Allasveden ja allasosaston hygieniaan oleellisesti vaikuttavat tilat, rakenteet ja tekniset järjestelmät

Transkriptio

1 Uimahalliympäristön valvontaan liittyvä työkokous Itä-Suomen AVI, Kuopio Allasveden ja allasosaston hygieniaan oleellisesti vaikuttavat tilat, rakenteet ja tekniset järjestelmät Ilpo Johansson tekninen asiantuntija Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ry Elimäenkatu 20 A Helsinki ilpo.johansson@suh.fi puh ,

2 Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ry SUH Ohjaa ja edistää valtakunnallisesti uimaopetus- ja hengenpelastustyötä. Perustettu vuonna jäsenjärjestöä. Hukkumisonnettomuuksien ennaltaehkäisy valistuksella, koulutuksella, neuvonnalla Onnettomuustilanteiden välttäminen o oikeat asenteet, riittävä informaatio, rakenteelliset keinot Onnettomuustilanteesta pelastautuminen o uimataito on kansalaistaito, pelastautumisvälineet, pelastautumistaidot Onnettomuuteen joutuneen pelastaminen o vedestä pelastamistaidot, ensiapu- ja elvytystaidot 2

3 TEKNISET JÄRJESTELMÄT Käydään läpi oleelliset seikat - Vedenkäsittelystä ja - Ilmanvaihdosta Kalvosuodattimia 3

4 Vedenkäsittely 4

5 Allasveden kuormitus Allasveden lika- ja mikrobikuormituksesta pääosa tulee uimareista: hiuksia, kangaskuituja, laastareita, ihon solukkoa, meikkiaineita, rasvaa, likaa, hikeä, virtsa-ainetta (urea), mikrobeita (bakteerit, virukset ym.) Orgaanista likaa tulee altaaseen keskimäärin 5g / uimari* (*mitattuna KMnO4-lukuna). Kosteaksi jätetyt ja likaiset lelut ja välineet voivat toimia mikrobien kasvualustoina. Korvausvesi voi myös sisältää veden laatua heikentäviä aineita, etenkin jos osa korvausvedestä on puhdistettua huuhteluvettä tai vesi otetaan humuspitoisesta vesilähteestä (oma kaivo tms.). 5

6 Miksi vedenkäsittelyä tarvitaan Allasvesihygienian peruspilareista ylimmällä tasolla 1 ovat - 1a) Uimareiden henkilökohtainen hygienia ja - 1b) Allasosaston ammattitaitoinen siivous. Tästä huolimatta uimareista tulee allasveteen - lika-aineita ja - mahdollisesti sairauksia aiheuttavia mikrobeja, joten tarvitaan: - 2) Vedenkäsittely ja - 3) Allasveden desinfiointi kloorilla vapaalla kloorilla mikrobien välitön torjunta allasvedessä 6

7 Miksi vedenkäsittelyä tarvitaan Kloorin desinfiointikyky ja tarvittava kloorin määrä riippuu monesta tekijästä - allasveden likaisuudesta - veden ph - arvosta Kun vesi on likaista - kloori reagoi myös lika-aineiden kanssa - syntyy haitallisia yhdisteitä - kloorin desinfiointikyky heikkenee - klooria ja siten myös muita kemikaaleja kuluu enemmän - lopulta veden laatu ei vastaa lainsäädännön vaatimuksia 7

8 Vedenkäsittelyn periaate Veden puhtaana pitäminen vettä vaihtamalla johtaisi huomattavaan veden, lämmitysenergian ja kemikaalien tuhlaukseen. Edellä kerrotuista seikoista johtuen tarvitaan vedenkäsittely: veden puhdistuskierto lika-aineiden ja haitallisten yhdisteiden poistamiseksi (mitoituslähtökohta: 2 m3 vettä / uimari) - karkeasuodatin (isojen partikkeleiden poisto) - aktiivihiilen syöttö (yhdisteiden ja lian poistoon lisätehoa) - saostuskemikaalin syöttö (flokkaus, kolloidisen lian poisto) - suodatin (orgaanisen lian poisto) - veden siirrot (kapasiteetin osittainen tasaaminen) - tehostusmenetelmät (ja mahd. muut lisämenetelmät) Huom! Lisäksi mm. altaiden pohjaimurointi ja vesirajan ja loiskekourujen puhdistus 8

