Espanja. Kesäkuu 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Espanja. Kesäkuu 2010"

Transkriptio

1 Espanja Kesäkuu 2010

2 2 (28) Sisällysluettelo Maaprofiili... 4 Maa ja väestö... 4 Infrastruktuuri... 5 Politiikka ja hallinto... 5 Talouden avaintiedot... 6 Liiketoiminta... 6 Maan vahvuudet ja heikkoudet... 6 Potentiaalisia toimialoja... 9 Talous Makrotalous Bruttokansantuote Inflaatio Talouspolitiikka Työvoima Ulkomaankauppa Kokonaiskauppa Ulkomaankaupan rakenne Kauppa Suomen kanssa Suomen vienti Suomen tuonti Ulkomaiset investoinnit Suomalaiset investoinnit Maa- ja metsätalous Teollisuus ja rakentaminen Valmistusteollisuus Rakentaminen Energia ja ympäristö Pankkisektori Pörssi Matkailu Tietoliikenne Internet ja sähköinen kaupankäynti... 24

3 3 (28) Lehdistö ja tiedotusvälineet Liikenneyhteydet ja logistiikka Tapakulttuuri Linkkejä... 27

4 4 (28) Maaprofiili Maa ja väestö Kokonaispinta-ala: km 2 mukaan lukien Baleaarit, Kanarian saaret ja Afrikan puolella sijaitsevat Ceuta ja Melilla Luonnonvarat: rautamalmi, hiili, suola, elohopea Rajanaapurit: Portugali, Ranska, Andorra, Marokko Aika: CET Asukasluku: 40,5 miljoonaa (arvio 2010) Suurimmat kaupungit: Madrid (3,2 milj.), Barcelona (1,6 milj.), Valencia ( ), Sevilla ( ), Zaragoza ( ), Málaga ( ), Bilbao ( ) Väestönkasvu: 0,0045 prosenttia (arvio 2010) Syntyvyys: 9,54 / 1000 (arvio 2010) Kuolleisuus: 10,08 / 1000 (arvio 2010) Elinajanodote: 80,18 vuotta (arvio 2010)

5 5 (28) Virallinen kieli: koko maassa espanja (castellano); lisäksi alueittain katalaani, galitsian kieli ja baski Uskonnot: roomalaiskatolilaisia 94 prosenttia, muut 6 prosenttia Infrastruktuuri Puhelinsuuntanumerot: maantunnus: +34 (suurimpien kaupunkien suuntanumerot: Madrid: 91, Barcelona 93, Valencia 96, Sevilla 95, Zaragoza 976, Málaga 95, Bilbao 94) Matkapuhelinstandardi: GSM 900/1800 Sähköverkko: 230 V, 50 Hz Kiinteiden puhelinlinjojen tiheys: 45 prosenttia (arvio 2008) Matkapuhelintiheys: 117,1 prosenttia (arvio 2008) Tietokoneita 100 asukasta kohti: 35,9 (arvio 2008) Internetin käyttäjiä 100 asukasta kohti: 47,5 (arvio 2008) Tieverkosto: km, josta km moottoriteitä Rautatieverkosto: km (vuonna 2009) Lentokenttiä: 153 (vuonna 2009) Tärkeitä satamia: Algeciras, Bilbao, Barcelona, Cartagéna, Gijon, Huelva, La Coruña, Tarragona ja Valencia Politiikka ja hallinto Virallinen nimi: Reino de España (Espanjan kuningaskunta) Maatunnus: ES Valtiomuoto: parlamentaarinen kuningaskunta Valtion päämies: Kuningas Juan Carlos I Pääministeri: José Luis Rodríguez Zapatero, Espanjan sosialistipuolue PSOE Hallituspuolue: Espanjan sosialistipuolue (PSOE) Seuraavat vaalit: maaliskuussa 2012 kansalliset parlamenttivaalit Alue- ja paikallishallinto: 17 autonomista aluetta (comunidad autónoma) ja kaksi autonomista kaupunkia; 52 maakuntaa (provincia) Merkittäviä vuosilukuja: Espanja yhdistyi yhtenäiseksi valtioksi Amerikan löytämisen jälkeen Espanjalla oli lähinnä Latinalaisessa Amerikassa suuri siirtomaaimperiumi, jonka se menetti 1900-luvun alkuun mennessä. Vuosina Espanjassa käytiin kansalaissota, jonka jälkeen alkoi kenraali Francisco Francon diktatuuri. Toisessa maailmansodassa Espanja oli puolueeton. Espanja liittyi YK:hon vuonna Francon aikana Espanja oli suhteellisen eristynyt muusta Euroopasta. Francon kuoltua vuonna 1975 alkoi Espanjassa siirtyminen demokratiaan (la transición); Espanjasta tuli vuoden 1978 peruslain myötä parlamentaarinen monarkia, jonka ensimmäinen kuningas on edelleen vallassa oleva Juan Carlos I. Espanja liittyi Natoon vuonna 1982 ja EU:hun vuonna Vuonna 1992 maassa pidettiin Barcelonan olympialaiset. Sevillan maailmannäyttely ja eräät muut suuret tapahtumat nostivat

6 6 (28) Espanjan imagoa Euroopassa. Vuoden 1999 alusta Espanja liittyi Euroopan talous- ja rahaliiton (EMU) kolmanteen vaiheeseen eli yhteisvaluutta euroon. Kansallispäivä: (espanjalaisen kulttuurin päivä, Amerikan löytämisen muistopäivä) Talouden avaintiedot Rahayksikkö: Euro (EUR) =100 senttiä Bruttokansantuote: vuonna 2010 käyvin hinnoin 1 366,6,9 mrd USD ja ostovoimapariteetilla mitattuna 1 399,4 mrd. USD; vuodelle 2011 EIU:n arvio on 1 308,3 USD ja 1 424,6 USD Bruttokansantuote henkeä kohti: vuonna 2010 käyvin hinnoin USD ja ostovoimapariteetilla mitattuna USD; vuodelle 2011 EIU:n arvio on USD ja USD Inflaatio: 1,0 prosenttia (2010); EIU:n arvio vuodelle 2011 on 0,9 prosenttia Pääteollisuustuotteet: autot, metallit ja metallivalmisteet, tekstiilit ja asusteet, elintarvikkeet, kemikaalit, laivanrakennus, työstökoneet, matkailu Päätuontituotteet: koneet ja laitteet, kulkuneuvot, polttoaineet, puolivalmisteet, elintarvikkeet, kulutustavarat, kemikaalit Tärkeimmät kauppakumppanit: Ranska, Saksa, Portugali, Iso-Britannia ja Italia. Verotus: yhtiövero 35 prosenttia (pk-yrityksillä 30 prosenttia), ALV 18 prosenttia. Liiketoiminta Maan vahvuudet ja heikkoudet Espanjan markkinoiden positiivisia piirteitä: Euroopan viidenneksi suurin talous, 47 miljoonan kuluttajan ja 12 miljoonan talouden markkinat. Espanjan GDP per capita on yli EU27 keskiarvon Talouskasvun ansiosta työpaikkojen luominen vilkastui asuntokuplan puhkeamiseen ja finanssikriisin asti. Noin 60 miljoonaa matkailijaa vuosittain (joista lähes 90 prosenttia vapaaajanmatkailua). Espanja on EU:n suurin sijoittaja Etelä-Amerikkaan ja voi toimia porttina sen markkinoille. Espanjalaiset yritykset investoivat myös kasvavassa määrin Yhdysvaltojen ja Euroopan markkinoille. Espanjalaisten Suomi-kuva on erittäin positiivinen, mitä ovat tukeneet mm. yritystemme menestys, T&K- ja innovaatiotoiminnan panostukset, koulutuksen maine PISA-tutkimusten myötä, sekä Suomen hiljattainen muuttuminen suosituksi espanjalaisten matkailukohteeksi.

