Kalastuksenvalvonnan kehittäminen. Kalatalouden Keskusliitto Vesa Karttunen

Transkriptio

1 Kalastuksenvalvonnan kehittäminen Kalatalouden Keskusliitto Vesa Karttunen

2 Tausta Kalastuksenvalvonnan tilanne Valvonnan määrä ja toteutustapa Yhteistoiminta viranomaisten kanssa Tekniset apuvälineet Seuranta ja raportointi Valvonnan rahoitus Tässä esityksessä Valvojan valtuudet, säädösten kehittäminen ja valvonnan puutteet Kalastuksenvalvonnan kehittämissuunnitelma Yhteenveto

3 Tausta KKL valmisteli yhteistyössä MMM:n sekä kalastuksenvalvojien kanssa kysymyssarjan kalastuksenvalvojan kokeen läpäisseille ja kalastuksenvalvojiksi hyväksytyille. Kysely toteutettiin sähköpostin välityksellä Webropol-kyselynä. 996 kalastuksenvalvojan osoitteisto saatiin ELY-keskuksesta. Kyselyn ensimmäinen kierros lähetettiin Lähetettiin kaksi karhuviestiä ja vastauksia saatiin mennessä 414 kappaletta, eli vastausprosentti oli 42.

4 Kalastuksenvalvojiksi hyväksyttyjen määrä Suomessa ELY-keskus Valvojia Uusimaa 314 tilanne Varsinais-Suomi 403 Häme 619 Kaakkois-Suomi 220 Etelä-Savo 292 Pohjois-Karjala 148 Pohjois-Savo 324 Keski-Suomi 291 Pohjanmaa 126 Kainuu 262 Lappi 347 Yhteensä 3346

5 416 valvojasta 330, eli 79 prosenttia on toiminut kalastuksenvalvojana vuonna Jos suhdeluku on sama kyselyyn vastaamattomien osalla sekä valvojilla, joiden sähköpostiosoitetta ei ollut saatavilla kyselyyn, voidaan arvioida, että tutkinnon suorittaneesta valvojasta Suomessa toimi kentällä vuonna 2016 kaikkiaan noin kalastuksenvalvojaa

6 Yleisimmät syyt toimimattomuudelle valvojan kokeen suorittaminen vastaisen varalle sekä valvontavaltuuden puuttuminen Passiiviset valvojat muodostavat potentiaalisen valvojajoukon, edellyttää että valtuutusasiat kuntoon + aktivointi valvontaan valvojan perusjoukkoon laajennettuna näiden valvojien määrä Suomessa oli vuonna 2016 noin 400.

7 47 % toimii osakaskunnan valtuuttamana Kalastusalueen valtuuttamana toimii 30 prosenttia. MHn tai ELY-keskuksen valtuuttamina valvojia oli vastanneissa 15 prosenttia, mutta heidän merkityksensä valvonnan kokonaisuuden suhteen on tätä suurempi, koska heidän valvontapäiviensä määrä on selkeästi keskimääräistä suurempi.

8 Valvontapäiviä vuodessa on vähän. Yleisimmin viisi päivää. Keskiarvo oli 19,7. Yli 30 valvontapäivää oli 53 valvojalla (16,2 % vastanneista), -> perusjoukkoon laajennettuna alle 400 kappaletta yli 30 valvontapäivän valvojaa Suomen alueella. ELY-keskuksen ja MHn valvojilla valvontapäiviä oli vuodessa keskimäärin Osakaskuntien valvojilla oli keskimäärin 15 ja kalastusalueiden valvojilla 12 valvontapäivää vuodessa.

9 60% ilmoitti valvovansa muun toiminnan yhteydessä ja 40 % lähtevänsä asioikseen kalastusta valvomaan.

10 Valvojista suurin osa (71 %) hoitaa valvonnan yksin tai työparin kanssa ilman viranomaisapua. Kysyttäessä miksi apua tai yhteistyötä ei käytetä, yleisin vastaus avoimeen kysymykseen oli, että tähän ei ole tarvetta.

