Espanja. Kesäkuu 2010

Transkriptio

1 Espanja Kesäkuu 2010

2 2 (28) Sisällysluettelo Maaprofiili... 4 Maa ja väestö... 4 Infrastruktuuri... 5 Politiikka ja hallinto... 5 Talouden avaintiedot... 6 Liiketoiminta... 6 Maan vahvuudet ja heikkoudet... 6 Potentiaalisia toimialoja... 9 Talous Makrotalous Bruttokansantuote Inflaatio Talouspolitiikka Työvoima Ulkomaankauppa Kokonaiskauppa Ulkomaankaupan rakenne Kauppa Suomen kanssa Suomen vienti Suomen tuonti Ulkomaiset investoinnit Suomalaiset investoinnit Maa- ja metsätalous Teollisuus ja rakentaminen Valmistusteollisuus Rakentaminen Energia ja ympäristö Pankkisektori Pörssi Matkailu Tietoliikenne Internet ja sähköinen kaupankäynti... 24

3 3 (28) Lehdistö ja tiedotusvälineet Liikenneyhteydet ja logistiikka Tapakulttuuri Linkkejä... 27

4 4 (28) Maaprofiili Maa ja väestö Kokonaispinta-ala: km 2 mukaan lukien Baleaarit, Kanarian saaret ja Afrikan puolella sijaitsevat Ceuta ja Melilla Luonnonvarat: rautamalmi, hiili, suola, elohopea Rajanaapurit: Portugali, Ranska, Andorra, Marokko Aika: CET Asukasluku: 40,5 miljoonaa (arvio 2010) Suurimmat kaupungit: Madrid (3,2 milj.), Barcelona (1,6 milj.), Valencia ( ), Sevilla ( ), Zaragoza ( ), Málaga ( ), Bilbao ( ) Väestönkasvu: 0,0045 prosenttia (arvio 2010) Syntyvyys: 9,54 / 1000 (arvio 2010) Kuolleisuus: 10,08 / 1000 (arvio 2010) Elinajanodote: 80,18 vuotta (arvio 2010)

5 5 (28) Virallinen kieli: koko maassa espanja (castellano); lisäksi alueittain katalaani, galitsian kieli ja baski Uskonnot: roomalaiskatolilaisia 94 prosenttia, muut 6 prosenttia Infrastruktuuri Puhelinsuuntanumerot: maantunnus: +34 (suurimpien kaupunkien suuntanumerot: Madrid: 91, Barcelona 93, Valencia 96, Sevilla 95, Zaragoza 976, Málaga 95, Bilbao 94) Matkapuhelinstandardi: GSM 900/1800 Sähköverkko: 230 V, 50 Hz Kiinteiden puhelinlinjojen tiheys: 45 prosenttia (arvio 2008) Matkapuhelintiheys: 117,1 prosenttia (arvio 2008) Tietokoneita 100 asukasta kohti: 35,9 (arvio 2008) Internetin käyttäjiä 100 asukasta kohti: 47,5 (arvio 2008) Tieverkosto: km, josta km moottoriteitä Rautatieverkosto: km (vuonna 2009) Lentokenttiä: 153 (vuonna 2009) Tärkeitä satamia: Algeciras, Bilbao, Barcelona, Cartagéna, Gijon, Huelva, La Coruña, Tarragona ja Valencia Politiikka ja hallinto Virallinen nimi: Reino de España (Espanjan kuningaskunta) Maatunnus: ES Valtiomuoto: parlamentaarinen kuningaskunta Valtion päämies: Kuningas Juan Carlos I Pääministeri: José Luis Rodríguez Zapatero, Espanjan sosialistipuolue PSOE Hallituspuolue: Espanjan sosialistipuolue (PSOE) Seuraavat vaalit: maaliskuussa 2012 kansalliset parlamenttivaalit Alue- ja paikallishallinto: 17 autonomista aluetta (comunidad autónoma) ja kaksi autonomista kaupunkia; 52 maakuntaa (provincia) Merkittäviä vuosilukuja: Espanja yhdistyi yhtenäiseksi valtioksi Amerikan löytämisen jälkeen Espanjalla oli lähinnä Latinalaisessa Amerikassa suuri siirtomaaimperiumi, jonka se menetti 1900-luvun alkuun mennessä. Vuosina Espanjassa käytiin kansalaissota, jonka jälkeen alkoi kenraali Francisco Francon diktatuuri. Toisessa maailmansodassa Espanja oli puolueeton. Espanja liittyi YK:hon vuonna Francon aikana Espanja oli suhteellisen eristynyt muusta Euroopasta. Francon kuoltua vuonna 1975 alkoi Espanjassa siirtyminen demokratiaan (la transición); Espanjasta tuli vuoden 1978 peruslain myötä parlamentaarinen monarkia, jonka ensimmäinen kuningas on edelleen vallassa oleva Juan Carlos I. Espanja liittyi Natoon vuonna 1982 ja EU:hun vuonna Vuonna 1992 maassa pidettiin Barcelonan olympialaiset. Sevillan maailmannäyttely ja eräät muut suuret tapahtumat nostivat

