Toimintasuunnitelma 2016: LIITE 1 Hankekuvaukset. 1. Kenia

Transkriptio

1 1 Toimintasuunnitelma 2016: LIITE 1 Hankekuvaukset 1. Kenia 1.1. TYTTÖJEN SUKUELINTEN SILPOMISEN EHKÄISY NYANZAN LÄÄNISSÄ Kumppanijärjestö: Tujikatze Humanitarian Program (THUMP) Tujikatze Humanitarian Program:in hanke keskittyy tyttöjen sukuelinten silpomisen ennaltaehkäisemiseen. Keskeisenä toimintamuotona on tarjota naisille ja miehille tietoa silpomisen syistä ja haittavaikutuksista, ihmisoikeuksista sekä seksuaali- ja lisääntymisterveydestä. Yhteisöjen jäsenistä koulutetaan vertaiskouluttajia, jotka jakavat tietoa edelleen omissa lähipiireissään. Vuoden 2016 aikana tullaan kouluttamaan myös muun muassa opettajia, väkivaltatapauksia käsitteleviä viranomaisia ja kyläpäälliköitä, uskonnollisia johtajia ja terveysalan ammattilaisia. Vuoden aikana keskitytään myös edelleen Tujikazen kapasiteetin vahvistamiseen. Hankekokonaisuuden tarkat tavoitteet, hyödynsaajat sekä odotetut tulokset täsmentyvät hankkeen toteutusvaihetta edeltävän hankesuunnitteluvaiheen aikana vuonna Hankkeen kokonaisbudjetti vuonna 2016 on euroa TYTTÖJEN SUKUELINTEN SILPOMISEN EHKÄISY NYANZAN LÄÄNISSÄ Kumppanijärjestö: Manga Heart Orphan Care Manga Heart Orphan Care:n hanke keskittyy tyttöjen sukuelinten silpomisen ennaltaehkäisemiseen. Keskeisenä toimintamuotona on tarjota naisille ja miehille tietoa silpomisen syistä ja haittavaikutuksista, ihmisoikeuksista sekä seksuaali- ja lisääntymisterveydestä. Yhteisöjen jäsenistä koulutetaan vertaiskouluttajia, jotka jakavat tietoa edelleen omissa lähipiireissään. Koulujen kanssa tullaan tekemään yhteistyötä, jotta hankkeet tavoittavat myös nuoria, ja nuoria aktivoidaan järjestämään omia kampanjoita. Myös opettajien osaamista tuetaan ja heitä aktivoidaan myös mukaan toimintaan. Vuoden 2016 aikana tullaan tekemään läheistä yhteistyötä ja tarjotaan koulutusta yhteisöjen moraalisille ja laillisille vastuunkantajille, kuten kyläpäälliköille ja kylävanhimmille, uskonnollisille toimijoille, terveysalan ammattilaisille ja poliiseille sekä muille kuntien viranomaisille. Vuoden aikana tullaan myös edelleen vahvistamaan kumppanijärjestön kapasiteettia hanketoteuttajana. Hankekokonaisuuden tarkat tavoitteet, hyödynsaajat sekä odotetut tulokset täsmentyvät hankkeen toteutusvaihetta edeltävän hankesuunnitteluvaiheen aikana vuoden 2015 loppuun mennessä. Hankkeen kokonaisbudjetti vuonna 2016 on euroa.

2 NAISIIN KOHDISTUVAN VÄKIVALLAN ENNALTAEHKÄISY NYANZAN LÄÄNISSÄ Kumppanijärjestö: Centre for Community Mobilisation and Empowerment (CCECOME) Centre for Community Mobilisation and Empowerment:n hanke keskittyy naisiin kohdistuvan väkivallan ennaltaehkäisemiseen. Vuoden 2016 aikana hankkeessa tullaan kouluttamaan vapaaehtoisia, jotka alkavat toimimaan eri kohderyhmien kuten koululaisten, nuorisoryhmien ja naisryhmien kanssa. Näille ryhmille tarjotaan tietoa väkivallan syistä ja haittavaikutuksista, ihmisoikeuksista sekä vaikuttamistyöstä. Kouluihin perustetaan muun muassa. naisiin ja tyttöihin kohdistuvaa väkivaltaa vastustavia klubeja. Vuoden aikana tullaan myös edelleen vahvistamaan CECOMEn kapasiteettia. Hankkeen tarkat tavoitteet, hyödynsaajat sekä odotetut tulokset täsmentyvät hankkeen toteutusvaihetta edeltävän hankesuunnitteluvaiheen aikana vuoden 2015 loppuun mennessä. Hankkeen kokonaisbudjetti vuonna 2016 on euroa. 2. Nicaragua 2.1. ILMASTOKESTÄVYYDEN EDISTÄMINEN POHJOIS-NICARAGUAN MAATALOUSTUOTANNOSSA Kumppaniosuuskunta: Cooperativa Multisectorial Campo Verde Madriz R.L (COMCAVEM R.L) Vuosi: 2/4 Hankkeen päämääränä on parantaa pienviljelijöiden ja -yrittäjien maatalouden tuottavuutta ja kannattavuutta riskialttiissa ilmasto-olosuhteissa sellaiselle tasolle, että se takaa kohtuullisen toimeentulon sekä kasvattaa naisten mahdollisuuksia osallistua perheiden, tuottajajärjestöjen ja yhteiskunnan päätöksentekoon yhdenvertaisina miesten kanssa. Hankkeen tavoite on, että tuloksellinen ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja luonnonvarojen järkevä käyttö vahvistavat ekologista, taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä sekä parantavat mies- ja naismaataloustuottajien toimeentuloa. Hankkeen odotetut tulokset ovat: 1. Veden tasaisempi saatavuus vähentää maa- ja karjatalouden vuosittaisen tuottavuuden vaihtelua ja lisää tilojen kannattavuutta 2. Maa- ja karjatalouden tuotantomäärät ovat lisääntyneet ja tuotanto monipuolistunut 3. Maa- ja karjatalouden tuotantojärjestelmät ovat kehittyneet taloudellisesti ja ekologisesti kestävämmiksi 4. Nais- ja miesmaataloustuottajien kyky sopeutua muuttuviin sääolosuhteisiin on parantunut Hankkeen piirissä olevat osuuskunnat laativat toimintastrategian ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumiselle sekä vaikutusten lieventämiselle. Vedenkäyttöä tehostetaan rakentamalla vedenkeruualtaita ja kastelujärjestelmiä. Ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämiseksi edistetään vesivarojen kestävää käyttöä mm. laatimalla maatiloille ympäristö- ja ilmastohaasteet huomioon ottavat kehityssuunnitelmat, sekä istuttamalla puita. Tilakohtaiset kehityssuunnitelmat mahdollistavat luonnonvarojen suunnitelmallisen käytön pitkällä tähtäimellä uusissa ilmasto-olosuhteissa, sekä tuotantosysteemin räätälöimisen markkinakontekstiin.

