Espanja. Kesäkuu 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Espanja. Kesäkuu 2010"

Transkriptio

1 Espanja Kesäkuu 2010

2 2 (28) Sisällysluettelo Maaprofiili... 4 Maa ja väestö... 4 Infrastruktuuri... 5 Politiikka ja hallinto... 5 Talouden avaintiedot... 6 Liiketoiminta... 6 Maan vahvuudet ja heikkoudet... 6 Potentiaalisia toimialoja... 9 Talous Makrotalous Bruttokansantuote Inflaatio Talouspolitiikka Työvoima Ulkomaankauppa Kokonaiskauppa Ulkomaankaupan rakenne Kauppa Suomen kanssa Suomen vienti Suomen tuonti Ulkomaiset investoinnit Suomalaiset investoinnit Maa- ja metsätalous Teollisuus ja rakentaminen Valmistusteollisuus Rakentaminen Energia ja ympäristö Pankkisektori Pörssi Matkailu Tietoliikenne Internet ja sähköinen kaupankäynti... 24

3 3 (28) Lehdistö ja tiedotusvälineet Liikenneyhteydet ja logistiikka Tapakulttuuri Linkkejä... 27

4 4 (28) Maaprofiili Maa ja väestö Kokonaispinta-ala: km 2 mukaan lukien Baleaarit, Kanarian saaret ja Afrikan puolella sijaitsevat Ceuta ja Melilla Luonnonvarat: rautamalmi, hiili, suola, elohopea Rajanaapurit: Portugali, Ranska, Andorra, Marokko Aika: CET Asukasluku: 40,5 miljoonaa (arvio 2010) Suurimmat kaupungit: Madrid (3,2 milj.), Barcelona (1,6 milj.), Valencia ( ), Sevilla ( ), Zaragoza ( ), Málaga ( ), Bilbao ( ) Väestönkasvu: 0,0045 prosenttia (arvio 2010) Syntyvyys: 9,54 / 1000 (arvio 2010) Kuolleisuus: 10,08 / 1000 (arvio 2010) Elinajanodote: 80,18 vuotta (arvio 2010)

5 5 (28) Virallinen kieli: koko maassa espanja (castellano); lisäksi alueittain katalaani, galitsian kieli ja baski Uskonnot: roomalaiskatolilaisia 94 prosenttia, muut 6 prosenttia Infrastruktuuri Puhelinsuuntanumerot: maantunnus: +34 (suurimpien kaupunkien suuntanumerot: Madrid: 91, Barcelona 93, Valencia 96, Sevilla 95, Zaragoza 976, Málaga 95, Bilbao 94) Matkapuhelinstandardi: GSM 900/1800 Sähköverkko: 230 V, 50 Hz Kiinteiden puhelinlinjojen tiheys: 45 prosenttia (arvio 2008) Matkapuhelintiheys: 117,1 prosenttia (arvio 2008) Tietokoneita 100 asukasta kohti: 35,9 (arvio 2008) Internetin käyttäjiä 100 asukasta kohti: 47,5 (arvio 2008) Tieverkosto: km, josta km moottoriteitä Rautatieverkosto: km (vuonna 2009) Lentokenttiä: 153 (vuonna 2009) Tärkeitä satamia: Algeciras, Bilbao, Barcelona, Cartagéna, Gijon, Huelva, La Coruña, Tarragona ja Valencia Politiikka ja hallinto Virallinen nimi: Reino de España (Espanjan kuningaskunta) Maatunnus: ES Valtiomuoto: parlamentaarinen kuningaskunta Valtion päämies: Kuningas Juan Carlos I Pääministeri: José Luis Rodríguez Zapatero, Espanjan sosialistipuolue PSOE Hallituspuolue: Espanjan sosialistipuolue (PSOE) Seuraavat vaalit: maaliskuussa 2012 kansalliset parlamenttivaalit Alue- ja paikallishallinto: 17 autonomista aluetta (comunidad autónoma) ja kaksi autonomista kaupunkia; 52 maakuntaa (provincia) Merkittäviä vuosilukuja: Espanja yhdistyi yhtenäiseksi valtioksi Amerikan löytämisen jälkeen Espanjalla oli lähinnä Latinalaisessa Amerikassa suuri siirtomaaimperiumi, jonka se menetti 1900-luvun alkuun mennessä. Vuosina Espanjassa käytiin kansalaissota, jonka jälkeen alkoi kenraali Francisco Francon diktatuuri. Toisessa maailmansodassa Espanja oli puolueeton. Espanja liittyi YK:hon vuonna Francon aikana Espanja oli suhteellisen eristynyt muusta Euroopasta. Francon kuoltua vuonna 1975 alkoi Espanjassa siirtyminen demokratiaan (la transición); Espanjasta tuli vuoden 1978 peruslain myötä parlamentaarinen monarkia, jonka ensimmäinen kuningas on edelleen vallassa oleva Juan Carlos I. Espanja liittyi Natoon vuonna 1982 ja EU:hun vuonna Vuonna 1992 maassa pidettiin Barcelonan olympialaiset. Sevillan maailmannäyttely ja eräät muut suuret tapahtumat nostivat

