Kansainvälinen solidaarisuussäätiö

Transkriptio

1 Kansainvälinen solidaarisuussäätiö Vuosiraportti 2017 & ohjelmakauden loppuraportti Hyväksytty hallituksessa

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO Taloudellinen toteuma KEHITYSYHTEISTYÖOHJELMAN TOTEUTUMINEN Tavoite 1: Miesten ja naisten toimeentulo on parantunut Tavoite 2: Naisten ruumiillisen koskemattomuuden suoja on vahvistunut Ohjelmakauden keskeisiä oppeja LÄPILEIKKAAVAT TEEMAT SOLIDAARISUUDEN TYÖSSÄ Oikeusperustaisuus Sukupuolten välinen tasa-arvo Kansalaisyhteiskuntien vahvistaminen ja osallistumisen lisääminen Aktiivisen kansalaisuuden edistäminen Kumppanien kapasiteetin vahvistaminen Strateginen sidosryhmätyö Globaalikasvatus ja vapaaehtoistyö Suomessa KEHITYSVIESTINTÄ JA OHJELMASTA TIEDOTTAMINEN Kehitysviestintä Ohjelmasta tiedottaminen SOLIDAARISUUDEN LAATUJÄRJESTELMÄ Ohjelman suunnittelu, seuranta ja arviointi Henkilöstö Taloushallinto Riskienhallinta RAHOITUS JA VARAINHANKINTA SOLIDAARISUUDEN JOHTAMINEN LIITE 1: TOIMINTAYMPÄRISTÖKUVAUKSET LIITE 2: HANKKEIDEN TOTEUTUS LIITE 3: SEURANTAMATRIISI KESTÄVÄ TOIMEENTULO LIITE 4: SEURANTAMATRIISI NAISTEN RUUMIILLINEN KOSKEMATTOMUUS LIITE 5: SEURANTAMATRIISI SISÄINEN TASA-ARVOSUUNNITELMA LIITE 6: SEURANTAMATRIISI SUKUPUOLTEN VÄLINEN TASA-ARVO HANKETYÖSSÄ LIITE 7: SEURANTAMATRIISI VIESTINTÄ LIITE 8: EVALUAATIORAPORTTI - Programme Evaluation, Programme-based Support through Finnish CSOs III LIITE 9: EVALUAATIORAPORTTI - Project Evaluation (SOYDAVO), Reducing and mitigating GBV in Togdheer region LIITE 10: EVALUAATIORAPORTTI - Project Evaluation (SYS), Enhancing Youth Employment and Access to Decent Work in Burao LIITE 11: EVALUAATIORAPORTTI Project Evaluation (Clhe), Enhancing Livelihoods in the Agro-Pastoral Areas in Burao and Sheikh Districts in Somaliland LIITE 12: SOLIDAARISUUDEN TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS

3 1. JOHDANTO Kansainvälinen solidaarisuussäätiö (Solidaarisuus) uudisti strategiansa ( ) kesällä Solidaarisuuden pitkän tähtäimen visiona on rakentaa maailmaa, jossa yksikään nainen ei kärsi väkivallasta eikä kukaan elä köyhyydessä. Toimintaa suunnataan ja uudistetaan strategisesti niin että vuonna 2021 Solidaarisuus on erityisosaamisestaan tunnettu ja vetovoimainen vaikuttamisen foorumi. Tavoitteen saavuttamiseksi kasvatetaan brändin tunnettuutta, vahvistetaan asiantuntijuutta valituissa kärkiteemoissa sekä monipuolistetaan rahoituspohjaa. Vuoden aikana Solidaarisuus edisti toimintansa tarkoitusta toteuttamalla tässä vuosiraportissa kuvattua kehitysyhteistyöohjelmaa. Vuosi 2017 oli Solidaarisuuden kolmivuotiseksi suunnitellun kehitysyhteistyöohjelman toinen toteutusvuosi. Päärahoittajan ulkoministeriön (UM) päätösten seurauksena ohjelma typistettiin kaksivuotiseksi. Tässä vuosiraportissa kuvataan vuoden 2017 toimintoja sekä kaksivuotisen ohjelmakauden tuloksia eli esitys toimii siten vuoden 2017 vuosiraporttina ja ohjelmakauden loppuraporttina. Erillistä loppuraporttia ei laadita koska ohjelmakauden tulostavoitteet asetettiin 3-vuotiskaudelle ja niitä ei sopeutettu typistettyyn aikatauluun. Suuri osa ohjelman alaisista hankkeista jatkuu uudella ohjelmakaudella ja niiden tuloksia arvioidaan lähemmin uuden ohjelmakauden aikana. Tässä vuosiraportissa on kuvattu kaksivuotisen ohjelmakauden tuloksia aina kuin se on tarkoituksenmukaista. Solidaarisuuden kehitysyhteistyöohjelma perustuu kehitysvisiolle, jonka mukaan Solidaarisuuden toiminta-alueilla asuvilla naisilla ja miehillä on paremmat edellytykset elää ihmisarvoista ja onnellista elämää. Ohjelman päätavoitteet ovat naisten ruumiillisen koskemattomuuden suojan vahvistuminen sekä naisten ja miesten toimeentulon parantuminen taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Vuonna 2017 yhteistyömaita olivat Somalimaa, Kenia ja Nicaragua. Ohjelma toteutui toimintasuunnitelmien mukaisesti. Vuonna 2017 käynnissä oli 13 hanketta, joista seitsemän työ- ja toimeentulohanketta sekä kuusi kohdennettua, tyttöjen ja naisten ruumiillisen koskemattomuuden suojaa vahvistavaa hanketta. Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen toteutui läpileikkaavasti kaikessa toiminnassa. Kaikkiaan ohjelmasta hyötyi lähes ihmistä vuosina Nicaraguassa ja Somalimaassa luotiin kestäviä toimeentuloratkaisuja noin 2600 pienviljelijälle ja käsityöläiselle tukemalla heidän yritystoimintaa. Ohjelman avulla tuhannet ihmiset ovat nousseet pysyvästi pois köyhyydestä. 72 somalimaalaisen ja nicaragualaisen yrityksen kilpailukykyä parannettiin. Esimerkiksi Pohjois-Nicaraguan käsityötuotteiden ja maatalousarvoketjujen myynti lähes kolminkertaistui 1,2 miljoonaan dollariin vuodesta Ohjelmassa luotiin myös rakenteita ja tuotantojärjestelmiä, joiden avulla ihmiset toipuvat nopeammin ilmastonmuutoksen haasteista ja kasvattavat tuloja kestävästi, kuten kauppa- ja vertaistukikouluttajien verkostoja, kastelujärjestelmiä, siemenpankkeja 3

4 ja vaihtoehtoisia elinkeinoja. Noin 300 kotitaloutta saatiin sadevedenkeruu- ja kastelujärjestelmien (23 allasta) piiriin ja ohjelmassa asennettiin yli 110 tippakastelujärjestelmää. Merkittävän haasteen Solidaarisuuden ohjelmalle Somalimaassa aiheutti koko Afrikan sarvea koetteleva ankara kuivuus ja sen eskaloima vesi- ja ruokakriisi, joka syveni edelleen vuoden 2017 puolella. Vaikeista oloista huolimatta naisten ruumiillisen koskemattomuuden suojassa tapahtui vahvistumista kaikissa ohjelmamaissa, mikä näkyi mm. lisääntyneenä väkivallan kyseenalaistamisena sekä vastuunkantajien ja mielipidevaikuttajien kasvaneena aktiivisuutena naisten oikeuksien puolestapuhujina. Yksi vuoden tärkein tehtävä oli strategiaan pohjautuvan kehitysyhteistyöohjelman suunnittelu ja ohjelmatukihakemuksen tekeminen. Työ palkittiin myönteisellä ulkoministeriön 4-vuotisella rahoituspäätöksellä, mikä mahdollistaa uusien toimintatapojen ja avauksien kehittämisen ohjelmakaudella Solidaarisuus osallistui vuonna 2017 myös UM:n laajaan arviointiin 22 suomalaisen ohjelmatukijärjestön tuloksellisuudesta. Arvioinnin mukaan Solidaarisuuden erityisosaaminen naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisessa työssä yhdistettynä naisten taloudelliseen voimaantumiseen on mahdollistanut järjestön asemoitumisen alueelle, jolla ei ole monia muita aktiivisesti toimivia järjestöjä ja jolla tarve on valtavaa. Myös Solidaarisuuden osaaminen ilmastonmuutoksen lieventämisessä sai tunnustusta arvioijilta. Saimme arvioinnista myös hyödyllisiä suosituksia, jotka huomioidaan uudella ohjelmakaudella. Myös UM:n loppuvuodesta 2016 teettämän erillisen toiminnantarkastuksen tulokset olivat myönteisiä ja vahvistivat Solidaarisuuden omaa käsitystä ohjelmatoiminnan onnistumisista viime vuosilta. Varainhankinnassa jatkettiin suunnitelmallisia investointeja oman varainhankinnan kasvattamiseen ja onnistuttiin olosuhteisiin nähden hyvin. Katuvarainhankintaan vahvasti nojanneen Silpomaton-kampanjan avulla rekrytoitiin 15 paikkakunnalla 1800 uutta kuukausilahjoittajaa (Muutoksentekijää). Solidaarisuus työllisti 93 nuorta feissaria eri puolella Suomea. Erilaisten toimenpiteiden tuloksena yksityisten lahjoittajien määrä kasvoi edellisvuodesta 18 prosenttia (2015: 30%). Viestinnän ja varainhankinnan kärkiteema oli vuonna 2017 naisten oikeudet. Viestinnässä saavutettiin näkyvyyttä systemaattisella mediatyöllä, blogiyhteistyöllä, vapaaehtoisten ja ammattilaisten antamalla pro bono osaamispanostuksella ja aiempaa tehokkaammalla digikampanjoinnilla. Viestinnästä rakennettiin Solidaarisuuden organisaation strategista kyvykkyyttä. Brändiä kirkastettiin tuotetun brändikäsikirjan avulla. Lahjoittajien näkemyksiä kartoitettiin sekä kehitettiin osallistumismuotoja ja työvälineitä erityisesti nuorten tukijoiden sitouttamiseen ja yhteisöllisyyden luomiseen. Digitaalista viestintää vahvistettiin juttusarjoilla, verkkoalustan uudistuksilla ja yhteistyöllä ammattibloggaajien kanssa. Lisäksi panostettiin verkkoyhteisön sitouttamiseen ja kasvattamiseen Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa. 4

5 1.1. Taloudellinen toteuma Vuonna 2017 Solidaarisuuden kokonaistoteuma oli euroa (vuonna 2016: euroa). Kehitysyhteistyöohjelman toteuma oli (vuonna 2016: ), josta UM:n avustuksilla katettiin 1,47 miljoonaa euroa (2016: euroa). UM:n tuki käytettiin kokonaisuudessaan. Kehitysyhteistyöohjelman toteuma ja rahoitus Yht. Valtionavustus Toteuma Valtionavustuksella katettu osuus (%) 69 % 66 % 67,5% Seuraavalle vuodelle siirtyvä valtionavustus Omarahoituksella katettu osuus toteumasta Kehitysyhteistyöohjelman suurimmat kohde maat olivat Somalimaa (31%) ja Nicaragua (20%). Kenian osuus ohjelmakaudella oli 14%. Myös osa kumppanuusohjelman muista kuluista (ohjelman kehitys, viestintä ja hallinto) toteutetaan ohjelmamaissa, kuten esimerkiksi kumppaneiden tilintarkastukset. Ulkoministeriö oli toiminnan suurin rahoittaja. Julkisen rahoituspohjan laajentamisessa jatkettiin ponnisteluja mutta ei vielä onnistuttu (hakemuksia tehtiin UN Trust Fundille, EU:lle ja UNHCR:lle). Vuonna 2017 Solidaarisuus rekrytoi kokeneen vapaaehtoisen Nairobin toimistoon edistämään ohjelmamaissa tapahtuvaa verkostoitumista YK-järjestöjen ja kansainvälisten rahoittajien kanssa sekä kirjoittamaan rahoitushakemuksia. Määrärahojen supistuttua Solidaarisuus jatkoi määrätietoista investointia oman varainhankinnan kasvattamiseen. Oman varainhankinnan bruttotuotto oli euroa vuonna 2017, sisältäen siirtyvät lahjoitukset, korkotuotot ja rahoitussiirrot omasta varallisuudesta. Omarahoituksen osuus ohjelman kokonaistoteumasta vuonna 2017 oli 34%. Oman varainhankinnan tuottoja siirrettiin vuodelle 2018 yhteensä euroa. 5

6 2. KEHITYSYHTEISTYÖOHJELMAN TOTEUTUMINEN Ohjelma toteutui pääsääntöisesti vuosien 2016 ja 2017 toimintasuunnitelmien mukaan. Se ei kuitenkaan toteutunut alkuperäisen ohjelmasuunnitelman mukaan edellä mainituista UM-tuen leikkauksista johtuen. Säästötoimien vuoksi toiminta lopetettiin Ugandassa keväällä Toimintaa supistettiin myös Somalimaassa ja Nicaraguassa, mikä johti paikallisten hanketyöntekijöiden irtisanomisiin ja hanketoiminnan tarkkaan priorisointiin siten, että vain välttämättömät toimet toteutettiin. Esimerkiksi Somalimaassa vesijärjestelmiä ei rakennettu alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti, mikä vaikutti Ohjelman hyödynsaajat ( ) kohdealueen ruokaturvan Suorat hyödynsaajat kehitykseen. Säästöjen vuoksi Epäsuorat myös mahdollisuudet innovoida Naisia (%) hyödynsaajat Yhteensä ratkaisuja työllistymistilanteen parantamiseksi ja naisten osallistumisen vahvistamiseksi olivat rajatummat. Kenia Somalimaa Nicaragua Yhteensä % 51 % 43 % 51,4 % Ohjelmasta hyötyi lähes ihmistä vuosina Solidaarisuuden kehitysyhteistyöohjelma perustuu kehitysvisiolle, jonka mukaan ohjelman toiminta-alueilla asuvilla naisilla ja miehillä on paremmat edellytykset elää ihmisarvoista ja onnellista elämää. Kehitysvision keskiössä on ihmisten voimaantuminen, jolla tarkoitamme naisten ja miesten omaehtoisuuden, sisäisen motivaation, kyvykkyyden ja yhteisöllisyyden tunteen lisääntymistä. Voimaantuminen muodostaa pohjan Solidaarisuuden kahdelle päätavoitteelle: naisten ruumiillisen koskemattomuuden suojan vahvistuminen sekä naisten ja miesten toimeentulon edistäminen taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. 6

