ISLO, hallitus Liite 1. uodeii 2017 TOIMIr riakirron1ljs ..1ISLQ ITA-SUOMEN LIIKUNTAOPISTO

Transkriptio

1 ISLO, hallitus Liite 1. uodeii 2017 TOIMIr riakirron1ljs..1islq ITA-SUOMEN LIIKUNTAOPISTO

2 Sisällys YLEISTÄ.3 1 IALLINTO JA TALOUS 3 AIKUISTEN AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS 4 1 lierojan Ammattitutkinto (UI IK) 4 Liikunnan ammattitutkinto (LAT) 5 I.iikunnanohjauksen peruskoulutus (LOP) 5 Liikuntapaikkojenhoitajan ammattitutkinto (LPH) 6 Tanssin ja somatiikan koulutus (TSK) 6 Valmentajan ammattitutkinto (VAT) 7 LASTEN LIIKUNNALLINEN ILTAPÄIVÄKERHO 8 VALMENNUSKESKUS 8 TERVEYSLIIKUNTA 9 SIUN LIIKE -hanke 10 IIIERONTAPALVELUT 10 FYSIOTERAPIA 11 MAJOITUSPALVELUT 11 VAPAAN SIVISTYSTYÖN KOULUTUSTOIMINTA 12 SUOMI 100 JULILAVUOSI 12 TULOSLASKELMA VUODELLE

3 YLEISTÄ Vuosi 2017 oli edellisen vuoden kaltainen sekä aikuisten ammatillisen lisäkoulutuksen etta vapaan sivistystyön koulutuksen osalta. Taloudellisesti vuosi oli tiukka, koska valtionosuudet pienenivät aikaisemmista vuosista. ISLO pärjäsi kuitenkin suhteellisen hyvin. Joensuun kaupunki avusti ISLOa samaan tapaan kuin aikaisempinakin vuosina. Kaupungin avustus on tslolle erittäin merkittävä. Joulukuussa saatiin opetus- ja kulttuuriministeriön päätös koulutuksen järjestämisluvasta, jossa myönnettiin ISLOIIe kolmen uuden erikoisammattitutkinnon järjestämislupa. l-lietonnan erikoisammattitutkinnon järjestämislupa saatiin alkaen , valmennuksen ja liikuntapaikka-alan erikois-ammattitutkintojen järjestämisluvat alkaen Samassa yhteydessä ministeriö myönsi vuodelle 2018 valtionosuutta yhteensä 75,0 opiskelijavuodelle, kun vuodelle 2017 valtionosuutta saatiin 72,2 opiskelijatyövuodelle. Toimintaa jatkettiin edelleen Tiedepuiston tiloissa ja edelleen ilman omaa sisäliikuntasalia. Tämä vaikeutti jossakin määrin sekä ammatillisen että vapaan sivistystyön koulutusta. HALLINTO JA TALOUS ISLOn hallituksen jäseninä ovat toimineet saakka: Jäsen Tapio Sormunen, pj Sanna Heinonen Aimo Issakainen, vpj Kaisa Kirjavainen Hugo Perttu Liisa Porento Tuomas Timonen Varajäsen Martti Havukainen San Paajanen Jari Kainulainen Eeva Saarelma-Laakkonen Marko Haakana Mii ja Halonen Pekka Kolehmainen ylimääräisessä yhtiökokouksessa hallitukseen valittiin: Jäsen Liisa Porento. pj Mira Laakkonen, vpj Mia Greku Maila Törmanen Juhani Vuorela Markku Maasiita Jani Kähkönen Varajäsen Tapio Sormunen Laura Kinnunen Tuulikki Jouskari Ara Hayrabedian Terttu Mujunen Hannu Marttinen Osmo Jokela Lisäksi rehtori/toimitusjohtaja Vesa Martikkala kuului/kuuluu yhtiöjärjestyksen 3 mukaan hallitukseen. Rehtori on toiminut hallituksen sihteerinä. 3

