9 tutkimuspisteestä. Kahdesta tutkimuspisteestä otettiin häiriintyneitä maanäytteitä, jotka tutkittiin laboratoriossa. Alueen maaperän pilaantuneisuutta tutkittiin marraskuussa ja joulukuussa 2014 (Sito Oy). Marraskuun tutkimuksessa alueelle kaivettiin 9 koekuoppaa ja joulukuussa 6 lisäkoekuoppaa. Näytteenotto ulotettiin molemmilla kerroilla 2 3 m syvyyteen. Kohteelle asennettiin pohjavesiputki Putkikortti on esitetty liitteessä 3. Vesipinta putkessa oli asentamisen jälkeen noin 6 m syvyydessä maanpinnasta, tasolla +91,41 (korkeusjärjestelmä N2000). 4 Näytteenotto maaliskuussa 2015 ja näytteenoton tulokset Kohteelle asennetusta pohjavesiputkesta (piste nro 100) otettiin vesinäyte pumppaamalla Ennen näytteenottoa putkesta tyhjennettiin kolme kertaa putken vesitilavuus, jonka jälkeen näyte otettiin putkeen suotautuvasta vedestä. Vesinäytteestä analysoitiin laboratoriossa haihtuvat hiilivedyt C 5 C 10, BTEX-yhdisteet, MTBE

4 4 (10) Pohjavesiselvitys ja TAME, klooratut hiilivedyt, öljyhiilivedyt C 10 C 40 ja PAH-yhdisteet. Lisäksi näytteestä oli tarkoitus analysoida raskasmetallien liukoiset pitoisuudet. Metallianalyysi epäonnistui laboratoriossa teknisistä syistä. Metallianalyysejä varten otetaan uusintanäyte huhti-toukokuussa, ja tulokset raportoidaan myöhemmin erillisenä liitteenä. Näytteenoton yhteydessä mitattiin pohjaveden pinnankorkeus, joka oli 7,07 m putken päästä, eli tasolla +91,46. Vesinäytteestä tehdyissä analyyseissä ei todettu laboratorioanalyysin määritysrajat ylittäviä haihtuvien hiilivetyjen, kloorattujen yhdisteiden, öljyhiilivetyjen tai PAHyhdisteiden pitoisuuksia. Tulosten perusteella kohteen aiemman käytön tai maaperän paikallisen pilaantumisen ei arvioida aiheuttaneen pohjaveden pilaantumista. Epilänharju-Villilän (A) pohjavesialueen muissa osissa todettuja haitta-aineita ei todettu suunnittelualueen pohjavedessä. Alueen käyttötarkoituksen muutos ei siten vaikuta haitallisesti haittaaineiden liikkumiseen pohjavedessä. Analyysitulokset on esitetty liitteessä 4. Näytteenoton yhteydessä kartoitettiin lähikiinteistöjen kaivot kiinteistökäynnein. Kartoituksen perusteella kohteen naapurikiinteistöjen pihapiirissä ei ollut kaivoja. Samanaikaisesti mitattiin pohjaveden pinnankorkeudet lähellä sijaitsevista pohjavesiputkista HP893 ja HP894. Lähellä sijaitsevan pohjavesiputken HP1 vedenkorkeustieto saatiin Tampereen Vedeltä, joka mittasi vedenpinnan korkeuden Tulokset on esitetty taulukossa alla. Pohjavesiputkien sijainti on esitetty liitteen 2 kartassa. Havaintoputki Pohjaveden syvyys putken päästä Pohjaveden pinnan taso (N2000) Muita huomioita piste 100 7,07 +91,46 Putken yläpään korko +98,53 HP1 +90,79 Pohjaveden pinnantaso mitattu Tampereen Veden toimesta Tulos 90,26 m Tampereen kaupungin omassa korkeusjärjestelmässä. HP893 14,31 +90,99 Putken yläpään korko +105,3 Herttatietokannasta, korkeustiedot HP894 16,15 +90,90 Putken yläpään korko +107,05 Herttatietokannasta, korkeustiedot Pohjavesialueen kuvaus Kohde sijaitsee Epilänharju-Villilä A ( A) vedenhankintaa varten tärkeällä pohjavesialueella. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 2,84 km 2, josta pohjaveden muodostumisalueen ala on 1,64 km 2. Alueelle on tehty pohjaveden suojelusuunnitelma (Tampereen pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 2011). Pohjavesialueella on yksi vedenottamo, Hyhky. Pohjavesialueen rajat ja vedenottamon likimääräinen sijainti on esitetty liitteessä 2. Pohjavesialue on osa passiivisen jään reunaan syntynyttä saumamuodostumaa, joka ulottuu kohtalaisen yhtenäisenä Ylöjärveltä Pälkäneelle. Pohjavesialueeseen kuuluvat Epilänharju ja sen luoteispuolella Teivaalanharjun kaakkoisosa sekä Hyhkyn alue, jossa Nokialta tuleva harjun sivuhaara yhtyy varsinaiseen saumamuodostumaan.