7 7 (28) Espanjan markkinoiden negatiivisia piirteitä: Työttömyys kasvoi voimakkaasti finanssikriisin alussa. Tuotekehityksessä ja teknologian tasossa Espanja on ollut muita EU-maita jäljessä, mutta tilanne on kuitenkin parantunut ja edelleen parantumassa. Suuret alueelliset kehityserot rikkaiden ja nopeasti kehittyvien Madridin, Katalonian, Baskimaan ja Valencian sekä muiden alueiden välillä. Suomalaisten ongelma on heikko espanjan kielen taito, jota ilman liiketoiminta on hankalaa. On välttämätöntä hoitaa myös "jälkimyynti" asiakkaille. Uhkana on myös tunnetusti heikko markkinauskollisuus. Kun on markkinoille tultu, siellä tulee pysyä huonompinakin aikoina. Suomen vientiä hallitsevat edelleen paperiteollisuus ja kone- ja laitevalmistus. Näiden tuotteiden kysyntä on kasvanut nopeasti vuosikymmenten ajan. Suomen paperiteollisuus on toiminut Espanjassa omilla myyntikonttoreilla jo 1950-luvulta lähtien ja tuotantolaitoksilla 1960-luvulta lähtien. Pitkäjänteisellä politiikalla on saavutettu nykyinen merkittävimmän tuontimaan asema. Lähes 20 prosenttia maan paperinkulutuksesta tulee Suomesta. Paperiteollisuudelle onkin tärkeää, että niin EU:n sisämarkkinasäännöstö kuin yhteinen kauppapolitiikka sallii kehityksen jatkuvan. Samoin Espanjan sisäisten määräysten, kuten ympäristölainsäädännön, voi toivoa pysyvän eidiskriminoivana. Myös muille metsäteknologia-aloille Suomella on paljon annettavaa. Kone- ja laitevalmistajilla on suurimmat mahdollisuudet televiestinnän alueella. Espanjassa alan investoinnit lisääntyvät voimakkaasti, ja esimerkiksi matkapuhelinten kasvu on nopeinta Euroopassa. Tietotekniikka on toinen kasvuala. Telemarkkinoiden ohella Espanjan suuria kasvualueita ovat ympäristö- ja energiateknologia. Suomalaisilla olisi tarjottavaa Espanjalle varsinkin vedenpuhdistuksen osaamisessa. Samoin energia-alalla kaasuverkon ja yleensä puhtaiden energian tuotantomuotojen sekä biomassan käytön myötä suomalainen yhteistyö espanjalaisten suurten rakennusyhtiöiden kanssa tulee tärkeäksi. Vastavuoroisesti Suomi voisi tarjota niille kokemuksia ja kontakteja Venäjän ja itäisen Euroopan projekteihin. Myös pienillä yrityksillä on mahdollisuuksia Espanjan kaupassa. Maatuntemuksen ja yrityskontaktien lisääntyminen auttaa molemminpuolisen kaupan monipuolistumisessa. Madridin vientikeskuksen mukaan elintarvikealalla suomalainen tuotanto pystyy kilpailemaan terveellisesti ja luonnonmukaisesti tuotetuilla elintarvikkeilla. Elintarvikealalla kilpailu on Espanjassa kovaa ja suuri välimatka Suomen ja Espanjan välillä on ongelmallinen, mutta sopivilla erikoistuotteilla on kaikki mahdollisuudet menestymiseen. Espanjalainen kuluttaja on laatutietoinen ja vaativa, mutta mielikuvamarkkinoinnin avulla voidaan luoda positiivinen kuva Suomesta ja suomalaisista tuotteista. "Pohjoinen eksotiikka" esimerkiksi suomalaisen kalan muodossa on kiinnostusta herättävä.