6 6 (28) Espanjan imagoa Euroopassa. Vuoden 1999 alusta Espanja liittyi Euroopan talous- ja rahaliiton (EMU) kolmanteen vaiheeseen eli yhteisvaluutta euroon. Kansallispäivä: (espanjalaisen kulttuurin päivä, Amerikan löytämisen muistopäivä) Talouden avaintiedot Rahayksikkö: Euro (EUR) =100 senttiä Bruttokansantuote: vuonna 2010 käyvin hinnoin 1 366,6,9 mrd USD ja ostovoimapariteetilla mitattuna 1 399,4 mrd. USD; vuodelle 2011 EIU:n arvio on 1 308,3 USD ja 1 424,6 USD Bruttokansantuote henkeä kohti: vuonna 2010 käyvin hinnoin USD ja ostovoimapariteetilla mitattuna USD; vuodelle 2011 EIU:n arvio on USD ja USD Inflaatio: 1,0 prosenttia (2010); EIU:n arvio vuodelle 2011 on 0,9 prosenttia Pääteollisuustuotteet: autot, metallit ja metallivalmisteet, tekstiilit ja asusteet, elintarvikkeet, kemikaalit, laivanrakennus, työstökoneet, matkailu Päätuontituotteet: koneet ja laitteet, kulkuneuvot, polttoaineet, puolivalmisteet, elintarvikkeet, kulutustavarat, kemikaalit Tärkeimmät kauppakumppanit: Ranska, Saksa, Portugali, Iso-Britannia ja Italia. Verotus: yhtiövero 35 prosenttia (pk-yrityksillä 30 prosenttia), ALV 18 prosenttia. Liiketoiminta Maan vahvuudet ja heikkoudet Espanjan markkinoiden positiivisia piirteitä: Euroopan viidenneksi suurin talous, 47 miljoonan kuluttajan ja 12 miljoonan talouden markkinat. Espanjan GDP per capita on yli EU27 keskiarvon Talouskasvun ansiosta työpaikkojen luominen vilkastui asuntokuplan puhkeamiseen ja finanssikriisin asti. Noin 60 miljoonaa matkailijaa vuosittain (joista lähes 90 prosenttia vapaaajanmatkailua). Espanja on EU:n suurin sijoittaja Etelä-Amerikkaan ja voi toimia porttina sen markkinoille. Espanjalaiset yritykset investoivat myös kasvavassa määrin Yhdysvaltojen ja Euroopan markkinoille. Espanjalaisten Suomi-kuva on erittäin positiivinen, mitä ovat tukeneet mm. yritystemme menestys, T&K- ja innovaatiotoiminnan panostukset, koulutuksen maine PISA-tutkimusten myötä, sekä Suomen hiljattainen muuttuminen suosituksi espanjalaisten matkailukohteeksi.

7 7 (28) Espanjan markkinoiden negatiivisia piirteitä: Työttömyys kasvoi voimakkaasti finanssikriisin alussa. Tuotekehityksessä ja teknologian tasossa Espanja on ollut muita EU-maita jäljessä, mutta tilanne on kuitenkin parantunut ja edelleen parantumassa. Suuret alueelliset kehityserot rikkaiden ja nopeasti kehittyvien Madridin, Katalonian, Baskimaan ja Valencian sekä muiden alueiden välillä. Suomalaisten ongelma on heikko espanjan kielen taito, jota ilman liiketoiminta on hankalaa. On välttämätöntä hoitaa myös "jälkimyynti" asiakkaille. Uhkana on myös tunnetusti heikko markkinauskollisuus. Kun on markkinoille tultu, siellä tulee pysyä huonompinakin aikoina. Suomen vientiä hallitsevat edelleen paperiteollisuus ja kone- ja laitevalmistus. Näiden tuotteiden kysyntä on kasvanut nopeasti vuosikymmenten ajan. Suomen paperiteollisuus on toiminut Espanjassa omilla myyntikonttoreilla jo 1950-luvulta lähtien ja tuotantolaitoksilla 1960-luvulta lähtien. Pitkäjänteisellä politiikalla on saavutettu nykyinen merkittävimmän tuontimaan asema. Lähes 20 prosenttia maan paperinkulutuksesta tulee Suomesta. Paperiteollisuudelle onkin tärkeää, että niin EU:n sisämarkkinasäännöstö kuin yhteinen kauppapolitiikka sallii kehityksen jatkuvan. Samoin Espanjan sisäisten määräysten, kuten ympäristölainsäädännön, voi toivoa pysyvän eidiskriminoivana. Myös muille metsäteknologia-aloille Suomella on paljon annettavaa. Kone- ja laitevalmistajilla on suurimmat mahdollisuudet televiestinnän alueella. Espanjassa alan investoinnit lisääntyvät voimakkaasti, ja esimerkiksi matkapuhelinten kasvu on nopeinta Euroopassa. Tietotekniikka on toinen kasvuala. Telemarkkinoiden ohella Espanjan suuria kasvualueita ovat ympäristö- ja energiateknologia. Suomalaisilla olisi tarjottavaa Espanjalle varsinkin vedenpuhdistuksen osaamisessa. Samoin energia-alalla kaasuverkon ja yleensä puhtaiden energian tuotantomuotojen sekä biomassan käytön myötä suomalainen yhteistyö espanjalaisten suurten rakennusyhtiöiden kanssa tulee tärkeäksi. Vastavuoroisesti Suomi voisi tarjota niille kokemuksia ja kontakteja Venäjän ja itäisen Euroopan projekteihin. Myös pienillä yrityksillä on mahdollisuuksia Espanjan kaupassa. Maatuntemuksen ja yrityskontaktien lisääntyminen auttaa molemminpuolisen kaupan monipuolistumisessa. Madridin vientikeskuksen mukaan elintarvikealalla suomalainen tuotanto pystyy kilpailemaan terveellisesti ja luonnonmukaisesti tuotetuilla elintarvikkeilla. Elintarvikealalla kilpailu on Espanjassa kovaa ja suuri välimatka Suomen ja Espanjan välillä on ongelmallinen, mutta sopivilla erikoistuotteilla on kaikki mahdollisuudet menestymiseen. Espanjalainen kuluttaja on laatutietoinen ja vaativa, mutta mielikuvamarkkinoinnin avulla voidaan luoda positiivinen kuva Suomesta ja suomalaisista tuotteista. "Pohjoinen eksotiikka" esimerkiksi suomalaisen kalan muodossa on kiinnostusta herättävä.

