SELVITYS KESKENERÄISISTÄ VALTUUSTOALOITTEISTA

Transkriptio

1 SELVITYS KESKENERÄISISTÄ VALTUUSTOALOITTEISTA

2 2 Sisällysluettelo 1 LAPSET JA NUORET Sosiaalidemokraattisen valtuustoryhmän aloite lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksien parantamiseksi harrastustakuulla ( dnro 544/2016) Kokoomuksen valtuustoryhmän aloite jokaiselle lapselle vähintään yhden harrastuksen saamisesta harrastustakuulla ( dnro 546/2016) Sosiaalidemokraattisen valtuustoryhmän aloite varhaiskasvatuksen viestinnän parantamiseksi ( dnro 275/2017) Kokoomuksen valtuustoryhmän aloite varhaiskasvatuksen palvelusetelin käyttöönottamiseksi Kaarinassa ( dnro 416/2017) Vasemmistoliiton aloite koululaisten iltapäiväkerhotoiminnan laajentamisesta ( dnro 577/2017) Perussuomalaisten valtuustoryhmän aloite Mylly-Antin koulun säilyttämisestä ( dnro 667/2017) Eri valtuutettujen aloite siirtymisestä tuntiperusteiseen päivähoitolaskutukseen ( dnro 839/2017) Kaarinan vasemmistoliiton valtuustoryhmän valtuustoaloite kunnallisten vuoropäivähoitopaikkojen lisäämisestä ( dnro 283/2018) Keskiryhmien aloite nuorisotyöntekijän palkkaamisesta pääkirjastoon ( dnro 353/2018) vasemmistoliiton valtuustoryhmän valtuustoaloite päivähoitomaksujen maksujen määräytymisestä ( dnro 400/2018) Perussuomalaisen valtuustoryhmän valtuustoaloite koulurauha-asiamiehen nimeämisestä ( dnro 412/2018) IKÄIHMISET HALLINTO JA HENKILÖSTÖ Vihreät valtuustoryhmän aloite sosiaalisten- ja ympäristönäkökohtien ottaminen johtaviksi kriteereiksi julkisissa hankinnoissa ( dnro 500/2016) Kokoomuksen valtuustoryhmän aloite avoimen ostoreskontran käytöstä Kaarinassa ( dnro 592/2016) Kokoomuksen valtuustoryhmän aloite projektihallinnan käytäntöjen kehittämiseksi ( dnro 59/2017) Vasemmistoliiton valtuustoryhmän aloite kansalaistorin järjestämiseksi vaaleja varten ( dnro 411/2017) Vihreä valtuustoryhmän aloite avoimuuden lisäämisestä kaupungin hallinnossa ( dnro 702/2017) Perussuomalaisten valtuustoaloite koulurauha-asiamiehen nimeämisestä ( dnro 412/2018)... 22

3 3 3.7 Eri valtuutettujen aloite kunnallisen päätöksenteon vuosisuunnitelmasta ( dnro 494/2018) Keskiryhmien valtuustoaloite ystävyyskuntatoiminnan kehittämisestä ( dnro 543/2018) Kokoomuksen valtuustoryhmän aloite häirinnän ja epäasiallisen kohtelun toimintamallin luomisesta luottamustoimissa oleville henkilöille ( dnro 544/2018) LIIKENNE Perussuomalaisten aloite Saaristotien liikenneturvallisuuden parantamiseksi ( dnro 391/2015) Perussuomalaisten valtuustoryhmän aloite Rungon koulun ja pallokentän pysäköinnin parantamiseksi ( dnro 364/2016) Sosiaalidemokraattisen valtuustoryhmän aloite pyörätuoli-invalidien paikoitusmahdollisuuksien parantamiseksi Kaarinan terveyskeskuksen läheisyydessä ( dnro 662/2016) Sosiaalidemokraattisen valtuustoryhmän aloite Hepojoentien ja Toivolinnantie tieturvallisuuden parantamiseksi ( dnro 415/2017) Kaarinan vasemmistoliiton valtuustoryhmän aloitte Fölin yölinjan reitin laajentamisesta ( dnro 666/2017) Eri valtuutettujen aloite kävelyn ja pyöräilyn kehittämissuunnitelman laatimisesta ( dnro 838/2017) Vihreä valtuustoryhmän aloite liikenneturvallisuuden parantamiseksi Kuusistossa ( dnro 75/2018) Vasemmistoliiton valtuustoryhmän valtuustoaloite työmatkalaisia palvelevista joukkoliikenneyhteyksistä ( Dnro 174/2018) Eri valtuutettujen valtuustoaloite moporeittien viitoituksesta ( dnro 177/2018) Keskiryhmien aloite poikittaisen joukkoliikenteen parantamiseksi ( dnro 354/2018) Kokoomuksen valtuustoryhmän aloite joukkoliikenteen liityntäpysäköinnistä Kaarinassa ( dnro 539/2018) Perussuomalaisten valtuustoryhmän aloite liikennejärjestelyistä Puntarikadun ja Lautakunnan kadun risteyksessä ( dnro 540/2018) Perussuomalaisten valtuustoryhmän aloite suojatien rakentamisesta Puntarikadulle ( dnro 542/2018) Kokoomuksen valtuustoryhmän aloite joukkoliikenteen parantamisesta Turun Kehätien varrella ( dnro 545/2018) MUUT Kuntalaiset valtuustoryhmän aloite puurakentamisen huomioimisesta kaupungin vuoden 2017 investointien toteuttamisessa ( dnro 657/2016): Vasemmistoliiton valtuustoryhmän aloite edullisten vuokra-asuntojen lisäämiseksi uusia asukkaita varten Kaarinaan ( dnro 659/2016) Vihreät valtuustoryhmän aloite Kaarinan vanhojen rakennusten inventoimiseksi ( dnro 60/2017) Kokoomuksen valtuustoryhmän aloite maisemareitin rakentamiseksi Piikkiön lahdelta Hovirintaan ( dnro 166/2017)... 38

4 4 5.5 Kokoomuksen valtuustoryhmän aloite vesitornin valaistuksen uusimisesta ( dnro 168/2017) Keskiryhmien ym. aloite Kaarinan jäähallin jäävuorojen lisäämisestä koulujen ja yleisön käyttöön ( dnro 173/2017) Keskiryhmien valtuustoryhmän aloite mammografian joukkoseulonnan tarjoamiseksi Kaarinan kaupungin taholta 40 vuotta täyttäneille naisille ( dnro 175/2017) Vihreä valtuustoryhmän aloite kävelyreitin toteuttamiseksi Littoisten järven ympäri ( dnro 180/2017) Sosiaalidemokraattisen valtuustoryhmän aloite Harvaluodon uimarannan ja Raadelman uimarannan viihtyvyyden parantamiseksi ( dnro 276/2017) Perussuomalaisten valtuustoryhmän aloite sähköpolkupyörän tai sähkömopon latauspistokkeen saamiseksi uuden kirjaston yhteyteen ( dnro 382/2017) Perussuomalaisten valtuustoryhmän aloite Littoisten koirapuiston parantamiseksi ( dnro 413/2017) Kokoomuksen valtuustoryhmän aloite väistökoulun rakentamisen tutkimiseksi ( dnro 417/2017) Vasemmistoliiton valtuustoryhmän aloite terveyskeskusmaksujen poistamisesta Kaarinassa ( dnro 701/2017) Kaarinan perussuomalaisten valtuustoryhmän aloite kaarinalaisten yritysten käyttämisestä urakoissa ja palveluissa ( dnro 771/2017) Kokoomuksen valtuustoryhmän aloite energiasäästötalkoista ja energiatehokkuussopimukseen liittymisestä ( dnro 769/2017) Eri valtuutettujen aloite hiilineutraalin tulevaisuuden saavuttamiseksi ( dnro 837/2017) Vasemmistoliiton aloite kunnallisten vuokratalojen ja -asuntojen tuotannon lisäämisestä Kaarinassa ( dnro 478/2017) Vihreä valtuustoryhmän aloite asiantuntijalausuntojen hankkimisesta koulukiinteistöistä ( dnro 578/2017) Vasemmistoliiton ja Kaarinan SDP:n valtuustoaloite työllisyyden hoidosta Kaarinassa ( dnro 73/2018) Kokoomuksen valtuustoryhmän valtuustoaloitte vastuullisten elintarvikehan-kintojen lisäämiseksi ( Dnro 74/2018) Eri valtuutettujen valtuustoaloite whisteblow-järjestelmän käyttöönottamiseksi ( dnro 76/2018) Kokoomuksen valtuustoryhmän valtuustoaloite Kaarinan kaupungin metsäpolitiikasta ( dnro 172/2018) Kokoomuksen valtuustoryhmän valtuustoaloite Kaarinan kaupungin hallinnoimien tilojen tilankäyttöraportista ja sähköisen varausjärjestelmän avaamisesta ( dnro 173/2018) Eri valtuutettujen valtuustoaloite jätteenkeräyksen kehittämisestä ( dnro 176/2018) Kaarinan vasemmistoliiton valtuustoryhmän valtuustoaloite peruskouluissa työskentelevien koulunkäynnin- ja iltapäiväkerho-ohjaajien kesäajan lomauttamisen uudelleenarvioimisesta ( dnro 281/2018)... 58