7 Ohjelman suurin haaste oli Somalimaata koetellut rankka kuivuus ja sen aiheuttama vesi- ja ruokakriisi, jonka seurauksena maahan julistettiin hätätila. Keväällä 2017 satoi ensimmäistä kertaa kahteen vuoteen, mikä toi helpotusta pahasti kärsineelle maatalous- ja karjantuotannolle. Sateet jäivät kuitenkin vähäisiksi ja uusi kuivakausi uhkaa jo Hanketoimintaa jatkettiin kuivuudesta huolimatta pääosin suunnitelmien mukaan, vaikkakin toimintoja viivästyi ja osa jäi toteutumatta. Esimerkiksi vihannesten kasvihuoneviljely aloitettiin mutta vesi jouduttiin tuomaan tankkiautoilla. Kuivuus tuhosi myös tuhansia sisaltaimia ja seesamin yhteisviljelmää ei voitu perustaa. Sen lisäksi ihmisten osallistuminen koulutuksiin ja kyky vastaanottaa tietoa kärsi, kun he taistelivat päivittäisen ruoan ja veden saamiseksi. Ennen kaikkea silpomisen vastaiseen työhön oli vaikea saada ihmisiä mukaan. Ohjelmakauden yksi keskeisimpiä oppeja olikin, että silpomisen vastaista työtä ei voi tehdä menestyksellisesti ilman että siihen yhdistetään toimeentulon kehittämistä. Tämä ohjaa vahvasti Solidaarisuuden toimintaa uudella ohjelmakaudella. Myös Somalimaan vaalit vaikeuttivat hanketyötä ja ihmisten mukaan saamiseta. Somalimaassa oli vuoden 2017 aikana käynnissä kuusi hanketta naisiin kohdistuvan väkivallan ennaltaehkäisemiseksi ja kestävän toimeentulon parantamiseksi. Keniassa vuosi 2017 oli Solidaarisuuden toiminnan toinen toimeenpanovuosi yli vuoden kestäneen valmisteluvaiheen jälkeen. Hanketoiminta eteni suunnitelmien mukaan, vaikkakin toiminnan pitkäaikaisia vaikutuksia on vielä liian aikaista arvioida. Kisiin alueella on kolme hanketta naisiin kohdistuvan väkivallan ennaltaehkäisemiseksi. Yksi suurimmista haasteista Keniassa on kansalaisjärjestöihin kohdistuva tiukka valvonta, joka voimistui entisestään vuoden 2017 vaalien yhteydessä. Valvonnan seurauksena varsinkin oppositioalueilla toimivien järjestöjen henkilökunnan työlupia (ml. Solidaarisuus) ei uusittu. Järjestöjen työntekijät ovat maassa turisti- tai työviisumeilla ja kulkevat työlupaanomukset mukanaan, jotta voivat näyttää viranomaisille, että ovat jättäneet hakemuksena. Työlupaan liittyvät haasteet ja vuonna 2016 jäädytetty pankkitili ovat Solidaarisuuden kokemia esimerkkejä Kenian yhä kaventuneesta toimintakentästä. Myös Nicaraguassa ohjelma eteni suunnitelmien mukaan. Nicaraguassa oli käynnissä neljä hanketta maataloustuotannon ja käsityöläisten arvoketjujen kehittämiseksi. Tasa-arvokysymykset ja naisiin kohdistuvan väkivallan kitkeminen ovat läpileikkaavasti mukana toiminnassa. Suurimmat haasteet Nicaraguassa liittyivät edelleen kansalaistoiminnan kapeisiin toimintamahdollisuuksiin ja uusiin ilmasto-olosuhteisiin sopeutumiseen vaikkakin ohjelmakausi oli maataloustuotannolle parempi kuin sitä edeltäneet kuivat vuodet. Nicaraguassa haasteita aiheutti myös Solidaarisuuden yhden kumppaniosuuskunnan sisäiset (ja poliittiset) valtataistelut, jonka seurauksena yhteistyötä ei jatketa vuonna Tämä ei kuitenkaan vaikuttanut Solidaarisuuden tukemiin kehitysprosesseihin. 7

8 2.1. Tavoite 1: Miesten ja naisten toimeentulo on parantunut Solidaarisuus tukee köyhien tarpeista lähtevää taloudellisesti ja ekologisesti kestävää kehitystä, jolla tähdätään siihen, että kaikki ihmiset, sukupuolestaan rippumatta, voivat omalla työllään ansaita tarvittavan toimeentulon nostaakseen itsensä pois köyhyydestä. Työssä painotettiin hyödynsaajien elinkeinojen sopeutumiskykyä muuttuviin ilmasto-olosuhteisiin, sekä veden ja maaperän kestävää käyttöä. Suurin osa Solidaarisuuden ohjelma-alueiden köyhistä elää maaseudulla ja ovat riippuvaisia maataloustuotannosta. Solidaarisuus tuki mies- ja naispienyrittäjien omaehtoisuutta ja kykyä ottaa vastuu omasta toimeentulostaan kehittämällä osaamista, lisäämällä elinkeinon harjoittamisen suunnitelmallisuutta ja tukemalla toimeentuloa edistävää järjestäytymistä. Ohjelmassa kehitettiin kokonaisten arvoketjujen toimintaa. Sukupuolten välinen tasa-arvo on läpileikkaavasti mukana kaikessa toimeentulotyössä. Alla on tiivistetty taulukko ohjelman tavoitteesta ja odotetuista tuloksista. Tarkempi seurantataulukko indikaattoreineen löytyy liitteestä 3. Tavoite Miesten ja naisten toimeentulo on parantunut taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla Tulokset Miesten ja naisten omaehtoisuus ja kyky ottaa vastuu elinkeinojensa kehityksestä on kasvanut Hyödynsaajien arvoketjujen toiminta on kehittynyt heitä hyödyttävällä tavalla Hyödynsaajien elinkeinot ovat luonnonvaroiltaan kestäviä ja ilmaston - muutokseen sopeutuvia Ohjelmakaudella oli seitsemän kohdennettua toimeentulohanketta Somalimaassa ja Nicaraguassa, joissa tuettiin pienviljelijöiden ja käsityöläisten toimeentuloa ja yritystoimintaa (tarkemmat tiedot liitteessä 2). Hankkeista hyötyi ihmistä ja niiden kokonaistoteuma vuonna 2017 oli euroa (2016: euroa sisältäen Ugandan exit-toimintoja). TAVOITTEEN EDISTYMINEN JA TULOKSELLISUUS Ohjelman ansiosta taloudellinen toimeliaisuus kasvoi hankealueilla. Solidaarisuuden tukemien käsityötuotteiden ja maatalousarvoketjujen myynti Pohjois- Nicaraguassa lähes kolminkertaistui vuodesta 2015 kasvaen liki US dollarilla. Somalimaassa ja Nicaraguassa luotiin 137 uutta täysipäiväistä työpaikkaa pääosin myynnin ja prosessoinnin tehtäviin ja kausiluontoista työtä tarjottiin noin 3600 henkilölle. Ohjelman vaikutuksia työllisyyteen laajemmin (ml. epäsuorat työpaikat) ei seurata ohjelman puitteissa. Ohjelman kehitysprosesseissa noin 1000 hyödynsaajan tulotaso koheni: Nicaraguan ilmastokestävyyshankkeessa 290 miehen ja 163 naisen ansiot ovat selvästi maaseutuyhteisössä yleisesti vallitsevaa tulotasoa korkeampia. Suurin osa hyödynsaajista (82% miehistä ja 70% naisista) ansaitsi yli 200 dollaria kuukaudessa (2015: alle 20 %). Tierra Nueva osuuskunnan 63 kahvintuottajan tulot kasvoivat inkiväärin ja kurkuman myynnin johdosta ( kg myytyä tuotetta). Nicaraguan käsityöläishankkeen 218 naisesta 30 % ansaitsi yli 100 USD kuukaudessa (2015: 4 %). Tuetuista 157 miehestä 52 % ansaitsi yli 100 dollaria kuukaudessa (2015: 22 %). Heikoimmista käsityöläisistäkin 40 % sanoo tulotasonsa kohentuneen viimeisen vuoden aikana. Somalimaan 70:stä rehuntuottajista 70 % ansaitsi keskimäärin yli 100 dollaria kuukaudessa rehun myynnistä (2014: 10 %). 8

9 Somalimaan sisalkäsityöryhmien 60 naista ansaitsivat kaikki keskimäärin yli 50 dollaria kuukaudessa sisaltuotteiden myynnistä (2014: 7 naista). Somalimaassa 50 kotitaloutta sai vuonna 2017 tuloja vihannesten myynnistä dollaria. Kasvihuoneissa tuotettujen vihannesten tuotantovarmuus on hyvä ja kotitalouksien tulot kasvavat kestävästi. Ohjelmassa luotiin myös rakenteita, joiden avulla voidaan toipua nopeammin vastoinkäymisistä ja kasvattaa tuloja kestävästi - kuten kauppa- ja vertaistukikouluttajien verkostoja, kastelujärjestelmiä, siemenpankkeja, sekä paikallisten luomulannoitteiden ja rehujen tuotantoa. Lisäksi hyödynsaajien tuotantojärjestelmät ovat ohjelman ansiosta monipuolisempia. Esimerkiksi Nicaraguassa Tierra Nueva kahviosuuskunta myy kahvin lisäksi maailmanmarkkinoilla hunajaa ja maustekasveja. COMCAVEM osuuskunnan vihannesten, hedelmien, puuntaimien ja pienkarjatuotteiden myynti kasvoi merkittävästi perinteisten viljakasvien rinnalla. Somalimaassa sisalin kasvattaminen ja vihannesten kasvihuonetuotanto tuotiin uusina elinkeinoina Togdheerin ja Sheikhin alueille. Yhteensä 4000 pienviljelijää ja karjankasvattajaa Godyarin ja Godaweyn kylissä hyötyivät lisääntyneestä rehun saatavuudesta kuivan kauden aikana. Solidaarisuus on seurannut Nicaraguassa vuodesta 2013 lähtien käsityöläisten omakuvan kehitystä ja rohkeutta muuttaa omaa elämäänsä. Vuonna 2017 kyselyyn vastanneista käsityöläisnaisista 88% ja -miehistä 87% eivät tunne olevansa köyhiä, vaan mahdollisuuksia omaavia yrittäjiä (60 % sanoi olevansa köyhiä vuonna 2013). Lähes kaikki naiset ja miehet ovat uskaltaneet uudistaa tuotevalikoimaansa ja muuttaa tuotantotapaansa. Tämä kertoo ihmisen lisääntyneestä uskosta itseensä ja omiin kykyihinsä sekä käsityöläisten luottamuksesta Solidaarisuuden tuella luotuun Manos Nicas verkostoon ja sen johtamaan kehitysprosessiin. Ohjelman tukemilla maatalousyrittäjillä on käytettävissään enemmän toipumiskykyä edistäviä resursseja. Esimerkiksi Nicacaguassa maatilat ovat ostaneet lisääntyneillä tuloilla maata, tuotantoeläimiä, tuotantovälineitä, sekä aloittaneet perinteistä maataloutta täydentävää yritystoimintaa, kuten leipomoita ja kioskeja. Somalimaassa sisalin ja rehuntuottajista 98 % on tehnyt investointeja perheen hyvinvointiin, kuivuudesta selviytymiseen ja yritystoimintaan. Rehuntuottajilla on myös hallinnassaan hehtaaria tuotanto-olosuhteiltaan parannettua maata. Miesten ja naisten omaehtoisuus ja kyky ottaa vastuu elinkeinojensa kehityksestä on kasvanut Ohjelmassa edistettiin noin 2600 maanviljelijän ja käsityöläisen (40 % naisia) yritystoimintaa Somalimaassa ja Nicaraguassa: (1) koulutettiin tuotantoon, tuotekehittelyyn, yritystoimintaan, tasa-arvoon, markkinoihin ja inhimilliseen voimaantumiseen liittyvissä aiheissa; (2) tuotettiin tietoa luonnonresursseista ja markkinoista; sekä (3) tehtiin yhteistyötä ammattilaisten kanssa (mm. tutkimuslaitokset, yritykset ja kansainväliset muotoilijat). Ohjelman seurauksena käsityöläiset osaavat suunnitella parempia tuotteita. Nicaraguassa käsityöläisten Manos Nicas verkostoon luotiin markkinapalaute- ja tuotekehittelyjärjestelmät, jotka perustuvat suoraan asiakaspalautteeseen, yhteistyöhön kansainvälisten ammattilaisten kanssa ja tiedon keruuseen kansainvälisiltä käsityömessuilta. Ohjelmakauden aikana kehitettiin 54 uutta tuotetta ja useita kymmeniä oli kehittelyasteella. Somalimaassa naisryhmät laajensivat sisaltuotteiden valikoimaa yhteistyössä kenialaisen punonnan ja värjäyksen ammattilaisen kanssa. Maatilojen tieto tuotantojärjestelmien toimivuudesta ja markkinoista lisääntyi. Esimerkiksi Tierra Nueva osuuskunta testasi kurkuman, inkiväärin ja vaniljan tuotantoa sekä osallistui kansainvälisille luomutuotemessuille, joissa se solmi suhteet usean maustekasvien ostajan kanssa ja sai tietoa tuotteiden laatuvaatimuksista. Osuuskunta myy nyt kahvin lisäksi Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin luomuhunajaa ja -kurkumaa. Somalimaassa Beerissä ja Beeratossa sadat kotitaloudet laativat kuivuusstrategian. Vihanneksia kasvihuoneissa viljelevät 50 naista myyvät tomaatteja 9

10 ja paprikaa 13 jälleenmyyjälle kolmessa kaupungissa. Vihannesten tuotantokustannuksia saatiin alas tuottamalla siemeniä paikallisesti yhteistyössä etiopialaisten tutkijoiden ja norjalaisen järjestön kanssa. Lisäksi kehitettiin vihanneksille sopivaa, paikallisesti kompostoitua lannoitetta. Lähes kaikki tuotantopanokset tuodaan maan ulkopuolelta, jolloin paikallisen saatavuuden lisääminen on ensiarvoisen tärkeää. Beerissä seesamtuottajat (100 viljelijää) kartoittivat pullotetun öljyn laatuvaatimuksia ja myyntimahdollisuuksia. Tuotekehittely aloitetaan vuonna 2018, kun tuotantovarmuutta on parannettu sadevedenkeruujärjestelmän avulla. Nicaraguassa ja Somalimaassa edistettiin 72 yrityksen kilpailukykyä maatalouden ja käsityötuotteiden arvoketjuissa. Somalimaan osuuskuntien rekisteröinti- ja seurantataidot paranivat. Godyarin ja Godweyn kylien rehuntuottajat järjestäytyivät omaksi osuuskunnaksi hallinnoimaan hehtaarin tuotantoalaa. Somalimaassa Buraon kaupungissa 17 työtöntä nuorta perustivat 7 ruoka-alan yritystä, jotka tuottavat voittoa ja työllistävät 23 työntekijää. Kaikilla yrityksillä on käytössä liiketalous- ja markkinointisuunnitelma. Yritykset tekivät nettovoittoa ohjelman viimeisellä kvartaalilla yli 800 dollaria yrittäjää kohden. Hyödynsaajien elinkeinot ovat luonnonvaroiltaan kestäviä ja ilmastonmuutokseen sopeutuvia Ohjelman ansiosta lähes kotitaloutta soveltaa ilmastonmuutokseen sopeuttavia menetelmiä, kuten viheraitaus, tulvavallit, terassit, vesivarojen järkevä käyttö, kasvipeitteen lisääminen ja vesilähteiden suojelu, kuivuutta paremmin kestävien lajikkeiden käyttö, viljelyaikataulujen muutos, laadukkaammat siemenet ja pieneläintuotanto karjatalouden vaihtoehtona. Tierra Nueva osuuskunta laati ilmastonmuutoksen sopeutumisoppaan. COMCAVEM osuuskunta laati 174 räätälöityä tilasuunnitelmaa, joiden perusteella suunniteltiin resurssien tehokasta käyttöä ja arvoketjujen (esim. Halimo Jama Mahamud, 54 vuotta, asuu Beerin kylässä Somalimaassa. Hänellä on elätettävänään yhdeksän lasta. Halimo oppi Solidaarisuuden kumppanijärjestön pitämässä koulutuksessa uusia viljelytaitoja, joiden avulla hänen perheensä saa nyt turvattua toimeentulonsa rajusta kuivuuskriisistä huolimatta. Kuivuus koetteli vakavasti jokaista perhettä täällä. Perheillä ei kerta kaikkiaan ollut mahdollisuutta syödä kaikkia kolmea ateriaa päivässä. Moni joutui keskeyttämään koulunkäynnin, kun oli muutettava lähiympäristöön veden, ruohon ja paremman elävän toivossa. Halimon perheellä ei ollut enää varaa maksaa lastensa koulumaksuja tai ostaa heille vaatteita. Aiempi elintarvikekauppa meni konkurssiin ja Halimon mielen valtasi jatkuva huoli perheen selviytymisestä. Solidaarisuuden kumppanijärjestö ADO esitteli Beerin kylän osuuskunnan jäsenille uudet kasvihuoneet, joiden avulla Halimon perhe ja kylän muut perheet saattoivat selviytyä ilman sadekausiakin. Kasvihuonehanke on auttanut minua, sillä olen saanut koulutusta vihannesten ja hedelmien viljelystä ja kastelujärjestelmästä. Tämän lisäksi me osuuskunnan naiset olemme saaneet tuloja vihannesten myynnistä, joilla on voinut kattaa koulumaksut ja lääkekustannukset ja se on antanut voimaa vaikuttaa perheessä tehtäviin päätöksiin. Koulutukset ovat tuoneet meille mahdollisuuden luoda kestäviä arvoketjuja ja saada vihanneksiamme myyntiin kaupunkeihin. Ilman koulutuksia en luultavasti osaisi hyödyntää kasvihuonetta ja joutuisin turvautumaan polttopuiden keräämiseen ja myymiseen. Sen lisäksi että polttopuiden kerääminen on vahingoksi ympäristölle, on se myös turvatonta naiselle. Joutuisin kohtaamaan joutilaana puiden alla nukkuvia miehiä, jotka saattavat hyväksikäyttää ja raiskata. Kasvihuoneen ansiosta perheeni elämä on nyt turvattua. Ilman tätä hanketta emme selviäisi kuivuuden seurauksista. 10