3 3 Maa- ja karjatalouden tuottavuutta lisätään tehostamalla luonnonvarojen käyttöä kestävällä ja ympäristön tilaa kohentavalla tavalla. Kannattavuuden parantamiseksi kasvatetaan kokonaistuotantoa eri arvoketjuissa ja vahvistetaan arvoketjujen toimivuutta alueellisesti. Yhtenä avaintoimintona selvitetään mahdollisuuksia tuottaa uusia tuotteita, joilla on perinteisiä tuotteita parempi kysyntä ja hinta kansallisilla ja kansainvälisillä markkinoilla. Uutena lupaavana tuotantoketjuna kehitetään vuohitaloutta. Tulosten kestävyyden kannalta on erittäin tärkeää varmistaa paikallisen oppimis- ja tiedonsiirtoverkoston kehittyminen kouluttamalla vertaistukiosaajia. COMCAVEM osuuskunnan tietoja ja taitoja sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseksi arvoketjuissa kehitetään edelleen. Hankkeessa on 470 välitöntä hyödynsaajaa, joista 47 % on naisia. Hankkeen välillisinä hyödynsaajina on arviolta 1650 ihmistä, joista yli puolet on naisia. Hankkeen kokonaisbudjetti vuonna 2016 on euroa SUKUPUOLTEN VÄLINEN TASA-ARVO JA PIENYRITTÄJYYS KÄSITYÖLÄISTEN KESKUUDESSA Kumppaniosuuskunta: Cooperativa Multisectorial Campo Verde Madriz R.L (COMCAVEM R.L), Nicaragualaiset käsityöläisosuuskunnat Hankkeen avulla edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa ja kehitetään yritystoimintaa Pohjois-Nicaraguan käsityöläisten arvoketjuissa. Hankkeen päämääränä on parantaa mies- ja naiskäsityöläisten toimeentuloa ja elämän laatua. Hankkeen tavoitteena on antaa käsityöläisille kyky ja usko muuttaa oman elämän suunta sekä rakentaa toimiva yritys. Hankkeen odotetut tulokset yritystoiminnan kehittämiseksi, taloudellisen ja inhimillisen voimaantumisen edistämiseksi sekä sukupuoleen perustuvien rooliodotusten muuttamiseksi ovat: 5. Mies- ja naiskäsityöläisten kyky suunnitella laadukkaita ja myyviä tuotteita on parantunut 6. Käsityöläisverstaiden tuotantotekniikka ja järjestelmät ovat kehittyneet 7. Yrittäjien itsetuntoa, yrittäjyyttä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa edistävä pitkäjänteinen koulutus- ja valmennusohjelma on valmis ja toiminnassa 8. Paikallinen oppimis- ja tiedonsiirtoverkosto tukee käsityöläisten toimeentulon kehittymistä yhteisötasolla 9. Naiset ovat voimaantuneet perheen sisällä ja yhteisön jäseninä 10. Uusi maskuliinisuus miesten asenteet sukupuoleen perustuvia rooliodotuksia kohtaan ovat muuttuneet enemmän sukupuolten välistä tasa-arvoa tukeviksi perheen sisällä ja yhteisöissä Käsityöläisten tuotteita tehdään hankkeessa tunnetuiksi erilaisin keinoin, mm. järjestetään hankkeeseen osallistuvien käsityöläisten yhteisiä myyntitapahtumia ja autetaan käsityöläisryhmiä osallistumaan muiden tahojen järjestämiin kaupallisiin tapahtumiin. Tällä tavoin yrittäjät pääsevät suoraan kontaktiin kuluttajien kanssa ja tuotteista saatava palaute voi auttaa käsityöläisiä kehittämään uusia tuotteita ja parantamaan nykyisten tuotteiden laatua. Jokaiselle käsityöläiselle tehdään liiketoimintasuunnitelma, joka perustuu olemassa oleviin resursseihin sekä tietoihin ja taitoihin. Tuotannontekijöitä kustannetaan valikoivasti, koska yritysten tuotantotilojen ja työvälineistön parantaminen on tarkoituksenmukaista vain, jos se selkeästi

4 4 palvelee yrityksen ja yrittäjän kehitystä ja jos investointien oikeutuksena on selvästi tunnistettu kasvu- ja kehityspotentiaali. Hankkeessa rakennetaan vuonna 2016 pitkäjänteinen koulutus- ja valmennusohjelma, jonka osa-alueita ovat sukupuolten välinen tasa-arvokoulutus ja yrittäjävalmennus, käsityötietojen ja taitojen kartuttaminen sekä vaiheittain etenevä prosessi kohti verstaiden työolojen, työtapojen, yritystoiminnan ja myyntimenetelmien paranemista. Ensimmäiset koulutukset pidetään vuonna Hankkeessa on kohdennettuja naisten asemaan ja esimerkiksi naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyyn keskittyviä toimintoja ja tasa-arvo on myös kaiken yrittäjäkoulutuksen läpileikkaava teema. Hankkeen tuotoksena saadaan aikaan valmennusjärjestelmä, jota voidaan käyttää myös muissa osuuskunnissa hyödyksi. Lisäksi hankkeessa vahvistetaan käsityöläisosuuskuntien välistä yhteistyötä ja pyritään perustamaan käsityöläisiä edustava ja heidän kehitysaloitteitaan ajava yhdistys. Hankkeessa on arvioitu ympäristömuutoksen vaikutukset käsityöläisten arvoketjuille ja arvoketjujen ympäristövaikutukset. Hankkeessa käytetään ympäristöystävällisiä materiaaleja sekä tuotantomuotoja. Hankkeella on kaikkiaan 780 hyödynsaajaa, joista 57 % on naisia. Hankkeeseen osallistuu 19 käsityöläisosuuskuntaa seitsemässä käsityötuotteiden arvoketjussa. Hankkeen kokonaisbudjetti vuonna 2016 on euroa MANOS NICAS: KÄSITYÖTUOTTEIDEN TUOTEKEHITTELY- JA MARKKINOINTIHANKE (jatkohanke vuoden mittaiselle Kauppaverkostojen kehityshankkeelle) Kumppaniosuuskunta: Cooperativa Multisectorial Campo Verde Madriz R.L (COMCAVEM R.L) Käsityöläisten yrittäjyyskoulutuksen ja tasa-arvotyön rinnalla toteutetaan yhteistyössä COMCAVEMosuuskunnan kanssa käsityötuotteiden tuotekehittely- ja markkinointihanketta, joka rakennetaan Solidaarisuuden tukemien osuuskuntien kanssa heidän vuonna 2014 kehittämänsä Manos Nicas brändin ympärille. Kaupallisilla markkinoilla huomio keskittyy tuotteisiin: niiden laatuun, hintaan, käyttökelpoisuuteen ja myytävyyteen. Käsityöläisten peruskehitysohjelman voimaantumisprosessia täydentämään tarvitaan markkinahakuinen prosessi, missä keskitytään tuotekehittelyyn ja myynnin edistämiseen kaupallisesta näkökulmasta. Hankkeessa keskitytään kolmeen muutosprosessiin: 1) Tuotteiden kilpailukyvyn kehittämisessä keskitytään erityisesti muotoilun kehittämiseen ja tuotteiden laadun parantamiseen. Tämän komponentin vahvistamiseksi hyödynnetään resursseina Meksikossa toimivaa SUHAB-muotoilukollektiivia, Meksikon kansallisen yliopiston (UNAM) ja Monterreyn teknisen korkeakoulun opettajia. Suomessa kehitetään yhteistyötä Aalto-yliopiston Muotoilun laitoksen kanssa. Hankkeen yksi tavoite on nostaa nicaragualaisen käsityön arvostusta kansallisesti ja kansainvälisesti ja osoittaa, että köyhyydestä nousseet käsityöläiset voivat päästä myös kansainvälisille markkinoille. Pienyrittäjyyden tukeminen ja kauppakontaktien luominen on kestävää kehitysyhteistyötä. Vuoden 2016 aikana järjestetään nicaragualaisten käsityöläisten sekä suomalaisten ja meksikolaisten muotoilijoiden yhteinen foorumi ja tuotekehittelyä meksikolaisten tahojen kanssa jatketaan. Erityisteema vuonna 2016 on korumallistojen kehittäminen. Uutena yhteistyötahona toimii yhdysvaltalainen Aid to Artisans.