4 Hallitus kokoontui vuoden aikana yhteensä kuusi kertaa ja käsitteli yhteensä 57 asiakohtaalpykälää. Taloushallintopalvelut ostettiin pääosin Siun Talous Oy:ltä. Valtionosuutta saatiin aikuisten ammatilliseen lisäkoulutukseen ja vapaan sivistystyön koulutukseen Kaupungin avustusta saatiin ja liikevaihto oli (edellinen vuosi ) Vuoden tulos oli voitoltinen. AIKUISTEN AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS II ieroj an Aili W :111 itiitki nto (1 II K) Sirpa Sedano Hierojan ammattitutkintoon valmistava urheiluhierojakoulutus antaa valmiudet toimia yrittäjänä sosiaali-ja terveydenhuollossa ja toisen asteen koulutuksena se avaa tietä myös jatko-opintoihin. Hierojan ammattitutkintoon valmistava urheiluhierojakurssi nro 35 (alkoi syksyllä 2016) toteutettiin opetussuunnitclman mukaisesti kevään 2017 aikana. Koulutuksen päätteeksi 24 opiskelijaa suoritti hicrojan ammattitutkinnon. Koulutus tapahtui moduuleittain v tehtyjen ammattitutkinnon perusteiden mukaisesti ja tutkinnon osat toteutettiin osana koulutusta. Koulutuksessa ja työharjnittelussa painotetaan hierontaa hoitotapahtumana, mikä on myös yksi tutkinnon osa. perusteiden mukaisesti kevään 2018 aikana. hierojaa. Opiskelijoiden työharjoittelua valvoivat ja ohjasivat opettajat ja hierontapoliklinikan vastuuhenkilö. Työssä oppimisen merkitys on lisääntynyt aikaisempiin vuosiin verrattuna ja sen merkitys tulee korostumaan myös tulevina vuosina. Vuoden 2018 alusta hierojan ammattitutkinnon nimi muuttuu hieronnan ammatti tutkinnoksi. 4 Syksyllä 2017 koulutuksessa aloitti 24 kokopäivätoimista opiskelijaa. Koulutus jatkuu kevään 2018 ajan ja kaikki siihen liittyvät tutkinnon osat suoritetaan tutkinnon Hicrontapoliklinikka toimi työssäoppimisjakson aikana urheiluhierojakoulutuksen työharjoittelupaikkana, jossa hoidetaan maksavia asiakkaita. Juuri opiskelijoiden hieronnassa käyvät asiakkaat muodostivat pääosan hierontapoliklinikan asiakaskunnasta. II ierontapnliklinikalla jatkoi kolme koulutettua työsuhteista Ilieronta oli edelleen tyypillisin hoitomuoto, mutta myös esim, lämpö-, sähkökipu- ja kylmähoitoja sekä selän venytyshoitoja annettiin. Fysikaalisen hoitolaitoksen tiloissa toteutettiin vuonna 2017 myös hierojan ammattitutkinnon osat oman kurssin osalta. Opiskelijoille ja hierojille remontoitiin puku- ja sosiaaliset tilat hierontapoliklinikan välittömään läheisyyteen keväällä 2017.

5 Liikuniiaii am mattitutkinto Tiina Turunen (i.t) Syksyllä 2016 aloitettu 11. liikunnan ammattitutkintoon valmistava koulutus (LAT) saatettiin päätökseen 11 opiskelijalla keväällä Koulutuksessa käytetään uudistuneita tutkintoperusteita; määräys 2/011/2014. Liikunnan ammattitutkinto on näyttötutkinto, jossa osaaminen osoitetaan tutkintosuorituksilla. Valmistava koulutus toteutettiin monimuotokoulutuksena, joka koostuu lähijaksoista Itä-Suomen Liikuntaopistolla sekä etäopiskelusta. Liikunnan ammattitutkinnossa tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa liikunnan ammattilaisena toimimisessa ja liikkumaan ohjaamisessa. Valinnaisten tutkinnon osien suorittaneella on osaamista yksilölliseen liikunnanohjaukseen, liikuntataitojen ohjaamiseen tai liikuntayrittäjänä toimimiseen. Halutessaan tutkinnon suorittaja voi täydentää ja syventää osaamistaan valitsemalla toiseksi valinnaiseksi tutkinnon osaksi tutkinnon osan toisesta ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta. Liikunnan ammattitutkinnon suorittaminen edellyttää kahden pakollisen ja kahden valinnaisen tutkinnon osan suorittamista. A. Pakolliset osat 1. Liikunnan ammattilaisena toimiminen 2. Liikkumaan ohjaaminen B. Valinnaiset osat, joista valittava kaksi osaa 1. Yksilöllinen liikunnanohjaus 2. Liikuntataitojen ohjaaminen 3. Liikuntayrittäjänä toimiminen Syksyllä 2017 aloitettiin 12. liikunnan ammattitutkinto. Opinnot koossuivat luennoista. käytännön liikuntatunneista, työssä oppimisesta, itsenäisestä työskentelystä etäopiskelujaksoilla ja tutkintosuoritusten tekemisestä. Koulutuksessa oli syksyn ajan 13 opiskelijaa. Liikunnan ammattitutkintokoulutuksen johtajana toimi Tiina Turunen. Yrittäjyydessä, kuntosalitoiminnassa, ravintoluennoilla ja ensiavussa kouluttajina toimivat ulkopuoliset asiantuntijat. Muu koulutus tapahtui Itä-Suomen Liikuntaopiston oman henkilökunnan voimin. Itä-Suomen Liikuntaopistolle myönnetyn näyttötutkintojen järjestämissopimuksen myötä, syksyn koulutuksen tutkintosuoritusten arviointi tapahtuu myös Itä-Suomen L iikuntaopiston toimesta. Ministeriöstä tuli syksyllä 2017 tieto, että liikunnan ja valmentajan ammattitutkinnot sulautetaan yhdeksi ammattitutkinnoksi vuoden 2019 alusta alkaen. 1.iikunnanohjauksen pertiskoiiliitus (top) Miia Eronen Liikunnanohjauksen peruskoulutus on ammattiin valmentavaa koulutusta. Se soveltuu erinomaisesti peruskoulutukseksi liikunta-alasta haaveileville sekä täydennys koulutukseksi mm. vapaa-ajan, hoitoalan tai sosiaalialan ammattihenkilöstölle. Vuosikurssilla jatkoi suunnitellusti opintojaan 18 opiskelijaa kevään Opinnot sisälsivät käytännön ja teorian opetusta, itsenäistä opiskelua sekä runsaasti )

