Sisällysluettelo. Sisäilmasto ja siinä viihtyminen 4. Huoneilman lämpötila Jotakin lämpötiloista 13 Kertausta 17
|
|
- Saara Väänänen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Sisällysluettelo Sää ja lämmitys 1. Ulkolämpötila Auringon säteily Rakennuksen sijoitus maastoon 7 2. Lämmittää pitää, mutta millä? Ympäristö ja lämmitys Asumisenergian minimointia 9 3. Kiinteistön lämpöhäviöt ja eristys Rakennuseristys 11 Kertausta 12 Sisäilmasto ja siinä viihtyminen 4. Huoneilman lämpötila Jotakin lämpötiloista 13 Kertausta 17 Lämmitys kiinteällä polttoaineella 5. Miten ja missä puuta saa polttaa? Puulämmitys tulisijan avulla Uuni Takka 18 Kertausta 24 Polttoaineiden alkuperä 6. Polttoaineiden jako Puun poltto takassa Kiinteä polttoaine Biomassa, biopolttoneste ja biokaasu Nestemäinen polttoaine Kaasumainen polttoaine 32 Kertausta 33 Polttoaineen palaminen 7. Palaminen Palavat alkuaineet Erikoisempaa poltettavaa Öljyn poltto Kaasun poltto Palamisen tarkkailu Ympäristövaikutukset 39 Kertausta 41 Lämmityskattilat 8. Kattiloiden jako Jako kattilatehon mukaan Kattilan osien nimikkeitä Kattilan hyötysuhteen Kattiloiden jako rakenteen mukaan Yli- ja alipainekattilat Jako polttoaineiden ja palamistavan mukaan Puukattila ja varaaja Puukattila ja etupesä Automaattiset biopolttolaitteet Öljylämmityskattilat Tulitorvi/tuliputkikattilat Höyrykattiloiden käyttö lämmityksessä 54 Kertausta 57 Öljylämmitys 9. Öljylämmitteisen laitoksen käyttö Raskasöljypolttimet Kevytöljypolttimen osat ja toiminta Öljyputkisto Öljysäiliö, ilmajohto ja täyttöjohto Öljymäärän mittaus säiliöstä Öljylämmityskattilahuone ja sen varustus 74 Kertausta 76 Maakaasulämmitys 10. Maakaasu myös pientaloissa Maakaasuputkiston nimikkeitä Maakaasun käyttö 77 Kattilahuone ja sen laitteita 11. Palo-osasto ja paloluokka Kattilan sijoitus kattilahuoneeseen Savupiippu 82 Kertausta 83 LVI-varusteita 12. Venttiilit Sulkuventtiilit Yksisuuntaventtiilit Linjasäätöventtiilit Venttiiliryhmät Kolmitieventtiili Sekoitusventtiilit Varoventtiili Lämpömittari Painemittarit Mudanerotin Automaattinen ilmanpoistin Muuta 92 Kertausta 93 Paisuntajärjestelmät 13. Paisuntajärjestelmät Avoin paisuntajärjestelmä Suljettu paisuntajärjestelmä Kalvopaisunta-astian mitoitus Suurten laitosten paisuntajärjestelmät 97
2 Pumppu 14. Rakenne Pumput Asennus ja käynnistys Säätö Hieman pumpun valinnasta 101 Kertausta 102 Patterit ja patteriventtiilit 15. Patterit lämmityksessä Erilaisia pattereita l. radiaattoreita Patterin varusteet Pattereiden sijoitus Putkitus pattereille 110 Kertausta 111 Vesikeskuslämmitys 16. Vesikeskuslämmitys Painovoimainen vesikeskuslämmitys Pumppukiertoinen vesikeskuslämmitys Putkien asennus Lämpöjohtoverkosto ja ääni Lämpölaajeneminen Korroosio Eristys ja kannakointi Vesikeskuslämmitys muoviputkin Verkosto käyttöön Painekoe, toimintatarkastus Ilmat pihalle Patteriverkoston perussäätö Säädön suoritus 126 Kertausta 128 Mittaus- ja ohjaustoiminnat 17. Joitakin alan määreitä Kirjaintunnukset Lämmön säätö Avoin ja suljettu säätöpiiri Säätötapoja Säätömuodot Erilaisia säädössä vaikuttavia tekijöitä Lämmityksen optimointi ja alentaminen Kiinteistön lämmityksessä Ouman -EH-800 säädin 139 Kertausta 142 Kaukolämmitys 18. Energia ja ympäristö Kaukolämpö ja ympäristö Kaukolämmön tuotto Lämmön jakelu Teräsputket kaukolämpöputkina Aluelämmitys teräsputkin Vuoto on havaittu ja löydetty Pientalotaajamien aluelämmitys, Uponor Kiinteistön kaukolämmön alajakokeskus Kaukolämmön mittaus 153 Kertausta 155 Lattialämmitys 19. Miksi lattialämmitys Lattialämmityksen rakenne ja käyttö Putket ja mitoitus Verkoston täyttö ja koepaine Kiertopumpun käynnistys ja säätö 162 Kertausta 165 Pientalon ilmalämmitysjärjestelmä 20. Hygieenisyys ja paloturvallisuus Pientalon ilmalämmityskone 166 Sähkölämmitys 21. Yleistä sähkölämmityksestä Suora huonekohtainen sähkölämmitys Varaava sähkölämmitys Sähkökattilan rakenne ja varusteet 173 Kertausta 174 Kylmätekniikka ja jäähdytys 22. Kylmyyden tuottaminen Kylmiön laitteet ja toimintaa Lämpöpumppu, perusteita Lämpöä maasta Lämpöä kalliosta tai vesistöstä Poistoilmalämpöpumppu Ilma-vesilämpöpumput Ilmalämpöpumput 189 Kertausta 192 Aurinkolämmitys 23. Passiivinen tai aktiivinen aurinkolämmitys Aurinkokerääjä Lämmön varastointi Erilaisia aurinkolämmitysvaihtoehtoja Järjestelmän putket Asennus Aurinkosähkö 198 Mittauksia ja mittareita 24. Milloin mitataan? Mit tausvirheet ja mittarit Lämmityslaitteiden mittauksia Lämpötilan ja kosteuden mittaus Ilman lämpötilan mittaaminen Lämpökamera 202 Kertausta 204
3 Millä lämmitetään ja missä viihdytään 3 Sisäilmasto ja siinä viihtyminen Tutkimusten mukaan työssä käyvä suomalainen viettää 21 h vuorokaudessa ajastaan sisällä ja tästä ajasta 16 h kotona. Näin sisäilmalla on huomattava terveydellinen vaikutus, hyvä tai huono. Epäviihtyvyyden kokemus syntyy vedon tai epämiellyttävän hajun aistimisena. Emme kuitenkaan aisti esim. häkää tai radonkaasua, vaikka niiden pitoisuus olisi vaarallisen korkea. 4. Huoneilman lämpötila Asukkaan lämpöaistimus huoneilmasta muodostuu ilman lämpötilasta, pintojen lämpösäteilystä, ilman kosteudesta ja virtausnopeudesta, asukkaan vaatetuksesta sekä aktiviteetistä ja lämpötilan muutosnopeudesta. 