5 Kaarinan vihreän valtuustoryhmän valtuustoaloite osallistavasta koulu-suunnittelusta ( dnro 282/2018) Kaarinan eri valtuutettujen valtuustoaloite defibrilaattorien hankkimisesta kaupungin eri yksiköihin riskiperusteisesti ( dnro 284/2018) Kaarinan keskiryhmien valtuustoryhmän valtuustoaloite TBE-rokotteen antamisesta ( dnro 398/2018) Kaarinan vasemmistoliiton valtuustoryhmän ja eri valtuutettujen valtuustoaloite Kaarina-talon eteen valmistuvan torin nimeämistä Touko Laaksosen mukaan ( dnro 491/2018) Eri valtuutettujen valtuustoaloite Kaarinan historiaan liittyvän museoaineiston sijoittamisesta Kaarina-taloon ( dnro 493/2018) Vihreä valtuustoryhmän aloite Kaarinan ja Turun alueella sijaitsevan merkittävän luonto-, kulttuuri-, opetus- ja virkistysalueen merkitys, turvaaminen ja kehittäminen ( dnro 495/2018) Perussuomalaisten valtuustoryhmän aloite koskien Kaarinan terveyskeskuksen vuodeosastoja ( dnro 541/2018)... 65

6 6 1 LAPSET JA NUORET 1.1 Sosiaalidemokraattisen valtuustoryhmän aloite lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksien parantamiseksi harrastustakuulla ( dnro 544/2016) Harrastustakuulla kaikille lapsille mahdollisuus harrastukseen. Harrastusten kustannukset ovat nousseet Suomessa viime vuosina merkittävästi. Keskivertoisen harrastavan perheen vuositulot olivat vuodessa. Vain 36 prosenttia suomalaisista lapsiperheistä ansaitsee vuodessa yli euroa. Sosioekonominen tausta vaikuttaa lasten mahdollisuuksiin saada yhdenvertainen kasvuympäristö. Selvitysten mukaan myös lapsen asuinalue vaikuttaa mahdollisuuksiin päästä harrastusten äärelle. Esimerkiksi Helsingissä Kulosaaren lapsista jopa 40 prosenttia saa kouluajan ulkopuolella opetusta jollain taiteenalalla. Jakomäessä vastaava prosentti on vähän yli kolme. Näiden alueiden sosioekonominen eriytyminen paljastaa syyt miksi alueiden lapset käyttävät vapaa-aikansa erilailla. On todennäköistä, että se vaikuttaa näiden lasten eriäviin mahdollisuuksiin menestyä koulussa ja elämässä. Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiön Otuksen tutkimuksesta (2016) käy ilmi, että vanhempien tausta vaikuttaa edelleen voimakkaasti nuorten koulutusvalintoihin. Tutkimuksesta käy ilmi, että koulutuksen periytymiseen vaikuttaa kotiympäristön kulttuurinen pääoma ja harrastuneisuuteen kannustaminen. Harrastusrikas ympäristö kehittää lapsen tietoja ja taitoja, kuten sanavarastoa, argumentaation taitoja, sosiaalista ymmärrystä ja yleissivistystä, joilla on myönteinen vaikutus koulumenestykseen ja koulutusasenteisiin. Osa eroista koulumenestyksessä rakentuu koulun ulkopuolella, sillä korkeakoulutetuilla vanhemmilla on paremmat resurssit tarjota lapsilleen rikkaampi ympäristö kehittää itseään ohjatusti. Yhtäläinen sosiaalisten taitojen kehittyminen, tietojen välittyminen ja yhteisöllisten kokemusten saaminen ovat kaikkien lasten ja nuorten oikeus. Me allekirjoittaneet esitämme, että Kaarinan kaupunki edistää jokaisen lapsen ja nuoren mahdollisuutta ohjattuun harrastukseen. Harrastustakuun edistämiseksi on selvitettävä sivistys- ja teknisen toimialan alaisilta lautakunnilta, miten niiden aloilla voitaisiin edistää jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuutta harrastaa koulupäivän ulkopuolella. Tärkeää olisi löytää myös uusia hallintorajat ylittäviä yhteistyömuotoja, joilla harrastamisesta tehtäisiin entistä edullisempaa ja helpommin saavutettavaa. Lautakuntien tekemässä selvityksessä olisi arvioitava myös harrastusmahdollisuuksien parantamisesta aiheutuvien kustannusten suhdetta säästöihin, joita ne synnyttävät mm. syrjäytymisen ehkäisyssä ja terveydenhoidon kustannusten pienentyessä. Selvityksessä olisi tehtävä myös suosituksia erilaisista toimenpiteistä, joilla lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia voidaan parantaa ja jokaiselle taata vähintään yksi harrastus. Kehittämistyöhön tulee ottaa mukaan myös erilaiset urheilu- ja harrastusseurat. Aloite osoitettiin hyvinvointipalveluihin valmisteluun. Valmisteluajaksi sovittiin mennessä. Tilanne

7 7 1.2 Kokoomuksen valtuustoryhmän aloite jokaiselle lapselle vähintään yhden harrastuksen saamisesta harrastustakuulla ( dnro 546/2016) Harrastustakuu - jokaiselle lapselle vähintään yksi harrastus. Harrastustakuun tavoitteena on tarjota jokaiselle lapselle ja nuorelle vähintään yksi harrastus. Lasten ja nuorten harrastaminen parantaa oppimista, kehittää sosiaalisia taitoja sekä tuo mielekästä tekemistä vapaa-aikaan. Jokaisella lapsella on oikeus harrastukseen. Tuoreimman nuorisobarometrin mukaan 35 prosenttia nuorista (alle 29-vuotiaat) on jättänyt harrastuksen aloittamatta rahanpuutteen vuoksi. Lisäksi Nuorisoasian neuvottelukunnan ja Nuorisotutkimusverkoston syyskuussa julkaiseman Lasten ja Nuorten vapaa-aikatutkimuksen mukaan vain vajaa neljännes urheiluseurassa mukana ollut lapsi jatkaa harrastustaan 15-vuotiaana. Nuorista tänä päivänä enää hieman reilu puolet kokee kiinnittyvänsä suomalaiseen yhteiskuntaan, kun vielä 2012 luku oli 76 prosenttia. Harrastustoiminta on ennaltaehkäisevää työtä, jolla tuetaan nuorten kasvua ja itsenäistymistä ja joka luo myös yhteenkuuluvuutta. Harrastuksen aloittamisen tai sen jatkamisen suurin yksittäinen este on harrastusten kustannukset. Opetus- ja kulttuuriministeriö on selvittänyt harrastamisen hintaan vaikuttavia tekijöitä erityisesti liikuntaharrastusten näkökulmasta. Selvityksessä nostettiin esille muun muassa lajiliittojen yhteiset lisenssijärjestelmät sekä matalan kynnyksen harrastustoiminnan tarjoaminen. Lisäksi selvityksessä esitettiin kuntatason toimenpiteeksi liikuntapaikkojen maksutonta tai nimellisiin korvauksiin pohjautuvaa käyttöä erityisesti lasten ja nuorten harrastamisen tukemiseksi. Harrastustoiminnan aloittamisessa on tärkeää, että kunnassa on tarjolla matalan kynnyksen harrastustoimintaa. Eri toimijoiden välisellä yhteistyöllä tuetaan lasten ja nuorten monipuolista harrastamista. Kaarinan kaupunki on mukana alueen kuntien yhteisessä Mihi-toiminnassa, jonka tarkoituksena on tarjota yhteistyössä alueen seurojen kanssa ilmaisia liikuntamahdollisuuksia vuotiaille nuorille. Kaarinan alueella on toiminnassa kuitenkin tarjolla vain kaksi harrastemahdollisuutta viikossa ja nekin kaupungin mahdollistamina. Lisäksi kaupungin nettisivuilta löytyy useasta kohtaa tietoa lapsille ja nuorille tarjolla olevista harrastemahdollisuuksista. Valitettavasti nämä tiedot ovat monimutkaisesti ja erittäin hajanaisesti löydettävissä sekä osittain myös vanhentuneita. Lisäksi kaikki linkit eivät aina johda mihinkään. Edellä olevan perusteena esitämmekin, että Kaarinassa kootaan sähköinen harrastusvalikko esimerkiksi Yritys- ja palveluhakemiston yhteyteen ja että kaupungin nettisivujen nykyinen hajanainen tieto kootaan yhden selkeän otsakkeen alle ja sen päivityksestä ajan tasalle pidetään huolta.

