Allasvesiasetuksen soveltamisohje

Transkriptio

1 Allasvesiasetuksen soveltamisohje Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät Oulu Vantaa Ylitarkastaja (FT, kemia) Heli Laasonen Valvira valvoo valtakunnallisesti jokaisen oikeutta hyvinvointiin, laadukkaisiin palveluihin ja turvallisiin elinoloihin.

2 Allasvesiasetuksen 315/2002 soveltamisohje STM:n asetusta 315/2002 ei muuteta Valviran soveltamisohje korvaa vanhan SUH:in myymän oppaan Ohje julkaistaan Valviran verkkosivuilla: ensuojelu/allasvesi Heli Laasonen 2

3 Miksi uusi ohje? Ongelmia valvontatutkimusten kloorimittauksissa: Liian pitkä viive analyysin aloittamiseen kloori haihtuu Tarve luoda yhteiset ohjeet luotettavalle kenttämittaukselle. Korjataan virheitä esim. klooriamiini ja kloramiini ovat eri yhdisteitä! Allasvedessä muodostuu klooriamiineja kloorin ja orgaanisen aineksen välisessä reaktiossa. Klooriamiini on ammoniakin (NH 3 ) johdannainen vety (H) korvautuu kloorilla Kloramiini (l. kloramiini T) on rikkiä sisältävä yhdiste, joka on biosidi Heli Laasonen 3

4 Tavoite Selkeä ja ymmärrettävä ohje Ohjeeseen on pyritty kokoamaan tavallisimmin esille tulevia asioita Esittää hyviä toimintatapoja ja käytäntöjä Käyttötarkkailuosiossa on esitetty selkeästi vedenkäsittelyprosessi Tuoda esiin toiminnanharjoittajan vastuu toiminnasta Heli Laasonen 4

5 Soveltamisala Yleinen allas Yleinen allas = julkinen tai yksityinen allas, johon yleisöllä on pääsy maksua vastaan tai vastikkeetta. Jos allas kuuluu allasvesiasetuksen soveltamisen piiriin on altaassa oltava seuraavat järjestelmät: allasveden kierrätys korvausveden otto ja poistoveden käsittely sekä desinfiointi asetuksen mukaiset laatuvaatimukset täyttyvät Jos näitä järjestelmiä ei ole, on ylläpitäjän rakennettava, ylläpidettävä ja huollettava allas siten, että sen veden laatu täyttää allasveden laatuvaatimukset Heli Laasonen 5

6 Ylläpitäjän vastuulla olevat altaat: Vastuu toiminnanharjoittajalla ei saa aiheutua terveyshaittaa (TsL 2 ) taloyhtiöiden altaat omassa käytössä; altaat, joihin vesi vaihdetaan jokaisen käyttäjän jälkeen; hotellien porealtaat tms. (asiakkaat täyttävät/tyhjentävät); kahluualtaat; sekä vuokrattavat kylpytynnyrit Ohjeistettu selkeämmin porealtaita ja kylpytynnyrit sekä kahluualtaat (omavalvonta) Heli Laasonen 6

7 Mikrobiologiset laatuvaatimukset Heterotrofinen pesäkeluku (22 ± 2 C ja 36 ± 2 C) < 100 pmy/ml Tavanomainen taso < 10 pmy/ml Pseudomonas aeruginosa - ei osoitettavissa/100ml Jos bakteeria havaitaan, laboratorion testausselosteessa on ilmoitettava pitoisuus pmy/100 ml Myös muut Pseudomonas -bakteerilajit syytä ilmoittaa SYY: kuvaa terveydelle haitallisten mikrobien kasvua suosivia olosuhteita allasvedessä ja uimahallitiloissa Ohjeessa on kerrottu tarkemmin myös seuraavista: Legionella pneumophila Norovirukset Mykobakteerit Staphylococcus aureus Alkueläimet Suolistoperäiset enterokokit Heli Laasonen 7