9 Vedenkäsittelyn periaate Kemikaalien syöttö - kloorin syöttö (tavoitteena mahdollisimman pieni tarve) - ph - arvon säätö (ja alkaliteetin säätö) Kierrätysvirtaaman vesimääriin verrattuna vain pieni osa vedestä vaihdetaan (korvausvesi) - haihtumisen ja suodattimien huuhtelun kautta vettä poistuu allasjärjestelmästä - joitakin yhdisteitä (mm. kloridi, nitraatti) voidaan poistaa allasjärjestelmästä vain vettä vaihtamalla - noin 30 litraa / kävijä Lämpötilan säätö 9

10 POISTOVESI ALLAS PALUUVESI (Kierrätysvirtaama) Kloori KORVAUSVESI Saostus C ph-säätö Tehostusmenetelmät (Veden siirto) (Veden siirto) TASAUSALLAS (Huuhteluvesi) Karkeasuodatin Kierrätyspumppu Aktiivihiili SUODATIN (Yleensä Vähintään 2 kpl) (Suodattimien Huuhtelu) (Pre-Coat) Lämpötilan säätö (Käytetty Huuhteluvesi) (Puhdistus) Periaatekuva uima-altaan vedenkäsittelystä PUSKUALLAS Jätevesiviemäri 10

11 Karkeasuodattimia ja kierrätyspumppuja Suodattimia 11

12 Suodattimen venttiiliryhmä Kloorin ja ph-arvon säätöyksiköitä UV-laite 12

13 Vedenkäsittelystä joitakin detaljeja Peruslähtökohta on, että puhdistuskäsittelyyn menee vähintään 2 m 3 allasvettä jokaista uimaria kohden. Mitoitus kuitenkin aina allas- ja tapauskohtaisesti. 1. Allasvesi, poistovesi, tasausallas - Likakuormitus, mikrobit ja syntyvät klooriyhdisteet kertyvät allasveteen - Poistovesi johdetaan pääosin altaan pintatasolta loiskekouruihin - Loiskekouruilta poistovesi johdetaan edelleen poistovesiputkistolla - Tasausaltaaseen 13

14 2. Korvausvesi - Haihtunut ja huuhteluun käytetty vesi korvataan korvausvedellä - Mm. kloridit ja nitraatti poistuvat vain vettä uusimalla - Korvausvesi syötetään yleensä tasausaltaaseen - Korvausveden määrä on noin 30 litraa jokaista uimaria kohden 14

15 3. Saostus ja suodatus - Karkeasuodatin - Kierrätyspumpulla saadaan aikaan kierrätysvirtaama (pumppu päällä koko ajan) - Aktiivihiilisyöttö (jo melko yleinen) - syöttö ennen saostusta ja suodatinta - vaatii aina saostuksen - lisää jonkin verran kloorin kulutusta - Saostuskemikaali (huom! Syöttöpiste: ei liian kauas suodattimesta) - Suodatin (yleensä vähintään 2 kpl ryhmää kohden) 15

16 Suodatin Suodattimet ovat joko painesuodattimia tai avosuodattimia. Suodatin on joko hiekkasuodatin tai kaksikerrossuodatin. Suodatushiekka on tyypillisesti kvartsihiekkaa. Kaksikerrossuodattimissa on toinen (ylempi) kerros tyypillisesti antrasiittia (eli hiiltä) Raekoko on karkeasti ottaen 0,5 1,5 mm luokkaa. Allasryhmää kohti on yleensä vähintään kaksi suodatinta. Suodatusnopeus on tyypillisesti 2 7 mm / s (eli n m/h) Puhdistetaan vastavirtahuuhtelulla 16