6 6 (28) Espanjan imagoa Euroopassa. Vuoden 1999 alusta Espanja liittyi Euroopan talous- ja rahaliiton (EMU) kolmanteen vaiheeseen eli yhteisvaluutta euroon. Kansallispäivä: (espanjalaisen kulttuurin päivä, Amerikan löytämisen muistopäivä) Talouden avaintiedot Rahayksikkö: Euro (EUR) =100 senttiä Bruttokansantuote: vuonna 2010 käyvin hinnoin 1 366,6,9 mrd USD ja ostovoimapariteetilla mitattuna 1 399,4 mrd. USD; vuodelle 2011 EIU:n arvio on 1 308,3 USD ja 1 424,6 USD Bruttokansantuote henkeä kohti: vuonna 2010 käyvin hinnoin USD ja ostovoimapariteetilla mitattuna USD; vuodelle 2011 EIU:n arvio on USD ja USD Inflaatio: 1,0 prosenttia (2010); EIU:n arvio vuodelle 2011 on 0,9 prosenttia Pääteollisuustuotteet: autot, metallit ja metallivalmisteet, tekstiilit ja asusteet, elintarvikkeet, kemikaalit, laivanrakennus, työstökoneet, matkailu Päätuontituotteet: koneet ja laitteet, kulkuneuvot, polttoaineet, puolivalmisteet, elintarvikkeet, kulutustavarat, kemikaalit Tärkeimmät kauppakumppanit: Ranska, Saksa, Portugali, Iso-Britannia ja Italia. Verotus: yhtiövero 35 prosenttia (pk-yrityksillä 30 prosenttia), ALV 18 prosenttia. Liiketoiminta Maan vahvuudet ja heikkoudet Espanjan markkinoiden positiivisia piirteitä: Euroopan viidenneksi suurin talous, 47 miljoonan kuluttajan ja 12 miljoonan talouden markkinat. Espanjan GDP per capita on yli EU27 keskiarvon Talouskasvun ansiosta työpaikkojen luominen vilkastui asuntokuplan puhkeamiseen ja finanssikriisin asti. Noin 60 miljoonaa matkailijaa vuosittain (joista lähes 90 prosenttia vapaaajanmatkailua). Espanja on EU:n suurin sijoittaja Etelä-Amerikkaan ja voi toimia porttina sen markkinoille. Espanjalaiset yritykset investoivat myös kasvavassa määrin Yhdysvaltojen ja Euroopan markkinoille. Espanjalaisten Suomi-kuva on erittäin positiivinen, mitä ovat tukeneet mm. yritystemme menestys, T&K- ja innovaatiotoiminnan panostukset, koulutuksen maine PISA-tutkimusten myötä, sekä Suomen hiljattainen muuttuminen suosituksi espanjalaisten matkailukohteeksi.

7 7 (28) Espanjan markkinoiden negatiivisia piirteitä: Työttömyys kasvoi voimakkaasti finanssikriisin alussa. Tuotekehityksessä ja teknologian tasossa Espanja on ollut muita EU-maita jäljessä, mutta tilanne on kuitenkin parantunut ja edelleen parantumassa. Suuret alueelliset kehityserot rikkaiden ja nopeasti kehittyvien Madridin, Katalonian, Baskimaan ja Valencian sekä muiden alueiden välillä. Suomalaisten ongelma on heikko espanjan kielen taito, jota ilman liiketoiminta on hankalaa. On välttämätöntä hoitaa myös "jälkimyynti" asiakkaille. Uhkana on myös tunnetusti heikko markkinauskollisuus. Kun on markkinoille tultu, siellä tulee pysyä huonompinakin aikoina. Suomen vientiä hallitsevat edelleen paperiteollisuus ja kone- ja laitevalmistus. Näiden tuotteiden kysyntä on kasvanut nopeasti vuosikymmenten ajan. Suomen paperiteollisuus on toiminut Espanjassa omilla myyntikonttoreilla jo 1950-luvulta lähtien ja tuotantolaitoksilla 1960-luvulta lähtien. Pitkäjänteisellä politiikalla on saavutettu nykyinen merkittävimmän tuontimaan asema. Lähes 20 prosenttia maan paperinkulutuksesta tulee Suomesta. Paperiteollisuudelle onkin tärkeää, että niin EU:n sisämarkkinasäännöstö kuin yhteinen kauppapolitiikka sallii kehityksen jatkuvan. Samoin Espanjan sisäisten määräysten, kuten ympäristölainsäädännön, voi toivoa pysyvän eidiskriminoivana. Myös muille metsäteknologia-aloille Suomella on paljon annettavaa. Kone- ja laitevalmistajilla on suurimmat mahdollisuudet televiestinnän alueella. Espanjassa alan investoinnit lisääntyvät voimakkaasti, ja esimerkiksi matkapuhelinten kasvu on nopeinta Euroopassa. Tietotekniikka on toinen kasvuala. Telemarkkinoiden ohella Espanjan suuria kasvualueita ovat ympäristö- ja energiateknologia. Suomalaisilla olisi tarjottavaa Espanjalle varsinkin vedenpuhdistuksen osaamisessa. Samoin energia-alalla kaasuverkon ja yleensä puhtaiden energian tuotantomuotojen sekä biomassan käytön myötä suomalainen yhteistyö espanjalaisten suurten rakennusyhtiöiden kanssa tulee tärkeäksi. Vastavuoroisesti Suomi voisi tarjota niille kokemuksia ja kontakteja Venäjän ja itäisen Euroopan projekteihin. Myös pienillä yrityksillä on mahdollisuuksia Espanjan kaupassa. Maatuntemuksen ja yrityskontaktien lisääntyminen auttaa molemminpuolisen kaupan monipuolistumisessa. Madridin vientikeskuksen mukaan elintarvikealalla suomalainen tuotanto pystyy kilpailemaan terveellisesti ja luonnonmukaisesti tuotetuilla elintarvikkeilla. Elintarvikealalla kilpailu on Espanjassa kovaa ja suuri välimatka Suomen ja Espanjan välillä on ongelmallinen, mutta sopivilla erikoistuotteilla on kaikki mahdollisuudet menestymiseen. Espanjalainen kuluttaja on laatutietoinen ja vaativa, mutta mielikuvamarkkinoinnin avulla voidaan luoda positiivinen kuva Suomesta ja suomalaisista tuotteista. "Pohjoinen eksotiikka" esimerkiksi suomalaisen kalan muodossa on kiinnostusta herättävä.