6 käytännön ohjausharjoituksia. Lisäksi varsinainen työharjoittelujakso (20 päivää) suoritettiin kevään aikana. Työhal]oittelujakson pidentäminen viikolla sai opiskelijoilta positiivisen vastaanoton. Itsenäisiä opiskelupäiviä keväällä oli muutamia. Opetussuunnitelmaan sisältyvistä lisäkoulutuksista kevään aikana suoritettiin ammattiin valmistava uimaopettajan koulutus sekä Nuorten yleisurheiluohjaajan tutkinto. Kevään aikana opetuksesta vastasivat ISLOn omat opettajat sekä tarvittaessa talon ulkopuoliset asiantuntijat. Lukuvuosi päättyi Kesällä valittiin 18 opiskelijaa lukuvuoden koulutukseen. llakemusten perusteella kaikki hakijat kutsuttiin pääsykokeisiin, joiden jälkeen valinnat suoritettiin. Opinnot sisälsivät runsaasti käytännön ja teorian opetusta, itsenäisesti toteutettavia tutustumistehtäviä sekä työelämään tutustumisjakson. Opintojen järjestelyistä ja toteutuksesta on selviydytty hyvin, vaikka omia sisäliikuntatiloja ei ole ollut käytettävissä. luku iitap aikkojcn IIC)1t mattitutkinto ( EPII Martti Riekki yhteensä 17 opiskelijaa. Keväällä ammatillisessa koulutuksessa olleista kolme oli oppisopimuskoulutuksessa, oppisopimuskoulutettavia oli Ilja oppisopimuksella yhdeksän. paikkojenhoidon vastaava opettaja Martti Riekki. Elokuussa 2018 ammattinitkinnon nimi muuttuu Iiikuntapaikka-alan ammattitutkinnoksi. Uudessa koulutuksen järjestämistuvassa ISLOIIe on myönnetty lupa järjestää liikuntapaikka-alan erikoisammattitutkintoa vuoden 2019 alusta alkaen. I äiiin ja SOlU atiikaii koulutus (FSK) Elina Ikonen Koulutus (60 op) on aikuisten ammatillista lisäkoulutusta. Keväällä 2017 koulutuksen saattoi päätökseen 20 opiskelijaa. Syksyllä 2016 aloitti 20 opiskelijaa, joista edellisen vuoden opiskelija, brasilialaisjapanilaineo Lindon Shimizu, on toiminut opiskelunsa ohella koulutuksessa assistenttina. Suomalaisten varsinaisten valtionosuusopiskelijoiden lisäksi ryhmässä on neljä itse maksavaa ulkomaalaista opiskelijaa. Helmikuussa opiskelijoita osallistui kansainväliselle Skiing on Skin -kontakti improvisaatiofestivaalille. Normaalin koulutuksen lisäksi järjestettiin kesäkurssi ja 6 Liikuntapaikkojenhoitajan ammattitutkintokoulutuksessa oli keväällä 2017 yhteensä 12 ja syksyllä 19 opiskelijaa. Vuoden 2017 aikana tutkinnon suoritti valmiiksi työllistämisrahoilla yksi ja kahdeksan omarahoitteista opiskelijaa. Syksyllä Yhteistyö Joensuun kaupungin liikuntatoimen, työelämän ja muiden alan oppilaitosten kanssa on ollut erittäin vilkasta ja tuloksellista. Liikuntapaikkojenhoitajan ammattitutkinnon koulutussuunnitelmassa ja siinä määritetyssä kehyksessä ja sen tavoitteissa pysyttiin koulutuksen osalta hyvin. Liikuntapaikkojen hoidon ammattitutkinnon opetusta ja koulutusta johtaa liikunta