11 porsaiden kasvatus ja proteiinirehu) toimivuutta. Somalimaassa sadat maatilat laativat toimintasuunnitelmat kuivuuden varalle. Ohjelman puitteissa tuettujen tuotantokasvien ja -eläinten tuotantomäärät ja tuottavuus nousivat. Solidaarisuus tuki noin 40 kasvin ja eläimen tuotantoa. Ainoana poikkeuksena on seesami, joka kärsi pitkittyneestä kuivuudesta. Sisalin kohdalla ei voida vielä arvioida tuottavuuden kehitystä, koska kasvin kasvuaika on noin neljä vuotta. Ohjelman ansiosta Nicaraguassa ja Somalimaassa noin 300 kotitaloutta saatiin sadevedenkeruu- ja kastelujärjestelmän (23 allasta) piiriin ja hankkeissa on asennettu yli 110 tippakastelujärjestelmää. Yhteensä sadevettä on kerätty noin kuutiota. Lisäksi Somalimaassa on kolmen vuoden aikana parannettu yli tuhannen kotitalouden vedensaatavuutta, esimerkiksi kaivoilla ja vesialtailla. Vesilähteitä suojeltiin ja maaperän toiminnallista viljavuutta parannettiin kasvipeitettä lisäämällä. Nicaraguassa istutettiin puuta 44 hehtaarin alalle suojelemaan vesilähteitä. Lisäksi yli 600 luomutilaa ylläpiti metsäkasvillisuutta suojelemassa vesilähteitä luomutuotannon normien mukaisesti. Somalimaassa noin hehtaaria eroosiolle altista maata suojeltiin istutuksin ja/tai tulvavallein. Somalimaassa Togdheerin alueella kuivuutta kestävien siementen saatavuus parani. Somalimaan valtio ei testaa maahan tuotujen siemenlajikkeiden soveltuvuutta paikallisiin olosuhteisiin vaikka lähes kaikki siemenet tilataan ulkomailta. Ohjelmassa tehtiin yhteistyötä etiopialaisten tutkijoiden kanssa eri lajikkeiden testaamiseksi. 570 kotitaloutta sai siemeniä monistettavaksi sekä koulutusta siementen valinnasta ja siemenpankkitoiminnasta. Yhteistyössä norjalaisen Development Fund -järjestön kanssa Solidaarisuus tuki siemenpankin perustamista Beeraton kylään. Solidaarisuuden paikallinen kumppani ADO neuvottelee Somalimaan maatalousministeriön kanssa tutkimustilan liittämisestä osaksi kansallista tutkimusverkostoa. Solidaarisuuden avulla hankealueiden tuotantojärjestelmät monipuolistuivat. Uusina elinkeinoina hankealueille on tuotu seesami, hunaja, kanatalous, vuohitalous, sisal, inkivääri, kurkuma, vanilja, vihannesten kasvihuoneviljely ja sulavien rehujen aktiivinen viljely. Nicaraguan vuohitalouden ja Somalimaan sisalin ja seesamin arvoketjujen kehittäminen on vielä kesken. Naisten taloudellinen voimaantuminen Solidaarisuuden toimeentulotyössä keskeistä on naisten tietojen ja taitojen lisääminen, naisten aseman vahvistaminen arvoketjuissa ja asenneilmapiirin muuttaminen siten, että naisten mahdollisuudet ansaita omia tuloja, toimia yrittäjinä ja hallita omia tulojaan vahvistuvat. Solidaarisuuden vaikutuksesta naisten osallistuminen maatalouden arvoketjuihin Nicaraguassa lisääntyi. Vuoden 2016 lopulla 42% naishyödynsaajista pyörittivät omia tuotantohankkeita tai olivat mukana tilan tuotannossa (2015: 23%). Naisille tarjottiin mahdollisuuksia aloittaa sellaisia tuotantohankkeita, joiden tuottavuus on korkeampi kuin perinteisissä tuotantomuodoissa. Esimerkiksi naisten siankasvatus- ja siipikarjahankkeet ovat olleet jopa miesten perinteistä maanviljelyä kannattavampia. Naisilla on mielestään näkyvämpi rooli perheen tuotannollisessa ja taloudellisessa toiminnassa, ja miehet ovat alkaneet arvostaa naisten taloudellista panosta enemmän. Käsityöläisten kehittämistyön tulokset näkyvät mm. naisten siirtymisessä alimmasta tuloluokasta ylemmäksi. Somalimaassa naiset ovat saaneet merkittäviä lisätuloja uutena viljelykasvina lanseeratun sisalin ja siitä valmistettujen korien, laukkujen ym. käsityötuotteiden myynnistä. Uusia naisten hallinnoimia elinkeinoja ovat myös vihannesten tuotanto kasvihuoneissa ja siemenpankkien hallinnointi. Ohjelmassa opitut taidot ovat myös vahvistaneet naisten itseluottamusta osallistua yhteisön päätöksentekoon ja perheissä päätetään useammin yhdessä rahankäytöstä. Nicaraguan käsityöläisnaisista 98% päättää itse omien tulojen käytöstä ja 84% on vuoden aikana toteuttanut itselleen merkityksellisiä 11

12 henkilökohtaisia kehityshankkeita. 88% käsityöläisnaisista mainitsi elämässään tapahtuneen vuoden aikana myönteisiä muutoksia liittyen naisten ja miesten rooleihin. Fyysisen väkivallan uhriksi kertoi joutuneensa 3% naisista (12% kertoi kohdanneensa muun tyyppistä väkivaltaa). Myös miesten asenteet ovat muuttuneet. Nicaraguan käsityöläismiehistä 92% osaa kertoa ainakin kolme tapaa helpottaa naisten elämää ja vahvistaa tasa-arvoa perheissä ja yhteisössä. Käytännössä naiset tekevät edelleen kotityöt mutta miesten piirissä on havaittavissa asenteellinen hyväksyntä sille, että miesten tulisi kantaa enemmän vastuuta kodin ja lasten hoitamisesta. 55% hankkeisiin osallistuneista miehistä näki perheen elättämiseen osallistuvien naisten tuplataakan ja arvioi naisten elämän miesten elämää raskaammaksi (ks. kuva). MIESTEN MUKAAN ELÄMÄ ON RASKAAMPAA NAISTEN MUKAAN ELÄMÄ ON RASKAAMPAA MIEHILLÄ YHTÄ RASKASTA NAISILLA MIEHILLÄ YHTÄ RASKASTA NAISILLA 0 % 45 % 55 % 8 % 33 % 59 % YHTEENSÄ 100 % YHTEENSÄ 100 % 2.2. Tavoite 2: Naisten ruumiillisen koskemattomuuden suoja on vahvistunut Naisten ruumiillisen koskemattomuuden suojaa vahvistavan työn keskeisenä toimintona on tiedon lisääminen naisiin kohdistuvan väkivallan syistä ja seurauksista ja sukupuolirooliodotuksista. Tieto vahvistaa sekä yksilöiden että yhteisöjen muutosvoimaa. Kun tietoa lisäämällä on tuettu naisten, miesten ja laillisten sekä moraalisten vastuunkantajien voimaantumista ja saatu liikkeelle muutosvoima, voi naisten ruumiillisen koskemattomuuden suoja vähitellen vahvistua. Väkivallan vastaisessa työssä osallistetaan sekä naisia että miehiä erilaisissa viiteryhmissä ja vahvistetaan ryhmien välistä vuoropuhelua. Kun myös miehet saadaan puhumaan väkivaltaa vastaan, ei sitä pidetä enää vain naisten asiana. Solidaarisuuden kokemukset ovat osoittaneet, että kun miehet oppivat väkivallan syistä ja seurauksista sekä löytävät keinoja vastata sukupuolirooliodotuksiin, vahvistuvat heidän mahdollisuutensa muuttaa omaa toimintaansa. Nuorten osallistuminen on tärkeää, sillä sukupuoliroolit opitaan varhain ja väkivallan kierre on helpompi katkaista tarjoamalla tietoa silloin, kun nuoret hakevat omaa rooliaan yhteisöissään. Vastuunkantajat, esimerkiksi uskonnolliset johtajat tai paikalliset päättäjät puolestaan ovat roolissaan voimakkaita yleisen mielipiteen muokkaajia. Alla on tiivistetty taulukko ohjelman tavoitteesta ja odotetuista tuloksista. Tarkempi seurantataulukko indikaattoreineen löytyy liitteestä 4. TAVOITE Naisten ruumiillisen koskemattomuuden suoja on vahvistunut solidaarisuuden kehitysyhteistyöohjelman toiminta-alueilla ohjelmakauden aikana TULOKSET Naisten omaehtoisuus ja kyvykkyys ovat vahvistuneet ja he ovat motivoituneita vastustamaan väkivaltaa Miesten omaehtoisuus ja kyvykkyys ovat vahvistuneet ja he ovat motivoituneita vastustamaan väkivaltaa Vastuunkantajien kyvykkyys ja motivaatio taata naisten ruumiillisen koskemattomuuden suoja on parantunut 12

13 Solidaarisuudella oli vuosina käynnissä kuusi kohdennettua tasa-arvohanketta, joissa vahvistettiin tyttöjen ja naisten ruumiillisen koskemattomuuden suojaa (tarkemmat tiedot liitteessä 2). Työn keskiössä oli tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisperinteen ehkäiseminen. Hankkeista hyötyi lähes ihmistä ja niiden kokonaistoteuma vuonna 2017 oli euroa (2016: euroa). Keniassa kumppanijärjestöt suunnittelivat hanketoteutuksen rinnalla ohjelmakauden jatkohankkeita. Somalimaassa SOYDAVO:n hanke päättyi ja arvioitiin vuoden 2017 ensimmäisellä puoliskolla, ja uuden hankkeen suunnittelu käynnistyi välittömästi. Somalimaassa yhteistyö jatkuu ohjelmakaudella myös CLHE:n ja NAFIS:n kanssa pienin painopistemuutoksin. Sukupuolten välistä tasa-arvoa edistettiin myös toimeentulohankkeissa (kappale 2.1), Solidaarisuuden tukemien hankkeiden suunnittelussa, ongelma-analyyseissa, tavoitteenasettelussa ja toiminnoissa (liite 5) sekä Solidaarisuuden sisäisessä päätöksenteossa, rekrytoinneissa, viestinnässä jne. (ks. liite 6). TAVOITTEEN EDISTYMINEN JA TULOKSELLISUUS Toimintaympäristöissä, joissa tyttöihin ja naisiin kohdistuva väkivalta on syvään juurtunutta, vaiettua ja arkipäiväistä, naisten ruumiillisen koskemattomuuden suojaa on rakennettava pitkäjänteisesti. Väkivallan kitkeminen edellyttää merkittäviä asennemuutoksia niin naisten kuin miestenkin osalta. Asennemuutos onnistuu vain paikallisyhteisön arvoja kunnioittaen ja yhteisöjen arvostamien mielipidejohtajien myötävaikutuksella. Solidaarisuuden ohjelmassa naisten ruumiillisen koskemattomuuden suojan vahvistumista indikoivat mm. raportoitujen väkivaltatapausten vähentyminen, hyödynsaajien käsitykset väkivallasta ja sen oikeutuksesta, sekä muutokset jäykissä sukupuolirooleissa ja -normeissa. Somalimaassa NAFIS:n hankkeessa sekä silpomisen vaarallisinta ns. faraonista muotoa, että lievempää sunna-silpomista vastustavien poliittisten päättäjien määrä kasvoi 83 prosenttiin (lähtötaso 16% v. 2015). CLHE:n hankekylissä niiden vanhempien, nuorten ja Tabitha Nyarinda Onsare Kenian Kisiistä oppi vastustamaan tyttöjen sukuelinten silpomista osallistuttuaan Solidaarisuuden kumppanijärjestön organisoimiin keskustelutilaisuuksiin. Nyt hän jakaa opettajana tietoa silpomisen vaaroista oppilaille. Aloin käydä yhteisötapaamisissa, kun kylämme johtajat etsivät kaikkien yhteisistä asioista kiinnostuneita ihmisiä. Tajusin keskusteluja kuunnellessani, että minua kiinnosti erityisesti ottaa kantaa naisten sukuelinten silpomisen perinteeseen. Olin 11-vuotias, kun minut leikattiin. Kaikki tapahtui aikaisin aamulla ja meitä tyttöjä oli jonossa yli kuusikymmentä. Olin jonossa viimeinen. Kaikkiin tyttöihin käytettiin samaa partakoneenterää. Vanhemmat naiset rohkaisivat meitä ja neuvoivat, ettemme saa huutaa kivusta ja että meidän tulisi nauttia kivusta. Aikuiset joivat kaljaa, lauloivat ja juhlivat. Silpomisen jälkeen vuodin niin pahasti verta, että minut sidottiin jaloista ja käsistä, koska sen ajateltiin tyrehdyttävän verenvuotoa. Aamulla olin aivan turta, koska veri ei enää kiertänyt raajoissani. Opimme lapsena, että jos meitä ei leikata, me emme pääse naimisiin. Opin vastustamaan ympärileikkausta monesta eri syystä. Ensiksi täytyy puhua lasten oikeuksista. Lapset ovat täysin puolustuskyvyttömiä tällaisten päätösten edessä. Ympärileikkaus myös uhriuttaa naisia sekä samojen terien ja leikkausvälineiden käyttö levittää HIV:tä. Olen perustanut kouluumme väittelytilaisuuksia ympärileikkauksen seurauksista. Meillä on myös teatterikerhoja, runonlausuntaa ja musiikintekoa aiheesta. Teatteriryhmät ovat omia suosikkejani. Suuri osa perinteistämme on kuolemassa pois, joten uskon, että luovumme ajan kanssa myös silpomisesta. Muutostyö tulisi aloittaa naisista, koska äiteinä he ovat koko ajan lastensa kanssa ja heistä vastuussa. 13

14 uskonnollisten johtajien osuus pieneni, jotka pitävät silpomista uskonnollisena velvollisuutena, tai uskovat sen hillitsevän naisten seksuaalista käyttäytymistä (ks. kuva). SOYDAVO:n hankekylissä Buraon ympäristössä sekä naiset että miehet kertoivat kokevansa väkivallan ja sen uhan vähentyneen yhteisössä, vaikka tapausten määrä ei varsinaisesti vähentynytkään. Tietoisuus väkivallan syistä ja seurauksista sekä oikeudesta kehon koskemattomuuteen on todennäköisesti laskenut raportointikynnystä, mikä näkyy tilastoissa tapausten lisääntymisenä. Koska väkivaltatapaukset ratkotaan usein klaanijohtajien ja kyläpäälliköiden toimesta, heitä koulutettiin sukupuolittuneen väkivallan syistä ja seurauksista sekä uhrin oikeuksia kunnioittavasta lähestymistavasta. Kenian hankkeet ovat olleet käynnissä vasta kaksi vuotta, joten asennemuutosta mitataan ensimmäisen kerran ohjelmakaudella Alla ja hankeliitteessä on kuvattu toimenpiteitä, joita Kenian hankkeissa toteutettiin vuonna 2017 jotta tieto ja ymmärrys sukupuolittuneen väkivallan seurauksista ja naisten oikeuksista leviäisi. Naisten omaehtoisuus ja kyvykkyys ovat vahvistuneet ja he ovat motivoituneita vastustamaan väkivaltaa Naisten omaehtoisuutta ja kyvykkyyttä vastustaa väkivaltaa vahvistetaan Solidaarisuuden ohjelmassa lisäämällä naisten ymmärrystä omista oikeuksistaan, seksuaali- ja lisääntymisterveydestä, väkivallan tuomittavuudesta ja sen haitallisista vaikutuksista. Naisten omaehtoisuuden vahvistumista indikoivat mm. naisten tiedot väkivallan haitoista, naisten aktiivisuus sukupuolittuneen väkivallan ehkäisyssä ja naisten subjektiivinen kokemus voimaantumisestaan. 14

