Pentti Harju. Lämmitystekniikan oppikirja
|
|
- Eeva-Liisa Keskinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Pentti Harju Lämmitystekniikan oppikirja
2 Sisällysluettelo Sää ja lämmitys 1. Ulkolämpötila Auringon säteily Rakennuksen sijoitus maastoon 7 2. Lämmittää pitää, mutta millä? Ympäristö ja lämmitys Asumisenergian minimointia 9 3. Kiinteistön lämpöhäviöt ja eristys Rakennuseristys 11 Kertausta 12 Sisäilmasto ja siinä viihtyminen 4. Huoneilman lämpötila Jotakin lämpötiloista 13 Kertausta 17 Lämmitys kiinteällä polttoaineella 5. Miten ja missä puuta saa polttaa? Puulämmitys tulisijan avulla Uuni Takka 18 Kertausta 24 Polttoaineiden alkuperä 6. Polttoaineiden jako Puun poltto takassa Kiinteä polttoaine Biomassa, biopolttoneste ja biokaasu Nestemäinen polttoaine Kaasumainen polttoaine 32 Kertausta 33 Polttoaineen palaminen 7. Palaminen Palavat alkuaineet Erikoisempaa poltettavaa Öljyn poltto Kaasun poltto Palamisen tarkkailu Ympäristövaikutukset 39 Kertausta 41 Lämmityskattilat 8. Kattiloiden jako Jako kattilatehon mukaan Kattilan osien nimikkeitä Kattilan hyötysuhteen Kattiloiden jako rakenteen mukaan Yli- ja alipainekattilat Jako polttoaineiden ja palamistavan mukaan Puukattila ja varaaja Puukattila ja etupesä Automaattiset biopolttolaitteet Öljylämmityskattilat Tulitorvi/tuliputkikattilat Höyrykattiloiden käyttö lämmityksessä 54 Kertausta 57 Öljylämmitys 9. Öljylämmitteisen laitoksen käyttö Raskasöljypolttimet Kevytöljypolttimen osat ja toiminta Öljyputkisto Öljysäiliö, ilmajohto ja täyttöjohto Öljymäärän mittaus säiliöstä Öljylämmityskattilahuone ja sen varustus 74 Kertausta 76 Maakaasulämmitys 10. Maakaasu myös pientaloissa Maakaasuputkiston nimikkeitä Maakaasun käyttö 77 Kattilahuone ja sen laitteita 11. Palo-osasto ja paloluokka Kattilan sijoitus kattilahuoneeseen Savupiippu 82 Kertausta 83 LVI-varusteita 12. Venttiilit Sulkuventtiilit Yksisuuntaventtiilit Linjasäätöventtiilit Venttiiliryhmät Kolmitieventtiili Sekoitusventtiilit Varoventtiili Lämpömittari Painemittarit Mudanerotin Automaattinen ilmanpoistin Muuta 92 Kertausta 93 Paisuntajärjestelmät 13. Paisuntajärjestelmät Avoin paisuntajärjestelmä Suljettu paisuntajärjestelmä Kalvopaisunta-astian mitoitus Suurten laitosten paisuntajärjestelmät 97
3 Pumppu 14. Rakenne Pumput Asennus ja käynnistys Säätö Hieman pumpun valinnasta 101 Kertausta 102 Patterit ja patteriventtiilit 15. Patterit lämmityksessä Erilaisia pattereita l. radiaattoreita Patterin varusteet Pattereiden sijoitus Putkitus pattereille 110 Kertausta 111 Vesikeskuslämmitys 16. Vesikeskuslämmitys Painovoimainen vesikeskuslämmitys Pumppukiertoinen vesikeskuslämmitys Putkien asennus Lämpöjohtoverkosto ja ääni Lämpölaajeneminen Korroosio Eristys ja kannakointi Vesikeskuslämmitys muoviputkin Verkosto käyttöön Painekoe, toimintatarkastus Ilmat pihalle Patteriverkoston perussäätö Säädön suoritus 126 Kertausta 128 Mittaus- ja ohjaustoiminnat 17. Joitakin alan määreitä Kirjaintunnukset Lämmön säätö Avoin ja suljettu säätöpiiri Säätötapoja Säätömuodot Erilaisia säädössä vaikuttavia tekijöitä Lämmityksen optimointi ja alentaminen Kiinteistön lämmityksessä Ouman -EH-800 säädin 139 Kertausta 142 Kaukolämmitys 18. Energia ja ympäristö Kaukolämpö ja ympäristö Kaukolämmön tuotto Lämmön jakelu Teräsputket kaukolämpöputkina Aluelämmitys teräsputkin Vuoto on havaittu ja löydetty Pientalotaajamien aluelämmitys, Uponor Kiinteistön kaukolämmön alajakokeskus Kaukolämmön mittaus 153 Kertausta 155 Lattialämmitys 19. Miksi lattialämmitys Lattialämmityksen rakenne ja käyttö Putket ja mitoitus Verkoston täyttö ja koepaine Kiertopumpun käynnistys ja säätö 162 Kertausta 165 Pientalon ilmalämmitysjärjestelmä 20. Hygieenisyys ja paloturvallisuus Pientalon ilmalämmityskone 166 Sähkölämmitys 21. Yleistä sähkölämmityksestä Suora huonekohtainen sähkölämmitys Varaava sähkölämmitys Sähkökattilan rakenne ja varusteet 173 Kertausta 174 Kylmätekniikka ja jäähdytys 22. Kylmyyden tuottaminen Kylmiön laitteet ja toimintaa Lämpöpumppu, perusteita Lämpöä maasta Lämpöä kalliosta tai vesistöstä Poistoilmalämpöpumppu Ilma-vesilämpöpumput Ilmalämpöpumput 189 Kertausta 192 Aurinkolämmitys 23. Passiivinen tai aktiivinen aurinkolämmitys Aurinkokerääjä Lämmön varastointi Erilaisia aurinkolämmitysvaihtoehtoja Järjestelmän putket Asennus Aurinkosähkö 198 Mittauksia ja mittareita 24. Milloin mitataan? Mit tausvirheet ja mittarit Lämmityslaitteiden mittauksia Lämpötilan ja kosteuden mittaus Ilman lämpötilan mittaaminen Lämpökamera 202 Kertausta 204
4 4 Millä lämmitetään ja missä viihdytään Sisäilmasto ja siinä viihtyminen Tutkimusten mukaan työssä käyvä suomalainen viettää 21 h vuorokaudessa ajastaan sisällä ja tästä ajasta 16 h kotona. Näin sisäilmalla on huomattava terveydellinen vaikutus, hyvä tai huono. Epäviihtyvyyden kokemus syntyy vedon tai epämiellyttävän hajun aistimisena. Emme kuitenkaan aisti esim. häkää tai radonkaasua, vaikka niiden pitoisuus olisi vaarallisen korkea. 4. Huoneilman lämpötila Asukkaan lämpöaistimus huoneilmasta muodostuu ilman lämpötilasta, pintojen lämpösäteilystä, ilman kosteudesta ja virtausnopeudesta, asukkaan vaatetuksesta sekä aktiviteetistä ja lämpötilan muutosnopeudesta. 17 C voi olla sopiva lämpötila työpajaan. Viluinen vanhus taas voi kodissaan toivoa 24 C lämpötilaa, jossa lämpötilassa muut voivat kokea olonsa tukalaksi. Kuitenkin yhden asteen nousu normaalista huonelämpötilassa aiheuttaa 4 5 % lisäyksen rakennuksen energiankulutukseen Jotakin lämpötiloista Huonelämpötilan seurannassa hyvä ja yksinkertainen väline on tavallinen elohopealämpömittari huoneen sisäseinälle kiinteästi asennettuna. Nykyisin käytetään kosteusanturiin perustuvia sähköisiä mittareita. Mittareiden mittatarkkuus voi olla 0.1 C, joka on enemmän kuin riittävä. Huoneiston asukas on viimekädessä se mittari, jonka mukaan lämpötila tulisi säätää, tietenkin järkevyyden rajoissa. Pienet lapset kehittävät lämpöä vilkkaalla liikunnallaan enemmän kuin aikuiset. Vanhuksella pintaverenkierto on huonompaa, liikunta verkkaista ja aineenvaihduntakin alkaa iän myötä hidastua. Näin vanhus saattaa tuntea itsensä viluiseksi. Huonekohtainen lämpötilan säätömahdollisuus lisää asukkaiden tyytyväisyyttä. Oleskeluvyöhyke on huoneen lattiasta 1,8 metrin korkeudelle ulottuva tila. Sen sivupinnat ovat 0,6 metrin etäisyydellä seinistä tai kiinteistä rakennusosista. Huoneilman lämpötila mitataan 1,1 m korkeudelta mistä tahansa oleskeluvyöhykkeen alueelta. Toiminnasta riippuva ihmisen lämmönluovutus: makailu 80 w, istuminen 100 w ja juoksu 300 w Lämpötilan nosto arvosta C yli 24 C lisää sisäilmaoireiden määrää jopa 50 % Kuvassa on huoneen oleskeluvyöhyke & $ I A E I J $ I A E I J Nopeat lämpötilan vaihtelut koetaan epämiellyttävinä, vaikka lämpötila olisikin oikeiden raja-arvojen välissä. Lämpötilan vaihtelu ei saisi olla nopeampaa kuin 1,1 C/h. Lämpötilaero pään ja nilkkojen välillä koetaan epämiellyttävänä, jos se ylittää 3 C. Säätölaitteiden huojunta ei saa olla liian suuri. Lämpötilan muutosnopeuden pitäisi olla hidas, alle 0,6 C tunnissa. Työpäivän aikana nousua ei saisi olla yli 4 C. Massiivisen rakenteen lämmönvarauskyvyllä voidaan huoneen lämpötilavaihteluita pienentää. Lämpötila ja pukeutuminentyötilan lämpöolosuhteet on pyrittävä järjestämään työn raskauden mukaan. Kevyen istumatyön lämpötila-alue on C, raskaassa työssä C. 4
5 Uunit ja takat 5 Varaava takka voidaan muurata paikalla valmiiksi tai kasata elementeistä. Takan valinnassa kannattaa varmistaa takan sydänosan hyvä lämmönvarastointiominaisuus. Varaava vuolukivitakka 1. luukut takan nuohoukseen 2. tuhkan poisto ja palamisilman säätö 3. arinan säätö 4. lasillinen suuluukku 5. luukun lukitus 6. arina 7. takan yläosa 8. savukaasujen kierto 9. savupiippu 10. savupelti Arinalla (6) palava puu saa palamisen ensiöilmaa aukosta (2) ja toisioilmaa kohdasta (3). Liekit ja savukaasut kulkeutuvat kohti takan yläosaa (7). Siellä savukaasu haarautuu kahteen osaan kulkien takan sivuja (8) alas ja sieltä savupiippuun (9) Takan koko valitaan lämmitettävän huonetilan koon mukaan. Takan koko voi olla myös edellistä kokoa suurempi silloin, jos huoneen lämmennyt ilma voidaan kierrättää ilmanvaihtokojeen avulla koko kiinteistöön siten, ettei ilma kierrä turhaan LTO-osan kautta. Takan paikka on mietittävä jo rakennuksen suunnitteluvaiheessa, koska takalle tarvitaan savupiippu. Kun takka voi painaa 2000 kg, on rakennuksen pohja vahvistettava kestämään takan paino. Takka on myös osa sisustusta. Kiertoilmatakka lämmittää huoneilmaa ja lämpö varastoituu rakenteisiin, eikä takkaan. Kaasutiiviiden luukkujen ja uuden palotekniikan ansiosta kiertoilmatakan palamista voidaan säätää portaattomasti tuottamaan lämpöä 1 20 kw/tunti. Savupiipussa oleva huoneilmaa ulos vuotava vetopelti voidaan poistaa/ korvata takan tiiviiden luukkujen ja palamisilma-aukkojen avulla. Kiertoilmatakassa huoneilma menee takan sisäkanaviin alhaalta ja poistuu lämmenneenä takan päällä olevista ritilöistä muodostaen ilman kierron huoneessa. Pilkepoltossa paloaika voi olla yhdellä pesällisellä jopa 6 tuntia. Puristettujen turveprikettien paloaika voi olla yhdellä täytöllä jopa 10 tuntia. Kiertoilmatakka antaa lämpöä jopa viiden minuutin polton jälkeen. Tällaisella takalla lämmitettäessä kannattaa seurata, ettei huoneilma kuivu liikaa. 5