17 4. Tehostusmenetelmät, muut lisämenetelmät Tehostusmenetelmillä lisätään tarvittaessa puhdistustehoa. Otsonointi - Otsoni (O 3 ), on voimakas hapetin, joten poistaa hyvin orgaanista ainetta - menetelmä poistaa myös sidottua klooria (aktiivihiilisuodatin) - Hyvä desinfiointiaine - Myrkyllinen kaasu, joten ei voi käyttää lainkaan altaassa - Otsonaattori (sijoitus omaan huoneeseen) - Reaktiosäiliö (viipymä vähintään 3 min.) - jäännösotsonin poisto vedestä (aktiivihiilisuodatin) 17

18 Aktiivihiilisuodatin - Poistaa ureaa ja muuta liuennutta orgaanista ainetta - Vähentää myös sidotun kloorin määrää - Hyvän aktiivisuuden takaamiseksi pitäisi hiiltä vaihtaa riittävän usein menekki tyypillisesti noin 1 m3 / uimaria - Toimii myös biologisena suodattimena ja muodostaa näin veteen nitraattia (huom! Vauvauintialtaat) UV käsittely (fotokemiallinen käsittely) - Desinfioi tehokkaasti klooria kestäviä eliöitä - Vähentää sidotun kloorin määrää - Huoltona mm. lamppujen puhdistus 18

19 Muut lisämenetelmät, kuten - käänteisosmoosi (kalvosuodatus) esim. korvausvedeksi palautettavien huuhteluvesien käsittely, tulevaisuudessa myös puhdistuskierron osana - veden ilmastus (haihtuvien yhdisteiden poistaminen) - vetyperoksidi (voimakas hapetin) - hopea- ja kupari-ionit - sähkökemialliset menetelmät - ioninvaihto 19

20 Kemikaalit Saostusaine Saostusaineena käytetään yleensä alumiinia. Kulutus on tyypillisesti noin 0,1 g (alumiinina) yhtä uimaria kohden. Alumiinisulfaatti (Al 2 (SO4) 3 ) - joko kiinteässä muodossa, joka liuotetaan veteen laimeaksi liuokseksi tai - valmiina liuoksena astiassa, säiliössä tai säiliöautolla Polyalumiinikloridi (Al n (OH) m Cl3 n-m )). Huom! Tuotenimiä mm. Salpax, P-Flock, Kempac, Dinofloc ym. 20

21 Kloori Yleistä - Kloorilla suoritetaan allasveden välitön desinfiointi - Kulutus on tyypillisesti 2 10 g klooria yhtä uimaria kohden - Annostellaan Vapaan kloorin pitoisuuden perusteella allaskohtaisesti - Kloorille oma varastohuone erilleen muista kemikaaleista Natriumhypokloriitti (NaClO) - Tuodaan yleensä valmiina 10% ( 15%) liuoksena (30 L, 800 L tai omaan säiliöön säiliöautolla) - Syötetään yleensä sellaisenaan liuossyöttöpumpulla kierrätysvirtaamaan - Nostaa veden ph arvoa ja kloridipitoisuutta* runsaasti - Ei säily pitkiä aikoja etenkään lämpimässä 21

22 Kloori Kalsiumhypokloriitti Ca(ClO) 2 - On kiinteänä rakeena - Syötetään ensin liuososaan, josta edelleen kierrätysvirtaamaan - Nostaa veden ph arvoa ja kloridipitoisuutta* lievästi Kalsiumhypokloriitin syöttöasemia *Kloridi Ei terveyshaitta, mutta aiheuttaa mm. teräksen korroosiota 22

23 Kloori Kloorin valmistus ruokasuolasta - Ruokasuolaliuoksesta valmistetaan elektrolyysin avulla natriumhypokloriittia (syntyvän liuoksen vahvuus noin 0,5 2 %, uusissa jopa yli 3%) - Prosessissa syntyy pieniä määriä vetykaasua, jonka poistamisesta tulee huolehtia ilmanvaihdolla - Syöttö liuossyöttöpumpulla kierrätysvirtaamaan - Nostaa veden ph arvoa lievästi ja kloridipitoisuutta kohtalaisesti 23