5 Pohjavesiselvitys (10) Epilänharju on huomattavan jyrkkärinteinen harju. Se kohoaa ympäristöstään noin 50 metriä, harjun lakikorkeuden ollessa +152,5. Harjun koillisrinne on lohkareinen ja moreenimainen, lounasrinne harjumaisempi. Epilänharjussa maa-aines on pääasiassa hyvin lajittunutta ja hyvin vettäläpäisevää hiekkaa ja soraa. Reuna-alueet ovat hienoa hiekkaa. Harjun reunoille ulottuu savipeite. Harjun reunalla sijaitsevan Hyhkyn vedenottamon kohdalla maaperän pintaosassa on yli 10 m savea vettä johtavien, karkeampien ainesten päällä. Tutkimusten perusteella vettä johtavat kerrokset koostuvat pääosin keskirakeisesta hiekasta. Kallio on yli 30 metrin syvyydessä maanpinnasta. Pohjaveden painetaso on Epilänharjun muodostuman eteläreunalla ympäröivää maanpintaa ylempänä, kun taas muodostuman pohjoispuolella pohjaveden pinta on Näsijärven pintaa alempana. Muodostuma on hydraulisessa yhteydessä Näsijärveen, josta muodostumaan suotautuu rantaimeytymisen kautta pintavettä. Tämä lisää huomattavasti Hyhkyn vedenottamon antoisuutta. Pohjaveden päävirtaussuunta on muodostuman pitkittäissuunnassa (luode-kaakko) Lamminpäästä lähtien kohti vedenottamoa. Vedenottamon kohdalla pohjavesi on vettä pidättävien kerrosten alla, ja sen painetaso on noin +90,50. Myös Pispalasta virrannee jonkin verran vettä Hyhkyn suuntaan. Koska pohjavettä purkautuu monin paikoin Hyhkynlahden ympäristössä lähellä Pyhäjärven pinnantasoa (+77,2), ei vedenottamon pohjaveden muodostumisalue ulottune paljoakaan Pispalanharjun suuntaan. Pohjavesialueella sijaitseva Hyhkyn vedenottamo sijaitsee noin 200 m suunnittelukohteesta kaakkoon. Hyhkyn vedenottamo sijaitsee riskialttiilla paikalla Nokian moottoritien välittömässä läheisyydessä Näsijärven Lielahden ja Pyhäjärven Hyhkynlahden välisellä kannaksella. Vedenottamo on otettu käyttöön Vedenotto lopetettiin 1970-luvulla pohjaveden laadun heikentyessä Näsijärvestä suotautuvan heikkolaatuisen veden vuoksi. Vedenottamo saneerattiin vuonna 1998, ja on ollut sen jälkeen käytössä. Vedenottamolla on raudan ja mangaaninpoistolaitteet. Vedenkäsittelyprosessiin kuuluu ilmastus, kaliumpermanganaatin lisäys, alkalointi, hiekka- ja aktiivihiilisuodatus, desinfiointi natriumhypokloraatilla sekä uv-käsittely. Hyhkyn vedenottamolla on lupa ottaa pohjavettä keskimäärin 3000 m 3 /d, mikä on enemmän kuin vedenottamon pohjaveden muodostumisalueen antoisuus (noin 1000 m 3 /d). Imeytymistä tapahtuu todennäköisesti Näsijärvestä. Vedenotto vuonna 2008 oli keskimäärin 1886 m 3 /d. Vesienhoidossa Epilänharju-Villilän (A) pohjavesialue on todettu riskialueeksi. Pohjavesialueella on tavattu kohonneita liuotinainepitoisuuksia Epilänharju-Villilä B- pohjavesialueen rajan tuntumassa ja yksittäisissä pisteissä muuallakin. 6 Kohteen maaperä Geologian tutkimuskeskuksen maaperäkartan perusteella kohteen maaperä on hiekkaa. Kohteen eteläpuolisen, Pispalan valtatien eteläpuolisen alueen maaperä on merkitty kartassa saveksi, jonka päällä pintamaana on hiekka. Kohteen lounaispuolinen alue on kartoittamaton (Kuva 1).