8 8 (28) Elintason nousun myötä vähittäiskauppa on Espanjassa käynyt läpi rajun rakennemuutoksen, mikä on tuonut alalle uusia tuotteita ja ohjannut espanjalaisten kulutustottumuksia aikaisemmasta poikkeavaan suuntaan. Vaikka Espanjan talouskasvu on ollut muita EU-maita nopeampaa, on Espanjan 47 miljoonan kuluttajan markkinoita hyödynnetty Suomessa suhteellisen vähän. Suomalaisten yritysten toiminta Espanjassa on keskittynyt etupäässä investointihyödykkeiden alalle. Kuluttajatuotteita on tuotu Suomesta vähän, mistä johtuen espanjalaiset kuluttajat eivät ole tottuneet suomalaisiin tuotteisiin. Suomalainen koulutusjärjestelmä on herättänyt erittäin suurta ja edelleen kasvavaa kiinnostusta Espanjassa. Espanjalaisten lähes yksimielinen käsitys on, että heidän oma koulutusjärjestelmänsä on epäonnistunut ja suomalaiseen järjestelmään suhtaudutaan erittäin positiivisesti. Tämä luo varsin otollisen maaperän alalla toimiville, tosin vielä toistaiseksi harvalukuisiille, yrityksille. Samoin suomalainen muotoilu ja luovat toimialat ovat saaneet myönteisen aseman espanjalaisten kuluttajien ja yritysten silmissä. Elintasoerot Espanjan eri maakuntien välillä ovat suuret, joten koko maan kattavan jakeluverkoston luominen ei aina ole kannattavaa. Mielenkiintoisimmat alueet ovat kymmenen miljoonan asukkaan Madridin ja Katalonian maakunnat sekä kauttakulkuliikenteen kannalta sijainniltaan edulliset Navarra ja Baskimaa, joiden bruttokansantuote on eurooppalaista keskitasoa. Myös Andalusian rannikkoseudut ovat mielenkiintoista aluetta, sillä siellä asuu tuhansia suomalaisia. Aiemmin sinne muuttaneiden eläkeläisten lisäksi etelärannikolla asuu lukuisa joukko lapsiperheitä ja työikäisiä suomalaisia. Espanjan kiinnostavuutta lisää myös yhteys Latinalaiseen Amerikkaan. Mikäli yrityksen tavoitteena on laajentaa vientikauppaa myös Latinalaisen Amerikan maihin, voidaan Espanjassa hankittuja kokemuksia ja paikallisia kontakteja hyödyntää myös uusien markkinoiden etsinnässä. Espanjalaiset yritykset ovat 1990-luvulta lähtien kasvattaneet voimakkaasti vientiään ja investointejaan Latinalaisen Amerikan maissa. Espanja nousi 1990-luvun jälkimmäisellä puoliskolla Yhdysvaltojen (jonka osuus 39 prosenttia) jälkeen toiseksi suurimmaksi investoijaksi Latinalaisessa Amerikassa; Espanjan osuus oli peräti 30 prosenttia. Vaikka maanosaan tehtävien investointien osuus on laskenut 1990-luvun huippuvuosista, jolloin ne käsittivät 55 prosenttia espanjalaisista ulkomaaninvestoinneista (vuonna 2006 osuus oli enää vain neljä prosenttia), on käynnissä ns. toinen investointiaalto. Vuonna 2006 Santander-pankki, telealan Telefónica ja energia-alan Repsol YPF sekä Endesa ilmoittivat yhteensä 20 miljardin euron investoinneista Latinalaiseen Amerikkaan. Erityisesti rahoitus-, tietoliikenne- ja energiasektoreilla espanjalaisilla yrityksillä onkin jo entuudestaan vahva ote markkinoista Etelä-Amerikassa. Suurten yritysten lisäksi Espanjassa on satoja pkyrityksiä, joilla on sinne toimivia liikeyhteyksiä. Kielellisten, kulttuuristen ja historiallisten siteiden ansiosta espanjalaiset ymmärtävät liike-elämän todellisuuden ja riskit La-