8 8 (28) Elintason nousun myötä vähittäiskauppa on Espanjassa käynyt läpi rajun rakennemuutoksen, mikä on tuonut alalle uusia tuotteita ja ohjannut espanjalaisten kulutustottumuksia aikaisemmasta poikkeavaan suuntaan. Vaikka Espanjan talouskasvu on ollut muita EU-maita nopeampaa, on Espanjan 47 miljoonan kuluttajan markkinoita hyödynnetty Suomessa suhteellisen vähän. Suomalaisten yritysten toiminta Espanjassa on keskittynyt etupäässä investointihyödykkeiden alalle. Kuluttajatuotteita on tuotu Suomesta vähän, mistä johtuen espanjalaiset kuluttajat eivät ole tottuneet suomalaisiin tuotteisiin. Suomalainen koulutusjärjestelmä on herättänyt erittäin suurta ja edelleen kasvavaa kiinnostusta Espanjassa. Espanjalaisten lähes yksimielinen käsitys on, että heidän oma koulutusjärjestelmänsä on epäonnistunut ja suomalaiseen järjestelmään suhtaudutaan erittäin positiivisesti. Tämä luo varsin otollisen maaperän alalla toimiville, tosin vielä toistaiseksi harvalukuisiille, yrityksille. Samoin suomalainen muotoilu ja luovat toimialat ovat saaneet myönteisen aseman espanjalaisten kuluttajien ja yritysten silmissä. Elintasoerot Espanjan eri maakuntien välillä ovat suuret, joten koko maan kattavan jakeluverkoston luominen ei aina ole kannattavaa. Mielenkiintoisimmat alueet ovat kymmenen miljoonan asukkaan Madridin ja Katalonian maakunnat sekä kauttakulkuliikenteen kannalta sijainniltaan edulliset Navarra ja Baskimaa, joiden bruttokansantuote on eurooppalaista keskitasoa. Myös Andalusian rannikkoseudut ovat mielenkiintoista aluetta, sillä siellä asuu tuhansia suomalaisia. Aiemmin sinne muuttaneiden eläkeläisten lisäksi etelärannikolla asuu lukuisa joukko lapsiperheitä ja työikäisiä suomalaisia. Espanjan kiinnostavuutta lisää myös yhteys Latinalaiseen Amerikkaan. Mikäli yrityksen tavoitteena on laajentaa vientikauppaa myös Latinalaisen Amerikan maihin, voidaan Espanjassa hankittuja kokemuksia ja paikallisia kontakteja hyödyntää myös uusien markkinoiden etsinnässä. Espanjalaiset yritykset ovat 1990-luvulta lähtien kasvattaneet voimakkaasti vientiään ja investointejaan Latinalaisen Amerikan maissa. Espanja nousi 1990-luvun jälkimmäisellä puoliskolla Yhdysvaltojen (jonka osuus 39 prosenttia) jälkeen toiseksi suurimmaksi investoijaksi Latinalaisessa Amerikassa; Espanjan osuus oli peräti 30 prosenttia. Vaikka maanosaan tehtävien investointien osuus on laskenut 1990-luvun huippuvuosista, jolloin ne käsittivät 55 prosenttia espanjalaisista ulkomaaninvestoinneista (vuonna 2006 osuus oli enää vain neljä prosenttia), on käynnissä ns. toinen investointiaalto. Vuonna 2006 Santander-pankki, telealan Telefónica ja energia-alan Repsol YPF sekä Endesa ilmoittivat yhteensä 20 miljardin euron investoinneista Latinalaiseen Amerikkaan. Erityisesti rahoitus-, tietoliikenne- ja energiasektoreilla espanjalaisilla yrityksillä onkin jo entuudestaan vahva ote markkinoista Etelä-Amerikassa. Suurten yritysten lisäksi Espanjassa on satoja pkyrityksiä, joilla on sinne toimivia liikeyhteyksiä. Kielellisten, kulttuuristen ja historiallisten siteiden ansiosta espanjalaiset ymmärtävät liike-elämän todellisuuden ja riskit La-

9 9 (28) tinalaisessa Amerikassa ja pystyvät reagoimaan markkinoilla syntyneisiin mahdollisuuksiin nopeasti. Potentiaalisia toimialoja Markkinanäkymät sektoreittain Madridin vientikeskuksen mukaan: Metsä-energia-ympäristöklusterin tuotteiden vienti kattaa edelleen noin 55 prosenttia Suomen viennistä Espanjaan. Alan markkinatilanne on terve ja markkinat kasvavat Espanjan yleisen talouskasvun tahdissa, mikä on pysytellyt kuluvaan vuoteen asti 3,3 3,9 prosentin tuntumassa. Ympäristösektori tarjoaa suomalaisille hyviä mahdollisuuksia, sillä alalla on tehtävä erittäin suuria investointeja lähivuosina. Lupaavimmat sektorit ovat kiinteän yhdyskuntajätteen käsittely sekä vedenkäsittelyteknologia. Energiasektorilla liiketoimintamahdollisuuksia tarjoutuu uusiutuvien energiamuotojen ja yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon aloilla Infocom / tietoliikennesektorin markkinoilla kysyntä kasvaa. Kysyntä Espanjassa sopii erittäin hyvin Suomen tuotetarjontaan ja nyt olisi suomalaisyrityksille oikea aika lähteä Espanjan markkinoille.

10 10 (28) Talous Makrotalous Espanjan tärkeimmät talousluvut vuosina (ennuste) a 2010e 2011e Bruttokansantuote 4,0 3,6 0,9-3,6-0,5 0,6 (%-muutos) Bruttokansantuote 1 235, , , , , ,3 käyvin hinnoin (mrd. USD) Bruttokansantuote käyvin hinnoin henkeä kohden (USD) Yksityinen kulutus 3,5 2,8 4,1-0,3 1,0 0,9 (%-muutos) Investoinnit kiinteään 7,2 4,6-4,4-15,3-4,0-1,0 omaisuuteen (%-muutos) Teollisuustuotanto 3,9 2,0-7,3-15,8 0,3 1,7 (%-muutos) Työttömyysaste 8,5 8,3 11,3 18,0 19,8 19,0 (%) Vaihtotase (mrd. -110,9-144,7-154,1-74,5-63,7-55,9 USD) Lähde: EIU 06/2010, a=arvio, e=ennuste Bruttokansantuote Palvelusektori muodostaa Espanjan BKT:stä nykyisin noin 70 prosenttia, teollisuus 26 ja maatalous reilut 3 prosenttia. Espanjan talous supistui ,6 prosenttia ja ensi vuoden ennuste on 0,5 prosenttia. Tämän hetken ennusteiden mukaan pientä elpymistä on luvassa vuodelle Talouskasvu pysynee joka tapauksessa heikkona korkean työttömyyden ja heikon kuluttajakysynnän johdosta. Kaikkein selvimmin talouden muutoksen ovat kokeneet rakennusala ja palvelusektori. Kulutuksen väheneminen on vaikuttanut myös voimakkaasti kaupan alaan. Talouden käännettä olivat ennustaneet useat tahot; esimerkiksi OECD näki muutoksen merkit jo 2007 ja ennusti kiinteistökaupan hiljentymisen vaikuttavan koko maan talouteen. Inflaatio Espanjan inflaatiopaineet ja -luvut ovat olleet viime vuosina euroalueen korkeimpia ja keskimäärin noin prosentin verran korkeampi viimeisen vuosikymmenen aikana. Inflaatioennusteita on jouduttu toistuvasti nostamaan. Inflaatio laski -0,3 prosenttiin viime vuonna johtuen mm. kotimaisen kysynnän heikkenemisestä ja kulutushyödykkeiden hintojen alenemisesta. EIU:n mukaan inflaatio on tänä vuonna 1 prosenttia.