17 C voi olla sopiva lämpötila työpajaan. Viluinen vanhus taas voi kodissaan toivoa 24 C lämpötilaa, jossa lämpötilassa muut voivat kokea olonsa tukalaksi. Kuitenkin yhden asteen nousu normaalista huonelämpötilassa aiheuttaa 4 5 % lisäyksen rakennuksen energiankulutukseen Jotakin lämpötiloista Huonelämpötilan seurannassa hyvä ja yksinkertainen väline on tavallinen elohopealämpömittari huoneen sisäseinälle kiinteästi asennettuna. Nykyisin käytetään kosteusanturiin perustuvia sähköisiä mittareita. Mittareiden mittatarkkuus voi olla 0.1 C, joka on enemmän kuin riittävä. Huoneiston asukas on viimekädessä se mittari, jonka mukaan lämpötila tulisi säätää, tietenkin järkevyyden rajoissa. Pienet lapset kehittävät lämpöä vilkkaalla liikunnallaan enemmän kuin aikuiset. Vanhuksella pintaverenkierto on huonompaa, liikunta verkkaista ja aineenvaihduntakin alkaa iän myötä hidastua. Näin vanhus saattaa tuntea itsensä viluiseksi. Huonekohtainen lämpötilan säätömahdollisuus lisää asukkaiden tyytyväisyyttä. Oleskeluvyöhyke on huoneen lattiasta 1,8 metrin korkeudelle ulottuva tila. Sen sivupinnat ovat 0,6 metrin etäisyydellä seinistä tai kiinteistä rakennusosista. Huoneilman lämpötila mitataan 1,1 m korkeudelta mistä tahansa oleskeluvyöhykkeen alueelta. Toiminnasta riippuva ihmisen lämmönluovutus: makailu 80 w, istuminen 100 w ja juoksu 300 w Lämpötilan nosto arvosta C yli 24 C lisää sisäilmaoireiden määrää jopa 50 % Kuvassa on huoneen oleskeluvyöhyke & $ I A E I J $ I A E I J Nopeat lämpötilan vaihtelut koetaan epämiellyttävinä, vaikka lämpötila olisikin oikeiden raja-arvojen välissä. Lämpötilan vaihtelu ei saisi olla nopeampaa kuin 1,1 C/h. Lämpötilaero pään ja nilkkojen välillä koetaan epämiellyttävänä, jos se ylittää 3 C. Säätölaitteiden huojunta ei saa olla liian suuri. Lämpötilan muutosnopeuden pitäisi olla hidas, alle 0,6 C tunnissa. Työpäivän aikana nousua ei saisi olla yli 4 C. Massiivisen rakenteen lämmönvarauskyvyllä voidaan huoneen lämpötilavaihteluita pienentää. Lämpötila ja pukeutuminentyötilan lämpöolosuhteet on pyrittävä järjestämään työn raskauden mukaan. Kevyen istumatyön lämpötila-alue on C, raskaassa työssä C. 3
4 Polttoaineen palaminen 5 Polttoaineen palaminen Palaminen on ilman hapen yhtymistä palavaan alkuaineeseen. Kun polttoaineen lämpötila nostetaan yli sen syttymislämpötilan, palaminen tasapainottuu johonkin lämpötilaan jatkuen niin kauan kuin polttoainetta ja happea on saatavilla. Polttopuun syttymislämpötila on C. Polttoöljyn itsesyttymislämpötila on noin 230 C. Öljypolttimen liekin lämpötila (POK) on noin 500 C ja kaasun noin 800 C. Poltettaessa fossiilisia polttoaineita 10 kwh edestä vapautuu 1 litrasta lämmitysöljyä 2,9 kg CO 2 1,5 kilosta kivihiiltä 3,3 kg CO 2 1 m³ maakaasua 1,9 kg CO 2 7. Palaminen voi olla nopeaa tai hidasta. Nopeassa palamisessa polttoaine ja happi yhtyvät niin kiivaasti, että syntyy näkyvä liekki ja korkea lämpötila. Hidasta palamista on esim. raudan ruostuminen tai puun lahoaminen, eikä sitä voida hyödyntää lämmityksessä. Palamisilmakerroin Polttoaine pyritään polttamaan mahdollisimman täydellisesti ja mahdollisimman pienellä ilmamäärällä. Hiilen epätäydellisessä palamisessa muodostuu häkää, (CO), joka on polttoaine. Lisähapen avulla se voidaan polttaa hiilidioksidiksi (CO 2 ). Ilma sisältää happea n. 21 % ja typpeä n. 78 %. Typpi ei osallistu palamiseen, mutta se lämpenee tulipesässä ja poistuu lämmenneenä savukaasujen mukana kuljettaen näin huomattavan määrän läm pöenergiaa hukkaan. Kuvassa on kiinteän polttoaineen palamista Palavat alkuaineet ovat hiili (C 2 ) ja vety (H 2 ) ja niitä on erilaisia määriä kaikissa poltto aineissa. Runsaimmin polttoaineissa on yleensä hiiltä ja se palaa hiilidioksidiksi (CO 2 ), joka on haitallinen palamistulos. Vety on hiiltä arvokkaampaa polttoaineena, koska sama määrä vetyä antaa n. 4,2-kertaisen määrän lämpöenergiaa ja vedyn palamistulos on vettä. Polttoaineissa oleva rikki on haitallista, koska se muodostaa palaessaan tulipintoja syövyt täviä yhdisteitä. Myös typen oksidit (NO 2 ), rikkidioksidi (SO 2 ) ja ympäristöön leviävä tuhka ovat haitallisia. Hiilen täydellisessä palamisessa 1 kg hiiltä tarvitsee n. 2,7 kg happea, jolloin hiilidioksidia syntyy 3,7 kg sekä lämpöenergiaa vapautuu noin 34 MJ. C = C0 2 + lämpöenergiaa. Palamistapahtumaa seurataan mittaamalla kattilan savusolassa savukaasujen CO 2 -pitoisuus (hiilidioksidi), CO-pitoisuus (häkä), O 2 -pitoisuus, nokipitoisuus, tiheys, lämpötila ja veto. Epätäydellinen palaminen C + ½O 2 = CO + lämpöenergiaa. Hiili monoksidi (CO), häkä sisältää lämpöenergiaa ja palaa hiilidioksidiksi lisähapen avulla. Vedyn palaminen 2H 2 +O 2 =2H 2 O + lämpöenergiaa. Vedyn palaessa kaksi vetymolekyyliä (H 2 ) yhtyy yhteen happimolekyyliin (O 2 ). Palamistulos on lämpöenergiaa ja vettä, joka on vesihöyryä. Vesihöyryn sitoma höyrystymislämpöenergia menee hukkaan normaalissa kattilalaitoksessa savukaasujen mukana. Kondenssikattilassa savukaasujen vesihöyry lauhtuu vedeksi, ja höyrystyslämpö saadaan talteen. 5
5 6 Öljykattilat, polttimet ja säiliöt 1. Rakennuksen pohjamaa 2. Antura 3. SFS 2770 muovinen maanalainen palavan nesteen säiliö. SFS 2736 teräksinen maanalainen lieriösäiliö. Säiliön etäisyys on vähintään 600 mm rakennuksen anturasta. 4. Puhdistusluukun ympärillä on maanpintaan ulottuva halkaisijaltaan 1000 mm betonirengas. 5. Betonirengas ei saa tukeutua säiliöön 6. Betoniankkurit. Tyhjillään oleva säiliö voi tulla läpi pihan asfalttipinnan, jos pohjavesi nousee kyllin korkealle. 7. Ankkurointia 8. Öljysulut, sisäsäiliön sulku on ulkoseinällä näkyvillä olevassa kotelossa esim. lasin alla 9. Kansi 10. Öljyjohdot polttimelle 11. Ylitäytönestimen johto, öljymäärän mittauksen johto 12. Täyttöjohto 13. Ilmajohto, minimikaltevuus 1: Ylitäytönestimen pistoke ja suojaputkessa oleva johto 15. Lukittava täyttöjohdon hattu 16. Ilmajohdon hattu 17. Kevytöljykilpi 18. Öljymäärämittari 19. Lämpöeristetty terässavupiippu 20. Öljypoltin 21. Öljyjohdot polttimelle ulkosäiliöltä Maanalaisen öljysäiliön asennus. Huoltokuilu 1000 mm betonikaivonrenkaista. Halkaisijaltaan kaksinkertainen 600 mm valurautakansi. Renkaan alareuna ei saa painaa säiliötä. Tiivistäen tehty täyttö Sivut ja yläpuoli väh. 250 mm paksuudelta seulottua soraa kerroksittain tiivistäen Sivut ja yläpuoli väh. 250 mm paksuudelta seulottua soraa kerroksittain tiivistäen Pohja- ja tulvavesialueilla säiliö ankkuroidaan betonilaattaan. Työ tehdään säiliön mukana tulevan ohjeen mukaisesti. 6