9 9 (28) tinalaisessa Amerikassa ja pystyvät reagoimaan markkinoilla syntyneisiin mahdollisuuksiin nopeasti. Potentiaalisia toimialoja Markkinanäkymät sektoreittain Madridin vientikeskuksen mukaan: Metsä-energia-ympäristöklusterin tuotteiden vienti kattaa edelleen noin 55 prosenttia Suomen viennistä Espanjaan. Alan markkinatilanne on terve ja markkinat kasvavat Espanjan yleisen talouskasvun tahdissa, mikä on pysytellyt kuluvaan vuoteen asti 3,3 3,9 prosentin tuntumassa. Ympäristösektori tarjoaa suomalaisille hyviä mahdollisuuksia, sillä alalla on tehtävä erittäin suuria investointeja lähivuosina. Lupaavimmat sektorit ovat kiinteän yhdyskuntajätteen käsittely sekä vedenkäsittelyteknologia. Energiasektorilla liiketoimintamahdollisuuksia tarjoutuu uusiutuvien energiamuotojen ja yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon aloilla Infocom / tietoliikennesektorin markkinoilla kysyntä kasvaa. Kysyntä Espanjassa sopii erittäin hyvin Suomen tuotetarjontaan ja nyt olisi suomalaisyrityksille oikea aika lähteä Espanjan markkinoille.

10 10 (28) Talous Makrotalous Espanjan tärkeimmät talousluvut vuosina (ennuste) a 2010e 2011e Bruttokansantuote 4,0 3,6 0,9-3,6-0,5 0,6 (%-muutos) Bruttokansantuote 1 235, , , , , ,3 käyvin hinnoin (mrd. USD) Bruttokansantuote käyvin hinnoin henkeä kohden (USD) Yksityinen kulutus 3,5 2,8 4,1-0,3 1,0 0,9 (%-muutos) Investoinnit kiinteään 7,2 4,6-4,4-15,3-4,0-1,0 omaisuuteen (%-muutos) Teollisuustuotanto 3,9 2,0-7,3-15,8 0,3 1,7 (%-muutos) Työttömyysaste 8,5 8,3 11,3 18,0 19,8 19,0 (%) Vaihtotase (mrd. -110,9-144,7-154,1-74,5-63,7-55,9 USD) Lähde: EIU 06/2010, a=arvio, e=ennuste Bruttokansantuote Palvelusektori muodostaa Espanjan BKT:stä nykyisin noin 70 prosenttia, teollisuus 26 ja maatalous reilut 3 prosenttia. Espanjan talous supistui ,6 prosenttia ja ensi vuoden ennuste on 0,5 prosenttia. Tämän hetken ennusteiden mukaan pientä elpymistä on luvassa vuodelle Talouskasvu pysynee joka tapauksessa heikkona korkean työttömyyden ja heikon kuluttajakysynnän johdosta. Kaikkein selvimmin talouden muutoksen ovat kokeneet rakennusala ja palvelusektori. Kulutuksen väheneminen on vaikuttanut myös voimakkaasti kaupan alaan. Talouden käännettä olivat ennustaneet useat tahot; esimerkiksi OECD näki muutoksen merkit jo 2007 ja ennusti kiinteistökaupan hiljentymisen vaikuttavan koko maan talouteen. Inflaatio Espanjan inflaatiopaineet ja -luvut ovat olleet viime vuosina euroalueen korkeimpia ja keskimäärin noin prosentin verran korkeampi viimeisen vuosikymmenen aikana. Inflaatioennusteita on jouduttu toistuvasti nostamaan. Inflaatio laski -0,3 prosenttiin viime vuonna johtuen mm. kotimaisen kysynnän heikkenemisestä ja kulutushyödykkeiden hintojen alenemisesta. EIU:n mukaan inflaatio on tänä vuonna 1 prosenttia.