5 5 2) Käsityöläisten yritysten markkinastrategioita parannetaan tiivistämällä heidän yhteyksiään markkinoihin. Koko hankkeen ajan Manos Nicas kaupat ja EXPOVENTAS tapahtumat toimivat myyntikanavana, mutta niiden kautta saadaan myös palautetta tuotteiden myytävyydestä. Hankkeen puitteissa luodaan kontakteja ja yhteistyötä suomalaisten ja nicaragualaisten käsityöläisyrittäjien välille ja edesautetaan paitsi vertaisoppimista myös todellista arvonlisäystä markkinoilla. Käsityöyrittäjät jatkavat myös yhteistyötään yhdysvaltalaisen NOVICA-verkkokaupan kanssa myynnin lisäämiseksi ja kansainvälisen markkinatiedon saamiseksi. Aalto yliopiston kanssa kartoitetaan mahdollisuuksia uudenlaisten liiketoimintatapojen kehittämiseksi suomalaisten ja nicaragualaisten käsityöläisten välillä, sekä suomalaisten koruyritysten osallistumismahdollisuutta hankkeeseen. 3) Manos Nicas verkosto järjestäytyy oikeustoimikelpoiseksi, nicaragualaisia käsityöläisiä edustavaksi ja heidän kehitysaloitteitaan ajavaksi tahoksi. Hankkeen odotetut tulokset ovat: 1. Yhteistyö meksikolaisten suunnittelijoiden ja Pohjois-Nicaraguan käsityöläisten välillä on vakiintunut 2. Markkinoille on lanseerattu korumallistoja joilla on markkinapotentiaalia Yhdysvalloissa sekä Nicaraguassa 3. Nicaragualaisten, pohjoisamerikkalaisten ja eurooppalaisten käsityöläisten välillä toimii luovan yhteistyön verkosto 4. Toimiva kannustinjärjestelmä, joka tukee mies- ja naiskäsityöläisten omia aloitteita tuotteiden muotoilun ja laadun parantamiseksi 5. Manos Nicas- brändin näkyvyys kasvaa, tuotteet asemoidaan avainmarkkinoille oikein ja niiden myynti lisääntyy 6. Manos Nicas- brändin näkyvyys ja asemointi Managuan alueen markkinoilla paranee markkinointistrategian terävöitymisen myötä 7. Pohjois-Nicaraguan käsityöläisten tuotteiden vienti Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan lisääntyy 8. Manos Nicas- verkosto on oikeustoimikelpoinen organisaatio, joka edistää mies- ja naiskäsityöläisten osallistumista ja yhteistyötä 9. Manos Nicas -verkosto on taloudellisesti ja organisatorisesti itsenäinen toimija, joka edustaa käsityöläisiä ja ajaa heidän kehitysaloitteitaan Hankkeeseen osallistuvat aikaisempien hankkeiden käsityöläiset, joiden taitotaso on noussut lähelle kansainvälisiä laatukriteerejä. Hankkeen lopullisia hyödynsaajia on 156: 96 naiskäsityöläistä ja 60 mieskäsityöläistä. Hankkeen suoria hyödynsaajia ovat käsityötuotteiden arvoketjuissa toimivat muut henkilöt sekä COMCAVEM ja COPRODEC osuuskunnat (24 miestä ja 20 naista). Välilliset hyödynsaajat mukaan lukien hankkeella on kaikkiaan noin 570 hyödynsaajaa, joista yli puolet on naisia. Hankkeen aikana arvoketjuihin tulee mukaan uusia käsityöläisiä, joita ei ole laskettu hyödynsaajien alkuperäiseen määrään. Hankkeen tulokset hyödyttävät myös käsityöläisten peruskehitysohjelman hyödynsaajien kehitystä ammattilaisina. Hankkeen kokonaisbudjetti vuonna 2016 on euroa.