8 8 Nettisivuille tulee myös selkeästi kartoittaa ilmaiset harrastusmahdollisuudet Lisäksi seurojen kanssa yhteistyössä yritetään saada aikaiseksi lisää ilmaisia harrastevuoroja Mihi-toiminnan puitteissa ja myös nuoremmille eli alle 13-vuotiaille pyritään saamaan vastaavan kaltaista toimintaa. Esitämme myös, että Kaarinassa käynnistetään virallinen kampanja eri medioissa jossa kannustetaan ja myös taataan jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuus vähintään yhteen harrastukseen Aloite osoitettiin hyvinvointipalveluihin valmisteluun. Valmisteluajaksi sovittiin mennessä. Viestintään liittyvässä osiossa valmistelu tehdään yhteistyössä kanslia- ja viestintäpalveluiden kanssa. Tilanne Sosiaalidemokraattisen valtuustoryhmän aloite varhaiskasvatuksen viestinnän parantamiseksi ( dnro 275/2017) "Toimiva viestintä on keskeinen osa päivähoidon ja kodin välistä yhteistyötä. Kaarinassa päiväkodit tiedottavat tapahtumistaan ja ajankohtaisista asioista pääsääntöisesti sähköpostitse sekä paperisena kirjeenä. Poikkeuksena on esiopetuksen piirissä olevat lapset, joilla on käytössä Wilma-tietojärjestelmä. Wilman on nykyaikainen yhteydenpito- ja viestintäväline, lasten vanhempien ja kasvatuslaitoksen henkilökunnan välillä. Kaarinan Sos Dem valtuustoryhmän esittää, että Kaarinan tulisi selvittää mahdollisuuksia Wilman käyttöönottoon laajemmin kaikille päiväkodeissa oleville lapsille. Wilma-tietojärjestelmä mahdollistaa lapsen tietojen kulkemisen hänen mukanaan, koko hänen opinto polkunsa ajan. Tähän kanavaan voitaisiin keskittää esim. tiedotteiden tai henkilökohtaisten viestien lähettäminen. Myös muita Wilman antamia käyttömahdollisuuksia tulisi selvittää." Aloite osoitettiin sivistysjohtajalle valmisteluun vuoden 2017 loppuun mennessä. Vuoden 2018 aikana selvitetään, minkä ohjelman palvelut ovat, viestinnän mahdollisuudet mukaan lukien, parhaat. Varhaiskasvatuksessa käytössä olevan ohjelman kehittäminen ei ole edennyt toivotulla tavalla. Useampia ohjelmakokonaisuuksia on nyt kehitteillä eri palveluntarjoajilla. Ohjelmistoja halutaan vertailla ja vertailun jälkeen tehdä ratkaisu mahdollisesti uuden ohjelman hankkimisesta.

9 9 1.4 Kokoomuksen valtuustoryhmän aloite varhaiskasvatuksen palvelusetelin käyttöönottamiseksi Kaarinassa ( dnro 416/2017) " Varhaiskasvatuspalvelut ovat perinteisesti olleet julkisen sektorin toimintaa, mutta yksityinen palvelutuotanto lisääntyvässä määrin tukee julkisen palveluvalikoimaa. Käytännössä yksityiset palvelut tulevat mukaan ostopalveluina tai erilaisia kunnan ja valtion myöntämiä tukia yhdistelemällä. Yksityiset päiväkodit voivat itse hinnoitella palvelunsa, mutta yksityisen hoidon tuki, kilpailutus ja palveluseteli pitävät ne kuitenkin järkevällä tasolla. Kela maksaa lakisääteistä yksityisen hoidon tukea alle kouluikäisen lapsen hoidon järjestämiseksi. Yksityisen hoidon tuen päälle maksetaan kuntalisää, jonka taso kunnittain vaihtelee. Kunta voi tukea yksityisen varhaiskasvatuksen järjestämistä myös palvelusetelillä, jolloin asiakas voi valita palvelun tuottajan. Vastuu palveluiden järjestämisestä jää edelleen kunnalle, ja kunta valitsee palvelun tuottajavalikoiman. Palveluseteli ei myöskään poista valvontavelvollisuutta. Suomessa kunnat ovat siirtyneet käyttämään palveluseteliä yhä laajemmin. Kilpailuttamista edellyttävät ostopalvelut taas ovat selvästi vähentyneet. Kunnat perustelevat yksityisiä palveluja kustannustehokkuudella, perheiden vaihtoehtojen lisäämisellä ja ratkaisuiksi kasvavaan kysyntään. Kaarinassa varhaiskasvatuksen palveluseteli ei ole käytössä. Kaupungin oma tuotanto on kuitenkin todettu kalliimmaksi kuin yksityisen palveluntuottajan tuottama palvelu. Samaan aikaan Kaarinassa on pulaa hoitopaikoista. Hoitopaikkavajetta on sekä kunnallisissa että yksityisissä hoitopaikoissa. Paikkaa joudutaan jonottamaan pitkään, aina hoitopaikkaa ei saa omalta asuinalueelta tai toivotusta päiväkodista, ja sisaruksia joudutaan sijoittamaan eri päiväkoteihin. Kaarinan naapurikunnissa on käytössä varhaiskasvatuksen palveluseteli lisäämässä perheiden valinnanvapautta. Kaarinan tulisi naapuriensa lailla lisätä varhaiskasvatuspalveluiden valikoimaa. Palvelusetelin avulla esimerkiksi Kaarinaan muuttava perhe pystyisi valitsemaan päivähoitopaikan ja jatkamaan halutessaan tutussa päivähoitopaikassa muutosta huolimatta, mikä edesauttaa muuttopäätöksen tekemistä. Palvelusetelin kautta järjestetty päivähoito ei tule nykyistä järjestelyä kalliimmaksi. Yksityinen päivähoito palvelusetelillä on saman hintainen kuin kunnallinen palvelu. Kaupunki määrittelee itse palvelusetelin arvon, ja perheen maksettavaksi jää setelin arvon ja palveluntuottajan perimän palvelun hinnan välinen erotus. Palvelusetelin taso kannattaa määritellä samalle tasolle kuin oman palvelutuotannon todettu kustannustaso. Jos oma tuotanto on tehottomasti hoidettu, tämä näkyy ylihintana palvelusetelin hinnassa. Kunta hallinnoi seteliä ja palvelutuottajia, jonka vuoksi palveluseteli sisältää noin 10 % hallinnollisia kuluja. Kunnalle kuitenkin palautetaan yksityisen palvelun arvonlisävero. Palautuksen suuruus on 5 %, jolloin laskennallinen palvelusetelin hinta jää samalle tasolle kuin kunnallinen palvelu. Suomessa palvelusetelin taso on keskimäärin 800 euroa yli 3- vuotiaan kokonaisen lapsen hoidolle.