6 6 Polttoaineet Pyrolyysiöljyn, bioöljyn tuotossa, kuiva ja murskattu puu lämmitetään nopeasti reaktorissa o C lämpötilaan. Osa puusta kaasuuntuu, osa muuttuu nesteeksi ja jäljelle jää kiintoaine. Prosessi on erittäin nopea, siihen kuluu aikaa vain muutamia sekunteja. Tuotetta voidaan kutsua myös pyroöljyksi. Nopeassa jäähdytyksessä kaasusta tulee polttonestettä, joka sisältää myös puussa olleen veden. Kyseessä on tavallaan modernisoitu tervan poltto. Biokaasua syntyy kaa topaikoilla, jätevedenpuhdistamoissa ja maataloudessa sikaloiden lannasta. Keräysputkien avulla kaasu saadaan talteen. Kaasumoottori tai kaasuturbiini saadaan toimimaan biokaasun avulla ja moottoriin voidaan kytkeä sähköä tuottava generaattori Nestemäinen polttoaine Raakaöljy pumpataan maan pinnalle ja siitä jalostetaan bensiiniä, polttoöljyjä, bitumia sekä muita kemian ja muoviteollisuuden raaka-aineita. Öljyn suhteellisen edullinen hinta, suuri lämpöarvo ja pitkälle automatisoidut kattilalaitokset tekevät siitä suositun polttoaineen. Maailmassa on tähän mennes sä todettuja öljyvaroja nykykulutuksella ja nykyisellä tuotantotekniikalla noin vuoden käyttöä varten. Öljytuotteille etsitään myös korvaavia ratkaisuja. Yksinkertaistettuna öljy on meren mutaan hautautunutta biomassaa ja eläimiä, kivihiili on suohon uponnutta kasvistoa. Öljy sisältää hiiltä noin 86 %, vetyä 11,5 13,5 %, rikkiä 0,1 2,5 % ja happea 0,3 %. Öljyn ja yleensä nesteiden juoksevuutta ilmaistaan viskositeetilla. Se on nesteen sisäisestä kitkasta aiheutuva virtausvastus. Mitä alhaisempi viskositeetin lukuarvo on, sitä parempi on öljyn juoksevuus. Viskositeetti riippuu öljyn lämpötilasta. Lämmin öljy on kylmää öljyä juoksevampaa. Kevyen polttoöljyn lämpötilan laskiessa saavutetaan samepiste, jossa öljyn parafiinit alkavat muodostaa pieniä kiteitä. Samepiste on öljyn alhaisin käyttöpiste. Jähmepisteessä kylmä öljy muuttuu juoksemattomaksi. Suomessa on myynnissä kevyt polttoöljy POK ja raskas polttoöljy POR. Kevyessä polttoöljyssä on pakkasenkestävyydeltään erilaisia öljylaatuja. Öljylaadut ovat kesä- (-5 C), talvi- (-24 C) ja erikoislaatu (-29 C). Polttoaineiden muunto toe:ksi Raakaöljy t = 1,000 toe Raskas polttoöljy t = 0,970 toe Kevyt polttoöljy t = 1,015 toe Dieselöljy t = 0,992 toe Petrolit t =1,034 toe Bensiinit t = 1,046 toe Jalostamokaasut t = 1,241 toe Kivihiili t = 0,611 toe Koksi t =0,699 toe Antrasiitti t =0,795 toe Maakaasu 1000 m³t = 0,859 toe Hake m³t =0,180 toe Palaturve m³ t =0,120 to Jyrsinturve m³ t =0,078 toe Raakaöljyn pumppaus maan sisältä, Petrobras, Brasialia, kuva Wikipedia Kuvassa on erilaisia energiamuotoja kuten tuuli, raakaöljy ja hiili tai turvevoimala 6
7 Polttoaineen palaminen 7 Polttoaineen palaminen Palaminen on ilman hapen yhtymistä palavaan alkuaineeseen. Kun polttoaineen lämpötila nostetaan yli sen syttymislämpötilan, palaminen tasapainottuu johonkin lämpötilaan jatkuen niin kauan kuin polttoainetta ja happea on saatavilla. Polttopuun syttymislämpötila on C. Polttoöljyn itsesyttymislämpötila on noin 230 C. Öljypolttimen liekin lämpötila (POK) on noin 500 C ja kaasun noin 800 C. Poltettaessa fossiilisia polttoaineita 10 kwh edestä vapautuu 1 litrasta lämmitysöljyä 2,9 kg CO 2 1,5 kilosta kivihiiltä 3,3 kg CO 2 1 m³ maakaasua 1,9 kg CO 2 7. Palaminen voi olla nopeaa tai hidasta. Nopeassa palamisessa polttoaine ja happi yhtyvät niin kiivaasti, että syntyy näkyvä liekki ja korkea lämpötila. Hidasta palamista on esim. raudan ruostuminen tai puun lahoaminen, eikä sitä voida hyödyntää lämmityksessä. Palamisilmakerroin Polttoaine pyritään polttamaan mahdollisimman täydellisesti ja mahdollisimman pienellä ilmamäärällä. Hiilen epätäydellisessä palamisessa muodostuu häkää, (CO), joka on polttoaine. Lisähapen avulla se voidaan polttaa hiilidioksidiksi (CO 2 ). Ilma sisältää happea n. 21 % ja typpeä n. 78 %. Typpi ei osallistu palamiseen, mutta se lämpenee tulipesässä ja poistuu lämmenneenä savukaasujen mukana kuljettaen näin huomattavan määrän läm pöenergiaa hukkaan. Kuvassa on kiinteän polttoaineen palamista Palavat alkuaineet ovat hiili (C 2 ) ja vety (H 2 ) ja niitä on erilaisia määriä kaikissa poltto aineissa. Runsaimmin polttoaineissa on yleensä hiiltä ja se palaa hiilidioksidiksi (CO 2 ), joka on haitallinen palamistulos. Vety on hiiltä arvokkaampaa polttoaineena, koska sama määrä vetyä antaa n. 4,2-kertaisen määrän lämpöenergiaa ja vedyn palamistulos on vettä. Polttoaineissa oleva rikki on haitallista, koska se muodostaa palaessaan tulipintoja syövyt täviä yhdisteitä. Myös typen oksidit (NO 2 ), rikkidioksidi (SO 2 ) ja ympäristöön leviävä tuhka ovat haitallisia. Hiilen täydellisessä palamisessa 1 kg hiiltä tarvitsee n. 2,7 kg happea, jolloin hiilidioksidia syntyy 3,7 kg sekä lämpöenergiaa vapautuu noin 34 MJ. C = C0 2 + lämpöenergiaa. Epätäydellinen palaminen C + ½O 2 = CO + lämpöenergiaa. Hiili monoksidi (CO), häkä sisältää lämpöenergiaa ja palaa hiilidioksidiksi lisähapen avulla. Vedyn palaminen 2H 2 +O 2 =2H 2 O + lämpöenergiaa. Vedyn palaessa kaksi vetymolekyyliä (H 2 ) yhtyy yhteen happimolekyyliin (O 2 ). Palamistulos on lämpöenergiaa ja vettä, joka on vesihöyryä. Vesihöyryn sitoma höyrystymislämpöenergia menee hukkaan normaalissa kattilalaitoksessa savukaasujen mukana. Kondenssikattilassa savukaasujen vesihöyry lauhtuu vedeksi, ja höyrystyslämpö saadaan talteen. Palamistapahtumaa seurataan mittaamalla kattilan savusolassa savukaasujen CO 2 -pitoisuus (hiilidioksidi), CO-pitoisuus (häkä), O 2 -pitoisuus, nokipitoisuus, tiheys, lämpötila ja veto. 7
8 8 Kattilat Pelletin poltto. Pellettivarasto voi olla myös kattilan vieressä oleva kattilan kokoinen terässäiliö. Sen ei ole pakko olla iso monen kuutiometrin siilo. Jos pelletti alkaa palaa muualla kuin polttomaljassa, muovinen pudotusputki sulaa poikki ja pelletin tulo loppuu. Pelletin poltto Öljylämmityskattilat Kattilat, joiden käyttölämpötila on enintään 110 C, suunnitellaan ja valmistetaan hyvän konepajakäytännön mukaisesti. Kattiloiden tulee täyttää Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa D7 esitetyt hyötysuhdevaatimukset. Kattilan varusteisiin kuuluvat: nuohousluukut ja muut tarvittavat luukut, lämpömittarit, kattilan lämmitystehoa automaattisesti säätävä laite (ohjaustermostaatti), tyhjennysventtiili, valmistuskilpi, täyttöventtiili, paisunta- ja varolaitteet, painemittari, kun teho >120 kw, kuiviinkiehumisen estin., savukaasun lämpömittari, mittausyhteet savukaasuanalyysia varten, puhdistusvälineet, käyttö-, huolto- ja asennusohje., palamiskaasujen ohjauslevyt, sähkövastusyhteet, käyttöveden lämmitin, sekoitusventtiili, pumput, paisunta- ja varolaitteet. Monipolttoainekattilat l. kaksoispesäkattilat Kattilassa voi olla kaksi erillistä tulipesää, jotka eivät ole yhteydessä toisiinsa. Yhdistyminen tapahtuu vasta savusolassa. Toiseen tulipesään on yhdistetty öljy- tai kaasupoltin, toisessa poltetaan kiinteää polttoainetta. Kattilassa voi olla lisäksi sähkövastukset. Kattilassa voidaan päivällä polttaa halkoja ja illaksi tulipesä vielä täytetään puilla. Kun täytös yöllä sammuu, öljypoltin käynnistyy ja jatkaa lämmitystä. Yksipesäkattilat, pelkkä öljy- tai kaasukattila Yksipesäkattilassa on vain yksi tulipesä ja siinä voidaan polttaa öljyä, kaasua tai puuta, yhtä polttoainetta kerrallaan. Joissakin kattiloissa voidaan öljynpoltto lopettaa, poltin poistaa ja kattila varustaa arinalla puun polttoa varten. Monesti tällainen tulipesä on kuitenkin liian pieni pitkäliekkisen puun polttoon, ja palaminen voi jäädä hyvinkin epätäydelliseksi. Yleensä kaikissa pienkattiloissa on kattilan vesitilan lämmönvaihdin lämpimän käyttöveden kehitykseen. Lämmönvaihdin voi olla rivoitettu kupariputkikierukka, jonka läpi virtaava kylmä vesi lämpenee. Isommat kattilat varustetaan erillisellä lämminvesivaraajalla. 8