11 11 (28) Talouspolitiikka Espanjan valtiontalouden tiukka kuri alkoi vuonna 1999, jolloin maa liittyi ensimmäisten joukossa EMU:n kolmanteen vaiheeseen; Espanja joutui voimakkaasti sopeuttamaan talouttaan Maastrichtin sopimuksessa määriteltyihin EMU-kriteereihin sopivaksi. Valtiontalouden alijäämää oli tasapainotettava ja julkista velkaa pienennettävä. Espanjan hallitus onnistuikin toimissaan hyvin, sillä pahimmillaan 1990-luvun alussa jopa yli seitsemää prosenttia BKT:sta vastannut budjettivaje saatiin tasapainoon. Vuonna 2009 Espanjan valtion budjettialijäämä kohosi 11,4 prosenttiin ja kuluvalle vuodelle ennuste on 13 prosenttia. Tämän vuoksi valtion budjettia aiotaan leikata 0,5 prosentilla BKT:sta. Seuraavan kolmen vuoden aikana tavoitteena on säästää 50 miljardia euroa. Leikkaukset kohdistuvat pitkälti valtion menoihin. Myös eläkeikää aiotaan nostaa tulevaisuudessa 65 vuodesta 67 vuoteen. Työvoima Työssäkäyvien määrä on 22,7 miljoonaa (arvio 2010). Koulutustaso on viime vuosina noussut merkittävästi. Työttömyys on nousussa; arvio tälle vuodelle 2010 on 19,8 prosenttia ja vuodelle prosenttia. Siirtolaistaustaisten työntekijöiden työttömyysaste on muita korkeampi. Espanjan investointietuja ovat olleet Euroopan alhaisimpiin lukeutuvat työvoimakustannukset sekä viime aikoina voimakkaasti kasvanut tuottavuusaste. Monikansalliset yhtiöt ovat lisäksi edistäneet työvoiman koulutusta. Espanjassa on kaksi merkittävää työntekijöiden keskusammattijärjestöä; sosialistinen UGT (Unión General de Trabajadores) ja kommunistinen CC OO (Comisiones Obreras). Järjestäytymisaste on eurooppalaisittain alhainen (noin 15 prosenttia). Ammattiyhdistysten paino on kuitenkin huomattavasti järjestäytymisastetta suurempi. Työnantajilla on oma vaikutusvaltainen liittonsa CEOE (Confederación Española de Organizaciones Empresariales). Työttömyys Työttömyys laski Espanjassa voimakkaasti 1990-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa. Siitä huolimatta työttömyysaste on ollut edelleen EU-maiden korkeimpia. Vuonna 2007 työttömyys laski 8,3 prosenttiin, mutta on noussut rajusti siitä lähtien. Arvio tälle vuodelle on 19,8 prosenttia. Suurin osa työttömistä on palvelu- ja rakennussektorilta.

12 12 (28) Ulkomaankauppa Kokonaiskauppa Espanjan ulkomaankauppa , mrd. US Vienti Tuonti Tase Lähde: EIU 06/2010 Kauppataseen alijäämäisyys johtuu pääosin polttoaineiden, kemikaalien sekä koneiden ja laitteiden suuresta tuontitarpeesta. Espanja on edelleen hyvin riippuvainen tuontienergiasta. Kuljetusvälineet on ainoa ryhmä, jossa vienti on ollut tuontia suurempi luvulta lähtien vienti- ja tuontiluvut kasvoivat voimakkaasti. Osa hyvästä vientimenestyksestä on peräisin ulkomaisten suuryhtiöiden sijoituksista Espanjaan, esimerkiksi autoteollisuuden tuotantolaitoksiin on investoitu voimakkaasti. Ulkomaankaupan rakenne

13 13 (28) Tärkeimmät vientituoteryhmät ,5 4,3 47,4 39,8 Raaka-aineet ja tuotantohyödykkeet Pääomahyödykkeet Kulutustavarat Energia Lähde: EIU 06/2010 Viennin kokonaisarvo vuonna 2009 oli 226 miljardia dollaria. Tärkeimmät tuontituoteryhmät ,1 16,4 44,5 31 Raaka-aine ja tuotantohyödykkeet Energia Kulutustavarat Pääomahyödykkeet Lähde: EIU 06/2010 Tuonnin kokonaisarvo vuonna 2008 oli 290 miljardia dollaria. Tärkeimmät kauppakumppanit Espanjalle ovat Ranska, Saksa, Portugali, Italia ja Kiina. EU:n osuus viennistä on lähes 70 prosenttia ja tuonnista lähes 60 prosenttia.

14 14 (28) Kauppa Suomen kanssa Suomen Espanjan-kauppa , miljoonaa EUR vienti tuonti tase Lähde: Tullihallitus Suomen vienti Espanjaan pysytteli hyvin tasaisena vuoteen 2005 asti, mutta hyppäsi lähes 20 prosentin kasvuun kahtena seuraavana vuonna. Vuonna 2008 viennin kokonaisarvo oli 1,8 miljoonaa euroa ja tuonnin 805 miljoonaa euroa. Kauppavaihto väheni kuitenkin huomattavasti vuonna 2009 ja vientiä oli miljoonaa euroa ja tuontia 544 miljoonaa euroa. Kauppa on ollut perinteisesti Suomelle ylijäämäistä vuosittain. Vuonna 2009 se oli 477 miljoonaa ylijäämäinen Suomelle. Suomen vienti Suomen vienti Espanjaan 2009 Valmiit tavarat 4,3 % Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 40,2 % Elintarvikkeet ja juomat 1,1 % Raaka-aineet, polttoaineet 4,2 % Valmistetut tavarat 42,9 % Kemialliset aineet ja tuotteet 7,3 %

15 15 (28) Lähde: Tullihallitus Suomen tärkeimmät vientituotteet Espanjaan ovat paperi, puhelinlaitteet sekä koneet ja laitteet. Tärkeimmän vientituotteen, eli paperin osuus koko viennistä oli 34 prosenttia. Puhelinlaitteiden vienti laski huomattavasti edellisvuoteen verrattuna. Suomen 10 tärkeintä vientituotetta Espanjaan vuonna 2009 SITC-nimike Milj.eur Osuus % 1) Muutos % 2) 1 64 Paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 350, Puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet 187, Yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet 74, Muut sähkökoneet ja -laitteet 69, Rauta ja teräs 29, Voimakoneet ja moottorit 28, Eri toimialojen erikoiskoneet 27, Orgaaniset kemialliset aineet 27, Puutavara ja korkki 18, Kojeet, mittarit yms. 18, tärkeintä yhteensä 831,0 81 Koko vienti 1021, ) osuus Suomen viennistä Espanjaan 2) muutos edelliseen vuoteen verrattuna Lähde: Tullihallitus Suomen tuonti Suomen tuonti Espanjasta 2009 Valmiit tavarat 9,4 % Elintarvikkeet ja juomat 29,3 % Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 31,6 % Valmistetut tavarat 15,1 % Raaka-aineet, polttoaineet 2,1 % Kemialliset aineet ja tuotteet 12,4 %