10 10 Palvelusetelillä palvelutarjonta lisääntyy, mikä lyhentää päivähoidon jonoja ja tuo parannusta myös lähihoitopaikkojen tarjontaan. Lapsiperheet arvostavat valinnanvapautta, jonka avulla he pystyvät joustavasti järjestämään arkensa kulloisenkin elämäntilanteen mukaan. Siksi hyvien olemassa olevien palveluiden rinnalle tarvitaan Kaarinassa lisää valinnanvapautta." Aloite osoitettiin sivistystoimenjohtajalle valmisteluun syyskuun 2017 loppuun mennessä. Kaupunginhallitus käsitteli aloitteeseen liittyvää selvitystä kokouksessaan Kaupunginhallitus päätti, että asia palautetaan uudelleen valmisteluun. 1.5 Vasemmistoliiton aloite koululaisten iltapäiväkerhotoiminnan laajentamisesta ( dnro 577/2017) "Kaarinan vasemmistoliitto esittää, että Kaarinan kaupunki laajentaa koululaisten iltapäiväkerhotoimintaa koskemaan myös aamuja, sekä alakoulun toisen luokan oppilaita ekaluokkalaisten lisäksi. Perusteluja: Kaarinassa iltapäiväkerhotoimintaa on saatavissa ensimmäisen luokan oppilaille koulun jälkeen n. klo 16:30 17 asti. On kuitenkin aamuja jolloin koulu alkaa myöhemmin kuin klo 8, jonka lisäksi on myös ihmisiä joiden työ alkaa jo ennen klo 8 eli kaikki ihmiset eivät tee töitä 8-16, jolloin lapsi joutuu olemaan yksin kotonaan kouluaamuisin. Ensimmäisen luokan aloittaa joukko vielä 6-vuotiaita lapsia. Siksi toimintaa tulisi laajentaa koskemaan myös aamuja ennen koulun alkamista, jotta pienten lasten ei tarvitsi olla kotonaan yksin. Ensimmäisen luokkien oppilailla on mahdollista siis käyttää iltapäiväkerhoa, joka on myös maksullinen toiminta. Kaarinan Vasemmistoliitto esittääkin, että toimintaa laajennetaan koskemaan myös toisen luokan oppilaita, perusteluna että nykyinen linjaus on ristiriidassa esim. kansainvälisten suosituksien kanssa, että alle 12-vuotiasta ei saa jättää yksin kotiin. (Englannissa National Society for the Prevention of Cruelty to Children (NSPCC) suosittelee, ettei alle 12- vuotiasta lasta tulisi jättää yksin milloinkaan.) Lisäksi MLL suosittelee, että pieniä alakoululaisia ei saisi jättää yksin kotiin ja vielä KVTES:n mukaan alle 10-vuotiasta lasta voi jäädä hoitamaan kotiin. Aamu- ja iltapäiväkerhotoiminta koskien 1. ja 2. luokkien oppilaita on käytössä läntisessä naapurikaupungissa Turussa ja monessa muussa kunnassa. Ilmeisesti myös Kaarinassa on ollut laajempi iltapäiväkerhotoiminta, jostakin tuntemattomasta syystä siitä on kuitenkin luovuttu. Kaarinalla on nyt hyvä tilaisuus olla hyvä kaupunki myös lapsiperheille, Kaarinasta sanotaan että siellä paremmin hoidettu lapsiperheiden palvelut kuin

11 11 naapurikaupungissa, mutta jostakin syystä Turulla on tällä hetkellä paremmin huomioitu 1. ja 2. luokkien oppilaat tarjoamalla näille aamu- ja iltapäiväkerhotoimintaa. Nyt Kaarinalla on hyvä tilaisuus muuttaa tämä ns. epäkohta ja laajentaa oma toimintansa Turun tasolle tässä kyseisessä asiassa. Suurten ikäluokkien edustajat saattavat ihmetellä miksi lapsi ei voi olla yksin kotona. Kyllä lapsi voi olla yksin kotona, jos puitteet ovat siltä osin kunnossa, maailma ja yhteiskunta ovat muuttuneet ja lapsi tarvitsee enemmän aikuisia turvaamaan lapsen kasvu- ja kehitysolot. Tähän asiaan on ottanut kantaa esim. Lastenpsykiatrian dosentti Jari Sinkkonen: Sinkkosen mielestä vanhemman kannattaa noudattaa mieluummin varovaisuutta arvioidessaan lapsensa kykyä olla yksin. Yksinäisyys ja turvattomuus lapsuudessa ovat tekijöitä, joiden jättämiä jälkiä tänä päivänä hoidetaan kalliissa erikoissairaanhoidossa. Se että pienellä panostuksella turvataan lasten mahdollisuus suorittaa ja oppia 1. ja 2. luokat aikuiset rinnalla kulkijana, maksaa varmasti itsensä takaisin moninkertaisesti". Kaarinan vasemmistoliitto esittää siis että iltapäiväkerhotoiminta muutetaan aamu- ja iltapäiväkerhotoiminnaksi koskemaan kaikkia Kaarinalaisia 1.ja 2.luokan oppilaita Turun mallin mukaisesti toiminta-ajoissa. Aamun kerho voisi olla esim. 7:30 10:00 ja Iltapäiväkerho klo 11:00 17:00. Iltapäiväkerhotoiminnan maksut pysyisivät samana aamuja iltapäivätoiminnassa. Joissakin kunnissa aamu- ja iltapäivätoimintaa ovat pyörittäneet myös kolmannen sektorin järjestöt tukemassa kunnan toimintaa, jos omat resurssit eivät riitä. Järkevää olisi, että palvelua tuotetaan voittoa tavoittelemattomalla yleishyödyllisen toiminnan periaatteella, sekä tietysti uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumatonta oli tuottaja kunta tai järjestöt. Aloite osoitettiin valmisteluun sivistyspalveluihin. Aloite valmistellaan talousarvion valmistelun yhteydessä. Kaupunginvaltuusto käsitteli aloitteeseen liittyvää selvitystä kokouksessaan Kaupunginvaltuusto päätti palauttaa asian uudelleen sivistyslautakunnan valmisteluun. 1.6 Perussuomalaisten valtuustoryhmän aloite Mylly-Antin koulun säilyttämisestä ( dnro 667/2017) "Mylly-Antin koulussa on tällä hetkellä 4 kaarinalaista, oppivelvollisuusikäistä lasta. Erittäin vaikeasti vammaisilla lapsilla, jotka käyvät ko. koulua, on jokaisella yksi-löllisesti räätälöity opetussuunnitelma. Osalla lapsista on myös huomattavia fyy-sisiä ja motorisia ongelmia, jotka vaativat koulupäivän aikana paljon auttamista. On esimerkiksi letkuruokintaa, vaipanvaihtoa, koulupäivän aikana annettavia lääkkeitä, osalla sitomista vaativia asentoja jne. Näiden lasten opetussuunnitel-ma ei ole lainkaan samanlainen kuin