24 Kloori Kloorikaasu - Turvallisuusriskien vuoksi käyttö on lähes kokonaan lopetettu - Jos on vielä käytössä, niin huomioitavaa: - varastohuoneesta on oltava suora pääsy ulos - varastohuoneen ilmanpoisto on järjestettävä lattian rajasta - varastohuoneessa on oltava ainakin yksi kloorikaasuhälytin - kukin kaasupullo tulisi sijoittaa vaa an päälle vuotojen havaitsemiseksi - kaasu syötetään kierrätysvirtaamaan ejektorilla 24

25 ph säätö ph arvoa alentavat aineet Suolahappo (HCl) - Suositellaan laimennettavaksi alle 10% liuokseksi - Nostaa veden kloridipitoisuutta; rakenteiden korroosio Rikkihappo (H 2 SO4) - Käytetään noin 20% liuoksena - Ei nosta kloridipitoisuutta, joten korroosiokin vähäisempää Natriumbisulfaatti (NaHSO 4 ) - Ei lisää kloridipitoisuutta - Tuodaan kiinteänä ja liuotetaan sopivaksi liuokseksi - Melko turvallinen Hiilidioksidi (CO 2 ) - Tuodaan kaasupulloissa 25

26 ph säätö ph arvoa (ja alkaliteettia*) nostavat aineet Sooda (Natriumkarbonaatti Na 2 CO3) Ruokasooda (Natriumbikarbonaatti NaHCO3) - Turvallisia ja suositeltavia - Tuodaan kiinteänä säkeissä ja liuotetaan laimeaksi liuokseksi - Lisäävät veden alkaliteettia *Alkaliteetti HCO3- ja CO3 ionit vedessä Merkitystä ph:n säädössä (puskuriominaisuus) ja saostuksessa Suositus vähintään 0,4 mmol / litra 26

27 ph säätö ph arvoa (ja alkaliteettia) nostavat aineet Lipeä (Natriumhydroksidi NaOH) - Ihoa ja silmiä ärsyttävä, väkevänä liuoksena syövyttävä - Tuodaan yleensä melko väkevänä liuoksena (50%) säiliössä tai 30 L astiassa - Laimennetaan yleensä noin 5% liuokseksi - Ei nosta alkaliteettia 27

28 Päivittäinen käyttötarkkailu Laadunvalvonnan pääpaino omassa käyttötarkkailussa. Laitoksen tulee järjestää päivittäinen veden käsittelyn ja veden laadun valvonta ja pitää tästä allaskohtaista käyttötarkkailupäiväkirjaa Päivittäin kirjataan mm. - Klooripitoisuuden arvot: jatkuvatoimisista mittareista sekä erikseen mitattuina kenttämittareilla (DPD) ja mittarien toiminnan tarkastus (kalibrointi) - ph arvot (myös kenttämittarilla) - Redox potentiaalin arvot (ks. Dia 29) - Lämpötilat - Oleellisten virtaamamittausten arvot Kenttämittarit kloorin ja ph-arvon käyttötarkkailuun 28

29 Redox potentiaali - Sähkökemiallinen suure - Uima-altaiden kyseessä ollessa Redox- mittausarvo kuvaa allasveden hapettavien aineiden kokonaistilaa (allasvesi on aina hapettavassa tilassa) - arvoon vaikuttavat muutkin aineet kuin kloori - Suositeltava arvo vähintään 700 mv - HUOM! Korkea arvo ei kuitenkaan korvaa vapaata klooria, mutta kertoo yleensä kloorin hyvästä hapetuskyvystä 29