16 16 (28) Lähde: Tullihallitus Espanjasta tuodaan Suomeen koneita ja laitteita (suurimpina ryhminä puhelinlaitteet, moottoriajoneuvot, lentokoneet ja teollisuuden koneet), hedelmiä ja kasviksia, juomia, rautaa ja terästä sekä lääkevalmisteita. Tuonti laski vuonna 2009 edellisvuodesta 32 prosenttia. Suomen 10 tärkeintä tuontituotetta Espanjasta vuonna 2009 SITC-nimike Milj.EUR Osuus % 1) Muutos % 2) 1 5 Puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet Hedelmät ja kasvikset Moottoriajoneuvot Rauta ja teräs Yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet Lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet Muut sähkökoneet ja -laitteet Erittelemätön Voimakoneet ja moottorit Juomat tärkeintä yhteensä 374,2 69 Koko tuonti 544, Ulkomaiset investoinnit 1) osuus Suomen tuonnista Espanjasta 2) muutos edelliseen vuoteen verrattuna Lähde: Tullihallitus Suorien investointien määrä on laskenut roimasti viime vuosien aikana. Vielä 2008 investointeja tehtiin peräti 71,2 miljardin dollarin edestä, mutta vuonna 2009 ne laskivat 23,6 miljardilla. Vuonna 2010 tasoksi arvioidaan 14,1 miljardia dollaria. Maan osuus maailman investointivirroista vuonna 2008 oli 4,74 prosenttia, vuonna ,63 prosenttia ja vuonna 2010 arviolta 1,31 prosenttia. Vuoden 2010 sijoituskannaksi arvioidaan 663,3 miljardia dollaria (48,8 prosenttia BKT:stä). Ulkomaiset suorat investoinnit ovat suuntautuneet pääosin palvelu- (50 prosenttia) ja teollisuussektorille (48 prosenttia). Teollisuudessa eniten investointeja on suunnattu autoteollisuuteen sekä kemian-, rauta- ja teräs-, elintarvike- ja paperiteollisuuteen. Palvelualalla rahoitus- ja vakuutussektori on ollut suurin sijoitusten vastaanottaja. Myös muut alat kuten elektroniikka-, ilmailu-, ympäristö-, terveydenhuolto- ja vapaaajan teknologia tarjoavat hyviä mahdollisuuksia ulkomaisille sijoittajille. Suurimpia sijoittajia ovat muut EU-maat Iso-Britannian ja Alankomaiden johdolla. Eniten ulkomaisia investointeja on keskittynyt Madridiin, Kataloniaan, Valencian alueelle ja Baskimaahan.

17 17 (28) Suomalaiset investoinnit Vientikeskuksen päällikkö Pekka Tolonen, n Espanjan vientikeskus: Suomalaisia yrityksiä on tuotannollisessa muodossa ollut Espanjassa merkittävämmässä määrin 1960-luvulta lähtien. Tällä hetkellä suomalaisiksi katsottavia yrityksiä on joko tuotannollisessa toiminnassa tai omilla myyntikonttoreilla/edustuksilla noin 110, jos ei oteta lukuun ns. Aurinkorannikon lukuisia, lähinnä siellä asustavan suomalaisväestön omistamia pienyrityksiä. Lukumääräisesti suurin osa yrityksistä on myyntikonttoreita (noin 80), jotka sijaitsevat erityisesti Madridin ja Barcelonan alueilla. Kauppaa Espanjaan sen sijaan käy huomattavasti lukuisampi joukko. Kaikkiaan Madridin vientikeskuksen tiedossa on noin 350 yritystä, joilla on kiinteä kaupallinen kanava Espanjaan. Myös tullin tietojen mukaan yli 350 yritystä myy vuosittain tuotteitaan Espanjaan. Huomattavaa on, että suomalaiset yritykset toimivat etupäässä investointihyödykkeiden alalla. Kuluttajatuotteita Suomesta tuodaan äärimmäisen vähän. Suomalaiset investoinnit Espanjaan vaihtelevat vuosittain, mutta yleisesti voidaan todeta investointien tason olevan suhteellisesti ottaen alhaalla. Suurimmat Espanjassa toimivat suomalaiset yritykset ovat StoraEnso, UPM-Kymmene, Huhtamäki, Kemira, M-real, Nokia, Outokumpu, Kone ja Wärtsilä. Suomalaisia puutaloja myyvät lähes 20 maahantuojaa, joiden palveluksessa on sekä suomalaisia että espanjalaisia rakentamisen ammattilaisia.