15 Somalimaan hankekylissä onnistuttiin lisäämään nuorten ja aikuisten naisten ymmärrystä siitä, että heillä on oikeus olla kokematta häirintää ja hyväksikäyttöä. Media-aktivisteiksi koulutetut naistoimittajat ja naisopiskelijat rohkaistuivat jakamaan sosiaalisessa ja perinteisessä mediassa tietoa silpomisen fyysisistä, psykologisista ja sosiaalisista terveyshaitoista. Keniassa jo yli puolet ohjelman yhteistyökoulujen tyttöoppilaista osaa nimetä ainakin viisi silpomisen terveydellistä haittavaikutusta ja useimmat kertovat jakaneensa tietoa eteenpäin ystävä- ja perhepiirissään. Ohjelman tavoittamien naisryhmien naisista suurin osa tiedostaa mitä seksuaali- ja lisääntymisoikeudet tarkoittavat. He myös tiedostavat, että heillä on oikeus olla kokematta häirintää ja hyväksikäyttöä, ja mistä he voivat hakea apua kohdattuaan väkivaltaa (ks. kuva). Yhä harvempi arastelee puhua julkisesti naisten ja tyttöjen kohtaamasta väkivallasta. Miesten omaehtoisuus ja kyvykkyys ovat vahvistuneet ja he ovat motivoituneita vastustamaan väkivaltaa Tyttöihin ja naisiin kohdistuvan väkivallan väheneminen edellyttää, että myös miesten ymmärrystä naisten seksuaali- ja lisääntymisterveydestä, sukupuolittuneen väkivallan syistä ja seurauksista ja miesten velvollisuuksista perheessä ja lain edessä vahvistetaan. Miesten omaehtoisuuden vahvistumista indikoivat mm. tietoisuus sukupuolittuneen väkivallan seurauksista, aktiivisuus naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyssä ja miesten subjektiivinen kokemus mahdollisuudestaan muuttaa maskuliinisuusnormia tasa-arvoa tukevaan suuntaan. Somalimaassa nuorten miesten ymmärrys väkivallan seurauksista uhrille ja tekijälle lisääntyi. CLHE:n hankkeessa media-aktivisteiksi koulutetut miesopiskelijat vaativat silpomisen lopettamista perinteisessä ja sosiaalisessa mediassa. Keniassa kaikki CECOME:n haastattelemat koululaispojat osasivat nimetä jonkun tahon, josta väkivaltaa kohdanneet naiset voivat hakea apua. Puolet tiesi mitä tyttöjen ja naisten seksuaali- ja lisääntymisoikeuksilla tarkoitetaan. Ohjelmaan osallistuneista koululaispojista reilu kolmannes osasi nimetä viisi silpomisen terveydellistä haittavaikutusta ja kolme neljännestä kertoi jakaneensa tietoa ystävä- ja perhepiirissään. (ks. kuva) Vastuunkantajien kyvykkyys ja motivaatio taata naisten ruumiillisen koskemattomuuden suoja on parantunut Vastuunkantajat eli etenkin uskonnolliset ja poliittiset johtajat, paikallisviranomaiset ja terveydenhuollon ammattilaiset motivoituvat edistämään naisten ruumiillisen koskemattomuuden suojaa, kun he ovat tietoisia väkivallan kriminalisoivista laeista, uskonnollisista harhakäsityksistä ja ymmärtävät tyttöihin ja naisiin kohdistuvan väkivallan haitalliset seuraukset yksilöille ja yhteisölle. 15

16 Somalimassa 90% NAFIS:n tavoittamista uskonnollisista ja poliittisista johtajista tunsi silpomisen terveyshaittoja. 85 poliittista vaikuttajaa osallistui silpomisen vastaisiin tapahtumiin ja puhui julkisesti silpomista vastaan. 112 kansalaisjärjestöä on sitoutunut edistämään silpomisen kieltävää lakia, jonka NAFIS on luonnostelut yhdessä keskeisten ministeriöiden kanssa. Kaikki NAFIS:n tavoittamat paikalliset kansalaisjärjestöt ovat sitoutuneet kampanjoimaan kaikkia silpomisen muotoja vastaan. Myös CLHE:n hankekylissä kaikkia silpomisen muotoja vastustavien uskonnollisten johtajien määrä kasvoi, ja puolet tavoitetuista uskonnollisista johtajista puhui julkisesti silpomisperinteen lopettamisen puolesta. Keniassa Manga Heartin ja THUMP:n hankkeissa 60% vuosiseurantaan osallistuneista koulutetuista vastuunkantajista tunsi hyvin lainsäädännöllisiä näkökulmia silpomiseen ja osasi nimetä useita silpomisen terveydellisiä haittavaikutuksia. He puhuivat kaikkiaan lähes 400 tilaisuudessa silpomisen ym. naisiin kohdistuvan väkivallan haittavaikutuksista ja lainsäädännöstä. 2.3 Ohjelmakauden keskeisiä oppeja Tutkimus ja testaus on avainasemassa maatalouden kehittämisessä nykyisessä ilmastotilanteessa, jossa täytyy varautua säännöllisiin ja pitkiin kuivuusjaksoihin. Uusien vaihtoehtojen löytäminen, niiden testaaminen paikallisissa olosuhteissa, paikallisen osaamisen kasvattaminen ja lopulta tuotantojärjestelmien ja tuotantotapojen muuttaminen on hidas prosessi, joka vaatii kokonaisvaltaisia muutoksia toimintatavoissa eikä tavoitteena saa olla väliaikainen tulojen nousu. Naisille kannattaa avata kokonaan uusia elinkeinoja laajentamaan toimeentulolähteiden kirjoa. Esimerkiksi Nicaraguan maaseudulla monet miesten hallitsemista elinkeinoista ovat huonosti tuottavia. Naiset eivät saavuta merkittävää etua, jos hekin ryhtyvät harjoittamaan näitä perinteisiä elinkeinoja. On parempi antaa yrittäjiksi alkaville naisille koulutusta, valmennusta ja starttiapua tuottavammissa elinkeinoissa. Esimerkkejä ovat pienet sikalat ja kanalat, joissa naiset ovat menestyneet yrittäjinä. Tämä on vaikuttanut siihen, kuinka miehet arvostavat naisten työtä. Pienkarjan ohella erilaiset perustuotteita jalostavat sekä kaupan alan pienyritykset ovat kiinnostavia yritysmuotoja, koska ne sijoittuvat kasvualoille, joissa on toimintatilaa ja kehityspotentiaalia, ja ne tarjoavat siten hyviä menestymisen mahdollisuuksia uusille yrittäjille. Myös kyky tehdä kokonaan uusia tuotteita voi merkittävästi parantaa etenkin käsityöläisten toimeentuloa. Nicaraguassa uusien tuotteiden kehittelyä tukee tiivis yhteistyö ammattimuotoilijoiden kanssa, toimiva markkinapalautejärjestelmä, rohkea kokeilukulttuuri ja erilaisten raaka-aineiden yhdistäminen. Arvoketjuissa toimivien ammattimuotoilijoiden on suunniteltava tuotteita, jotka paikalliset käsityöläiset osaavat valmistaa. Lisäksi heillä on oltava liiketalousosaamista ja valitun kilpailuympäristön ymmärrystä. Solidaarisuuden ohjelma-alueilla naisiin kohdistuva väkivalta on syvälle juurtunutta ja sosiaalisesti hyväksyttyä, eikä sitä monin paikoin pidetä ongelmana. Tämä korostuu äärimmäisen haastavissa olosuhteissa kuten Somalimaan kuivuusjaksojen aikana. Yhteisöt ovat vastaanottavaisempia sosiaalisten käytäntöjen haastamiseen tähtäävälle työlle, kun myös niiden toimeentuloa tuetaan samojen kumppanijärjestön toimesta. Siksi Solidaarisuus yhdistää toimeentulo- ja väkivallanehkäisytyötään yhä systemaattisemmin ohjelmakaudella Naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemisessä, erityisesti haitallisten sosiaalisten käytäntöjen kuten tyttöjen sukuelinten silpomisperinteen haastamisessa tärkeintä on saavuttaa kohdeyleisön luottamus. Tämä on mahdollista identifioimalla, kouluttamalla ja mobilisoimalla yhteisön arvostamia mielipidejohtajia 16

17 kuten uskonnollisia, poliittisia, kylä- ja klaanijohtajia, opettajia, lääkäreitä, terveydenhoitajia ja toimittajia. Solidaarisuuden kumppanivetoinen toimintamalli helpottaa asennemuutostyötä, koska globaalista pohjoisesta tulevien kansainvälisten toimijoiden työ saatetaan helposti tulkita länsimaisten arvojen levittämiseksi. Niin sukupuolittuneen väkivallan ehkäisy kuin naisten taloudellisen roolin tukeminen edellyttää myös jäykkien sukupuoliroolien haastamista. Se edellyttää miesten osallistamista työpajoihin ja keskusteluihin, jotta miehet ymmärtäisivät naisiin kohdistuvan väkivallan ja naisten alisteisen roolin taloudelliset ja sosiaaliset haittavaikutukset koko perheelle ja yhteisölle. Kun tieto sukupuolittuneen väkivallan syistä ja seurauksista sekä naisten oikeuksista lisääntyy, lisääntyy usein myös kysyntä terveyspalveluille ja oikeusavulle. Siksi on tärkeää, että hyödynsaajien parissa työskentelevillä hanketyöntekijöillä ja vapaaehtoisilla on ajantasainen tieto tarjolla olevista palveluista, ja ko. palveluntarjoajien kyky ja halu auttaa asiakkaita näiden oikeuksia ja yksityisyydensuojaa kunnioittaen on varmistettu, ja sitä tuetaan tarvittaessa. Sukupuolittuneen väkivallan, erityisesti silpomisperinteen ehkäisyyn tähtäävän työn keskeinen haaste on työn tuloksellisuuden mittaaminen. Koska levinneisyys laskee hitaasti eikä sitä voida mitata luotettavasti ilman gynekologisia tutkimuksia, Solidaarisuus mittaa koulutettujen hyödynsaajien tietoja silpomisen haitoista yms., heidän silpomiseen liittyviä asenteitaan sekä heidän aikomuksiaan vielä silpomattomien tytärtensä osalta. Voimaantuminen on Solidaarisuuden muutosteorian keskiössä. Ohjelman kokemusten perusteella yrittäjien valmennusohjelma, joka edistää ainoastaan ihmisen kaupallista voimaantumista ei ole toimiva. Kaupallisen voimaantumisen lisäksi tarvitaan inhimillistä voimaantumista, joka edistää ihmisen uskoa itseensä ja halua edistyä. Lisäksi naisten yritystoiminnan kehittämisessä on ratkaistava esimerkiksi naisten ajankäyttöön ja päätöksentekoon liittyviä haasteita. Kumppanin näkökulmasta naisten aseman parantaminen näyttäytyy toimeentulotyössä usein erillisenä toimintona, eikä osana yleistä perheiden ja laajemman yhteisön toimeentulon kehitystä. Kumppanit näkevät työn tavoitteet ja toiminnot miesten kautta. Somalimaassa naiset saivat näkyvämmän roolin, kun jokaiseen hankkeeseen palkattiin naispuolinen työntekijä, jonka ensisijaisena tehtävänä on kehittää naisia tukevia toimintoja. Lisäksi kumppanit laativat erilliset naisia koskevat toimintasuunnitelmat ja budjetit. Tästä huolimatta naiset nähdään usein irrallisena ryhmänä ja Solidaarisuuden on edelleen kasvatettava kumppanien kapasiteettia nähdä naiset osana kokonaisvaltaista kehitystä. 17

18 3. LÄPILEIKKAAVAT TEEMAT SOLIDAARISUUDEN TYÖSSÄ Solidaarisuuden kehitysyhteistyön läpileikkaavat teemat ohjelmakaudella olivat: oikeusperustaisuus; sukupuolten välinen tasa-arvo; ja kansalaisyhteiskuntien vahvistaminen sekä osallistumisen lisääminen. Niiden toteutus eteni suunnitelmien mukaisesti. 3.1 Oikeusperustaisuus Oikeusperustaisuus Solidaarisuuden ohjelmassa kattaa viisi periaatetta: 1) osallistuminen ja voimaantuminen; 2) tasa-arvo ja syrjimättömyys; 3) vastuuvelvollisuus; 4) läpinäkyvyys; ja 5) ihmisoikeussidonnaisuus. Kahta ensimmäistä periaatetta käsitellään jäljempänä osioissa jotka käsittelevät kansalaisyhteiskuntien vahvistamista ja osallistumisen lisäämistä, sekä sukupuolten välistä tasa-arvoa. Vastuuvelvollisuudella tarkoitetaan eri toimijoiden vastuuta ohjelman liittyvien tavoitteiden toteutuksessa. Solidaarisuus pyrki omalta osaltaan vastuulliseen toimintaan osallistamalla kumppanit, hyödynsaajat, paikalliset viranomaiset ja muut tärkeät yhteistyötahot ohjelman suunnitteluun, toteutuksen ja seurantaan. Tätä kautta maksimoidaan ohjelman hyödyt ja kestävyys sekä varmistetaan, että ohjelmasta ei koidu haittaa paikallisille yhteisöille. Vastuuvelvollisuus tarkoittaa Solidaarisuudelle myös hyvää hallintoa ja läpinäkyvyyttä sekä tuloksellista ja kustannustehokasta toteutusta. Ohjelman alaisissa hankkeissa on identifioitu avainasemassa olevat vastuunkantajat ja he olivat aktiivisesti mukana toteutuksessa joko hyödynsaajina ja/tai vaikuttamistyön kohderyhminä. Somalimaan syrjäisissä maaseutukylissä osallistetaan paikallisia uskonnollisia johtajia ja kyläpäälliköitä voidakseen järjestää kylien asukkaille keskustelutilaisuuksia silpomisen kaltaisesta sensitiivisestä aiheesta. Poliittisia päättäjiä koulutetaan silpomisen haitoista ja uskonnollisista väärintulkinnoista, jotta he asettuisivat silpomisen kieltävän lain taakse. Päättäjiä ja virkamiehiä myös tuetaan lakiluonnoksen ja sen toimenpideohjelman valmistelussa sekä mobilisoidaan järjestöjä ja muita tahoja lain taakse. Solidaarisuuden toiminta Keniassa sijaitsee oppositioalueella, jossa kansalaisaktiivisuutta rajoitetaan. Toimintamahdollisuutensa turvatakseen Solidaarisuus ja sen kumppanit välttävät arvostelemasta Kenian hallintoa. Paikallishallinnon viranomaisia ja kyläpäälliköitä osallistetaan sukupuolittuneen väkivallan ehkäisyyn. Heidän tietonsa silpomisen ja muun sukupuolittuneen väkivallan seurauksista ja lainsäädännöstä ovat vuosiseurannan perusteella parantuneet. Nicaraguassa valta on keskittynyt, kansalaisyhteiskunnan osallistumismahdollisuudet huonot ja avoin poliittinen keskustelu vähäistä. Ihmiset pelkäävät seuraamuksia vallanpitäjien ja viranomaisten taholta ja hallitus lopettaa kehityshankkeita, mikäli katsoo ne kilpailijakseen tai vastustajakseen. Tässä tilanteessa paikallisten vastuunkantajien osallistaminen tapahtuu kumppaniosuuskuntien ja hyödynsaajien oman toiminnan kautta yhteisöjen tasolla ja kuntatasolla. Läpinäkyvyydellä tarkoitetaan mm. selkeitä rooleja, hyvää hallintoa ja avointa tiedottamista. Vuoden 2017 aikana jatkettiin hyvän hallinnon kehittämistä Solidaarisuuden ja paikallisten kumppanien osalta. Hyvän hallinnon toteutumista valvottiin tilintarkastuksin ja olemalla jatkuvassa yhteydessä kumppaneihin. Avoimeen tiedottamiseen panostettiin kaikessa toiminnassa. Sosiaalisessa mediassa kerrottiin työn etenemisestä ja keskusteltiin sen herättämistä kysymyksistä, työn tuloksia visualisoitiin ja tukijoille lähetettiin uutiskirjeitä ja raportteja työn etenemistä. Ihmisoikeussidonnaisuudella tarkoitetaan, että 18