12 12 Kaarinan pienryhmissä opiskelevilla lap-silla, joten heitä on mahdoton integroida sellaiseen. Vaikeasti vammaisella lapsella on oma opetussuunnitelmansa ja myös oikeus saada opetusta hänelle parhaassa ja häntä ymmärtävässä koulussa, kuten Myl-ly-Antin koulu on." Aloite osoitettiin valmisteluun sivistysjohtaja Elina Heikkilälle. Valmisteluaikaa kesäkuun loppuun Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin kuntayhtymä toimii tällä hetkellä opetuksenjärjestäjänä Mylly-Antin koulussa. Koulussa annetaan opetusta Turun seudun vaikeasti kehitysvammaisille lapsille ja nuorille. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen myötä kuntayhtymä ei enää tulevaisuudessa tule toimimaan ko. opetuksen järjestäjänä. Varsinais-Suomen erityishuoltopiiri aloittaa viralliset neuvottelut Mylly-Antin koulussa tapahtuvan perusopetuksen siirtämisestä jäsenkunnan/jäsenkuntien tehtäväksi. Ensimmäinen tapaaminen on helmikuussa Eri valtuutettujen aloite siirtymisestä tuntiperusteiseen päivähoitolaskutukseen ( dnro 839/2017) "Kalliit päivähoitomaksut, epäsäännöllinen työ ja osa-aikainen päivähoito. Tähän kun yhdistää kankean hoitoajanseurantajärjestelmän ei ole ihmeellistä, että vanhemmat ovat tuskailleet kaarinalaista osa-aikaista päivähoitopolitiikkaa. Kaarinassa on jo aiemmin tehty päätös siirtymisestä sähköiseen hoitoajan seurantaan. Se ei kuitenkaan näy perheille. Päivähoito on kallista. Se on kaupungille kallista järjestää, mutta se on kallista myös keskituloisille perheille. Esimerkiksi kahden lapsen perhe maksaa nettotuloistaan noin päivähoitomaksuja lasten ollessa pieniä. Ei siis ihme, että hoitomaksuista halutaan säästää. Kaarinassa on tällä hetkellä käytössä kolme maksuporrasta: 80h/kk, 140h/kk ja täysi hoitoaika. Maksut ovat 60/80/100%. Naapurikunnissa maksuportaita on enemmän ja esimerkiksi 80 ja 140 tunnin välille jää iso aukko. Sivistyslautakunta käsittelee jo yhden maksuportaan lisäämistä. Kuitenkin päivähoitouudistus, jossa siirryttiin päiväperusteisesta laskutuksesta tuntilaskutukseen, on hankaloittanut Kaarinassa niitä perheitä, jotka käyttävät osa-aikaista päivähoitoa. Maksu perustuu siihen, paljonko lapsi käyttää päivähoitoa tunneissa kuukaudessa. Aiemmin oli mahdollista, että vanhempi valitsi hoitoajan päivissä kuukaudessa. Suurta hämmennystä aiheuttaa Kaarinassa myös lain soveltaminen. Maksujen määräytymisessä noudatetaan keskimääräistä tuntiaikaa, mutta nyt osassa päivähoitopaikoista seurataan paperisin listoin, ettei viikoittainen tuntimäärä pääse ylittymään. Jos perhe käyttää viikoittain enemmän palvelua kuin on ilmoitettu, siirtyy perhe seuraavaan maksuluokkaan. Käytännössä tätä tarkastelua ei Kaarinassa kuitenkaan pystytä tekemään, sillä järjestelmä ei anna tähän mahdollisuutta. Vain vuorohoidossa

13 13 Rinkelissä tarkastelu tehdään kuukausitasolla, koska perheiden hoidon tarpeet vaihtelevat ympärivuorokautisesta hoidosta pitkiin poissaolojaksoihin. Osa-aikainen päivähoito muille ei siis jousta niin paljoa kuin perheet toivoisivat. Pahimmillaan viikkoperusteinen hoitoaika johtaa siihen, että osa-aikaisen lisätyön vastaanottaminen ei ole järkevää. Samoin viikoittainen hoitoaika hankaloittaa sellaisten alojen töitä, joissa työvuorot jaksotetaan kahden tai kolmen viikon tasausjaksoissa. Räikein esimerkki nykyisestä käytännöstä on perhe, jossa lapsi on yhden viikon kuukaudessa täysipäiväisesti hoidossa ja kolme viikkoa vapaalla, maksaa palvelusta täysimääräisesti. Yrittäjien työn sesonkipiikkeihin viikkotuntijärjestelmä istuu huonosti. Lisäksi osa ravintola- ja palvelualojen työnantajista on jo nyt valitellut sitä, että työvuoroja on suunniteltava päivähoidon tuntikehykseen sopivalla tavalla. Siirtyminen tuntiperusteiseen laskutukseen mahdollistaisi joustot hoitoajoissa. Moni naapurikunta on jo nyt siirtynyt tai siirtymässä päivähoidon laskutuksessa tuntiperusteiseen malliin kiinteän kuukausilaskutuksen mukaan. Vaikka Kaarinassa sähköiseen hoitoajan seurantaan on jo siirrytty, on sen hyödyt kyseenalaiset. Nykyisellään järjestelmästä ei pysty helposti ajamaan raportteja, jossa lasten hoitotunteja voisi seurata. Hoitoaikoja ei saada siirrettyä laskutukseen ja osassa päiväkoteja seurataan lasten hoitoaikoja manuaalisesti, etteivät ennakkoon ilmoitetut ajat pääse ylittymään. Onkin kummallista, jos nykyinen järjestelmä kahlitsee perheitä ja päiväkodin henkilöstöä sen sijaan, että meillä olisi järjestelmä, joka palvelisi asukkaita ja henkilökuntaa. Pyydämme selvittämään, mitä järjestelmään siirtyminen edellyttää ja olisiko mahdollista uusia kohtuullisin kustannuksin? Aloite osoitettiin sivistystoimen johtaja Elina Heikkilälle valmisteluun toukokuun 2018 loppuun mennessä. 1.8 Kaarinan vasemmistoliiton valtuustoryhmän valtuustoaloite kunnallisten vuoropäivähoitopaikkojen lisäämisestä ( dnro 283/2018) " Ehdotus: Kaarinan vasemmistoliitto esittää, että Kaarinan kaupungin sivistyspalvelut aloittavat nopealla aikataululla selvityksen kunnallisten vuoropäivähoitopaikkojen lisäämiseksi. Selvitysten lisäksi tarvitaan konkreettisia toimia tilanteen parantamiseksi. Perusteluja: Tilanne kaupungissa on tällä hetkellä se, että kunnallisia päivähoitopaikkoja yleisesti on niukasti ja vuoropäivähoitopaikkoja ei ole lainkaan. Valtuustossa sovittu yksityisten päivähoitopalvelujen 35 % osuus on myös tullut maksimiin. Kaarina on myöntänyt rakennuslupia yksityisille päivähoito toimijoille sillä ajatuksella, että nämä tulisivat

14 14 tarjoamaan vuoropäivähoidon palveluja. Näin ei ole kuitenkaan käynyt, vaan ainoastaan normaalia päiväkodin tarjoamaa arkiaikaa tai yksittäistapauksissa on järjestetty erikseen hoitoa illaksi, mutta veloitettu vuoropäivähoidon hinta koko vuorokauden ajalta. Kaupungissa on tällä hetkellä vain yksi yksikkö, joka tarjoaa ympärivuorokautista kunnallista päivähoitopalvelua. Yksi yksikkö ei kuitenkaan riitä millään tarjoamaan palvelua kasvavien vuorotyötä tekevien perheiden tarpeisiin. Ratkaisuksi on haettu kotiinpäin tehtävää hoitajien rinkiä, mutta se tarkoittaa vaihtuvia ja epäpäteviä aikuisia, eivätkä lapset saa päivähoitoon kuuluvaa sosiaalista oppimisympäristöä, sekä jäävät pois varhaiskasvatuksen ryhmätoiminnasta, leikeistä ja omaikäisistä leikkikaveristaan. Kun kaupungilla ei ole tarjota vuoropäivähoitopalveluja sen asukkaille, todennäköisesti se aiheuttaa lisäkuluja lastensuojelupalvelun ja terveydenhuollon puolelle. Omien yksiköiden laajentaminen tai uuden yksikön rakentaminen on välttämätöntä, koska seuraukset tulevat kalliiksi niin palveluita tällä hetkellä kaipaaville lapsille, kuin heidän vuorotyötä tekeville vanhemmilleen, mutta myös kuntalaisille. Pahimmassa tapauksessa vanhempien vuorotyön vuoksi perhe voi joutua muuttamaan pois Kaarinasta naapurikuntiin, jossa vuoropäivähoitopalvelut on järjestetty paremmin. Näiden edellä mainittujen asioiden vuoksi me allekirjoittaneet vaadimme, että Kaarinan sivistyspalvelut alkavat nopealla aikataululla selvittää kunnallisten vuoropäivähoitopaikkojen lisäämistä palvelemaan Kaarinalaisia vuorotyötä tekeviä lapsiperheitä." Aloite osoitettiin sivistysjohtajalle valmisteluun vuoden 2018 loppuun mennessä. 1.9 Keskiryhmien aloite nuorisotyöntekijän palkkaamisesta pääkirjastoon ( dnro 353/2018) "Kaarinan kaupunginvaltuuston keskiryhmät esittää, että nuorisotoimi sijoittaisi ainakin yhden nuorisotyöntekijän Kaarinan pääkirjastoon siten, että nuorisotyöntekijä olisi kirjastossa nuorten keskuudessa muulloin kuin koulupäivän aikana. Pääkirjasto on uusi houkutteleva tila, joka tarjoaa uudenlaiset lähtökohdat nuorten kokoontumiseen ja kohtaamiseen. Nuoria kokoontuu kirjastoon, mikä onkin toivottavaa, mutta ilman koulutetun nuorisotyöntekijän läsnäoloa voi tuloksena olla nuorten välisiä ristiriitoja, kiusaamista ja omaisuuden rikkomista. Nuorisotoimen tulisi jalkautua sellaisiin paikkoihin, joissa nuoret luontaisesti kokoontuvat. Kirjasto on sellainen paikka. Kirjaston viihtyvyyttä nuorille ja muillekin käyttäjille parantaisi se, että nuorilla olisi joku, jonka kanssa jutella, ja johon turvautua, jos joutuu esim. kiusaamisen kohteeksi. Esitämme vuoden 2019 talousarvioon yhden nuorisotyöntekijän paikkaamista nykyisten lisäksi ja esitämme, että hänen työkohteensa on kirjasto ja siellä käyvät nuoret." Aloite osoitettiin kansalaisopiston rehtori Risto Jaakolalle valmisteluun talousarvion yhteydessä.