9 Öljykattilat, polttimet ja säiliöt 9 1. Rakennuksen pohjamaa 2. Antura 3. SFS 2770 muovinen maanalainen palavan nesteen säiliö. SFS 2736 teräksinen maanalainen lieriösäiliö. Säiliön etäisyys on vähintään 600 mm rakennuksen anturasta. 4. Puhdistusluukun ympärillä on maanpintaan ulottuva halkaisijaltaan 1000 mm betonirengas. 5. Betonirengas ei saa tukeutua säiliöön 6. Betoniankkurit. Tyhjillään oleva säiliö voi tulla läpi pihan asfalttipinnan, jos pohjavesi nousee kyllin korkealle. 7. Ankkurointia 8. Öljysulut, sisäsäiliön sulku on ulkoseinällä näkyvillä olevassa kotelossa esim. lasin alla 9. Kansi 10. Öljyjohdot polttimelle 11. Ylitäytönestimen johto, öljymäärän mittauksen johto 12. Täyttöjohto 13. Ilmajohto, minimikaltevuus 1: Ylitäytönestimen pistoke ja suojaputkessa oleva johto 15. Lukittava täyttöjohdon hattu 16. Ilmajohdon hattu 17. Kevytöljykilpi 18. Öljymäärämittari 19. Lämpöeristetty terässavupiippu 20. Öljypoltin 21. Öljyjohdot polttimelle ulkosäiliöltä Maanalaisen öljysäiliön asennus. Huoltokuilu 1000 mm betonikaivonrenkaista. Halkaisijaltaan kaksinkertainen 600 mm valurautakansi. Renkaan alareuna ei saa painaa säiliötä. Tiivistäen tehty täyttö Sivut ja yläpuoli väh. 250 mm paksuudelta seulottua soraa kerroksittain tiivistäen Sivut ja yläpuoli väh. 250 mm paksuudelta seulottua soraa kerroksittain tiivistäen Pohja- ja tulvavesialueilla säiliö ankkuroidaan betonilaattaan. Työ tehdään säiliön mukana tulevan ohjeen mukaisesti. 9
10 10 Kaasun poltto ja polttimet Vanhojen kiinteistöjen saneeraus maakaasukäyttöiseksi Vanha öljyjärjestelmä voidaan muuttaa varsin helposti maakaasukäyttöiseksi. Jos vanha öljykattila on yleiskunnol taan tyydyttävä, riit tää pelkkä polttimen vaihto. Tarkista, ettei kattila ole teholtaan liian suuri. Vanhat savuhormit ovat myös poikkeuksetta kooltaan ylimitoitettuja. Ne tulee varustaa eris tetyllä sisäpiipulla, jonka mitoituksessa voidaan soveltaa Suomen Rakentamis määräyskokoelman ohjetta E3. Maakaasu rivi- ja kerrostalossa Rivi- ja kerrostalojen lämmityksessä pätevät yleensä samat maakaasun käyttöperiaat teet kuin edellä käsitellyissä pientalois sa. Maakaasun tärkeimpiä etuja rivi- ja kerrostalojen lämmityksessä ovat erin omainen hyötysuhde, erittäin pieni val vonnan sekä huollon tarve ja olematto mat ympäristöpäästöt. Maakaasun prosessikäyttö Täydellisen ja puhtaan palamisen ansios ta maakaasua voidaan käyttää myös tuo tantoprosessien suoraan lämmitykseen. Suoralla prosessin lämmitystavalla tarkoi tetaan polttoaineen liekin, säteilyn ja sa vukaasujen kohdistamista suoraan läm mitettävään tuotevirtaan tai -tilaan ilman erillistä lämmönsiirtoa. Suoralla lämmityksellä saavute taan paras mahdollinen hyötysuhde sekä nopea ja tarkka tehonsäätö. Suoraa lämmitysmenetelmää hyödynnetään erityisesti lasi- ja posliiniteollisuudessa, metalliteollisuudessa, elintarviketeollisuudessa ja esim. kaupallisissa puutarhoissa. Suurten hallien pistemäisten työkohteiden lämmitykseen voidaan käyttää kaasulla toimivia infrapunasäteilijöitä, joilla lämpö voidaan suunnata tarkasti haluttuun kohteeseen. Säteilijän lämmitysvaikutus on nopea, jonka ansiosta niitä voidaan käyttää osa-aikaiseen lämmitykseen. Lämmitystapa soveltuu erityisesti korkeiden hallien lämmitykseen. Hallin lämpötila voidaan pitää alhaisempana tinkimättä työviihtyvyydestä. Mikäli tuotannossa vaaditaan suurta ilmanvaihtoa, voidaan sisään tuleva korvausilma lämmittää suoraan maakaasupolttimen avulla. Asennustöiden vaatimukset on standardissa SFS 3179, kaasuputkistot ja käyttölaitteet, paine alle 0,4 MPa (4 bar). Näiden lisäksi on joillakin paikkakunnilla sähkö-, vesi- tai energialaitoksen antamia lisävaatimuk sia asennettavien laitteiden rakenteille ja sijoituksille. Lisätietoja saa esim. paikallisilta kaasunjakeluyhtiöiltä. Kuvassa on esimerkki maakaasua käyttävän lämpökeskuksen laitesijoittelusta. Suunnittelussa tarvittavat tärkeimmät vaatimukset ilmenevät standardista SFS 3179 ja LVI-ohjetiedostosta LV Lisäksi suunnitteluohjeita antaa standardi SFS-EN Gasum Oy/Arto Riikonen, kuvaa mukaillen. 1. Savupiippu 2. Savukaasun lämmöntalteenotto 3. Kattila 4. Kaasupoltin 5. Palamisilma 6. Pääsulkuventtiili 7. Palamisilman lämmitys 8. Suodatin 9. Kaasumäärämittari 10. Varojohto ulos 11. Poistoilmapuhallin 10
11 11.2. Savupiippu on perinteisesti tiilistä muurattu pystyhormisto, joka kestää käyttöä hyvin, kunhan se toimii kyllin lämpimänä. Uusien öljylämmityskattiloiden savukaasujen lämpötila voi jäädä jopa alle 100 C, jolloin tiilipiippuun kannattaa asentaa haponkestävä sisäpiippu rapautumisen estämiseksi. Markkinoilla on olemassa myös tyyppihyväksyttyjä elementtihormeja, jotka voidaan asentaa kiinni palavaan rakenteeseen. Piipun tulee nousta vähintään 0,8 m korkeuteen katon lappeen yläpuolelle ja vähintään katon harjasta ja räystään välisen 0,8 m korkeudella menevän linjan yläpuolelle. Savupiipun ulkopintojen pintalämpötila ei saa nousta yli 80 C eikä savukaasujen lämpötila piipussa saa olla kuin hetkellisesti yli 350 C. Palamisessa syntyy myös rikin oksideja. Kun savukaasujen lämpötila on kyllin alhainen, kaasut jäähtyvät sekä nesteytyvät savupiipun sisällä muodostaen rikkitrioksidia (SO 3 ) sekä vesi höyryä, jotka yhdessä muodostavat rikkihappoa. Poltettuja hormitiiliä rikkihappo ei vahingoita, mutta muu rauslaastin kalkki muuttuu kipsiksi. Tähän reaktioon liittyy tilavuuden kasvua, joka aiheuttaa rapautumista. Kevyen polttoöljyn poltossa vesikastepisteen lämpötila-alue on C. Runsas vesikondenssivesimäärä voi aiheut taa talvella jäätymisvaurioita tiilihormin yläosassa tai happaman veden valumista hormista. Savupiipun vaurio Yleensä tiilinen savuhormi alkaa rapautua silloin, kun vanha öljypoltin vaihdetaan uuteen. Tilanne pahenee lisää, jos samalla vaihdetaan vanhan kattilan tilalle korkealla hyötysuhteella toimiva uusi kattila. Uusi kokonaisuus toimii korkealla hyötysuhteella ja savupiippuun menevän savukaasun määrä pienenee sekä lämpötila laskee arvoon C. Savupiippu ei enää pysy koko matkaa lämpimänä, vaan jäähtyy yläpäästä. Savukaasussa oleva vesihöyry tiivistyy savupiipun kylmään yläpintaan ja rapauttaa piipun. Rapautumisen havaitsee nuohooja, mutta kosteus voi tulla myöskin piipun läpi näkyen huonetilassa olevan piipun pinnassa. Ongelma korjataan laittamalla tiilipiipun sisään kattilanvalmistajan tai muun asiantuntijan suosittama haponkestävä putki alhaalta ylös asti. Piipun ja putken väliin tulee erikoiseriste ja piipun päähän asennetaan suojalevy estämään sadeveden pääsy eristeisiin. Tiilihormi voidaan putkittaa haponkestävän sisäputken avulla. Kevyellä polttoöljyllä, jonka rikkipitoisuus on 0,15 0,5 %, happokaste piste on lämpötila-alueella C. Jos sisäputki on rikkihappoa kestämätöntä materiaalia, savuhormin pintalämpötilan tulisi olla yli 120 C. Öljylämmityskattilan hormiin suositellaan halkaisijaltaan 100 mm ja puukattilan hormiin vähintään 125 mm putkea. Puulämmitteisissä taloissa, joissa vanha piippu on haljennut, on vuorausputken asentaminen paras korjaustapa. Vuorausputkien käyttöikä on valmistajien mukaan jopa yli 30 vuotta. Kattilahuone 11 Savupiipusta tarkistetaan halkeamat, rapautumat, sisäpiipun tarve, nuohousluukut, rakenteen tuuletus, piipun yläpään kallistukset ja tippanokat, tikkaat sekä nuohoustasot. Sopiva savukaasujen lämpötila kattilan jälkeen on n C, jolloin savukaasut eivät jäähdy piipun yläosassakaan alle happokastepisteen. Selvitä asiantuntijan kanssa, riittääkö vedon kannalta vanhaan pystyhormiin asennettu pyöreä haponkestävä sisäpiippu vai pitääkö siitä tehdä hormin täyttävä kantikas kanava. 1. Vanha korjattava piippu 2. Alakartio estää eristeen valumisen 3. Eriste on koko putken pituudella 4. Esim. haponkestävä putki 5. Savupiipun pään valu 6. Mahdollinen sadekatos ja tila nuohoukselle 11
