Pentti Harju. Lämmitystekniikan oppikirja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pentti Harju. Lämmitystekniikan oppikirja"

Transkriptio

1 Pentti Harju Lämmitystekniikan oppikirja

2 Sisällysluettelo Sää ja lämmitys 1. Ulkolämpötila Auringon säteily Rakennuksen sijoitus maastoon 7 2. Lämmittää pitää, mutta millä? Ympäristö ja lämmitys Asumisenergian minimointia 9 3. Kiinteistön lämpöhäviöt ja eristys Rakennuseristys 11 Kertausta 12 Sisäilmasto ja siinä viihtyminen 4. Huoneilman lämpötila Jotakin lämpötiloista 13 Kertausta 17 Lämmitys kiinteällä polttoaineella 5. Miten ja missä puuta saa polttaa? Puulämmitys tulisijan avulla Uuni Takka 18 Kertausta 24 Polttoaineiden alkuperä 6. Polttoaineiden jako Puun poltto takassa Kiinteä polttoaine Biomassa, biopolttoneste ja biokaasu Nestemäinen polttoaine Kaasumainen polttoaine 32 Kertausta 33 Polttoaineen palaminen 7. Palaminen Palavat alkuaineet Erikoisempaa poltettavaa Öljyn poltto Kaasun poltto Palamisen tarkkailu Ympäristövaikutukset 39 Kertausta 41 Lämmityskattilat 8. Kattiloiden jako Jako kattilatehon mukaan Kattilan osien nimikkeitä Kattilan hyötysuhteen Kattiloiden jako rakenteen mukaan Yli- ja alipainekattilat Jako polttoaineiden ja palamistavan mukaan Puukattila ja varaaja Puukattila ja etupesä Automaattiset biopolttolaitteet Öljylämmityskattilat Tulitorvi/tuliputkikattilat Höyrykattiloiden käyttö lämmityksessä 54 Kertausta 57 Öljylämmitys 9. Öljylämmitteisen laitoksen käyttö Raskasöljypolttimet Kevytöljypolttimen osat ja toiminta Öljyputkisto Öljysäiliö, ilmajohto ja täyttöjohto Öljymäärän mittaus säiliöstä Öljylämmityskattilahuone ja sen varustus 74 Kertausta 76 Maakaasulämmitys 10. Maakaasu myös pientaloissa Maakaasuputkiston nimikkeitä Maakaasun käyttö 77 Kattilahuone ja sen laitteita 11. Palo-osasto ja paloluokka Kattilan sijoitus kattilahuoneeseen Savupiippu 82 Kertausta 83 LVI-varusteita 12. Venttiilit Sulkuventtiilit Yksisuuntaventtiilit Linjasäätöventtiilit Venttiiliryhmät Kolmitieventtiili Sekoitusventtiilit Varoventtiili Lämpömittari Painemittarit Mudanerotin Automaattinen ilmanpoistin Muuta 92 Kertausta 93 Paisuntajärjestelmät 13. Paisuntajärjestelmät Avoin paisuntajärjestelmä Suljettu paisuntajärjestelmä Kalvopaisunta-astian mitoitus Suurten laitosten paisuntajärjestelmät 97

3 Pumppu 14. Rakenne Pumput Asennus ja käynnistys Säätö Hieman pumpun valinnasta 101 Kertausta 102 Patterit ja patteriventtiilit 15. Patterit lämmityksessä Erilaisia pattereita l. radiaattoreita Patterin varusteet Pattereiden sijoitus Putkitus pattereille 110 Kertausta 111 Vesikeskuslämmitys 16. Vesikeskuslämmitys Painovoimainen vesikeskuslämmitys Pumppukiertoinen vesikeskuslämmitys Putkien asennus Lämpöjohtoverkosto ja ääni Lämpölaajeneminen Korroosio Eristys ja kannakointi Vesikeskuslämmitys muoviputkin Verkosto käyttöön Painekoe, toimintatarkastus Ilmat pihalle Patteriverkoston perussäätö Säädön suoritus 126 Kertausta 128 Mittaus- ja ohjaustoiminnat 17. Joitakin alan määreitä Kirjaintunnukset Lämmön säätö Avoin ja suljettu säätöpiiri Säätötapoja Säätömuodot Erilaisia säädössä vaikuttavia tekijöitä Lämmityksen optimointi ja alentaminen Kiinteistön lämmityksessä Ouman -EH-800 säädin 139 Kertausta 142 Kaukolämmitys 18. Energia ja ympäristö Kaukolämpö ja ympäristö Kaukolämmön tuotto Lämmön jakelu Teräsputket kaukolämpöputkina Aluelämmitys teräsputkin Vuoto on havaittu ja löydetty Pientalotaajamien aluelämmitys, Uponor Kiinteistön kaukolämmön alajakokeskus Kaukolämmön mittaus 153 Kertausta 155 Lattialämmitys 19. Miksi lattialämmitys Lattialämmityksen rakenne ja käyttö Putket ja mitoitus Verkoston täyttö ja koepaine Kiertopumpun käynnistys ja säätö 162 Kertausta 165 Pientalon ilmalämmitysjärjestelmä 20. Hygieenisyys ja paloturvallisuus Pientalon ilmalämmityskone 166 Sähkölämmitys 21. Yleistä sähkölämmityksestä Suora huonekohtainen sähkölämmitys Varaava sähkölämmitys Sähkökattilan rakenne ja varusteet 173 Kertausta 174 Kylmätekniikka ja jäähdytys 22. Kylmyyden tuottaminen Kylmiön laitteet ja toimintaa Lämpöpumppu, perusteita Lämpöä maasta Lämpöä kalliosta tai vesistöstä Poistoilmalämpöpumppu Ilma-vesilämpöpumput Ilmalämpöpumput 189 Kertausta 192 Aurinkolämmitys 23. Passiivinen tai aktiivinen aurinkolämmitys Aurinkokerääjä Lämmön varastointi Erilaisia aurinkolämmitysvaihtoehtoja Järjestelmän putket Asennus Aurinkosähkö 198 Mittauksia ja mittareita 24. Milloin mitataan? Mit tausvirheet ja mittarit Lämmityslaitteiden mittauksia Lämpötilan ja kosteuden mittaus Ilman lämpötilan mittaaminen Lämpökamera 202 Kertausta 204

4 4 Millä lämmitetään ja missä viihdytään Sisäilmasto ja siinä viihtyminen Tutkimusten mukaan työssä käyvä suomalainen viettää 21 h vuorokaudessa ajastaan sisällä ja tästä ajasta 16 h kotona. Näin sisäilmalla on huomattava terveydellinen vaikutus, hyvä tai huono. Epäviihtyvyyden kokemus syntyy vedon tai epämiellyttävän hajun aistimisena. Emme kuitenkaan aisti esim. häkää tai radonkaasua, vaikka niiden pitoisuus olisi vaarallisen korkea. 4. Huoneilman lämpötila Asukkaan lämpöaistimus huoneilmasta muodostuu ilman lämpötilasta, pintojen lämpösäteilystä, ilman kosteudesta ja virtausnopeudesta, asukkaan vaatetuksesta sekä aktiviteetistä ja lämpötilan muutosnopeudesta. 17 C voi olla sopiva lämpötila työpajaan. Viluinen vanhus taas voi kodissaan toivoa 24 C lämpötilaa, jossa lämpötilassa muut voivat kokea olonsa tukalaksi. Kuitenkin yhden asteen nousu normaalista huonelämpötilassa aiheuttaa 4 5 % lisäyksen rakennuksen energiankulutukseen Jotakin lämpötiloista Huonelämpötilan seurannassa hyvä ja yksinkertainen väline on tavallinen elohopealämpömittari huoneen sisäseinälle kiinteästi asennettuna. Nykyisin käytetään kosteusanturiin perustuvia sähköisiä mittareita. Mittareiden mittatarkkuus voi olla 0.1 C, joka on enemmän kuin riittävä. Huoneiston asukas on viimekädessä se mittari, jonka mukaan lämpötila tulisi säätää, tietenkin järkevyyden rajoissa. Pienet lapset kehittävät lämpöä vilkkaalla liikunnallaan enemmän kuin aikuiset. Vanhuksella pintaverenkierto on huonompaa, liikunta verkkaista ja aineenvaihduntakin alkaa iän myötä hidastua. Näin vanhus saattaa tuntea itsensä viluiseksi. Huonekohtainen lämpötilan säätömahdollisuus lisää asukkaiden tyytyväisyyttä. Oleskeluvyöhyke on huoneen lattiasta 1,8 metrin korkeudelle ulottuva tila. Sen sivupinnat ovat 0,6 metrin etäisyydellä seinistä tai kiinteistä rakennusosista. Huoneilman lämpötila mitataan 1,1 m korkeudelta mistä tahansa oleskeluvyöhykkeen alueelta. Toiminnasta riippuva ihmisen lämmönluovutus: makailu 80 w, istuminen 100 w ja juoksu 300 w Lämpötilan nosto arvosta C yli 24 C lisää sisäilmaoireiden määrää jopa 50 % Kuvassa on huoneen oleskeluvyöhyke & $ I A E I J $ I A E I J Nopeat lämpötilan vaihtelut koetaan epämiellyttävinä, vaikka lämpötila olisikin oikeiden raja-arvojen välissä. Lämpötilan vaihtelu ei saisi olla nopeampaa kuin 1,1 C/h. Lämpötilaero pään ja nilkkojen välillä koetaan epämiellyttävänä, jos se ylittää 3 C. Säätölaitteiden huojunta ei saa olla liian suuri. Lämpötilan muutosnopeuden pitäisi olla hidas, alle 0,6 C tunnissa. Työpäivän aikana nousua ei saisi olla yli 4 C. Massiivisen rakenteen lämmönvarauskyvyllä voidaan huoneen lämpötilavaihteluita pienentää. Lämpötila ja pukeutuminentyötilan lämpöolosuhteet on pyrittävä järjestämään työn raskauden mukaan. Kevyen istumatyön lämpötila-alue on C, raskaassa työssä C. 4

5 Uunit ja takat 5 Varaava takka voidaan muurata paikalla valmiiksi tai kasata elementeistä. Takan valinnassa kannattaa varmistaa takan sydänosan hyvä lämmönvarastointiominaisuus. Varaava vuolukivitakka 1. luukut takan nuohoukseen 2. tuhkan poisto ja palamisilman säätö 3. arinan säätö 4. lasillinen suuluukku 5. luukun lukitus 6. arina 7. takan yläosa 8. savukaasujen kierto 9. savupiippu 10. savupelti Arinalla (6) palava puu saa palamisen ensiöilmaa aukosta (2) ja toisioilmaa kohdasta (3). Liekit ja savukaasut kulkeutuvat kohti takan yläosaa (7). Siellä savukaasu haarautuu kahteen osaan kulkien takan sivuja (8) alas ja sieltä savupiippuun (9) Takan koko valitaan lämmitettävän huonetilan koon mukaan. Takan koko voi olla myös edellistä kokoa suurempi silloin, jos huoneen lämmennyt ilma voidaan kierrättää ilmanvaihtokojeen avulla koko kiinteistöön siten, ettei ilma kierrä turhaan LTO-osan kautta. Takan paikka on mietittävä jo rakennuksen suunnitteluvaiheessa, koska takalle tarvitaan savupiippu. Kun takka voi painaa 2000 kg, on rakennuksen pohja vahvistettava kestämään takan paino. Takka on myös osa sisustusta. Kiertoilmatakka lämmittää huoneilmaa ja lämpö varastoituu rakenteisiin, eikä takkaan. Kaasutiiviiden luukkujen ja uuden palotekniikan ansiosta kiertoilmatakan palamista voidaan säätää portaattomasti tuottamaan lämpöä 1 20 kw/tunti. Savupiipussa oleva huoneilmaa ulos vuotava vetopelti voidaan poistaa/ korvata takan tiiviiden luukkujen ja palamisilma-aukkojen avulla. Kiertoilmatakassa huoneilma menee takan sisäkanaviin alhaalta ja poistuu lämmenneenä takan päällä olevista ritilöistä muodostaen ilman kierron huoneessa. Pilkepoltossa paloaika voi olla yhdellä pesällisellä jopa 6 tuntia. Puristettujen turveprikettien paloaika voi olla yhdellä täytöllä jopa 10 tuntia. Kiertoilmatakka antaa lämpöä jopa viiden minuutin polton jälkeen. Tällaisella takalla lämmitettäessä kannattaa seurata, ettei huoneilma kuivu liikaa. 5