11 11 (28) Talouspolitiikka Espanjan valtiontalouden tiukka kuri alkoi vuonna 1999, jolloin maa liittyi ensimmäisten joukossa EMU:n kolmanteen vaiheeseen; Espanja joutui voimakkaasti sopeuttamaan talouttaan Maastrichtin sopimuksessa määriteltyihin EMU-kriteereihin sopivaksi. Valtiontalouden alijäämää oli tasapainotettava ja julkista velkaa pienennettävä. Espanjan hallitus onnistuikin toimissaan hyvin, sillä pahimmillaan 1990-luvun alussa jopa yli seitsemää prosenttia BKT:sta vastannut budjettivaje saatiin tasapainoon. Vuonna 2009 Espanjan valtion budjettialijäämä kohosi 11,4 prosenttiin ja kuluvalle vuodelle ennuste on 13 prosenttia. Tämän vuoksi valtion budjettia aiotaan leikata 0,5 prosentilla BKT:sta. Seuraavan kolmen vuoden aikana tavoitteena on säästää 50 miljardia euroa. Leikkaukset kohdistuvat pitkälti valtion menoihin. Myös eläkeikää aiotaan nostaa tulevaisuudessa 65 vuodesta 67 vuoteen. Työvoima Työssäkäyvien määrä on 22,7 miljoonaa (arvio 2010). Koulutustaso on viime vuosina noussut merkittävästi. Työttömyys on nousussa; arvio tälle vuodelle 2010 on 19,8 prosenttia ja vuodelle prosenttia. Siirtolaistaustaisten työntekijöiden työttömyysaste on muita korkeampi. Espanjan investointietuja ovat olleet Euroopan alhaisimpiin lukeutuvat työvoimakustannukset sekä viime aikoina voimakkaasti kasvanut tuottavuusaste. Monikansalliset yhtiöt ovat lisäksi edistäneet työvoiman koulutusta. Espanjassa on kaksi merkittävää työntekijöiden keskusammattijärjestöä; sosialistinen UGT (Unión General de Trabajadores) ja kommunistinen CC OO (Comisiones Obreras). Järjestäytymisaste on eurooppalaisittain alhainen (noin 15 prosenttia). Ammattiyhdistysten paino on kuitenkin huomattavasti järjestäytymisastetta suurempi. Työnantajilla on oma vaikutusvaltainen liittonsa CEOE (Confederación Española de Organizaciones Empresariales). Työttömyys Työttömyys laski Espanjassa voimakkaasti 1990-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa. Siitä huolimatta työttömyysaste on ollut edelleen EU-maiden korkeimpia. Vuonna 2007 työttömyys laski 8,3 prosenttiin, mutta on noussut rajusti siitä lähtien. Arvio tälle vuodelle on 19,8 prosenttia. Suurin osa työttömistä on palvelu- ja rakennussektorilta.

12 12 (28) Ulkomaankauppa Kokonaiskauppa Espanjan ulkomaankauppa , mrd. US Vienti Tuonti Tase Lähde: EIU 06/2010 Kauppataseen alijäämäisyys johtuu pääosin polttoaineiden, kemikaalien sekä koneiden ja laitteiden suuresta tuontitarpeesta. Espanja on edelleen hyvin riippuvainen tuontienergiasta. Kuljetusvälineet on ainoa ryhmä, jossa vienti on ollut tuontia suurempi luvulta lähtien vienti- ja tuontiluvut kasvoivat voimakkaasti. Osa hyvästä vientimenestyksestä on peräisin ulkomaisten suuryhtiöiden sijoituksista Espanjaan, esimerkiksi autoteollisuuden tuotantolaitoksiin on investoitu voimakkaasti. Ulkomaankaupan rakenne

13 13 (28) Tärkeimmät vientituoteryhmät ,5 4,3 47,4 39,8 Raaka-aineet ja tuotantohyödykkeet Pääomahyödykkeet Kulutustavarat Energia Lähde: EIU 06/2010 Viennin kokonaisarvo vuonna 2009 oli 226 miljardia dollaria. Tärkeimmät tuontituoteryhmät ,1 16,4 44,5 31 Raaka-aine ja tuotantohyödykkeet Energia Kulutustavarat Pääomahyödykkeet Lähde: EIU 06/2010 Tuonnin kokonaisarvo vuonna 2008 oli 290 miljardia dollaria. Tärkeimmät kauppakumppanit Espanjalle ovat Ranska, Saksa, Portugali, Italia ja Kiina. EU:n osuus viennistä on lähes 70 prosenttia ja tuonnista lähes 60 prosenttia.

14 14 (28) Kauppa Suomen kanssa Suomen Espanjan-kauppa , miljoonaa EUR vienti tuonti tase Lähde: Tullihallitus Suomen vienti Espanjaan pysytteli hyvin tasaisena vuoteen 2005 asti, mutta hyppäsi lähes 20 prosentin kasvuun kahtena seuraavana vuonna. Vuonna 2008 viennin kokonaisarvo oli 1,8 miljoonaa euroa ja tuonnin 805 miljoonaa euroa. Kauppavaihto väheni kuitenkin huomattavasti vuonna 2009 ja vientiä oli miljoonaa euroa ja tuontia 544 miljoonaa euroa. Kauppa on ollut perinteisesti Suomelle ylijäämäistä vuosittain. Vuonna 2009 se oli 477 miljoonaa ylijäämäinen Suomelle. Suomen vienti Suomen vienti Espanjaan 2009 Valmiit tavarat 4,3 % Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 40,2 % Elintarvikkeet ja juomat 1,1 % Raaka-aineet, polttoaineet 4,2 % Valmistetut tavarat 42,9 % Kemialliset aineet ja tuotteet 7,3 %

15 15 (28) Lähde: Tullihallitus Suomen tärkeimmät vientituotteet Espanjaan ovat paperi, puhelinlaitteet sekä koneet ja laitteet. Tärkeimmän vientituotteen, eli paperin osuus koko viennistä oli 34 prosenttia. Puhelinlaitteiden vienti laski huomattavasti edellisvuoteen verrattuna. Suomen 10 tärkeintä vientituotetta Espanjaan vuonna 2009 SITC-nimike Milj.eur Osuus % 1) Muutos % 2) 1 64 Paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 350, Puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet 187, Yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet 74, Muut sähkökoneet ja -laitteet 69, Rauta ja teräs 29, Voimakoneet ja moottorit 28, Eri toimialojen erikoiskoneet 27, Orgaaniset kemialliset aineet 27, Puutavara ja korkki 18, Kojeet, mittarit yms. 18, tärkeintä yhteensä 831,0 81 Koko vienti 1021, ) osuus Suomen viennistä Espanjaan 2) muutos edelliseen vuoteen verrattuna Lähde: Tullihallitus Suomen tuonti Suomen tuonti Espanjasta 2009 Valmiit tavarat 9,4 % Elintarvikkeet ja juomat 29,3 % Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 31,6 % Valmistetut tavarat 15,1 % Raaka-aineet, polttoaineet 2,1 % Kemialliset aineet ja tuotteet 12,4 %