6 6 (10) Pohjavesiselvitys Hiekka Karkea hieta Kartoittamaton Hiekkamoreeni, pintamaa savi Savi, pintamaa hiekka Kuva 1. Maaperäkartta (GTK). Suunnittelukohde merkitty punaisella renkaalla. Kohteella tehtyjen tutkimusten perusteella maan pintakerros (n. 0 0,2 m) on lähinnä soraa. Pintakerroksen alapuolella on noin 1,5 2 m paksuudelta täyttömaata, vaihdellen siltistä soraan ja turpeeseen. Täyttömaa ulottuu syvimmillään noin 4 m syvyyteen. Osalla aluetta täyttömaan alapuolella noin 2,7 m syvyydessä on savinen tai silttinen maakerros. Hienompirakeisen kerroksen paksuus vaihtelee havaintojen mukaan 0,5 2 metriin. Silttistä hiekkaa todettiin paksuimmillaan Pispalan valtatien puoleisella reunalla noin 8 m. Silttisen kerroksen alapuolella maaperä on soraa, hiekkaista soraa tai hiekkaa. Osalla aluetta silttinen kerros puuttuu, ja sora tai hiekka alkaa heti täyttömaan alapuolelta. Kallionpinnan tasosta ei ole tietoa. Kairaukset ulottuivat syvimmillään tasolle +71,07, jolloin kairaus päättyi kiveen, lohkareeseen tai kallioon. 7 Kohteen pohjavesiolosuhteet Pohjaveden on todettu esiintyvän kohdekiinteistöllä noin 6 m syvyydessä maanpinnasta (noin tasolla +91,5). Kohteen lähialueella pohjaveden pinta vaihtelee noin tasolla Alueelle tehdyissä koekuoppatutkimuksissa osaan koekuopista tuli vettä. Nämä koekuopat sijaitsivat puretun hallirakennuksen itäosassa alueella, jolla arvellaan aiemmin mahdollisesti sijainneen lampi. Todettu kaivantovesi saattaa olla vanhan lammen alueelle kertynyt pieni orsivesiesiintymä. Toisaalta tutkimukset tehtiin sateisena päi-