8 8 (28) Elintason nousun myötä vähittäiskauppa on Espanjassa käynyt läpi rajun rakennemuutoksen, mikä on tuonut alalle uusia tuotteita ja ohjannut espanjalaisten kulutustottumuksia aikaisemmasta poikkeavaan suuntaan. Vaikka Espanjan talouskasvu on ollut muita EU-maita nopeampaa, on Espanjan 47 miljoonan kuluttajan markkinoita hyödynnetty Suomessa suhteellisen vähän. Suomalaisten yritysten toiminta Espanjassa on keskittynyt etupäässä investointihyödykkeiden alalle. Kuluttajatuotteita on tuotu Suomesta vähän, mistä johtuen espanjalaiset kuluttajat eivät ole tottuneet suomalaisiin tuotteisiin. Suomalainen koulutusjärjestelmä on herättänyt erittäin suurta ja edelleen kasvavaa kiinnostusta Espanjassa. Espanjalaisten lähes yksimielinen käsitys on, että heidän oma koulutusjärjestelmänsä on epäonnistunut ja suomalaiseen järjestelmään suhtaudutaan erittäin positiivisesti. Tämä luo varsin otollisen maaperän alalla toimiville, tosin vielä toistaiseksi harvalukuisiille, yrityksille. Samoin suomalainen muotoilu ja luovat toimialat ovat saaneet myönteisen aseman espanjalaisten kuluttajien ja yritysten silmissä. Elintasoerot Espanjan eri maakuntien välillä ovat suuret, joten koko maan kattavan jakeluverkoston luominen ei aina ole kannattavaa. Mielenkiintoisimmat alueet ovat kymmenen miljoonan asukkaan Madridin ja Katalonian maakunnat sekä kauttakulkuliikenteen kannalta sijainniltaan edulliset Navarra ja Baskimaa, joiden bruttokansantuote on eurooppalaista keskitasoa. Myös Andalusian rannikkoseudut ovat mielenkiintoista aluetta, sillä siellä asuu tuhansia suomalaisia. Aiemmin sinne muuttaneiden eläkeläisten lisäksi etelärannikolla asuu lukuisa joukko lapsiperheitä ja työikäisiä suomalaisia. Espanjan kiinnostavuutta lisää myös yhteys Latinalaiseen Amerikkaan. Mikäli yrityksen tavoitteena on laajentaa vientikauppaa myös Latinalaisen Amerikan maihin, voidaan Espanjassa hankittuja kokemuksia ja paikallisia kontakteja hyödyntää myös uusien markkinoiden etsinnässä. Espanjalaiset yritykset ovat 1990-luvulta lähtien kasvattaneet voimakkaasti vientiään ja investointejaan Latinalaisen Amerikan maissa. Espanja nousi 1990-luvun jälkimmäisellä puoliskolla Yhdysvaltojen (jonka osuus 39 prosenttia) jälkeen toiseksi suurimmaksi investoijaksi Latinalaisessa Amerikassa; Espanjan osuus oli peräti 30 prosenttia. Vaikka maanosaan tehtävien investointien osuus on laskenut 1990-luvun huippuvuosista, jolloin ne käsittivät 55 prosenttia espanjalaisista ulkomaaninvestoinneista (vuonna 2006 osuus oli enää vain neljä prosenttia), on käynnissä ns. toinen investointiaalto. Vuonna 2006 Santander-pankki, telealan Telefónica ja energia-alan Repsol YPF sekä Endesa ilmoittivat yhteensä 20 miljardin euron investoinneista Latinalaiseen Amerikkaan. Erityisesti rahoitus-, tietoliikenne- ja energiasektoreilla espanjalaisilla yrityksillä onkin jo entuudestaan vahva ote markkinoista Etelä-Amerikassa. Suurten yritysten lisäksi Espanjassa on satoja pkyrityksiä, joilla on sinne toimivia liikeyhteyksiä. Kielellisten, kulttuuristen ja historiallisten siteiden ansiosta espanjalaiset ymmärtävät liike-elämän todellisuuden ja riskit La-

9 9 (28) tinalaisessa Amerikassa ja pystyvät reagoimaan markkinoilla syntyneisiin mahdollisuuksiin nopeasti. Potentiaalisia toimialoja Markkinanäkymät sektoreittain Madridin vientikeskuksen mukaan: Metsä-energia-ympäristöklusterin tuotteiden vienti kattaa edelleen noin 55 prosenttia Suomen viennistä Espanjaan. Alan markkinatilanne on terve ja markkinat kasvavat Espanjan yleisen talouskasvun tahdissa, mikä on pysytellyt kuluvaan vuoteen asti 3,3 3,9 prosentin tuntumassa. Ympäristösektori tarjoaa suomalaisille hyviä mahdollisuuksia, sillä alalla on tehtävä erittäin suuria investointeja lähivuosina. Lupaavimmat sektorit ovat kiinteän yhdyskuntajätteen käsittely sekä vedenkäsittelyteknologia. Energiasektorilla liiketoimintamahdollisuuksia tarjoutuu uusiutuvien energiamuotojen ja yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon aloilla Infocom / tietoliikennesektorin markkinoilla kysyntä kasvaa. Kysyntä Espanjassa sopii erittäin hyvin Suomen tuotetarjontaan ja nyt olisi suomalaisyrityksille oikea aika lähteä Espanjan markkinoille.

10 10 (28) Talous Makrotalous Espanjan tärkeimmät talousluvut vuosina (ennuste) a 2010e 2011e Bruttokansantuote 4,0 3,6 0,9-3,6-0,5 0,6 (%-muutos) Bruttokansantuote 1 235, , , , , ,3 käyvin hinnoin (mrd. USD) Bruttokansantuote käyvin hinnoin henkeä kohden (USD) Yksityinen kulutus 3,5 2,8 4,1-0,3 1,0 0,9 (%-muutos) Investoinnit kiinteään 7,2 4,6-4,4-15,3-4,0-1,0 omaisuuteen (%-muutos) Teollisuustuotanto 3,9 2,0-7,3-15,8 0,3 1,7 (%-muutos) Työttömyysaste 8,5 8,3 11,3 18,0 19,8 19,0 (%) Vaihtotase (mrd. -110,9-144,7-154,1-74,5-63,7-55,9 USD) Lähde: EIU 06/2010, a=arvio, e=ennuste Bruttokansantuote Palvelusektori muodostaa Espanjan BKT:stä nykyisin noin 70 prosenttia, teollisuus 26 ja maatalous reilut 3 prosenttia. Espanjan talous supistui ,6 prosenttia ja ensi vuoden ennuste on 0,5 prosenttia. Tämän hetken ennusteiden mukaan pientä elpymistä on luvassa vuodelle Talouskasvu pysynee joka tapauksessa heikkona korkean työttömyyden ja heikon kuluttajakysynnän johdosta. Kaikkein selvimmin talouden muutoksen ovat kokeneet rakennusala ja palvelusektori. Kulutuksen väheneminen on vaikuttanut myös voimakkaasti kaupan alaan. Talouden käännettä olivat ennustaneet useat tahot; esimerkiksi OECD näki muutoksen merkit jo 2007 ja ennusti kiinteistökaupan hiljentymisen vaikuttavan koko maan talouteen. Inflaatio Espanjan inflaatiopaineet ja -luvut ovat olleet viime vuosina euroalueen korkeimpia ja keskimäärin noin prosentin verran korkeampi viimeisen vuosikymmenen aikana. Inflaatioennusteita on jouduttu toistuvasti nostamaan. Inflaatio laski -0,3 prosenttiin viime vuonna johtuen mm. kotimaisen kysynnän heikkenemisestä ja kulutushyödykkeiden hintojen alenemisesta. EIU:n mukaan inflaatio on tänä vuonna 1 prosenttia.