6 OSUUSKUNNAN TUOTANNON MONIPUOLISTAMINEN, MARKKINOILLEPÄÄSYN TUKEMINEN JA ORGANISAATION KEHITTÄMINEN Kumppaniosuuskunta: Tierra Nueva Vuosi: suunnitteluvaihe Solidaarisuus jatkaa vuonna 2016 pitkäjänteistä yhteistyötään Tierra Nueva- osuuskunnan kanssa Boacon alueella. Itse osuuskunta toimii taloudellisesti itsenäisesti, mikä tekee siitä hyvän kumppanin maataloussektorin kaupallistamisessa ja edelleen pientuottajien toimeentulon parantamisessa kestävällä tavalla. Tierra Nuevan jäsenosuuskunnat ovat pääosin kahvintuottajia, jotka tarvitsevat täydentäviä tai korvaavia elinkeinoja ilmastomuutoksesta kärsivän kahvintuotannon rinnalle. Keskilämpötilojen nousu ja sadeaikojen muutokset ovat vaikeuttaneet kahvintuotantoa alueella ja kahviruoste (Hemileia vastatrix) on vaikuttanut satomääriin huomattavasti. Hunajan tuotannosta on muodostunut osalle tuottajista hyvä lisäelinkeino, mutta maatilojen tuotantoa on edelleen monipuolistettava. Vuoden 2016 aikana Tierra Nuevan osalta Solidaarisuus ei tue varsinaista hanketoteutusta, vaan osana suunnitteluvaihetta tuetaan Tierra Nuevan strategiapäivitystä. Tähän kuuluu osana pienimuotoinen osuuskuntien oman suunnittelutyön tukeminen tuotannon monipuolistamiseksi pitkällä tähtäimellä uusiin ilmasto-olosuhteisiin sopivaksi sekä sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseksi osuuskunnissa. Erityisenä kohderyhmänä ovat nuoret ja heidän yrittäjyyden kehittäminen osana arvoketjuja. Uusien tuotteiden markkinoiden kartoittamiseen liittyvää työtä tehdään vuoden 2016 aikana. Mahdollisia tuoteryhmiä ovat hedelmien jalostus, makuhunajat ja mausteet. Tässä etsitään aktiivisesti yhteistyötä muiden mahdollisten rahoittajien sekä Reilun kaupan verkoston ostajien kanssa. Sukupuolten välinen tasa-arvo on ohjelmakaudella edelleen olennainen osa tuotannollisia kehitysprosesseja. Tierra Nuevan kanssa toteutetussa hunajan arvoketjuhankkeessa kartoitetaan mitä miehet ja naiset tekevät arvoketjussa, millaisia valta- ja voimasuhteita vallitsee ketjujen eri toimijoiden välillä sukupuolittain ja millaisia mahdollisia kehityspotentiaaleja voidaan tunnistaa. Hyvin toiminutta yhteistyötä suomalaisen kuluttajaosuuskunta Tradekan kanssa Tierra Nuevan tuottajien kehityksen tukemisessa pyritään vuonna 2016 jatkamaan. Hyödynsaajia suunnitteluprosessien tuloksena tulee olemaan vähintään Tierra Nuevan jäsenosuuskuntiin kuuluvat 600 jäsentä perheineen. Hankkeen kokonaisbudjetti vuonna 2016 on euroa. 3. Somalimaa 3.1. TODGHEERIN ALUEEN PIENVILJELIJÖIDEN TOIMEENTULON PARANTAMINEN JA OSUUSKUNTIEN KEHITTÄMINEN Kumppanijärjestö: Agricultural Development Organization (ADO) Hankkeessa jatketaan vuoden 2015 lopussa päättyvän ruokaturvan kehittämishankkeen ( ) kehitysprosessia alueen perheiden ruokaturvan ja toimeentulon parantamiseksi taloudellisesti ja ekologisesti

7 7 kestävällä tavalla. Hanke on suunnitteluvaiheessa ja sen tavoitteena tulee olemaan keskeisten maataloustuotteiden arvoketjujen tukeminen: tuotannon ja osuuskuntien yhteisen yritystoiminnan kehittyminen. Tuettavia tuotantomuotoja ovat maidon, hunajan ja kasvintuotanto (hedelmät, viljat, öljy- ja rehukasvit). Naisten asema tuottajina sekä osuuskunnissa on hankkeen erityinen osa-alue myös jatkohankkeessa. Tuotteiden kaupallistaminen ja yrittäjyyden kehittäminen ovat uuden hankkeen keskiössä. Hanketta toteutetaan Togdheerin läänissä, lähinnä Oodweynen alueella. Maataloustuotannon suurin haaste on veden puute ja hankkeen yksi keskeinen toiminto on vesivarojen käytön kestävä kehittäminen. Hankkeessa edistetään maan hedelmällisyyttä lisääviä toimintatapoja sekä ratkaisuja, jotka tukevat sopeutumista ilmastonmuutokseen, joka näkyy alueella erityisesti lisääntyvänä kuivuutena ja toisaalta tulvien aiheuttamina haasteina. Vesijärjestelmien vesipumppujen energiaratkaisuissa saatetaan tarvita tuotekehittelyä ja yritysyhteistyötä. Maataloustuotannon kehittämisen yksi keskeinen osa-alue on parantaa ympäristön kykyä sitoa vettä ja palauttaa maan viljavuutta. Eroosion vähentämiseksi ja maan toiminnallisen viljavuuden parantamiseksi lisätään maan pintakerroksen biomassaa (mm. metsälaitumet, hedelmäpuut, enemmän alaa viljelyyn) ja estetään tulvavesien eroosiota aiheuttavia vahinkoja. Kastelujärjestelmiä kehitetään edelleen ja kastelun piiriin halutaan yhä useampi kotitalous, naisten ja miesten maatalouteen liittyviä tietoja ja taitoja kehitetään sekä pientuottajien järjestäytymistä edistetään. Naisten osallistumista maataloustuotannon harjoittamiseen edistetään vahvasti hankkeessa. Hankkeeseen saatetaan sisällyttää Somalimaan maataloussektoria ja ruokaomavaraisuutta edistävä komponentti, joka keskittyy kehittämään Somalimaan maataloustutkimusta ja neuvontajärjestelmää sekä omaa siementuotantoa. Koe- ja siementenmonistuspeltoja suunnitellaan ruokaturvahankkeen aikana rakennetun sadevedenkeruualtaan läheisyyteen. ADO suunnittelee toteuttavansa tätä isoa kehitysprosessia useamman kumppanin kanssa, mm. Department of International Environment and Development Studies (Noragric). Afrikkalaisina osaamiskumppaneina ovat olleet Hawassa ja Mekelle yliopistot Etiopiasta, jossa on samantapaiset biologiset tuotanto-olosuhteet kuin Somalimaassa. Hanketta toteutetaan Togdheerin läänissä, lähinnä Oodweynen alueella. Hankkeen välittömien hyödynsaajien arvioitu määrä on 900. Hankkeen kokonaisbudjetti vuonna 2016 on euroa MAANVILJELIJÖIDEN JA PAIMENTOLAISTEN TOIMEENTULON VAHVISTAMINEN BURAON JA SHEIKHIN ALUEILLA Kumppanijärjestö: Candlelight for Health, Education and Environment (CLHE) Hankkeen tarkoituksena on parantaa pienviljelijäperheiden toimeentulomahdollisuuksia ja lisätä heidän tulojaan kehittämällä rehun- ja sisalintuotantoa alueella elinkeinoina koko arvoketjussa aina tuotannon panosten hankinnasta asiakkaille myyntiin. Hankkeen keskeisiksi toiminta-alueiksi on valittu rehuntuotannon määrän, laadun ja kannattavuuden kasvattaminen, sisalin tuottavuuden parantaminen ja siitä valmistettavien tuotteiden kannattavuuden vahvistaminen erityisesti naisryhmien kanssa, sekä alueiden vesivarojen ja ympäristön tilan kohentaminen.