12 12 LVI -varusteet Kuvassa ovat vierekkäin rakenteelliset ja toiminnalliset piirustusmerkit. T = lämpötila, I = osoitus. TI = lämpötilan osoitus, lämpömittari P = paine, I = osoitus. PI = paineen osoitus, painemittari Varoventtiili Kalvopaisunta-astian yhteyteen kuuluvat varoventtiili, painemittari ja automaattinen ilmanpoistin. Nykyiset varoventtiilit ovat jousikuormitteisia ja niiden avautumispaine on merkitty varoventtiiliin. Älä muuta varoventtiilin avautumispainetta. Varmista, että asennat oikean avautumispaineen omaavan varoventtiilin esim. kattilan yhteyteen. Jos kattilan käyttöpaine on 1,5 bar, ei varoventtiilin avautumispaine saa missään tapauksessa olla suurempi. Lv-verkoston varoventtiilin avautumispaine voi olla 10 bar. Varmista varoventtiilin toiminta laitoksen ollessa toiminnassa siten, että varoventtiili toimii ja sulkeutuu. Tee tarkistus 1 2 kertaa vuodessa. Varoventtiilin ulospuhallusjohto asennetaan laskulla samassa huonetilassa olevaan viemäripisteeseen. Putki on kuparia ja samansuuruinen kuin varoventtiili. Kannakoi putki riittävästi. Varoventtiilin ulospuhallustehon tulee vastata lämmitysjärjestelmän suurimmalla teholla kehittyvää yhteenlaskettua höyryvirtaa. Varoventtiilin ja suojattavan järjestelmän tai laitteen välille ei saa asentaa sulkulaitetta. $ % Kuvassa on varoventtiili. Verkoston venttiileistä tarkistetaan silmämääräisesti venttiileiden vuotamattomuus, kokeillaan karan liikkuvuus ja venttiilin sulkeutuminen. " #! 1. Paineenalainen vesi 2. Ulospuhallus ja ulospuhallusjohto 3. Istukka 4. Lautanen ja tiiviste 5. Jousi 6. Kara 7. Nuppi, josta kiertäen kokeillaan varoventtiilin toimivuus Lämpömittari Yleensä kaikki aineet laajenevat lämmetessään ja tähän perustuukin sprii- tai elohopealämpömittarin toiminta. Mittareita käytetään sisä- ja ul kolämpötilan mittauksiin. Niitä voidaan käyttää myös digitaalisen lämpömittarin verrokkina mittarin näytön oikeellisuuden toteamiseksi. Elohopealämpömittari l. lasiputkilämpömittari on yleisimmin käytössä oleva LVI-alan lämpömittari. Mittari on tarkka ja halpa, mutta arka kolhuille. Käytössä olevan mittarin taskussa on oltava lämpöä johtavaa öljyä. Mittarin suojuksen ylin osa kierretään irti, mittari nostetaan ylös ja sisälle kaadetaan hieman öljyä. Kun mittarin alapää on öljyn sisällä, lämpö johtuu hyvin. Mittarin messinkisen anturiosan on ulotuttava kyllin syvälle mitattavaan veteen. Lämpömittarin näyttöasteikko on SI-järjestelmän mukainen, mitta-alue C ja lukematarkkuus ±1 C. Lisäksi mittari on standardin DIN tarkkuusvaatimusten mukainen. 12
13 Paisuntajärjestelmä Suurten laitosten paisuntajärjestelmät Allaolevan kuvan paisuntajärjestelmässä lämmennyt ja laajentunut vesi pääsee paisunta-astiaan ylivirtausventtiilin kautta. Jäähtyessään vesi supistuu ja paine pienenee, jolloin painekytkimen ohjaama pumppu pumppaa vettä paisunta-astiasta takaisin verkostoon. 1. paisunta-astia 2. muovikalvo 3. paineenpitopumppu 4. presso staatti (painekytkin) 5. paineentasausastia 6. ylivirtausventtiili 7. roskasuodin 8. täyttöjohto 9. paisuntajohto Mikä on osan 2 tehtävä? Vieressä on kuva suuremman laitoksen paisuntajärjestelmästä. 13
14 14 Pumppu Kuivamoottoripumpussa moottori ja pumppu ovat yhdessä omalla alustallaan, mutta moottori on erotettu pumpun vesitilasta tiivisteen avulla. Tiivistys muodostuu esim. hiilirenkaasta, jota jousi painaa keramiikkarengasta vasten. $ % & "! 1. Pumpun jalusta 2. Kytkin 3. Moottori 4. Pumppu 5. Juoksupyörä 6. Imuaukko 7. Paineaukko 8. Moottorin nostokorvake # Kyllin iso pumppu on järkevää asentaa alustalle. Avoin juoksupyörä Asennus ja käynnistys Pumppu asennetaan paikkaan, jossa se voidaan huoltaa helposti. Pienemmät lämpöjohtopumput ovat putkiston kannattamia ja ne tuetaan lattiaan tai rakenteisiin. Rakenteisiin tuetut pumput eristetään rakenteista tärinäneristimillä ja tarvittaessa muusta verkostosta joustavilla liitosputkilla. Lattialle asennettavien pumppujen jalustojen alle asennetaan tärinäneristimet. Lämpöjohtopumpun molemmin puolin asennetaan sulkuventtiilit huoltotyön helpottamiseksi. Asennuksen aikana putkistoon ei saa jäädä jännityksiä, jotka sitten kohdistuvat pumppuun ja voivat vahingoittaa sitä. Pumppu kiinnitetään putkistoon laippojen tai avattavan tasotiivisteellisen yhdistäjän avulla. Näin pumppu voidaan helposti irrottaa huoltoa tai vaihtoa varten. Pumppu asennetaan yleensä niin, että sen akseli on vaakasuorassa asennossa. Akseli ei saa olla pystya sennossa. Pienlaitoksissa pumppu voidaan asentaa kattilan yläpuolelle menojohtoon. Näin pumppuun kerääntyy ilmaa mahdollisimman vähän. Pumpun käynnistyksessä varmistetaan, että putkisto on kyllin puhdas roskista ja muista epäpuhtauksista. Huolellinen asennusaikainen putkien käsittely on ennakoivaa puhtautta. Putkisto täytetään vedellä ja ilma poistetaan. Kun laitos on saatu toimimaan ja kauttaaltaan kuumaksi, tehdään uusi ilmaus. Pumpun oikea kiertosuunta pitää varmistaa. 14
15 Patterit ja venttiilit 15 Termostaattiventtiilin anturi asennetaan esteettömään huoneilman kiertoon. Jos anturi peittyy verhojen taakse, käytetään kapillaariputken päässä olevaa irtoanturia, joka sijoitetaan verhojen ulkopuolelle tunnistamaan todellista huonelämpötilaa. Viereisissä kuvissa on kaksi kiintoanturia ja verhon takana kapillaariputken päässä kaksi irtoanturia. Patteriventtiilin esisäätö on tarkoitettu asentajan suoritettavaksi joko asennusvaiheessa tai verkoston tasapainotuksen yhtey dessä. LVI-suunnittelija määrittää esisäätöarvon suuruuden. Esisäädön avulla rajataan venttiiliin läpi virtaava maksimivesimäärä. Asukkaalla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa esisäätöön, vaikka hän voi sulkea ja avata patteriventtiilin tai säätää termostaatin asetusta. Käsisäätökahvan avulla asetetaan haluttu huonelämpötilan astemäärä. Käsisäätökahva voidaan lukita halutulle lämpötila-alueelle. Sen tarkoitus on estää liian korkeiden lämpötilojen käyttö ja senkin asettelu on tarkoitettu vain asentajan tehtäväksi. 1. Sylinterimäinen kiertyvä esisäätökara 2. Suurin virtausaukko 3. Pienin virtausaukko Kuvassa on esisäädön ääritapaus, jossa suurin virtausaukko (2) sallii suurimman virtaaman venttiilin läpi. Toisessa ääripäässä virtausaukko (3) on kierretty aukon (2) tilalle, jolloin venttiilin läpi sallitaan virrata pienin vesimäärä.! Termostaattiventtiilin kiintoanturi ja runko. Venttiilin karan kokonaisliike on erittäin pieni, vain joitakin millimetrejä. Patteriventtiilin esisäätö on osa verkoston tasapainoitusta ja se estää liian suuren vesimäärän kierron venttiilin läpi. 1. Kiintoanturi 2. Asennusaikainen suojahattu, jonka avulla venttiili voidaan sulkea 3. Venttiilin runko 4. Kiinnitys patteriin 5. Merkki rungossa 6. Säädössä osa nostetaan ylöspäin irti hammastuksista ja piirustuksessa oleva esisäätöarvo kierretään merkin (5) kohdalle. 7. Kara 15
16 16 Vesikeskuslämmitys Ilmat pihalle Pattereiden pulputtava ääni yhdistettynä viileään patteripintaan on esim. kiinteistönhoidossa tuttu ilmiö, johon on käytetty ilmaruuvin avainta sekä työtä ja vaivaa. Kiertovesijärjestelmän ilmavaivojen pysyvään hallintaan on tarjolla tehokas työkalu, joka on sumutustekniikalla toimiva alipaineilmanpoistin. Äänihaittojen lisäksi ilma haittaa myös kiertonestejärjestelmän toimivuutta. Ralf Ekqvist, Termovent Oy Alhainen staattinen paine ja lämpötila ovat kiertonesteverkostojen suuri ongelma. Ylimmissä pattereissa ilma kaasuntuu, jos verkoston paine on liian alhainen. Paisunta-automaatin käyttö isoissa verkostoissa on suositeltavaa. Tämä ei pelkästään tuo varmuutta verkoston kestävyyden suhteen vaan parantaa myös verkoston paineenpitokykyä. Kuvassa on Reflex Servitec-tyhjiösumutustekniikalla toimiva kaasunpoistaja Hyvän nestekierron edellytyksiä Jotta lämpöä siirtävä aine pääsee kiertämään häiriöttömästi nestettä täynnä olevissa järjestelmissä, on niistä poistettava vapaat kaasukuplat. Poisto tapahtuu joko manuaalisesti tai mieluummin automaattisesti. Automaattisen ilmanpoistojärjestelmän toiminnassa on olennaista vuodottomuus ja luotettavuus. Ilmanpoisto pienentää verkoston painetta, joka on palautettava normaaliin käyttöpaineeseen. Automaattisten ilmanpoistojärjestelmien yhteydessä voikin olla verkoston veden lisäyslaitteita. Jos verkoston paine laskee esim. 15 % käyttöpaineesta laite lisää automaattisesti vettä järjestelmään. Jos automatiikka tunnistaa lyhyen ajan sisällä uuden lisäystarpeen, laite voi tehdä lisäyksen esim. 3 kertaa ja sitten hälyttää mahdollisesta vuodosta. Mistä ilmaa kehittyy? Uusi käyttöön otettu verkosto on ennen nestetäyttöä ilmaa täynnä. Putkistojen jäännöskerääntymät aiheuttavat ikääntyneissä verkostoissa sekä kemiallisia reaktioita että ajan saatossa myös korroosiota. Korroosio puolestaan aiheuttaa vuotoja ja kaasurikkaan täyttöveden tarvetta. Kuluneet pumppujen liukurengastiivisteet ja venttiilien akselitiivisteet päästävät myös ilmaa putkistoon kesätilanteessa, jos alipainetta syntyy ylimpiin kerroksiin. Jos kalvopaisunta-astian kalvon rikkotumista ei havaita, kaasu purkaantuu nesteeseen. Happi liukenee veteen aiheuttaen korroosiota putkistossa. Suljettu lämmin kiertovesijärjestelmä on lähes hapeton eikä sinänsä siis aiheuta korroosiota. Hapen poistuttua typpi jää kuitenkin inerttinä kaasuna kiertonesteeseen. 16