11 Poliisit ovat mm. toimintansa alueellisen kattavuuden takia luontevia yhteistyökumppaneita kalastuksenvalvojille. Poliisien kanssa yhteistyötä teki 44 % vastaajista Kaikki viranomaiset olivat kuitenkin hyvin edustettuina vastauksissa.

12 Älypuhelin/tabletti ja kamera ovat kalastuksenvalvojien tärkeimmät tekniset apuvälineet Riistakameran käyttö on ollut tähän asti marginaalista, 6 % on käyttänyt sitä, mutta kolmannes haluaisi käyttää jatkossa.

13 Puolet vastanneista ei ole tehnyt kalastuslain mukaisia tapahtumailmoituksia Syy: ilmoituksiin ei ole ollut tarvetta, rikkeet niin vähäisiä, että huomautus ja neuvonta ovat riittäneet. On tiedonpuutetta ilmoitusten tekovelvollisuudesta. Kuitenkin vain kaksi vastaajaa ilmoitti syyksi ohjeistuksen puutteen. Paperisella lomakkeella annettiin 61 % tapahtumailmoituksista

14 Tapahtumailmoitus haluttaisiin jatkossa tehdä lähes yksinomaan sähköisellä lomakkeella (85 % vastanneista) Muulla tavoin, miten? -haluaisivat joko jättää ilmoituksen kokonaan tekemättä tai kertoa tapahtumista heille erikseen tehtävässä kyselyssä.

15 Yli puolet (58%) kalastuksenvalvojista ei saa mitään korvausta valvontatoiminnasta Yleisin korvaustapa on kalastuslupa valvotuille vesialueille. Rahallisen korvauksen yleisimmät korvaustavat ovat kilometrikorvaus ja kulukorvaus kuitteja vastaan.

16 Kalastuksenvalvojista 9 % oli vuonna 2016 valvontatehtävissä uhattu tai he joutuivat fyysisen väkivallan kohteeksi Tappouhkauksista mainitsi viisi vastaajaa. Kaksi vastaajaa raportoi kiinni käymisestä ja yksi veneen päälle ajamisesta.

17 Toimintavaltuuksiin oli tyytyväisiä 78 % vastanneista Suurin osa vastanneista ei nähnyt suurempia korjaustarpeita valvontaa koskevassa lainsäädännössä. Kysymys puutteista: Merkittävästi suurin puute on puuttuva valtuus tarkistaa laukkuihin, reppuihin yms. laitettu saalis. Rikesakon antamismahdollisuutta kalastuksenvalvojalle Rangaistuksien koventamista kalastusrikkomuksista. Pyydysten talteenottojen käytäntöjä toivottiin selvennettäväksi.

18

19 Kalastuksenvalvonnan kehittämissuunnitelma yhteenveto 1. Kalastuksenvalvojien aktiviteettia nostetaan seulomalla jo kokeen käyneistä valvojista esille ne, joiden tehtävänkuvaa ja työmäärää voidaan kehittää. Nimittämällä kalastusalueisiin/kalatalousalueisiin vastuuhenkilö valvonnan koordinaattoriksi, voidaan paremmin suunnata valvonta-aktiviteettia ja yhdistää passiivinen valvojareservi sekä puutteellisessa valvonnassa olevat kohteet. Koordinaattori voi myös tunnistaa ne valvojat, jotka tarvitsevat erityiskohteiden tehtävänkuvan osalta erityistä jatkokoulutusta. 2. Kalastuksenvalvojien peruskoulutusta ja valvojakokeen suorittamista jatketaan kysynnän mukaisesti eri puolilla Suomea, mutta erityisesti Pohjanmaalla ja Lapissa. 3. Kalaveden omistajille suunnataan kampanjointia olemassa olevan, mutta ilman valtuutusta olevan valvojakunnan potentiaalin hyödyntämiseksi. Samalla tuodaan myös esille, miten tehdään toimiva toimeksianto valtuuttajan ja kalastuksenvalvojan välille.