6 6 Polttoaineet Pyrolyysiöljyn, bioöljyn tuotossa, kuiva ja murskattu puu lämmitetään nopeasti reaktorissa o C lämpötilaan. Osa puusta kaasuuntuu, osa muuttuu nesteeksi ja jäljelle jää kiintoaine. Prosessi on erittäin nopea, siihen kuluu aikaa vain muutamia sekunteja. Tuotetta voidaan kutsua myös pyroöljyksi. Nopeassa jäähdytyksessä kaasusta tulee polttonestettä, joka sisältää myös puussa olleen veden. Kyseessä on tavallaan modernisoitu tervan poltto. Biokaasua syntyy kaa topaikoilla, jätevedenpuhdistamoissa ja maataloudessa sikaloiden lannasta. Keräysputkien avulla kaasu saadaan talteen. Kaasumoottori tai kaasuturbiini saadaan toimimaan biokaasun avulla ja moottoriin voidaan kytkeä sähköä tuottava generaattori Nestemäinen polttoaine Raakaöljy pumpataan maan pinnalle ja siitä jalostetaan bensiiniä, polttoöljyjä, bitumia sekä muita kemian ja muoviteollisuuden raaka-aineita. Öljyn suhteellisen edullinen hinta, suuri lämpöarvo ja pitkälle automatisoidut kattilalaitokset tekevät siitä suositun polttoaineen. Maailmassa on tähän mennes sä todettuja öljyvaroja nykykulutuksella ja nykyisellä tuotantotekniikalla noin vuoden käyttöä varten. Öljytuotteille etsitään myös korvaavia ratkaisuja. Yksinkertaistettuna öljy on meren mutaan hautautunutta biomassaa ja eläimiä, kivihiili on suohon uponnutta kasvistoa. Öljy sisältää hiiltä noin 86 %, vetyä 11,5 13,5 %, rikkiä 0,1 2,5 % ja happea 0,3 %. Öljyn ja yleensä nesteiden juoksevuutta ilmaistaan viskositeetilla. Se on nesteen sisäisestä kitkasta aiheutuva virtausvastus. Mitä alhaisempi viskositeetin lukuarvo on, sitä parempi on öljyn juoksevuus. Viskositeetti riippuu öljyn lämpötilasta. Lämmin öljy on kylmää öljyä juoksevampaa. Kevyen polttoöljyn lämpötilan laskiessa saavutetaan samepiste, jossa öljyn parafiinit alkavat muodostaa pieniä kiteitä. Samepiste on öljyn alhaisin käyttöpiste. Jähmepisteessä kylmä öljy muuttuu juoksemattomaksi. Suomessa on myynnissä kevyt polttoöljy POK ja raskas polttoöljy POR. Kevyessä polttoöljyssä on pakkasenkestävyydeltään erilaisia öljylaatuja. Öljylaadut ovat kesä- (-5 C), talvi- (-24 C) ja erikoislaatu (-29 C). Polttoaineiden muunto toe:ksi Raakaöljy t = 1,000 toe Raskas polttoöljy t = 0,970 toe Kevyt polttoöljy t = 1,015 toe Dieselöljy t = 0,992 toe Petrolit t =1,034 toe Bensiinit t = 1,046 toe Jalostamokaasut t = 1,241 toe Kivihiili t = 0,611 toe Koksi t =0,699 toe Antrasiitti t =0,795 toe Maakaasu 1000 m³t = 0,859 toe Hake m³t =0,180 toe Palaturve m³ t =0,120 to Jyrsinturve m³ t =0,078 toe Raakaöljyn pumppaus maan sisältä, Petrobras, Brasialia, kuva Wikipedia Kuvassa on erilaisia energiamuotoja kuten tuuli, raakaöljy ja hiili tai turvevoimala 6

7 Polttoaineen palaminen 7 Polttoaineen palaminen Palaminen on ilman hapen yhtymistä palavaan alkuaineeseen. Kun polttoaineen lämpötila nostetaan yli sen syttymislämpötilan, palaminen tasapainottuu johonkin lämpötilaan jatkuen niin kauan kuin polttoainetta ja happea on saatavilla. Polttopuun syttymislämpötila on C. Polttoöljyn itsesyttymislämpötila on noin 230 C. Öljypolttimen liekin lämpötila (POK) on noin 500 C ja kaasun noin 800 C. Poltettaessa fossiilisia polttoaineita 10 kwh edestä vapautuu 1 litrasta lämmitysöljyä 2,9 kg CO 2 1,5 kilosta kivihiiltä 3,3 kg CO 2 1 m³ maakaasua 1,9 kg CO 2 7. Palaminen voi olla nopeaa tai hidasta. Nopeassa palamisessa polttoaine ja happi yhtyvät niin kiivaasti, että syntyy näkyvä liekki ja korkea lämpötila. Hidasta palamista on esim. raudan ruostuminen tai puun lahoaminen, eikä sitä voida hyödyntää lämmityksessä. Palamisilmakerroin Polttoaine pyritään polttamaan mahdollisimman täydellisesti ja mahdollisimman pienellä ilmamäärällä. Hiilen epätäydellisessä palamisessa muodostuu häkää, (CO), joka on polttoaine. Lisähapen avulla se voidaan polttaa hiilidioksidiksi (CO 2 ). Ilma sisältää happea n. 21 % ja typpeä n. 78 %. Typpi ei osallistu palamiseen, mutta se lämpenee tulipesässä ja poistuu lämmenneenä savukaasujen mukana kuljettaen näin huomattavan määrän läm pöenergiaa hukkaan. Kuvassa on kiinteän polttoaineen palamista Palavat alkuaineet ovat hiili (C 2 ) ja vety (H 2 ) ja niitä on erilaisia määriä kaikissa poltto aineissa. Runsaimmin polttoaineissa on yleensä hiiltä ja se palaa hiilidioksidiksi (CO 2 ), joka on haitallinen palamistulos. Vety on hiiltä arvokkaampaa polttoaineena, koska sama määrä vetyä antaa n. 4,2-kertaisen määrän lämpöenergiaa ja vedyn palamistulos on vettä. Polttoaineissa oleva rikki on haitallista, koska se muodostaa palaessaan tulipintoja syövyt täviä yhdisteitä. Myös typen oksidit (NO 2 ), rikkidioksidi (SO 2 ) ja ympäristöön leviävä tuhka ovat haitallisia. Hiilen täydellisessä palamisessa 1 kg hiiltä tarvitsee n. 2,7 kg happea, jolloin hiilidioksidia syntyy 3,7 kg sekä lämpöenergiaa vapautuu noin 34 MJ. C = C0 2 + lämpöenergiaa. Epätäydellinen palaminen C + ½O 2 = CO + lämpöenergiaa. Hiili monoksidi (CO), häkä sisältää lämpöenergiaa ja palaa hiilidioksidiksi lisähapen avulla. Vedyn palaminen 2H 2 +O 2 =2H 2 O + lämpöenergiaa. Vedyn palaessa kaksi vetymolekyyliä (H 2 ) yhtyy yhteen happimolekyyliin (O 2 ). Palamistulos on lämpöenergiaa ja vettä, joka on vesihöyryä. Vesihöyryn sitoma höyrystymislämpöenergia menee hukkaan normaalissa kattilalaitoksessa savukaasujen mukana. Kondenssikattilassa savukaasujen vesihöyry lauhtuu vedeksi, ja höyrystyslämpö saadaan talteen. Palamistapahtumaa seurataan mittaamalla kattilan savusolassa savukaasujen CO 2 -pitoisuus (hiilidioksidi), CO-pitoisuus (häkä), O 2 -pitoisuus, nokipitoisuus, tiheys, lämpötila ja veto. 7

8 8 Kattilat Pelletin poltto. Pellettivarasto voi olla myös kattilan vieressä oleva kattilan kokoinen terässäiliö. Sen ei ole pakko olla iso monen kuutiometrin siilo. Jos pelletti alkaa palaa muualla kuin polttomaljassa, muovinen pudotusputki sulaa poikki ja pelletin tulo loppuu. Pelletin poltto Öljylämmityskattilat Kattilat, joiden käyttölämpötila on enintään 110 C, suunnitellaan ja valmistetaan hyvän konepajakäytännön mukaisesti. Kattiloiden tulee täyttää Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa D7 esitetyt hyötysuhdevaatimukset. Kattilan varusteisiin kuuluvat: nuohousluukut ja muut tarvittavat luukut, lämpömittarit, kattilan lämmitystehoa automaattisesti säätävä laite (ohjaustermostaatti), tyhjennysventtiili, valmistuskilpi, täyttöventtiili, paisunta- ja varolaitteet, painemittari, kun teho >120 kw, kuiviinkiehumisen estin., savukaasun lämpömittari, mittausyhteet savukaasuanalyysia varten, puhdistusvälineet, käyttö-, huolto- ja asennusohje., palamiskaasujen ohjauslevyt, sähkövastusyhteet, käyttöveden lämmitin, sekoitusventtiili, pumput, paisunta- ja varolaitteet. Monipolttoainekattilat l. kaksoispesäkattilat Kattilassa voi olla kaksi erillistä tulipesää, jotka eivät ole yhteydessä toisiinsa. Yhdistyminen tapahtuu vasta savusolassa. Toiseen tulipesään on yhdistetty öljy- tai kaasupoltin, toisessa poltetaan kiinteää polttoainetta. Kattilassa voi olla lisäksi sähkövastukset. Kattilassa voidaan päivällä polttaa halkoja ja illaksi tulipesä vielä täytetään puilla. Kun täytös yöllä sammuu, öljypoltin käynnistyy ja jatkaa lämmitystä. Yksipesäkattilat, pelkkä öljy- tai kaasukattila Yksipesäkattilassa on vain yksi tulipesä ja siinä voidaan polttaa öljyä, kaasua tai puuta, yhtä polttoainetta kerrallaan. Joissakin kattiloissa voidaan öljynpoltto lopettaa, poltin poistaa ja kattila varustaa arinalla puun polttoa varten. Monesti tällainen tulipesä on kuitenkin liian pieni pitkäliekkisen puun polttoon, ja palaminen voi jäädä hyvinkin epätäydelliseksi. Yleensä kaikissa pienkattiloissa on kattilan vesitilan lämmönvaihdin lämpimän käyttöveden kehitykseen. Lämmönvaihdin voi olla rivoitettu kupariputkikierukka, jonka läpi virtaava kylmä vesi lämpenee. Isommat kattilat varustetaan erillisellä lämminvesivaraajalla. 8

9 Öljykattilat, polttimet ja säiliöt 9 1. Rakennuksen pohjamaa 2. Antura 3. SFS 2770 muovinen maanalainen palavan nesteen säiliö. SFS 2736 teräksinen maanalainen lieriösäiliö. Säiliön etäisyys on vähintään 600 mm rakennuksen anturasta. 4. Puhdistusluukun ympärillä on maanpintaan ulottuva halkaisijaltaan 1000 mm betonirengas. 5. Betonirengas ei saa tukeutua säiliöön 6. Betoniankkurit. Tyhjillään oleva säiliö voi tulla läpi pihan asfalttipinnan, jos pohjavesi nousee kyllin korkealle. 7. Ankkurointia 8. Öljysulut, sisäsäiliön sulku on ulkoseinällä näkyvillä olevassa kotelossa esim. lasin alla 9. Kansi 10. Öljyjohdot polttimelle 11. Ylitäytönestimen johto, öljymäärän mittauksen johto 12. Täyttöjohto 13. Ilmajohto, minimikaltevuus 1: Ylitäytönestimen pistoke ja suojaputkessa oleva johto 15. Lukittava täyttöjohdon hattu 16. Ilmajohdon hattu 17. Kevytöljykilpi 18. Öljymäärämittari 19. Lämpöeristetty terässavupiippu 20. Öljypoltin 21. Öljyjohdot polttimelle ulkosäiliöltä Maanalaisen öljysäiliön asennus. Huoltokuilu 1000 mm betonikaivonrenkaista. Halkaisijaltaan kaksinkertainen 600 mm valurautakansi. Renkaan alareuna ei saa painaa säiliötä. Tiivistäen tehty täyttö Sivut ja yläpuoli väh. 250 mm paksuudelta seulottua soraa kerroksittain tiivistäen Sivut ja yläpuoli väh. 250 mm paksuudelta seulottua soraa kerroksittain tiivistäen Pohja- ja tulvavesialueilla säiliö ankkuroidaan betonilaattaan. Työ tehdään säiliön mukana tulevan ohjeen mukaisesti. 9