6 Patterit ja venttiilit 9 Termostaattiventtiilin anturi asennetaan esteettömään huoneilman kiertoon. Jos anturi peittyy verhojen taakse, käytetään kapillaariputken päässä olevaa irtoanturia, joka sijoitetaan verhojen ulkopuolelle tunnistamaan todellista huonelämpötilaa. Viereisissä kuvissa on kaksi kiintoanturia ja verhon takana kapillaariputken päässä kaksi irtoanturia. Patteriventtiilin esisäätö on tarkoitettu asentajan suoritettavaksi joko asennusvaiheessa tai verkoston tasapainotuksen yhtey dessä. LVI-suunnittelija määrittää esisäätöarvon suuruuden. Esisäädön avulla rajataan venttiiliin läpi virtaava maksimivesimäärä. Asukkaalla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa esisäätöön, vaikka hän voi sulkea ja avata patteriventtiilin tai säätää termostaatin asetusta. Käsisäätökahvan avulla asetetaan haluttu huonelämpötilan astemäärä. Käsisäätökahva voidaan lukita halutulle lämpötila-alueelle. Sen tarkoitus on estää liian korkeiden lämpötilojen käyttö ja senkin asettelu on tarkoitettu vain asentajan tehtäväksi. 1. Sylinterimäinen kiertyvä esisäätökara 2. Suurin virtausaukko 3. Pienin virtausaukko Kuvassa on esisäädön ääritapaus, jossa suurin virtausaukko (2) sallii suurimman virtaaman venttiilin läpi. Toisessa ääripäässä virtausaukko (3) on kierretty aukon (2) tilalle, jolloin venttiilin läpi sallitaan virrata pienin vesimäärä.! Termostaattiventtiilin kiintoanturi ja runko. Venttiilin karan kokonaisliike on erittäin pieni, vain joitakin millimetrejä. Patteriventtiilin esisäätö on osa verkoston tasapainoitusta ja se estää liian suuren vesimäärän kierron venttiilin läpi. 1. Kiintoanturi 2. Asennusaikainen suojahattu, jonka avulla venttiili voidaan sulkea 3. Venttiilin runko 4. Kiinnitys patteriin 5. Merkki rungossa 6. Säädössä osa nostetaan ylöspäin irti hammastuksista ja piirustuksessa oleva esisäätöarvo kierretään merkin (5) kohdalle. 7. Kara 9
7 Lattialämmitys 11 Lattialämmitys on fysiologi sesti lähes ihanteellinen lämmitysmuoto, koska siinä lämpö jakautuu vedottomasti ja tasai sesti. Lämmönluovutusperiaate on fysiikan lakien mukainen, lämpö nousee lattiapin nasta ylöspäin. Vierei sessä kuvassa on erilaisten huoneti lojen lattialämmitysputkituksia. Putkissa kiertävä vesi ei saa olla lämmintä käyttövettä legionellabakteeririskin takia Lattialämmityksen rakenne ja käyttö Lattialämmitykses- Piirustuksissa määritetään -putkimateriaali ja rakennepaine -putken liitostavat -putken asennussyvyys -putkijako ja -pituus (sijoituspiirustus) -putken nimelliskoko -putken kiinnitystapa -varusteet (venttiilit yms.) -virtaama ja veden lämpötila -lattian suurin sallittu pintalämpötila. sä lämpöä luovuttavana pintana on lattia, jonka rakenteeseen on asennettu lattialämmitysputkis to. Ikkunaseinällä olevassa putkistossa on tiheämpi jaotus kuin muualla huoneessa. Ikkunaseinämälle muodostuvalla lämpimällä vyöhykkeellä kompensoidaan kylmän ik kunapinnan vaikutusta. Huonelämpötila säädetään muuttamalla putkistos sa virtaavan veden lämpötilaa ja veden virtaamaa. Lämpötila säätyy ulkolämpötilan mukaan keskitetysti kiinteistön lämmönjakokeskuksessa olevan säätöautomatiikan ohjaamana. Huonekohtainen lämpötilan säätö tehdään huonetermostaatin avulla. Termostaatti aistii huoneilman lämpöti lan ja antaa huonekohtaiselle venttiilille viestin avautua, jos huoneessa on liian kylmä tai sulkeutua, jos huo neessa on liian kuuma. 11
8 12 Lämpöpumppu, maalämpö Ilmalämpöpumppu koostuu sisä- ja ulkoyksiköstä. Ulkoyksikössä sijaitsee kompressori, puhallin ja höyrystin. Sisäyksikössä sijaitsee lauhdutin, puhallin ja ohjauselektroniikka. Yksiköt liitetään toisiinsa putkistolla, jossa virtaa kylmäaine. Ilmalämpöpumput ovat yksi helpoimmista ja nopeimmista tavoista säästää lämmityskuluissa. Toimivan ilmalämpöpumpun lähtökohtana on asennus lumirajaa korkeammalle sekä sulatus, joka ei jäädy omaan koteloonsa. Ulkoilmasta voidaan ottaa lämpöä, jolla lämmitetään sisäilmaa (lämmitys). Sisäilmasta voidaan ottaa lämpöä, joka siirretään ulos (jäähdytys). 8 # + = K K J E 8 = ED J A D J E = = A A 2 EI J E = L E@ = = L = H = J = L A I EL = H = = = = 8 7 E = % + Kuvassa otetaan poistoilmasta lämpöä talteen, jolla sitten lämmitetään tuloilmaa. " + F H A I I H E + # + 2 = EI K J = L A J 2 EI J E = + 0 OHOIJE " '! 1 = F F K F F K # & % $! "! ' $ % 1. Ulkoseinä 2. Eriste 3. Sisäseinä 4. Ritilä ja ilman suodatin 5. Lauhdutin, lämmityskäytössä 6. Puhallin 7. Esim. 70 C, jäähdykehöyry 8. Esim. 40 C, jäähdykekaasu 9. Sisäyksikkö 10. Viileämpi huoneilma kojeelle esim. 20 C 11. Lämmennyt ilma huoneeseen esim. 35 C 12. Ulkoyksikkö 13. Höyrystin, lämmityskäytössä 14. Moottori ja puhallin 15. Paisuntaventtiili 16. Kompressori 17. Jäähdykehöyry esim. 70 C, lämmitys 18 Jäähdykeneste esim. 40 C, lämmityskäyttö 19. Ulkoilma kojeelle esim. 15 C 20. Ulkoilma kojeen jälkeen esim. 10 C # & Kun ilmalämpöpumppuja käytetään etupäässä lämmityskautena, pitää ulkoyksiköt asentaa riittävän korkealle maan pinnasta. 12
9 Aurinkolämmitys 13 Aurinkolämmityslaitteet ja niiden asennus tehdään painelaitelain 869/1999 ja sähköturvallisuusmääräysten mukaisesti. Lisäksi noudatetaan Aurinkoteknillisen yhdistyksen ohjeita. Pelkässä kesäkäytössä neste on vettä ja ympärivuotisessa käytössä sen on oltava jäätymätöntä vesi-glykoliseosta. Kennon alapuoli eristetään lämpöhäviöiden pienentämiseksi. Tasokeräin suunnataan oikeassa kaltevuudessa etelään päin. Tällöin paneeliin kohdistuu suurin osa suo rasta säteilystä. Hajasäteily kerätään parhaiten tasokerääjillä ja sen osuus on n %. Jos nestekiertoisen tasokeräimen pinta-ala on 2 3 m 2, sillä voidaan tuottaa vuodessa noin kwh/ m² 25 C vettä, tai kwh/ m² 50 C vettä. Pientaloon riittävien keräinten pintaala on 5 10 m². Keskittävä keräin Tasokeräin OPC-aurinkokeräimellä saadaan ilmaista ja saasteetonta energiaa käyttöveden ja huonetilojen lämmittämiseen. Sitä käytetään lisälämmönlähteenä sähkön, öljyn-, puun-, lämpöpumpun ja kaukolämmön rinnalla. Lämpötila keräimen sisäosissa voi aurinkoisina päivinä nousta jopa +250 C. Tyhjiöputkien pinta pysyy kuitenkin koko ajan viileänä tyhjiöputken rakenteen ansiosta. OPC-keräimen pyöreä 360 muotoinen selektiivinen keräinpinta (absorbaattori) tyhjiöputken sisällä ottaa auringon säteitä tehokkaasti talteen aamusta iltaan. Parabolinen heijastinpeili auttaa lisäksi kohdistamaan auringosta tulevia säteitä putkien koko keräinpinta-alalle. Auringonsäteily sekä suora että heijastunut hajasäteily läpäisee tyhjiöputken uloimman lasin ja osuu sisemmän lasiputken pinnalla olevaan selektiiviseen mustaan absorboripintaan, jonka pinnoite tehokkaasti absorboi aurinkosäteitä ja muuttaa säteilyn lämmöksi. Selektiivisen absobtiopinnan alla kulkee kiertoneste kuparisissa putkissa. Kertynyt lämpö siirtyy suoraan selektiivipinnasta putkien kautta kiertonesteeseen, joka siten lämpenee nopeasti. Lämmennyt kiertoneste johdetaan keräimistä eristettyjä putkia pitkin lämminvesivaraajaan joko suoraan tai lämpövaihtimen kautta. Tyhjiöputkikeräin hyödyntää auringon suoraa- ja hajasäteilyä. 13