7 Kansainvälistä opettajavaihtoa toteutettiin yhteistyössä Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän (PKKY) Ammattiopisto Outokummun tanssijakoulutuksen Laiturissa järjestettyyn itsenäisyyspäivän tapahtumaan sekä esiintyi Joensuun kirjastossa. TSKn opiskelija tuotti itsenäisen opiskelun tunteina sisältöjä Kulttuurikahvita opiskelijat järjestivät kontakti-improvisaatiojameja Joensuussa. Joulukuussa moni 7 koulutuksen lisäksi merkittävä osa oppimisesta tehdään työssä oppimisessa tutkinnon suorittajien omissa valmennustöissä eri lajien seuroissa ympäri Suomen. Vuoden Valmistava koulutus alkoi syksyllä 2016 ja opiskelijoita valittiin koulutukseen salibandy (1), telinevoimistelu (1), uinti (3) ja yleisurheilu (1). Elokuussa 2016 kustantamina. oppisopimuskoulutuksena ja loput suorittivat opinnot joko itse maksaen tai työpaikan Valmentajan ammattitutkinnon valmistava koulutus toteutetaan monimuotokoulutuksena, jossa Itä-Suomen Liikuntaopiston antaman tietopuolisen ? aikana VAI- opiskelijoita oli Helsingistä, Joensuusta, Lemiltä ja käynnistynyt koulutus oli ensimmäinen, joka toteutettiin uusien tutkinnon perusteiden ammattivalmentajiksi toukokuussa Opiskelijoista yksi suoritti koulutuksen Varkaudesta. Koulutuksen tavoitteena on antaa valmiudet toimia kansallisen tason kahdeksan. Opiskelijat edustavat viittä eri urheilulajia: agility (1), jääpallo (1), mukaisesti. Suurin osa opiskelijoista valmistui yhteisen aikataulun mukaisesti kilpa- ja huippu-urheilun valmennus- ja valmennusorganisaatiotehtävissä. lina PotaseiT V liii en (aja ii a miii attitii ki ii to (V.T) Syksystä saakka on koulutukselle etsitty uusia vuokratiloja. Vuoden 201? haasteena ovat olleet opetustilan remontit ja sisäilmaongelmat, joiden vuoksi opetusta on järjestetty Motoran salin lisäksi Fittarilla ja Urheilutalolla. koulutusmyyntiä tai vientiä sekä koulutuksen uudistamista. ja urheilijoille. Samalla pyritään lisäämään koulutuksen tunncttuutta, Pia Rekomaan kanssa käynnistettiin toimet somatiikan markkinoimiseksi yrityksille opiskelleet tanssin ammattilaiset suunnittelevat TSK:n tyyppisen tanssinopetuksen aloittamista omissa kotimaissaan. Mukana ovat Latvian lisäksi Sveitsi, Puola ja Iso Btitannia. Flankehaku avautuu keväällä (1-DejasMaja tanssistudio) kanssa. Sysyllä 2016 käynnistettiin EU-hankkeen suunnittelu. Hankkeessa ISLOIIa aiemmin Työelämäyhteyksien kehittämistä jatkettiin latvialaisen Madara Garglavan, Suomi-Venäjä-hanketta. Osin opettajavaihto toteutettiin lutokummussa. PKKYIIä vaihdossa ISLOlIa on kevätlukukaudella Katariina Vähäkallio, joka osallistui myös Companyssa. Matkan rahoitti ja järjesti Tanssin tiedotuskeskus,ja se oli osa 3-vuotista Kostroman matkaan. Ikonen teki opettajavaihtoa Osittain Venäjän Kostromassa Dialogue Dance kanssa. Frankfurtin tanssipedagogiikan opiskelijoiden vierailuvhteistyön lisäksi Elina Jyrinkylän ja Koivupihan vanhainkodeissa järjestettiin taidevierailuja. Lisäksi integroituja kehitysvammaisten ja opiskelijoiden kontakti-improvisaatiojarneja sekä kolme avointa somatiikan työpajaa. flonkalampi keskuksen kanssa järjestettiin