19 toimintamme perustana ovat kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa ja asiakirjoissa määritellyt suositukset. Solidaarisuuden työn kannalta tärkeimpiä ihmisoikeuksia ovat tasavertaisuus (YK:n Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus 1), oikeus työhön ( 23) ja perustarpeet turvaavaan elintasoon ( 25). Oikeus elämään, vapauteen ja henkilökohtaiseen turvallisuuteen ( 3) sekä julman, epäinhimillisen tai alentavan kohtelun kieltäminen ( 5) määrittävät Solidaarisuuden työn kannalta keskeistä ruumiillisen koskemattomuuden suojaa eli oikeutta elää ilman fyysistä ja seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa tai häirintää. Solidaarisuuden kehitysvision keskiössä ovat sen ohjelman vaikutuspiirissä olevat hyödynsaajat/ oikeudenhaltijat, jotka nähdään aktiivisina toimijoina omassa elämässään ja ympäröivissä yhteisöissään, sekä vastuunkantajat (mm. poliittiset ja uskonnolliset johtajat, paikallisviranomaiset sekä terveydenhuollon ammattilaiset). Solidaarisuuden ohjelmaan vuonna 2017 osallistuneiden naisten ja miesten omaehtoisuus ja kyvykkyys vastustaa sukupuolittunutta väkivaltaa on vahvistunut, samoin koulutettujen vastuunkantajien kyvykkyys ja motivaatio taata naisten ruumiillisen koskemattomuuden suoja. 3.2 Sukupuolten välinen tasa-arvo Solidaarisuus edistää työssään sukupuolten välistä tasa-arvoa sekä ihmisoikeutena että kehityksen keinona. Tasa-arvoinen ja kestävä kehitys edellyttää, että miehet ja naiset ovat tasavertaisia kumppaneita, vaikuttajia ja toimijoita. Koska tyttöjen ja naisten oikeudet jäävät herkemmin toteutumatta, työn keskiössä on tyttöjen ja naisten aseman parantaminen. Miehillä on kuitenkin keskeinen rooli molempia sukupuolia hyödyttävässä tasa-arvotyössä. Naisten ruumiillisen koskemattomuuden suojan vahvistamisen ohella sukupuolten välisen tasa-arvon läpileikkaavuutta, erityisesti naisten taloudellista voimaantumista edistetään Solidaarisuuden toimeentulotyössä. Tasa-arvon toiminnallistamiseksi kaikkien hankkeiden ongelma-analyyseissa, tavoitteenasettelussa ja toiminnoissa huomioidaan naisten ja miesten erilaiset lähtökohdat ja tarpeet ja niiden edistämiseksi suunnitellaan erityistoimenpiteitä. Hankkeiden sukupuolivaikutuksia seurataan, ja kumppaneiden tasa-arvoasiantuntijuutta sekä tasa-arvo-strategioiden toimeenpanoa tuetaan. Liitteessä 5 on esitetty teemat, joita Solidaarisuus seuraa sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseksi hanketyössä. Vuonna 2017 naisia osallistui miehiä enemmän hankesuunnitteluun, lähes kaikkien (11/13) hankkeiden ongelma-analyyseissä huomioitiin naisten erityistarpeet, useimmissa (10/13) hankkeissa oli vähintään yksi naisten asemaa edistävä tulos ja yhtä lukuun ottamatta kaikilla kumppaneilla oli voimassa oleva tasa-arvostrategia. Hanke-arviointeja tehtiin vuoden aikana kolme, ja kaikissa tieto analysoitiin sukupuolittain. Hankearviointeihin osallistui hieman enemmän naisia kuin miehiä. Liitteessä 6 on kuvattu Solidaarisuuden sisäisen tasa-arvotyön indikaattorit, joilla seurataan naisten ja miesten mahdollisuuksia osallistua päätöksentekoon (hallitus ja valtuuskunta) sekä rekrytointien, viestinnän yleisöjen ja yksityisvarainhankinnan tukijoiden sukupuolijakaumaa. Suurin osa indikaattoreista osoittaa, että Solidaarisuus on saavuttanut asetetun tavoitteen tai valmistelee toimenpiteitä tavoitteen saavuttamiseksi. 19

20 3.3 Kansalaisyhteiskuntien vahvistaminen ja osallistumisen lisääminen Solidaarisuuden kaikissa yhteistyömaissa kansalaisyhteiskunnan toimintatilaa rajoitettiin entisestään. Keniassa järjestöjen toimintaa valvottiin entistä tarkemmin vuoden 2017 presidenttivaalien yhteydessä varsinkin oppositioalueilla, jossa myös Solidaarisuus toimii. Valvonnan seurauksena Solidaarisuuden työlupaa ei uusittu. On myöskin todennäköistä, ettei uudet toimijat saa toimintalupia oppositioalueilla eikä niissä tehdä merkittäviä investointeja valtion puolesta. Nicaraguassa presidentin vahva ote on vuosi vuodelta vienyt yhteiskuntaa kohti selvempää vallan keskittymistä ja kansalaisten osallistumismahdollisuuksien kaventumista. Somalimaassa uskonnolliset johtajat ovat arvostelleet paikallisia järjestöjä länsimaisen rahan vastaanottamisesta: joidenkin imaamien mielestä hankkeilla edistetään länsimaisten arvojen rantautumista Somalimaahan. Toisaalta Itä-Afrikkaa koetellut rankka kuivuus on lisännyt kansainvälisten hätäapujärjestöjen toimintaa maassa. Kansalaisyhteiskunnan moniarvoisuutta, monimuotoisuutta sekä sanan- ja ilmaisunvapautta onkin syytä puolustaa yhä voimakkaammin. Solidaarisuus edisti ohjelmakaudella ihmisten osallistumista ja järjestäytymistä, vahvisti paikallisia kumppanijärjestöjä ja -osuuskuntia, verkostoitui strategisesti kestävän kehityksen toimijoiden kanssa, vaikutti Suomen kehityspolitiikkaan, sekä kehitti uusia kotimaisen globaalikasvatuksen ja vapaaehtoistyön muotoja Aktiivisen kansalaisuuden edistäminen Kansalaisten oikeuksia ja kapasiteettia vahvistettiin, jotta he kykenisivät vaatimaan omia oikeuksiaan sekä oikeudenmukaista, tehokasta ja tilivelvollista toimintaa julkiselta sektorilta. Tavoitteena oli, että kansalaiset ovat aktiivisesti vaikuttamassa oman elämänsä ja yhteiskuntansa asioista. Toimiva tie demokratian ja kansalaisyhteiskunnan tukemiseksi esimerkiksi Nicaraguassa oli edistää ihmisten voimaantumista ja muuttaa heidän käsityksiään kansalaisuudesta sekä suhteestaan viranomaisiin ja päättäjiin. Solidaarisuus pyrki järjestelmällisesti tähän tavoitteeseen kehittämällä osuuskuntia sekä niissä toimivien ihmisten tietoja, taitoja, valmiuksia ja kohentamalla heidän itseluottamusta. Myös Solidaarisuuden muissa ohjelmamaissa toiminta suunnitellaan yhteisöjen tarpeista käsin, jotta oikeus vaikuttaa omaan elämäänsä vahvistuu. Vuonna 2017 toteutetussa tuloksellisuusarvioinnissa suositellaan, että Solidaarisuus täydentää sen hankkeita kansalaisuuden kehittämisnäkökulmalla ja menetelmillä. Solidaarisuus kehittää uutta kokonaisvaltaista koulutusohjelmaa Somalimaahan, joka sisältää perustaitoja (esim. luku- ja laskutaidot), itsetunnon ja motivaation kehittämistä, tasa-arvokysymyksiä ja naisiin kohdistuvan väkivallan ennaltaehkäisyä sekä yrittäjyyden perustaitoja. Ohjelmassa hyödynnetään kokemuksia ja oppeja vastaavanlaisesta toiminnasta Nicaraguassa. 20

21 3.3.2 Kumppanien kapasiteetin vahvistaminen Solidaarisuus jatkoi paikallisten kumppaneiden kapasiteetin vahvistamista panostamalla koulutuksiin, edistämällä kumppaneiden verkostoitumista sekä tukemalla heidän suunnitelmallista ja strategista kehitystä. Esimerkiksi Kenian järjestettiin koulutusta taloushallinnosta ja viestinnästä sekä johtamiskoulutusta kumppaneiden hallintoelimille. Kaikkia Kenian kumppanit laativat omat viestintästrategiat Solidaarisuuden tuella. Nicaraguassa tuettiin ennen kaikkea kumppaniosuuskuntien strategista verkostoitumista kansainvälisten tuotesuunnittelijoiden, muotoilijoiden ja kaupallisten tahojen kanssa. Hankehenkilökuntaa osallistui kansainvälisille messuille ja opintomatkoille, joissa he perehtyivät mm. kurkuman jalostuksessa käytettävään teknologiaan, luomulannoitteiden tuotantoon ja kansainväliseen käsityökauppaan sekä solmivat suhteita tuotteiden ostajien kanssa ja sai tietoa tuotteiden laatuvaatimuksista. Nicaraguassa kumppaneita koulutettiin edelleen liiketoimintakapasiteetin ja taloushallinnon kehittämisessä, tasa-arvokysymyksissä, käsityötuotteiden suunnittelussa, maataloustuotannossa (mm. vaniljan kasvattaminen), sekä tuettiin vertaisneuvojien valmennusta ja kouluttajakoulutusta. Somalimaassa jatkettiin kumppaneiden taloushallinon kapasiteetin kehittämistä sekä tuettiin paikallista ja kansainvälistä verkostoitumista mm. alueellisten tutkimuslaitosten ja käsityöläisten kanssa. Somalimaassa maatalouden suurimpia haasteita on luonnonvaroihin liittyvän perustiedon ja soveltavan tutkimustiedon puute. Tästä johtuen kansainvälinen verkostoituminen on ensiarvoisen tärkeää mutta samalla haastavaa koska kumppaneiden on vaikeaa poistua maasta Strateginen sidosryhmätyö Solidaarisuuden ja sen paikallisten kumppaneiden strateginen verkostoituminen edistää ohjelman tuloksellisuutta, vahvistaa kumppaneiden toimintakapasiteettia ja tukee poliittista vaikuttamista. Vuonna 2017 Solidaarisuus rekrytoi kokeneen vapaaehtoisen Nairobin toimistoon edistämään ohjelmamaissa tapahtuvaa verkostoitumista YK-järjestöjen ja kansainvälisten rahoittajien kanssa. Rahoituspohjan laajentamisen ohella tavoitteena on vaikuttaa siihen, että Solidaarisuudelle tärkeät teemat ovat mukana eri tahojen omissa ohjelmissa. Solidaarisuus osallistui myös Suomen kahdenvälisen seksuaali- ja lisääntymisterveyshankkeen suunnitteluun Keniassa yhdessä THL:n ja ministeriön kanssa. Keniassa ja Somalimaassa kumppanit tekivät tiivistä yhteistyötä keskenään sekä muiden järjestöjen ja viranomaisten kanssa. Somalimaassa yhteistyö oli tiivistä ennen kaikkea silpomisen vastaisen lain edistämisen kannalta keskeisten ministeriöiden ja parlamentin jäsenten kanssa. Keniassa yhteistyötä tehtiin Kisiin yliopiston sekä maakunnan terveys- ja tasa-arvoministeriöiden edustajien kanssa. Kansallisella tasolla Solidaarisuus osallistui kuukausittain järjestettäviin Gender Forumin tapahtumiin Nairobissa. Somalimaassa Solidaarisuus osallistui yhdessä paikallisten kumppaneiden kanssa työ- ja sosiaaliministeriön järjestämiin Gender Cluster kokouksiin, joiden tarkoituksena on koordinoida järjestöjen tasa-arvotyötä. Kokouksissa on edustettuna viranomaisia, kansainvälisiä ja paikallisia kansalaisjärjestöjä sekä YK-järjestöjä. Sen lisäksi, Solidaarisuus ja kumppanit osallistuivat ministeriön alaisuudessa toimiviin 21

22 tyttöjen silpomisen vastaisiin ja sukupuolittunutta väkivaltaa käsitteleviin työryhmiin. Solidaarisuus jatkoi vuonna 2017 Somalia Consortiumin jäsenenä. Somalia Consortium on verkosto, jossa järjestöt koordinoivat ja jakavat kokemuksiaan sekä käyvät vuoropuhelua ministeriöiden kanssa. Solidaarisuus johtaa Somalimaan maataloustutkimuksen kehittämistä suunnittelevaa konsortioita, jossa on mukana Solidaarisuuden paikallisia kumppaneita, Buraon yliopisto, Somalimaan maatalous- ja opetusministeriöt, sekä Suomen Luonnonvarakeskus. Konsortio on laatinut Somalimaan hallituksen prioriteetteja tukevan hankesuunnitelman, jonka tavoitteena on maataloustutkimuskapasiteetin vahvistaminen sekä ilmastokestävien ratkaisujen kehittäminen. Aloitteelle etsittiin edelleen rahoitusta. Suomessa Solidaarisuus osallistui keskusteluun kestävästä maailmantaloudesta, globaalista ruokaturvasta sekä pientuottajien asemasta osana kansainvälisiä arvoketjuja. Solidaarisuus osallistui aktiivisesti keskusteluun yksityisen sektorin roolista kestävässä kehityksessä mm. Reilu Kauppa ry:n ja Finnwatch ry:n hallitusten jäsenenä sekä Kehyksen koordinoimissa ruokaturva ja kestävän kehityksen työryhmissä. Solidaarisuus jatkoi Kehys ry:n hallituksessa ja työvaliokunnassa sekä osallistui aktiivisesti uuden yhteisen kattojärjestön perustamiseen. Solidaarisuus osallistui aktiivisesti Kehyksen koordinoimaan tasa-arvo ja kehitys työryhmään sekä eduskunnan väestöja kehitystyöryhmän alaiseen Perjantai-ryhmään. Solidaarisuus oli mukana työryhmässä, joka koosti kansalaisyhteiskunnan Agenda 2030-raportin osuuden tavoitteen 5 (sukupuolten tasa-arvo) globaalista ulottuvuudesta. Solidaarisuus osallistui Suomen Somalia-verkoston äitiysterveyshankkeen asiantuntijaryhmän kokouksiin, lisääntymisterveystutkijoiden verkoston perustamiseen sekä THL:n vuotuiseen FGM-työkokoukseen. Solidaarisuus tapasi myös Brysselissä EndFGM-verkoston edustajia yhteistyömahdollisuuksien kartoittamiseksi. Loppuvuodesta lisättiin yhteistyötä muiden FGM-työtä tekevien ohjelmatukijärjestöjen kanssa. Solidaarisuus osallistui ohjelmatukijärjestöjen ja UM:n yhteistyöhön. Edellä mainittujen verkostojen ja sidosryhmien lisäksi Solidaarisuus oli seuraavien järjestöjen jäsen vuonna 2017: Kepa ry, Solidar, Suomen Somalia-verkosto ry ja VaLa ry. Solidaarisuus osallistui Kepan koordinoimaan järjestöviestijöiden ryhmään sekä vaikuttamistyön ja globaalikasvatuksen verkostoihin. Solidaarisuus on kestävän kehityksen verkkojulkaisua (maailma.net) julkaisevan Suomen OneWorld-portaaliyhdistyksen jäsen. 22