7 Pohjavesiselvitys (10) vänä, jolloin kaivannoissa havaittu vesi saattoi myös olla maaperässä viipyvää sadevettä. Muualle tutkimusalueelle tehdyissä koekuopissa ei havaittu vettä. Koekuopat ulottuivat noin tasoon +96,8. Maanpinta laskee kohteesta kohti etelä-lounasta. Usein pohjaveden virtaussuunta noudattelee maanpinnan muotoja. Tällöin pohjaveden virtaussuunnan voitaisiin arvioida olevan kohteelta kohti lounasta. Harjun rakennekerrokset saattavat kuitenkin ohjata pohjaveden virtausta paikallisesti. Kohteelta ja sen lähiympäristöstä tehtyjen pohjaveden pinnanmittausten perusteella pohjaveden virtaussuunta olisi kohti kaakkoa. Pohjaveden tarkkaa virtaussuuntaa ei voida olemassa olevan tiedon perusteella määrittää. On hyvin mahdollista, että pohjaveden virtaus saattaa suuntautua kohti Hyhkyn vedenottamoa. Arvio pohjaveden päävirtaussuunnasta on esitetty liitteessä 2. 8 Rakentamisen ja käytön aikaiset pohjavesivaikutukset 8.1 Vaikutukset pohjaveden laatuun Vaikutukset pohjaveden laatuun voidaan jakaa rakentamisen aikaisiin vaikutuksiin ja käytön aikaisiin vaikutuksiin. Rakentamisen aikaiset vaikutukset Kohteen perustamis- ja pohjaolosuhdeselvityksessä (HRK Suunnittelu, ) on todettu, että rakennukset voidaan perustaa maavaraisesti, mutta sekalainen täyttömaa rakennuspohjilta on poistettava. Täyttömaa koostuu pääosin sekalaisesta sorasta, murskeesta ja hiekasta, eikä muodosta yhtenäisiä, tiiviitä maakerroksia, jotka estäisivät mahdollisten haitta-aineiden kulkeutumista syvemmälle maaperään. Täyttömaakerroksen on tutkimuksissa todettu ulottuvan paksuimmillaan noin 4 metrin syvyyteen maanpinnasta. Pohjavedenpinta alueella on noin 6 m syvyydessä maanpinnasta. Rakennusten perustaminen ei siten vaadi maaperän kaivamista tai paaluttamista lähellä pohjaveden pintaa. Poistettava, sekalainen täyttömaa korvataan puhtaalla täyttömaalla ja rakennekerroksilla. Kohteen täyttömaakerroksessa on paikoin todettu kohonneita pitoisuuksia öljyhiilivetyjä. Ennen kohteen rakentamista kiinteistöjen maaperä kunnostetaan ja haittaainepitoiset maat tullaan poistamaan. Siten maaperässä jo todettujen haitta-aineiden kulkeutumisriski pohjaveteen poistuu. Käytön aikaiset vaikutukset Kaavamuutoksen mukaisten suunnitelmien toteutuessa autoliikenne ja autojen pysäköintimäärät kohdekiinteistöllä kasvavat. Liikenne sijoittuu päällystetyille alueille. Normaalitilanteessa kiinteistön suunnitelmien mukainen käyttö ei aiheuta vaaraa pohjaveden laadulle. Vahinkotilanteessa, esim. auton rikkoutumisen myötä, asfaltoidulle alueelle saattaa päätyä bensiiniä tai öljyä. Asfaltoitujen alueiden hulevedet on suunniteltu johdettavaksi erilaisten kaivojen kautta kaupungin hulevesiverkostoon ja edelleen pois pohjavesialueelta. Siten vahinkotilanteessakaan ei aiheudu riskiä öljyjen tai öljyisten vesien imeytymisestä maaperään ja päätymisestä pohjaveteen. Kaupan liiketoiminta ei aiheuta muuta riskiä pohjavedelle. Kohteella ei esimerkiksi tulla varastoimaan haitallisia kemikaaleja. 8.2 Vaikutukset pohjaveden muodostumiseen ja pohjaveden pinnantasoon Kohteelle on tehty hulevesiselvitys (HRK Suunnittelu), jossa on esitetty suunnitelma hulevesien hallinnasta. Suunnittelun yleisperiaatteena on imeyttää vedet