16 16 (28) Lähde: Tullihallitus Espanjasta tuodaan Suomeen koneita ja laitteita (suurimpina ryhminä puhelinlaitteet, moottoriajoneuvot, lentokoneet ja teollisuuden koneet), hedelmiä ja kasviksia, juomia, rautaa ja terästä sekä lääkevalmisteita. Tuonti laski vuonna 2009 edellisvuodesta 32 prosenttia. Suomen 10 tärkeintä tuontituotetta Espanjasta vuonna 2009 SITC-nimike Milj.EUR Osuus % 1) Muutos % 2) 1 5 Puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet Hedelmät ja kasvikset Moottoriajoneuvot Rauta ja teräs Yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet Lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet Muut sähkökoneet ja -laitteet Erittelemätön Voimakoneet ja moottorit Juomat tärkeintä yhteensä 374,2 69 Koko tuonti 544, Ulkomaiset investoinnit 1) osuus Suomen tuonnista Espanjasta 2) muutos edelliseen vuoteen verrattuna Lähde: Tullihallitus Suorien investointien määrä on laskenut roimasti viime vuosien aikana. Vielä 2008 investointeja tehtiin peräti 71,2 miljardin dollarin edestä, mutta vuonna 2009 ne laskivat 23,6 miljardilla. Vuonna 2010 tasoksi arvioidaan 14,1 miljardia dollaria. Maan osuus maailman investointivirroista vuonna 2008 oli 4,74 prosenttia, vuonna ,63 prosenttia ja vuonna 2010 arviolta 1,31 prosenttia. Vuoden 2010 sijoituskannaksi arvioidaan 663,3 miljardia dollaria (48,8 prosenttia BKT:stä). Ulkomaiset suorat investoinnit ovat suuntautuneet pääosin palvelu- (50 prosenttia) ja teollisuussektorille (48 prosenttia). Teollisuudessa eniten investointeja on suunnattu autoteollisuuteen sekä kemian-, rauta- ja teräs-, elintarvike- ja paperiteollisuuteen. Palvelualalla rahoitus- ja vakuutussektori on ollut suurin sijoitusten vastaanottaja. Myös muut alat kuten elektroniikka-, ilmailu-, ympäristö-, terveydenhuolto- ja vapaaajan teknologia tarjoavat hyviä mahdollisuuksia ulkomaisille sijoittajille. Suurimpia sijoittajia ovat muut EU-maat Iso-Britannian ja Alankomaiden johdolla. Eniten ulkomaisia investointeja on keskittynyt Madridiin, Kataloniaan, Valencian alueelle ja Baskimaahan.

17 17 (28) Suomalaiset investoinnit Vientikeskuksen päällikkö Pekka Tolonen, n Espanjan vientikeskus: Suomalaisia yrityksiä on tuotannollisessa muodossa ollut Espanjassa merkittävämmässä määrin 1960-luvulta lähtien. Tällä hetkellä suomalaisiksi katsottavia yrityksiä on joko tuotannollisessa toiminnassa tai omilla myyntikonttoreilla/edustuksilla noin 110, jos ei oteta lukuun ns. Aurinkorannikon lukuisia, lähinnä siellä asustavan suomalaisväestön omistamia pienyrityksiä. Lukumääräisesti suurin osa yrityksistä on myyntikonttoreita (noin 80), jotka sijaitsevat erityisesti Madridin ja Barcelonan alueilla. Kauppaa Espanjaan sen sijaan käy huomattavasti lukuisampi joukko. Kaikkiaan Madridin vientikeskuksen tiedossa on noin 350 yritystä, joilla on kiinteä kaupallinen kanava Espanjaan. Myös tullin tietojen mukaan yli 350 yritystä myy vuosittain tuotteitaan Espanjaan. Huomattavaa on, että suomalaiset yritykset toimivat etupäässä investointihyödykkeiden alalla. Kuluttajatuotteita Suomesta tuodaan äärimmäisen vähän. Suomalaiset investoinnit Espanjaan vaihtelevat vuosittain, mutta yleisesti voidaan todeta investointien tason olevan suhteellisesti ottaen alhaalla. Suurimmat Espanjassa toimivat suomalaiset yritykset ovat StoraEnso, UPM-Kymmene, Huhtamäki, Kemira, M-real, Nokia, Outokumpu, Kone ja Wärtsilä. Suomalaisia puutaloja myyvät lähes 20 maahantuojaa, joiden palveluksessa on sekä suomalaisia että espanjalaisia rakentamisen ammattilaisia.

18 18 (28) Maa- ja metsätalous Teollisuus ja rakentaminen Maatalouden ja kalastuksen osuus BKT:sta vuonna 2010 on EIU:n arvion mukaan 3,3 prosenttia ja työvoimasta 5 prosenttia. Maatalous ja kalastus ovat edelleen merkittävä elinkeino Andalusiassa, Valencian alueella sekä Atlantin rannikkoseuduilla Galiciassa, Asturiaksen alueella ja Cantabriassa. Myös Baskimaan rannikkoseuduilla kalatalouden työllistävä vaikutus on merkittävä. Espanjalla on Ranskan ohella EU:n suurin kalastuslaivasto. Maataloustuotanto on keskittynyt vihannesten, hedelmien, viljan, sianlihan ja maidon tuotantoon. Suurin osa metsäalasta ei ole talouskäytössä ja Espanja tuo puutavaraa teollisuutensa tarpeisiin. Metsäpalot tuhoavat vuosittain noin hehtaaria metsää ja taloudelliset menetykset ovat vaihdelleet vuosittain miljoonan euron välillä. Kasvintuotanto muodostaa runsaat 60 prosenttia koko maataloustulosta. Kasvintuotannon sisällä vihannesten ja kasvisten osuus on noin 35 prosenttia, hedelmien noin 26, viljojen noin 20, oliiviöljyn noin 8, viinien ja rypälemehun noin 3,5, teollisten kasvien ja kukkien noin 6 sekä muiden noin 3 prosenttia. Eläintuotannon osuus maataloustulosta on noin 36 prosenttia. Sen sisällä sikojen osuus on 33 prosenttia, maidon 19 prosenttia, naudan 15 prosenttia, siipikarjan 13 prosenttia, lampaiden 12 prosenttia, kananmunien 7 prosenttia ja muiden 2 prosenttia. Teollisuuden osuus BKT:stä on nykyisin 26,1 prosenttia. Valmistusteollisuuden osuus BKT:stä on noin 20 prosenttia. Teollisuustuotannon arvioidaan kasvavan vuonna ,3 prosenttia. Teollisuussektoria hallitsevat muutamat suuryritykset sekä voimakas pienyrityssektori. Valtion rooli teollisuudessa on jatkuvasti pienentymässä. Tärkeimmät teollisuudenalat ovat auto-, kemian-, kone- ja elintarviketeollisuus. Monikansalliset yhtiöt hallitsevat lähes kokonaan tiettyjä aloja, kuten autoteollisuutta. Ulkomaiset investoinnit ovat edistäneet teknologian ja työvoiman koulutuksen tasoa. Espanjan teollisuuden erityispiirteisiin on pitkään kuulunut valtio-omisteisten suuryritysten hallitseva osuus monilla aloilla kuten kaivos-, laivanrakennus-, teräs-, puolustus- ja energiateollisuudessa. Yhtiöitä hallitsevat valtion holding-yhtiöt SEPI (Sociedad Estatal de Participaciones Industrias) ja Agencia Industrial del Estado, jotka 1995 tulivat aikaisempien INI:n ja INH:n tilalle. Valtion osuus on kuitenkin vähenemässä monilla aloilla. Myös pankkiryhmittymiin sidoksissa olevien yhtiöiden osuus on monilla aloilla hallitseva.