23 3.3.4 Globaalikasvatus ja vapaaehtoistyö Suomessa Globaalikasvatus on osa Solidaarisuuden kansalaisyhteiskuntien vahvistamiseen tähtäävää työtä, jonka tarkoituksena on lisätä kehitysyhteistyölle suotuisaa ilmapiiriä sekä globaalien kehityskysymysten ymmärtämistä Suomessa. Vuosina opetushenkilökunnalle suunnatun globaalikasvatuksen keskiössä oli kiinnostavan viestintämateriaalin välittäminen opetustarkoituksiin. Nuorille suunnattua Tarinoita Solidaarisuudesta -kouluvierailuhanketta kehitettiin yhteistyössä Nuorten Akatemian (hallinnointi ja koordinointi) ja mediakasvatuskeskus Metkan sekä uusien yhteistyötahojen (Hämeenlinnan kaupunki, Kulkuri ja Opinkirjo) kanssa alakouluihin sekä etäopetukseen sopivaksi. Hankkeessa oppilaat tuottavat videotrailereita solidaarisuusteoista. Sähköinen Solidaarisuus-visa tarjosi laajalle yleisölle tietoa globaaleista kehityskysymyksistä pelin muodossa. Solidaarisuus-visa jatkui Iltasanomien suositulla pelisivustolla (Älypää.com) sekä Solidaarisuuden omilla sivuilla. Peli avautui syyskuussa 2015 ja vuoden 2017 loppuun mennessä sitä oli pelattu yli kertaa aikana suunniteltiin ja toteutettiin myös uusia globaalikasvatuksen muotoja, kuten 360-virtuaalitodellisuusvideoita ja niihin perustuvia oppitunteja, opettajille suunnattua silpomisen vastaista tietopakettia sekä Viimeinen pisara -pakohuonepeliä. Lahjoittajien näkemyksiä kartoitettiin ja kehitettiin osallistumismuotoja erityisesti nuorten tukijoiden sitouttamiseen ja yhteisöllisyyden luomiseen. Kotimaista vapaaehtoistoimintaa kehitettiin Solidaarisuuden Muutoksentekijöille ja viestinnän seuraajille suunnatun kyselyn avulla (N:51). 89% vastaajista oli kiinnostunut osallistumaan Solidaarisuuden järjestämään toimintaan ja tapahtumiin, 75% vastaajista kiinnosti vapaaehtoistyö ja 65% vastaajista oli kiinnostunut koulutuksista ja tietoiskuista. Muutoksentekijöille perustettiin oma Facebook-ryhmä, johon liittyi lähes sata henkilöä vuoden aikana. Uutena vapaaehtoistyön muotona perustettiin vapaaehtoisista koostuva toimituskunta Solidaarisuus-lehteä tekemään. Vapaaehtoiset järjestivät myös itsenäisiä tempauksia erityisluokan kahvilamyynnistä Oulun Tyttöjen Talon vaginavirkkaukseen, joita he itse suunnittelivat. Nenäpäiväkoordinaattorit kantoivat vastuuta ja vastasivat kampanjoinnista ja lipaskeräyksistä Helsingissä. 23

24 4. KEHITYSVIESTINTÄ JA OHJELMASTA TIEDOTTAMINEN Solidaarisuuden kehitysviestinnän ja ohjelmasta tiedottamisen muutosteoria ja tavoitteet on määritelty ohjelmadokumentissa ja niitä seurataan vuosittain ohjelman liitteenä olevan viestinnän seurantamatriisin avulla (liite 7). Viestinnän tavoitteena on lisätä ihmisten tietoa globaaleista kehityskysymyksistä sekä osallistumista toimintaan kehityskysymysten parissa. Solidaarisuuden viestinnän, varainhankinnan ja kotimaisen vaikuttamistoiminnan piirissä oli vuonna 2017 noin suomalaista. Viestinnästä rakennettiin Solidaarisuuden organisaation strategista kyvykkyyttä strategiaprosessissa linjatun mukaisesti. Solidaarisuuden brändiä kirkastettiin tuotetun brändikäsikirjan avulla. Sisäisessä viestinnässä, projektin hallinnassa ja tiedostojen tallentamisessa otettiin vuonna 2017 käyttöön O365 -pilvipalvelun työkalut ja luotiin kokonaan uusi SharePoint-sivustokokoelma. TAVOITE Solidaarisuuden viestintä on lisännyt ihmisten tietoa globaaleista kehityskysymyksistä sekä osallistumista toimintaan kehityskysymysten parissa Kehitysviestintä on tavoittanut uusia ihmisiä, erityisesti erityiskohderyhmissä Ohjelmasta tiedottaminen vastaa nykyisten tukijoiden tarpeita ja sitouttaa heidät solidaarisuuden toimintaan ja teemoihin Kehitysviestintä on vahvistanut Solidaarisuuden tunnettavuutta asiantuntijana Tulokset Solidaarisuus käyttää kohderyhmien kannalta tarkoituksenmukaisia viestinnän kanavia ja tuotteita sekä kehitysviestintään että ohjelmasta tiedottamiseen Kehitysviestintä ja globaalikasvatus ovat lisänneet ihmisten tietoa ja osallistumista solidaarisuuden työhön ja/tai kehitysteemojen seuraamiseen Kehitysviestintä Varainhankinnan ja viestinnän kärkiteema oli vuonna 2017 naisten oikeudet. Alkuvuonna keskityttiin tyttöihin ja naisiin kohdistuvan väkivallan vastaiseen toimintaan, keväällä ja kesällä naisten yrittäjyyteen. Solidaarisuudessa kehitysviestinnäksi on määritelty ulkoinen viestintä, joka käsittelee globaaleja kehityskysymyksiä, kuten tasa-arvoa, kehitysmaiden toimeentulokysymyksiä, ruokaturvaa, hyvää hallintoa ja demokratian kehitystä, koulutusta ja köyhyyden vaikutuksia. Se hyödyntää Solidaarisuuden osaamisalueita sekä vuosien kehitysyhteistyöstä ja toimintaympäristöistä kerrytettyä kokemusta. Kehityskysymyksiä valotetaan Solidaarisuuden ja paikallisten yhteistyökumppaneiden asiantuntemuksen ja työn tulosten antamien tapausesimerkkien ja muutostarinoiden avulla. Näin kehityskysymykset tulevat helpommin ymmärrettäviksi ja luovat kehitysyhteistyölle myönteistä ilmapiiriä Suomessa. DIGITAALINEN VIESTINTÄ vahvistui ja uusien viestintämuotojen kehittäminen jatkui vuosina Solidaarisuuden verkkosivuilla tehtiin kehitysviestintää uutisten, juttusarjojen ja kampanjoiden avulla. 24

25 Vuonna 2017 panostettiin erityisesti juttusarjojen ja blogiosion sisällöntuotantoon. Verkkosivuja kehitettiin ja niiden toimivuutta kartoitettiin kävijäkyselyllä. Facebook-kysely päätettiin toteuttaa vasta vuonna 2018, kun brändityö on vahvistunut. Pääsivuston ilmettä selkeytettiin entisestään ja uudistettiin vastaamaan käyttäjien tarpeita. Kampanjasivustolla parannettiin käyttäjäpolkuja ja kehitettiin laskuri, jota voidaan hyödyntää keräyksissä. Vuonna 2017 solidaarisuus.fi-verkkosivustolla vieraili uniikkia käyttäjää. Tämä tarkoittaa sitä, että edellisvuonna saavutettu kasvu verkkoliikenteessä saatiin ylläpidettyä ja käyttäjien määrä lisääntyi entisestään, vaikkakin kasvu oli maltillisempaa kuin edellisvuotena, jolloin uniikkien käyttäjien määrä kasvoi 126 prosentilla. Verkkoliikenteen ylläpitämiseksi investoitiin vuonna 2017 blogiyhteistyöhön ammattibloggaajien kanssa ja aiempia bloggaajia saatiin mukaan kampanjointiin vapaaehtoisina pitkin vuotta. Verkkoliikennettä kasvatettiin myös panostamalla ensimmäistä kertaa orgaanisen haun optimointiin. Myös hakukonenäkyvyyttä parannettiin ja kehitettiin videotuotantoa ammattilaisbloggaajien ja tuottajien kanssa. Blogiyhteistyö lisäsi liikennettä toivotulla tavalla: maaliskuussa 2017 silpomisen vastaiseen työhön naistenpäivän ympärillä keskittyvien ammattiblogijulkaisujen ja muun viestintäkampanjoinnin aikana Silpomaton-verkkosivustolla vieraili ennätysmäärä kävijöitä. Blogiyhteistyöhön valittiin äitiyttä käsitteleviä suosittuja blogeja. Kohderyhmäksi valittiin äidit ja maaliskuussa 2017 sivustolla vierailleista yli 90 % oli uusia kävijöitä eli tavoitimme uuden kohderyhmän. Silpomaton-verkkosivuston toinen kävijäpiikki koettiin loppuvuodesta 2017 Tytöt turvaan -joulukeräyksen myötä. Kävijöiden määrä peräti yhdeksänkertaistui kampanja-aikana edellisvuoteen verrattuna. Silpomaton.fi-sivustolla oli vuoden 2017 aikana yhteensä uniikkia käyttäjää. Liikenne kasvoi edellisvuoteen verrattuna 28 prosentilla. Kaikkien verkkoalustojen merkittävin liikenteen lähde oli sosiaalinen media ja erityisesti Facebook, jossa ryhdyttiin vuonna 2017 ensimmäistä kertaa harjoittamaan display-mainontaa ja ohjaamaan sen avulla liikennettä verkkosivustoille. Toiseksi merkittävin liikenteen lähde pääsivustolla oli orgaaninen haku, jossa näkyi tehostettu SEO-hakukoneoptimointi sekä uudistetut AdGrants-tilin mainokset. Sosiaalinen media on jatkanut kasvuaan kehitysviestinnän keskeisenä ja tehokkaana kanavana. Vuonna 2017 panostettiin verkkoyhteisön kasvattamiseen ja innostamiseen Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa. Vuonna 2017 näkyvyyttä saavutettiin erityisesti juttusarjoilla, kuvameemeillä sekä Silpomaton-kampanjan Tytöt turvaan -joulukeräykseen tuotettujen sisältöjen avulla. Facebookissa menestyivät erityisen hyvin koskettavat artikkelisarjat kentän työntekijöistä ja hyödynsaajista, blogit sekä kampanjavideot. Facebook-seuraajien eli elinikäisten tykkääjien määrä kasvoi sivutykkääjään eli 15,6 prosenttia vuoden 2017 aikana. Facebook-julkaisuja kehitettiin ihmisläheisimmiksi ja vetoavimmiksi, jotta jakoja ja keskustelua saataisiin lisättyä ja verkkoliikennettä kasvatettua. Solidaarisuuden omalla blogialustalla julkaistiin vuoden aikana 10 henkilökunnan blogikirjoitusta sekä kenialaisen kumppanijärjestön bloggaajan neljä kirjoitusta, jotka vahvistivat ihmisläheistä ja keskustelevaa viestintää. Lisäksi Solidaarisuuden asiantuntijoiden blogeja/kolumneja julkaistiin muissa medioissa. Instagram kasvatti asemaansa yhtenä Solidaarisuuden viestinnän ja vaikuttamisen kanavana, seuraajamäärä kasvoi vuoden aikana 29 prosenttia. Twitter on profiloitunut yhä enemmän suoran keskustelun kanavana, median ja mielipidevaikuttajien tavoittamisessa toimivana välineenä. Vuoden aikana Solidaarisuus panosti keskusteluun Twitterissä, jonka seurauksena seuraajamäärät nousivat. LinkedInissä aktivoiduttiin tuottamalla yritysyhteistyötä tukevaa sisältöä. YouTubessa videoita tuotettiin ja markkinoitiin selvästi enemmän: Solidaarisuuden vuonna 2017 julkaisemat videot keräsivät tuhatta näyttökertaa, kun aiempana vuonna näyttökertoja kertyi 6343 ja sitä edellisenä vuonna

26 Sähköinen uutiskirje lähetettiin 6 kertaa vuoden aikana yli 4200 tilaajalle. Silpomaton-uutiskirje lähetettiin kampanjan yli 1600 tukijalle 6 kertaa. Tilaajamäärät kasvoivat vuoden aikana vajaalla 1000 tilaajalla. JULKAISUTOIMINTA kuten Solidaarisuus-lehti pureutuu ajankohtaisiin kehityskysymyksiin. Lehden painosmäärät ja teemanumerot vuonna 2017 olivat (Kevät 2017, Naisvoimaa) ja (Syksy 2017, Ilmastonmuutos). Uusia tilaajia lehdelle tuli 1300 kpl (2016: 1991). Lehteä välitettiin koulujen, ammattioppilaitosten ja opistojen globaalikasvatuksen ja muun opetuksen tarpeisiin 2910 kappaletta (2016: 2950). MEDIAT ovat keskeinen kehitysviestinnän kohde ja väline. Vuonna 2017 panostettiin mediatyössä näkyvyyteen isoissa medioissa ja blogiyhteistyöhön. Kaupallista mediayhteistyötä toteutettiin suosittujen äitibloggareiden kanssa naistenpäivän viestintäkampanjan ympärillä, jossa haluttiin tavoittaa suomalaiset äidit ja kertoa sukuelinten silpomisen haitoista, purkaa ennakkoluuloja ja ympärileikkausperinteen ympärille liittyviä vääriä uskomuksia. Blogeiksi valikoituivat Hanne Valtarin Lähiömutsi-blogi ja Katja Lahden Project Mama -blogi. Sivun katselut ylittivät viikossa yli katselua. Uniikkeja lukijoita blogeille kertyi ihmistä viikon aikana. Blogeja luettiin myös keskimääräistä pidempään. Blogiyhteistyökumppani Babler tarjosi myös display-mainosnäkyvyyttä osana yhteistyötä. Mainos pyöri Suomen Blogimedian ja Bella-blogien kaikkien bloggaajien omilla sivuilla, joilla on lukijoita viikossa yhteensä Edellisvuoden kaupallisen blogiyhteistyön suositun Pupulandia-blogin Jenni Rotosen ja Aamukahvillablogin Henriikka Simojoen kanssa yhteistyö jatkui vapaaehtoispohjalta vuonna Perinteisiä mediatiedotteita lähetettiin kaksi. Lisäksi mediatyötä tehtiin menestyksekkäästi Somalimaan kuivuuskriisin ympärillä isojen mediatalojen kanssa, kuten Helsingin Sanomat, Turun Sanomat ja Suomen Kuvalehti sekä henkilökärjellä (Afrikan aluepäällikkö Airi Kähärä) mm. Suomen Kuvalehteen. Mediayhteydet vahvistuivat ja Solidaarisuuden työstä kirjoitettiin sekä verkko- että printtimedioissa (esim. Turun Sanomat, MTV ulkomaan uutiset, Aamulehti, Helsingin Sanomat, Suomen Kuvalehti, Iltasanomat, Demokraatti, Kehitys-lehti, Lapin Kansa, Kainuun sanomat, Uusi Lahti, Karjalan Heili, Kansan Uutiset). Vaikutusvaltaisiin ja suurilevikkisiin lehtiin, kuten Helsingin Sanomiin ja Suomen Kuvalehteen saatiin useampi juttu läpi. Lisäksi näkyvyyttä saavutettiin useissa eri blogeissa. KAMPANJAT, TAPAHTUMAT JA VAIKUTTAMISTYÖ esittelevät laajalle ja uudelle yleisölle ajankohtaisia kehitysteemoja ja kehitysyhteistyön vaikutuksia niin kehitysmaiden ihmisten arjessa kuin globaalilla tasolla. Silpomaton-kampanja jatkui vuonna Mukaan lähti uusia puolestapuhujia kuten Kaj Kunnas. Tunnettuutta lisättiin uudenlaisella hyväntekeväisyysyhteistyöllä yritysten kanssa Helsinki Core Trainersin kehonhuoltotapahtumassa, turbaanien myyntikampanjalla sekä Lush-kosmetiikkayrityksen hyväntekeväisyystuotteena. Maailman Kuvalehdessä ja Le Monde diplomatiquessa julkaistu Silpomatonkampanjan mainos voitti Mainonta & Markkinoinnin järjestämän Kuukauden aikkarimainos -kilpailun toukokuussa Silpomaton-mainos keräsi 26 % kaikista annetuista äänistä. Silpomaton-kampanjaan liittyen toteutettiin palkitun kuvajournalisti Meeri Koutaniemen valokuvausmatka Keniaan ja Somalimaahan. Viestinnän ja globaalikasvatuksen kannalta keskeisiä tapahtumia olivat myös Educa-messut, Maailma kylässä -festivaali sekä SuomiAreena -tapahtuma. Vuonna 2017 järjestettiin myös erikoisnäytös Hyvästi Afrikka -dokumenttielokuvasta ja korkean tason keskustelutilaisuus Millenium Documentary Film Festival -tapahtumassa Brysselissä. Dokumenttielokuvaa on esitetty jo yli 30 maassa, yli 40 kansainvälisellä elokuvafestivaalilla ja se on voittanut yli 10 elokuvapalkintoa. 26