18 18 (28) Maa- ja metsätalous Teollisuus ja rakentaminen Maatalouden ja kalastuksen osuus BKT:sta vuonna 2010 on EIU:n arvion mukaan 3,3 prosenttia ja työvoimasta 5 prosenttia. Maatalous ja kalastus ovat edelleen merkittävä elinkeino Andalusiassa, Valencian alueella sekä Atlantin rannikkoseuduilla Galiciassa, Asturiaksen alueella ja Cantabriassa. Myös Baskimaan rannikkoseuduilla kalatalouden työllistävä vaikutus on merkittävä. Espanjalla on Ranskan ohella EU:n suurin kalastuslaivasto. Maataloustuotanto on keskittynyt vihannesten, hedelmien, viljan, sianlihan ja maidon tuotantoon. Suurin osa metsäalasta ei ole talouskäytössä ja Espanja tuo puutavaraa teollisuutensa tarpeisiin. Metsäpalot tuhoavat vuosittain noin hehtaaria metsää ja taloudelliset menetykset ovat vaihdelleet vuosittain miljoonan euron välillä. Kasvintuotanto muodostaa runsaat 60 prosenttia koko maataloustulosta. Kasvintuotannon sisällä vihannesten ja kasvisten osuus on noin 35 prosenttia, hedelmien noin 26, viljojen noin 20, oliiviöljyn noin 8, viinien ja rypälemehun noin 3,5, teollisten kasvien ja kukkien noin 6 sekä muiden noin 3 prosenttia. Eläintuotannon osuus maataloustulosta on noin 36 prosenttia. Sen sisällä sikojen osuus on 33 prosenttia, maidon 19 prosenttia, naudan 15 prosenttia, siipikarjan 13 prosenttia, lampaiden 12 prosenttia, kananmunien 7 prosenttia ja muiden 2 prosenttia. Teollisuuden osuus BKT:stä on nykyisin 26,1 prosenttia. Valmistusteollisuuden osuus BKT:stä on noin 20 prosenttia. Teollisuustuotannon arvioidaan kasvavan vuonna ,3 prosenttia. Teollisuussektoria hallitsevat muutamat suuryritykset sekä voimakas pienyrityssektori. Valtion rooli teollisuudessa on jatkuvasti pienentymässä. Tärkeimmät teollisuudenalat ovat auto-, kemian-, kone- ja elintarviketeollisuus. Monikansalliset yhtiöt hallitsevat lähes kokonaan tiettyjä aloja, kuten autoteollisuutta. Ulkomaiset investoinnit ovat edistäneet teknologian ja työvoiman koulutuksen tasoa. Espanjan teollisuuden erityispiirteisiin on pitkään kuulunut valtio-omisteisten suuryritysten hallitseva osuus monilla aloilla kuten kaivos-, laivanrakennus-, teräs-, puolustus- ja energiateollisuudessa. Yhtiöitä hallitsevat valtion holding-yhtiöt SEPI (Sociedad Estatal de Participaciones Industrias) ja Agencia Industrial del Estado, jotka 1995 tulivat aikaisempien INI:n ja INH:n tilalle. Valtion osuus on kuitenkin vähenemässä monilla aloilla. Myös pankkiryhmittymiin sidoksissa olevien yhtiöiden osuus on monilla aloilla hallitseva.

19 19 (28) Monikansalliset yritykset ovat tunkeutuneet voimakkaasti Espanjan talouselämään viime vuosina. Vuoden 1986 EU:iin liittymisen myötä avattiin rajat ja luotiin tukijärjestelmät ulkomaisille investoinneille. Kansainvälisten suuryritysten omistuksessa on pääosin auto-, kemian- ja elektroniikkateollisuus. Maan vientiteollisuuden suurin yksittäinen sektori kuljetusvälineteollisuus on lähes kokonaan ulkomaisten suuryritysten hallinnassa. Monikansallisten yritysten omistaman suurteollisuuden lisäksi Espanjan teollisuuden ydin muodostuu noin pienestä perheyrityksestä monilla aloilla. Keskisuuri teollisuus on puolestaan vähäisempää. Espanjan teollinen rakenne on muuttunut raskaasta teräs- ja hiiliteollisuudesta yhä kilpailukykyisempien teollisuuden sektoreiden suuntaan. Uusia kehittyviä aloja ovat autoteollisuus, komponenttien valmistus, kemian- ja lääketeollisuus, keramiikkateollisuus, viinintuotanto ja muut uudet teknologiat. Bruttotuotannon arvolla mitattuna tärkeimmät toimialat ovat kuljetusväline-, energia-, elintarvike- ja konepajateollisuus. Autonomisista alueista teollistuneimpia ovat Katalonia (21 prosenttia maan koko teollisuudesta), Madrid, Baskimaa ja Valencia. Viime vuosina myös Asturias, Navarra, Galicia ja Andalusia ovat onnistuneet houkuttelemaan hyvin merkittävää uutta teollisuutta. Espanjassa on viime vuosina panostettu huomattavasti tuotekehitykseen ja teknologisen osaamisen kehittämiseen. Teollisuusalueille ja yliopistojen yhteyteen on perustettu useita teknologiakeskuksia. Vaikka Espanjan valtio tukee OECD-maista suhteessa eniten tutkimus- ja kehitystyötä verohelpotuksin, niin siihen käytettävien varojen osuus BKT:sta on ollut vain runsaan prosentin luokkaa (Suomen vastaavan luvun ylittäessä kolme prosenttia). Lisäksi tuotantoa on modernisoitu ja yritysten kansainvälistymistä ja ulkomaisten investointien ja ulkomaisen teknologian vastaanottamista edistetty. Teollisuusrakenteen muuttamisesta huolimatta rakennemuutoksen vaikutukset näkyvät hitaasti ja tuotanto on edelleen painottunut keskimääräisen ja heikon kysynnän aloille. Pienten yritysten ongelmana on pääomien puute ja alhainen teknologinen taso. Valmistusteollisuus Elintarviketeollisuus on Espanjassa monipuolinen ja elinvoimainen teollisuudenala. Se muodostaa kuudenneksen maan koko teollisuudesta. Maan elintarvikemarkkinat ovat EU:n viidenneksi suurimmat. Espanjalla on EU:n suurin kalastuslaivasto, joka on keskittynyt maan luoteis- ja pohjoisrannikolle. Espanja on maailman kolmanneksi suurin viinin- ja toiseksi suurin oliiviöljyn tuottaja. Elintarvikeyritykset ovat pääosin hyvin pieniä (83 prosenttia niistä alle 10 työntekijän yrityksiä). Espanja on maailman kolmanneksi suurin viinin tuottaja ja Euroopan kolmanneksi suurin oluen tuottaja.

