IISVEDEN JA MIEKKAVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVA-ALUEEN RAKENNUS- KULTTUURI-INVENTOINTI EHDOTUS Arkkitehtuuritoimisto J-P Husso

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "IISVEDEN JA MIEKKAVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVA-ALUEEN RAKENNUS- KULTTUURI-INVENTOINTI EHDOTUS Arkkitehtuuritoimisto J-P Husso"

Anni-Kristiina Toivonen
5 vuotta sitten
Katselukertoja:

Sivu 1/6 IISVEDEN JA MIEKKAVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVA-ALUEEN RAKENNUS- KULTTUURI-INVENTOINTI EHDOTUS 13.11.2017 Arkkitehtuuritoimisto J- Husso MERKINTÖJEN SELITYKSET kohdenumero esim.

1 Sivu 1/6 IISVEDEN JA MIEKKAVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVA-ALUEEN RAKENNUS- KULTTUURI-INVENTOINTI EHDOTUS Arkkitehtuuritoimisto J- Husso MERKINTÖJEN SELITYKSET kohdenumero esim. 90 = inventointikohteen järjestysnumero = paikallinen, M = maakunnallinen, V = valtakunnallinen HI = historiallinen, RH = rakennushistoriallinen, MA = maisemallinen Ehdotus rakennuskohteiden luokittelutunnuksista kohteiden merkittävyyden mukaan: luokittelutunnus I-III, I= Rakennushistoriallisesti inventointialueen merkittävimmät rakennukset ja aluekokonaisuudet, joiden säilyminen on syytä turvata esim. yleis- tai asemakaavalla. Luokittelun mukainen väritunnus myös kohdenumerossa esim. 90. II = Kohde on rakentamisaikansa tyypin hyvä esimerkki ja hyvin tai melko hyvin säilynyt. Kohteiden säilymisen turvaaminen on suotavaa. Luokittelun mukainen väritunnus myös kohdenumerossa esim. 77. III= Muut vähempiarvoiset inventoidut kohteet, joihin ei kohdistuisi erityisiä suojeluintressejä. Kohde on mainitsemisen arvoinen, vaikkakin tavanomainen rakennusaikansa edustaja, tai on voinut olla aiemmin tyylikkäämpi, mutta muutosten tai kunnon huonontumisen myötä menettänyt aiempaa edustavuuttaan. Voi olla aluekokonaisuuden osana. Voi myös olla esimerkinomaisena kohteena mukana, vaikka muitakin vastaavantasoisia, mutta kohteiksi ottamattomia on inventointialueella tai kunnan muissa osissa. Luokittelun mukainen väritunnus myös kohdenumerossa esim. #. Nyt tehdyssä inventoinnissa ei näistä kolmosluokan kohteista esitetä kohdekuvailuja eikä arviointeja. Kartassa Iisveden ja Miekkaveden rantaosayleiskaava-alueen rakennuskulttuurin tarkastelualue ja myös laadittavana olevan kaavan suunnittelualue esitetty violetilla rajausviivalla. Kohteiden merkittävyysluokkien I ja II alue- ja rakennuskohteina luetteloidut: 90, 77 ym. on esitetty yllä.

Iisveden ja Miekkaveden rantaosayleiskaava-alueen rakennuskulttuuri-inventointi 13.11.

Iisveden koillisranta on yleisilmeeltään metsäistä, osin jyrkähköäkin rantarinnettä, jota jaksottavat lähinnä kesämökkipaikat, mutta myös vakituisen asumisen rakennuspaikat, osin myös muutamat

Se seutu on ollut asuttuna jo satoja vuosia, paikoin on löydöksiä jo kivikaudelta asti. Täällä maastomuodot ovat pääosin loivahkoja ja maaperäkin maanviljelyyn sopivaa.