27 4.2. Ohjelmasta tiedottaminen Solidaarisuus tiedottaa aktiivisesti ohjelmatyönsä etenemisestä, tuloksista ja vaikutuksista sekä varojen käytöstä tukijoilleen, erityiskohderyhmilleen ja suurelle yleisölle. Solidaarisuus kertoo ohjelman tai yksittäisten hyödynsaajien menestystarinoista ja haasteista. Ohjelmasta tiedottamisen erityiskohderyhmä on Solidaarisuuden tukijat, joita vuonna 2017 oli noin henkilöä (2016: ). DIGITAALINEN VIESTINTÄ vahvistui ja sen joustavuutta hyödynnettiin erilaisten tukijoiden viestintätarpeisiin vastaamiseen ja sitouttamiseen. Työn tuloksia visualisoitiin karttojen ja tuoreen infografiikan avulla sekä audiovisuaalisilla materiaaleilla, kuten videoilla. Verkkosivuilla julkaistiin sähköinen kenttäraportti kertomaan silpomisen vastaisen työn tuloksista Keniassa puolisvuosittain. Tukijoille lähetettiin Silpomaton-uutiskirjeitä. Myös sosiaalisen median kanavia hyödynnettiin, mutta niiden pääpaino on kehitysviestinnässä. Tietoa Solidaarisuuden hanketyöstä tuotiin laajalle yleisölle myös blogiyhteistyön välityksellä. JULKAISUT: Solidaarisuus-lehden sisällöstä 25 prosenttia luetaan ohjelmasta tiedottamiseksi. Tukijoille tehtiin vuosiraportin tiivistelmä ja lähetettiin Silpomaton-puolivuotisraportti kaksi kertaa vuodessa. TIEDOTTEET JA ILMOITUKSET: Printtimediamainontaa karsittiin ja panostettiin digitaaliseen markkinointiin. Parhaimmaksi osoittautui Facebookmarkkinointi sekä julkaisuja markkinoimalla että display-mainostyökalun puolella tehdyillä mainoksilla, joissa on kohdentamisen avulla onnistuttu tavoittamaan uusia kohderyhmiä. Myös Instagrammainostaminen kulki Facebook-mainonnan rinnalla ja tavoitti hyvin yleisön. Google AdGrants -mainosten uudistaminen näkyi positiivisesti verkkosivun kävijämäärissä. Talvella 2017 panostettiin Tytöt turvaan -joulukampanjaan. Viisi mediaa tarttui kahteen tiedotteeseen ja neljä bloggaajaa kirjoitti kampanjasta. Sosiaalisessa mediassa kampanjan julkaisut keräsivät yli 9000 tykkäystä tai reaktiota, satoja kommentteja ja keskusteluketjuja ja niitä jaettiin 618 kertaa. Julkaisuihin sitoutui eli niitä klikkasi, jakoi, kommentoi tai niihin reagoi ihmistä. Julkaisut näkyivät tuhannelle ihmiselle kampanjan aikana. Vuonna 2017 otettiin käyttöön display-mainonta, jossa kokeiltiin uudenlaisia kohderyhmiä. Vuoden 2017 menestynein display-mainosvideo kertoi 6-vuotiaan suomalaistytön jouluaatosta, johon liitettiin Kenian kisii-heimon samanikäisten tyttöjen sukuelinten silpominen joululomalla. Mainos kohdennettiin pienten lasten vanhemmille ja lapsijärjestöistä kiinnostuneille. Mainosvideo keräsi yli 1000 reaktiota ja 100 kommenttia. 27

28 5. SOLIDAARISUUDEN LAATUJÄRJESTELMÄ 5.1 Ohjelman suunnittelu, seuranta ja arviointi Vuoden aikana suunniteltiin seuraavaa nelivuotista kehitysyhteistyöohjelmaa ja jätettiin ohjelmatukihakemus ulkoministeriölle. Ohjelma pohjautuu Solidaarisuuden ohjelmamaiden naisten ja miesten tarpeisiin ja aiemmista kehitysprosesseista saatuihin oppeihin sekä tukee vahvasti paikallisia kehityssuunnitelmia. Uusi ohjelma on jatkumoa edelliselle ohjelmalle, koska monet kehitysprosessit aloitettiin vasta vuonna 2016 ja ovat edelleen kesken. Vuoden aikana aloitettiin myös kolmen hankkeen suunnitteluvaiheet Somalimaassa. Ne viimeistellään alkuvuonna Ohjelman seuranta toteutui kehitysyhteistyöohjelmassa ja toimintasuunnitelmassa esitetyn suunnitelman mukaisesti. Ohjelman suunnittelusta, seurannasta ja arvioinnista vastasivat sekä Solidaarisuuden ohjelmatiimi Helsingissä että paikalliset maatoimistot. Seurannan ja arviointien tuloksia on kuvattu tarkemmin luvussa 2 ja vuosiraportin liitteinä olevissa seurantamatriiseissa. Sukupuolten välisen tasa-arvon systemaattista toteutusta ja seurantaa jatkettiin. Tasa-arvon läpileikkaavuutta seurattiin neljän ulottuvuuden kautta, jonka tuloksia on kuvattu tarkemmin luvuissa 2 ja 3.2: 1. ohjelman päätavoite naisten ruumiillisen koskemattomuuden suojan vahvistamiseksi (liite 4); 2. sukupuolten välisen tasa-arvon läpileikkaavuus toimeentuloon liittyvässä päätavoitteessa (liite 3); 3. sukupuolten välisen tasa-arvon toiminnallistaminen ohjelmatyössä (liite 5); 4. Solidaarisuuden sisäinen tasa-arvosuunnitelma (liite 6). Hanketasolla edistystä seurattiin hankekohtaisten seurantasuunnitelmien mukaan. Seurannan perustana on hankesuunnitteluvaiheessa laaditut tavoitteet, tulokset ja niiden indikaattorit. Hankekohtaisia tuloksia on kuvattu vuosiraportin liitteessä 2. Solidaarisuus osallistui UM:n laajaan arviointiin suomalaisten ohjelmatukea saavien järjestöjen tuloksellisuudesta (liite 8). Solidaarisuuden toiminta arvioitiin kokonaisuudessaan tulokselliseksi. Arvioinnin keskeisimmät johtopäätökset olivat: Sukupuoleen perustuvan väkivallan ja taloudellisen voimaannuttamisen erityisosaamisensa ansiosta Solidaarisuudella on kehitysyhteistyössä oma toiminta-alueensa, jolla ei ole juurikaan muita järjestöjä ja jolla tarpeet ovat valtavat. Solidaarisuus kiinnittää systemaattista huomiota kumppaniensa kapasiteetin kasvattamiseen ja myötävaikuttaa näin elinvoimaisen kansalaisyhteiskunnan rakentumiseen. Myös Solidaarisuuden osaaminen ilmastomuutoksen lieventämisessä sai tunnustusta arvioijilta. Saimme arvioinnista myös hyödyllisiä suosituksia, jotka huomioidaan uudella ohjelmakaudella. Myös UM:n loppuvuodesta 2016 teettämän erillisen toiminnantarkastuksen tulokset olivat myönteisiä ja vahvistivat Solidaarisuuden omaa käsitystä ohjelmatoiminnan onnistumisista viime vuosilta. Tarkastuksessa korostui mm. Solidaarisuuden toimivat ohjelmatason seurantamenetelmät sekä kyky kehittää kumppaneiden taloushallintoa ja -raportointia. Hankekohtaisia ulkopuolisia arviointeja toteutettiin vuonna 2017 kolme (liitteet 9-11). Somalimaassa arvioitiin kolmivuotinen Soydavon hanke, jonka tarkoituksena oli vahvistaa yhteisöjen kykyä ehkäistä sukupuolittunutta väkivaltaa. Arvioinnin perusteella tyttöjen ja naisten ymmärrys oikeuksistaan ja rohkeus puhua naisiin kohdistuvasta väkivallasta parani. Hankkeessa onnistuttiin myös herättelemään 28

29 vanhempien halu tukea lasten koulunkäyntiä ja kyky kasvattaa ilman väkivaltaa. Nuorten lisääntynyt ymmärrys aikuisuuden ja vanhemmuuden velvoitteista sen sijaan heikensi heidän suhdettaan omiin vanhempiinsa. Vastaavasti lisääntynyt tietoisuus ihmisoikeuksista ja väkivallan seurauksista näkyi raportoitujen tapausten kasvuna, vaikka moni hankkeeseen osallistuja kertoi kokevansa väkivallan uhan vähentyneen. Luottamusta poliisiin naisiin kohdistuvien väkivaltarikosten tutkinnassa ei onnistuttu merkittävästi kasvattamaan, mutta klaanipäälliköiden luottamus oikeusjärjestelmään vahvistui. Somalimaassa arvioitiin myös kaksi toimeentulohanketta: CLHE:n rehun ja sisalin arvoketjuja tukeva hanke sekä SYS:n nuorten yrittäjyyttä tukeva hanke. CLHE:n hanke lisäsi sisal käsityöläisten ja rehuntuottajien tuloja maltillisesti kolmen vuoden kuivuudesta huolimatta. Lisäksi rehun saatavuus ja tuotantopinta-ala kasvoivat merkittävästi. Arviointi suositteli, että hankkeen toisessa vaiheessa kylien vedensaatavuutta parannettaisiin, miehet osallistettaisiin sisalin arvoketjuun ja maataloustuotantoa monipuolistettaisiin. Vastaavasti SYS:n nuorten yrittäjyyttä tukeva pilottihanke onnistui arvioinnin mukaan saavuttamaan asetetut tulokset. Hankkeen merkittävin saavutus oli seitsemän toimivan ja kasvavan pienyrityksen luominen Buraon kaupunkiin. 5.2 Henkilöstö Vuonna 2017 Solidaarisuuden Helsingin toimistossa työskenteli kahdeksan vakituista työntekijää. Solidaarisuudella oli edelleen kaksi suomalaista lähetettyä työntekijää, joista toinen työskenteli maapäällikkönä Nicaraguassa ja toinen aluepäällikkönä Somalimaassa ja Keniassa. Somalimaassa oli palkattuna kaksi paikallista työntekijä (asemapaikat: Hargeisa ja Burao), ja samoin Keniassa työskenteli kaksi paikalta palkattua osaajaa (asemapaikat: Nairobi ja Kisii). Marraskuun alussa Nairobissa aloitti vapaaehtoinen asiantuntija uusien rahoituslähteiden kartoituksen tukena. Helsingin toimistossa työskenteli vuoden aikana harjoittelijoita varainhankinnan, viestinnän ja johdon avustavissa tehtävissä. Kaikkiaan Solidaarisuuden palveluksessa työskenteli 22 henkilöä, ja 12 heistä oli määräaikaisessa/osa-aikaisessa työsuhteessa tai harjoittelijoita. Kaikkiaan vuonna 2017 osa-aikaisina varainhankkijoina ja feissareina työskenteli yhteensä 93 henkilöä, joista kaksi Helsingin toimistossa teletiimissä. 29

30 HENKILÖSTÖN KOKOONPANO VUONNA 2017: Hallinto: Toiminnanjohtaja Talouspäällikkö Miia Nuikka Tuija Vesterinen Ohjelmatiimi: Ohjelmajohtaja Asiantuntija, kestävä toimeentulo ja yritysyhteistyö Asiantuntija, tasa-arvo Ohjelma-assistentti Aluepäällikkö (Afrikka) Monitoring Officer (Somalimaa) Programme Coordinator (Somalimaa) Monitoring Officer (Kenia) Administrative Assistant (Kenia) Maapäällikkö (Nicaragua) Robert Salin Jenna Kettunen Maria Väkiparta (9.1. alkaen) Hannika Nihervä ( ), osa-aikainen Airi Kähärä Suhur Abdi Jama (23.1 alkaen), määräaikainen Sharmarke Hussein Mohamed (23.1 alkaen), määräaikainen Mary Momanyi, määräaikainen Moris Kisakwa, määräaikainen Jukka Pakkala Viestintätiimi: Viestintäpäällikkö Siru Aura Digitaalisen viestinnän kehittäjä Ada Bergroth, määräaikainen, Satu Vesterisen vanhempainvapaan sijainen Viestinnän palvelumuotoilija Vilma Vuorio, määräaikainen Varainhankintatiimi: Varainhankintapäällikkö Samuli Tarvainen Varainhankinnan koordinaattori Liisa Nerg, vakinaistettiin alkaen 1.9. Varainhankinnan suunnittelija Kampanjakoordinaattori Kampanjakoordinaattori Ulla Saren, määräaikainen, 12 kk Marleena Hiltunen, määräaikainen, 6 kk Larissa Silvola, määräaikainen, 6 kk Ohjelmatiimissä aloitti tammikuun alussa uusi tasa-arvoasiantuntija. Viestintätiimissä kaikki työntekijät työskentelivät säästöjen aikaansaamiseksi 85% työajalla ja tätä aikaa vastaavalla palkalla. Strategian ja ohjelman toimeenpanoa sekä henkilöstön asiantuntijuutta edistettiin syyskuussa järjestettyjen henkilöstöpäivien avulla. Lisäksi henkilöstö osallistui muun muassa Kepan ja UM:n järjestämiin koulutuksiin sekä varainhankinnan ja järjestökehittämisen koulutuksiin. Varainhankintapäällikkö aloitti loppuvuodesta digiajan johtaja koulutuksen, jossa hän suorittaa yritysjohtajan erikoisammattitutkinnon. Helsingin toimiston henkilöstö teki vuoden aikana useita ohjelman suunnittelu-, seuranta- ja viestintämatkoja Keniaan, Nicaraguaan ja Somalimaahan. 30