30 päivittäin kirjataan myös mm. : (vrt. tässä Tukes-ohje 1/2015; turvallisuusasiakirja) - Tehdyt laitoksen rutiinitarkastukset - Kävijämäärät - Altaiden erityiskäytön ajankohdat (vauvauinti ym.) - Laitteiden toimintahäiriöt - Tapaturmat ja ns. läheltäpiti - tapaukset Kirjataan lisäksi mm. suodattimien huuhtelut, altaiden imuroinnit, korvausvesimäärät (vähintään viikoittain), kemikaalien kulutus (esim. kuukausimäärät), valvontatutkimusten tulokset Epäsäännöllisistä huoltotehtävistä ja havainnoista voidaan pitää erillistä käyttöpäiväkirjaa (suodatusmassan pesut ja vaihdot, vedenkäsittelyprosessin korjaukset ja muutokset, kalibroinnit, häiriötilanteet ym.), jolloin käyttötarkkailupäiväkirjaan tulevat vain säännölliset rutiinit. 30

31 Suodattimien huuhtelu - Tarkoituksena poistaa suodattimeen kertynyt lika ja rasva - Tapahtuu käytännössä vaihtamalla kierrätysvirtaaman suunta ja johtamalla käytetty huuhteluvesi viemäriin tai ensin puskualtaaseen - Virtaamanopeus huuhtelussa noin m/h - Huomioitava viemäriverkoston kapasiteetti - Lisänä usein ilmahuuhteluosa - Suoritetaan pääsääntöisesti kerran viikossa - Kesto riippuu mm. huuhtelutiheydestä ja altaiden kuormituksesta - Pitkä ohjelma voi kestää noin min./ suodatin Huom! Suodattimen pesu tai massan vaihto ei ole ns. säännöllinen toimenpide, vaan tehdään tarvittaessa 31

32 Allasimurointi ja kourujen puhdistus Altaan liukas pohja tai tummentumat altaassa ja loiskekouruissa voivat olla merkkinä esim. mikrobi- tai leväkasvustosta. Allasveden kierto tällaisessa kohdassa on yleensä huono. Kemikaalien käsittely HUOM! Eri kemikaaleja ei pidä missään tapauksessa sekoittaa keskenään. Huomioitava käyttöturvallisuustiedotteet. Mm. Hapot (esim. suolahappo) ja kloori (esim. natriumhypokloriitti) reagoivat keskenään hyvin voimakkaasti (syntyy kloorikaasua). - Kloorikemikaali muista erilleen ja mielellään omaan huonetilaan - Kemikaalien annosteluastioille suoja-altaat - Suojavarusteet ja hätäsuihku ja/tai silmähuuhtelupullot 32

33 Ilmanvaihto 33

34 Mitä erikoista uimahallin ilmanvaihdossa Huomattava kosteuskuormitus Allasveden haihdunta, pesutilojen suihkut, saunojen löylyt Haihtuvat kloorin yhdisteet Ovat terveydelle haitallisia yhdisteitä ja lisäävät myös metalliosien korroosiota Suomen olosuhteet Valtaosa vuodesta on kylmää aikaa. Ulkovaipan rakenteet ja ilmanvaihtojärjestelmät altistuvat kosteudelle, jäätymiselle ja korroosiolle 34

35 Allastilan ilmanvaihdon toimivuuden ja mitoituksen lähtökohtia Vähintään minimiulkoilmavirta aina käyttöaikoina Minimi 2 dm3/s allastilan neliötä kohden Kosteuden poisto, lämmitys ja riittävä huuhteluvaikutus ilmanvaihtokoneiden mitoittavina tekijöinä Koneen mitoitus esim. 6-8 dm3/s allastilan neliötä kohden Allastilan koneessa mukana kierrätysilmakäyttö Allasvettä haihtuu runsaasti Uintikeskuksissa jopa tuhansia litroja vuorokaudessa Ulkovaipan ja muiden rakenteiden tiiveys huomioitava Ilmanvaihdon säädettävyys Allashuoneen tulisi olla alipaineinen muihin tiloihin ja ulkoilmaan nähden (ei aina onnistu) 35