19 19 (28) Monikansalliset yritykset ovat tunkeutuneet voimakkaasti Espanjan talouselämään viime vuosina. Vuoden 1986 EU:iin liittymisen myötä avattiin rajat ja luotiin tukijärjestelmät ulkomaisille investoinneille. Kansainvälisten suuryritysten omistuksessa on pääosin auto-, kemian- ja elektroniikkateollisuus. Maan vientiteollisuuden suurin yksittäinen sektori kuljetusvälineteollisuus on lähes kokonaan ulkomaisten suuryritysten hallinnassa. Monikansallisten yritysten omistaman suurteollisuuden lisäksi Espanjan teollisuuden ydin muodostuu noin pienestä perheyrityksestä monilla aloilla. Keskisuuri teollisuus on puolestaan vähäisempää. Espanjan teollinen rakenne on muuttunut raskaasta teräs- ja hiiliteollisuudesta yhä kilpailukykyisempien teollisuuden sektoreiden suuntaan. Uusia kehittyviä aloja ovat autoteollisuus, komponenttien valmistus, kemian- ja lääketeollisuus, keramiikkateollisuus, viinintuotanto ja muut uudet teknologiat. Bruttotuotannon arvolla mitattuna tärkeimmät toimialat ovat kuljetusväline-, energia-, elintarvike- ja konepajateollisuus. Autonomisista alueista teollistuneimpia ovat Katalonia (21 prosenttia maan koko teollisuudesta), Madrid, Baskimaa ja Valencia. Viime vuosina myös Asturias, Navarra, Galicia ja Andalusia ovat onnistuneet houkuttelemaan hyvin merkittävää uutta teollisuutta. Espanjassa on viime vuosina panostettu huomattavasti tuotekehitykseen ja teknologisen osaamisen kehittämiseen. Teollisuusalueille ja yliopistojen yhteyteen on perustettu useita teknologiakeskuksia. Vaikka Espanjan valtio tukee OECD-maista suhteessa eniten tutkimus- ja kehitystyötä verohelpotuksin, niin siihen käytettävien varojen osuus BKT:sta on ollut vain runsaan prosentin luokkaa (Suomen vastaavan luvun ylittäessä kolme prosenttia). Lisäksi tuotantoa on modernisoitu ja yritysten kansainvälistymistä ja ulkomaisten investointien ja ulkomaisen teknologian vastaanottamista edistetty. Teollisuusrakenteen muuttamisesta huolimatta rakennemuutoksen vaikutukset näkyvät hitaasti ja tuotanto on edelleen painottunut keskimääräisen ja heikon kysynnän aloille. Pienten yritysten ongelmana on pääomien puute ja alhainen teknologinen taso. Valmistusteollisuus Elintarviketeollisuus on Espanjassa monipuolinen ja elinvoimainen teollisuudenala. Se muodostaa kuudenneksen maan koko teollisuudesta. Maan elintarvikemarkkinat ovat EU:n viidenneksi suurimmat. Espanjalla on EU:n suurin kalastuslaivasto, joka on keskittynyt maan luoteis- ja pohjoisrannikolle. Espanja on maailman kolmanneksi suurin viinin- ja toiseksi suurin oliiviöljyn tuottaja. Elintarvikeyritykset ovat pääosin hyvin pieniä (83 prosenttia niistä alle 10 työntekijän yrityksiä). Espanja on maailman kolmanneksi suurin viinin tuottaja ja Euroopan kolmanneksi suurin oluen tuottaja.

20 20 (28) Espanja on yksi Euroopan ainoista maista, jolla on mainittavaa kaivosteollisuutta. Tärkeimmät malmit ovat, rauta, elohopea, kalium, pyriitti ja jossakin määrin uraani. Espanja on maailman johtava graniitin tuottaja ja toiseksi suurin marmorin viejä. Espanjan autoteollisuus on Saksan ja Ranskan jälkeen Euroopan kolmanneksi suurin ennen Isoa-Britanniaa ja Italiaa. Vuosittaisesta 3,0 miljoonan auton tuotannosta 80 prosenttia suunnataan vientiin. Autoteollisuus on lähes kokonaan monikansallisten suuryritysten hallinnassa. Ford España, Opel España ja Seat ovat tuottavuudeltaan suhteen Euroopan kymmenen suurimman autotehtaan joukossa. Hintojen laskusta huolimatta kotimaan markkinoilla autojen myynti on näyttänyt laskun merkkejä jo keväästä 2008 lähtien. Tekstiiliteollisuuden tuotanto on ollut laskussa jo useamman vuoden ajan. Tekstiilien tuotanto on laskenut 4 5 prosentin vuosivauhdilla; erityisen paljon ovat laskeneet nahasta tehtävien tuotteiden ja kenkien tuotanto. Sen sijaan vaatteiden tuotanto on hienoisesti kasvanut, ensimmäisen kerran sitten 1990-luvun lopun. Suurin tekstiilialan yritys on Inditex S.A. Inditexin tärkein tuotemerkki on Suomessakin tunnettu Zara. Tekstiilituotannosta noin puolet viedään ulkomaille. Kemianteollisuus on yksi Espanjan tärkeimmistä toimialoista. Sen tuotannon arvo on 32 mrd. euroa ja sen osuus BKT:sta 10 prosenttia. Espanjan kemiansektori on maailman seitsemänneksi suurin. 35 prosenttia kemianteollisuuden tuotannosta koostuu teollisuus- ja kulutustuotteista (maalit, lakat, öljyt, pesuaineet ja kosmetiikka). Lääketeollisuuden osuus on noin 27 prosenttia. Lähes puolet kemianteollisuudesta on keskittynyt Kataloniaan. Sektorilla toimii yli yritystä joista suurin osa on pieniä ja keskisuuria. Ala työllistää henkeä ja lisäksi välillisesti yli henkeä. Alan vuosittainen tuotannon arvo on 34 mrd. euroa. Rakentaminen Rakennusteollisuus on erittäin syklistä. Espanjan tilastokeskuksen mukaan rakennusalan tuotanto kasvoi huippuvuonna 2006 yhteensä 5,3 prosenttia ja uusia asuntoja tuotettiin liki Rakennusalan kasvua ylläpitivät alhainen korkotaso, yksityisten rakennuttajien hyvä taloudellinen tilanne ja alan työllistävä vaikutus. Vuonna 2008 uusien asuntojen määrä putosi murto-osaan huippuvuosien tasosta; ajanjaksolla tammi-heinäkuu asuntoja rakennettiin Tällä hetkellä rakennusalan investointien kasvu on käytännössä pysähtynyt täysin. Tuotanto on alentunut kaksinumeroisin prosenttiluvuin ja monikymmenkertaisesti EU:n keskiarvoon nähden. Espanjan rakennussektoria hallitsee muutama rakennusjätti. Suurimmat yritykset ovat Grupo ACS, FCC, Ferrovial, Acciona, Obración-Huarte Lain ja Sacyr Vallehermoso. Euroopan kymmenestä suurimmasta rakennusyrityksestä peräti viisi on espanjalaisia. Kiinteistöalan suuryritys Martinsa-Fadesa meni konkurssiin heinäkuussa 2008; sillä oli 5,2 miljardin euron velat ja konkurssi oli Espanjan taloushistorian suurin.