15 vasemmistoliiton valtuustoryhmän valtuustoaloite päivähoitomaksujen maksujen määräytymisestä ( dnro 400/2018) "Ehdotus: Kaarinan Vasemmistoliitto esittää, että sivistyspalvelut ryhtyvät selvittämään varhaiskasvatuslain tuloihin perustuvan pykälän 11 tulkintaa niin, että varhaiskasvatuksen päivähoitomaksut määräytyisivät jatkossa lasten huoltajien tulojen mukaan. Perusteluja: Kaarinassa sivistyslautakunta on hyväksynyt varhaiskasvatuslain pykälä 11 varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen määräämisen perusteena olevien tulot seuraavasti: Maksua määrättäessä otetaan perheen tuloina huomioon lapsen, hänen vanhempansa tai muun huoltajansa sekä heidän kanssaan yhteistaloudessa avioliitossa tai avioliiton omaisissa olosuhteissa elävän henkilön veronalaiset ansio- ja pääomatulot sekä verosta vapaat tulot. Käytännössä sivistyslautakunnan hyväksymä varhaiskasvatuksen asetus tarkoittaa sitä, että esim. jos lapsen tai lasten vanhemmat ovat eronneet ja vanhemmilla on lapsista yhteishuoltajuus, toinen pieni- tai keskituloinen huoltaja asuu uuden hyvätuloisen puolison kanssa avoliitossa samassa asunnossa ja lapset vuoroviikoin huoltajien asunnossa, määräytyy molempien huoltajien päivähoitomaksun määrä toisen huoltajan hyvätuloisen puolison mukaan, vaikka hän ei ole lasten huoltaja eikä laskun maksaja. Sama koskee siis myös yksihuoltajia, jotka asuvat samassa taloudessa toisen ihmisen kanssa, vaikka tämä ei olisi lasten huoltaja, maksu määräytyy asuinkumppanin tulojen mukaan. Kaarinan Vasemmistoliiton mielestä tämä säädös avioliittomaisista suhteista on tulkinnanvarainen ja nykyisellään se asettaa yksinhuoltajat ja lasten huoltajuuden jakaneet lasten vanhemmat eriarvoiseen asemaan suhteessa muihin vanhempiin, koska tulot määräytyvät asuinkumppanin tulojen mukaan, vaikka asuinkumppani ei olisi lasten huoltaja. Jos taloudessa asuu lapsi vuoroviikoin huoltajansa kanssa ja taloudessa asuva puoliso ei ole lapsen huoltaja, hän ei ole siten myöskään elatusvelvollinen. Hänen tulonsa kuitenkin määräävät taloudessa asuvan lapsen huoltajan ja lapsen toisen muualla asuvan huoltajan tulot ja sen suuruudesta riippuvan päivähoitomaksun määrän. Voiko Kaarinan sivistyspalvelut siis määritellä pieni- ja keskituloiset lasten huoltajat avioliittomaisiin olosuhteisiin, jos asuinkumppanin tuloista huolimatta, hän ei ole lasten huoltaja eikä näin ollen elatusvelvollinen. Lain määrittelemät avioliittomaiset olosuhteet -kohta on tulkinnanvarainen ja Kaarinan Vasemmistoliiton valtuustoryhmän mukaan tämä kohta pitäisi muuttaa niin, että jatkossa maksu määräytyisi lasten huoltajien tulojen mukaan, ei asuinkumppanien lompakon paksuuden mukaan. Aloite osoitettiin valmisteluun varhaiskasvatuksen johtaja Päivi Kemppaiselle.

16 Perussuomalaisen valtuustoryhmän valtuustoaloite koulurauha-asiamiehen nimeämisestä ( dnro 412/2018) Koulukiusaaminen on vakava ongelma monissa kouluissa ja oppilaitoksissa Kaarinassa. Kiusaaminen haittaa oppimista ja heijastuu kielteisesti kouluyhteisön lisäksi koteihin ja koko yhteiskuntaan. Moni kärsii kiusaamisen jäljistä koko loppuelämänsä Koulurauhan turvaamiseksi ja koulukiusaamisen ehkäisemiseksi tarvitaan uusia keinoja. Me allekirjoittaneet esitämme, että Kaarinan kaupunki nimeäisi koulurauha-asiamiehen, joka palvelisi koko kaupunkimme koululaitosta. Koulurauha-asiamies olisi koko sivistystoimen yhteinen, eikä hän olisi sidoksissa yksittäiseen kouluun tai oppilaitokseen ja niiden henkilökuntaan. Asiamies voisi olla joko päätoiminen tai sivutoiminen tai se olisi yhdistettynä kaupungin sivistystoimen muuhun virkaan. Nimitys voitaisiin siis toteuttaa kustannusneutraalisti. Koulurauha-asiamiehen yhteystiedot tulisi olla jokaisessa koulussa näkyvästi esillä ja ne tulisi tiedottaa myös koteihin. Kynnys yhteydenottoon tulisi olla matala. Me allekirjoittaneet esitämme myös, että ko. asiamiehelle annettaisiin johtosäännöllä tai muutoin valtuudet ottaa vastaan ilmoitukset koulukiusaamisesta ja muista vakavasti koulurauhaa häiritsevistä asioista. Hänelle annettaisiin riittävät valtuudet selvittää tapahtumat itsenäisesti salassapito- ja muut säädökset huomioon ottaen. Edelleen hänelle annettaisiin valtuudet ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin kiusaamistapausten johdosta ja hän voisi saattaa vakavat tapaukset ao. lautakunnan tai muiden tarvittavien viranomaisten tietoon toimenpiteitä varten. Koulurauha-asiamiehen tulisi antaa vuosittain Kaarinan sivistyslautakunnalle kertomus koulurauhan tilasta ja kehityksestä sekä tarvittavista ennalta ehkäisevistä toimenpiteistä kaupungin koululaitoksissa. Aloite osoitettiin vs. sivistysjohtaja Mika Rantaselle valmisteluun vuoden 2018 loppuun mennessä.

17 2 IKÄIHMISET 17

18 18 3 HALLINTO JA HENKILÖSTÖ 3.1 Vihreät valtuustoryhmän aloite sosiaalisten- ja ympäristönäkökohtien ottaminen johtaviksi kriteereiksi julkisissa hankinnoissa ( dnro 500/2016) Sosiaalisesti ja ympäristön kannalta vastuulliset näkökohdat Kaarinan kaupungin hankintojen johtaviksi kriteereiksi. Julkinen sektori on tavaroiden ja palveluiden hankkijana merkittävä markkinavaikuttaja. Viisaasti punnituilla hankinnoilla voidaan vaikuttaa siihen, että vastuulliset toimijat menestyvät ja ovat kehittämässä kaupunkiamme. Julkisella sektorilla on uuden hankintalain tarjoama mahdollisuus - ja velvollisuus tehdä hankintoja sosiaalinen vastuu ja ympäristökriteerit huomioiden. Kun käytämme ostovoimaamme viisaasti eli hankinnan kokonaisvaikutuksia huolella punniten, voimme edistää ihmisarvojen toteutumista ja ympäristön kannalta parempien ratkaisujen käyttöönottoa. Julkisten hankintojen kestävyys on myös yksi keskeisistä Lounais-Suomen ympäristöohjelman 2030 painopisteistä. Kaarina on jo lähtenyt aktiivisesti toteuttamaan ympäristöohjelmaa mm. ruokapalveluiden lähikalahankinnoissa. Vastuullisilla valinnoilla voidaan kohentaa aluetaloutta ja lisätä työllisyyttä, kun alueen pieniä ja keskisuuria toimijoita "selkein sanankääntein" kannustetaan tuomaan sosiaaliset ja ympäristön huomioivat innovaationsa mukaan kilpailutukseen. Kaarinan vihreä valtuustoryhmä esittää, että otetaan Kaarinan julkisissa hankinnoissa sosiaaliset ja ympäristönäkökohdat johtaviksi kriteereiksi sekä kirjataan tämä selkeästi esiin kaupungin strategiassa. Aloite osoitettiin talousjohtaja Sinikka Sinervuo-Koskiselle valmisteluun vuoden 2016 loppuun mennessä. Tilanne Asian valmistumisaika maaliskuu Kokoomuksen valtuustoryhmän aloite avoimen ostoreskontran käytöstä Kaarinassa ( dnro 592/2016) Valtuustoaloite avoimen ostoreskontran käytöstä Kaarinassa.