8 Fysikaalis-kemialliset laatuvaatimukset Sameuden yksiköt FTU, FNU ja FAU ovat rinnakkaistermejä ja suuruudeltaan yhtä suuria. ph-arvo olisi pyrittävä pitämään välillä 6,8-7,2 (asetuksen laatuvaatimus 6,5 7,6) Trihalometaanien (THM) laatuvaatimus asetuksessa on 50 µg/l, tämä tarkoittaa kloroformia (CHCl 3 ) Urean laatuvaatimus asetuksessa 0,8 mg/l (Koroleff), ohjeeseen lisäksi vaatimus 1,6 mg/l (eri menetelmä vaatii Eviran hyväksynnän) Heli Laasonen 8

9 Allasveden ureapitoisuus: Allasveden laatuvaatimus asetuksessa 0,8 mg/l (Koroleffin menetelmä) Urean määrittämiseksi allasvedestä ei standardimenetelmiä. Perinteisesti käytetty merivesien ureapitoisuuden määrittämiseen kehitettyä Koroleffin menetelmää. Vertailututkimukset ovat osoittaneet, että Koroleffin menetelmällä tehtyjen määritysten saanto on vain noin 50 % urean todellisesta arvosta allasvesissä. Urea voidaan määrittää helpompi käyttöisellä entsymaattisella menetelmällä Entsymaattisella menetelmällä saadaan oikeellisempia tuloksia, jotka ovat Koroleffin menetelmään verrattuna noin kaksinkertaisia. Entsymaattisen menetelmän laatuvaatimus 1,6 mg/l Heli Laasonen 9

10 Valvontatutkimusnäytteiden ottaminen allasvedestä kenttämittarilla (kloori ja ph) Hyväksytään kenttämittareiden käyttö valvontatutkimusohjelman mukaisissa määrityksissä (kloori, ph). SFS-EN ISO (vapaa kloori ja kokonaiskloori) analysointi aloitettava kahden tunnin kuluessa näytteenotosta. ei useinkaan ole mahdollista, tarve mitata paikan päällä kenttämittarilla Soveltamisohjeen liitteessä kerrotaan vaatimukset mittareille esim.: Kloori: perustuttava em. standardiin, fotometrinen menetelmä, mittausalue 0,1-3,0 mg/l Cl 2 ph: mittausalue vähintään 6,5-8,4 Yleisesti: CE-hyväksyntä, kalibroitava Käytön edellytys osallistuttava vuosittain vertailumittauksiin Esim. hallissa kenttämittari vs. laboratorio Suositeltavaa on myös osallistua SYKEn järjestämiin Proftestvertailumittauksiin Heli Laasonen 10

11 Valvontatutkimusnäyte kenttämittarilla Näyte otetaan allasvesiasetuksen mukaisesta kohdasta (eli siitä kohdasta missä vedenlaadun arvioidaan olevan huonointa) Valvontatutkimusnäytteiden näytteenottokohdat kirjataan valvontatutkimusohjelmaan. Näyte mitattava samana päivänä viranomaisnäytteenoton kanssa Tulokset on ilmoitettava mittauspäivänä terveydensuojeluviranomaiselle Jos tulos ei täytä allasveden laatuvaatimuksia on tehtävä välittömästi ilmoitus terveydensuojeluviranomaiselle Tekijän nimi tähän 11

12 Valvontatutkimusohjelma Valvontatutkimusohjelmamallia on yksinkertaistettu: 1. Laitoksen perustiedot (= perustiedot veden käsittely-, kierrätys- ja allasjärjestelmistä sekä arvio kuormituksesta); 2. Allasvesiasetuksen liitteiden mukaiset määritykset ja tutkittavien näytteiden lukumäärät (mm. kenttämittarit, näytteenottopaikat); 3. Tiedot näytteet tutkivasta laboratoriosta ja näytteenottajasta, jos näytteet ottaa joku muu kuin terveydensuojeluviranomainen; 4. Nimetty altaan vastaava hoitaja. Erilaisia asiakirjoja valvontatutkimusohjelman liitteinä mm.: Laitoksen käyttötarkkailun on oltava suunnitelmallista tästä osoituksena on oltava laitoksen käyttöpäiväkirja ja allaskohtaiset käyttötarkkailupäiväkirjat Heli Laasonen 12