17 17.9. Ouman -EH-800 säädin on tarkoitettu vesikiertoisten lämmitysjärjestelmien lämmönsäätimeksi asuin- ja liikekiinteistöissä. Säätimeen on saatavana lisävarusteena laajennusyksikkö, jonka avulla voidaan ottaa käyttöön myös toisen säätöpiirin ohjaus. Jos toinen säätöpiiri on otettu käyttöön, näkyy päävalikon symboleissa säätöpiiriä osoittava tarkennin (1 tai 2). Säätö 17 Säätökäyrä Tasaisen huonelämmön perusta on oikeanmuotoinen säätökäyrä. Säätökäyrän muoto riippuu esim. talon lämpöeristyksestyksestä, lämmönjakotavasta tai verkoston mitoituksesta. Säätökäyrän asettelussa asetetaan menoveden lämpötila eri ulkolämpötiloilla.ouman EH-800 voidaan säätökäyrää muokata kiinteistön tarpeita vastaavaksi joko kolmesta tai viidestä pisteestä. Tehdasasetuksena on 3- piste säätökäyrä. Alla on esimerkkejä 3-pistesäätökäyrän tehdasasetteluista. 3-pistesäätökäyrässä säädin ei anna asettaa laskevaa tai liian koveraa säätökäyrää. Säätökäyrälle voidaan tehdä nk. suuntaissiirto hienosäätötoiminnolla. Säätökäyrän ääripäitä muokataan minimi- ja maksimirajan avulla. Menoveden minimiraja-asettelulla varmistetaan, että putkisto ei pääse jäätymään. Maksimiraja-asettelulla varmistetaan, että lämmitysjärjestelmään ei missään tilanteessa pääse liian kuumaa vettä, joka voisi vahingoittaa esim. parkettia lattialämmityksessä. 17
18 18 Kaukolämpö Levylämmönsiirtimen periaate. Siirrin koostuu levynipuista, joiden välissä virtaa joko kaukolämpövesi (KL) tai lämpöjohtovesi (LJ). Levyt voivat olla kumitiivisteellisä ja pitkien pulttien avulla yhteen niputettuja. Markkinoilla on myös juottamalla kasattuja siirtimiä. Vedet eivät sekoitu lämmönsiirtimessä keskenään. Levylämmönsiirrin ilman kotelointia 1. Lämpimän käyttöveden säätimen kapillaariputki 2. Lämpimän käyttöveden lämmönsiirrin 3. Lämpimän käyttöveden lämpötilan omavoimainen säädin 4. Lämmityksen paisunta-astia 5. 3-tie sekoitusventtiili, LJ 6. Säädin, LJ 7. Lämmityksen lämmönsiirrin 8. Vesimittarin paikka 9. Painemittari 10. Patteriverkoston täyttöventtiili 11. LJ -pumppu 12. Asennuksessa tarvittavia venttiileitä '! $ % # & " Lämmönjakokeskus Lämmitystä säädetään lämmitysverkoston menovesianturin ja ulkolämpötila anturin avulla haluttuun sisälämpötilaan. Ulkolämpötilan noustua ja lämmitystarpeen loputtua lämmityksen pumppu pysäytetään automaattisesti. Pumppu käynnistyy automaattisesti seisokin aikana kiinnijuuttumisen välttämiseksi (ei tehdasasetuksena). Lämpimän käyttöveden lämpötilaa säädetään esim. elektronisesti säätöventtiilillä. Anturi mittaa lämpimän käyttöveden lämpötilan ja säätää veden lämpötilaa automaattisesti aseteltuun arvoon, 58 C. 18
19 Lattialämmitys 19 Lattialämmitys on fysiologi sesti lähes ihanteellinen lämmitysmuoto, koska siinä lämpö jakautuu vedottomasti ja tasai sesti. Lämmönluovutusperiaate on fysiikan lakien mukainen, lämpö nousee lattiapin nasta ylöspäin. Viereisessä kuvassa on erilaisten huonetilojen lattialämmitysputkituksia Lattialämmityksen rakenne ja käyttö Lattialämmityksessä lämpöä luovuttavana pintana on lattia, jonka rakenteeseen on asennettu lattialämmitysputkis to. Ikkunaseinällä olevassa putkistossa on tiheämpi jaotus kuin muualla huoneessa. Ikkunaseinämälle muodostuvalla lämpimällä vyöhykkeellä kompensoidaan kylmän ik kunapinnan vaikutusta. Huonelämpötila säädetään muuttamalla putkistos sa virtaavan veden lämpötilaa ja veden virtaamaa. Lämpötila säätyy ulkolämpötilan mukaan keskitetysti kiinteistön lämmönjakokeskuksessa olevan säätöautomatiikan ohjaamana. Huonekohtainen lämpötilan säätö tehdään huonetermostaatin avulla. Termostaatti aistii huoneilman lämpöti lan ja antaa huonekohtaiselle venttiilille viestin avautua, jos huoneessa on liian kylmä tai sulkeutua, jos huo neessa on liian kuuma. Putkissa kiertävä vesi ei saa olla lämmintä käyttövettä legionellabakteeririskin takia. Piirustuksissa määritetään -putkimateriaali ja rakennepaine -putken liitostavat -putken asennussyvyys -putkijako ja -pituus (sijoituspiirustus) -putken nimelliskoko -putken kiinnitystapa -varusteet (venttiilit yms.) -virtaama ja veden lämpötila -lattian suurin sallittu pintalämpötila. & " O & " O & " O & " # $ ) 8! 2 2 " ) 5 ) , # + K ) ) 8 # 2 2 #. $ " O ) / ) ) 1 " # " # 0 0 ) 6 - ) 8! 2 2! # - + K & + K & ) & + K # + K " # " # * * - 6 " ) 8! 2 2 $ 6 ) ) , # + K ; 0, 6 + K " # " # & " O & " O & " O 1 ) 0 6, " 6 ; , # 19
20 20 Lämmitys ilmalla Pientalon ilmalämmitysjärjestelmässä on yhdistetty ilmanvaihto ja lämmitys. Lämpö siirretään huoneeseen koneessa lämmitetyn ilman välityksellä. Suurin osa ilmasta kierrätetään takaisin ilmalämmityskoneeseen. Ainoastaan ilmanvaihdon vaatima poistoilman osuus menee ulos. Ilmalämmityksessä on kolmenlaista ilmaa: palautusilmaa (kiertoilmaa), ulkoilmaa ja poistoilmaa. Sisäilmaa kierrätettäessä ilmassa on mukana jo jonkin verran käytössä likaantunutta ilmaa. 20. Hygieenisyys- ja paloturvallisuussyistä ilmalämmitysjärjestelmää käytetään asuinrakennuksissa vain yhden asunnon tiloissa. Ilmalämmityksessä voidaan hyödyntää matalalämpötilaisia lämmönlähteitä, koska laitteen lämmityspatteriin on mahdollista saada runsaasti lämmönsiirtopintaa. Näin tullaan toimeen alhaisella ilmalämmityspatterin läpi kulkevalla veden lämpötilalla. Laitteella voidaan hyödyntää hyvin aurinkolämmityksen tai lämpöpumpun kehittämää lämpöenergiaa. Ilmalämmityksen avulla myös takan lämpö voidaan jakaa koko taloon. Lisää tietoa asiasta saat kirjoista Ilmastointitekniikan oppikirja 1 ja 2 Pientalon ilmalämmitys Pientalon ilmalämmityskoneessa tuloilmapuhallin ja poistoilmapuhallin ovat ylläolevassa kuvassa kojeen yläosassa. Samassa kohdassa on myös LTO ja sen suodattimet sekä säätö- ja ohjauslaitteet. Poistoilma menee vesikatolle ja raitisilma otetaan kojeelle vesikaton alta. Ulkoilma voidaan ottaa kesällä kojeelle varjoisalta puolelta, vaikka sen jäähdyttävä hyöty onkin pieni. Lämmönlähteenä voi olla kuuma vesi, sähkö tai lämpöpumpun lauhdutin. Ulkoilma tulee koneelle suodattimen läpi oman puhaltimen tuomana. Ilma kulkee LTO-laitteen kautta ja sitoo itseensä lämpöä poistoilmasta. Ilma menee puhaltimen ja lämmityspatterin kautta esim. koneen alla olevaan jakolaatikkoon, joka voi olla myös äänenvaimennin. Ilma puhalletaan huoneisiin ikkunoiden alla olevien ritilöiden kautta. Kiertoilma menee esim. olohuoneesta lähtevää kanavaa pitkin koneeseen uudelleen lämmitettäväksi ja huoneisiin puhallettavaksi. Ikkunavedon ja ilman virtausäänen vaimentamiseksi ikkunan alla voisi olla ikkunan levyinen tuloilmaritilä. Poistoilma menee oman puhaltimensa kautta lämmöntalteenottoon ja ulos. Raitisilma voidaan ottaa koneelle vesikaton alta, jossa se alkusyksystä ja loppukeväästä on auringon lämmittämää. Kojeessa on yleensä 3 puhallinta, joista kierrätysilmapuhallin on suurin. Pienemmät puhaltimet ovat poistoilma- ja raitisilmapuhallin, jotka käyvät samanaikaisesti. Puhaltimen kierrosnopeuden valintakytkin voi sijaita liesikuvussa. Poistoilman lämmön talteenotossa käytetään joko regeneratiivista tai rekuperatiivista lämmönsiirrintä. Poistoilman kosteus tiivistyy LTO-laitteeseen ja siinä on anturi tunnistamassa talvella tapahtuvaa huurtumista l. tukkeutumista. Kondenssivesi on johdettava viemäriin. Ilma lämpenee yleensä vesipatterin avulla. Kojeen tuottama lämpöteho säädetään muuttamalla vesivirtaa tai lämpötilaa huoneen lämmöntarpeen mukaan. Kanavoinnin ja ilmavirtojen tasapainotuksen kannalta koje tulisi sijoittaa rakennukseen keskeisesti. 20
Pentti Harju. Lämmitystekniikan oppikirja
Pentti Harju Lämmitystekniikan oppikirja Sisällys Millä lämmitetään ja missä viihdytään 3 Uunit ja takat 27 Polttoaineet 54 Polttoaineen palaminen 83 Kattilat 101 Öljykattilat, polttimet ja säiliöt 142
LisätiedotKiinteistön lämpöhäviöt ja eristys
1 Kiinteistön lämpöhäviöt ja eristys Erilaisa eristysratkaisuja 1 3 3 Energialähteet ja energian tuottoa 4 Lämmityskattiloita Kuvassa oleva kattila on: -teräslevykattila -kiinteän polttoaineen kattila
LisätiedotPentti Harju. Talotekniikan mittauksia, säätöjä ja automatiikkaa
Pentti Harju Talotekniikan mittauksia, säätöjä ja automatiikkaa 2 Talotekniikan tarkoitus, helppous ja säästö Rakennusluvan saannin edellytyksenä ovat vuotuiset E-luvut, joita ei saa ylittää. Pientalon
LisätiedotTalotekniikan tarkoitus, helppous ja säästö
Talotekniikan tarkoitus, helppous ja säästö Kaaviosta näkee, että rivitaloa (150 kwh/ m2), jonka lämmitetty nettoala on 250 m2 saa lämmittää esim. öljylämmityksenä (matalaenergia). Entä kaukolämmöllä?