11 11 (28) Talouspolitiikka Espanjan valtiontalouden tiukka kuri alkoi vuonna 1999, jolloin maa liittyi ensimmäisten joukossa EMU:n kolmanteen vaiheeseen; Espanja joutui voimakkaasti sopeuttamaan talouttaan Maastrichtin sopimuksessa määriteltyihin EMU-kriteereihin sopivaksi. Valtiontalouden alijäämää oli tasapainotettava ja julkista velkaa pienennettävä. Espanjan hallitus onnistuikin toimissaan hyvin, sillä pahimmillaan 1990-luvun alussa jopa yli seitsemää prosenttia BKT:sta vastannut budjettivaje saatiin tasapainoon. Vuonna 2009 Espanjan valtion budjettialijäämä kohosi 11,4 prosenttiin ja kuluvalle vuodelle ennuste on 13 prosenttia. Tämän vuoksi valtion budjettia aiotaan leikata 0,5 prosentilla BKT:sta. Seuraavan kolmen vuoden aikana tavoitteena on säästää 50 miljardia euroa. Leikkaukset kohdistuvat pitkälti valtion menoihin. Myös eläkeikää aiotaan nostaa tulevaisuudessa 65 vuodesta 67 vuoteen. Työvoima Työssäkäyvien määrä on 22,7 miljoonaa (arvio 2010). Koulutustaso on viime vuosina noussut merkittävästi. Työttömyys on nousussa; arvio tälle vuodelle 2010 on 19,8 prosenttia ja vuodelle prosenttia. Siirtolaistaustaisten työntekijöiden työttömyysaste on muita korkeampi. Espanjan investointietuja ovat olleet Euroopan alhaisimpiin lukeutuvat työvoimakustannukset sekä viime aikoina voimakkaasti kasvanut tuottavuusaste. Monikansalliset yhtiöt ovat lisäksi edistäneet työvoiman koulutusta. Espanjassa on kaksi merkittävää työntekijöiden keskusammattijärjestöä; sosialistinen UGT (Unión General de Trabajadores) ja kommunistinen CC OO (Comisiones Obreras). Järjestäytymisaste on eurooppalaisittain alhainen (noin 15 prosenttia). Ammattiyhdistysten paino on kuitenkin huomattavasti järjestäytymisastetta suurempi. Työnantajilla on oma vaikutusvaltainen liittonsa CEOE (Confederación Española de Organizaciones Empresariales). Työttömyys Työttömyys laski Espanjassa voimakkaasti 1990-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa. Siitä huolimatta työttömyysaste on ollut edelleen EU-maiden korkeimpia. Vuonna 2007 työttömyys laski 8,3 prosenttiin, mutta on noussut rajusti siitä lähtien. Arvio tälle vuodelle on 19,8 prosenttia. Suurin osa työttömistä on palvelu- ja rakennussektorilta.

12 12 (28) Ulkomaankauppa Kokonaiskauppa Espanjan ulkomaankauppa , mrd. US Vienti Tuonti Tase Lähde: EIU 06/2010 Kauppataseen alijäämäisyys johtuu pääosin polttoaineiden, kemikaalien sekä koneiden ja laitteiden suuresta tuontitarpeesta. Espanja on edelleen hyvin riippuvainen tuontienergiasta. Kuljetusvälineet on ainoa ryhmä, jossa vienti on ollut tuontia suurempi luvulta lähtien vienti- ja tuontiluvut kasvoivat voimakkaasti. Osa hyvästä vientimenestyksestä on peräisin ulkomaisten suuryhtiöiden sijoituksista Espanjaan, esimerkiksi autoteollisuuden tuotantolaitoksiin on investoitu voimakkaasti. Ulkomaankaupan rakenne

13 13 (28) Tärkeimmät vientituoteryhmät ,5 4,3 47,4 39,8 Raaka-aineet ja tuotantohyödykkeet Pääomahyödykkeet Kulutustavarat Energia Lähde: EIU 06/2010 Viennin kokonaisarvo vuonna 2009 oli 226 miljardia dollaria. Tärkeimmät tuontituoteryhmät ,1 16,4 44,5 31 Raaka-aine ja tuotantohyödykkeet Energia Kulutustavarat Pääomahyödykkeet Lähde: EIU 06/2010 Tuonnin kokonaisarvo vuonna 2008 oli 290 miljardia dollaria. Tärkeimmät kauppakumppanit Espanjalle ovat Ranska, Saksa, Portugali, Italia ja Kiina. EU:n osuus viennistä on lähes 70 prosenttia ja tuonnista lähes 60 prosenttia.