13 Näytteenottaja: 5 2 mom. Muun kuin kunnan terveydensuojeluviranomaisen suorittaman näytteenoton laatu tulee kunnan terveydensuojeluviranomaisen varmistaa satunnaisilla rinnakkaisnäytteillä. TULKINTA: Tilanteen vaatiessa viranomainen voi varmistaa rinnakkaisnäytteillä, jos esimerkiksi on syytä epäillä virheitä näytteenotossa. Viranomaisen toimesta varmistukseksi otetut rinnakkaisnäytteet ovat TsL 29 :n mukaisia säännöllisen valvonnan näytteitä, joista on perittävä maksu Heli Laasonen 13

14 Näytteenotto Näytteenotto-ohje päivitetty (samalla myös terveydensuojelun valvontaohjeiston näytteenotto-ohje päivitetään) Näytteenottokohta kirjataan valvontatutkimusohjelmaan valvontatutkimusohjelman mukaisia näytteitä otetaan vain 1/allas. Näytteenottopaikat valvontatutkimuksissa vs. käyttötarkkailussa: Valvontatutkimusnäyte: otetaan altaasta paikka määritettävä valvontatutkimusohjelmassa LIKAISINTA VETTÄ Käyttötarkkailunäyte: otetaan poistovedestä, yleensä automaattisen mittalaitteen näytevesiventtiilistä Voidaan verrata automaattisen mittalaitteen lukemaan Heli Laasonen 14

15 Häiriötilanteet allasveden laadun turvaaminen Häiriötilanteisiin varautuminen oltava suunnitelmallista: 1. tunnistettu allaskohtaiset vaarat, jotka voivat aiheuttaa terveyshaittaa 2. määritelty hallintakeinot häiriötilanteiden estämiseksi 3. toimintakortit häiriötilanteiden varalta sekä 4. harjoitussuunnitelma (harjoiteltava toimintaa häiriötilanteessa). Laitoksen laadittava allaskohtaiset häiriötilannesuunnitelmat Heli Laasonen 15

16 Tiedottaminen allasveden laatu Näkyvä ja helposti havaittava tiedottaminen käyttäjille Viranomainen saa valvontatutkimustulokset analyysitietojen siirtopalvelun välityksellä kuntajärjestelmään (YHTI 2B) Huomioitava kenttämittaritulosten toimittaminen viranomaiselle a) suoraan laitokselta tai b) laboratorio analyysitietojen siirtopalvelun välityksellä Asetuksessa mainittu vuosiraportointi Laitoksen ylläpitäjä käy yhdessä terveydensuojeluviranomaisen kanssa edellisen vuoden valvontatutkimus- ja käyttötarkkailutulokset Heli Laasonen 16

17 Soveltamisohje sisältää myös Erilaisia ohjeita erillisinä liitteinä mm. Kylpytynnyriohje Uimareiden hygieniaohje Siivoussuunnitelmaohje Ilmoitus vauvauinnin aloittamisesta Näytteenottotiheyslaskuri (vanha) Heli Laasonen 17

18 Työryhmä: tekninen asiantuntija Ilpo Johansson Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ry; Timo Erkkilä Uimahalli- ja kylpylätekninen yhdistys ry; mikrobiologi Seija Kalso MetropoliLab Oy; siivouspäällikkö Elina Lähdeaho Urheiluhallit Oy; projektipäällikkö Marita Koskinen Sastamalan Ruoka- ja Puhtauspalvelut Oy Servi; päätoimittaja Tarja Valkosalo SSTL Puhtausala ry; neuvotteleva virkamies Jarkko Rapala (sij. Raili Venäläinen) STM; ympäristöterveysneuvos Kaisa Mäntynen Valvira; ylitarkastaja Heli Laasonen Valvira Heli Laasonen 18