8 8 Hanke pyrkii lisäämään veden pidättymistä maaperässä, veden tehokasta käyttöä tuotannossa sekä kasvuston määrän lisäämistä maan hedelmällisyyden ja rakenteen parantamiseksi, mm. metsityksen avulla. Hankkeen aikana tehdään tuotteiden kaupallistamiseen ja markkinointiin liittyviä selvityksiä, joiden perusteella myynnin tehostamiseen ja kannattavuuden lisäämiseen tähtäävät toiminnot suunnitellaan. Hanke tukee naisten omien tuotantoryhmien toimintaa sekä lisää naisten omia tuloja vahvistamalla sisalin arvoketjua. Hankkeen aikana tunnistetaan tapoja tehdä naisten panos arvoketjuissa näkyväksi sekä vahvistetaan naisten asemaa osana rehuntuotannon sekä sisalin arvoketjuja. Sisalin viljely on Somalimaassa uusi elinkeinomuoto, jonka hanke tuo alueelle. Työtä tehdään tiiviissä yhteistyössä etiopialaisen Hawassa yliopiston, kenialaisten asiantuntijatahojen ja Somalimaan maatalousministeriön kanssa. Sisal kasvaa kuivissa olosuhteissa ja toimii hyvin eroosion vaivaamien alueiden elvyttämisessä. Hankkeen odotetut tulokset ovat: 1. Rehun saatavuus ja saanti läpi vuoden on parantunut alueella 2. Godayarin ja Godaweinin kylien naisten osuuskuntien kyky tuottaa sisalia ja valmistaa sisaltuotteita on kehittynyt 3. Tuottajien yrittäjätaidot ovat kehittyneet ja tieto markkinoista on lisääntynyt Vuonna 2016 hankkeessa kehitetään rehun tuotantoa laajentamalla helposti sulavien rehulajikkeiden siementuotantoa ja hankintaa, sekä lisäämällä tuottajien tietoa rehulajikkeiden ravitsemusominaisuuksista ja paalausmenetelmistä hävikin pienentämiseksi, ja edelleen tulojen kasvattamiseksi. Maaperän toiminnallista viljavuutta lisätään kasvattamalla maan päällisen biomassan määrää (muokataan eroosion köyhdyttämää maata rehuntuotantoon sekä istuttamalla rehuksi kelpaavia puulajikkeita), sekä rakentamalla vesiesteitä tulvavesivaurioiden ja viljavan maan huuhtoutumisen estämiseksi. Sisaltuotteita valmistavia naisryhmiä tuetaan perustamalla laadukkaampien sisallajikkeiden taimitarhoja ja sisalintuotannon osaamista kehittämällä. Naisryhmät tarvitsevat laadukkaampaa sisalkuitua tuotteiden valmistusta varten. Uusia sisallajikkeita tuotiin Somalimaahan hankkeessa Etiopiasta vuonna Sisalin tuotannon kehittämisen rinnalla jatketaan alkanutta naisten osaamisen kehittämistä sisalkuidun käsittelyssä ja -tuotteiden tehokkaassa ja laadukkaassa valmistuksessa. Hankkeen tärkeä osa on rehun ja sisaltuotteiden arvoketjujen kartoittamisen myötä tuotteiden markkinoinnin edistäminen. Tuotteiden laadun parantamisen ohella lisätään tuottajien yhteyksiä markkinoihin, kasvatetaan heidän tietoaan ostajien vaatimuksista ja myyntikanavista. Hanke toimii neljässä kylässä ja sillä on välittömiä hyödynsaajia noin 1020, joista 55 % on naisia. Hankkeen kokonaisbudjetti vuonna 2016 on euroa.

9 NUORTEN NAISTEN JA MIESTEN KESTÄVÄN TOIMEENTULON EDISTÄMINEN BURAON KAUPUNGIN ALUEELLA Kumppanijärjestö: Somaliland Youth Society (SYS) Tärkeää toimeentulon edistämisessä on erityisesti nuorten työllisyystilanteen parantaminen Somalimaassa itsetyöllistymisen kautta yrittäjyyttä kehittämällä. Hankkeen tarkoituksena on, että Buraon kaupungissa asuvien nuorten miesten ja naisten työllisyys on lisääntynyt tukemalla nuorten omaa yrittäjyyttä. Hankkeen tavoitteena on luoda nuorten kaupunkilaisten työpaikkoja ruuan arvoketjuihin, mutta myös muille aloille hankkeen alkuvaiheessa tehtävien selvitysten perusteella. Osa hankkeen hyödynsaajista tulee toimimaan CLHE:n ja ADO:n hankkeiden maataloustuotannon arvoketjuissa, mm. sisalin, hunajan, siipikarjan ja seesamiöljyn osalta. Hankkeessa kartoitetaan erityisesti ruuantuotannon arvoketjuja Buraon alueella ja pyritään lisäämään maataloustuotteiden myyntiä ja toisaalta paikallisten tuotteiden kulutusta. Hankkeen keskiössä on yrittäjävalmennus sekä pitkäjänteinen tuki omien yritysten perustamiseksi. Myös yhteisöllistä yrittäjyyttä perustettavien osuuskuntien tai muiden yhteisöyritysmuotojen osalta tuetaan. SYSin avulla kehitetään kaupunkiin nuorten työllistymistä ja yritysohjausta tukevia palveluja. Hankkeen edetessä pohditaan kumppanin kanssa yritysyhteistyön tuomaa lisäarvoa hankkeen tuloksellisuudelle erityisesti niiden yritysten osalta, jotka ovat jo ottaneet yhteyttä Solidaarisuuteen. Hankkeen välittömien hyödynsaajien arvioitu määrä on 1600, joista 50 % on naisia. Hankkeen kokonaisbudjetti vuonna 2016 on euroa TYTTÖJEN SUKUELINTEN SILPOMISEN EHKÄISY - KOLMAS HANKEVAIHE Kumppanijärjestö: Candlelight for Health, Education and Environment (CLHE) Solidaarisuus on tehnyt vuodesta 2007 lähtien yhdessä CLHEn kanssa työtä silpomisen estämiseksi. Työn keskiössä ovat olleet yhteisön eri jäsenille kohdennetut koulutukset, joissa on tarjottu tietoa silpomisen terveydellisistä ja sosiaalisista haittavaikutuksista. Lisäksi hankkeessa on tehty vahvaa yhteistyötä uskonnollisten johtajien kanssa. Viimeisimmän hankevaiheen päämääränä oli Togdheerin ja Sanaagin lääneissä asuvien naisten seksuaaliterveyden parantuminen. Tarkoituksena puolestaan oli, että hankkeen toiminta-alueilla yhteisöjen jäsenten asenteet ovat silpomisen vastaisia vuoden 2014 loppuun mennessä. Arviointi osoitti, että koulutukseen osallistuneiden ryhmien tietotaso ja asenteet olivat muuttuneet lähes kaikkien osalta, mutta työtä on syytä jatkaa ja laajentaa koskemaan uusia ryhmiä. Tiedon ja asenteiden muuttuminen ei myöskään automaattisesti takaa perinteen poistumista vaan voi johtaa myös perinteen lievemmän muodon käyttöön siirtymiseen. Solidaarisuuden ja CLHEn työn tavoitteena on kuitenkin luopua perinteestä toiminta-alueilla kokonaan. Vuonna 2016 alkavan hankkeen kolmannen vaiheen aikana keskitytään edelleen erityisesti tiedon lisäämiseen silpomisen haittavaikutuksista. Hanketta tullaan toteuttamaan kylissä, joihin perustetaan silpomista vastustavat komiteat ja nuorisoryhmät. Myös kylien uskonnollisille johtajille tullaan tarjoamaan koulutusta. Lisäksi yhteistyötä tullaan tekemään Hargeisassa yliopisto-opiskelijoiden ja naistoimittajien