14 14 (28) Kauppa Suomen kanssa Suomen Espanjan-kauppa , miljoonaa EUR vienti tuonti tase Lähde: Tullihallitus Suomen vienti Espanjaan pysytteli hyvin tasaisena vuoteen 2005 asti, mutta hyppäsi lähes 20 prosentin kasvuun kahtena seuraavana vuonna. Vuonna 2008 viennin kokonaisarvo oli 1,8 miljoonaa euroa ja tuonnin 805 miljoonaa euroa. Kauppavaihto väheni kuitenkin huomattavasti vuonna 2009 ja vientiä oli miljoonaa euroa ja tuontia 544 miljoonaa euroa. Kauppa on ollut perinteisesti Suomelle ylijäämäistä vuosittain. Vuonna 2009 se oli 477 miljoonaa ylijäämäinen Suomelle. Suomen vienti Suomen vienti Espanjaan 2009 Valmiit tavarat 4,3 % Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 40,2 % Elintarvikkeet ja juomat 1,1 % Raaka-aineet, polttoaineet 4,2 % Valmistetut tavarat 42,9 % Kemialliset aineet ja tuotteet 7,3 %

15 15 (28) Lähde: Tullihallitus Suomen tärkeimmät vientituotteet Espanjaan ovat paperi, puhelinlaitteet sekä koneet ja laitteet. Tärkeimmän vientituotteen, eli paperin osuus koko viennistä oli 34 prosenttia. Puhelinlaitteiden vienti laski huomattavasti edellisvuoteen verrattuna. Suomen 10 tärkeintä vientituotetta Espanjaan vuonna 2009 SITC-nimike Milj.eur Osuus % 1) Muutos % 2) 1 64 Paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 350, Puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet 187, Yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet 74, Muut sähkökoneet ja -laitteet 69, Rauta ja teräs 29, Voimakoneet ja moottorit 28, Eri toimialojen erikoiskoneet 27, Orgaaniset kemialliset aineet 27, Puutavara ja korkki 18, Kojeet, mittarit yms. 18, tärkeintä yhteensä 831,0 81 Koko vienti 1021, ) osuus Suomen viennistä Espanjaan 2) muutos edelliseen vuoteen verrattuna Lähde: Tullihallitus Suomen tuonti Suomen tuonti Espanjasta 2009 Valmiit tavarat 9,4 % Elintarvikkeet ja juomat 29,3 % Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 31,6 % Valmistetut tavarat 15,1 % Raaka-aineet, polttoaineet 2,1 % Kemialliset aineet ja tuotteet 12,4 %

16 16 (28) Lähde: Tullihallitus Espanjasta tuodaan Suomeen koneita ja laitteita (suurimpina ryhminä puhelinlaitteet, moottoriajoneuvot, lentokoneet ja teollisuuden koneet), hedelmiä ja kasviksia, juomia, rautaa ja terästä sekä lääkevalmisteita. Tuonti laski vuonna 2009 edellisvuodesta 32 prosenttia. Suomen 10 tärkeintä tuontituotetta Espanjasta vuonna 2009 SITC-nimike Milj.EUR Osuus % 1) Muutos % 2) 1 5 Puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet Hedelmät ja kasvikset Moottoriajoneuvot Rauta ja teräs Yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet Lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet Muut sähkökoneet ja -laitteet Erittelemätön Voimakoneet ja moottorit Juomat tärkeintä yhteensä 374,2 69 Koko tuonti 544, Ulkomaiset investoinnit 1) osuus Suomen tuonnista Espanjasta 2) muutos edelliseen vuoteen verrattuna Lähde: Tullihallitus Suorien investointien määrä on laskenut roimasti viime vuosien aikana. Vielä 2008 investointeja tehtiin peräti 71,2 miljardin dollarin edestä, mutta vuonna 2009 ne laskivat 23,6 miljardilla. Vuonna 2010 tasoksi arvioidaan 14,1 miljardia dollaria. Maan osuus maailman investointivirroista vuonna 2008 oli 4,74 prosenttia, vuonna ,63 prosenttia ja vuonna 2010 arviolta 1,31 prosenttia. Vuoden 2010 sijoituskannaksi arvioidaan 663,3 miljardia dollaria (48,8 prosenttia BKT:stä). Ulkomaiset suorat investoinnit ovat suuntautuneet pääosin palvelu- (50 prosenttia) ja teollisuussektorille (48 prosenttia). Teollisuudessa eniten investointeja on suunnattu autoteollisuuteen sekä kemian-, rauta- ja teräs-, elintarvike- ja paperiteollisuuteen. Palvelualalla rahoitus- ja vakuutussektori on ollut suurin sijoitusten vastaanottaja. Myös muut alat kuten elektroniikka-, ilmailu-, ympäristö-, terveydenhuolto- ja vapaaajan teknologia tarjoavat hyviä mahdollisuuksia ulkomaisille sijoittajille. Suurimpia sijoittajia ovat muut EU-maat Iso-Britannian ja Alankomaiden johdolla. Eniten ulkomaisia investointeja on keskittynyt Madridiin, Kataloniaan, Valencian alueelle ja Baskimaahan.

17 17 (28) Suomalaiset investoinnit Vientikeskuksen päällikkö Pekka Tolonen, n Espanjan vientikeskus: Suomalaisia yrityksiä on tuotannollisessa muodossa ollut Espanjassa merkittävämmässä määrin 1960-luvulta lähtien. Tällä hetkellä suomalaisiksi katsottavia yrityksiä on joko tuotannollisessa toiminnassa tai omilla myyntikonttoreilla/edustuksilla noin 110, jos ei oteta lukuun ns. Aurinkorannikon lukuisia, lähinnä siellä asustavan suomalaisväestön omistamia pienyrityksiä. Lukumääräisesti suurin osa yrityksistä on myyntikonttoreita (noin 80), jotka sijaitsevat erityisesti Madridin ja Barcelonan alueilla. Kauppaa Espanjaan sen sijaan käy huomattavasti lukuisampi joukko. Kaikkiaan Madridin vientikeskuksen tiedossa on noin 350 yritystä, joilla on kiinteä kaupallinen kanava Espanjaan. Myös tullin tietojen mukaan yli 350 yritystä myy vuosittain tuotteitaan Espanjaan. Huomattavaa on, että suomalaiset yritykset toimivat etupäässä investointihyödykkeiden alalla. Kuluttajatuotteita Suomesta tuodaan äärimmäisen vähän. Suomalaiset investoinnit Espanjaan vaihtelevat vuosittain, mutta yleisesti voidaan todeta investointien tason olevan suhteellisesti ottaen alhaalla. Suurimmat Espanjassa toimivat suomalaiset yritykset ovat StoraEnso, UPM-Kymmene, Huhtamäki, Kemira, M-real, Nokia, Outokumpu, Kone ja Wärtsilä. Suomalaisia puutaloja myyvät lähes 20 maahantuojaa, joiden palveluksessa on sekä suomalaisia että espanjalaisia rakentamisen ammattilaisia.