36 Allastilan suhteellinen kosteus : - Sopiva arvo 50 60%, talvella jopa alempi - Liian korkea arvo erityisesti talvella aiheuttaa kosteuden kondensoitumista rakenteisiin - Korkeat arvot aiheuttavat myös mm. homekasvua - Liian alhainen arvo aiheuttaa veden haihtumisen lisääntymistä ja viileyden tunnetta Sopivat ilman lämpötilat : - Allastilassa 2 3 C korkeampi kuin pääaltaan veden lämpötila eli noin C (liian korkea lämpötila (>32 C) aiheuttaa myös terveydellisiä ongelmia; huom! työsuojelu) - Pesutilassa noin 26 (28) C - Pukutiloissa noin ( 26) C 36

37 Joitakin asioita, joihin on hyvä kiinnittää huomiota Altaiden pintatason ilmanvaihto Allastilan isot ikkunapinnat ja ulkoseinäpinnat Lämminvesiallastila omana tilana Allasvalvomo Allasvarastot Alakattojen yläpuoliset tilat Siirtoilma pukutiloista pesutilaan 37

38 Joitakin asioita, joihin on hyvä kiinnittää huomiota Kosteiden tilojen, kemikaalitilojen ja tasausaltaiden poistokanavat ja poistopuhaltimet Vedenkäsittelytekniset tilat Ilmanvaihtokoneiden huollettavuus Muut ratkaisut ilman kuivaukseen Suodattimien ja pattereiden puhtaus Rakenneaineisen allastilan tuloilmakanavan puhtaus Pistekorroosiosta kärsivä ilmanvaihtokanava 38

39 Hyvä myös huomioida: Kosteuden poistoa (suhteellisen kosteuden asetusarvoa) voidaan säätää ulkolämpötilan mukaan - varmistettava ulkoilmavirta altaiden käyttöaikoina Altaiden peittäminen kiinnioloaikoina (haihdunnan vähentäminen) - yleisemmin käytössä vain pienissä altaissa / ulkoaltaissa - peitteen hygienia?? - peitteen vaikutus haihtuvien yhdisteiden pitoisuuteen?? Ilmavirtojen säätö taajuusmuuttajilla - taajuusmuuttajat ovat elektronisia laitteita, joilla virhetoimintomahdollisuus 39

40 Ilmanvaihtokoneista: - Kosteista, klooripitoisista olosuhteista johtuen ilmanvaihtokoneet ovat voimakkaan rasituksen alaisia erityisesti Suomen olosuhteissa Ongelmia ja toimintahäiriöiden syitä ovat mm.: - Suodattimien hygienian lasku ja tukkeutuminen - Lämmöntalteenottolaitteiden hygienian lasku, tukkeutuminen ja korroosio - Muiden rakenneosien kostuminen ja korroosio - Peltien ym. toimilaitteiden jumittuminen (esim. palautusilma-asentoon) (palopeltien laukeaminen) - Kiilahihnojen katkeaminen - Taajuusmuuttajien toimintahäiriöt - Jäteilma-aukkojen jäätyminen - Uusissa laitoksissa ohjelmalliset ja kytkennälliset puutteet 40

41 Ilmanvaihto-osuuden loppukaneetti: Ilmanvaihto on merkittävässä roolissa uimareiden ja henkilökunnan terveydensuojelussa, mutta ei silläkään ihan kaikkea pysty hoitamaan kohdilleen. Haihtuvien klooriyhdisteiden vähentämisessä päärooliin nousevat uimareiden henkilökohtainen hygienia, ammattitaitoinen siivous, matalat klooripitoisuudet ja oikein mitoitettu ja huollettu vedenkäsittelyjärjestelmä. Energiatehokkuus ei ole sama asia kuin olosuhteiden heikentäminen. 41