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2011-2015 7 Mrd. e 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 2011 2012 2013 2014 2015 Vienti Tuonti Kauppatase 31.8.2015

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa 28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia

Lisätiedot

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Suuri mahdollisuus Sijainti Täydentävä tuotantorakenne Naapurin tuntemus Rakennemuutostarve

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa

Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa Maija Sirkjärvi Siirtymätalouksien tutkimuslaitos BOFIT 16.9.2010 1 Venäjän talous supistui vuonna 2009 voimakkaasti, mutta nousu on jo alkanut 50 40 30 20

Lisätiedot

Pelastaako Luoteis-Venäjän ja Pietarin talouskasvu Itä-Suomen? Pekka Sutela www.bof.fi/bofit 4.9.2008 Venäjä / Neuvostoliitto Suomen kauppakumppanina 100 80 60 Osuus, % Vienti Venäjälle / NL:on Tuonti

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia 2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Ruokamenot kuluttajan arjessa

Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot kuluttajan arjessa Tieteiden yö Rahamuseossa 13.1.2011 Jarkko Kivistö Ekonomisti Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot Kuinka suuren osan tuloistaan kuluttajat käyttävät elintarvikkeisiin?

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 29.8.2014 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 29.8.2014 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 213 29.8.214 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-213 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-3) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2012 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2016

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Juhana Brotherus Ekonomisti 21.3.212 13 12 11 1 99 98 97 96 95 94 93 92 Yhdysvallat kasvoi loppuvuonna muiden kehittyneiden markkinoiden taantuessa

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Pekka Sutela 04.04. 2008 www.bof.fi/bofit SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Venäjä Maailman noin 10. suurin talous; suurempi kuin Korea, Intia

Lisätiedot

Kansantalouden tilinpito

Kansantalouden tilinpito Kansantalouden tilinpito Konsultit 2HPO 1 Bruttokansantuotteen kehitys 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 1926 = 100 0 Lähde: Tilastokeskus. 2 Maailmantalouden kasvun jakautuminen Lähde: OECD. 3

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 7.2.2014 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 7.2.2014 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 213 7.2.214 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-213 mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Kauppatase Tuonti Vienti

Lisätiedot

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Miten ruokaan käytettävät kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjussa? Lähestymistapa perustuu kotimaisten elintarvikkeiden,

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan. Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6.

Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan. Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6. Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6.2011 Maija Sirkjärvi Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT)

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys

Yritykset ja yrittäjyys Yritykset ja yrittäjyys Suomen Yrittäjät 5.10.2006 1 250 000 Yritysten määrän kehitys 240 000 230 000 220 000 210 000 200 000 218140 215799 211474 203358 213230 219273219515 222817224847226593 232305 228422

Lisätiedot

Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti

Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti Seppo Honkapohja, Suomen Pankki Alustus, Logistiikkapäivä, Kotka 25.5.2009 1 Esityksen rakenne Rahoitusmarkkinoiden kriisin nykyvaihe Maailmantalouden

Lisätiedot

Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkomaankauppa

Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2012 Handel Trade Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkomaankauppa Kuvio 1. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteiden tuonti ja vienti v. 2002-2012(1-6) 16 14 Mrd. e Tuonti Vienti 12 10 8

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014 PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku

Lisätiedot

Suomen kaupan barometri Kevät 2011. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Suomen kaupan barometri Kevät 2011. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen kaupan barometri Kevät 11 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: 1 1 8 mrd. Suomen ja Venäjän välinen kauppa 9, 6,7,815,16 3 5 6 7 8 9 1 Lähteet: Suomen tulli Tilastokeskus Tavaroita

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Investointitiedustelu

Investointitiedustelu Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Sisältö Johdanto... 3 Tiivistelmä... 3 Tiedustelumenetelmä, esitettävät kysymykset ja kattavuus... 3 Teollisuuden ja energia-alan

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016 EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.216 Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun aasialaisten yöpymiset kasvavat kovaa vauhtia

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 12.10.1998

TALOUSENNUSTE 12.10.1998 TALOUSENNUSTE 12.10.1998 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Hannu Piekkola Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½ - 2 vuodelle) kaksi kertaa vuodessa: maalis-

Lisätiedot

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 Esityksen rakenne 1. Venäjän talouden kansallisia erikoispiirteitä 2. Tämän hetken talouskehitys 3.

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 26.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotuksista 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Laskeva öljyn hinta

Lisätiedot

Miksi ruoan hinta on noussut?

Miksi ruoan hinta on noussut? Miksi ruoan hinta on noussut? Veli-Matti Mattila Toimistopäällikkö Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 21.10.2008 1 Tuote Syyskuu 2007 Syyskuu 2008 Muutos Vehnäjauhot, 2 kg 0,84 1,21 44 % Sekahiivaleipä,

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007 PELLERVON TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa 6.3.7 klo 9.3 SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/7 Työvoimapulan edessä ei pidä antautua Uusi hallituskausi alkaa suhdannehuipun jälkimainingeissa.

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja T i e d o t e Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa to 24.9.2009 klo 10.15 SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009 Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

Lisätiedot

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003 TIEDOTE 27.5.24 ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.23 Suomen Pankki kerää tietoa suomalaisten arvopaperisijoituksista 1 ulkomaille maksutasetilastointia varten. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin

Lisätiedot

Alkaako taloustaivaalla seljetä?