18 18 (28) Maa- ja metsätalous Teollisuus ja rakentaminen Maatalouden ja kalastuksen osuus BKT:sta vuonna 2010 on EIU:n arvion mukaan 3,3 prosenttia ja työvoimasta 5 prosenttia. Maatalous ja kalastus ovat edelleen merkittävä elinkeino Andalusiassa, Valencian alueella sekä Atlantin rannikkoseuduilla Galiciassa, Asturiaksen alueella ja Cantabriassa. Myös Baskimaan rannikkoseuduilla kalatalouden työllistävä vaikutus on merkittävä. Espanjalla on Ranskan ohella EU:n suurin kalastuslaivasto. Maataloustuotanto on keskittynyt vihannesten, hedelmien, viljan, sianlihan ja maidon tuotantoon. Suurin osa metsäalasta ei ole talouskäytössä ja Espanja tuo puutavaraa teollisuutensa tarpeisiin. Metsäpalot tuhoavat vuosittain noin hehtaaria metsää ja taloudelliset menetykset ovat vaihdelleet vuosittain miljoonan euron välillä. Kasvintuotanto muodostaa runsaat 60 prosenttia koko maataloustulosta. Kasvintuotannon sisällä vihannesten ja kasvisten osuus on noin 35 prosenttia, hedelmien noin 26, viljojen noin 20, oliiviöljyn noin 8, viinien ja rypälemehun noin 3,5, teollisten kasvien ja kukkien noin 6 sekä muiden noin 3 prosenttia. Eläintuotannon osuus maataloustulosta on noin 36 prosenttia. Sen sisällä sikojen osuus on 33 prosenttia, maidon 19 prosenttia, naudan 15 prosenttia, siipikarjan 13 prosenttia, lampaiden 12 prosenttia, kananmunien 7 prosenttia ja muiden 2 prosenttia. Teollisuuden osuus BKT:stä on nykyisin 26,1 prosenttia. Valmistusteollisuuden osuus BKT:stä on noin 20 prosenttia. Teollisuustuotannon arvioidaan kasvavan vuonna ,3 prosenttia. Teollisuussektoria hallitsevat muutamat suuryritykset sekä voimakas pienyrityssektori. Valtion rooli teollisuudessa on jatkuvasti pienentymässä. Tärkeimmät teollisuudenalat ovat auto-, kemian-, kone- ja elintarviketeollisuus. Monikansalliset yhtiöt hallitsevat lähes kokonaan tiettyjä aloja, kuten autoteollisuutta. Ulkomaiset investoinnit ovat edistäneet teknologian ja työvoiman koulutuksen tasoa. Espanjan teollisuuden erityispiirteisiin on pitkään kuulunut valtio-omisteisten suuryritysten hallitseva osuus monilla aloilla kuten kaivos-, laivanrakennus-, teräs-, puolustus- ja energiateollisuudessa. Yhtiöitä hallitsevat valtion holding-yhtiöt SEPI (Sociedad Estatal de Participaciones Industrias) ja Agencia Industrial del Estado, jotka 1995 tulivat aikaisempien INI:n ja INH:n tilalle. Valtion osuus on kuitenkin vähenemässä monilla aloilla. Myös pankkiryhmittymiin sidoksissa olevien yhtiöiden osuus on monilla aloilla hallitseva.

19 19 (28) Monikansalliset yritykset ovat tunkeutuneet voimakkaasti Espanjan talouselämään viime vuosina. Vuoden 1986 EU:iin liittymisen myötä avattiin rajat ja luotiin tukijärjestelmät ulkomaisille investoinneille. Kansainvälisten suuryritysten omistuksessa on pääosin auto-, kemian- ja elektroniikkateollisuus. Maan vientiteollisuuden suurin yksittäinen sektori kuljetusvälineteollisuus on lähes kokonaan ulkomaisten suuryritysten hallinnassa. Monikansallisten yritysten omistaman suurteollisuuden lisäksi Espanjan teollisuuden ydin muodostuu noin pienestä perheyrityksestä monilla aloilla. Keskisuuri teollisuus on puolestaan vähäisempää. Espanjan teollinen rakenne on muuttunut raskaasta teräs- ja hiiliteollisuudesta yhä kilpailukykyisempien teollisuuden sektoreiden suuntaan. Uusia kehittyviä aloja ovat autoteollisuus, komponenttien valmistus, kemian- ja lääketeollisuus, keramiikkateollisuus, viinintuotanto ja muut uudet teknologiat. Bruttotuotannon arvolla mitattuna tärkeimmät toimialat ovat kuljetusväline-, energia-, elintarvike- ja konepajateollisuus. Autonomisista alueista teollistuneimpia ovat Katalonia (21 prosenttia maan koko teollisuudesta), Madrid, Baskimaa ja Valencia. Viime vuosina myös Asturias, Navarra, Galicia ja Andalusia ovat onnistuneet houkuttelemaan hyvin merkittävää uutta teollisuutta. Espanjassa on viime vuosina panostettu huomattavasti tuotekehitykseen ja teknologisen osaamisen kehittämiseen. Teollisuusalueille ja yliopistojen yhteyteen on perustettu useita teknologiakeskuksia. Vaikka Espanjan valtio tukee OECD-maista suhteessa eniten tutkimus- ja kehitystyötä verohelpotuksin, niin siihen käytettävien varojen osuus BKT:sta on ollut vain runsaan prosentin luokkaa (Suomen vastaavan luvun ylittäessä kolme prosenttia). Lisäksi tuotantoa on modernisoitu ja yritysten kansainvälistymistä ja ulkomaisten investointien ja ulkomaisen teknologian vastaanottamista edistetty. Teollisuusrakenteen muuttamisesta huolimatta rakennemuutoksen vaikutukset näkyvät hitaasti ja tuotanto on edelleen painottunut keskimääräisen ja heikon kysynnän aloille. Pienten yritysten ongelmana on pääomien puute ja alhainen teknologinen taso. Valmistusteollisuus Elintarviketeollisuus on Espanjassa monipuolinen ja elinvoimainen teollisuudenala. Se muodostaa kuudenneksen maan koko teollisuudesta. Maan elintarvikemarkkinat ovat EU:n viidenneksi suurimmat. Espanjalla on EU:n suurin kalastuslaivasto, joka on keskittynyt maan luoteis- ja pohjoisrannikolle. Espanja on maailman kolmanneksi suurin viinin- ja toiseksi suurin oliiviöljyn tuottaja. Elintarvikeyritykset ovat pääosin hyvin pieniä (83 prosenttia niistä alle 10 työntekijän yrityksiä). Espanja on maailman kolmanneksi suurin viinin tuottaja ja Euroopan kolmanneksi suurin oluen tuottaja.