8 8 (10) Pohjavesiselvitys maahan siltä osin, kun se on turvallista. Tämä tarkoittaa kattovesien johtamista rännikaivojen kautta imeytysaltaaseen. Imeytysaltaat mitoitetaan siten, että kerran 10 vuodessa tapahtuva 10 minuuttia kestävän rankkasateen aikaiset vedet imeytyvät pääsääntöisesti maahan. Viheralueet pyritään rakentamaan niin, että hulevesi viipyy niillä mahdollisimman pitkään imeytyäkseen mahdollisimman paljon maahan. Lisäksi viheralueille rakennetaan hulevesikaivoja imeytymisen varmistamiseksi. Asfaltoitujen ja laatoitettujen alueiden hulevedet johdetaan sadevesikaivojen kautta hiekan- ja rasvanerotuskaivoihin ja niistä edelleen viivästysaltaaseen ja kaupungin hulevesiverkostoon. Nykyisin osa sadevesistä päätyy sadevesikaivoon ja sieltä edelleen kaupungin sadevesijärjestelmään. Osittain hulevedet tontilla imeytyvät maahan. Rankkasateen aikana vesiä todennäköisesti valuu Pispalan valtatielle ja siellä oleviin kaivoihin. Koko suunnittelualueen pinta-ala on noin 4580 m 2. Lisäksi hulevesivirtaamiin vaikuttaa alueen pohjoispuolella oleva luiska. Luiskan pinta-ala siltä osin, kun se vaikuttaa suunnittelualueen hulevesivirtaamiin, on noin 1420 m 2. Alueen kokonaispinta-alana hulevesilaskelmissa on siten käytetty 6000 m 2. Tästä asfaltoitua ja/tai kattopintaa, josta hulevedet pääsääntöisesti ovat aiemmin päätyneet sadevesiviemäriin, on kiinteistön aiemmalla käytöllä ollut noin 2000 m 2. Suunnitelmien mukaisessa tilanteessa asfaltilla tai betonipinnalla päällystetyksi alaksi arvioidaan 2710 m 2, kattopinta-alaksi arvioidaan noin 1130 m 2 ja viheralueiden alaksi 2560 m 2. Siten se osuus kiinteistöstä, jolta hulevedet johdetaan sadevesiviemäriin, kasvaa noin 700 m 2. Toteutuessaan hulevesisuunnitelma mahdollistaa hulevesien imeyttämisen maaperään siinä määrin, kuin se pohjaveden laatua vaarantamatta on mahdollista. Pohjavesialueen laajuus ja sen maankäyttö huomioiden kohteen suunnitellun rakentamisen ja hulevesienkäsittelyn ei arvioida merkittävästi vaikuttavan pohjaveden muodostumiseen tai pohjaveden pinnantasoihin kohdealueella tai sen lähiympäristössä. Rakentamisen ei katsota vaikuttavan vedenottamolta saatavaan veden määrään. Kohteen lähialueella ei tiettävästi ole käytössä talousvesikaivoja, eikä rakentamisella arvioida olevan vaikutusta pohjaveden pinnantasoon kohteen läheisyydessä. 8.3 Vedenottamon suojavyöhykkeet Hyhkyn vedenottamolle ei ole vahvistettu vesilain mukaisia lähi- ja kaukosuojavyöhykkeitä. ELY-keskus on mielipiteessään todennut seuraavaa: Pohjavesialueiden kaavoitusohjeena on käytetty linjausta, että vedenottamoiden lähisuojavyöhykkeet (vähintään 0,5 km vedenottamolta pohjaveden virtaussuuntaan ylöspäin) kaavoitetaan virkistysalueiksi, puistoiksi, lähivirkistysalueiksi tai leikkikentiksi. Erityistapauksissa alue voidaan kaavoittaa urheilu- ja virkistyspalvelualueeksi, ei kuitenkaan, jos toiminta tuo mukanaan voimakkaan pysäköintitarpeen. Vedenottamon lähialueet ovat voimassa olevassa ajantasa-asemakaavassa kaavoitettu asuinkerrostalojen korttelialueeksi, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi sekä asuin- ja erillispientalojen korttelialueeksi. Vain aivan vedenottamon luoteispuolella oleva kapea alue on kaavoitettu virkistysalueeksi. Siten valmisteilla olevan kaavan mukainen käyttötarkoitus ei poikkea alueen tämänhetkisestä maankäytöstä tai voimassa olevasta asemakaavasta.