10 10 Kaasun poltto ja polttimet Vanhojen kiinteistöjen saneeraus maakaasukäyttöiseksi Vanha öljyjärjestelmä voidaan muuttaa varsin helposti maakaasukäyttöiseksi. Jos vanha öljykattila on yleiskunnol taan tyydyttävä, riit tää pelkkä polttimen vaihto. Tarkista, ettei kattila ole teholtaan liian suuri. Vanhat savuhormit ovat myös poikkeuksetta kooltaan ylimitoitettuja. Ne tulee varustaa eris tetyllä sisäpiipulla, jonka mitoituksessa voidaan soveltaa Suomen Rakentamis määräyskokoelman ohjetta E3. Maakaasu rivi- ja kerrostalossa Rivi- ja kerrostalojen lämmityksessä pätevät yleensä samat maakaasun käyttöperiaat teet kuin edellä käsitellyissä pientalois sa. Maakaasun tärkeimpiä etuja rivi- ja kerrostalojen lämmityksessä ovat erin omainen hyötysuhde, erittäin pieni val vonnan sekä huollon tarve ja olematto mat ympäristöpäästöt. Maakaasun prosessikäyttö Täydellisen ja puhtaan palamisen ansios ta maakaasua voidaan käyttää myös tuo tantoprosessien suoraan lämmitykseen. Suoralla prosessin lämmitystavalla tarkoi tetaan polttoaineen liekin, säteilyn ja sa vukaasujen kohdistamista suoraan läm mitettävään tuotevirtaan tai -tilaan ilman erillistä lämmönsiirtoa. Suoralla lämmityksellä saavute taan paras mahdollinen hyötysuhde sekä nopea ja tarkka tehonsäätö. Suoraa lämmitysmenetelmää hyödynnetään erityisesti lasi- ja posliiniteollisuudessa, metalliteollisuudessa, elintarviketeollisuudessa ja esim. kaupallisissa puutarhoissa. Suurten hallien pistemäisten työkohteiden lämmitykseen voidaan käyttää kaasulla toimivia infrapunasäteilijöitä, joilla lämpö voidaan suunnata tarkasti haluttuun kohteeseen. Säteilijän lämmitysvaikutus on nopea, jonka ansiosta niitä voidaan käyttää osa-aikaiseen lämmitykseen. Lämmitystapa soveltuu erityisesti korkeiden hallien lämmitykseen. Hallin lämpötila voidaan pitää alhaisempana tinkimättä työviihtyvyydestä. Mikäli tuotannossa vaaditaan suurta ilmanvaihtoa, voidaan sisään tuleva korvausilma lämmittää suoraan maakaasupolttimen avulla. Asennustöiden vaatimukset on standardissa SFS 3179, kaasuputkistot ja käyttölaitteet, paine alle 0,4 MPa (4 bar). Näiden lisäksi on joillakin paikkakunnilla sähkö-, vesi- tai energialaitoksen antamia lisävaatimuk sia asennettavien laitteiden rakenteille ja sijoituksille. Lisätietoja saa esim. paikallisilta kaasunjakeluyhtiöiltä. Kuvassa on esimerkki maakaasua käyttävän lämpökeskuksen laitesijoittelusta. Suunnittelussa tarvittavat tärkeimmät vaatimukset ilmenevät standardista SFS 3179 ja LVI-ohjetiedostosta LV Lisäksi suunnitteluohjeita antaa standardi SFS-EN Gasum Oy/Arto Riikonen, kuvaa mukaillen. 1. Savupiippu 2. Savukaasun lämmöntalteenotto 3. Kattila 4. Kaasupoltin 5. Palamisilma 6. Pääsulkuventtiili 7. Palamisilman lämmitys 8. Suodatin 9. Kaasumäärämittari 10. Varojohto ulos 11. Poistoilmapuhallin 10

11 11.2. Savupiippu on perinteisesti tiilistä muurattu pystyhormisto, joka kestää käyttöä hyvin, kunhan se toimii kyllin lämpimänä. Uusien öljylämmityskattiloiden savukaasujen lämpötila voi jäädä jopa alle 100 C, jolloin tiilipiippuun kannattaa asentaa haponkestävä sisäpiippu rapautumisen estämiseksi. Markkinoilla on olemassa myös tyyppihyväksyttyjä elementtihormeja, jotka voidaan asentaa kiinni palavaan rakenteeseen. Piipun tulee nousta vähintään 0,8 m korkeuteen katon lappeen yläpuolelle ja vähintään katon harjasta ja räystään välisen 0,8 m korkeudella menevän linjan yläpuolelle. Savupiipun ulkopintojen pintalämpötila ei saa nousta yli 80 C eikä savukaasujen lämpötila piipussa saa olla kuin hetkellisesti yli 350 C. Palamisessa syntyy myös rikin oksideja. Kun savukaasujen lämpötila on kyllin alhainen, kaasut jäähtyvät sekä nesteytyvät savupiipun sisällä muodostaen rikkitrioksidia (SO 3 ) sekä vesi höyryä, jotka yhdessä muodostavat rikkihappoa. Poltettuja hormitiiliä rikkihappo ei vahingoita, mutta muu rauslaastin kalkki muuttuu kipsiksi. Tähän reaktioon liittyy tilavuuden kasvua, joka aiheuttaa rapautumista. Kevyen polttoöljyn poltossa vesikastepisteen lämpötila-alue on C. Runsas vesikondenssivesimäärä voi aiheut taa talvella jäätymisvaurioita tiilihormin yläosassa tai happaman veden valumista hormista. Savupiipun vaurio Yleensä tiilinen savuhormi alkaa rapautua silloin, kun vanha öljypoltin vaihdetaan uuteen. Tilanne pahenee lisää, jos samalla vaihdetaan vanhan kattilan tilalle korkealla hyötysuhteella toimiva uusi kattila. Uusi kokonaisuus toimii korkealla hyötysuhteella ja savupiippuun menevän savukaasun määrä pienenee sekä lämpötila laskee arvoon C. Savupiippu ei enää pysy koko matkaa lämpimänä, vaan jäähtyy yläpäästä. Savukaasussa oleva vesihöyry tiivistyy savupiipun kylmään yläpintaan ja rapauttaa piipun. Rapautumisen havaitsee nuohooja, mutta kosteus voi tulla myöskin piipun läpi näkyen huonetilassa olevan piipun pinnassa. Ongelma korjataan laittamalla tiilipiipun sisään kattilanvalmistajan tai muun asiantuntijan suosittama haponkestävä putki alhaalta ylös asti. Piipun ja putken väliin tulee erikoiseriste ja piipun päähän asennetaan suojalevy estämään sadeveden pääsy eristeisiin. Tiilihormi voidaan putkittaa haponkestävän sisäputken avulla. Kevyellä polttoöljyllä, jonka rikkipitoisuus on 0,15 0,5 %, happokaste piste on lämpötila-alueella C. Jos sisäputki on rikkihappoa kestämätöntä materiaalia, savuhormin pintalämpötilan tulisi olla yli 120 C. Öljylämmityskattilan hormiin suositellaan halkaisijaltaan 100 mm ja puukattilan hormiin vähintään 125 mm putkea. Puulämmitteisissä taloissa, joissa vanha piippu on haljennut, on vuorausputken asentaminen paras korjaustapa. Vuorausputkien käyttöikä on valmistajien mukaan jopa yli 30 vuotta. Kattilahuone 11 Savupiipusta tarkistetaan halkeamat, rapautumat, sisäpiipun tarve, nuohousluukut, rakenteen tuuletus, piipun yläpään kallistukset ja tippanokat, tikkaat sekä nuohoustasot. Sopiva savukaasujen lämpötila kattilan jälkeen on n C, jolloin savukaasut eivät jäähdy piipun yläosassakaan alle happokastepisteen. Selvitä asiantuntijan kanssa, riittääkö vedon kannalta vanhaan pystyhormiin asennettu pyöreä haponkestävä sisäpiippu vai pitääkö siitä tehdä hormin täyttävä kantikas kanava. 1. Vanha korjattava piippu 2. Alakartio estää eristeen valumisen 3. Eriste on koko putken pituudella 4. Esim. haponkestävä putki 5. Savupiipun pään valu 6. Mahdollinen sadekatos ja tila nuohoukselle 11

12 12 LVI -varusteet Kuvassa ovat vierekkäin rakenteelliset ja toiminnalliset piirustusmerkit. T = lämpötila, I = osoitus. TI = lämpötilan osoitus, lämpömittari P = paine, I = osoitus. PI = paineen osoitus, painemittari Varoventtiili Kalvopaisunta-astian yhteyteen kuuluvat varoventtiili, painemittari ja automaattinen ilmanpoistin. Nykyiset varoventtiilit ovat jousikuormitteisia ja niiden avautumispaine on merkitty varoventtiiliin. Älä muuta varoventtiilin avautumispainetta. Varmista, että asennat oikean avautumispaineen omaavan varoventtiilin esim. kattilan yhteyteen. Jos kattilan käyttöpaine on 1,5 bar, ei varoventtiilin avautumispaine saa missään tapauksessa olla suurempi. Lv-verkoston varoventtiilin avautumispaine voi olla 10 bar. Varmista varoventtiilin toiminta laitoksen ollessa toiminnassa siten, että varoventtiili toimii ja sulkeutuu. Tee tarkistus 1 2 kertaa vuodessa. Varoventtiilin ulospuhallusjohto asennetaan laskulla samassa huonetilassa olevaan viemäripisteeseen. Putki on kuparia ja samansuuruinen kuin varoventtiili. Kannakoi putki riittävästi. Varoventtiilin ulospuhallustehon tulee vastata lämmitysjärjestelmän suurimmalla teholla kehittyvää yhteenlaskettua höyryvirtaa. Varoventtiilin ja suojattavan järjestelmän tai laitteen välille ei saa asentaa sulkulaitetta. $ % Kuvassa on varoventtiili. Verkoston venttiileistä tarkistetaan silmämääräisesti venttiileiden vuotamattomuus, kokeillaan karan liikkuvuus ja venttiilin sulkeutuminen. " #! 1. Paineenalainen vesi 2. Ulospuhallus ja ulospuhallusjohto 3. Istukka 4. Lautanen ja tiiviste 5. Jousi 6. Kara 7. Nuppi, josta kiertäen kokeillaan varoventtiilin toimivuus Lämpömittari Yleensä kaikki aineet laajenevat lämmetessään ja tähän perustuukin sprii- tai elohopealämpömittarin toiminta. Mittareita käytetään sisä- ja ul kolämpötilan mittauksiin. Niitä voidaan käyttää myös digitaalisen lämpömittarin verrokkina mittarin näytön oikeellisuuden toteamiseksi. Elohopealämpömittari l. lasiputkilämpömittari on yleisimmin käytössä oleva LVI-alan lämpömittari. Mittari on tarkka ja halpa, mutta arka kolhuille. Käytössä olevan mittarin taskussa on oltava lämpöä johtavaa öljyä. Mittarin suojuksen ylin osa kierretään irti, mittari nostetaan ylös ja sisälle kaadetaan hieman öljyä. Kun mittarin alapää on öljyn sisällä, lämpö johtuu hyvin. Mittarin messinkisen anturiosan on ulotuttava kyllin syvälle mitattavaan veteen. Lämpömittarin näyttöasteikko on SI-järjestelmän mukainen, mitta-alue C ja lukematarkkuus ±1 C. Lisäksi mittari on standardin DIN tarkkuusvaatimusten mukainen. 12

13 Paisuntajärjestelmä Suurten laitosten paisuntajärjestelmät Allaolevan kuvan paisuntajärjestelmässä lämmennyt ja laajentunut vesi pääsee paisunta-astiaan ylivirtausventtiilin kautta. Jäähtyessään vesi supistuu ja paine pienenee, jolloin painekytkimen ohjaama pumppu pumppaa vettä paisunta-astiasta takaisin verkostoon. 1. paisunta-astia 2. muovikalvo 3. paineenpitopumppu 4. presso staatti (painekytkin) 5. paineentasausastia 6. ylivirtausventtiili 7. roskasuodin 8. täyttöjohto 9. paisuntajohto Mikä on osan 2 tehtävä? Vieressä on kuva suuremman laitoksen paisuntajärjestelmästä. 13

