Nykykodin lämmitysjärjestelmät

Transkriptio

1 yle Vattenfall Nykykodin lämmitysjärjestelmät energia-auringosta.fi Ilari Rautanen Antero Mäkinen

2 Pirkanmaan kunnat Ympäristöterveys Tampereen kaupunki asuntotoimi Rakennusvalvonta

3

4

5 Lämmönjakojärjestelmät Vesikiertoiset Patterit Lattialämmitys (IV-koneen esilämmityspatteri) Ilma IV-kone maalämpöfoorumi.fi

6 Vesikiertoinen lämmönjako Vaihtoehtoina ovat patterit (radiaattorit tai konvektorit) tai lattialämmitys Saman lämpöinen vesi kiertää joka patterille tai lattialämmityspiirille: säädetään ulkolämpötilan mukaan ja hienosäätö pattereiden ja lattiapiirien termostaateilla Lattiarakenteeseen asennetuissa putkissa kiertää noin max C vesi Putket voidaan asentaa niin betonilaattaan kuin puurakenteiseen lattiaan Myös patterit nykyään usein matalalla veden lämpötilalla toimivia Kosteisiin tiloihin erillinen lattialämmityspiiri: kosteiden tilojen lattialämmitys halutaan usein pitää päällä myös kesällä rakennusperintö.fi warmia

7 Uuden sukupolven kattolämmitys Vesikiertoinen, toimii minkä tahansa lämmönkehittimen kanssa Samalla paneelilla voidaan lämmittää ja passiivisesti jäähdyttää asuntoa Toimii esim. maaviilennyksen kanssa

8 Ilmakiertoinen lämmönjako Lämmitys lämpimän ilman avulla Tarvitaan lämmönjakokeskus: huolehtii veden lämmityksestä ja välittää sopivan määrän kaukolämpöä ilmalämmityslaitteen vesipatteristoon Voidaan käyttää myös maalämpöä Useita laitevalmistajia tarjolla Legalett Suomela

9 IV-kone Ilmanvaihtokone vie ulos ja tuo uutta puhdasta ja raikasta ilmaa sisälle Lämmöntalteenotto mukana: poistuvasta ilmasta siirretään lämpö tulevaan ilmaan lämmönvaihtimessa IV-koneessa on myös esilämmityspatteri ja jälkilämmityspatteri Nämä patterit voivat olla vesikiertoisia tai sähkölämmitteisiä mannikko1214.blogspot.fi taloon.com energiatehokaskoti.fi

10 Lämmön varaaminen Vesi Kivimassa Suolakide (PCM, Phase change materials) rakentaja.fi tiili-info.fi

11 Vesilämmönvaraaja Yleisin käytetty tekniikka Suljettu kierto: ilma ei pääse liukenemaan veteen ja aiheuttamaan korroosiota Varaajien koko vaihtelee: lämmönlähteen ja kulutuksen mukaan mitoitettava rakentaja.fi suomenekotalot.fi

12 Kivimassa lämmönvaraajana Vanhin tekniikka esim. tulisijoissa Suoralla auringon lämmöllä lämmitettävä kiviseinä Lattialämmityksessä voidaan varata betonimassaa yön aikana revontuli.fi wikikko.info

13 Suolavaraaja (PCM) Phase Change Material (PCM) eli faasinmuutosmateriaali PCM-varaajat hyödyntävät lämmönvaraamisessa faasin (olomuodon) muutosta, jonka yhteydessä joko vapautuu tai sitoutuu energiaa Yleisin faasimuutos: neste-kiinteä Epäorgaanisia ja orgaanisia suoloja, parafiineja ja rasvahappoja Yleisin materiaali glaubersuola (natriumsulfaatti): 33% glaubersuolaa ja 67% vettä suomenekotalot.fi

14 Ilmaislämmöt Ihmiset Aurinko Sähkölaitteet valkokangas.net checklistbyblond.casablogit.fi papunet.net

15 Ihminen lämmönlähteenä Tuottaa keskimäärin 100W lämpöä Nukkuessa 85W Toimistotyössä W Kotitöissä 165W(ruuanlaitto) - 470W(siivous)