10 10 kanssa. Hankkeelle perustetaan omat Facebook-sivut ja radio- ja TV-lähetyksiä silpomisen haittavaikutuksista lisätään. Hanketta toteuttava kumppanijärjestö CLHE läpileikkaa Solidaarisuuden tukeman hankkeen avulla silpomisen vastaisen työn kaikkeen muuhunkin Somalimaassa tekemään työhönsä, kuten ympäristö- ja koulutushankkeisiin. Hankkeen tarkempi tavoite sekä odotetut tulokset täsmentyvät hankkeen toteutusvaihetta edeltävän hankesuunnitteluvaiheen aikana vuoden 2015 loppuun mennessä. Hankkeen kokonaisbudjetti vuonna 2016 on euroa SILPOMISEN VASTAISTEN TOIMIJOIDEN KOORDINAATION TEHOSTAMINEN JA VAIKUTTAMISTYÖN VAHVISTAMINEN SOMALIMAASSA Kumppanijärjestö: Network against FGM/ Candlelight for Health, Education and Environment (CLHE) Hankkeen tarkoituksena on tukea silpomistapausten vähentymiseen tähtäävää työtä kansallisella tasolla Somalimaassa. Hanketta toteuttaa silpomisen vastaista työtä tekevien järjestöjen kattojärjestö NAFIS (Network against FGM/C in Somaliland). Hankkeessa tullaan lisäämään vuoropuhelua niin kansalaisyhteiskunnan toimijoiden, uskonnollisten johtajien kuin poliittisten päättäjien välillä. Kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa lisätään verkostoitumista ja koordinaatiota, jotta toimijat voisivat sopia yhteisistä nolla-toleranssia tukevista viesteistä ja tuloksellisista silpomista vähentävistä lähestymistavoista. Uskonnollisten johtajien välistä vuoropuhelua lisätään ja heidän keskuudesta pyritään aktivoimaan hankkeeseen mukaan entistä enemmän niitä henkilöitä, jotka kannattavat nolla-toleranssia silpomisen suhteen. Poliittisille johtajille tullaan tarjoamaan tietoa silpomisen haittavaikutuksista ja heitä lobataan toimimaan silpomisen vastaisten aloitteiden tekemiseen. Hankkeen tarkempi tavoite sekä odotetut tulokset täsmentyvät hankkeen toteutusvaihetta edeltävän hankesuunnitteluvaiheen aikana vuoden 2015 loppuun mennessä. Hankkeen kokonaisbudjetti vuonna 2016 on euroa SUKUPUOLISTUNEEN VÄKIVALLAN ENNALTAEHKÄISEMINEN SOMALIMAASSA Kumppanijärjestö: Somaliland Youth and Development Voluntary Organization (SOYDAVO) Vuosi: 2/3 Naisiin kohdistuva seksuaalinen väkivalta ja perheväkivalta ovat olleet Somalimaan alueella kasvussa. Maansisäiset pakolaiset joutuvat herkimmin väkivallan uhreiksi ja heidän mahdollisuutensa vaatia oikeutta ovat muuta väestöä heikommat. Väkivallan taustalla vaikuttavat muuttuneet sukupuoliroolit, jotka aiheuttavat hämmennystä perinteisesti hyvin patriarkaalisessa yhteiskunnassa. Väkivallan ennaltaehkäiseminen ja uhrien oikeuksia kunnioittavan tapausten käsittelyn kannalta tiedon ja kommunikoinnin lisääminen erityisesti nuorten ja heitä ympäröivien yhteisön jäsenten, klaanijohtajien sekä uskonnollisten johtajien keskuudessa ovat hankkeen keskiössä. Toisaalta lisätään vuoropuhelua vastuunkantajien ja oikeuksien haltijoiden välillä ja tietoa väkivallan haittavaikutuksista ja ihmisten oikeuksista. Hanketta toteutetaan 20 kylässä, joista 17 on Buraon kaupungissa ja kolme sen ulkopuolella. Kylissä on myös maansisäisten pakolaisten leirejä. Lisäksi hankkeessa tehdään yhteistyötä 11 koulun kanssa. Vuoden 2016