14 14 Pumppu Kuivamoottoripumpussa moottori ja pumppu ovat yhdessä omalla alustallaan, mutta moottori on erotettu pumpun vesitilasta tiivisteen avulla. Tiivistys muodostuu esim. hiilirenkaasta, jota jousi painaa keramiikkarengasta vasten. $ % & "! 1. Pumpun jalusta 2. Kytkin 3. Moottori 4. Pumppu 5. Juoksupyörä 6. Imuaukko 7. Paineaukko 8. Moottorin nostokorvake # Kyllin iso pumppu on järkevää asentaa alustalle. Avoin juoksupyörä Asennus ja käynnistys Pumppu asennetaan paikkaan, jossa se voidaan huoltaa helposti. Pienemmät lämpöjohtopumput ovat putkiston kannattamia ja ne tuetaan lattiaan tai rakenteisiin. Rakenteisiin tuetut pumput eristetään rakenteista tärinäneristimillä ja tarvittaessa muusta verkostosta joustavilla liitosputkilla. Lattialle asennettavien pumppujen jalustojen alle asennetaan tärinäneristimet. Lämpöjohtopumpun molemmin puolin asennetaan sulkuventtiilit huoltotyön helpottamiseksi. Asennuksen aikana putkistoon ei saa jäädä jännityksiä, jotka sitten kohdistuvat pumppuun ja voivat vahingoittaa sitä. Pumppu kiinnitetään putkistoon laippojen tai avattavan tasotiivisteellisen yhdistäjän avulla. Näin pumppu voidaan helposti irrottaa huoltoa tai vaihtoa varten. Pumppu asennetaan yleensä niin, että sen akseli on vaakasuorassa asennossa. Akseli ei saa olla pystya sennossa. Pienlaitoksissa pumppu voidaan asentaa kattilan yläpuolelle menojohtoon. Näin pumppuun kerääntyy ilmaa mahdollisimman vähän. Pumpun käynnistyksessä varmistetaan, että putkisto on kyllin puhdas roskista ja muista epäpuhtauksista. Huolellinen asennusaikainen putkien käsittely on ennakoivaa puhtautta. Putkisto täytetään vedellä ja ilma poistetaan. Kun laitos on saatu toimimaan ja kauttaaltaan kuumaksi, tehdään uusi ilmaus. Pumpun oikea kiertosuunta pitää varmistaa. 14

15 Patterit ja venttiilit 15 Termostaattiventtiilin anturi asennetaan esteettömään huoneilman kiertoon. Jos anturi peittyy verhojen taakse, käytetään kapillaariputken päässä olevaa irtoanturia, joka sijoitetaan verhojen ulkopuolelle tunnistamaan todellista huonelämpötilaa. Viereisissä kuvissa on kaksi kiintoanturia ja verhon takana kapillaariputken päässä kaksi irtoanturia. Patteriventtiilin esisäätö on tarkoitettu asentajan suoritettavaksi joko asennusvaiheessa tai verkoston tasapainotuksen yhtey dessä. LVI-suunnittelija määrittää esisäätöarvon suuruuden. Esisäädön avulla rajataan venttiiliin läpi virtaava maksimivesimäärä. Asukkaalla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa esisäätöön, vaikka hän voi sulkea ja avata patteriventtiilin tai säätää termostaatin asetusta. Käsisäätökahvan avulla asetetaan haluttu huonelämpötilan astemäärä. Käsisäätökahva voidaan lukita halutulle lämpötila-alueelle. Sen tarkoitus on estää liian korkeiden lämpötilojen käyttö ja senkin asettelu on tarkoitettu vain asentajan tehtäväksi. 1. Sylinterimäinen kiertyvä esisäätökara 2. Suurin virtausaukko 3. Pienin virtausaukko Kuvassa on esisäädön ääritapaus, jossa suurin virtausaukko (2) sallii suurimman virtaaman venttiilin läpi. Toisessa ääripäässä virtausaukko (3) on kierretty aukon (2) tilalle, jolloin venttiilin läpi sallitaan virrata pienin vesimäärä.! Termostaattiventtiilin kiintoanturi ja runko. Venttiilin karan kokonaisliike on erittäin pieni, vain joitakin millimetrejä. Patteriventtiilin esisäätö on osa verkoston tasapainoitusta ja se estää liian suuren vesimäärän kierron venttiilin läpi. 1. Kiintoanturi 2. Asennusaikainen suojahattu, jonka avulla venttiili voidaan sulkea 3. Venttiilin runko 4. Kiinnitys patteriin 5. Merkki rungossa 6. Säädössä osa nostetaan ylöspäin irti hammastuksista ja piirustuksessa oleva esisäätöarvo kierretään merkin (5) kohdalle. 7. Kara 15

16 16 Vesikeskuslämmitys Ilmat pihalle Pattereiden pulputtava ääni yhdistettynä viileään patteripintaan on esim. kiinteistönhoidossa tuttu ilmiö, johon on käytetty ilmaruuvin avainta sekä työtä ja vaivaa. Kiertovesijärjestelmän ilmavaivojen pysyvään hallintaan on tarjolla tehokas työkalu, joka on sumutustekniikalla toimiva alipaineilmanpoistin. Äänihaittojen lisäksi ilma haittaa myös kiertonestejärjestelmän toimivuutta. Ralf Ekqvist, Termovent Oy Alhainen staattinen paine ja lämpötila ovat kiertonesteverkostojen suuri ongelma. Ylimmissä pattereissa ilma kaasuntuu, jos verkoston paine on liian alhainen. Paisunta-automaatin käyttö isoissa verkostoissa on suositeltavaa. Tämä ei pelkästään tuo varmuutta verkoston kestävyyden suhteen vaan parantaa myös verkoston paineenpitokykyä. Kuvassa on Reflex Servitec-tyhjiösumutustekniikalla toimiva kaasunpoistaja Hyvän nestekierron edellytyksiä Jotta lämpöä siirtävä aine pääsee kiertämään häiriöttömästi nestettä täynnä olevissa järjestelmissä, on niistä poistettava vapaat kaasukuplat. Poisto tapahtuu joko manuaalisesti tai mieluummin automaattisesti. Automaattisen ilmanpoistojärjestelmän toiminnassa on olennaista vuodottomuus ja luotettavuus. Ilmanpoisto pienentää verkoston painetta, joka on palautettava normaaliin käyttöpaineeseen. Automaattisten ilmanpoistojärjestelmien yhteydessä voikin olla verkoston veden lisäyslaitteita. Jos verkoston paine laskee esim. 15 % käyttöpaineesta laite lisää automaattisesti vettä järjestelmään. Jos automatiikka tunnistaa lyhyen ajan sisällä uuden lisäystarpeen, laite voi tehdä lisäyksen esim. 3 kertaa ja sitten hälyttää mahdollisesta vuodosta. Mistä ilmaa kehittyy? Uusi käyttöön otettu verkosto on ennen nestetäyttöä ilmaa täynnä. Putkistojen jäännöskerääntymät aiheuttavat ikääntyneissä verkostoissa sekä kemiallisia reaktioita että ajan saatossa myös korroosiota. Korroosio puolestaan aiheuttaa vuotoja ja kaasurikkaan täyttöveden tarvetta. Kuluneet pumppujen liukurengastiivisteet ja venttiilien akselitiivisteet päästävät myös ilmaa putkistoon kesätilanteessa, jos alipainetta syntyy ylimpiin kerroksiin. Jos kalvopaisunta-astian kalvon rikkotumista ei havaita, kaasu purkaantuu nesteeseen. Happi liukenee veteen aiheuttaen korroosiota putkistossa. Suljettu lämmin kiertovesijärjestelmä on lähes hapeton eikä sinänsä siis aiheuta korroosiota. Hapen poistuttua typpi jää kuitenkin inerttinä kaasuna kiertonesteeseen. 16

17 17.9. Ouman -EH-800 säädin on tarkoitettu vesikiertoisten lämmitysjärjestelmien lämmönsäätimeksi asuin- ja liikekiinteistöissä. Säätimeen on saatavana lisävarusteena laajennusyksikkö, jonka avulla voidaan ottaa käyttöön myös toisen säätöpiirin ohjaus. Jos toinen säätöpiiri on otettu käyttöön, näkyy päävalikon symboleissa säätöpiiriä osoittava tarkennin (1 tai 2). Säätö 17 Säätökäyrä Tasaisen huonelämmön perusta on oikeanmuotoinen säätökäyrä. Säätökäyrän muoto riippuu esim. talon lämpöeristyksestyksestä, lämmönjakotavasta tai verkoston mitoituksesta. Säätökäyrän asettelussa asetetaan menoveden lämpötila eri ulkolämpötiloilla.ouman EH-800 voidaan säätökäyrää muokata kiinteistön tarpeita vastaavaksi joko kolmesta tai viidestä pisteestä. Tehdasasetuksena on 3- piste säätökäyrä. Alla on esimerkkejä 3-pistesäätökäyrän tehdasasetteluista. 3-pistesäätökäyrässä säädin ei anna asettaa laskevaa tai liian koveraa säätökäyrää. Säätökäyrälle voidaan tehdä nk. suuntaissiirto hienosäätötoiminnolla. Säätökäyrän ääripäitä muokataan minimi- ja maksimirajan avulla. Menoveden minimiraja-asettelulla varmistetaan, että putkisto ei pääse jäätymään. Maksimiraja-asettelulla varmistetaan, että lämmitysjärjestelmään ei missään tilanteessa pääse liian kuumaa vettä, joka voisi vahingoittaa esim. parkettia lattialämmityksessä. 17

18 18 Kaukolämpö Levylämmönsiirtimen periaate. Siirrin koostuu levynipuista, joiden välissä virtaa joko kaukolämpövesi (KL) tai lämpöjohtovesi (LJ). Levyt voivat olla kumitiivisteellisä ja pitkien pulttien avulla yhteen niputettuja. Markkinoilla on myös juottamalla kasattuja siirtimiä. Vedet eivät sekoitu lämmönsiirtimessä keskenään. Levylämmönsiirrin ilman kotelointia 1. Lämpimän käyttöveden säätimen kapillaariputki 2. Lämpimän käyttöveden lämmönsiirrin 3. Lämpimän käyttöveden lämpötilan omavoimainen säädin 4. Lämmityksen paisunta-astia 5. 3-tie sekoitusventtiili, LJ 6. Säädin, LJ 7. Lämmityksen lämmönsiirrin 8. Vesimittarin paikka 9. Painemittari 10. Patteriverkoston täyttöventtiili 11. LJ -pumppu 12. Asennuksessa tarvittavia venttiileitä '! $ % # & " Lämmönjakokeskus Lämmitystä säädetään lämmitysverkoston menovesianturin ja ulkolämpötila anturin avulla haluttuun sisälämpötilaan. Ulkolämpötilan noustua ja lämmitystarpeen loputtua lämmityksen pumppu pysäytetään automaattisesti. Pumppu käynnistyy automaattisesti seisokin aikana kiinnijuuttumisen välttämiseksi (ei tehdasasetuksena). Lämpimän käyttöveden lämpötilaa säädetään esim. elektronisesti säätöventtiilillä. Anturi mittaa lämpimän käyttöveden lämpötilan ja säätää veden lämpötilaa automaattisesti aseteltuun arvoon, 58 C. 18