19 19 Kaupunki ja julkinen sektori ylipäätään on merkittävä asiakas alueen ja kunnan yrityksille. Toisaalta Kaarinan arvoihin lukeutuu avoimuus ja Kaarina haluaa olla jatkossakin yrittäjämyönteinen kunta. Hankintalaki edellyttää yli euron hankintojen kilpailuttamista ja hankintalain muuttuessa yli euron hankinnat. Kaikki tätä pienemmät summat kuitenkin jäävät näkymättömiin. Lisätäksemme Kaarinan yritysmyönteisyyttä ja avoimuutta, ostojen julkaiseminen olisi niin kuntalaisten kuin yritystemmekin etu. Kaarinan kokoomuksen valtuustoryhmä esittää Kaarinan kaupungin siirtymistä avoimeen dataan ostolaskujen osalta. Muun muassa Lieto julkaisee vuosittain ostolaskunsa avoimena datana. Aloite osoitettiin taloushallintoon valmisteluun kesäkuun 2017 loppuun mennessä. Tilanne Tutkitaan teknistä mahdollisuutta vuoden 2016 ostolaskujen esittämisestä aikataulun mukaisesti. 3.3 Kokoomuksen valtuustoryhmän aloite projektihallinnan käytäntöjen kehittämiseksi ( dnro 59/2017) "Kaarinan kaupungissa tehdään vuosittain kymmeniä erilaisia kehitysprojekteja ja - hankkeita. Projektinhallinnan periaatteet eivät kuitenkaan ole systemaattisesti käytössä projektien ohjaamiseksi tai ne eivät näy luottamushenkilöille. Kokoomuksen valtuustoryhmä esittää, että Kaarinassa ryhdytään kokoamaan kaikilla toimialueilla tehtävät projektit ja hankkeet yhteen sähköiseen listaan, josta näkyvät: - Toimiala/palvelualue - Projektin kesto - Budjetoidut kustannukset ja toteutuma - Projekti tavoitteet - Vastuu - Tulokset ja niiden arviointi Projektilistaus raportoidaan 2-4 kertaa vuodessa kaupunginhallitukselle ja vähintään kerran vuodessa valtuustolle. Sähköisen seurantatyökalun avulla on mahdollista nähdä, ettei päällekkäisiä projekteja tehdä, saavutetaanko hankkeilla haluttuja tuloksia ja mikäli

20 20 tulokset ovat lupaavia, halutaanko projekteissa kokeillut toimintamallit vakiinnuttaa operatiiviseen käyttöön kaupungissa vai ei." Aloite osoitettiin valmisteluun hallintopalveluihin hallintojohtajalle. Valmisteluaikaa syyskuun loppuun mennessä. 3.4 Vasemmistoliiton valtuustoryhmän aloite kansalaistorin järjestämiseksi vaaleja varten ( dnro 411/2017) "Kaarinan vasemmistoliitto esittää että Kaarinan kaupunki järjestää tulevia vaaleja varten ns. kansalaistorin Turun vaalimökkien tapaan. Paikka voisi olla esim. aukiolla uuden kaupungintalon edessä ja se olisi vaalien alla, tiloina voisi olla mökkejä tai muita vastaavia tilaratkaisuja. Kansalaistori tulisi käyttöön jo ensi vuonna maakunta- ja residentinvaaleissa. Taustaa: Viime kuntavaaleissa 2017 kuntavaalikampanjaa käytiin telttojen kanssa markettien pihaalueella tai sisällä. Markettien edustoille ei kuitenkaan ole kaikilla poliittisilla ryhmillä samanlaisia suhteita kuin toisilla ja Kaarinan keskustassa ei ollut selkeää paikkaa jossa olisi voinut vaalityötä tehdä. Tämä asettaa poliittiset ryhmät eriarvoiseen asemaan ja vaalien tekeminen turuilla ja toreilla vaikeutui merkittävästi. Myös osa Kaarinan vaaleista käytiin Turun vaalikadulla, koska puolueet olivat siellä esillä kun Kaarinalaiset hoitavat työ-, opiskelu- ja muita vapaa-ajan asiointia Turussa. Seuraavia vaaleja varten Kaarinan tulisi ottaa kaupungintalon edusta hyötykäyttöön ja perustaa eräänlainen kansalaistori parantamaan kaupunkilaisten kansalaisaktiivisuutta ja muutenkin vahvistamaan Kaarinan keskusta-alueen asemaa poliittisena keskuksena, jossa voi myös viihtyä. Kansalaistorin kautta Kaarinalaiset saavat vaalien alla tietoa kaikista ryhmittymistä, ehdokkaista samalla kertaa ja voivat myös keskustella helpommin. Kansalaistori lisää demokratiaa, asettavat poliittiset ryhmät samalla viivalle, parantaa poliitikkojen ja kuntalaisten välistä dialogia ja samalla otetaan keskustan alue aktiivisempaan käyttöön kansalaisyhteiskunnassa. Tämä ei tietenkään tarkoita etteikö marketeissa saisi edelleen kampanjoida, mutta kansalaistori parantaa vain kuntalaisten ja poliittisten ryhmien asemaa tulevissa vaaleissa." Aloite osoitettiin hallintojohtajalle valmisteluun vuoden 2017 lokakuun loppuun mennessä. Kaupunginhallitus käsitteli keskusvaalilautakunnan aloitevastauksen ja palautti aloitteen valmisteluun.

21 Vihreä valtuustoryhmän aloite avoimuuden lisäämisestä kaupungin hallinnossa ( dnro 702/2017) Uusi kuntalaki otettiin käyttöön kesäkuun alussa, kun valtuustokausi alkoi. Laissa korostuu kuntalaisten oikeus osallistua päätösten valmisteluun. Olennainen lähtökohta on, että tiedot kuntalaisten käytettävissä olevista osallistumisen ja vaikuttamisen keinoista pitää olla helposti saatavilla, esimerkiksi selkeästi jäsenneltyinä kaupungin kotisivuilla. Kunnan viestintä on laissa määritelty näin: 29 Viestintä Kunnan toiminnasta on tiedotettava asukkaille, palvelujen käyttäjille, järjestöille ja muille yhteisöille. Kunnan tulee antaa riittävästi tietoja kunnan järjestämistä palveluista, taloudesta, kunnassa valmistelussa olevista asioista, niitä koskevista suunnitelmista, asioiden käsittelystä, tehdyistä päätöksistä ja päätösten vaikutuksista. Kunnan on tiedotettava, millä tavoin päätösten valmisteluun voi osallistua ja vaikuttaa. Kunnan on huolehdittava, että toimielinten käsittelyyn tulevien asioiden valmistelusta annetaan esityslistan valmistuttua yleisen tiedonsaannin kannalta tarpeellisia tietoja yleisessä tietoverkossa. Kunnan on verkkoviestinnässään huolehdittava, että salassa pidettäviä tietoja ei viedä yleiseen tietoverkkoon ja että yksityisyyden suoja henkilötietojen käsittelyssä toteutuu. Viestinnässä on käytettävä selkeää ja ymmärrettävää kieltä ja otettava huomioon kunnan eri asukasryhmien tarpeet. Kuluvan syksyn aikana on käynyt ilmi, että kuntalain soveltamisessa on edelleen merkittävästi oppimista ja työtä. Julkisten asiakirjojen diariointi ja luovuttaminen on monien kuntalaisten yhteydenottojen perusteella ollut salaamiseksi koettua. Toisaalta kirjaamosta ei ole voitu antaa asiakirjoja, koska niitä ei ole viety asianmukaisesti kaupungin diaariin. Kunnan asiakirjat ovat kaikki julkisia, ellei niitä ole erikseen määritelty salaisiksi. Uuden lain henki on myös sellainen, että valmisteluun oleellisesti liittyvät tiedot ja asiakirjat ovat julkisia. Tiedonsaannin vaikeus ei ole koskenut yksin kuntalaisia vaan myös luottamushenkilöitä, joilla on vielä kuntalaisia laajempi oikeus tiedonsaantiin. Tästä on erikseen määrätty kuntalaissa. Tältä osin on myös koulutus ja menettelyjen selkiyttäminen tarpeen. 83 Tietojensaantioikeus Luottamushenkilöllä on oikeus saada kunnan viranomaisilta tietoja, joita hän toimessaan pitää tarpeellisina ja jotka viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 6 ja 7 :n mukaan eivät ole vielä julkisia, jollei salassapitoa koskevista säännöksistä muuta johdu. Luottamushenkilöllä on oikeus saada kunnan konsernijohdolta konsernijohdon hallussa olevia kunnan tytäryhteisöjen toimintaa koskevia tietoja, jollei salassapitoa koskevista säännöksistä muuta johdu. Ajankohtaiseksi ongelmaksi on koettu myös se, että kaupungin toimielinten pöytäkirjat löytyvät kotisivulta vain kahden viime vuoden ajalta. Näin kuntalaisilla ja luottamushenkilöillä ei ole mahdollisuutta seurata päätöksentekoa menneiltä vuosilta eikä saada tietoa, miten asioista on aiemmin päätetty.