LisätiedotNäytesivut. Kaukolämmityksen automaatio. 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako
5 Kaukolämmityksen automaatio 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako Kaukolämmityksen toiminta perustuu keskitettyyn lämpimän veden tuottamiseen kaukolämpölaitoksella. Sieltä lämmin vesi pumpataan kaukolämpöputkistoa
LisätiedotAurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta.
Aurinkolämpö Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Keräimien sijoittaminen ja asennus Kaikista aurinkoisin
LisätiedotKiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet
Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet 12.04.2012 Pakkalasali Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Tyypilliset ongelmat -Tilausvesivirta
LisätiedotSisällysluettelo. Sisäilmasto ja siinä viihtyminen 4. Huoneilman lämpötila Jotakin lämpötiloista 13 Kertausta 17
Sisällysluettelo Sää ja lämmitys 1. Ulkolämpötila 7 1.1. Auringon säteily 7 1.2. Rakennuksen sijoitus maastoon 7 2. Lämmittää pitää, mutta millä? 8 2.1. Ympäristö ja lämmitys 8 2.2. Asumisenergian minimointia
LisätiedotEnergia- ilta 01.02.2012. Pakkalan sali
Energia- ilta 01.02.2012 Pakkalan sali Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Tyypilliset ongelmat -Tilausvesivirta liian suuri (kaukolämpökiinteistöt)
LisätiedotTalotekniikan automaatio, mittaus ja säätö
Pentti Harju Talotekniikan automaatio, mittaus ja säätö Opettajan osa Videoprojektorille Talotekniikan lämmönsäätö eilen, tänään ja huomenna 7 Kerrostalon lämmitys ilman säätöä Miten lämmönsäätö hoidetaan?
LisätiedotLämmityksen perusteita 1
Lämmityksen perusteita 1 A K K L O E K JE = = K JJ= K I J = L = = J = J = EI A L = EEJ E I EL K = L = H = A JA A = K JJ= I K H = = A H J J = L EA 0 ) 7 0 ) 7 H = A J A E@ A F E F = J J A H EL A H I J =
LisätiedotSuomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.
. Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Palkittua työtä Suomen hyväksi Ministeri Mauri Pekkarinen luovutti SULPUlle Vuoden 2009 energia teko- palkinnon SULPUlle. Palkinnon vastaanottivat SULPUn hallituksen
LisätiedotSuomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.
. Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Energia Asteikot ja energia -Miten pakkasesta saa energiaa? Celsius-asteikko on valittu ihmisen mittapuun mukaan, ei lämpöenergian. Atomien liike pysähtyy vasta absoluuttisen
LisätiedotKondenssikattilat saneerauksessa
Lämmitystekniikkapäivät 2017 Kondenssikattilat saneerauksessa Costella Oy/Atlantic Suomi Eero Kiianmies Lämmitystekniikkapäivät 2017 Kondenssikattilat eroavat perinteisistä öljy- ja kaasukattiloista rakenteellisesti
LisätiedotTehokas lämmitys. TARMOn lämpöilta taloyhtiöille. Petri Jaarto. 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy
Tehokas lämmitys TARMOn lämpöilta taloyhtiöille Petri Jaarto 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy 1 Tekninen kunto Ohjaavana tekijänä tekninen käyttöikä KH 90 00403 Olosuhteilla ja kunnossapidolla suuri merkitys
LisätiedotARITERM ÖLJYLÄMMITYS. Ariterm 17 -sarjan öljykattilat Ariterm 30 S öljykattila ÖLJYLÄMMITYS
ARITERM ÖLJYLÄMMITYS Ariterm 17 -sarjan öljykattilat Ariterm 30 S öljykattila ÖLJYLÄMMITYS ÖLJYLÄMMITYS ON LUOTETTAVA JA VAIVATON LÄMMITYSTAPA! Lämmityksen hyötysuhde on vanhoissa kattiloissa yleensä nykyaikaisia
LisätiedotJäspi GTV ja Jäspi Ovali
Jäspi GTV ja Jäspi Ovali Energiavaraajat lataa lämpöenergia talteen! jäspi gtv -energiavaraajat Jäspi GTV -energiavaraajat soveltuvat erinomaisesti niin uudis- kuin saneeraustalonkin lämmitysjärjestelmän
LisätiedotNYKYAIKAINEN ÖLJYLÄMMITYS/AURINKOÖLJYLÄMMITYS
NYKYAIKAINEN ÖLJYLÄMMITYS/AURINKOÖLJYLÄMMITYS Nykyaikainen öljylämmitys tarjoaa perinteisen kevytöljyn lisäksi mahdollisuuden käyttää lukuisia muitakin energiavaihtoehtoja kuten: - bioöljy - aurinkoenergia
Lisätiedot1.5 Kiinteistön ominaislämmityskäyrä 28
Sisällys Alkusanat 5 1 LÄMMITYKSEN PERUSTIEDOT 13 1.1 Johdanto 13 1.2 Viihtyvyystekijät 14 1.2.1 Perinteiset viihtyvyystekijät 15 1.2.2 Lämmityksen tehontarve sisätiloissa 15 1.2.3 Huoneen lämpötila eri
LisätiedotArimax öljylämmitys. Arimax 17 -sarjan öljykattilat Arimax 30S suuritehoinen öljykattila SolarMax kattilavaraaja öljy/aurinkolämmitykseen
Arimax öljylämmitys Arimax 17 -sarjan öljykattilat Arimax 30S suuritehoinen öljykattila SolarMax kattilavaraaja öljy/aurinkolämmitykseen Arimax 17 -sarjan öljykattilat Tehokas lämmitys Runsas lämpimän
LisätiedotKaukolämpö on lähilämpöä
Uusiin ja vanhoihin omakotitaloihin Kauko 20/60 kaukolämmön alajakokeskus Kaukolämpö on lähilämpöä Kaukolämpö on lämmitystä helpoimmillaan Lämmitysjärjestelmän toiminta on täysin automaattista ja huoltovapaata.
LisätiedotNäytesivut. 3.2 Toimisto- ja liiketilojen. Ilmastointijärjestelmät 57
3.2 Toimisto- ja liiketilojen ilmastointijärjestelmät Toimisto- ja liiketilojen tärkeimpiä ilmastointijärjestelmiä ovat 30 yksivyöhykejärjestelmä (I) monivyöhykejärjestelmä (I) jälkilämmitysjärjestelmä
LisätiedotKAKSOISKATTILAT ARITERM 520P+
KAKSOISKATTILAT ARITERM 520P+ ARITERM 520P+ HUOM! Poltin myydään erikseen. VALINNAN VAPAUS Ariterm 520P+ kaksoiskattila on tehty lämmittäjille, jotka haluavat nauttia valinnan vapaudesta. Valitse puu,
LisätiedotValitse sopiva. rinnakkaislämmitys
Valitse sopiva rinnakkaislämmitys KANSIKUVA: Shutterstock Ota yhteys asiantuntijaan: www.ley.fi Varmista, että talo on kokonaisuutena mahdollisimman energiatehokas: eristykset, ovet, ikkunat Arvioi, onko
LisätiedotT-MALLISTO. ratkaisu T 0
T-MALLISTO ratkaisu T 0 120 Maalämpö säästää rahaa ja luontoa! Sähkölämmitykseen verrattuna maksat vain joka neljännestä vuodesta. Lämmittämisen energiatarve Ilmanvaihdon 15 % jälkilämmitys Lämpimän käyttöveden
LisätiedotLämpöpumpun toiminta. Toiminnan periaate
Lämpöpumpun toiminta Lämpöpumppu eroaa monissa suhteissa perinteisestä öljylämmityksestä sekä suorasta sähkölämmityksestä. Kuten öljylämmitys, lämpöpumppulämmitys on keskuslämmitys, toisin sanoen lämpö
LisätiedotKAKSOISKATTILAT. Arimax 520 kaksoiskattilat Arimax 520 plus kaksoiskattilat
KAKSOISKATTILAT Arimax 520 kaksoiskattilat Arimax 520 plus kaksoiskattilat ARIMAX 520 -kaksoiskattila ARIMAX 520 Teho - puu Vesitila 15-20 kw - öljy 20 kw - sähkövalmius 6 kw Lämminvesituotto Sähkövastuksen
LisätiedotJÄSPI OSAA LÄMMITYKSEN
YLÄPALOKATTILA JÄSPI 40 STOKER ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE Valmistaja: Tuotekatu 11, PL 21, 21201 Raisio, Finland Puh. +358 2 4374 600 kaukora@kaukora.fi www.kaukora.fi 30.12.2008 JÄSPI OSAA LÄMMITYKSEN 1.
LisätiedotKAKSOISKATTILAT ARITERM 520P+ ARITERM 520
KAKSOISKATTILAT ARITERM 520P+ ARITERM 520 ARITERM 520P+ HUOM! Poltin myydään erikseen. VALINNAN VAPAUS Ariterm 520P+ kaksoiskattila on tehty lämmittäjille, jotka haluavat nauttia valinnan vapaudesta. Valitse
LisätiedotIlmasta lämpöä. Vaihda vanha ilmalämmityskoneesi energiatehokkaaseen Lämpö Iiwariin. www.niemi-kari.fi
Ilmasta lämpöä Vaihda vanha ilmalämmityskoneesi energiatehokkaaseen Lämpö Iiwariin. www.niemi-kari.fi Lämpö Iiwari ilmalämmitysjärjestelmä Energiatehokas Lämpö Iiwari voidaan asentaa lähes kaikkien vanhojen
LisätiedotMaalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin
Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpöä on pidetty omakotitalojen lämmitystapana. Maailma kehittyy ja paineet sen pelastamiseksi myös. Jatkuva ilmastonmuutos sekä kestävä kehitys vaativat lämmittäjiä
Lisätiedotsinkinkadonkestävä VV Sekoitusventtiili DN 15 mallin rakenne, toiminta, asennus, huolto ja varaosat kuten syöttösekoitusventtiili (sivut 152-154).
4210 Termostaattinen sekoitusventtiili (37 C 65 C) Venttiili on tarkoitettu lämpimän käyttöveden sekoitusventtiiliksi, joka rajoittaa verkostoon menevän veden lämpötilaa. (D1.: "henkilökohtaiseen puhtaanapitoon
LisätiedotLämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010
Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Ari Aula Chiller Oy Lämpöpumpun rakenne ja toimintaperiaate Komponentit Hyötysuhde Kytkentöjä Lämpöpumppujärjestelmän suunnittelu Integroidut lämpöpumppujärjestelmät
LisätiedotMAAKAASU ILMAVESILÄMPÖPUMPPU
ALFEA HYBRID DUO MAAKAASU ILMAVESILÄMPÖPUMPPU ALFEA HYBRID DUO GAS Mallit ALFEA HYBRID DUO GAS tri 11 Suoritusteho 11 kw ALFEA HYBRID DUO GAS tri 14 ALFEA HYBRID DUO GAS tri 16 14 kw 16 kw Kondenssikaasukattila
LisätiedotLämmitysjärjestelmät. Säätö ja säätötarpeen tunnistaminen
Lämmitysjärjestelmät Säätö ja säätötarpeen tunnistaminen Mitä säädöllä voidaan saavuttaa? Tasainen huonelämpötila kaikille Hiljainen lämmitysjärjestelmä Säästöä lämmityskustannuksissa Säätötarpeen tunnistaminen
LisätiedotScanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin
Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin 05/2013 SCS10-15 SCS21-31 SCS40-120 SCS10-31 Scanvarm SCS-mallisto on joustava ratkaisu erityyppisiin maaenergiajärjestelmiin.