2 Iisveden ja Miekkaveden rantaosayleiskaava-alueen rakennuskulttuuri-inventointi Sivu 2/6 Alueen yleiskuvaus Tarkastelualue on luoteis-kaakkoissuuntaisten järvien rantoja ja niiden lähialueita. Iisveden koillisranta on yleisilmeeltään metsäistä, osin jyrkähköäkin rantarinnettä, jota jaksottavat lähinnä kesämökkipaikat, mutta myös vakituisen asumisen rakennuspaikat, osin myös muutamat maatilat pohjoispäässä. Maatalousvaltaista kulttuurimaisemaa on enemmän Iisveden ja Miekkaveden välisellä Vaajaniemellä. Se seutu on ollut asuttuna jo satoja vuosia, paikoin on löydöksiä jo kivikaudelta asti. Täällä maastomuodot ovat pääosin loivahkoja ja maaperäkin maanviljelyyn sopivaa. Maatilat ovat yleensä pienehköjä, mutta on muutamia suurempiakin, kuten kakkosluokan kohteina luetteloidut, joiden maa-alueet ovat osin pienentyneet mm. perinnönjaoissa. Iisveden sahateollisuuden työväestö on tehnyt pienehköjä asumuksiaan inventointialueella mm. Venetsiaan ja Kokinrantaan. Tiheähköjä, lukujen kesämökkien ryhmittymiä on Miekkaveden Tiikinlahdessa ja Itälahdesta luoteeseen, Nokisenkoskelle päin. Maisemallisesti merkittävät tai tyypilliset alueet. alla muutamia esimerkkejä Iisveden aavaa järvimaisemaa Ritolan pohjoispuolelta kohti pohjoista. Vasemmalla Sarviniemeä ja oikealla Mustasaaren luoteispäätä ja siitä vasemmalle pieni Sipinsaari. Iisveden loivarantaista, mutta niemekkeiden rytmittämää järvimaisemaa Kokinrannan seuduilta kohti luodetta. Tavanomaisia kesämökkejä on ihan rannan tuntumassa. Kaukana oikealla on Mustasaari. Vasemmalla Karjala-maatilan asuinrakennus ja oikealla sen rantasauna Jauholahdessa.

inventointialueen merkittävimmät rakennukset ja aluekokonaisuudet, joiden säilyminen on syytä turvata esim. yleis- tai asemakaavalla 90.

3 Iisveden ja Miekkaveden rantaosayleiskaava-alueen rakennuskulttuuri-inventointi Sivu 3/6 Mainitsemisen arvoisia esimerkkejä alueen rakennuskannasta ovat: I = Rakennushistoriallisesti inventointialueen merkittävimmät rakennukset ja aluekokonaisuudet: Rakennushistoriallisesti inventointialueen merkittävimmät rakennukset ja aluekokonaisuudet, joiden säilyminen on syytä turvata esim. yleis- tai asemakaavalla 90. Venetsia osoite: Venetsiantie 214a - 214h, Suonenjoki kohdenumero (tunnus kartalla): 90 kiinteistötunnus: kiinteistöjä on 9 kpl, joista luoteisin: ja kaakoisin: omistajat: yksityisomistuksessa M (tai V RKY-maininnan perusteella) HI, Asuinrakennusten tiivis ryhmittymä, joka on tehty metsäiseen rantarinteeseen lähinnä Iisveden sahojen työntekijöiden asumistarpeisiin 1920-luvulta alkaen. Veneellä kuljettiin kesäisin ja talvella jäätä pitkin, rospuuttoaikaan rannan tuntuman polkua pitkin, kun tietä ei alkujaan ollut. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt (RKY 2009) -kohdeluetteloon kuuluvan Iisveden tehdas- ja rautatieasemaympäristön kuvailutekstissä mainitaan myös Venetsia näillä sanoilla: "Iisveden itärannalla, jyrkässä rinteessä, on 1900-luvun alkupuolella samaan tapaan (kuin Kolikkoinmäki) rakennettu pienempi asuinalue Venetsia." Venetsian alue koostuu yhdeksän kiinteistön alueelle, jyrkästi rantaan viettävään rinteeseen tehdyistä pienehköistä rakennuksista ja niiden talousrakennuksista, jotka nykyään ovat lähinnä loma-asutusta palvelevia. Rakennusten perinteisen rakentamistavan mukainen yhtenäinen olemus selittyy sillä, että ulkoverhouksena on pääosin punaiseksi peittomaalattua pystylautaa valkoisin nurkka- ja ikkunalaudoin, rakennukset kapearunkoisia ja katot jyrkähköjä.