16 Aurinko Auringon passiivinen hyödyntäminen, esim. ikkunoiden läpi tuleva lämpö alppisalvos.fi

17 Kodin sähkölaitteet Ison television tai videotykin teho voi olla satoja watteja, josta iso osa menee lämmöksi huoneeseen pixmania.com hifitalo.fi

18 Lämmitysratkaisut ja -energiat Kaukolämpö Suorasähkö Aurinkolämpö ja sähkö Kattilat Takat Maalämpö Ilmavesilämpöpumppu IVLP/VILP Poistoilmalämpöpumppu PILP Maapiiri (vesi tai ilma) Savukaasujen lämmöntalteenotto Lämmöntalteenotto jätevedestä

19 Suora sähkölämmitys Suomessa n omakotitaloa lämpenee suoralla sähkölämmityksellä Uusien erittäin energiatehokkaiden talojen osalla järkevä valinta taloon.com sahkoala.fi

20 Kaukolämpö Hyvä ja helppohoitoinen valinta Ei kaikkialla tarjolla Kohtuullinen investointi Hogfors.com

21 Aurinkolämpö Toimii isäenergianlähteenä, lämpimän käyttöveden lämmityksessä Voidaan hyödyntää noin 6kk vuodessa, parhaimmillaan jopa 9kk arevasolar.fi Polarsol.com solarventi.fi

22 Aurinkosähkö Ei riitä koko vuoden tarpeisiin Mitoitetaan yleensä kesäajan huipputehontarpeen mukaan Voidaan liittää joko yhteen tai kolmeen vaiheeseen Ei toimi sähkökatkon aikana arevasolar.fi

23 Kattilaratkaisut Pelletti Hake Klapi (Vesikiertoinen takka) wifotek.com gilles.fi aaltoarina.fi

24 Kivi, tiili tai valumassa Kiertoilma Takkasydän Vesitakka Pellettitakka Takka

25 Kiertoilmatakka Ilma kiertää takan rakenteiden sisällä ja lämpiää Warmauunit

26 Vesitakka Lämpimän käyttöveden tuottamiseen E-luvun laskennassa huomioidaan kattilana Maalämpötukku Waastek vesitakka.info

27 Pellettitakka Melko helposti jälkiasennettavissa kevytpiipun kanssa lisälämmönlähteeksi Myös vesikiertoisia malleja cardonar.fi

28 Maalämpö Porakaivo, maapiiri tai vesistö Rakennuksen lämmöntarpeen oltava yleensä yli kwh/vuosi jotta taloudellisesti kannattava Porakaivon ja järjestelmän mitoitus! Tontin koko rajoittaa

29 Ilmavesilämpöpumppu Investointina maalämpöä pienempi Huomioitava ulkoyksiköstä kondensoituva vesi ja sen pois johtaminen Laitteen sähkövastuksen tai rinnalla olevan toisen lämmönkehittimen oltava yhtä suuri teholtaan parhaatlampopumput.fi

30 Maapiiri Vesi- tai ilmakiertoinen IV-koneen esilämmityspatteri tai tulevan ilman esilämmitys ewarco.fi uponor

31 Poistoilmalämpöpumppu Nibe

32 Ilmalämpöpumppu Yleensä lisälämmönlähde vanhoihin kohteisiin Malleja myös uusiin, upotettavissa rakenteisiin Mitsubishi costella

33 Savukaasujen lämmöntalteenotto Käyttöveden lämmitykseen takkojen ja saunojen piipuista hirsilinna.fi

34 Savukaasujen lämmöntalteenotto hirsilinna.fi

35 Lämmöntalteenotto jätevedestä Ei kovin monia vaihtoehtoja tarjolla Keskimäärin kodin energiankulutuksesta menee veden lämmittämiseen noin 1000kwh / hlö, tästä voidaan ottaa noin 40% uudelleen talteen. Vaatii isoja jätevesimääriä (esim. taloyhtiöiden yhteenliittymä?) passiv.fi rakentaja.fi

36 Aurinkosuojaus Järkevintä ottaa huomioon jo arkkitehtisuunnittelussa Lipat, markiisit, sälekaihtimet, kalvot Koneellinen jäähdytys aurinkosuojaus.fi

37 Kiitos! Kysymyksiä?