42 TILAT JA RAKENTEET (joitakin oleellisimpia seikkoja) Siivoustiloista / -menetelmistä Siivouskeskus - Riittävän iso siivouskoneille, siivouskemikaaleille, pesukoneille, puhtaalle ja likaiselle pyykille ym. - Lattia-allas/-kaivo hiekanerottimella Aluekohtaiset siivoustilat - Alueen käyttötarkoitus vaikuttaa mm. hygieniavaatimuksiin, siivousmenetelmiin ja siivousaikatauluihin - Allasosasto, Kahvio, Toimistot, Tekniset tilat ym. Painepesujärjestelmistä - Vain matalapainejärjestelmä vaahdotukseen/huuhteluun - Korkeapaine rikkoo laattasaumat, puulauteet ym. 42

43 TILAT JA RAKENTEET (joitakin oleellisimpia seikkoja) Kemikaalitilat (työturvallisuusnäkökohtia) - Vähintään kloorille oma varastotila - Yleisestikin kemikaalit eriytetty toisistaan suoja-altaat kemikaalisyötöille - Suojavarusteet ja silmähuuhtelulaitteet ja/tai hätäsuihkut Avosuodattimet ja avonaiset tasausaltaat - Lisäävät kellaritilojen kosteuskuormaa - Mahdollisuuksien mukaan voi peittää ja varustaa huoltoluukuilla (ei aina mahdollista) Hätäsuihku 43

44 TILAT JA RAKENTEET (joitakin oleellisimpia seikkoja) Allastilan siivottavuudesta - Kaikki allastasanteet riittävän leveiksi siivouskoneille - Allastasanteen ja loiskekourun erottaminen toisistaan - Epoksijäämät laatoilla; korjauksena käytännössä laattojen uusiminen Pieni koroke estää siivousvesien pääsyn loiskekouruun Tasanteen vapaa leveys riittää välttävästi leveimmille siivouskoneille 44

45 TILAT JA RAKENTEET (joitakin oleellisimpia seikkoja) Saunojen siivottavuudesta - Tasoeroja, ahtaat tilat - siivous käytännössä käsipelillä ja letkutuksella - Tilan hidas jäähtyminen - työolot ja kemikaalien käyttö haasteena - Höyrysaunan laattapinnat - hygienisyyden ylläpito haasteena - Saunan puulauteet - hyvä saada irti alustasta pystyasentoon kuivumaan - Saunan laattalauteet - miellyttävyys ja hygienisyys jakaa mielipiteitä 45

46 TILAT JA RAKENTEET (joitakin oleellisimpia seikkoja) Puku-, pesu- ja allastiloista vielä pohdintaa Yksityisyyden suojaa antavat ratkaisut - voisivatko edistää hygieniaa tulevaisuuden uimahalleissa Teknisen huollon kulkureitit - Ei puku-, pesu- tai allastilojen kautta Pukukaappien alustatilojen siivous - katosta roikkuva pukukaappimalli lienee paras (?) Pukuhuoneen lattian puhtaus; ehkä suurin kysymys (?) - voidaanko joskus päästä tilanteeseen, että kengät ja sukat riisutaan jo ennen pukuhuoneeseen tuloa ja viedään pukukaappiin 46

47 Vedenkäsittelyä ja muuta hygieniaa käsitteleviä ohjeita ja opaskirjoja Allasvesiasetuksen soveltamisohje. Uima-allasveden laatu ja valvonta. Valviran ohje 2/2017. Ladattavissa Valviran sivulta: Uima-allasvesien käsittely. LVI-ohjekortti LVI Uima-hallit ja virkistysuimalat. RT-ohjekortti RT Uimahallien ja virkistysuimaloiden LVIA-suunnittelu LVI Uimahallien ulkovaippa ja sisäilmasto / suunnittelu- ja rakentamisopas Opetusministeriön liikuntapaikkajulkaisu no 84. Edellä olevien myyjänä Rakennustieto Oy. Uimahallien ja kosteiden tilojen hygieniaopas. Myyjänä Ympäristö ja Terveys lehti. 47

48 Kiitos mielenkiinnosta! Viisaasti vesillä ja Järki jäällä! 48