9 Pohjavesiselvitys (10) 9 Yhteenveto Kohteelle asennetusta pohjavesiputkesta otetussa vesinäytteessä ei todettu laboratorion määritysrajan ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia. Metallitulokset ja niistä tehtävät johtopäätökset raportoidaan erillisenä liitteenä. Saatujen tulosten perusteella kohteen aiemman käytön tai maaperän paikallisen pilaantumisen ei arvioida aiheuttaneen pohjaveden pilaantumista. Epilänharju-Villilän (A) pohjavesialueen muissa osissa todettuja haitta-aineita ei todettu suunnittelualueen pohjavedessä. Alueen käyttötarkoituksen muutos ei siten vaikuta haitallisesti haitta-aineiden liikkumiseen pohjavedessä. Kohteen rakennustöiden yhteydessä kiinteistöllä todettu pilaantunut maaperä on tarkoitus poistaa, mikä vähentää pohjaveden pilaantumisriskiä jatkossa. Pohjaveden virtaussuuntaa arvioitiin olemassa olevan pohjavesitiedon, pohjaveden pinnanmittausten sekä topografisen kartan avulla. Pohjaveden virtaussuunnan arvioidaan olevan kohteelta kohti kaakkoa. Pohjaveden virtaus kohti vedenottamoa on mahdollista. Kohteen lähikiinteistöillä ei havaittu olevan kaivoja. Kaavasuunnitelman mukaisen maankäytön ei arvioida aiheuttavan riskiä pohjaveden pilaantumiselle, mikäli hulevedet käsitellään ja johdetaan suunnitellulla tavalla. Imeytyvän pohjaveden määrä tulee suunnitellussa käytössä hieman vähentymään verrattuna alueen aiempaan käyttöön. Eron ei kuitenkaan arvioida pohjavesialueen koko ja maankäyttö huomioiden olevan merkittävä, eikä suunnitellusta toiminnasta aiheudu riskiä Hyhkyn vedenottamolta saatavan veden määrälle tai mahdollisten talousvesikaivojen antoisuudelle. Espoossa, Maiju Juntunen vanhempi asiantuntija Reijo Pitkäranta vanhempi asiantuntija Lähteet Geologian tutkimuskeskus. Maaperäkartta 1: HRK Suunnittelu. Hulevesiselvitys, S-market Epilä HRK Suunnittelu. Perustamis- ja pohjaolosuhdeselvitys Sito Oy. Epilän S-market, Pispalan valtatie 74-78, Epilä/Tampere. Maaperän pilaantuneisuusselvitys ja puhdistustarpeen arviointi, lisäselvitys Sito Oy. S-market Epilä, Pispalan valtatie Maaperän pilaantuneisuusselvitys ja puhdistustarpeen arviointi

10 10 (10) Pohjavesiselvitys Tampereen kaupunki. Vesihuollon kehittämissuunnitelma. Maankäytön suunnittelu. Julkaisuja 2 / Tampereen pohjavesialueiden suojelusuunnitelma, Tampereen kaupunki, Tampereen Vesi, Pirkanmaan ELY-keskus, Tampereen aluepelastuslaitos Ympäristöhallinnon OIVA- ympäristö- ja paikkatietopalvelu

11 LIITE 1 Sijaintikartta

12 Liite 1, Sijaintikartta (1) Suunnittelukohde SITO OY OSOITE Tuulikuja 2, Espoo PUHELIN SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@sito.fi KOTIPAIKKA Espoo FAKSI KOTISIVUT Y-TUNNUS TOIMIPISTEET Espoo, Kouvola, Kuopio, Lappeenranta, Tampere, Turku, Oulu, Rovaniemi

13 LIITE 2 Pohjavesialuekartta Pohjaveden havaintopisteet

14 S-market Epilä, Pohjavesiselvitys Liite 2: Pohjavesialuekartta ja pohjaveden havaintopisteet ^_ ^_ ^_ HP893 HP894 HP1 ^_ " Suunnittelualue Pohjavesialue Varsinainen muodostumisalue Arvio pohjaveden virtaussuunnasta " Vedenottamo m ^_ Pohjavesiputki

15 LIITE 3 Pohjavesiputkikortti

16 POHJAVESIPUTKEN ASENNUS- JA HAVAINTOKORTTI HANKE TYÖNRO Tilaaja: HRK Konsultointi Oy Kylänpää Hannu TYÖN NIMI S-Market Epilä Osoite Kunta Tampere PUTKEN SIJAINTI PISTE NRO 100 Koordinaatit X: Y: Korkeudet Z putken yläpää (a): + 98,53 Z maanpinta (b): putken yläpäämaanpinta Z putken alapää (c): + (h): 80,53 1,13 m PUTKEN TIEDOT Vesiputken halkaisija: 63 mm Siiviläputken rako: 0.3 mm Vesiputken pituus (L): 18m Siiviläosa (s): 2m Materiaali: PEH Kairaaja: Vesiputken asentanut: AR Kairattu pvm: VESIPUTKI ASENNETTU pvm: KAIRAUSPÖYTÄKIRJA Syvyysväli Maalaji Näyte Pvm Alkusyvyys Syvyys 1 min Syvyys 3 min Syvyys 5 min Syvyys 10 min KUNTOTARKASTUS Syv. putken päästä (d) metreissä Vesipinta (w) + Havainto pvm VEDENPINNAN MITTAUKSET Syv. putken päästä (d) metreissä Vesipinta (w) + huom ,12 91, ,08 91,45 Asennuksen jälkeen Putken korkeudet +a h +b d L +w s +c