20 20 (28) Espanja on yksi Euroopan ainoista maista, jolla on mainittavaa kaivosteollisuutta. Tärkeimmät malmit ovat, rauta, elohopea, kalium, pyriitti ja jossakin määrin uraani. Espanja on maailman johtava graniitin tuottaja ja toiseksi suurin marmorin viejä. Espanjan autoteollisuus on Saksan ja Ranskan jälkeen Euroopan kolmanneksi suurin ennen Isoa-Britanniaa ja Italiaa. Vuosittaisesta 3,0 miljoonan auton tuotannosta 80 prosenttia suunnataan vientiin. Autoteollisuus on lähes kokonaan monikansallisten suuryritysten hallinnassa. Ford España, Opel España ja Seat ovat tuottavuudeltaan suhteen Euroopan kymmenen suurimman autotehtaan joukossa. Hintojen laskusta huolimatta kotimaan markkinoilla autojen myynti on näyttänyt laskun merkkejä jo keväästä 2008 lähtien. Tekstiiliteollisuuden tuotanto on ollut laskussa jo useamman vuoden ajan. Tekstiilien tuotanto on laskenut 4 5 prosentin vuosivauhdilla; erityisen paljon ovat laskeneet nahasta tehtävien tuotteiden ja kenkien tuotanto. Sen sijaan vaatteiden tuotanto on hienoisesti kasvanut, ensimmäisen kerran sitten 1990-luvun lopun. Suurin tekstiilialan yritys on Inditex S.A. Inditexin tärkein tuotemerkki on Suomessakin tunnettu Zara. Tekstiilituotannosta noin puolet viedään ulkomaille. Kemianteollisuus on yksi Espanjan tärkeimmistä toimialoista. Sen tuotannon arvo on 32 mrd. euroa ja sen osuus BKT:sta 10 prosenttia. Espanjan kemiansektori on maailman seitsemänneksi suurin. 35 prosenttia kemianteollisuuden tuotannosta koostuu teollisuus- ja kulutustuotteista (maalit, lakat, öljyt, pesuaineet ja kosmetiikka). Lääketeollisuuden osuus on noin 27 prosenttia. Lähes puolet kemianteollisuudesta on keskittynyt Kataloniaan. Sektorilla toimii yli yritystä joista suurin osa on pieniä ja keskisuuria. Ala työllistää henkeä ja lisäksi välillisesti yli henkeä. Alan vuosittainen tuotannon arvo on 34 mrd. euroa. Rakentaminen Rakennusteollisuus on erittäin syklistä. Espanjan tilastokeskuksen mukaan rakennusalan tuotanto kasvoi huippuvuonna 2006 yhteensä 5,3 prosenttia ja uusia asuntoja tuotettiin liki Rakennusalan kasvua ylläpitivät alhainen korkotaso, yksityisten rakennuttajien hyvä taloudellinen tilanne ja alan työllistävä vaikutus. Vuonna 2008 uusien asuntojen määrä putosi murto-osaan huippuvuosien tasosta; ajanjaksolla tammi-heinäkuu asuntoja rakennettiin Tällä hetkellä rakennusalan investointien kasvu on käytännössä pysähtynyt täysin. Tuotanto on alentunut kaksinumeroisin prosenttiluvuin ja monikymmenkertaisesti EU:n keskiarvoon nähden. Espanjan rakennussektoria hallitsee muutama rakennusjätti. Suurimmat yritykset ovat Grupo ACS, FCC, Ferrovial, Acciona, Obración-Huarte Lain ja Sacyr Vallehermoso. Euroopan kymmenestä suurimmasta rakennusyrityksestä peräti viisi on espanjalaisia. Kiinteistöalan suuryritys Martinsa-Fadesa meni konkurssiin heinäkuussa 2008; sillä oli 5,2 miljardin euron velat ja konkurssi oli Espanjan taloushistorian suurin.