10 Huonelämpötilan mittaus 15 Pitkäaikainen lämpötilaseuranta toteutetaan lämpötilaltaan ongelmallisen huoneiston kohdalla. Huoneiston lämpötilaa seurataan ehkä joitakin vuorokausia. Huoneessa voi olla useita eri mittauspisteitä ja tieto tallennetaan määrävälein mittauslaitteeseen tai tietokoneeseen. Tulos voidaan esittää myös graafisesti. Kosteuden ja lämpötilan mittauksessa voidaan käyttää Rotronic HP21 - mittaria, jossa on erittäin tarkka Pt100-lämpötila-anturi ja nopea sekä tarkka Hygromer IN-1 kosteusanturi (± 0.2K, 1%). Resoluutio on hyvä 0.02% ja 0.01K. Tämä on huomattavasti parempi kuin SFS-standardin vaatimus resoluution osalta, mutta hyvä resoluutio ja tarkkuus pienentävät merkittävästi kokonaisepävarmuutta. Vasteaika t63 on alle 10s. Mittausaika tietenkin kertautuu standardin mukaisesti, mutta näin mittarin vasteaika vaikuttaa suoraan mittausaikaan=työaikaan. Malli soveltuu hyvin standardin mukaiseen ilman lämpötilan ja suhteellisen kosteuden mittaukseen. Mittalaite on ajoittain kalibroitava ja sen voi tehdä/teetättää esim. laitteen maahantuoja. Kalibroinnilla varmistetaan mittalaitteen näytön oikeellisuus. Virallisia kalibrointitodistuksia antavat Mittatekniikan keskus ja sen päteväksi toteamat kalibrointilaboratoriot. Kalibroinniksi sanotaan myös mittalaitteen käyttökohteessa tapahtuvaa nollausta Ilman lämpötilan mittaaminen tehdään 1,10 metrin korkeudelta, 0,6 metrin etäisyydeltä huoneen suurimmasta ikkunasta, sen keskikohdalta tai ikkunalaudan keskikohdalta. Lämpötilakerrostumat todetaan edelläolevasta mittauspisteestä rekisteröimällä ilman lämpötilat myös 0,1 ja 1,8 metrin korkeuksilla. Pintalämpötilojen mittausta käytetään silloin, kun rakenteen pintalämpötila on niin alhainen, että on syytä epäillä terveys- tai viihtyvyyshaittaa. Huonelämpötilan mittauksen aikana vetoa tutkitaan merkkisavun avulla. Jos huoneilman lämpötila on 20 C, eikä vetoa havaita, lämpötilamittauksia ei tarvitse jatkaa. Liian korkea lämpötila kirjataan ja tarvittaessa alennetaan. Lämpötiloilla C tai savukokeen osoittaessa vetoa mietitään asiaa korjaavat toimenpiteet. & $ $ A I A K L O D O A Laitos on niin kauan keskeneräinen kunnes laitosta käyttävälle henkilöstölle on opetettu sen oikea käyttö ja huolto Lämpökameralla muodostetaan kuva esineen tai olennon pintalämpötilasta sen lähettämän infrapunasäteilyn perusteella. Lämpökameralla voidaan mitata ainoastaan kiinteiden aineiden lähettämää lämpösäteilyä. Lämpötila, mikä on yli absoluuttisen nollapisteen (-273 C) lähettää lämpösäteilyä eli infrapunasäteilyä. Infrapunakamera mittaa pintalämpötilojen eroja. Rakennusten infrapunakuvaus onnistuu parhaiten talvella. Jos mitattavan pinnan emissioarvo ja taustalämpötila tunnetaan, lämpökuvasta voidaan määrittää kohteen pintalämpötila asteina. Koska eri materiaalit emittoivat lämpösäteilyä eri tavoin, lämpökameran kuvaan vaikuttaa lämpötilan lisäksi kohteen pintamateriaali. Lämpökameroita käytetään ihmisten jäljittämiseen, erilaisiin pelastustehtäviin, teollisuuden prosessien ja koneiden huollon tarpeen seuraamiseen. Esim. huono sähköliitos hehkuu kameran ruudulla selkeästi ja helposti jäljitettävissä isommankin johtovyyhdin keskeltä. Kaukolämpöverkon vuotokohdat, kaikenlaiset kiinteistöjen lämpövuodot, kosteusvauriot ja eristeiden viat havaitaan lämpötilaerojen perusteella. Kameran avulla nähdään tulevan ongelman syy jo ennakkoon. 15
Pentti Harju. Lämmitystekniikan oppikirja
Pentti Harju Lämmitystekniikan oppikirja Sisällys Millä lämmitetään ja missä viihdytään 3 Uunit ja takat 27 Polttoaineet 54 Polttoaineen palaminen 83 Kattilat 101 Öljykattilat, polttimet ja säiliöt 142
LisätiedotPentti Harju. Talotekniikan mittauksia, säätöjä ja automatiikkaa
Pentti Harju Talotekniikan mittauksia, säätöjä ja automatiikkaa 2 Talotekniikan tarkoitus, helppous ja säästö Rakennusluvan saannin edellytyksenä ovat vuotuiset E-luvut, joita ei saa ylittää. Pientalon
LisätiedotTalotekniikan tarkoitus, helppous ja säästö
Talotekniikan tarkoitus, helppous ja säästö Kaaviosta näkee, että rivitaloa (150 kwh/ m2), jonka lämmitetty nettoala on 250 m2 saa lämmittää esim. öljylämmityksenä (matalaenergia). Entä kaukolämmöllä?
LisätiedotKiinteistön lämpöhäviöt ja eristys
1 Kiinteistön lämpöhäviöt ja eristys Erilaisa eristysratkaisuja 1 3 3 Energialähteet ja energian tuottoa 4 Lämmityskattiloita Kuvassa oleva kattila on: -teräslevykattila -kiinteän polttoaineen kattila
LisätiedotTehokas lämmitys. TARMOn lämpöilta taloyhtiöille. Petri Jaarto. 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy
Tehokas lämmitys TARMOn lämpöilta taloyhtiöille Petri Jaarto 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy 1 Tekninen kunto Ohjaavana tekijänä tekninen käyttöikä KH 90 00403 Olosuhteilla ja kunnossapidolla suuri merkitys
LisätiedotPentti Harju. Lämmitystekniikan oppikirja
Pentti Harju Lämmitystekniikan oppikirja Sisällysluettelo Sää ja lämmitys 1. Ulkolämpötila 7 1.1. Auringon säteily 7 1.2. Rakennuksen sijoitus maastoon 7 2. Lämmittää pitää, mutta millä? 8 2.1. Ympäristö
LisätiedotSuomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.
. Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Palkittua työtä Suomen hyväksi Ministeri Mauri Pekkarinen luovutti SULPUlle Vuoden 2009 energia teko- palkinnon SULPUlle. Palkinnon vastaanottivat SULPUn hallituksen
LisätiedotSuomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.
. Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Energia Asteikot ja energia -Miten pakkasesta saa energiaa? Celsius-asteikko on valittu ihmisen mittapuun mukaan, ei lämpöenergian. Atomien liike pysähtyy vasta absoluuttisen
LisätiedotLämmitysjärjestelmät. Säätö ja säätötarpeen tunnistaminen
Lämmitysjärjestelmät Säätö ja säätötarpeen tunnistaminen Mitä säädöllä voidaan saavuttaa? Tasainen huonelämpötila kaikille Hiljainen lämmitysjärjestelmä Säästöä lämmityskustannuksissa Säätötarpeen tunnistaminen
LisätiedotTalotekniikan automaatio, mittaus ja säätö
Pentti Harju Talotekniikan automaatio, mittaus ja säätö Opettajan osa Videoprojektorille Talotekniikan lämmönsäätö eilen, tänään ja huomenna 7 Kerrostalon lämmitys ilman säätöä Miten lämmönsäätö hoidetaan?
LisätiedotValitse sopiva. rinnakkaislämmitys
Valitse sopiva rinnakkaislämmitys KANSIKUVA: Shutterstock Ota yhteys asiantuntijaan: www.ley.fi Varmista, että talo on kokonaisuutena mahdollisimman energiatehokas: eristykset, ovet, ikkunat Arvioi, onko
LisätiedotEnergia- ilta 01.02.2012. Pakkalan sali
Energia- ilta 01.02.2012 Pakkalan sali Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Tyypilliset ongelmat -Tilausvesivirta liian suuri (kaukolämpökiinteistöt)
LisätiedotAurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta.
Aurinkolämpö Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Keräimien sijoittaminen ja asennus Kaikista aurinkoisin
Lisätiedot1.5 Kiinteistön ominaislämmityskäyrä 28
Sisällys Alkusanat 5 1 LÄMMITYKSEN PERUSTIEDOT 13 1.1 Johdanto 13 1.2 Viihtyvyystekijät 14 1.2.1 Perinteiset viihtyvyystekijät 15 1.2.2 Lämmityksen tehontarve sisätiloissa 15 1.2.3 Huoneen lämpötila eri
LisätiedotKiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet
Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet 12.04.2012 Pakkalasali Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Tyypilliset ongelmat -Tilausvesivirta
LisätiedotTarpeisiisi mukautuva kodin lämmityslaite
Tarpeisiisi mukautuva kodin lämmityslaite Compact-sarja Aktiivinen ja passiivinen lämmön talteenotto Nilan Compact -sarja terveellisempi sisäilma kukkaroa säästäen Monipuoliset ratkaisut erilaisiin tarpeisiin
LisätiedotT-MALLISTO. ratkaisu T 0
T-MALLISTO ratkaisu T 0 120 Maalämpö säästää rahaa ja luontoa! Sähkölämmitykseen verrattuna maksat vain joka neljännestä vuodesta. Lämmittämisen energiatarve Ilmanvaihdon 15 % jälkilämmitys Lämpimän käyttöveden
LisätiedotVastuullinen energiankäyttö
Vastuullinen energiankäyttö Öljy energiana...2 Sisälämpötila...3 Lämpimän käyttöveden kulutus...4 Öljylämmitysjärjestelmän huolto...5 Hybridilämmitys...6 Ilmanvaihto...7 Öljy energiana Öljyssä energia
LisätiedotJoustavaa tehokkuutta kotisi lämmöntarpeeseen
Joustavaa tehokkuutta kotisi lämmöntarpeeseen LÄMPÖÄSSÄ by ROTEX HPSU Compact on todistetusti monipuolinen ja energiatehokas ilma/vesilämpöpumppu patteri- ja lattialämmitysjärjestelmiin sekä käyttöveden
LisätiedotMAAKAASU ILMAVESILÄMPÖPUMPPU
ALFEA HYBRID DUO MAAKAASU ILMAVESILÄMPÖPUMPPU ALFEA HYBRID DUO GAS Mallit ALFEA HYBRID DUO GAS tri 11 Suoritusteho 11 kw ALFEA HYBRID DUO GAS tri 14 ALFEA HYBRID DUO GAS tri 16 14 kw 16 kw Kondenssikaasukattila
LisätiedotMaalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin
Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpöä on pidetty omakotitalojen lämmitystapana. Maailma kehittyy ja paineet sen pelastamiseksi myös. Jatkuva ilmastonmuutos sekä kestävä kehitys vaativat lämmittäjiä
LisätiedotLämpöässä T-mallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin T 10-15 T 21-31 T 40-120
Lämpöässä T-mallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin T 10-15 T 21-31 T 40-120 T 10-31 Lämpöässä T-mallisto on joustava ratkaisu erityyppisiin maaenergiajärjestelmiin. Tyypillisiä T 10-31 -mallien
LisätiedotNäytesivut. Kaukolämmityksen automaatio. 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako
5 Kaukolämmityksen automaatio 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako Kaukolämmityksen toiminta perustuu keskitettyyn lämpimän veden tuottamiseen kaukolämpölaitoksella. Sieltä lämmin vesi pumpataan kaukolämpöputkistoa
LisätiedotScanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin
Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin 05/2013 SCS10-15 SCS21-31 SCS40-120 SCS10-31 Scanvarm SCS-mallisto on joustava ratkaisu erityyppisiin maaenergiajärjestelmiin.
LisätiedotVastuullinen energiankäyttö
Öljy energiana...2 Sisälämpötila...3 Lämpimän käyttöveden kulutus...4 Öljylämmitysjärjestelmän huolto...5 Hybridilämmitys...6 Ilmanvaihto...7 Vastuullinen energiankäyttö 1 Öljy energiana Suomessa on noin
LisätiedotRakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009
Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Simo Paukkunen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu liikelaitos Biotalouden keskus simo.paukkunen@pkamk.fi, 050 9131786 Lämmitysvalinnan lähtökohtia
LisätiedotÖljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010
Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja
LisätiedotARITERM ÖLJYLÄMMITYS. Ariterm 17 -sarjan öljykattilat Ariterm 30 S öljykattila ÖLJYLÄMMITYS
ARITERM ÖLJYLÄMMITYS Ariterm 17 -sarjan öljykattilat Ariterm 30 S öljykattila ÖLJYLÄMMITYS ÖLJYLÄMMITYS ON LUOTETTAVA JA VAIVATON LÄMMITYSTAPA! Lämmityksen hyötysuhde on vanhoissa kattiloissa yleensä nykyaikaisia
LisätiedotLämmityksen perusteita 1
Lämmityksen perusteita 1 A K K L O E K JE = = K JJ= K I J = L = = J = J = EI A L = EEJ E I EL K = L = H = A JA A = K JJ= I K H = = A H J J = L EA 0 ) 7 0 ) 7 H = A J A E@ A F E F = J J A H EL A H I J =
Lisätiedotwww.scanoffice.fi Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15)
Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15) - Rakennus on kytketty kaukolämpöverkkoon - Lämmitettävän tilan pinta-ala on n. 2000 m 2 ja tilavuus n. 10 000 m 3
LisätiedotLämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010
Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Ari Aula Chiller Oy Lämpöpumpun rakenne ja toimintaperiaate Komponentit Hyötysuhde Kytkentöjä Lämpöpumppujärjestelmän suunnittelu Integroidut lämpöpumppujärjestelmät
LisätiedotEsimerkkikuvia ja vinkkejä mittaukseen
Esimerkkikuvia ja vinkkejä mittaukseen Tässä on esitetty esimerkkinä paikkoja ja tapauksia, joissa lämpövuotoja voi esiintyä. Tietyissä tapauksissa on ihan luonnollista, että vuotoa esiintyy esim. ilmanvaihtoventtiilin
LisätiedotLÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?
LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana
LisätiedotÖljylämpö on. Pienet päästöt Energiataloudellinen ja turvallinen Edullisin asentaa
Öljylämpö on Pienet päästöt Energiataloudellinen ja turvallinen Edullisin asentaa 1Ekologisesti yhtä tehokasta ja nopeasti kehittyvää lämmitystapaa saa etsiä. 150 m²:n omakotitalon vuotuiset päästöt (2006)
LisätiedotEnergiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin
Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Timo Luukkainen 2009-05-04 Ympäristön ja energian säästö yhdistetään parantuneeseen
LisätiedotSähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY
Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön
LisätiedotENERGIATEHOKAS KARJATALOUS
ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS PELLON GROUP OY / Tapio Kosola ENERGIAN TALTEENOTTO KOTIELÄINTILALLA Luonnossa ja ympäristössämme on runsaasti lämpöenergiaa varastoituneena. Lisäksi maatilan prosesseissa syntyvää
LisätiedotSähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi)
Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra-tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset
LisätiedotArimax öljylämmitys. Arimax 17 -sarjan öljykattilat Arimax 30S suuritehoinen öljykattila SolarMax kattilavaraaja öljy/aurinkolämmitykseen
Arimax öljylämmitys Arimax 17 -sarjan öljykattilat Arimax 30S suuritehoinen öljykattila SolarMax kattilavaraaja öljy/aurinkolämmitykseen Arimax 17 -sarjan öljykattilat Tehokas lämmitys Runsas lämpimän
LisätiedotRatkaisu suuriin kiinteistöihin. Lämpöässä T/P T/P 60-120
Ratkaisu suuriin kiinteistöihin Lämpöässä T/P T/P 60-120 T/P 60-120 Ratkaisu kahdella erillisvaraajalla T/P 60-120 -mallisto on suunniteltu suuremmille kohteille kuten maatiloille, tehtaille, päiväkodeille,
LisätiedotRakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy
Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET
LisätiedotÖljylämpö on. Pienet päästöt Energiataloudellinen ja turvallinen Edullisin asentaa
Öljylämpö on Pienet päästöt Energiataloudellinen ja turvallinen Edullisin asentaa 1Ekologisesti yhtä tehokasta ja nopeasti kehittyvää lämmitystapaa saa etsiä. 150 m²:n omakotitalon vuotuiset päästöt (2006)
LisätiedotNYKYAIKAINEN ÖLJYLÄMMITYS/AURINKOÖLJYLÄMMITYS
NYKYAIKAINEN ÖLJYLÄMMITYS/AURINKOÖLJYLÄMMITYS Nykyaikainen öljylämmitys tarjoaa perinteisen kevytöljyn lisäksi mahdollisuuden käyttää lukuisia muitakin energiavaihtoehtoja kuten: - bioöljy - aurinkoenergia
LisätiedotAurinkoenergia Suomessa
Aurinkoenergia Suomessa Aurinkolämmitys on ennen kaikkea vesilämmitys Aurinkoenergia Suomessa Suomessa saadaan auringonsäteilyä yleisesti luultua enemmän. Kesällä säteilyä Suomessa saadaan pitkistä päivistä
LisätiedotKattava valikoima sähkölämmitystuotteita HYVÄÄ SYYTÄ VALITA LVI SÄHKÖLÄMMITYS
Kattava valikoima sähkölämmitystuotteita 10 HYVÄÄ SYYTÄ VALITA LVI SÄHKÖLÄMMITYS 1 1. TURVALLINEN 2. HUOLETON LVI lämmittimet ovat suljetun rakenteensa ansiosta lapsija paloturvallisia. Lämmittimien ja
LisätiedotTyrnävä SÄÄSTÖÄ JA MUKAVUUTTA
Tyrnävä 16.11.2017 SÄÄSTÖÄ JA MUKAVUUTTA Energiamurros on käynnissä Älykäs energia Tarve tehdä jotain! Puhtaan energian tuotanto Älykäs energian hallinta Sähkölämmitystä on joka puolella Pientalot 485.000
LisätiedotNäytesivut. 3.2 Toimisto- ja liiketilojen. Ilmastointijärjestelmät 57
3.2 Toimisto- ja liiketilojen ilmastointijärjestelmät Toimisto- ja liiketilojen tärkeimpiä ilmastointijärjestelmiä ovat 30 yksivyöhykejärjestelmä (I) monivyöhykejärjestelmä (I) jälkilämmitysjärjestelmä
LisätiedotVaraavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään
Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään DI, TkT Sisältö Puulla lämmittäminen Suomessa Tulisijatyypit Tulisijan ja rakennuksessa Lämmön talteenottopiiput Veden lämmittäminen varaavalla
LisätiedotAutomaattinen virtauksenrajoitin AB-QM
Automaattinen virtauksenrajoitin AB-QM Käyttö Venttiili on suunniteltu erityisesti kiertoilmakoje-, jäähdytyspalkki- ja patteriverkostojen tasapainottamiseen. Sitä voidaan käyttää kaikentyyppisissä vesikiertoisissa
LisätiedotVuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10.
Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 1 ASTA 2010 30.9.2010 Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Huomautukset 2 Esityksen valmisteluun on ollut lyhyt aika Joissain kohdissa voi
LisätiedotAsennusohje AXC 40 IHB FI 1006-1 AXC 40 IHB FI 1
Asennusohje AXC 40 IHB FI 1006-1 AXC 40 IHB FI 1 SISÄLTÖ 1 Yleistä Sisältö Komponenttien sijainti 2 Sähkökytkennät yleisesti Syötön kytkentä Tiedonsiirron kytkentä 3 Shunttiventtiilillä ohjattu lisälämpö
LisätiedotKondenssikattilat saneerauksessa
Lämmitystekniikkapäivät 2017 Kondenssikattilat saneerauksessa Costella Oy/Atlantic Suomi Eero Kiianmies Lämmitystekniikkapäivät 2017 Kondenssikattilat eroavat perinteisistä öljy- ja kaasukattiloista rakenteellisesti
LisätiedotEnergiansäästö viljankuivauksessa
Energiansäästö viljankuivauksessa Antti-Teollisuus Oy Jukka Ahokas 30.11.2011 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Maataloustieteiden laitos Agroteknologia Öljyä l/ha tai viljaa kg/ha Kuivaamistarve
LisätiedotALFEA HYBRID DUO OIL ILMAVESILÄMPÖPUMPPU. www.atlantic.fi. Maahantuoja: Atlantic Suomi
ALFEA HYBRID DUO OIL ILMAVESILÄMPÖPUMPPU Maahantuoja: Atlantic Suomi www.atlantic.fi Atlantic Suomi FI20130218 1 ALFEA HYBRID DUO OIL Malli ALFEA HYBRID DUO 11 Teholuokka 11 kw ALFEA HYBRID DUO 14 14 kw
LisätiedotSisällysluettelo: 1. Kiinteistön lämmitysjärjestelmän valinta. Simpeleen Lämpö Oy. Kaukolämpö lämmitysvaihtoehtona Simpeleellä.