20 20 (28) Espanja on yksi Euroopan ainoista maista, jolla on mainittavaa kaivosteollisuutta. Tärkeimmät malmit ovat, rauta, elohopea, kalium, pyriitti ja jossakin määrin uraani. Espanja on maailman johtava graniitin tuottaja ja toiseksi suurin marmorin viejä. Espanjan autoteollisuus on Saksan ja Ranskan jälkeen Euroopan kolmanneksi suurin ennen Isoa-Britanniaa ja Italiaa. Vuosittaisesta 3,0 miljoonan auton tuotannosta 80 prosenttia suunnataan vientiin. Autoteollisuus on lähes kokonaan monikansallisten suuryritysten hallinnassa. Ford España, Opel España ja Seat ovat tuottavuudeltaan suhteen Euroopan kymmenen suurimman autotehtaan joukossa. Hintojen laskusta huolimatta kotimaan markkinoilla autojen myynti on näyttänyt laskun merkkejä jo keväästä 2008 lähtien. Tekstiiliteollisuuden tuotanto on ollut laskussa jo useamman vuoden ajan. Tekstiilien tuotanto on laskenut 4 5 prosentin vuosivauhdilla; erityisen paljon ovat laskeneet nahasta tehtävien tuotteiden ja kenkien tuotanto. Sen sijaan vaatteiden tuotanto on hienoisesti kasvanut, ensimmäisen kerran sitten 1990-luvun lopun. Suurin tekstiilialan yritys on Inditex S.A. Inditexin tärkein tuotemerkki on Suomessakin tunnettu Zara. Tekstiilituotannosta noin puolet viedään ulkomaille. Kemianteollisuus on yksi Espanjan tärkeimmistä toimialoista. Sen tuotannon arvo on 32 mrd. euroa ja sen osuus BKT:sta 10 prosenttia. Espanjan kemiansektori on maailman seitsemänneksi suurin. 35 prosenttia kemianteollisuuden tuotannosta koostuu teollisuus- ja kulutustuotteista (maalit, lakat, öljyt, pesuaineet ja kosmetiikka). Lääketeollisuuden osuus on noin 27 prosenttia. Lähes puolet kemianteollisuudesta on keskittynyt Kataloniaan. Sektorilla toimii yli yritystä joista suurin osa on pieniä ja keskisuuria. Ala työllistää henkeä ja lisäksi välillisesti yli henkeä. Alan vuosittainen tuotannon arvo on 34 mrd. euroa. Rakentaminen Rakennusteollisuus on erittäin syklistä. Espanjan tilastokeskuksen mukaan rakennusalan tuotanto kasvoi huippuvuonna 2006 yhteensä 5,3 prosenttia ja uusia asuntoja tuotettiin liki Rakennusalan kasvua ylläpitivät alhainen korkotaso, yksityisten rakennuttajien hyvä taloudellinen tilanne ja alan työllistävä vaikutus. Vuonna 2008 uusien asuntojen määrä putosi murto-osaan huippuvuosien tasosta; ajanjaksolla tammi-heinäkuu asuntoja rakennettiin Tällä hetkellä rakennusalan investointien kasvu on käytännössä pysähtynyt täysin. Tuotanto on alentunut kaksinumeroisin prosenttiluvuin ja monikymmenkertaisesti EU:n keskiarvoon nähden. Espanjan rakennussektoria hallitsee muutama rakennusjätti. Suurimmat yritykset ovat Grupo ACS, FCC, Ferrovial, Acciona, Obración-Huarte Lain ja Sacyr Vallehermoso. Euroopan kymmenestä suurimmasta rakennusyrityksestä peräti viisi on espanjalaisia. Kiinteistöalan suuryritys Martinsa-Fadesa meni konkurssiin heinäkuussa 2008; sillä oli 5,2 miljardin euron velat ja konkurssi oli Espanjan taloushistorian suurin.

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-9) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 30.11.2016 2 SUOMEN JA SUOMEN

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Suuri mahdollisuus Sijainti Täydentävä tuotantorakenne Naapurin tuntemus Rakennemuutostarve

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia 2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003 Ulkomaankauppa 2004:M06 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003 Kuvio 1. Huipputeknologian tuotteiden tuonti ja vienti v. 1995-2003 14 12 Mrd. e Tuonti Vienti 10 8 6 4

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-3) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2012 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2016

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2001

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2001 SVT Ulkomaankauppa :M1 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 1 HUIPPUTEKNOLOGIAN TUOTTEIDEN TUONTI JA VIENTI 199-1 Mrd mk sekä osuudet koko tuonnista ja viennistä Mrd mk Tuonti

Lisätiedot

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät Suomen Pankki Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät MuoviSki 1 Pörssikurssit laskeneet 160 Euroalue Yhdysvallat Japani Kiina Indeksi, 1.1.2008 = 100 140 120 100 80 60 40 20 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2011-2012 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2010 Yht. 118,6 mrd. euroa (pl. alv) 13 % 12 % 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58 %