Kohteiden säilymisen turvaaminen olisi suotavaa. 77.

pääpiirteissään 1900-luvn alkupuolen olemuksessaan, tosin esim. pelkkahirsiseen asuinrakennukseen 1970-luvun aikoihin tehdyssä ikkunaremontissa asennettiin suuriruutuiset ikkunat.

Muista vanhoista rakennuksista mainittavimpia: navetta (hirsi+kivi), puimala (hirsi), entinen riihi (hirsi, nyt varastona), paja (hirsi), venekatos, entinen sauna (hirsi, nyt

4 Iisveden ja Miekkaveden rantaosayleiskaava-alueen rakennuskulttuuri-inventointi Sivu 4/6 II = rakentamisaikansa rakennustyypin hyvä esimerkki: Kohde on rakentamisaikansa tyypin hyvä esimerkki ja hyvin tai melko hyvin säilynyt. Kohteiden säilymisen turvaaminen olisi suotavaa. 77. Haudanlahti osoite: Haudanlahdentie 118, Suonenjoki kohdenumero (tunnus kartalla): 77 kiinteistötunnus: Maatilan pihapiiri vanhoine rakennuksineen on säilynyt pääpiirteissään 1900-luvn alkupuolen olemuksessaan, tosin esim. pelkkahirsiseen asuinrakennukseen 1970-luvun aikoihin tehdyssä ikkunaremontissa asennettiin suuriruutuiset ikkunat. Riviin kootuista pikkuaitoista osa vaikuttaa olevan ainakin luvulta. Muista vanhoista rakennuksista mainittavimpia: navetta (hirsi+kivi), puimala (hirsi), entinen riihi (hirsi, nyt varastona), paja (hirsi), venekatos, entinen sauna (hirsi, nyt varastona), 3 latoa (hirsi, yksi ladoista on entinen venekatos) 78. Uudis-Korhola osoite: Korholantie 68, Suonenjoki kohdenumero (tunnus kartalla): 78 kiinteistötunnus: Haudanlahden tilasta lohkotun Uudis-Korholan kookkaan asuinrakennuksen hahmossa on samoja piirteitä kuin Haudanlahden asuinrakennuksessa ja senkin pihapiirissä on vanha aittaryhmä, joka koostuu kaksikerroksisesta aitasta ja riviaitasta, joka on tehty jatkamalla kaksiosaista aittaa kolmannella aittaosalla. Asuinrakennuksen ulkoverhous on uusittu muutamia vuosia sitten.

Iisveden ja Miekkaveden rantaosayleiskaava-alueen rakennuskulttuuri-inventointi 13.11.2017 Sivu 5/6 313.

rakennukset ovat säilyneet 1900-luvun alkupuolen -puolivälin olemuksessaan, ilman mainittavampia nykyaikaistamisen muutoksia. 135.

Seudulla harvinaisen kookas maatilan päärakennus on rakennettu vuosina 1812-1815.

1900-luvun alussa rakennettiin asuinrakennuksen pohjoispäädyn luo, kivikumpareelle, betoninen vesitorni ja tuulimyllykäyttöinen pumppu,

Rantarinteessä on vanha pienehkö hirsiaitta, jonka seinässä on ehkä luku 1701 (tai muu, I70I.K:xL).