1 Sisällysluettelo: 1. Kiinteistön lämmitysjärjestelmän valinta... 1 2. Simpeleen lämpö Oy lämmön toimitus ja tuotanto... 2 3. Kaukolämmön hinta Simpeleellä, perusmaksu ja kulutusmaksu,... sekä vertailu
LisätiedotYLEISTIETOA LÄMPÖPUMPUISTA
YLEISTIETOA LÄMPÖPUMPUISTA Eksergia.fi Olennainen tieto energiatehokkaasta rakentamisesta Päivitetty 12.1.2015 SISÄLTÖ Yleistä lämpöpumpuista Lämpöpumppujen toimintaperiaate Lämpökerroin ja vuosilämpökerroin
LisätiedotBIOENERGIAN MAHDOLLISUUDET OMAKOTITALOISSA. Urpo Hassinen BIOMAS hanke
BIOENERGIAN MAHDOLLISUUDET OMAKOTITALOISSA Urpo Hassinen BIOMAS hanke 1 UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ 2005 JA TAVOITTEET 2020 64 80 % 20 28,5 38 8,5 Eurooppa Suomi Pohjois-Karjala 2005 2020 2 Pohjois-Karjala
LisätiedotHYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA
HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA AJOISSA LIIKKEELLE Selvitykset tarpeista ja vaihtoehdoista ajoissa ennen päätöksiä Ei kalliita kiirekorjauksia tai vahinkojen
LisätiedotTalotekniikan järjestelmiä. RAK-C3004 Rakentamisen tekniikat 08.10.2015 Jouko Pakanen
Talotekniikan järjestelmiä RAK-C3004 Rakentamisen tekniikat 0 Jouko Pakanen Pientalon energiajärjestelmiä Oilon Home http://oilon.com/media/taloanimaatio.html Sähköinen lattialämmitys (1) Suoraa sähköistä
LisätiedotTuloilmaikkunoiden edut ja kannattavuus
Tuloilmaikkunoiden edut ja kannattavuus As Oy Espoon Rauhalanpuisto 8 Tausta Asuinrakennuksen suurin lämpöhäviö on ilmanvaihto Koneellisessa poistossa tattava riittävä korvausilman saanti Ulkoa tuleva
LisätiedotLämmitysjärjestelmät vanhassa rakennuksessa 1
Lämmitysjärjestelmät vanhassa rakennuksessa 1 Erilaiset lämmitysjärjestelmät pientaloille ja vastaaville: Puulämmitys- sovellus/puukeskuslämmitys takkasydän Savumax - Aurinkolämmitys - pellettilämmitys
LisätiedotMultiheater Eco poistoilmalämpöpumppu ottaa hukkalämmön hyötykäyttöön
Multiheater Eco poistoilmalämpöpumppu ottaa hukkalämmön hyötykäyttöön Maksaa reilut 2 000 Tuottaa vuodessa lämpöä 1 400 Ottaa vuodessa sähköä 350 Säästää vuodessa yli 1 000 Takaisinmaksuaika alle kaksi
Lisätiedotsinkinkadonkestävä VV Sekoitusventtiili DN 15 mallin rakenne, toiminta, asennus, huolto ja varaosat kuten syöttösekoitusventtiili (sivut 152-154).
4210 Termostaattinen sekoitusventtiili (37 C 65 C) Venttiili on tarkoitettu lämpimän käyttöveden sekoitusventtiiliksi, joka rajoittaa verkostoon menevän veden lämpötilaa. (D1.: "henkilökohtaiseen puhtaanapitoon
LisätiedotMamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus
Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KEMIALLISIIN REAKTIOIHIN PERUSTUVA POLTTOAINEEN PALAMINEN Voimalaitoksessa käytetään polttoaineena
LisätiedotHybridilämmitys kiinteistökohteissa
Hybridilämmitys kiinteistökohteissa Scanoffice Oy 25 m, v. 2016 35 henkilöä perustettu 1984 toimitilat Espoossa Mitsubishi Electricin virallinen maahantuoja Scanofficen menestystekijät: tuotteet Testaus
LisätiedotNykykodin lämmitysjärjestelmät
yle Vattenfall Nykykodin lämmitysjärjestelmät energia-auringosta.fi Ilari Rautanen Antero Mäkinen Pirkanmaan kunnat Ympäristöterveys Tampereen kaupunki asuntotoimi Rakennusvalvonta www.neuvoo.fi www.facebook.com/raneneuvoo
LisätiedotKauKolämpö on KaiKKien etu...myös sinun.
KauKolämpö on KaiKKien etu...myös sinun. Hyvän olon energiaa Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Se takaa tasaisen lämmön ja
LisätiedotPITKÄNPATTERIN KYTKENTÄ
LVI-laitosten laadunvarmistusmittaukset PITKÄNPATTERIN KYTKENTÄ v1.2 25.4.2017 SISÄLLYS SISÄLLYS 1 1 JOHDANTO 2 2 ESITEHTÄVÄT 2 3 TARVITTAVAT VÄLINEET 3 4 TYÖN SUORITUS 5 4.1 AB-kytkentä 6 4.2 AE-kytkentä
LisätiedotKAUKOLÄMPÖ ON KAIKKIEN ETU...MYÖS SINUN.
KAUKOLÄMPÖ ON KAIKKIEN ETU...MYÖS SINUN. HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Se takaa tasaisen lämmön ja
LisätiedotKiinteistötekniikkaratkaisut
Kiinteistötekniikkaratkaisut SmartFinn AUTOMAATIO SmartFinn Automaatio on aidosti helppokäyttöinen järjestelmä, joka tarjoaa kaikki automaatiotoiminnot yhden yhteisen käyttöliittymän kautta. Kattavat asuntokohtaiset
LisätiedotSähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY
Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön
LisätiedotKLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011
KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011 MANU HOLLMÉN ESITYKSEN SISÄLTÖ Aluksi vähän polttopuusta Klapikattilatyypit yläpalo alapalo Käänteispalo Yhdistelmä Vedonrajoitin Oikea ilmansäätö, hyötysuhde 2 PUUN KOOSTUMUS
LisätiedotLämpöpumput taloyhtiöissä
Lämpöpumput taloyhtiöissä Käsiteltävät aiheet: Lämpöpumppujen toimintaperiaate Maalämpöjärjestelmät Poistoilmalämpöpumput Vesi-ilmalämpöpumput Juho Rinta-Rahko Lämpöpumppujärjestelmien määrät Käyttöön
LisätiedotJätä jälkeesi. puhtaampi tulevaisuus. aurinkoenergiajärjestelmät
Jätä jälkeesi puhtaampi tulevaisuus aurinkoenergiajärjestelmät Normaali 2-kerrospinnoitteinen tyhjiöputki Uuden sukupolven energiatehokkuutta Huipputehokas 3-kerrospinnoitteinen Nova-aurinkokeräimen tyhjiöputki
LisätiedotAurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta.
Aurinkolämpö Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Keräimien sijoittaminen ja asennus Keräimet asennetaan
LisätiedotTuloilmaikkunoiden edut ja kannattavuus. As Oy Espoon Rauhalanpuisto 8
Tapio Tarpio Tuloilmaikkunoiden edut ja kannattavuus As Oy Espoon Rauhalanpuisto 8 Tausta Asuinrakennuksen suurin lämpöhäviö on ilmanvaihto Koneellisessa poistossa tattava riittävä korvausilman saanti
LisätiedotHybridilämmitys kiinteistökohteissa
Hybridilämmitys kiinteistökohteissa 31 m, v. 2016 40 henkilöä perustettu 1984 toimitilat Espoossa Tuotteina mm. Mitsubishi Electric, Gree ja Alpha Innotec Scanofficen menestystekijät: toimivat tuotteet
LisätiedotLämmityskustannusten SÄÄSTÖOPAS. asuntoyhtiöille
Lämmityskustannusten SÄÄSTÖOPAS asuntoyhtiöille Lämpöä sisään, lämpöä ulos Lämmön lähteet Lämpöhäviö 10-15% Aurinkoa 3-7% Asuminen 3-6% Lattiat 15-20% Seinät 25-35% Ilmanvaihto 15-20% Talotekniikka LÄMPÖÄ
LisätiedotENERGIAN VARASTOINTI JA UUDET ENERGIANLÄHTEET. Lämpöpumput 1.10.2010
ENERGIAN VARASTOINTI JA UUDET ENERGIANLÄHTEET Lämpöpumput 1.10.2010 Lämpöpumpun toiminta ja pääkomponentit Lämpöpumppu ottaa lämpöä alemmasta lämpötilatasosta ja siirtää sitä korkeampaan lämpötilatasoon.