19 Lattialämmitys 19 Lattialämmitys on fysiologi sesti lähes ihanteellinen lämmitysmuoto, koska siinä lämpö jakautuu vedottomasti ja tasai sesti. Lämmönluovutusperiaate on fysiikan lakien mukainen, lämpö nousee lattiapin nasta ylöspäin. Viereisessä kuvassa on erilaisten huonetilojen lattialämmitysputkituksia Lattialämmityksen rakenne ja käyttö Lattialämmityksessä lämpöä luovuttavana pintana on lattia, jonka rakenteeseen on asennettu lattialämmitysputkis to. Ikkunaseinällä olevassa putkistossa on tiheämpi jaotus kuin muualla huoneessa. Ikkunaseinämälle muodostuvalla lämpimällä vyöhykkeellä kompensoidaan kylmän ik kunapinnan vaikutusta. Huonelämpötila säädetään muuttamalla putkistos sa virtaavan veden lämpötilaa ja veden virtaamaa. Lämpötila säätyy ulkolämpötilan mukaan keskitetysti kiinteistön lämmönjakokeskuksessa olevan säätöautomatiikan ohjaamana. Huonekohtainen lämpötilan säätö tehdään huonetermostaatin avulla. Termostaatti aistii huoneilman lämpöti lan ja antaa huonekohtaiselle venttiilille viestin avautua, jos huoneessa on liian kylmä tai sulkeutua, jos huo neessa on liian kuuma. Putkissa kiertävä vesi ei saa olla lämmintä käyttövettä legionellabakteeririskin takia. Piirustuksissa määritetään -putkimateriaali ja rakennepaine -putken liitostavat -putken asennussyvyys -putkijako ja -pituus (sijoituspiirustus) -putken nimelliskoko -putken kiinnitystapa -varusteet (venttiilit yms.) -virtaama ja veden lämpötila -lattian suurin sallittu pintalämpötila. & " O & " O & " O & " # $ ) 8! 2 2 " ) 5 ) , # + K ) ) 8 # 2 2 #. $ " O ) / ) ) 1 " # " # 0 0 ) 6 - ) 8! 2 2! # - + K & + K & ) & + K # + K " # " # * * - 6 " ) 8! 2 2 $ 6 ) ) , # + K ; 0, 6 + K " # " # & " O & " O & " O 1 ) 0 6, " 6 ; , # 19

20 20 Lämmitys ilmalla Pientalon ilmalämmitysjärjestelmässä on yhdistetty ilmanvaihto ja lämmitys. Lämpö siirretään huoneeseen koneessa lämmitetyn ilman välityksellä. Suurin osa ilmasta kierrätetään takaisin ilmalämmityskoneeseen. Ainoastaan ilmanvaihdon vaatima poistoilman osuus menee ulos. Ilmalämmityksessä on kolmenlaista ilmaa: palautusilmaa (kiertoilmaa), ulkoilmaa ja poistoilmaa. Sisäilmaa kierrätettäessä ilmassa on mukana jo jonkin verran käytössä likaantunutta ilmaa. 20. Hygieenisyys- ja paloturvallisuussyistä ilmalämmitysjärjestelmää käytetään asuinrakennuksissa vain yhden asunnon tiloissa. Ilmalämmityksessä voidaan hyödyntää matalalämpötilaisia lämmönlähteitä, koska laitteen lämmityspatteriin on mahdollista saada runsaasti lämmönsiirtopintaa. Näin tullaan toimeen alhaisella ilmalämmityspatterin läpi kulkevalla veden lämpötilalla. Laitteella voidaan hyödyntää hyvin aurinkolämmityksen tai lämpöpumpun kehittämää lämpöenergiaa. Ilmalämmityksen avulla myös takan lämpö voidaan jakaa koko taloon. Lisää tietoa asiasta saat kirjoista Ilmastointitekniikan oppikirja 1 ja 2 Pientalon ilmalämmitys Pientalon ilmalämmityskoneessa tuloilmapuhallin ja poistoilmapuhallin ovat ylläolevassa kuvassa kojeen yläosassa. Samassa kohdassa on myös LTO ja sen suodattimet sekä säätö- ja ohjauslaitteet. Poistoilma menee vesikatolle ja raitisilma otetaan kojeelle vesikaton alta. Ulkoilma voidaan ottaa kesällä kojeelle varjoisalta puolelta, vaikka sen jäähdyttävä hyöty onkin pieni. Lämmönlähteenä voi olla kuuma vesi, sähkö tai lämpöpumpun lauhdutin. Ulkoilma tulee koneelle suodattimen läpi oman puhaltimen tuomana. Ilma kulkee LTO-laitteen kautta ja sitoo itseensä lämpöä poistoilmasta. Ilma menee puhaltimen ja lämmityspatterin kautta esim. koneen alla olevaan jakolaatikkoon, joka voi olla myös äänenvaimennin. Ilma puhalletaan huoneisiin ikkunoiden alla olevien ritilöiden kautta. Kiertoilma menee esim. olohuoneesta lähtevää kanavaa pitkin koneeseen uudelleen lämmitettäväksi ja huoneisiin puhallettavaksi. Ikkunavedon ja ilman virtausäänen vaimentamiseksi ikkunan alla voisi olla ikkunan levyinen tuloilmaritilä. Poistoilma menee oman puhaltimensa kautta lämmöntalteenottoon ja ulos. Raitisilma voidaan ottaa koneelle vesikaton alta, jossa se alkusyksystä ja loppukeväästä on auringon lämmittämää. Kojeessa on yleensä 3 puhallinta, joista kierrätysilmapuhallin on suurin. Pienemmät puhaltimet ovat poistoilma- ja raitisilmapuhallin, jotka käyvät samanaikaisesti. Puhaltimen kierrosnopeuden valintakytkin voi sijaita liesikuvussa. Poistoilman lämmön talteenotossa käytetään joko regeneratiivista tai rekuperatiivista lämmönsiirrintä. Poistoilman kosteus tiivistyy LTO-laitteeseen ja siinä on anturi tunnistamassa talvella tapahtuvaa huurtumista l. tukkeutumista. Kondenssivesi on johdettava viemäriin. Ilma lämpenee yleensä vesipatterin avulla. Kojeen tuottama lämpöteho säädetään muuttamalla vesivirtaa tai lämpötilaa huoneen lämmöntarpeen mukaan. Kanavoinnin ja ilmavirtojen tasapainotuksen kannalta koje tulisi sijoittaa rakennukseen keskeisesti. 20

Pentti Harju. Talotekniikan mittauksia, säätöjä ja automatiikkaa

Pentti Harju. Talotekniikan mittauksia, säätöjä ja automatiikkaa Pentti Harju Talotekniikan mittauksia, säätöjä ja automatiikkaa 2 Talotekniikan tarkoitus, helppous ja säästö Rakennusluvan saannin edellytyksenä ovat vuotuiset E-luvut, joita ei saa ylittää. Pientalon

Lisätiedot

Kiinteistön lämpöhäviöt ja eristys

Kiinteistön lämpöhäviöt ja eristys 1 Kiinteistön lämpöhäviöt ja eristys Erilaisa eristysratkaisuja 1 3 3 Energialähteet ja energian tuottoa 4 Lämmityskattiloita Kuvassa oleva kattila on: -teräslevykattila -kiinteän polttoaineen kattila

Lisätiedot

Talotekniikan tarkoitus, helppous ja säästö

Talotekniikan tarkoitus, helppous ja säästö Talotekniikan tarkoitus, helppous ja säästö Kaaviosta näkee, että rivitaloa (150 kwh/ m2), jonka lämmitetty nettoala on 250 m2 saa lämmittää esim. öljylämmityksenä (matalaenergia). Entä kaukolämmöllä?

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Sisäilmasto ja siinä viihtyminen 4. Huoneilman lämpötila Jotakin lämpötiloista 13 Kertausta 17

Sisällysluettelo. Sisäilmasto ja siinä viihtyminen 4. Huoneilman lämpötila Jotakin lämpötiloista 13 Kertausta 17 Sisällysluettelo Sää ja lämmitys 1. Ulkolämpötila 7 1.1. Auringon säteily 7 1.2. Rakennuksen sijoitus maastoon 7 2. Lämmittää pitää, mutta millä? 8 2.1. Ympäristö ja lämmitys 8 2.2. Asumisenergian minimointia

Lisätiedot

ARITERM ÖLJYLÄMMITYS. Ariterm 17 -sarjan öljykattilat Ariterm 30 S öljykattila ÖLJYLÄMMITYS

ARITERM ÖLJYLÄMMITYS. Ariterm 17 -sarjan öljykattilat Ariterm 30 S öljykattila ÖLJYLÄMMITYS ARITERM ÖLJYLÄMMITYS Ariterm 17 -sarjan öljykattilat Ariterm 30 S öljykattila ÖLJYLÄMMITYS ÖLJYLÄMMITYS ON LUOTETTAVA JA VAIVATON LÄMMITYSTAPA! Lämmityksen hyötysuhde on vanhoissa kattiloissa yleensä nykyaikaisia

Lisätiedot

JÄSPI OSAA LÄMMITYKSEN

JÄSPI OSAA LÄMMITYKSEN YLÄPALOKATTILA JÄSPI 40 STOKER ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE Valmistaja: Tuotekatu 11, PL 21, 21201 Raisio, Finland Puh. +358 2 4374 600 kaukora@kaukora.fi www.kaukora.fi 30.12.2008 JÄSPI OSAA LÄMMITYKSEN 1.

Lisätiedot

KAKSOISKATTILAT ARITERM 520P+ ARITERM 520

KAKSOISKATTILAT ARITERM 520P+ ARITERM 520 KAKSOISKATTILAT ARITERM 520P+ ARITERM 520 ARITERM 520P+ HUOM! Poltin myydään erikseen. VALINNAN VAPAUS Ariterm 520P+ kaksoiskattila on tehty lämmittäjille, jotka haluavat nauttia valinnan vapaudesta. Valitse

Lisätiedot

Suljettu paisuntajärjestelmä

Suljettu paisuntajärjestelmä Suljettu paisuntajärjestelmä CIREX on teknisesti ja taloudellisesti säröilemätön kokonaisuus Paineenpitopumpulla toimivista paisuntajärjestelmistä on Suomessa pitkäaikainen kokemus. Tällaiset laitokset

Lisätiedot

Miten käytän tulisijaa oikein - lämmitysohjeita

Miten käytän tulisijaa oikein - lämmitysohjeita Miten käytän tulisijaa oikein - lämmitysohjeita Eija Alakangas, VTT Biohousing & Quality Wood Älykäs Energiahuolto EU-ohjelma 1. Puu kuivuu. Vesihöyry vapautuu. 2. Kaasumaiset palavat ainekset vapautuvat

Lisätiedot

KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011

KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011 KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011 MANU HOLLMÉN ESITYKSEN SISÄLTÖ Aluksi vähän polttopuusta Klapikattilatyypit yläpalo alapalo Käänteispalo Yhdistelmä Vedonrajoitin Oikea ilmansäätö, hyötysuhde 2 PUUN KOOSTUMUS

Lisätiedot

Kiinteän polttoaineen Arimax-kattilat

Kiinteän polttoaineen Arimax-kattilat Arimax puulämmitys Arimax ja 60 alapalokattilat Arimax 20 yläpalokattilat Arimax 2KP ja KP käänteispalokattilat Arimax 1100 ja 10 lämminvesivaraajat Kiinteän polttoaineen Arimax-kattilat Arimax kiinteän

Lisätiedot

Patteriverkoston paine ja sen vaikutus

Patteriverkoston paine ja sen vaikutus Patteriverkoston paine ja sen vaikutus Tämä materiaali on koottu antamaan lukijalleen valmiuksia arvioida mahdollisia ongelmia lämmitysjärjestelmässä. Esitys keskittyy paisuntajärjestelmän oleellisiin

Lisätiedot

Tulisijojen, savupiippujen ja -hormien aiheuttamien tulipalojen torjunta

Tulisijojen, savupiippujen ja -hormien aiheuttamien tulipalojen torjunta Turvaohje 6/2007 Tulisijojen, savupiippujen ja -hormien aiheuttamien tulipalojen torjunta SISÄLLYSLUETTELO 1. Turvaohjeen tarkoitus 2. Turvaohjeen velvoittavuus 3. Viranomaismääräykset 4. Määritelmiä 5.

Lisätiedot

Asennus, käyttö ja huolto

Asennus, käyttö ja huolto Asennus, käyttö ja huolto Sähkökattila EP 26 NIBE 1 1102-2 Toiminta.. 2 Tekniset tiedot 3 Tekniset tiedot..... 3 Yleistä asennuksesta... 4 Ympäristön lämpötila Vedenlaatu Kattilan asennus Kaapeloinnin

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

Puukattilat Puhdasta lämpöä

Puukattilat Puhdasta lämpöä www.jäspi.fi Puukattilat Puhdasta lämpöä Jäspi Econature 40 Jäspi YPV 40 Jäspi Stoker 40 Jäspi Ecopuu 25 Puukattila lämmitysjärjestelmänä Puulämmityksessä käytettävä puu (halko,klapi) on kotimainen, edullinen,

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka. Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka. Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU HARJOITUSTYÖOHJE SISÄLLYS SYMBOLILUETTELO 3 1 JOHDANTO 4 2 TYÖOHJE

Lisätiedot

Polttopuun tehokas ja ympäristöystävällinen käyttö lämmityksessä. Pääasiallinen lähde: VTT, Alakangas

Polttopuun tehokas ja ympäristöystävällinen käyttö lämmityksessä. Pääasiallinen lähde: VTT, Alakangas Polttopuun tehokas ja ympäristöystävällinen käyttö lämmityksessä Pääasiallinen lähde: VTT, Alakangas Puupolttoaineen käyttö lämmityksessä Puupolttoaineita käytetään pientaloissa 6,1 milj.m 3 eli 9,1 milj.