17 LIITE 4 Analyysitodistus

18 Scientific Finland Oy Sito Oy Hannu Harmoinen Tuulikuja Espoo Tutkimustodistus Ì5KB1hÎ Todistus: AR-15-FN Asiakaskoodi: FN Näytenumero: Näyte: 100 Asiakkaan viite: YMP31348 Näyte-erän tunniste: Epilän S-market, Näyte-erän ottaja: Näyte-erän ottopäivä: Näytteet vastaanotettu: Tutkimus Tulos Yksikkö U Menetelmä Laboratorio (a) FR0CS C5-C10 bensiinihiilivedyt < 0.01 mg/l BAFU W3 / DIN F9 EUDEFR (a) AN1J3 Öljyhiilivedyt >C10-C21 < 0.04 mg/l EN ISO EUDEFR (a) AN1J3 Öljyhiilivedyt >C21-C40 < 0.04 mg/l EN ISO EUDEFR (a) AN1J3 Öljyhiilivedyt >C10-C40 < 0.04 mg/l EN ISO EUDEFR (a) PAH-YHDISTEET EUDEFR AN1I6 Naftaleeni AN1I6 Asenaftyleeni AN1I6 Asenafteeni AN1I6 Fluoreeni AN1I6 Fenantreeni AN1I6 Antraseeni AN1I6 Fluoranteeni AN1I6 Pyreeni AN1I6 Bentso(a)antraseeni AN1I6 Kryseeni AN1I6 Bentso(b)fluoranteeni AN1I6 Bentso(k)fluoranteeni AN1I6 Bentso(a)pyreeni AN1I6 Indeno(1,2,3-cd)pyreeni AN1I6 Dibentso(ah)antraseeni AN1I6 Bentso(ghi)peryleeni AN1I6 Summa 16 EPA-PAH - µg/l ISO EUDEFR (a) VOC-YHDISTEET EUDEFR (a) AN1JU 1,1,1,2-Tetrakloorietaani < 2.0 µg/l (a) AN1JU 1,1,1-Trikloorietaani < 0.1 µg/l (a) AN1JU 1,1,2-Trikloorietaani < 0.5 µg/l (a) AN1JU 1,1,2-Trikloorieteeni < 0.1 µg/l (a) AN1JU 1,1-Dikloorietaani < 0.5 µg/l (a) AN1JU 1,1-Dikloorieteeni < 0.5 µg/l (a) AN1JU 1,1-Diklooripropeeni (a) AN1JU 1,2,3-Triklooribentseeni < 0.5 µg/l (a) AN1JU 1,2,3-Triklooripropaani (a) AN21W 1,2,3-Trimetyylibentseeni < 0.5 µg/l (a) AN228 1,2,4,-Trimetyylibentseeni < 0.5 µg/l (a) AN1JU 1,2,4-Triklooribentseeni < 0.5 µg/l (a) AN25L 1,2,-Diklooribentseeni < 0.5 µg/l DIN F9-1, (a) AN1JU 1,2-Dibromietaani < 0.5 µg/l (a) AN1JU 1,2-Dikloorietaani < 0.5 µg/l Asiakirjojen osittainen kopioiminen on kielletty. Testaustulos koskee vain tutkittua näytettä. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Akkreditoidut menetelmät on arvioitu tutkimuksen suorittaneen laboratorion oman maan akkreditointielimen toimesta. Tämä tutkimustodistus on luotu sähköisesti ja se on tarkastettu ja hyväksytty. Mittausepävarmuuksien osalta lisätietoja saatavilla pyydettäessä. Sivu 1/3 Eurofins Scientific Finland Oy Y-tunnus Hatanpäänkatu 3 A Environment@eurofins.fi Tampere p Finland