LisätiedotAurinkotuuletin AirPlus 100 & 120
Aurinkotuuletin AirPlus 100 & 120 Tuotenumerot 105071 & 105076 Sunwind Gylling Oy Niemeläntie 4 20780 Kaarina Hyvä asiakas, Lue nämä käyttöohjeet huolellisesti ennen laitteen asentamista ja ensimmäistä
LisätiedotEFFINOX CONDENS 5000
5000 KONDENSSIKAASUKATTILA MAAKAASULLE TALON LÄMMITYKSEEN JA KÄYTTÖVEDELLE Vaadi kondenssitekniikka kattilaltasi! USEITA VAIHTOEHTOJA MALLISTOSSA TALOUDELLISUUS SUUNNITELTU HUIPPUUNSA VARMAA LÄMPÖÄ JA
Lisätiedot7.1 Vaihtoehtoja lämmityksen säätöön
7 Lämmityksen automaatio Lämmitysjärjestelmien automatiikka on hyvin monipuolinen osa-alue, ja eri järjestelmien säätö-, ohjaus- sekä mittaustoiminnot poikkeavat joskus huomattavastikin toisistaan. Suurin
LisätiedotTestattuja keinoja sähkölämmityksen tehostamiseen, kokemuksia Elvari-hankkeesta Päivi Suur-Uski, Motiva Oy
Testattuja keinoja sähkölämmityksen tehostamiseen, kokemuksia Elvari-hankkeesta Päivi Suur-Uski, Motiva Oy Elvari-hanke 2008 2015 Sähkölämmityksen tehostaminen - Asukkaan omat käyttötoimenpiteet - Investoinneilla
LisätiedotT o i m i i k o ta l o s i l ä m m i t y s -
T o i m i i k o ta l o s i l ä m m i t y s - l a i t t e i s t o t u r v a l l i s e s t i, e n e r g i a t e h o k k a a s t i j a y m pä r i s t ö ä s ä ä s tä e n? Ky s y n u o h o o j a l t a s i!
LisätiedotLÄMPÖÄ ASUMISEEN. Vaihda vanha öljylämmitys. uuteen öljylämmitykseen. Lisätietoa ja säästöneuvoja:
LÄMPÖÄ ASUMISEEN Vaihda vanha öljylämmitys uuteen öljylämmitykseen Pienet päästöt Energiatehokas ja turvallinen Edullisin asentaa, taloudellinen käyttää Lisätietoa ja säästöneuvoja: www.oljylammitys.fi
Lisätiedotmiten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun
miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun Kai Ryynänen Esityksen sisältöä Mikä ohjaa hyvää sisäilman laatua Mitä käyttäjä voi tehdä sisäilman laadun parantamiseksi yhteenveto 3 D2 Rakennusten sisäilmasto
Lisätiedot-BT1 -QM31 -XL15 -HQ1 -EB100 F1145
Kytkentäkaavio Soveltuvuus Pientalot joissa on vesikiertoinen lämmitys. Toiminta F1145 priorisoi käyttöveden lämmityksen. Lämpöpumppua ohjataan ulkoanturin (BT1) ja sisäisen menovesianturin mittaustietojen
LisätiedotKAKSOISKATTILAT ARITERM 520P+
KAKSOISKATTILAT ARITERM 520P+ ARITERM 520P+ HUOM! Poltin myydään erikseen. VALINNAN VAPAUS Ariterm 520P+ kaksoiskattila on tehty lämmittäjille, jotka haluavat nauttia valinnan vapaudesta. Valitse puu,
LisätiedotTOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA
TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA Kohdekiinteistö 3: 2000-luvun omakotitalo Kiinteistön lähtötilanne ennen remonttia EEMontti kohdekiinteistö 3 on vuonna 2006 rakennettu kaksikerroksinen omakotitalokiinteistö,
LisätiedotIlmalämpöpumput (ILP)
Ilmalämpöpumput (ILP) 1 TOIMINTA Lämmönlähteenä ulkoilma Yleensä yksi sisäja ulkoyksikkö Lämmittää sisäilmaa huonejärjestelyn vaikutus suuri 2 1 ULKO- JA SISÄYKSIKKÖ Ulkoyksikkö kierrättää lävitseen ulkoilmaa
LisätiedotILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT
ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT 25.10.2016 Talokeskus Yhtiöt Oy Timo Haapea Linjasaneerausyksikön päällikkö LÄMPÖJOHTOVERKOSTON PERUSSÄÄTÖ, MITÄ SE TARKOITTAA? Kiinteistön erilaisten tilojen lämpötilojen
LisätiedotMIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka. Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU
MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU HARJOITUSTYÖOHJE SISÄLLYS SYMBOLILUETTELO 3 1 JOHDANTO 4 2 TYÖOHJE
LisätiedotSäästöäenergiankäyttöä tehostamalla. TimoKuusiola Ilmastotreffit 4.11.2014
Säästöäenergiankäyttöä tehostamalla TimoKuusiola Ilmastotreffit 4.11.2014 Sisällys Mihinenergiaajavettäkuluu Mihinkiinnittäähuomiotaasumisenarjessa Ilmanvaihtojärjestelmäntoiminta Lämmönjakojärjestelmäntoiminta
LisätiedotLISÄMAHDOLLISUUDET Säiliöön voidaan asentaa myös:
XOTNK 500i või 500 Xi XOTNK 505-3000i vibra.se 150 235 345 495 770 400 200 100 1710 150 LISÄMHDOLLISUUDT Säiliöön voidaan asentaa myös: X/X3 K SOL Venttiili V Käyttöveden lämmönvaihdin o 22mm P=10/15 m
LisätiedotRAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄ MITTAUSSEURANTAOHJE. Tampere 15.8.2012 Työ 63309EA A1211
RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄ MITTAUSSEURANTAOHJE Tampere 15.8.2012 Työ 63309EA A1211 RAKENNUSAUTOMMATIOJÄRJESTELMÄ SÄÄTÖJEN MITTAUSSEURANTA-AJOJEN TOIMINTAOHJE 1 Säädön toiminnalle asetettavat vaatimukset
LisätiedotMaatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi
Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa
LisätiedotJäspi GTV ja Jäspi Ovali
Jäspi GTV ja Jäspi Ovali Energiavaraajat lataa lämpöenergia talteen! jäspi gtv -energiavaraajat Jäspi GTV -energiavaraajat soveltuvat erinomaisesti niin uudis- kuin saneeraustalonkin lämmitysjärjestelmän
LisätiedotLahti Energian ohje hybridikytkennästä kaukolämpölaitteiston rinnalle
Lahti Energian ohje hybridikytkennästä kaukolämpölaitteiston rinnalle Suunnittelu ja asennusohjeita Tämän ohjeen liitteenä on Lahti Energian kytkentäesimerkki rinnakkaislämmönlähteen kytkennästä kaukolämpölaitteistoon.
LisätiedotVitocal 200 pikaohje asennusliikkeelle
Vitocal 200 pikaohje asennusliikkeelle Perustietoa Lämpöpumput vaativat minimivirtauksen ja lämpötilaeron toimiakseen, huomioi tämä suunnittelussa ja asennuksessa. Minimivirtaukset lämmityspiirissä:
LisätiedotEnergianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset
Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset Remontoi energiatehokkaasti 26.11.2013, Sedu Aikuiskoulutuskeskus Johanna Hanhila, Thermopolis Oy Oletko vaihtamassa lämmitysjärjestelmää?
Lisätiedot