Lisätiedot

Vedonrajoitinluukun merkitys savuhormissa

Vedonrajoitinluukun merkitys savuhormissa Vedonrajoitinluukun merkitys savuhormissa Savupiipun tehtävä on saada aikaan vetoa palamista varten ja kuljettaa pois tuotetut savukaasut. Siksi savupiippu ja siihen liittyvät järjestelyt ovat äärimmäisen

Lisätiedot

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE KIINTEISTÖN ENERGIA- TEHOKKUUTTA LUODAAN JOKA PÄIVÄ Kiinteistöjen tehokas energiankäyttö on fiksua paitsi ympäristön kannalta, myös taloudellisesta

Lisätiedot

Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, Toni Semenoja

Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, Toni Semenoja Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, 15.02.2016 Toni Semenoja Mitä hyötyä on energiatehokkuudesta? Energian järkevä, tehokas ja taloudellinen käyttö on niin asiakkaan kuin energiayhtiönkin etu. Energia-alan

Lisätiedot

www.biohousing.eu.com Tehokas ja ympäristöystävällinen tulisijalämmitys käytännön ohjeita

www.biohousing.eu.com Tehokas ja ympäristöystävällinen tulisijalämmitys käytännön ohjeita www.biohousing.eu.com Tehokas ja ympäristöystävällinen tulisijalämmitys käytännön ohjeita 1 Vähemmän päästöjä ja miellyttävää lämpöä tulisijasta 1. Käytä kuivaa polttopuuta 2. Hanki tutkittu, tehokas ja

Lisätiedot

EXIMUS Mx 180, EXIMUS Jr 140

EXIMUS Mx 180, EXIMUS Jr 140 EXIMUS Mx 180, EXIMUS Jr 140 LÄMMÖNTALTEENOTTOKONEET EXIMUS Mx 180 EXIMUS Jr 140 Elektroninen säädin (E) Parmair - puhtaan ilman puolesta 25 vuoden kokemuksella AirWise Oy on merkittävä ilmanvaihtolaitteiden

Lisätiedot

Näin lisäeristät 4. Sisäpuolinen lisäeristys. Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet

Näin lisäeristät 4. Sisäpuolinen lisäeristys. Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet Näin lisäeristät 4 Sisäpuolinen lisäeristys Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet Tammikuu 202 Sisäpuolinen lisälämmöneristys Lisäeristyksen paksuuden määrittää ulkopuolelle jäävän eristeen

Lisätiedot

Ariterm 35+ alapalokattila Ariterm 60+ alapalokattila Ariterm 240 yläpalokattila PUULÄMMITYS

Ariterm 35+ alapalokattila Ariterm 60+ alapalokattila Ariterm 240 yläpalokattila PUULÄMMITYS Ariterm 35+ alapalokattila Ariterm 60+ alapalokattila Ariterm 20 yläpalokattila PUULÄMMITYS SISÄLLYSLUETTELO ARITERM OY... 2 PERUSTIETOA PUULÄMMITYKSESTÄ... 3 LAITTEISTON VALINTA... ARITERM 35+ JA 60+

Lisätiedot

PUUHIILIUUNI METOS INKA P300, P600, P900

PUUHIILIUUNI METOS INKA P300, P600, P900 PUUHIILIUUNI METOS INKA P300, P600, P900 Asennus- ja käyttöohjeet (Rev. November 2012) 4149933, 4149936, 4149939 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä...3 2. Laitteen osat ja rakenne...3 2.1. Rakenne...4 3. Asennus...5

Lisätiedot

Asennusohje alashunttaukselle NIBE F1145/F1245

Asennusohje alashunttaukselle NIBE F1145/F1245 Asennusohje alashunttaukselle NIBE F1145/F1245 IHB FI 1006-1 ECS 40 IFB FI 1 Asennusohje ECS 40 Yleistä Tätä lisävarustetta käytetään, kun F1145/ F1245 on asennettu rakennukseen, jossa on enintään neljä

Lisätiedot

Lämpöpuhallin SWT Kattoon asennettu vesilämmitteinen lämpöpuhallin

Lämpöpuhallin SWT Kattoon asennettu vesilämmitteinen lämpöpuhallin Lämpöpuhallin lämmitys 3 mallit Lämpöpuhallin Kattoon asennettu vesilämmitteinen lämpöpuhallin Käyttökohteet -lämpöpuhallinta käytetään sisäänkäyntien, kauppojen, teollisuusrakennusten, korjaamojen, urheiluhallien

Lisätiedot

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE LÄMMÖNTALTEENOTTO Lämmöntalteenotto kuumista usein likaisista ja pölyisistä kaasuista tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden energiansäästöön ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus HÖYRYTEKNIIKKA 1. Vettä (0 C) höyrystetään 2 bar paineessa 120 C kylläiseksi höyryksi. Laske

Lisätiedot

ASENNUSOHJE VPM

ASENNUSOHJE VPM ASENNUSOHJE 24.9.2007 Sivu 1 / 7 ASENNUSOHJE VPM 600-3200 1. Tilantarve. Koneiden sijoittelussa on huomioitava vapaa huoltotila koneen ympäristössä. Seuraava huoltotila tarvitaan vähintään koneen edessä:

Lisätiedot

ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT

ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT 25.10.2016 Talokeskus Yhtiöt Oy Timo Haapea Linjasaneerausyksikön päällikkö LÄMPÖJOHTOVERKOSTON PERUSSÄÄTÖ, MITÄ SE TARKOITTAA? Kiinteistön erilaisten tilojen lämpötilojen

Lisätiedot

KOSPEL S.A. 75-136 KOSZALIN UL. OLCHOWA 1

KOSPEL S.A. 75-136 KOSZALIN UL. OLCHOWA 1 Lue käyttö- ja asennusohjeet huolellisesti. Niitä noudattamalla varmistat laitteellesi pitkän käyttöiän ja luotettavantoiminnan. Kospel Oy pidättää oikeuden tehdä pieniä muutoksia laitteen rakenteeseen

Lisätiedot

Asennus- ja huolto-ohje HEATEX lämmöntalteenottokaivolle

Asennus- ja huolto-ohje HEATEX lämmöntalteenottokaivolle Asennus- ja huolto-ohje HEATEX lämmöntalteenottokaivolle 1. Asennus a. Kaivon asennus betoni lattiaan : a.1 Kaivon asennus - Kaivo on kiinnitettävä tukevasti ennen valua. Kaivo kiinnitetään ympärillä olevaan

Lisätiedot

SAVU HORMISTOT. Valmispiippu Rondo

SAVU HORMISTOT. Valmispiippu Rondo SAVU HORMISTOT Valmispiippu Rondo 2005 Valmispiippu Rondo hyvä veto kaikenlaisiin tulisijoihin Perinteisesti ammattitaitoa vaativasta piipun muurauksesta voi nyt selviytyä helposti ja nopeasti. Valmispiippu

Lisätiedot

PIENI ENERGIA-SYDÄN asennusohjeet

PIENI ENERGIA-SYDÄN asennusohjeet PIENI ENERGIA-SYDÄN asennusohjeet ENERGIA-sydämet Yleistä Energia-sydämmellä tehdyt tulisijat ovat tehokkaita ja vievät vähemmän tilaa kuin perinteisesti muuratut tulisijat. Energiasydän takka voidaan

Lisätiedot

miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun

miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun Kai Ryynänen Esityksen sisältöä Mikä ohjaa hyvää sisäilman laatua Mitä käyttäjä voi tehdä sisäilman laadun parantamiseksi yhteenveto 3 D2 Rakennusten sisäilmasto

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN Artti Elonen, insinööri Tampereen Tilakeskus, huoltopäällikkö LAIT, ASETUKSET Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, etteivät ilman liike, lämpösäteily

Lisätiedot

Versio Fidelix Oy

Versio Fidelix Oy Versio 1.96 2014 Fidelix Oy Sisällysluettelo 1 Yleistä... 4 1.1 Esittely... 4 1.1 Toimintaperiaate... 5 1.2 Käyttöönotto... 6 2 Käyttöliittymä... 7 2.1 Päävalikko ja käyttö yleisesti... 7 2.2 Säätimen

Lisätiedot

Asennus- ja huolto-ohjeet HEATEX lämmöntalteenottokaivolle

Asennus- ja huolto-ohjeet HEATEX lämmöntalteenottokaivolle 1 Asennus- ja huolto-ohjeet HEATEX lämmöntalteenottokaivolle 1. Asennus a. Kaivon asennus betoni lattiaan : a.1 Kaivon asennus - Kaivo on kiinnitettävä tukevasti ennen valua. Kaivo kiinnitetään ympärillä

Lisätiedot

Uuni osana hybridilämmitystä Onni Ovaskainen, Tulikivi

Uuni osana hybridilämmitystä Onni Ovaskainen, Tulikivi Uuni osana hybridilämmitystä Onni Ovaskainen, Tulikivi Onni Ovaskainen 17.4.2013 Puulämmitys modernissa talossa mennyttä aikaa? Nykytalojen lämmöntarve Kari Ojala: Parempi pientalo. Näin rakennat omakotitalon

Lisätiedot

LVI Lohja CC 68 R Coolman Asennus- ja käyttöohje

LVI Lohja CC 68 R Coolman Asennus- ja käyttöohje TE 270217/01 LVI 3618240 Lohja CC 68 R Coolman Asennus- ja käyttöohje SISÄLTÖ Rakenne 2 Asennus 3-4 Käyttö ja ylläpito 5 Tekniset tiedot 5 Sähkökaavio 6 Lue tämä asennus- ja käyttöohje huolellisesti ennen

Lisätiedot

Nykykodin lämmitysjärjestelmät

Nykykodin lämmitysjärjestelmät yle Nykykodin lämmitysjärjestelmät Antero Mäkinen Lämmönjakojärjestelmät Vesikiertoiset Patterit Lattialämmitys (IV-koneen esilämmityspatteri) Ilma IV-kone Sähkölämmitin maalämpöfoorumi.fi Vesikiertoinen

Lisätiedot

FI 10 KÄYTTÖ. 650 mm min.

FI 10 KÄYTTÖ. 650 mm min. OHJEET JA SUOSITUKSET Nämä käyttöohjeet koskevat useita tuuletintyyppejä. On mahdollista, että tekstissä on yksityiskohtia, jotka eivät koske valitsemaasi tuuletinta. ASENNUS Valmistaja ei vastaa virheellisestä

Lisätiedot

Nereus lattiaviileä Asuntojen viilennykseen

Nereus lattiaviileä Asuntojen viilennykseen Nereus lattiaviileä Asuntojen viilennykseen Viileäpaketin ominaisuudet: Käyttöjännite 230 V Automatiikalla toimivat sulkuventtiilit Automaattinen pumppujen ohjaus Viilennyksen ohjaus ulko- ja sisälämpötilan

Lisätiedot

ILTO Comfort CE5 ENEMMÄN KUIN LÄMPÖPUMPPU AINUTLAATUINEN UUTUUS LÄMPÖPUMPPU JA ILMANVAIHDON LÄMMÖN- TALTEENOTTOLAITE YHDESSÄ MERKITTÄVÄSTI PIENEMMÄLLÄ INVESTOINNILLA MAALÄMPÖPUMPUN VEROISTA TEHOA LÄMPIMÄN

Lisätiedot

ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE ARIMAX 240, ARIMAX 240 K

ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE ARIMAX 240, ARIMAX 240 K ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE ARIMAX 240, ARIMAX 240 K 1. YLEISTÄ Arimax 240 ja Arimax 240 k ovat taloudellisia, kestäviä ja ympäristöystävällisiä yläpaloisia puukäyttöisiä keskuslämmityskattiloita. Lämmitys

Lisätiedot

Omavoimaiset säätimet on suunniteltu integroitaviksi suoraan lämmönsiirtimeen. Niiden avulla lämmönsiirrin säätää käyttöveden lämmitystä.