11 11 aikana työskennellään erityisesti nuorten kanssa niin kouluissa kuin kylissäkin käsitellen ihmisoikeuksia. Lisäksi klaanijohtajien ja kylävanhimpien kanssa käydään läpi väkivaltatapausten käsittelyä ja siihen liittyviä oikeusperiaatteita. Hankkeen päämääränä on Togdheerin alueen ihmisten hyvinvoinnin lisääminen ja sen tarkoituksena on vahvistaa yhteisöjen kykyä vähentää sukupuolittunutta väkivaltaa hankealueella. Tavoitteena on, että yhteisöjen kyky vähentää sukupuolittunutta väkivaltaa hankealueella on vahvistunut. Hankkeen odotetut tulokset ovat: 1. Vanhempien ymmärrys roolistaan ja vastuistaan perheessä on kasvanut 2. Nuoret ymmärtävät, millä tavalla heidän tulee käyttäytyä muita kohtaan 3. Naisten ja miesten tiedot oikeuksistaan ovat kasvaneet 4. Yhteisön tietoisuus ja luottamus valtiolliseen oikeusjärjestelmään on kasvanut Hankkeen hyödynsaajia on noin 3000 henkilöä, joista noin puolet on naisia. Hankkeen kokonaisbudjetti vuonna 2016 on euroa DIASPORA VOIMAVARANA SUKUPUOLTEN VÄLISEN TASA-ARVON EDISTÄMISESSÄ SOMALIMAASSA Kumppanijärjestöt: Suomen Somalia-verkosto ja sen jäsenjärjestöjä Suomessa asuvalla somalialaisten diaspora-yhteisöllä on merkittävä rooli entisen kotimaansa kehittämisessä ja monet diasporan jäsenet toimivatkin aktiivisesti joko yksityishenkilöinä tai erilaisten järjestöjen kautta eri kehityshankkeissa ja vaikuttavat entisen kotimaansa poliittiseen ja yhteiskunnalliseen kehitykseen. Diasporan jäsenillä on usein hyvää tietotaitoa maan oloista ja toimintaympäristöstä sekä kielellistä ja kulttuurista ymmärrystä ja suora yhteys ruohonjuuritasolle perhesiteidensä kautta. Solidaarisuudella on pitkä historia yhteistyöstä Suomen somali-diasporan kanssa. Solidaarisuus on muun muassa Suomen Somalia-verkoston perustajajäsen, aiempi puheenjohtaja ja tällä hetkellä verkoston toimitilat sijaitsevat Solidaarisuuden toimiston yhteydessä. Vuonna 2014 Solidaarisuus teetti selvityksen siitä, miten Suomessa asuvien somalialaisten voitaisiin tehdä yhteistyötä sukupuolten tasa-arvon edistämisessä Somalimaassa. Solidaarisuus on yhdessä Suomen Somaliaverkoston kanssa suunnitellut selvityksen pohjalta koulutusprosessin, joka tähtää diaspora-järjestöjen tasaarvo-osaamisen vahvistumiseen ja siihen, että näiden järjestöjen toteuttamissa hankkeissa Somaliassa tasaarvoa toiminnallistetaan entistä paremmin. Hankkeen paikalliset yhteistyökumppanit, hyödynsaajat, tarkoitus sekä odotetut tulokset täsmentyvät hankkeen toteutusvaihetta edeltävän hankesuunnitteluvaiheen aikana vuonna Hankkeen kokonaisbudjetti vuonna 2016 on 6109 euroa.

12 12 4. Uganda 4.1. RUOKATURVAN JA KESTÄVÄN TOIMEENTULON PARANTAMINEN PALABEK GEM:IN ALUEELLA Kumppanijärjestö: Christian HIV and AIDS Prevention and Support Organization (CHAPS) Vuosi: exit-vaihe Hankkeen lopullisena tavoitteena oli parantaa sisällissodasta toipuvien kotitalouksien ruokaturvaa sekä tulotasoa taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Hankkeen tarkoitus oli, että pienviljelijöiden asenteet maataloustuotantoa kohtaan ovat muuttuneet suunnitelmallisemmiksi sekä ammattimaisemmiksi. Hankkeeseen oli tarkoitus sisällyttää toimintoja myös tyttöjen ja naisten ruumiillisen koskemattomuuden suojan vahvistamiseksi, sillä konfliktinjälkeisellä hauraalla alueella erityisesti seksuaalista väkivaltaa kokeneita naisia ja tyttöjä on paljon. Valitettavasti tätä prosessia ei voida toteuttaa Suomen valtion kehitysyhteistyömäärärahaleikkausten johdosta. Hankkeen suunniteltujen ja jo aloitettujen prosessien alasajo vaatii exit-strategian, joka laaditaan syksyn 2015 aikana. Vuoden 2016 puolella toteutetaan tarvittavat toiminnot, jotta kumppanit pysyisivät toimintakykyisinä ja voisivat mahdollisesti löytää uusia tukijoita jo aloitetulle työlle. Exit-suunnitelmassa keskitytään seuraaviin teemoihin: kyliin perustettujen säästö- ja lainaryhmien toiminnan jatkumisen varmistaminen, katastrofiriskejä ennaltaehkäisevien suunnitelmien kriittisimpien toimintojen toteuttaminen ja uuden rahoituksen varmistaminen kumppanille tukemalla kumppanin strategiasuunnittelua, vahvistamalla osaamista ja auttamalla rahoitushakemusten laadinnassa. Hankkeen kokonaisbudjetti vuonna 2016 on euroa KESTÄVÄN TOIMEENTULON EDISTÄMISEN JA YHTEISÖJEN OSALLISTAMISEN VAHVISTAMINEN PALABEK OGILI:N ALUEELLA Kumppanijärjestö: Children of the World Foundation (COW) Vuosi: exit-vaihe Hankkeen tavoitteena oli, että yhteisöjen kapasiteetti kestävän toimeentulon saavuttamiseksi on kasvanut ja perheväkivalta vähentynyt. COW käyttää yhteisöä tukevassa työssään perhelähestymistapaa, jossa jokainen kotitalous luo oman tulevaisuuden vision perustuen olemassa oleviin resursseihin. Hankkeeseen oli tarkoitus sisällyttää toimintoja tyttöjen ja naisten ruumiillisen koskemattomuuden suojan vahvistamiseksi, sillä konfliktinjälkeisellä hauraalla alueella erityisesti seksuaalista väkivaltaa kokeneita naisia ja tyttöjä on paljon. Valitettavasti tätä prosessia ei voida toteuttaa Suomen valtion kehitysyhteistyömäärärahaleikkausten johdosta. Hankkeen suunniteltujen ja jo aloitettujen prosessien alasajo vaatii exit-strategian, joka laaditaan syksyn 2015 aikana. Vuoden 2016 puolella toteutetaan tarvittavat toiminnot, jotta kumppanit pysyisivät toimintakykyisinä ja voisivat mahdollisesti löytää uusia tukijoita jo aloitetulle työlle. Exit-suunnitelmassa keskitytään seuraaviin teemoihin: kyliin perustettujen säästö- ja lainaryhmien toiminnan jatkumisen varmistaminen, perheiden sisäisen dialogin tukeminen perheväkivallan ehkäisemiseksi, katastrofiriskejä ennaltaehkäisevien suunnitelmien kriittisimpien toimintojen toteuttaminen ja uuden rahoituksen varmistaminen kumppanille tukemalla kumppanin strategiasuunnittelua, vahvistamalla osaamista ja auttamalla rahoitushakemusten laadinnassa. Hankkeen kokonaisbudjetti vuonna 2016 on euroa.