22 22 Turun kaupungin sivuilta vastaavat tiedot löytyvät viimeisen yhdeksän vuoden ajalta. Tähän Kaarinan pitäisi pystyä välittömästi. Mikäli tietoja ei laiteta nettiin julkisesti, seuraa siitä tarpeetonta työtä kirjaamoon, jos tietoja saadakseen on käännyttävä kirjaamon puoleen ja viranhaltijan on tiedot välitettävä. Kaarinan vihreä valtuustoryhmä esittää, että kaupunginhallitus ryhtyy seuraaviin toimiin: 1. Kaupunkiin tulevat asiakirjat kirjataan välittömästi diaariin. 2. Henkilöstöä koulutetaan, jotta kaikille on selvää kuntalain mukainen avoimuus ja asiakirjojen julkisuus sekä niiden luovuttaminen pyydettäessä. 3. Luottamushenkilöiden tavallista laajempi tiedonsaantioikeus tehdään tutuksi viranhaltijoille. 4..Kaupungin kotisivulle julkaistaan toimielinten pöytäkirjat välittömästi yhdeksän viime vuoden ajalta. Aloite osoitettiin valmisteluun hallintojohtaja Päivi Antolalle. Aloitteen valmisteluaika on vuoden 2017 loppuun. Aloite käsiteltiin kaupunginvaltuustossa ja palautettiin uudelleen valmisteluun. Evästyksen mukaan aloitteeseen tehty selvitystyö oli riittävää, eikä uutta valmistelua sinällään tarvita. Tarkoituksena on, että aloite todetaan loppuun käsitellyksi sen jälkeen, kun selvityksessä mainittu asianhallintaohjelmiston uudistus on toteutettu ja mahdollistettu pöytäkirjojen nettinäkyvyys nykyistä pidemmän ajan. 3.6 Perussuomalaisten valtuustoaloite koulurauha-asiamiehen nimeämisestä ( dnro 412/2018) Koulukiusaaminen on vakava ongelma monissa kouluissa ja oppilaitoksissa Kaarinassa. Kiusaaminen haittaa oppimista ja heijastuu kielteisesti kouluyhteisön lisäksi koteihin ja koko yhteiskuntaan. Moni kärsii kiusaamisen jäljistä koko loppuelämänsä Koulurauhan turvaamiseksi ja koulukiusaamisen ehkäisemiseksi tarvitaan uusia keinoja. Me allekirjoittaneet esitämme, että Kaarinan kaupunki nimeäisi koulurauha-asiamiehen, joka palvelisi koko kaupunkimme koululaitosta. Koulurauha-asiamies olisi koko sivistystoimen yhteinen, eikä hän olisi sidoksissa yksittäiseen kouluun tai oppilaitokseen ja niiden henkilökuntaan. Asiamies voisi olla joko päätoiminen tai sivutoiminen tai se olisi yhdistettynä kaupungin sivistystoimen muuhun virkaan. Nimitys voitaisiin siis toteuttaa kustannusneutraalisti. Koulurauha-asiamiehen yhteystiedot tulisi olla jokaisessa koulussa näkyvästi esillä ja ne tulisi tiedottaa myös koteihin. Kynnys yhteydenottoon tulisi olla matala.

23 23 Me allekirjoittaneet esitämme myös, että ko. asiamiehelle annettaisiin johtosäännöllä tai muutoin valtuudet ottaa vastaan ilmoitukset koulukiusaamisesta ja muista vakavasti koulurauhaa häiritsevistä asioista. Hänelle annettaisiin riittävät valtuudet selvittää tapahtumat itsenäisesti salassapito- ja muut säädökset huomioon ottaen. Edelleen hänelle annettaisiin valtuudet ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin kiusaamistapausten johdosta ja hän voisi saattaa vakavat tapaukset ao. lautakunnan tai muiden tarvittavien viranomaisten tietoon toimenpiteitä varten. Koulurauha-asiamiehen tulisi antaa vuosittain Kaarinan sivistyslautakunnalle kertomus koulurauhan tilasta ja kehityksestä sekä tarvittavista ennalta ehkäisevistä toimenpiteistä kaupungin koululaitoksissa. Aloite osoitettiin johtava rehtori Mika Rantaselle valmisteluun 12/2018 mennessä. 3.7 Eri valtuutettujen aloite kunnallisen päätöksenteon vuosisuunnitelmasta ( dnro 494/2018) "Kuntapäätöksenteko koskee kaikesta demokraattisesta päätöksenteosta ehkä eniten niitä arkisia yksityiskohtia, joissa kuntalaisilla on paras tuntemus. Näkemykset vaihtelevat runsaasti, esimerkiksi asuinalueesta, ikäryhmästä, taustasta ja arvoista riippuen. Kaupunginvaltuustossa on 51 jäsentä, minkä lisäksi lautakunnissa vaikuttaa joitain kymmeniä kaarinalaisia. Selvää on, etteivät monimuotoisen Kaarinan kaikki kuntalaiset tule edustetuksi sillä, että heidän äänestämänsä ryhmän valtuutettu istuu Kaarinasalissa. Yksi modernin edustuksellisen demokratian tehtävistä on rakentaa väyliä aidolle osallisuudelle. Suuri osa päätöksistä tehdään virallisissa elimissä. Niiden esityslistat tulevat näkyville vain muutamia päiviä ennen kokousta. Mahdollisuus tuoda kuntalaisten laaja-alaiset näkemykset perusteltuina esiin vaikkapa lautakunnissa ovat pienet. Nykyisellään vain politiikassa pitkään olleet osaavat ennakoida kokousvuoden kalenteria, ja toimielimen puheenjohtajat saavat ennakkotietoja esittelijäitä esityslistaa valmistellessa. Kuntalain (22 ) mukaan valtuuston on pidettävä huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Kunta voi vapaasti päättää siitä, miten se tämän velvollisuutensa käytännössä toteuttaa. Kaarinan nettisivuilla on jo nykyisellään näkyvillä vuosisuunnitelma, jossa joidenkin kaupunginvaltuuston kokousten sisällöt esitetään pääpiirteittäin. Käytännön laajentaminen muihin toimielimiin ja jonkin verran yksityiskohtaisemmaksi ohjaisi puolueita valmistelemaan kantojaan sopivissa kohdin, kuntalaisia tuomaan näkemyksiään esiin ajoissa ja myös mediaa taustoittamaan aiheita. Kaikkiaan se elävöittäisi keskustelua. Lisäksi se havainnollistaisi esimerkiksi lautakunnille nykyistä tarkemmin niiden vuoden kulkua, mistä olisi hyötyä vaikkapa kokousaikatauluja