LisätiedotMittaus- ja ohjaustoiminnot
552 Mittaus- ja ohjaustoiminnot Mittaus- ja ohjaustoiminnat tunteva lvi-suunnittelija laatii piirustukset. Vaikka nämä piirustukset kuuluvat LVI-piirustuksiin, poikkeavat ne kuitenkin sen verran LVI-piirustuksista,
LisätiedotAurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta.
Aurinkolämpö Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Keräimien sijoittaminen ja asennus Keräimet asennetaan
LisätiedotSähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi)
Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra-tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset
LisätiedotLÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?
LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana
LisätiedotEWA Solar aurinkokeräin
EWA Solar aurinkokeräin Sisällys: 1. Keräimen periaate 2. Keräimen rakenne 3. Keräimen toiminta 4. Keräimen yhdistäminen EWA:an 5. Ohjeita keräimen rakentamiseksi 6. Varoitus 7. Ominaisuuksia luettelona
LisätiedotSähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY
Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön
LisätiedotJoustavaa tehokkuutta kotisi lämmöntarpeeseen
Joustavaa tehokkuutta kotisi lämmöntarpeeseen LÄMPÖÄSSÄ by ROTEX HPSU Compact on todistetusti monipuolinen ja energiatehokas ilma/vesilämpöpumppu patteri- ja lattialämmitysjärjestelmiin sekä käyttöveden
LisätiedotRakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009
Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Simo Paukkunen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu liikelaitos Biotalouden keskus simo.paukkunen@pkamk.fi, 050 9131786 Lämmitysvalinnan lähtökohtia
LisätiedotVaraavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään
Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään DI, TkT Sisältö Puulla lämmittäminen Suomessa Tulisijatyypit Tulisijan ja rakennuksessa Lämmön talteenottopiiput Veden lämmittäminen varaavalla
LisätiedotJäspi-Lämpöakku 500, 700, 1500, 2000 ja 3000 l energiavaraajat
Jäspi-Lämpöakku, 700, 1, 2000 ja 3000 l energiavaraajat Uutuus! Tehokas, kestävä ja kevyt haponkestävä käyttövesikierukka www.kaukora.fi Jäspi-Lämpöakku, 700, 1, 2000 ja 3000 l energiavaraajat Yli 30 vuoden
LisätiedotAPUWATTI KÄYTTÖOHJEKIRJA KAUKORA OY
APUWATTI KÄYTTÖOHJEKIRJA KAUKORA OY 25.2.2019 Kaukora Oy 2019 APUWATTI Käyttöohjekirja 2 Sisällysluettelo 1 Tärkeää... 4 Turvallisuustiedot... 4 2 TOIMINTAKUVAUS... 4 3 ASENNUS... 4 4 SÄHKÖASENNUS... 5
LisätiedotLämmityskustannusten SÄÄSTÖOPAS. asuntoyhtiöille
Lämmityskustannusten SÄÄSTÖOPAS asuntoyhtiöille Lämpöä sisään, lämpöä ulos Lämmön lähteet Lämpöhäviö 10-15% Aurinkoa 3-7% Asuminen 3-6% Lattiat 15-20% Seinät 25-35% Ilmanvaihto 15-20% Talotekniikka LÄMPÖÄ
LisätiedotIlmalämpöpumput (ILP)
Ilmalämpöpumput (ILP) 1 TOIMINTA Lämmönlähteenä ulkoilma Yleensä yksi sisäja ulkoyksikkö Lämmittää sisäilmaa huonejärjestelyn vaikutus suuri 2 1 ULKO- JA SISÄYKSIKKÖ Ulkoyksikkö kierrättää lävitseen ulkoilmaa
LisätiedotTarpeisiisi mukautuva kodin lämmityslaite
Tarpeisiisi mukautuva kodin lämmityslaite Compact-sarja Aktiivinen ja passiivinen lämmön talteenotto Nilan Compact -sarja terveellisempi sisäilma kukkaroa säästäen Monipuoliset ratkaisut erilaisiin tarpeisiin
LisätiedotEnergiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin
Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Timo Luukkainen 2009-05-04 Ympäristön ja energian säästö yhdistetään parantuneeseen
LisätiedotHYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA
HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA AJOISSA LIIKKEELLE Selvitykset tarpeista ja vaihtoehdoista ajoissa ennen päätöksiä Ei kalliita kiirekorjauksia tai vahinkojen
LisätiedotVastuullinen energiankäyttö
Öljy energiana...2 Sisälämpötila...3 Lämpimän käyttöveden kulutus...4 Öljylämmitysjärjestelmän huolto...5 Hybridilämmitys...6 Ilmanvaihto...7 Vastuullinen energiankäyttö 1 Öljy energiana Suomessa on noin
LisätiedotVastuullinen energiankäyttö
Vastuullinen energiankäyttö Öljy energiana...2 Sisälämpötila...3 Lämpimän käyttöveden kulutus...4 Öljylämmitysjärjestelmän huolto...5 Hybridilämmitys...6 Ilmanvaihto...7 Öljy energiana Öljyssä energia
LisätiedotVKL TEKNINEN OHJE KYTKENNÄT. Nestekiertoisen jälkilämmityspatterin kytkennät VALLOX-ilmanvaihtokoneisiin:
KL KYKNNÄ 1.09.100F 6.6.2008 ALLOX ALLOX igit S KL ALLOX 95 KL KNINN OHJ Nestekiertoisen jälkilämmityspatterin kytkennät ALLOX-ilmanvaihtokoneisiin: ALLOX IGI S KL / ALLOX 130 KL / ALLOX 75 KL / ALLOX
LisätiedotLämpöässä T-mallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin T 10-15 T 21-31 T 40-120
Lämpöässä T-mallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin T 10-15 T 21-31 T 40-120 T 10-31 Lämpöässä T-mallisto on joustava ratkaisu erityyppisiin maaenergiajärjestelmiin. Tyypillisiä T 10-31 -mallien
Lisätiedot-BT1 -QM31 -XL15 -HQ1 -EB100 F1145
Kytkentäkaavio Soveltuvuus Pientalot joissa on vesikiertoinen lämmitys. Toiminta F1145 priorisoi käyttöveden lämmityksen. Lämpöpumppua ohjataan ulkoanturin (BT1) ja sisäisen menovesianturin mittaustietojen
LisätiedotTuloilmaikkunoiden edut ja kannattavuus
Tuloilmaikkunoiden edut ja kannattavuus As Oy Espoon Rauhalanpuisto 8 Tausta Asuinrakennuksen suurin lämpöhäviö on ilmanvaihto Koneellisessa poistossa tattava riittävä korvausilman saanti Ulkoa tuleva
LisätiedotÖljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010
Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja
LisätiedotKattava valikoima sähkölämmitystuotteita HYVÄÄ SYYTÄ VALITA LVI SÄHKÖLÄMMITYS
Kattava valikoima sähkölämmitystuotteita 10 HYVÄÄ SYYTÄ VALITA LVI SÄHKÖLÄMMITYS 1 1. TURVALLINEN 2. HUOLETON LVI lämmittimet ovat suljetun rakenteensa ansiosta lapsija paloturvallisia. Lämmittimien ja
LisätiedotKiinteistötekniikkaratkaisut
Kiinteistötekniikkaratkaisut SmartFinn AUTOMAATIO SmartFinn Automaatio on aidosti helppokäyttöinen järjestelmä, joka tarjoaa kaikki automaatiotoiminnot yhden yhteisen käyttöliittymän kautta. Kattavat asuntokohtaiset
LisätiedotEsimerkkikuvia ja vinkkejä mittaukseen
Esimerkkikuvia ja vinkkejä mittaukseen Tässä on esitetty esimerkkinä paikkoja ja tapauksia, joissa lämpövuotoja voi esiintyä. Tietyissä tapauksissa on ihan luonnollista, että vuotoa esiintyy esim. ilmanvaihtoventtiilin
LisätiedotTuloilmaikkunoiden edut ja kannattavuus. As Oy Espoon Rauhalanpuisto 8
Tapio Tarpio Tuloilmaikkunoiden edut ja kannattavuus As Oy Espoon Rauhalanpuisto 8 Tausta Asuinrakennuksen suurin lämpöhäviö on ilmanvaihto Koneellisessa poistossa tattava riittävä korvausilman saanti
LisätiedotLike a Breath of Fresh Air. Enervent Pingvin Kotilämpö Ilmalämmityslaite saneerauskohteisiin
Like a Breath of Fresh Air Enervent Pingvin Kotilämpö Ilmalämmityslaite saneerauskohteisiin Uusi Pingvin Kotilämpö -laite Ja kotisi energiatehokkuus nousee ratkaisevasti Ilmalämmitysjärjestelmä uusiksi
LisätiedotEsimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista
Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Turku 18.01.2010 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ilmanvaihdon parantaminen
LisätiedotRatkaisu suuriin kiinteistöihin. Lämpöässä T/P T/P 60-120
Ratkaisu suuriin kiinteistöihin Lämpöässä T/P T/P 60-120 T/P 60-120 Ratkaisu kahdella erillisvaraajalla T/P 60-120 -mallisto on suunniteltu suuremmille kohteille kuten maatiloille, tehtaille, päiväkodeille,
LisätiedotAsennusohjeet. Gapsal OKS & Compact. Versio 5.0
Asennusohjeet Gapsal OKS & Compact Versio 5.0 Movek Grupp pidättää oikeuden tehdä muutoksia laitteen osiin ja teknisiin tietoihin ilman ennakkoilmoitusta. 2012 Movek Grupp. Alkuperäiset ohjeet on julkaistu
LisätiedotPITKÄNPATTERIN KYTKENTÄ
LVI-laitosten laadunvarmistusmittaukset PITKÄNPATTERIN KYTKENTÄ v1.2 25.4.2017 SISÄLLYS SISÄLLYS 1 1 JOHDANTO 2 2 ESITEHTÄVÄT 2 3 TARVITTAVAT VÄLINEET 3 4 TYÖN SUORITUS 5 4.1 AB-kytkentä 6 4.2 AE-kytkentä
LisätiedotHL-HEAT Oy. Vesijärvenkatu 4 M 3 15100 LAHTI PUH 03 525 7700 FAX 03 734 5830 www.hl-heat.fi
HL-HEAT Oy Vesijärvenkatu 4 M 3 15100 LAHTI PUH 03 525 7700 FAX 03 734 5830 www.hl-heat.fi HIGH LIGHT SMART SYSTEM Kattaa alla mainittujen ohjauksen sekä valvonnan Lämmitykset Ilmanvaihdot Turvallisuuden
LisätiedotKiinteän polttoaineen Arimax-kattilat
Arimax puulämmitys Arimax ja 60 alapalokattilat Arimax 20 yläpalokattilat Arimax 2KP ja KP käänteispalokattilat Arimax 1100 ja 10 lämminvesivaraajat Kiinteän polttoaineen Arimax-kattilat Arimax kiinteän
LisätiedotLämpömittari ja upotustasku venttiiliin MTCV DN 15/20. Kuulasululliset venttiiliyhdistäjät (2 kpl sarjassa) G ½ x R ½ venttiiliin MTCV DN 15
MTCV lämpimän käyttöveden kiertotermostaatti Käyttö MTCV on lämpimän käyttöveden kiertotermostaatti. MTCV huolehtii lämpimän käyttövesiverkoston lämpötasapainosta. Venttiili asennetaan kiertojohtoon, jossa
LisätiedotTOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA
TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA Kohdekiinteistö 3: 2000-luvun omakotitalo Kiinteistön lähtötilanne ennen remonttia EEMontti kohdekiinteistö 3 on vuonna 2006 rakennettu kaksikerroksinen omakotitalokiinteistö,
LisätiedotKLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011
KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011 MANU HOLLMÉN ESITYKSEN SISÄLTÖ Aluksi vähän polttopuusta Klapikattilatyypit yläpalo alapalo Käänteispalo Yhdistelmä Vedonrajoitin Oikea ilmansäätö, hyötysuhde 2 PUUN KOOSTUMUS
LisätiedotKÄYTTÄJÄN KÄSIKIRJA T12 TULOILMAYKSIKÖLLE
KÄYTTÄJÄN KÄSIKIRJA T12 TULOILMAYKSIKÖLLE www.scanoffice.fi CZ12037 PB1 ComfortZone CE50 Installation Sisällys Sisällys 0 Yleistä 1 Käsittely 2 Huolto 2 Asennus 3 Asetukset 7 Suunnittelu 8 Sähkökaavio
LisätiedotPRO Greenair Heat Pump -laitesarja. Ilmanvaihtolaitteet sisäänrakennetulla ilmalämpöpumpulla
PRO Greenair Heat Pump -laitesarja Ilmanvaihtolaitteet sisäänrakennetulla ilmalämpöpumpulla Raikas sisäilma energiatehokkaalla ilmanvaihdolla PRO Greenair Heat Pump -laitesarja Sisäänrakennettu ilmalämpöpumppu
LisätiedotLahti Energian ohje hybridikytkennästä kaukolämpölaitteiston rinnalle
Lahti Energian ohje hybridikytkennästä kaukolämpölaitteiston rinnalle Suunnittelu ja asennusohjeita Tämän ohjeen liitteenä on Lahti Energian kytkentäesimerkki rinnakkaislämmönlähteen kytkennästä kaukolämpölaitteistoon.