Omavoimaiset säätimet on suunniteltu integroitaviksi suoraan lämmönsiirtimeen. Niiden avulla lämmönsiirrin säätää käyttöveden lämmitystä. Tekninen esite Lämmönsiirtimen omavoimaiset säätimet (PN16) PM2+P Suhteellinen virtaussäädin, jossa sisäänrakennettu p -säädin (NS) PTC2+P Virtauksen mukaan toimiva lämpötilansäädin, jossa sisäänrakennettu

Lisätiedot

Thermocassette HP Hillitty säteilylämmityskasetti uppo- tai pinta-asennukseen

Thermocassette HP Hillitty säteilylämmityskasetti uppo- tai pinta-asennukseen Thermocassette 300 600 W Sähkölämmitys 4 mallit Thermocassette Hillitty säteilylämmityskasetti uppo- tai pinta-asennukseen Käyttökohteet Thermocassette on tarkoitettu toimistojen, kylpyhuoneiden, koulujen

Lisätiedot

KAUKOJÄÄHDYTYKSEN JÄRJESTELMÄOHJE

KAUKOJÄÄHDYTYKSEN JÄRJESTELMÄOHJE KAUKOJÄÄHDYTYKSEN JÄRJESTELMÄOHJE 1. SISÄLLYSLUETTELO 1. SISÄLLYSLUETTELO...2 2. MAAILMAN TEHOKKAIMPANA PALKITTU KAUPUNKIENERGIAJÄRJESTELMÄ...3 3. TILANTARVE...4 4. MITTAUSKESKUS...5 5. PUMPUN SUHTEELLINEN

Lisätiedot

TA-Therm. LVK-venttiilit Lämpimän käyttöveden kierron termostaattiventtiili

TA-Therm. LVK-venttiilit Lämpimän käyttöveden kierron termostaattiventtiili TA-Therm LVK-venttiilit Lämpimän käyttöveden kierron termostaattiventtiili IMI HEIMEIER / Käyttövesiventtiilit / TA-Therm TA-Therm Tämä lämpimän käyttöveden automaattinen linjasäätöventtiili, jonka lämpötila-alue

Lisätiedot

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta Esimerkki poistoilmaja ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta 4.11.2016 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Poistoilma- ja ilmavesilämpöpumpun D5 laskenta... 4 2.1 Yleistä...

Lisätiedot

Tuloilmalämmitin. Tuloilmalämmitin 1000. Vallox. Vallox. Ohje. Tuloilmalämmitin. Tuloilmalämmitin 1000. Malli. Ohje. Voimassa alkaen.

Tuloilmalämmitin. Tuloilmalämmitin 1000. Vallox. Vallox. Ohje. Tuloilmalämmitin. Tuloilmalämmitin 1000. Malli. Ohje. Voimassa alkaen. Ohje Malli Tyyppi : 2352 : 2353 Ohje 1.09.629 FIN Voimassa alkaen 1.7.2015 Päivitetty 1.7.2015... 2... 5 TUOIMAÄMMITIN VAOX TUOIMAÄMMITIN Poistoilmajärjestelmän aiheuttaman alipaineen vaikutuksesta ulkoa

Lisätiedot

Uponor G12 -lämmönkeruuputki. Asennuksen pikaohje

Uponor G12 -lämmönkeruuputki. Asennuksen pikaohje Uponor G12 -lämmönkeruuputki Asennuksen pikaohje poraajille Uponor G12 -lämmönkeruuputken asennus neljässä vaiheessa Uponor G12 -putket asennetaan periaatteessa samalla menetelmällä kuin tavanomaiset keruuputket.

Lisätiedot

ASENTAJAN KÄSIKIRJA. Jäspi Basic jäähdytyspaketti. Kaukora Oy. MCU 40 ohjausautomatiikalla varustettuihin järjestelmiin.

ASENTAJAN KÄSIKIRJA. Jäspi Basic jäähdytyspaketti. Kaukora Oy. MCU 40 ohjausautomatiikalla varustettuihin järjestelmiin. ASENTAJAN KÄSIKIRJA Jäspi Basic jäähdytyspaketti MCU 40 ohjausautomatiikalla varustettuihin järjestelmiin. Kaukora Oy 1 Sisällys Turvallisuustiedot... 3 1. Toimitus... 4 Toimitussisältö... 4 2. Muut asennuksessa

Lisätiedot

6 720 813 694-00.1I. Compress 7000 12 LWM. Käyttöohje. 6 720 818 996 (2015/12) fi

6 720 813 694-00.1I. Compress 7000 12 LWM. Käyttöohje. 6 720 818 996 (2015/12) fi 6 720 813 694-00.1I Compress 7000 12 LWM Käyttöohje 6 720 818 996 (2015/12) fi 2 Sisällysluettelo Sisällysluettelo 1 Symbolien selitykset ja turvallisuusohjeet........ 2 1.1 Symbolien selitykset.....................

Lisätiedot

JÄSPI SOLAR 300(500) ECONOMY VEDENLÄMMITIN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET

JÄSPI SOLAR 300(500) ECONOMY VEDENLÄMMITIN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET JÄSPI SOLAR 300(500) ECONOMY VEDENLÄMMITIN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET KAUKORA OY 2(10) SISÄLLYSLUETTELO Tärkeää... 4 Takuu... 4 Solar 300 (500) Economy... 5 Toimintakuvaus... 5 Yleiset asennusohjeet... 5

Lisätiedot

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Anturan päällä Laatan päällä

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Anturan päällä Laatan päällä PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 20.08.15 9935 Kinnunen Vesa 050-9186695 TILAAJA Euran kunta Sorkkistentie 10 27510 Eura markus.rantanen@eura.fi TYÖKOHDE As Oy Kotivainio Kotivainiontie 3 as

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KEMIALLISIIN REAKTIOIHIN PERUSTUVA POLTTOAINEEN PALAMINEN Voimalaitoksessa käytetään polttoaineena

Lisätiedot

LAV90 Etna 3000 HÖYRYPUHDISTIN. Käyttöohje Alkuperäisten ohjeiden käännös. VAROITUS! Lue käyttöohjeet huolellisesti ennen laitteen käyttöä.

LAV90 Etna 3000 HÖYRYPUHDISTIN. Käyttöohje Alkuperäisten ohjeiden käännös. VAROITUS! Lue käyttöohjeet huolellisesti ennen laitteen käyttöä. LAV90 Etna 3000 HÖYRYPUHDISTIN Käyttöohje Alkuperäisten ohjeiden käännös VAROITUS! Lue käyttöohjeet huolellisesti ennen laitteen käyttöä. Maahantuoja: ISOJOEN KONEHALLI OY Keskustie 26, 61850 Kauhajoki

Lisätiedot

ThermiSol Platina Pi-Ka Asennusohje

ThermiSol Platina Pi-Ka Asennusohje Platina Pi-Ka ThermiSol Platina Pi-Ka essa kerrotaan ThermiSol Platina Kattoelementin käsittelyyn, kiinnitykseen ja työstämiseen liittyviä ohjeita. Platina Pi-Ka 2 1. Elementin käsittely... 3 1.1 Elementtikuorman

Lisätiedot

BRV2 paineenalennusventtiili Asennus- ja huolto-ohje

BRV2 paineenalennusventtiili Asennus- ja huolto-ohje 0457350/6 IM-P045-10 CH Issue 6 BRV2 paineenalennusventtiili Asennus- ja huolto-ohje 1. Suositeltava asennus 2. Asennus ja huolto 3. Varaosat 4. Ulkoinen impulssiputki IM-P045-10 CH Issue 6 Copyright 20001

Lisätiedot

ECL Comfort V a.c. ja 24 V a.c.

ECL Comfort V a.c. ja 24 V a.c. 230 V a.c. ja 24 V a.c. Kuvaus ja sovellus Säätölaite on suunniteltu helposti asennettavaksi: yksi kaapeli, yksi liitin. säätölaitteessa on yksilöllisesti suunniteltu taustavalaistu näyttö. Grafiikkaa

Lisätiedot

Aurinko-C20 asennus ja käyttöohje

Aurinko-C20 asennus ja käyttöohje Aurinko-C20 laitetelineen asennus ja käyttö Laitetelineen osat ja laitteet:. Kääntyvillä pyörillä varustettu laiteteline. Laitteet on kiinnitetty ja johdotettu telineeseen (toimitetaan akut irrallaan).

Lisätiedot

UPONOR PRO. Uponor Pro 1 -jakotukki ja tarvikkeet

UPONOR PRO. Uponor Pro 1 -jakotukki ja tarvikkeet L AT T I A L Ä M M I T Y S UPONOR PRO Uponor Pro 1 -jakotukki ja tarvikkeet 12 2009 5050 Uponor Pro 1 -jakotukki Täydellinen jakotukkijärjestelmä lattialämmitykseen Uponor Pro 1 -jakotukkijärjestelmä Uponor

Lisätiedot

Asiakkaalle tuotettu arvo

Asiakkaalle tuotettu arvo St1 Lähienergia Suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 22 1000 kw energialaitosten toimitukset avaimet käteen -periaatteella, elinkaarimallilla

Lisätiedot

BIOENERGIAN MAHDOLLISUUDET OMAKOTITALOISSA. Urpo Hassinen BIOMAS hanke

BIOENERGIAN MAHDOLLISUUDET OMAKOTITALOISSA. Urpo Hassinen BIOMAS hanke BIOENERGIAN MAHDOLLISUUDET OMAKOTITALOISSA Urpo Hassinen BIOMAS hanke 1 UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ 2005 JA TAVOITTEET 2020 64 80 % 20 28,5 38 8,5 Eurooppa Suomi Pohjois-Karjala 2005 2020 2 Pohjois-Karjala

Lisätiedot

FI.LPINST.101104 ASENNUSOHJE GOLD LP. Asiakirjan alkuperäiskieli on ruotsi. Oikeus muutoksiin pidätetään. www.swegon.fi 1

FI.LPINST.101104 ASENNUSOHJE GOLD LP. Asiakirjan alkuperäiskieli on ruotsi. Oikeus muutoksiin pidätetään. www.swegon.fi 1 ASENNUSOHJE GOLD LP Asiakirjan alkuperäiskieli on ruotsi Oikeus muutoksiin pidätetään. www.swegon.fi 1 1. ASENNUS 1.4 Koneen asennus 1.1 Yleistä Henkilöstön on tutustuttava näihin ohjeisiin ennen koneelle

Lisätiedot

TIMCO X w Moottorin esilämmittimen asennus- ja käyttöohje

TIMCO X w Moottorin esilämmittimen asennus- ja käyttöohje TIMCO X10 1000w Moottorin esilämmittimen asennus- ja käyttöohje LUE TÄMÄ OHJE HUOLELLISESTI ENNEN KÄYTTÖÄ JA NOUDATA OHJEITA TARKASTI! TIMCO moottorinlämmitin on suunniteltu moottoriajoneuvojen moottorin

Lisätiedot

Energiaremontti-ilta

Energiaremontti-ilta Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti-ilta 19.4.2011 Valtuustosali Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Juhani Heljo Jaakko

Lisätiedot

Takaje vakuumilaitteen käyttö- ja huolto-ohje

Takaje vakuumilaitteen käyttö- ja huolto-ohje Takaje vakuumilaitteen käyttö- ja huolto-ohje Vakuumilaiteen saa asentaa ja sitä käyttää kerrallaan vain yksi henkilö. Sitä ei ole suunniteltu monelle yhtäaikaiselle käyttäjälle. Laitteen osat 1. Virtajohto

Lisätiedot

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen Erik Raita Polarsol Oy Polarsol pähkinänkuoressa perustettu 2009, kotipaikka Joensuu modernit tuotantotilat Jukolanportin alueella ISO 9001:2008

Lisätiedot

Pumppuvoimalaitosten toiminta

Pumppuvoimalaitosten toiminta Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu Pumppuvoimalaitosten toiminta Raportti Olli Vaittinen Smart Grids and Energy Markets WP 3.2 Johdanto Tämä raportti pohjautuu kirjoittajan pitämään esitykseen SGEM

Lisätiedot

VASO OY KAARINAN HOIVINEITO JA HOVIPOIKA TYÖSELITYS TURUN LVI-TEKNIIKKA OY KAARINA LÄMPÖJOHTOVERKOSTON PERUSSÄÄTÖ

VASO OY KAARINAN HOIVINEITO JA HOVIPOIKA TYÖSELITYS TURUN LVI-TEKNIIKKA OY KAARINA LÄMPÖJOHTOVERKOSTON PERUSSÄÄTÖ 1 TURUN LVI-TEKNIIKKA OY Kähärlänkuja 13 20100 Turku p. 040 5013391 VASO OY KAARINAN HOIVINEITO JA HOVIPOIKA KAARINA TYÖSELITYS LÄMPÖJOHTOVERKOSTON PERUSSÄÄTÖ 2 LVI-TYÖSELITYS LÄMMITYSJÄRJESTELMÄN VENTTIILIASENNUKSET,

Lisätiedot

Käyttöohjeet Ilmatäytteinen poreallas

Käyttöohjeet Ilmatäytteinen poreallas Käyttöohjeet Ilmatäytteinen poreallas Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Altaan asennus... 3 3. Altaan puhallus... 3 4. Altaan täyttäminen... 5 5. Pumppuyksikön käyttäminen... 6 6. Altaan käyttäminen ja vinkkejä...