Lisätiedot

Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkomaankauppa

Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2012 Handel Trade Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkomaankauppa Kuvio 1. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteiden tuonti ja vienti v. 2002-2012(1-6) 16 14 Mrd. e Tuonti Vienti 12 10 8

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Suomen Pankki Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton edustajakokous 1 Euroalue koki kaksoistaantuman, nyt talouden elpyminen laaja-alaista BKT Euroalue KLL* GIIPS*

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017-2019 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 5/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2016

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa

Lisätiedot

Investointitiedustelu

Investointitiedustelu Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Sisältö Johdanto... 3 Tiivistelmä... 3 Tiedustelumenetelmä, esitettävät kysymykset ja kattavuus... 3 Teollisuuden ja energia-alan

Lisätiedot

Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät

Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät Birgitta Berg-Andersson 5.11.2009 MAAILMANTALOUS ON ELPYMÄSSÄ Maailmantalous on hitaasti toipumassa

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi Raportin on laatinut FiHTAn toimeksiannosta Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, 29.8.. 1 Yhteenveto kokonaiskehityksestä Lääkintälaitteiden vienti jatkuu aikaisemmalla korkealla tasolla Useimmat viennin pääryhmät

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000 SVT Ulkomaankauppa 2001:M04 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000 HUIPPUTEKNOLOGIAN TUOTTEIDEN TUONTI JA VIENTI 1995-2000 Mrd mk sekä osuudet koko tuonnista ja viennistä

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016 EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.216 Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun aasialaisten yöpymiset kasvavat kovaa vauhtia

Lisätiedot

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää KUVA KUVA KUVA Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää 19.5.216 Ekonomisti Jouni Vihmo KUVA Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Yritykset odottavat hyvää kesää majoitusyritykset

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2012 Handel Trade Metalliteollisuuden ulkomaankauppa 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Kuvio 1. Metalliteollisuuden tuotteiden ulkomaankauppa v. 2001 2012 (1-2) Mrd. euroa 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Venäjän BKT kasvoi enää 1.4% (1-6/2013) Vuonna 2007 kasvu oli 8.5% Kari Liuh to Kari Liuhto Venäjän kaupan professori Turun kauppakorkeakoulu Turun kauppakorkeakoulun alumnitapaaminen

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä 11.12.2012 Jouni Vihmo TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu ja Ravintolapalvelut MaRa ry Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, kevät 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 8/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Pirkanmaan metsäbiotalous

Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaa metsäbiotalouden kärkimaakunta Metsäbiotalous muodostaa lähes puolet maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Osuus on selvästi keskimääräistä suurempi. Kivijalkana on

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät 26.1.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 25.1.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 25.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond,

Lisätiedot

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Kaupan indikaattorit Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Luottamusindeksit kaupan alalla Tammikuu 2010 Vähittäiskaupan indeksit (ml. autojen vähittäiskauppa): 1. Kokonaisindeksi

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007 PELLERVON TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa 6.3.7 klo 9.3 SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/7 Työvoimapulan edessä ei pidä antautua Uusi hallituskausi alkaa suhdannehuipun jälkimainingeissa.

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016-2019 13.12.2016 Kansainvälisen talouden kasvu hieman kesäkuussa ennustettua hitaampaa Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu

Lisätiedot

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna:

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Energiayrityskanta käsittää vain itsenäisiä, voittoa tavoittelevia energiayhtiöitä ja konserneja. Yksittäisiä yrityksiä tarkastellessa kaikki luvut

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Oulu 13.9.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Kansainvälinen kauppa kasvaa hitaammin kuin maailman bkt Öljymarkkinat

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa?

Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa? Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa? 14.4.2016/Pertti Lemettinen Esitelmäni sisältö: Kuka olen, mistä tulen. Mitä koneenrakennus- ja metallituoteteollisuudessa on tapahtunut?

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Syyskuu , Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Syyskuu , Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Syyskuu 2013 13.9.2013, Lasse Krogell Yritysrakenne 2011 TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Liikevaihto Henkilöstö Yrityksiä Henkilöstö 1.000 /

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Kotimarkkinoiden kehitys ratkaisevaa

Palvelujen suhdannetilanne: Kotimarkkinoiden kehitys ratkaisevaa Palvelujen suhdannetilanne: Kotimarkkinoiden kehitys ratkaisevaa, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Palvelujen odotukset yhä alamaissa Palvelutuotannon

Lisätiedot

Kainuun metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen talouden näkymät 2008 2010 Ennusteen taulukkoliite 9.12.2008 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 4/2008 Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Joukukuu 2008

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä- Pohjanmaan metsäbiotalouden perusta puutuotteissa Metsäbiotalouden suurin toimiala on puutuoteteollisuus. Se työllistää lähes 60 prosenttia maakunnan metsäbiotalouden

Lisätiedot

Julkaistavissa 8.2.2016, klo 9.00. VUOSIJULKAISU: ennakkotiedot

Julkaistavissa 8.2.2016, klo 9.00. VUOSIJULKAISU: ennakkotiedot Julkaistavissa 8.2.216, klo 9. VUOSIJULKAISU: ennakkotiedot VIENNIN ARVO LASKI VUONNA 215 NELJÄ PROSENTTIA Kauppataseen alijäämä väheni merkittävästi ulkokaupan ylijäämäisen kaupan vuoksi Suomen tavaraviennin

Lisätiedot

Suomen ja Alankomaiden välinen kauppa

Suomen ja Alankomaiden välinen kauppa Kauppa 21 Handel Trade Suomen ja Alankomaiden välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Alankomaiden välinen kauppa v. 21-21 (tammikuu) 4 Milj. e 3 2 1 21 22 23 24 25 26 27 28 29 29 21 (tammi) (tammi) Tuonti Vienti

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

Suomen ja Viron välinen kauppa

Suomen ja Viron välinen kauppa Kauppa 2016 Handel Trade Suomen ja Viron välinen kauppa Milj.e Kuvio 1. Suomen ja Viron välinen kauppa v. 2006-2015 (1-11) 2 000 1 500 1 000 500 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2014 (1-11)

Lisätiedot