19 Scientific Finland Oy Todistus: AR-15-FN (a) AN1JU 1,2-Diklooripropaani < 0.5 µg/l (a) AN227 1,3,5-Trimetyylibentseeni (Mesityleeni) < 0.5 µg/l (a) AN25M 1,3-Diklooribentseeni < 0.5 µg/l DIN F9-1, (a) AN1JU 1,3-Diklooripropaani (a) AN25N 1,4-Diklooribentseeni (p-) < 0.5 µg/l DIN F9-1, (a) AN1JU 2,2-Diklooripropaani (a) AN1JU 2-Klooritolueeni (a) AN1JU 4-Klooritolueeni (a) AN224 Bentseeni < 0.1 µg/l (a) AN1JU Bromibentseeni (a) AN1JU Bromidikloorimetaani < 0.1 µg/l (a) AN1JU Bromikloorimetaani (a) AN1JU Bromoformi (tribromimetaani) (a) AN1JU cis 1,2-Dikloorieteeni < 0.5 µg/l (a) AN1JU cis 1,3-Diklooripropeeni < 0.5 µg/l (a) AN1JU Dibromikloorimetaani < 0.5 µg/l (a) AN1JU Dibromimetaani < 0.5 µg/l (a) AN1JU Dikloorimetaani < 0.5 µg/l (a) AN1J5 Etanoli (a) AN07H ETBE (a) AN226 Etyylibentseeni < 0.2 µg/l (a) AN092 Fluorotrikloorimetaani < 0.1 µg/l (a) AN1JU Heksaklooributadieeni < 0.5 µg/l (a) AN1JU Isopropyylibentseeni (kumeeni) (a) AN0A2 Klooribentseeni < 0.5 µg/l DIN F9-1, (a) AN21Y m,p-ksyleeni < 0.2 µg/l (a) AN07G MTBE (a) AN1IC Naftaleeni (a) AN1JU n-butyylibentseeni (a) AN1JU n-propyylibentseeni (a) AN21Z o-ksyleeni < 0.2 µg/l (a) AN1JU p-isopropyylitolueeni (a) AN1JU sec-butyylibentseeni (a) AN1J4 TAEE (a) AN1I8 TAME (a) AN1JQ Tert-butanoli (TBA) (a) AN1JU tert-butyylibentseeni (a) AN1JU Tetrakloorieteeni < 0.1 µg/l (a) AN1JU Tetrakloorimetaani < 0.1 µg/l (a) AN225 Tolueeni < 0.2 µg/l (a) AN1JU trans 1,2-Dikloorieteeni < 0.5 µg/l (a) AN1JU trans 1,3-Diklooripropeeni < 0.5 µg/l (a) AN1JU Trikloorimetaani (kloroformi) < 0.1 µg/l (a) = Akkreditoitu menetelmä U = Laajennettu mittausepävarmuus, k=2 Laboratoriolyhenteet EUDEFR - Eurofins Umwelt Ost GmbH (Freiberg), GERMANY - DIN EN ISO/IEC 17025:2005 D-PL Asiakirjojen osittainen kopioiminen on kielletty. Testaustulos koskee vain tutkittua näytettä. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Akkreditoidut menetelmät on arvioitu tutkimuksen suorittaneen laboratorion oman maan akkreditointielimen toimesta. Tämä tutkimustodistus on luotu sähköisesti ja se on tarkastettu ja hyväksytty. Mittausepävarmuuksien osalta lisätietoja saatavilla pyydettäessä. Sivu 2/3 Eurofins Scientific Finland Oy Y-tunnus Hatanpäänkatu 3 A Environment@eurofins.fi Tampere p Finland

20 Scientific Finland Oy Todistus: AR-15-FN Tampere Miljamartta Yritys ASM Kemisti Asiakirjojen osittainen kopioiminen on kielletty. Testaustulos koskee vain tutkittua näytettä. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Akkreditoidut menetelmät on arvioitu tutkimuksen suorittaneen laboratorion oman maan akkreditointielimen toimesta. Tämä tutkimustodistus on luotu sähköisesti ja se on tarkastettu ja hyväksytty. Mittausepävarmuuksien osalta lisätietoja saatavilla pyydettäessä. Sivu 3/3 Eurofins Scientific Finland Oy Y-tunnus Hatanpäänkatu 3 A Environment@eurofins.fi Tampere p Finland