Alkaako taloustaivaalla seljetä? ..9 Alkaako taloustaivaalla seljetä? Lauri Uotila Pääekonomisti Sampo Pankki.9. 9 Kokonaistuotannon kasvu, % %, vuosikasvu neljänneksittäin Kiina 9 Venäjä USA Euroalue - - - Japani - - 9 9 - - - - - Teollisuuden

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011 ja hintojen kehitys Elintarvikkeiden kuluttajahinnat Suhteessa maan yleiseen hintatasoon on elintarvikkeiden hinta Suomessa Euroopan alhaisimpia. Arvonlisäverottomilla hinnoilla laskettuna elintarvikkeiden

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Matti Pohjola Kilpailukyky Yhteiskunnan kilpailukyky = kansalaisten hyvinvointi aineellinen elintaso = tulotaso = palkkataso työllisyys

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

Bruttokansantuotteen kasvu

Bruttokansantuotteen kasvu Bruttokansantuotteen kasvu 1 9 8 7 3 1 %, liukuva vuosikasvu 11 Kiina Intia Venäjä USA Japani Euroalue -1-1 3 11 1 9 8 7 3 1-1 - 1 18.9. Bruttokansantuote, mrd. USD, Markkinakurssein USA 1 Kiina 9 Japani

Lisätiedot

Kustannuskilpailukyvyn tasosta

Kustannuskilpailukyvyn tasosta Suomen Pankki Kustannuskilpailukyvyn tasosta Kommenttipuheenvuoro Pekka Sauramon esitykseen Tulkitsen samoin kuin Pekka Kustannuskilpailukyky on heikentynyt vuosituhannen vaihteen jälkeen Kustannuskilpailukyvyn

Lisätiedot

8.9.2010. Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 17 341 telefax: (09) 1734 3429

8.9.2010. Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 17 341 telefax: (09) 1734 3429 8.9.200 Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 7 34 telefax: (09) 734 3429 Tiedustelut: Pasi Koikkalainen, +358 9 734 3332, e-mail: kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi Samu Hakala, +358 9

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 23.2.2010 Mikael Andolin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö

Lisätiedot

Talouden näkymät ja Suomen rahoitusmarkkinat

Talouden näkymät ja Suomen rahoitusmarkkinat Talouden näkymät ja Suomen rahoitusmarkkinat Suomen arvo-osuusjärjestelmä 2 vuotta Juhlaseminaari 1.5.212 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Päätalousalueiden kehitys eritahtista

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,

Lisätiedot

Julkaistavissa 8.2.2016, klo 9.00. VUOSIJULKAISU: ennakkotiedot

Julkaistavissa 8.2.2016, klo 9.00. VUOSIJULKAISU: ennakkotiedot Julkaistavissa 8.2.216, klo 9. VUOSIJULKAISU: ennakkotiedot VIENNIN ARVO LASKI VUONNA 215 NELJÄ PROSENTTIA Kauppataseen alijäämä väheni merkittävästi ulkokaupan ylijäämäisen kaupan vuoksi Suomen tavaraviennin

Lisätiedot

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2012 Handel Trade Metalliteollisuuden ulkomaankauppa 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Kuvio 1. Metalliteollisuuden tuotteiden ulkomaankauppa v. 2001 2012 (1-2) Mrd. euroa 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

Lisätiedot

Hyödykkeet ja tuotannontekijät

Hyödykkeet ja tuotannontekijät Hyödykkeet ja tuotannontekijät Hyödyke = tavara tai palvelu Hyödyke Kulutushyödyke Investointihyödyke Kestokulutushyödyke -Esim. autot ja kodinkoneet Kertakulutushyödyke -Esim. ruoka, sanomalehdet, vaatteet,

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2014 2015 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kasvulle on erinomaiset edellytykset Matkailu- ja ravintolaala on merkittävä toimiala Hannu Hakala Majoitus- ja Ravitsemispalvelut MaRa 8.10.2015 LAUREA Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa

Lisätiedot

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003 1. HYVINVOINTIYHTEISKUNTA MAHDOLLINEN YHTÄLÖ BKT:n vuosimuutos 1988 21... 1.2 T&K-panosten osuus bruttokansantuotteesta... 1.3 T&K-toiminnan osuus BKT:sta eräissä maissa... 1.4 T&K-henkilöstön osuus työssäkäyvistä

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 7.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotetusta 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Kiristystoimet helpottavat

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kauppa 2012 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 8,2 % Muut kuljetukset; 0,2; 0,6 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ Tämä kalvoesitys pohjautuu Pellervon taloustutkimuksen (PTT) Metsäsektorin merkitys aluetalouksissa tutkimukseen Esitys on päivitetty versio vuonna 27 ilmestyneestä kalvosarjasta

Lisätiedot

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013 Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle Logistics 2013 Suomen ulkomaankauppa alueittain 2012, %-osuudet Tavaravienti, 56,8 mrd euroa Tavaratuonti, 59,2 mrd euroa Yhdysvallat 6.3 % Muu

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä 11.12.2012 Jouni Vihmo TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu ja Ravintolapalvelut MaRa ry Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, kevät 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.211 Marja Haverinen Käsitteistä Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa

Lisätiedot

Suomen ja Viron välinen kauppa

Suomen ja Viron välinen kauppa Kauppa 2016 Handel Trade Suomen ja Viron välinen kauppa Milj.e Kuvio 1. Suomen ja Viron välinen kauppa v. 2006-2015 (1-11) 2 000 1 500 1 000 500 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2014 (1-11)

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2011 Handel Trade Metsäteollisuuden ulkomaankauppa Kuvio 1. Suomen metsäteollisuusvienti ja tuonti v. 2004-2011(1-3) 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Mrd. e 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2010

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015. Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen

Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015. Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015 Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen MAAILMAN JA SUOMEN TALOUS Halventuneet öljy ja euro vauhdittavat taloutta Rakennusteollisuus RT 5.5.2015 3 Euroalueen

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Suomen ja Alankomaiden välinen kauppa

Suomen ja Alankomaiden välinen kauppa Kauppa 21 Handel Trade Suomen ja Alankomaiden välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Alankomaiden välinen kauppa v. 21-21 (tammikuu) 4 Milj. e 3 2 1 21 22 23 24 25 26 27 28 29 29 21 (tammi) (tammi) Tuonti Vienti

Lisätiedot

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina 17.4.2013 Topias Leino Suomen Pankki Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Maksutasetoimisto Esityksen sisältö Mitä tarkoitetaan suorilla ulkomaisilla

Lisätiedot

ULKOMAAN- KAUPPA. Taskutilasto

ULKOMAAN- KAUPPA. Taskutilasto ULKOMAAN- KAUPPA 2000 Taskutilasto Tullihallituksen tilastojulkaisut Ulkomaankauppa Osa 1 Tuonnin ja viennin vuositilasto yhdistetyn nimikkeistön, CN, mukaan nimikkeittäin/maittain ja maittain/nimikkeittäin

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Kuviot ja taulukot Suomiforum Lahti 9.11.25 Suomalaiset Kuvio 1. Väkiluku 175 25 Väkiluku 175 25 ennuste 6 Miljoonaa 5 4 3 2 1 Suomen sota 175 177 179 181 183

Lisätiedot

Suomen ja Turkin välinen kauppa

Suomen ja Turkin välinen kauppa Kauppa 2010 Handel Trade Suomen ja Turkin välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Turkin välinen kauppa v. 2000-2010 (tammikuu) 800 Milj. e 700 600 500 400 300 200 100 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

Lisätiedot