Lisätiedot

Asennusta koskevia ohjeita. Sisältö

Asennusta koskevia ohjeita. Sisältö Sisältö Liitäntämahdollisuudet kuivausrummussa Asennusta koskevia ohjeita Asennusmahdollisuudet Turvallisuusohjeet...1 Liitäntämahdollisuudet kuivausrummussa... 2 Asennusta koskevia ohjeita... 3 Asennusmahdollisuudet...

Lisätiedot

CCO kit. Compact Change Over - 6-tievaihtoventtiili toimilaitteineen LYHYESTI

CCO kit. Compact Change Over - 6-tievaihtoventtiili toimilaitteineen LYHYESTI kit Compact Change Over - 6-tievaihtoventtiili toimilaitteineen LYHYESTI Mahdollistaa lämmityksen ja jäähdytyksen tuotteille, joissa on vain yksi patteripiiri Tarkka virtaussäätö Jäähdytys/lämmitys 4-putkijärjestelmiin

Lisätiedot

LOVAL VEDENLÄMMITTIMET PIENKIINTEISTÖJEN KESKUSLÄMMITYSJÄRJESTELMIIN

LOVAL VEDENLÄMMITTIMET PIENKIINTEISTÖJEN KESKUSLÄMMITYSJÄRJESTELMIIN LOVAL VEDENLÄMMITTIMET PIENKIINTEISTÖJEN KESKUSLÄMMITYSJÄRJESTELMIIN KESKUSLÄMMITYSELEMENTIT POLTTOAINEKATTILOIHIN Pienkiinteistöjen keskuslämmitysjärjestelmää voidaan täydentää asentamalla polttoainekattilaan

Lisätiedot

Kuivauksen fysiikkaa. Hannu Sarkkinen

Kuivauksen fysiikkaa. Hannu Sarkkinen Kuivauksen fysiikkaa Hannu Sarkkinen 28.11.2013 Kuivatusmenetelmiä Auringon säteily Mikroaaltouuni Ilmakuivatus Ilman kosteus Ilman suhteellinen kosteus RH = ρ v /ρ vs missä ρ v = vesihöyryn tiheys (g/m

Lisätiedot

Flamco. Flamcovent. Assenus- ja käyttöohje. Mikrokuplia poistavat Flamcovent-ilmanerottimet. 4-24-189/A/2002, Flamco 18503871

Flamco. Flamcovent. Assenus- ja käyttöohje. Mikrokuplia poistavat Flamcovent-ilmanerottimet. 4-24-189/A/2002, Flamco 18503871 Flamcovent Mikrokuplia poistavat Flamcovent-ilmanerottimet 4-24-189//2002, Flamco 18503871 SF ssenus- ja käyttöohje sennus- ja käyttöohje Tekniset tiedot Suurin käyttöpaine Korkein käyttölämpötila : 10

Lisätiedot

TEHTÄVÄ 1 *palautettava tehtävä (DL: 3.5. klo. 10:00 mennessä!) TEHTÄVÄ 2

TEHTÄVÄ 1 *palautettava tehtävä (DL: 3.5. klo. 10:00 mennessä!) TEHTÄVÄ 2 Aalto-yliopisto/Insinööritieteiden korkeakoulu/energiatalous ja voimalaitostekniikka 1(5) TEHTÄVÄ 1 *palautettava tehtävä (DL: 3.5. klo. 10:00 mennessä!) Ilmaa komprimoidaan 1 bar (abs.) paineesta 7 bar

Lisätiedot

Asennusohje. Lämmityksen säätöryhmä LSR Si

Asennusohje. Lämmityksen säätöryhmä LSR Si Asennusohje Lämmityksen säätöryhmä LSR Si Sisällysluettelo 1. Yleistä... 3 2. Toimitussisältö... 3 3. Lämpötila-anturi... 3 4. Liitännät / mitat... 4 5. Periaatekaaviot... 5 6. Sähkökaaviot... 6 7. Pumppu-

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

Lämpöpuhallin Panther Tehokas lämpöpuhallin suurempiin tiloihin

Lämpöpuhallin Panther Tehokas lämpöpuhallin suurempiin tiloihin 3 20 30 Sähkölämmitys 5 mallit Lämpöpuhallin Panther 20-30 Tehokas lämpöpuhallin suurempiin tiloihin Käyttökohteet Panther 20-30 on sarja hiljaisia ja tehokkaita lämpöpuhaltimia kiinteään asennukseen.

Lisätiedot

Vexve Controls - Vexve AM CTS. vakiolämpötilasäädin käyttö- ja asennusohje

Vexve Controls - Vexve AM CTS. vakiolämpötilasäädin käyttö- ja asennusohje Vexve Controls - Vexve AM CTS vakiolämpötilasäädin käyttö- ja asennusohje VEXVE AM CTS Vexve AM CTS on kompakti elektroninen vakiolämpötilasäätäjä joka säätää sekoitusventtiiliä niin, että menoveden lämpötila

Lisätiedot

Kertasääteinen linjasäätöventtiili MSV-I Sulku- ja tyhjennysventtiili MSV-M

Kertasääteinen linjasäätöventtiili MSV-I Sulku- ja tyhjennysventtiili MSV-M Kertasääteinen linjasäätöventtiili MSV-I Sulku- ja tyhjennysventtiili MSV-M Tuote- ja laitekuvaus Kuva 1. MSV-I Kuva 2. MSV-M MSV-I linjasäätöventtiiliä sekä MSV-M sulkuja tyhjennysventtiiliä suositellaan

Lisätiedot

ECOPUU 25. ASENNUS- ja KÄYTTÖOHJEET JÄSPI OSAA LÄMMITYKSEN

ECOPUU 25. ASENNUS- ja KÄYTTÖOHJEET JÄSPI OSAA LÄMMITYKSEN ECOPUU 25 ASENNUS- ja KÄYTTÖOHJEET JÄSPI OSAA LÄMMITYKSEN SISÄLLYS 1. TEKNISET TIEDOT... 3 2. TOIMINTASELOSTUS... 4 3. KATTILAN ASENNUS... 4 4. KATTILAN KÄYTTÖ... 7 5. KATTILAN PUHDISTUS... 8 6. KATTILAN

Lisätiedot

Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset

Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset Remontoi energiatehokkaasti 26.11.2013, Sedu Aikuiskoulutuskeskus Johanna Hanhila, Thermopolis Oy Oletko vaihtamassa lämmitysjärjestelmää?

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

ASENNUSOHJE IHB FI 1029-1 POOL 40 IHB FI 1

ASENNUSOHJE IHB FI 1029-1 POOL 40 IHB FI 1 ASENNUSOHJE IHB FI 1029-1 POOL 40 IHB FI 1 Yleistä POOL 40 on lisävaruste, joka mahdollistaa uima-altaan lämmittämisen F1145/F1245 avulla. Lämpöpumppu ohjaa vaihtoventtiiliä (QN19), altaan kiertopumppua

Lisätiedot

Ilox 199 Optima -ilmanvaihtokone Asennus

Ilox 199 Optima -ilmanvaihtokone Asennus Ilox 199 Optima -ilmanvaihtokone Koneen pohjassa on neljä säädettävää jalkaa, joiden avulla kone säädetään vaakasuoraan. paikka Ilmanvaihtokone asennetaan lämpimään tilaan. Tilan lämpötila pitäisi mielellään

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 1/8

KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 1/8 KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 1/8 Yli-Vallintie (856), 61720 Yli-Valli Vapaa-ajan asunnon kuntokartoitus 25.11.2015 klo 10.00 KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 2/8 Tilaus 12.11.2015: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto

Lisätiedot

Järkivihreä energiapäivä 24.4.2013 Forssa Sami Ronkainen

Järkivihreä energiapäivä 24.4.2013 Forssa Sami Ronkainen Järkivihreä energiapäivä 24.4.2013 Forssa Sami Ronkainen J. Nuosmaa Oy Energiatehokkaiden ja ympäristöystävällisten lämmitysjärjestelmien moniosaaja Lämmitysjärjestelmän räätälöinti ammattitaidolla Maailman

Lisätiedot

JÄSPI TUPLA ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE ÖLJY / PUUKATTILA LÄMPÖTEKNIIKKA. www.kaukora.fi

JÄSPI TUPLA ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE ÖLJY / PUUKATTILA LÄMPÖTEKNIIKKA. www.kaukora.fi LÄMPÖTEKNIIKKA JÄSPI TUPLA ÖLJY / PUUKATTILA ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE Valmistaja: www.kaukora.fi Tuotekatu 11, PL 21, 21201 RAISIO Puh. (02) 437 4600, Fax (02) 437 4650 E-mail: kaukora@kaukora.fi JÄSPI OSAA

Lisätiedot

www.teknocalor.fi TYYPPI N/NG

www.teknocalor.fi TYYPPI N/NG lv-tuotteet hinnasto 1.2.2012 REFLEX KALVOPAISUNTA-ASTIOIDEN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET TÄYTTÖKAASU TYPPI Astia asennetaan suljettuihin lämmitys- ja jäähdytysverkostoihin. Astiaa ei saa asentaa paikkaan,

Lisätiedot

CWK Pyöreät kanavajäähdyttimet jäähdytysvedelle

CWK Pyöreät kanavajäähdyttimet jäähdytysvedelle Pyöreät kanavajäähdyttimet jäähdytysvedelle PYÖREÄT KANAVAJÄÄHDYTTIMET JÄÄHDYTYSVEDELLE Pyöreät kanavajäähdyttimet jäähdytysvedelle -sarjan vesijäähdytteisiä pyöreitä kanavalämmittimiä käytetään jäähdyttämään

Lisätiedot

TRV 300. Termostaattianturit Joka sisältää tuntoelimen tai jossa erillinen tuntoelin

TRV 300. Termostaattianturit Joka sisältää tuntoelimen tai jossa erillinen tuntoelin TRV 300 Termostaattianturit Joka sisältää tuntoelimen tai jossa erillinen tuntoelin IMI TA / Termostaatit ja patteriventtiilit / TRV 300 TRV 300 Nämä omavoimaiset patteriventtiileiden termostaattianturit

Lisätiedot

YLIVIRTAUSVENTTIILI Tyyppi 44-6B. Kuva 1 Tyyppi 44-6B. Asennusja käyttöohje EB 2626-2 FI

YLIVIRTAUSVENTTIILI Tyyppi 44-6B. Kuva 1 Tyyppi 44-6B. Asennusja käyttöohje EB 2626-2 FI YLIVIRTAUSVENTTIILI Tyyppi 44-6B Kuva 1 Tyyppi 44-6B Asennusja käyttöohje EB 2626-2 FI Painos huhtikuu 2003 SISÄLLYS SISÄLLYS Sivu 1 Rakenne ja toiminta.......................... 4 2 Asennus................................

Lisätiedot

Kirami CUBE Ulkopuolinen lämmityskamiina Käyttöohjeet

Kirami CUBE Ulkopuolinen lämmityskamiina Käyttöohjeet Kirami CUBE Ulkopuolinen lämmityskamiina Käyttöohjeet Kamiinan tekniset tiedot: Merialumiininen kamiina (AlMg3) Valurautainen rosti x 2, umpirosti x 1 Tulipesäluukku, jossa teräksinen sisäosa Sisällä vesikiertoputket

Lisätiedot