5 Iisveden ja Miekkaveden rantaosayleiskaava-alueen rakennuskulttuuri-inventointi Sivu 5/ Ritola osoite: Ritolantie 44, Suonenjoki kohdenumero (tunnus kartalla): 313 kiinteistötunnus: Maatilan pihapiirin rakennukset ovat säilyneet 1900-luvun alkupuolen -puolivälin olemuksessaan, ilman mainittavampia nykyaikaistamisen muutoksia Vanha-Laitila osoite: Vanha-Laitilantie 30, Suonenjoki kohdenumero (tunnus kartalla): 135 kiinteistötunnus: Seudulla harvinaisen kookas maatilan päärakennus on rakennettu vuosina Aikojen saatossa siihen on tehty monia korjauksia ja muutoksia, esimerkiksi 1930-luvulla, jolloin mm. tehtiin vesikeskuslämmitys luvun alussa rakennettiin asuinrakennuksen pohjoispäädyn luo, kivikumpareelle, betoninen vesitorni ja tuulimyllykäyttöinen pumppu, jotta saatiin taloon vesijohto. Tuulimyllyä ei enää ole, eikä vesisäiliön lautakuorta pehkueristeineen. Rantarinteessä on vanha pienehkö hirsiaitta, jonka seinässä on ehkä luku 1701 (tai muu, I70I.K:xL). Hirsien säärasitusten aikaansaaman syöpymisen asteesta päätellen aitta voisi kuitenkin olla tehty myöhemmin kuin vuonna Tilalla on ollut asutusta 1700-luvun puolesta välistä saakka. Aitan seinustalla on kaksi karsikkolautaa, joita on käytetty vainajien säilytysalustana ennen niiden hautaamista.

6 Iisveden ja Miekkaveden rantaosayleiskaava-alueen rakennuskulttuuri-inventointi Sivu 6/6 III = Muut vähempiarvoiset inventoidut kohteet: Muut vähempiarvoiset inventoidut kohteet, joihin ei kohdistuisi erityisiä suojeluintressejä. Kohde on mainitsemisen arvoinen, vaikkakin tavanomainen rakennusaikansa edustaja, tai on voinut olla aiemmin tyylikkäämpi, mutta muutosten tai kunnon huonontumisen myötä menettänyt aiempaa edustavuuttaan. Voi olla aluekokonaisuuden osana. Voi myös olla esimerkinomaisena kohteena mukana, vaikka muitakin vastaavantasoisia, mutta kohteiksi ottamattomia on inventointialueella tai kunnan muissa osissa. Nyt tehdyssä inventoinnissa ei näistä kolmosluokan kohteista esitetä kohdekuvailuja eikä arviointeja.. n osoite: tie x kohdenumero (tunnus kartalla): # kiinteistötunnus: 778- omistaja: y.. - -,. IV = inventointiluettelon ulkopuolelle nyt jätettävät aikaisemmat kohteet: Nyt tehdyssä inventoinnissa ei näitä nelosluokan kohteita esitetä.. n osoite: tie x kohdenumero (tunnus kartalla): # kiinteistötunnus: 778- omistaja: y - -..,. valokuvat kuvattu , kuvaaja J- Husso. ääsääntöisesti sisätiloja ei ole inventoitu. Arkkitehtuuritoimisto J- Husso Juha-ekka Husso, arkkitehti aavo Kolin katu 4 B 10-11, Tampere puh ja Nahkurintie 1 as 3, Suonenjoki sähköposti: jphusso(at)kolumbus.fi

Samankaltaiset tiedostot

MUURUVESI, KAAVA-ALUEEN RAKENNUSKULTTUURIN TARKASTELU JA KOHTEIDEN KUVAUS. Ehdotus Arkkitehtuuritoimisto J-P Husso

MUURUVESI, KAAVA-ALUEEN RAKENNUSKULTTUURIN TARKASTELU JA KOHTEIDEN KUVAUS. Ehdotus Arkkitehtuuritoimisto J-P Husso UURUVESI, KAAVA-ALUEEN RAKENNUSKULTTUURIN TARKASTELU JA KOHTEIDEN KUVAUS. Ehdotus 12.12.2015 Arkkitehtuuritoimisto J- Husso Sivu 1/9 ERKINTÖJEN SELITYKSET kohdenumero esim. 5 = inventointikohteen järjestysnumero