13 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 LIITE 2a: TALOUSARVIO Talousarvio 2015 Talousarvio 2014 Tilinpäätös Varsinainen toiminta Kehitysyhteistyö Tuotot AVUSTUKSET UM kumppanuussopimus Muut tuotot Tuotot yhteensä Kehitysyhteistyön kulut Ohjelmatoiminta Ohjelmasuunnittelu, resurssien kehittäminen Viestintä Hallinto Kehitysyhteistyö yhteensä Hallinnon erittely Henkilöstökulut Taloushallinnon kulut Toimiston kiinteät kulut Toimiston yleiskulut (ATK, puhelin, postitus jne,) Muut toimistokulut Muu hallinto Siirto kehitysyhteistyöhön Varsinainen toiminta yhteensä Varainhankinta Tuotot Varainhankinnan kulut Omatoiminen tuotto/kulujäämä Sijoitus-ja rahoitustoiminta Tuotot Kulut Satunnaiset kulut

14 Siirto sijoituksesta Varainhankinnan investoinnit Tilikauden tulos

15 BUDJETTI 2016 Solidaarisuuden kehitysyhteistyöohjelma Ohjelmatoiminta Hankkeen nimi ja numero Kesto Budjetti Rahoitus 2015 Valtionapu Omarah. NICARAGUA: COMCAVEM: ilmastokestävyyden edistäminen COMCAVEM: käsityöläisten toimeentulon kehittäminen COMCAVEM: käsityötuotteiden tuotekehittely ja markkinointi TIERRA NUEVA: uuden hankkeen suunnittelu UGANDA: CHAPS: toimeentulon kehittäminen -exit COW: toimeentulon kehittäminen -exit SOMALIMAA: CHLE: rehun ja sisalin tuotannon kehittäminen CLHE: FGM:n ehkäisy NAFIS: FGM-verkostoitumisen edistäminen SOYDAVO: Naisiiin kohdistuneen väkivallan ehkäisy ADO: Ruokaturvan kehittäminen SYS: nuorten toimeentulon kehittäminen Somalia-verkosto: tasa-arvon edistäminen KENIA: CCECOME: naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisy Manga Heart: FGM:n ehkäisy THUMP: FGM:n ehkäisy YHTEENSÄ

16 Ohjelmasuunnittelu ja resurssien kehittäminen Hankkeen nimi ja numero Kesto Budjetti Valtionapu Omarah. 17. Ohjelmasuunnittelu ja seuranta, kapasiteetin vahvistaminen Kumppaneiden taloushallinnon kapasiteetin vahvistaminen YHTEENSÄ Viestintä Hankkeen nimi ja numero Kesto Budjetti Valtionapu Omarah. 19. Kehitysviestintä Ohjelmasta tiedottaminen YHTEENSÄ Yhteensä kumppanuussopimuksen kustannukset ilman hallintokuluja Hallinto (enint. 10% kokonaiskuluista) Budjetti Valtionapu Omarah. Henkilöstökulut Taloushallinnon kulut Toimiston kiinteät kulut Toimiston yleiskulut (ATK, puhelin, postitus jne,) Muut toimistokulut YHTEENSÄ ,59 % kokonaiskulutuksesta YHTEENSÄ OHJELMAN KOKONAISKULUT Budjetti Valtionapu Omarah. YHTEENSÄ Um-osuus 65,64 % Omarahoitus 34,36 %

17 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 LIITE 2c: VIESTINNÄN TALOUSARVIO 2016 KEHITYSVIESTINTÄ Erittely Yht. Tiedotustoiminnan palkat ja palkkiot 50 % Viestintäpäällikön palkka 75% Digitaalisen viestinnän kehittäjä Viestintäkoordinaattori 75% Matkat 50 % Viestinnän henkilökunnan matkat kehitysyhteistyökohteisiin Solidaarisuus-lehti (painomäärä kpl/ julkaisu), 75% kuluista Lehden painatus Lehden kuoritus Postitus (Itella) Lehden taitto Globaalikasvatus Viestintämateriaalin tuotanto ja välittäminen opetushenkilökunnalle Globaalikasvatuksen kampanjan toteutus (mahd. pelisovellus, päätöstapahtuma) Globaalikasvatuksen kampanjasivun ylläpito, kehittäminen, materiaalin tuotanto Muut kehitysviestinnän välineet Kehitysviestinnän visuaalinen tuotanto Muut palkat ja palkkiot (kuvaajat, konsultit, kehitys: digi, printti) Sähköinen uutiskirje ja tiedotejakelu, 50% Digitaalinen media (esm. videot) Messu- ja yleisötapahtumat Osallistuminen tapahtumiin (esim. Maailma kylässä tapahtuma, Educa, Osaava nainen) Vapaaehtoiminnan kehittäminen 500 KEHITYSVIESTINTÄ YHT OHJELMATIEDOTUS Tiedotustoiminnan palkat ja palkkiot 50 % Viestintäpäällikön palkka 75% Digitaalisen viestinnän kehittäjä Viestintäkoordinaattori 75% Työterveys ATK-kulut 2 500

18 Matkavakuutus 300 Puhelin Tulostus ja kopiointi Matkat 50 % Viestinnän henkilökunnan matkat kehitysyhteistyökohteisiin Solidaarisuus-lehti (painomäärä kpl/ julkaisu), 25 % kuluista Lehden painatus Lehden kuoritus Postitus (Itella) Taitto Solidaarisuus kiittää -julkaisu 50% (varainhankinta 50%) Ohjelmatiedotuksen kehittäminen ja tutkimus Muut ohjelmatiedotuksen välineet Sähköinen uutiskirje ja tiedotejakelu 50% Digitaaliset alustat, kehittäminen ja ylläpito Yleinen viestintämateriaali, esim. julisteet, kirjekuoret Digitaalinen media (esm. Videot) Ilmoitukset ja mainokset Digitaalinen markkinointi Muut ilmoitukset Sähköiset ja painetut puhelinluettelot Jäsenyydet viestintäportaaleissa ja verkostoissa: Maailmanetin jäsenyys OHJELMAVIESTINTÄ YHT KOKO VIESTINTÄ

19 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 LIITE 2d: VARAINHANKINNAN TALOUSARVIO 2016 Tuotot Kulut Netto KERÄYSKIRJEET Kirje Kirje Kirje Kirje Kirje Kirje YHTEENSÄ KUUKAUSILAHJOITUKSET Nicaragua Somalimaa SVT Kenia TT Yleinen kehitysyhteistyö Silpomisen vastainen työ YHTEENSÄ NENÄPÄIVÄ JA SIIRTYVÄT Nenäpäivä Siirtyvät YHTEENSÄ MUUT LAHJOITUKSET Muut lahjoitukset Verkkolahjoitukset Tradeka Tuotemyynnit YHTEENSÄ YLEISET KULUT Henkilöstökulut Keräyskulut Markkinointikulut Sekalaiset kulut YHTEENSÄ KAIKKI YHTEENSÄ