LisätiedotASENNUS- JA HUOLTO-OHJE. 06/2010/rev.2012 LAMELLIPATTERIT. A. Asennusohje B. Huolto-ohje. C. Vaatimustenmukaisuusvakuutus
ASENNUS- JA HUOLTO-OHJE 06/2010/rev.2012 LAMELLIPATTERIT A. Asennusohje B. Huolto-ohje C. Vaatimustenmukaisuusvakuutus A. ASENNUSOHJE YLEISTÄ Vesipatterit voidaan asentaa joko pysty- tai vaaka-asentoon,
LisätiedotTulisijan oikea sytytys ja lämmitys, kannattaako roskia polttaa sekä pienpolton päästöt, onko niistä haittaa?
Tulisijan oikea sytytys ja lämmitys, kannattaako roskia polttaa sekä pienpolton päästöt, onko niistä haittaa? Esityksen sisältö 1. Oikea tapa sytyttää?!? Mistä on kyse? 2. Hiukkaspäästöjen syntyminen 3.
LisätiedotLämpöpumput taloyhtiöissä
Lämpöpumput taloyhtiöissä Käsiteltävät aiheet: Lämpöpumppujen toimintaperiaate Maalämpöjärjestelmät Poistoilmalämpöpumput Vesi-ilmalämpöpumput Juho Rinta-Rahko Lämpöpumppujärjestelmien määrät Käyttöön
LisätiedotTULIKIVI Green tuoteperhe. Onni Ovaskainen
TULIKIVI Green tuoteperhe Onni Ovaskainen 5.6.2013 W10 Vesilämmitysjärjestelmä P10 Pellettijärjestelmä W10 P10 Vesilämmitysjärjestelmä W10 W10 vesilämmitysjärjestelmä: Missä energia kuluu 150 m 2 talossa?
LisätiedotYLEISTIETOA LÄMPÖPUMPUISTA
YLEISTIETOA LÄMPÖPUMPUISTA Eksergia.fi Olennainen tieto energiatehokkaasta rakentamisesta Päivitetty 12.1.2015 SISÄLTÖ Yleistä lämpöpumpuista Lämpöpumppujen toimintaperiaate Lämpökerroin ja vuosilämpökerroin
LisätiedotSÄHKÖLÄMMITTIMET PEHMEÄÄ LÄMPÖÄ KOTIIN
SÄHKÖLÄMMITTIMET PEHMEÄÄ LÄMPÖÄ KOTIIN RAUTAKESKO 1 Mukavaa lämpöä - miten ja miksi? Lämpö on yksi ihmisen perustarpeista. Lämpöä tarvitaan asuinhuoneissa: kotona ja vapaa-ajanasunnoissa, mökeillä, puutarhassa,
LisätiedotTIV 500L TIP 320-750L TIDA 300-500L
TIV 500L TIP 320-750L TIDA 300-500L Ruotsalaista Borö Pannan Ab laatua jo 1976 vuodesta saakka. Ruotsi on edelläkävijä niin maalämmössä kuin ilma-vesi lämpöpumpuissakin, siitä johtuen pitkäaikainen kokemus
LisätiedotNykykodin lämmitysjärjestelmät
yle Vattenfall Nykykodin lämmitysjärjestelmät energia-auringosta.fi Ilari Rautanen Antero Mäkinen Pirkanmaan kunnat Ympäristöterveys Tampereen kaupunki asuntotoimi Rakennusvalvonta www.neuvoo.fi www.facebook.com/raneneuvoo
LisätiedotAsennusohje AXC 40 IHB FI 1006-1 AXC 40 IHB FI 1
Asennusohje AXC 40 IHB FI 1006-1 AXC 40 IHB FI 1 SISÄLTÖ 1 Yleistä Sisältö Komponenttien sijainti 2 Sähkökytkennät yleisesti Syötön kytkentä Tiedonsiirron kytkentä 3 Shunttiventtiilillä ohjattu lisälämpö
LisätiedotMiten käytän tulisijaa oikein - lämmitysohjeita
Miten käytän tulisijaa oikein - lämmitysohjeita Eija Alakangas, VTT Biohousing & Quality Wood Älykäs Energiahuolto EU-ohjelma 1. Puu kuivuu. Vesihöyry vapautuu. 2. Kaasumaiset palavat ainekset vapautuvat
LisätiedotNORMAALI ENERGIA-SYDÄN asennusohjeet
ENERGIA-sydämet Yleistä Energia-sydämmellä tehdyt tulisijat ovat tehokkaita ja vievät vähemmän tilaa kuin perinteisesti muuratut tulisijat. Energiasydän takka voidaan asentaa suoralle seinälle tai nurkkaan!
LisätiedotÖljylämpö on. Pienet päästöt Energiataloudellinen ja turvallinen Edullisin asentaa
Öljylämpö on Pienet päästöt Energiataloudellinen ja turvallinen Edullisin asentaa 1Ekologisesti yhtä tehokasta ja nopeasti kehittyvää lämmitystapaa saa etsiä. 150 m²:n omakotitalon vuotuiset päästöt (2006)
LisätiedotSäästöäenergiankäyttöä tehostamalla. TimoKuusiola Ilmastotreffit 4.11.2014
Säästöäenergiankäyttöä tehostamalla TimoKuusiola Ilmastotreffit 4.11.2014 Sisällys Mihinenergiaajavettäkuluu Mihinkiinnittäähuomiotaasumisenarjessa Ilmanvaihtojärjestelmäntoiminta Lämmönjakojärjestelmäntoiminta
LisätiedotENERGIATEHOKAS KARJATALOUS
ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS PELLON GROUP OY / Tapio Kosola ENERGIAN TALTEENOTTO KOTIELÄINTILALLA Luonnossa ja ympäristössämme on runsaasti lämpöenergiaa varastoituneena. Lisäksi maatilan prosesseissa syntyvää
LisätiedotPUULIEDEN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE
PUULIEDEN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE HUOMIO! Liesi on valurautaa. Materiaali vaatii "esilämmityksen" ennen varsinaista käyttöönottoa. Ensimmäinen lämmitys on tehtävä varoen, pienellä vedolla ja kovaa kuumuutta
LisätiedotEnervent-ilmanvaihto JÄRJESTELMÄT MUUHUN KUIN ASUINKÄYTTÖÖN
Enervent-ilmanvaihto JÄRJESTELMÄT MUUHUN KUIN ASUINKÄYTTÖÖN Hajautettu ilmanvaihtojärjestelmä Muissa kuin asuinrakennuksissa on järkevää käyttää hajautettua ilmanvaihtoa. Rakennus voidaan mukauttaa jakamalla
LisätiedotMultiheater Eco poistoilmalämpöpumppu ottaa hukkalämmön hyötykäyttöön
Multiheater Eco poistoilmalämpöpumppu ottaa hukkalämmön hyötykäyttöön Maksaa reilut 2 000 Tuottaa vuodessa lämpöä 1 400 Ottaa vuodessa sähköä 350 Säästää vuodessa yli 1 000 Takaisinmaksuaika alle kaksi
LisätiedotAutomaattinen virtauksenrajoitin AB-QM
Automaattinen virtauksenrajoitin AB-QM Käyttö Venttiili on suunniteltu erityisesti kiertoilmakoje-, jäähdytyspalkki- ja patteriverkostojen tasapainottamiseen. Sitä voidaan käyttää kaikentyyppisissä vesikiertoisissa
LisätiedotKÄYTTÖOHJE EX35/EX50/EX65
KÄYTTÖOHJE EX35/EX50/EX65 www.scanoffice.fi CZ06516 Versio A 01/2013 Sisällys Käyttö Aluksi... 1 Ohjauspaneeli ja -yksikkö... 2 Käyttöasetukset... 3 Näyttö...3 Lisäkäyttövesi...3 Sisälämpötila...4 Käyttöveden
LisätiedotVitocal 200 pikaohje asennusliikkeelle
Vitocal 200 pikaohje asennusliikkeelle Perustietoa Lämpöpumput vaativat minimivirtauksen ja lämpötilaeron toimiakseen, huomioi tämä suunnittelussa ja asennuksessa. Minimivirtaukset lämmityspiirissä:
LisätiedotPatteriverkoston paine ja sen vaikutus
Patteriverkoston paine ja sen vaikutus Tämä materiaali on koottu antamaan lukijalleen valmiuksia arvioida mahdollisia ongelmia lämmitysjärjestelmässä. Esitys keskittyy paisuntajärjestelmän oleellisiin
LisätiedotNäytesivut. 3.1 Yleistä
3 3.1 Yleistä IlmastoinTIjärjestelmät Tuloilmajärjestelmän tarkoituksena voi olla joko ilmanvaihto tai ilmastointi. Ilmanvaihdolla tarkoitetaan yleisesti huoneilman laadun ylläpitämistä ja parantamista
Lisätiedotwww.scanoffice.fi Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15)
Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15) - Rakennus on kytketty kaukolämpöverkkoon - Lämmitettävän tilan pinta-ala on n. 2000 m 2 ja tilavuus n. 10 000 m 3
Lisätiedot