31 Päätyösuojeluvaltuutettuna toimi asiantuntija Jenna Kettunen ja toisena varavaltuutettuna talouspäällikkö Tuija Vesterinen. Henkilöstön keskimääräistä kokemusta strategian prioriteettialueilta eli osaamisesta, johtamisesta ja työhyvinvoinnista seurattiin henkilöstöbarometrin avulla. Henkilöstöstrategian johtamiseen liittyvän seurantatiedon keräämistä täydentämään toteutettiin myös hallitusbarometri, jonka tulokset on raportoitu luvussa 7. Henkilöstö- ja hallitusbarometri koskien vuotta 2017 toteutettiin helmikuussa Henkilöstö- ja hallitusbarometri OSAAMINEN/ Tavoitteet Mittari Henkilöstön keskimääräinen kokemus osaamistarpeiden Työntekijöiden monipuolinen identifioinnista on vähintään hyvällä tasolla (= 3 tai > osaaminen, kokemus ja verkostot 3). sekä kehittämistarpeet on Henkilöstön keskimääräinen kokemus identifioitu. verkostoitumisesta on vähintään hyvällä tasolla (= 3 tai > 3). Kyselyn tulokset ,22 3 Solidaarisuudella on käytössä paras mahdollinen osaaminen tavoitteidensa saavuttamiseksi. Perehdytysprosessi on hoidettu erinomaisesti ja näin varmistetaan töiden hyvä aloitus ja työyhteisöön liittyminen Henkilöstön keskimääräinen kokemus Solidaarisuuden osaamisesta on vähintään hyvällä tasolla (=3,5 tai > 3,5). Hallituksen keskimääräinen kokemus Solidaarisuuden osaamisesta on vähintään hyvällä tasolla (=3,5 tai > 3,5). Henkilöstön keskimääräinen kokemus perehdytyksestä on erinomaisella tasolla (=4 tai > 4). 3,4 3,8 3,11 Solidaarisuuden työntekijöillä on riittävästi osaamista tasa-arvon edistämiseksi. TYÖHYVINVOINTI/ Tavoitteet Solidaarisuuden osaaminen tasa-arvon edistämiseksi on vähintään hyvällä tasolla (=3 tai > 3). Mittari 3,29 Työntekijöiden työhyvinvointia edistetään ja epäkohtiin puututaan sovituin toimintamallein ja tavoin Hallinnon, viestinnän ja varainhankinnan tehtävät ovat riittävästi resursoitu ja vastuut selkeästi jaettu. Maakoordinaation resursointi on tasapainossa asetettujen tavoitteiden ja tehtävien kanssa. Henkilöstön keskimääräinen kokemus työhyvinvoinnista on vähintään hyvällä tasolla (=3 tai > 3). Henkilöstön ja johdon keskimääräinen kokemus hallinnon henkilöstöresursseista ja vastuiden selkeydestä on vähintään hyvällä tasolla (=3 tai > 3). Henkilöstön keskimääräinen kokemus viestinnän henkilöstöresursseista ja vastuiden selkeydestä on vähintään hyvällä tasolla (=3 tai > 3). Henkilöstön ja johdon keskimääräinen kokemus varainhankinnan henkilöstöresursseista ja vastuiden selkeydestä on vähintään hyvällä tasolla (=3 tai > 3). Henkilöstön keskimääräinen kokemus maakoordinaation henkilöstöresursseista on vähintään hyvällä tasolla (=3 tai > 3). 3,21 2,37 3,27 3,61 3,61 31

32 5.3 Taloushallinto Solidaarisuus jatkoi vuonna 2017 taloushallinnon työkalujen kehittämistä, erityisenä painopisteenä hankekohtaiset maksatussuunnitelmat sekä hankkeiden talousraportoinnin hiominen. Samalla valmistauduttiin tilintarkastuksissa ilmenneiden suositusten järjestelmällisempään seurantaan sekä kotimaassa että yhteistyömaissa. Ohjelmatiimin rekrytoinneissa Suomessa ja ohjelmamaissa painotettiin edelleen taloushallinnon osaamista. Paikallisten kumppanien taloushallinnon kapasiteettia kehitettiin taloushallintoon liittyvillä koulutuksilla. Solidaarisuuden kaikilla kumppaneilla oli käytössään kirjanpito-ohjelmat. Solidaarisuuden tilintarkastajana Helsingissä toimi vuonna 2017 Ernst & Young Oy. Kotimaassa tilitarkastaja kilpailutettiin syksyllä: säätiön valtuuskunta valitsi syyskokouksessaan vuodelle 2018 tilintarkastajaksi KHT Kari Lydmanin ja varatilintarkastajaksi KHT Matti Jyrkkiön. Yhteistyömaissa suoritettiin hankekohtaiset tilintarkastukset. Kenian ja Somalimaan osalta tilintarkastaja kilpailutettiin ja tehtävään valittiin Nairobissa toimiva BDO East Africa, joka tarkasti Somalimaan toiminnot koko vuodelta ja Kenian toiminnot vuoden jälkimmäiseltä puoliskolta. Kenian alkuvuoden toiminnot tarkasti edellinen tilintarkastaja Matengo & Associates. Nicaraguassa tilintarkastajina toimi Agustín Antonio Arauz Soza ja Julio César Ventura Alvarez. 5.4 Riskienhallinta Vuonna 2017 riskienhallintajärjestelmää yksinkertaistettiin yhdistämällä erilliset ohjelmatason ja organisaation riskikartta ja -analyysit yhdeksi kattavaksi riskirekisteriksi UM:n edellisvuonna teettämän toiminnantarkastuksen suosituksen mukaisesti. Uuden ohjelman liitteenä olevassa riskirekisterissä riskejä on arvioitu sekä ohjelman tavoitteiden saavuttamisen että koko organisaation toiminnan näkökulmasta. Riskit ovat valikoitu laajemmasta riskiluettelosta niiden todennäköisyyden ja vaikuttavuuden mukaan. Solidaarisuuden hallitus päivittää riskirekisteriä vuosittain. Henkilöstöllä on oma roolinsa riskien arvioinnissa. Riskinhallinnassa painottuu haavoittuvuuskohtien aktiivinen tunnistaminen, säännöllinen tiedonkeruu sekä riskien toteutumisen todennäköisyyden ja laajuuden arviointi. Kotimaan riskeissä ei vuoden 2017 aikana tapahtunut merkittäviä muutoksia. Jo vuosia kiihtynyt kilpailu kotimaan varainhankintamarkkinoilla on lisääntynyt entisestään. Tästä syystä määrätietoinen työ Solidaarisuuden tunnettuuden kasvattamiseksi ja brändin kirkastamiseksi ovat strategian keskiössä. Samaan aikaan työ säätiön rahoituspohjan laajentamiseksi jatkuu. Henkilösidonnaisuus ohjelmamaissa on edelleen sekä strateginen riski että henkilöriski. Vuoden aikana riskiä vähennettiin rekrytoimalla ohjelmatiimiin uusia asiantuntijoita sekä Helsinkiin että yhteistyömaihin. Osaavat paikalliset työntekijät helpottavat lähetettyjen työntekijöiden vastuuta ja työtaakkaa. Imagoriski on edelleen keskiössä lahjoittajien ja tukijoiden luottamukseen perustuvassa toiminnassa. Hyvää mainetta edistetään monipuolisen viestinnän avulla. Yhteistyömaissa luotettavien kumppanien löytäminen, läpinäkyvä toiminnan ja talouden raportointi sekä paikalliset tilintarkastukset ehkäisevät riskiä. Tiedonhallinnan ja dokumentoinnin kehittämisessä edettiin siirtymällä syksyllä 2017 Sharepointpilvipalveluun. Samalla aloitettiin varautuminen vuonna 2018 voimaan astuvan EU-tietosuojalain velvoitteisiin. Keniassa ja Nicaraguassa hallituksen suhtautuminen kansalaisjärjestöihin ja kansalaisyhteiskunnan toimintatilaan on muuttunut kriittisemmäksi. Keniassa suomalaisen lähetetyn työntekijän työluvan uusimisprosessi on pitkittynyt vaikuttamatta vielä merkittävällä tavalla hanketoteutukseen. 32

33 Korruption riski on ohjelmatoiminnassa hyvin tunnistettu. Solidaarisuus toimi vuonna 2017 yhteistyömaissa aktiivisesti nollatoleranssin edistämiseksi sekä korruption tunnistamiseksi, ehkäisemiseksi ja torjumiseksi. Itäisessä Afrikassa Solidaarisuuden omien työntekijöiden turvallisuuteen liittyvät riskit (väkivalta, aseellinen konflikti, terrorismin uhka) ovat ennallaan. Näiden riskien osalta Solidaarisuuden on luotettava sotariskialueen asiantuntijoiden, instituutioiden (kuten EU) ja alueen turvallisuusvastaavien arvioihin ja ohjeisiin työntekijän turvallisuudesta ennakoivasti huolehtien. Vaikeasti ennakoitava ilmastokriisi aiheuttaa haurailla alueilla hallitsemattomia riskejä ohjelman toteutukselle. Kevätkaudella 2017 Somalimaan pitkittynyt kuivuus sai aikaan huomattavaa vahinkoa vaikeuttaen kumppaneiden ja toiminta-alueiden ihmisten kykyyn selviytyä arjessa ja toteuttaa hankkeita. 6. RAHOITUS JA VARAINHANKINTA Solidaarisuus jatkoi hyväksi havaittuja varainhankinnan toimintoja vuonna Varainhankinnan kasvu jatkui, vaikka lahjoittajamäärän kasvu (18%) ei ollut yhtä nopeaa kuin edellisvuonna (30%). Varainhankinnan tulostavoite ylitettiin ja kokonaistuotto oli euroa (2016: euroa), sisältäen Nenäpäivän tuotot, korkotuotot ja rahoitussiirrot omasta varallisuudesta. Keräyskulujen osuus kokonaistuotosta kasvoi 48%:iin (2015: 40%) budjettiylityksestä ja face2face-varainhankinnan ennakoitua pienemmästä tuotosta johtuen. Kulusuhteen ennakoidaan pienenevän tulevina vuosina mutta epävarmuutta aiheuttavat yleiset rahoitusnäkymät ja kehitysyhteistyön kannatus suuren yleisön silmissä. Uuslahjoittajahankinnan painopiste oli kuukausilahjoittajien rekrytoinnissa Face2Face- eli katuvarainhankinnan kautta. F2F-varainhankintaa jatkettiin osana Silpomaton-kampanjaa, jossa kerätään varoja erityisesti tyttöjen sukuelinten silpomisen vastaiseen työhön Keniassa. Varainhankkijat innostivat ja haastoivat ihmisiä osallistumaan naisiin kohdistuvan väkivallan vastaiseen työhön 15 paikkakunnalla ympäri Suomea. Lisäksi varainhankinnan tukena kokeiltiin ensimmäistä kertaa virtuualitodellisuuden mahdollisuuksia, jonka tulokset olivat lupaavia. Vuoden aikana kuukausilahjoittajiksi liittyi noin 1800 Muutoksentekijää (2016: 2600). Uuslahjoittajahankinnan tavoitteista jäätiin kuitenkin merkittävästi. Televarainhankinta toimi tärkeänä tukitoimintona ja sitouttamisen keinona kuukausilahjoittajille. Vuoden aikana televarainhankkijat olivat aktiivisesti yhteydessä Solidaarisuuden tukijoihin kiittääkseen, pyytääkseen korotusta lahjoitussummaan tai innostaakseen mukaan vapaaehtoistoimintaan. Perinteisten keräyskirjeiden määrä vakiinnutettiin kahdeksaan. Kahden erityisen menestyksellisen kirjeen ansiosta niiden tuotto kasvoi noin 16%. Erityisesti Viimeinen pisara -vetoomus Somalimaan kuivuustilanteen helpottamiseksi ja loppuvuodesta toteutettu Tytöt turvaan -joulukampanja puhuttelivat tukijoita. Nenäpäivä-säätiön sekä yhdeksän järjestön yhteisen Nenäpäivä-kampanjan nettotuloksesta vuodelta 2016 Solidaarisuuden osuus oli ,25 euroa. Tämä tuotto käytettiin vuonna 2017 tyttöjen sukuelinten silpomisen vastaiseen työhön Somalimaassa ja Keniassa. Solidaarisuus osallistui myös vuonna 2017 aktiivisesti Nenäpäivä-kampanjaan ja toimi Nenäpäivän ohjausryhmän jäsenenä. Vapaaehtoiset Nenä-koordinaattorit vastasivat kampanjoinnista ja lipaskeräyksistä Helsingissä ja Tampereella. Yritysyhteistyön saralla Solidaarisuus sai euron avustuksen Osuuskunta Tradeka-yhtymältä Viimeinen pisara -globaalikasvatushankkeeseen. 33

34 7. SOLIDAARISUUDEN JOHTAMINEN Solidaarisuuden ylimpään päättävään elimeen eli valtuuskuntaan kuului 12 varsinaista ja 12 varajäsentä. Valtuuskunta kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. Kevätkokouksessa valtuuskunnan puheenjohtajana valittiin jatkamaan kansanedustaja Ilkka Kantola ja varapuheenjohtajana Sirkka Kotola. SDP:n puoluehallituksen päätöksellä valtuuskunnan varsinaisina jäseninä vuonna 2017 toimivat: Maria-Riitta Mällinen, Hildur Boldt, Risto Kolanen, Tiina Hirvisaari, Jouni Mäkelä, Sami Lehtonen, Irma Marttila, Lauri Syrjä, Jouko Muuri ja Päivi Yli-Kauhaluoma-Nurmi. Valtuuskunnan varajäseninä toimivat Eemeli Peltonen, Jesse Jääskeläinen, Piia Noronen, Jonna Lindqvist, Lyyli Raatikainen, Hannele Siika-aho, Inari Juntumaa, Ahti Ruoppila, Lassi Jääskeläinen, Tuomo Saarinen, Venla Outtara ja Lea Väänänen. Solidaarisuuden hallitus kokousti vuoden aikana kymmenen kertaa. Hallitukseen kuuluivat puheenjohtaja Folke Sundmanin sekä varapuheenjohtaja Tero Shemeikan lisäksi kahdeksan (huhtikuun puolivälistä seitsemän) jäsentä. Hallituksen muut jäsenet olivat Katri Söder (15.4. saakka), Sonja Kekkonen, Kaisa Penny, Martti Havin, Matti Lahtinen, Mikko Kähärä, Riikka Keskitalo sekä Ilkka Tahvanainen. Hallitus valmisteli säätiölle uudet säännöt ja ne hyväksyttiin PRH:n ennakkotarkastamana valtuuskunnan kokouksessa huhtikuussa. Solidaarisuuden strategiaa ( ) työstettiin kevätkauden ajan ja se hyväksyttiin kesäkuussa hallituksen kokouksessa. Solidaarisuus jatkoi Suomen Somalia-verkosto ry:n määräaikaista alivuokraussopimusta vuoden loppuun. Edelleen jatkettiin säätiön omistaman toimitilan vuokraamista Kallion musiikkikoululle. Johtamisen arvioinnissa käytettiin henkilöstö- ja hallitusbarometria, joka vuoden 2017 osalta toteutettiin helmikuussa Alla olevassa taulukossa on esitetty barometrin johtamista koskeva arviointitieto vuodelta Barometrin tulokset analysoidaan ja tuloksiin reagoidaan henkilöstö osallistaen. 34

35 JOHTAMINEN/ Tavoitteet Mittari Kyselyn tulokset 2017 Solidaarisuudessa osataan johtaa asiantuntijoita entistä paremmin Henkilöstön keskimääräinen kokemus johtamisesta on erinomaisella tasolla (=4 tai > 4) 3,13 Hallituksen keskimääräinen kokemus johtamisesta on erinomaisella tasolla (=4 tai >4). 4,07 Organisaation rakenne ja toimintamalli ovat tarkoituksenmukaisia ja kehitysyhteistyön toimintaperiaatteiden mukaisia Henkilöstön keskimääräinen kokemus organisaatiorakenteesta on vähintään hyvällä tasolla (=3 tai > 3). Henkilöstön keskimääräinen kokemus toimintamallista on vähintään hyvällä tasolla (=3 tai > 3). Hallituksen keskimääräinen kokemus organisaatiorakenteesta ja toimintamallista on vähintään hyvällä tasolla (=3 tai > 3). 2,86 3,22 3,86 Solidaarisuudessa on käytössä palkitsemistavat, jotka motivoivat henkilöstöä tavoitteiden saavuttamiseksi ja vahvistavat säätiön arvopohjaa. Henkilöstön keskimääräinen kokemus palkitsemisesta on vähintään hyvällä tasolla (=3 tai > 3). 2,92 Yhteiset työn tekemisen foorumit ovat hyödyllisiä ja tarkoituksenmukaisia. Henkilöstön keskimääräinen kokemus työn tekemisen foorumeista on vähintään hyvällä tasolla (=3 tai >3) Hallituksen keskimääräinen kokemus kokouksistaan on vähintään hyvällä tasolla (=3 tai >3) 3,29 4,14 35

36