20 Kehittämissuunnitelma yhteenveto 4. Poliisin tulisi selvittää, miten sähköistä rikosilmoitusjärjestelmää voitaisiin kehittää. Rikosilmoitusjärjestelmä on tällä hetkellä suositeltu yhteydenpitotapa kalastuksenvalvojille, mutta soveltuu teknisesti huonosti kalastuksenvalvojien käyttöön. 5. Pyydysten ja kalastusvälineiden talteenottoihin liittyvät toiminnot tulisi edelleen yhdenmukaistaa poliisihallituksen ja poliisilaitosten sisäisenä kehittämistyönä. 6. Poliisilaitostasolla selvitetään, missä määrin poliisi ja kalastuksenvalvojat voisivat tehdä yhteisesiintymistä vesillä, tarvittaessa kalastuksenvalvonnan venekalustoa käyttäen.

21 Kehittämissuunnitelma yhteenveto 7. Kalastuksenvalvojien perus- ja jatkokoulutukseen sekä koulutusmateriaaliin sisällytetään osio teknisistä apuvälineistä ja niiden käyttömahdollisuuksista kalastuksenvalvonnassa. Lisätään riistakameroiden käyttöä alueellisesti rajatuissa kohteissa, joissa on perusteltua panostaa kalastuksen ympärivuorokautiseen seurantaan. 8. Myönnetään rahallista tukea vaatimukset täyttävien kalastuksenvalvonnan sähköisten seuranta- ja raportointiohjelmistojen hankintaan ja käyttökoulutukseen sekä ohjelmistojen käyttöön tarvittavan teknisten apuvälineiden hankintaan. 9. Kalastuksenvalvojien ilmoitus- ja raportointijärjestelmää kehitetään niin, että ilmoitukset on mahdollista tehdä kootusti esimerkiksi kalastusalueelle nimetyn kalastuksenvalvonnan vastuuhenkilön kautta. Tämä vaatii lakimuutoksen.

22 Kehittämissuunnitelma yhteenveto 10. Rakennetaan Oma kala -järjestelmä Oma riista-mallin mukaisesti. Järjestelmään liitetään kalastuksenvalvontaa hyödyttäviä osioita. 11. Osakaskuntatasolle levitetään tietoa valvonnan korvaamiskäytännöistä mm. osakaskuntien kokouksissa ja Suomen Kalastuslehden artikkeleissa. Valvontakulujen korvaaminen huomioidaan myös kalastusalueiden käyttö- ja hoitosuunnittelun yhteydessä. 12. Kalastuksenvalvontaan kohdistetaan edelleen kalastuslain 82 mukaisesti erillisrahoitusta. 13. Kalaveden omistajille maksettavien omistajakorvausten taso nostetaan takaisin 4 M /vuosi -tasolle. Kalatalouden rahoitusvajeen korjaamiseksi 65 vuotta täyttäneet palautetaan kalastonhoitomaksun piiriin, kalastonhoitomaksun hintaa nostetaan, tai valtion budjettiin varataan kalastonhoitomaksukertymästä riippumaton vuotuinen kalatalouden edistämisen määräraha.

23 Kehittämissuunnitelma yhteenveto 14. Kalastuksenvalvonnasta tiedotettaessa nostetaan esille valvojan lainsäädäntöön perustuva asema ja toimivaltuudet sekä kalastavan kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet valvojaa kohdattaessa. 15. Vakuutusyhtiöiden kanssa neuvotellaan joukkovakuutuksesta kalastuksenvalvojille joka olisi saman tyyppinen kuin metsästyksenvalvojien vakuutus. Vakuutustarve huomioidaan valvonnan suunnittelussa kaikilla tasoilla. 16. Järjestetään kalastuksenvalvojille yksipäiväistä, kustannuksiltaan tuettua jatkokoulutusta kohtuullisen lähellä asuinpaikkaa. Jatkokoulutuksen aiheina ovat erityisesti kalastuslainsäädännön syvempi tuntemus, valvojan peruskoulutuksen kertaus ja erilaiset käytännön esimerkit.

24 KIITOKSIA!