8 Uusien tutkinnon perusteiden mukaisesti valmennustoiminnan keskiössä on urheilija. joten valmentajan ammattitutkinnon tutkintotilaisuudet ja kokonaisuudet eroavat entisistä paljon. Arvioijat saatiin perchdytettyä erinomaisesti ja sama arvioijajoukko oli arviointiprosessissa mukana alusta loppuun saakka. Näin ollen prosessinomaisuus toteutui ja opintojen tutkintotilaisuuksien arviointi oli laadukasta ja perusteellista. Uusien tutkinnon perusteiden vaatimusten mukaisesti kokonaiset tutkinnon osat oli mahdollista suorittaa hyväksytysti vuoden 2017 huhtikuun loppuun mennessä, kun ensimmäinen tutkintotilaisuus lukuvuoden ammattivalmentaja opiskelijoille järjestettiin lokakuussa LASTEN LIIKUNNALLtNEN JLTAPÄIVÄKERHO Oona Vainikainen iltapäivätoiminnalle. valmistunut aamiaishuone on tärkeä välipalan tarjoilun kannalta. VALMENNUSKESKUS Petri Hirvonen Valmennuskeskuksen toiminta jatkui vuoden 2016 jäljiltä hyvissä merkeissä. Toiminnan merkittävimpinä osa-alueina pysyivät kuntotestaus ja Firstbeat Hyvinvointianalyysit. Uutena palveluna Valmennuskeskuksen 1 sekä S LOn käyttöön tuotiin Huco Sport-proFiilit liikunta- ja ravintotottumusten kartoittamiseen. Yrityksille myytyjen palvelujen määrä oli kohtalainen, mutta mahdollisuuksia palvelumyynnin lisäämiseen on olemassa. Tähän pyrittiin käynnistämällä yhteistyötä muiden $ lltapäiväkerho aloitti toiminnan elokuussa koulujen alkaessa kerhotilassa Kalcvankatu 5:ssä. Kerhotilat ovat tällä hetkellä kokonaisuudessaan todella hyvät Ryhmässä aloitti elokuussa 20 lasta, joista 1 -luokkalaisia 11, 2-luokkalaisia kuusi ja 3-luokkalaisia kolme. Viime vuoden ryhmästä jatkoi seitsemän lasta ja uusia kerholaisia tänä vuonna aloitti 13. Syksyllä aloittanut ryhmä on viime vuosien tapaan monikulttuurinen, sillä lähes puolella lapsista toinen vanhemmista on ulkomaalaistaustainen. Ryhmän vastuuohjaajana toimii Oona Vainikainen ja uutena apuohjaajana aloitti Jere Sivonen. Tavoitteena on tarjota päivittäin mahdollisimman monipuolista liikuntaa erilaisten pelicn ja leikkien muodossa, jotta Nuoren Suomen kahden tunnin päivittäisen liikunnan suositus täyttyisi jokaisen kcrholaisen osalta. Lapsia kannustetaan myös omatoimiseen liikkumiseen käymällä monipuolisesti lähialueen eri liikuntapaikoilla ja tutustumalla niiden erilaisiin liikuntamuotoihin. Lapsia kannustctaan myös ohjattuihin vapaa-ajan liikunta- tai urheiluryhmiin. Kerholaisille tehdään neljä kertaa vuodessa testit, joissa testataan motorisia perustaitoja kuten hyppäämistä, heittämistä ja juoksemista. Tcstituloksia käytetään hyödyksi kerho-ohjelman suunnittelussa ja liikunnan ohjaamisessa. Tuloksista tehdään myös yhteenveto vanhemmille. litapäiväkerhotoiminta on monille perheille todella tärkeää ja monipuolisesta sekä laadukkaasta iltapäivätoiminasta ollaan valmiita maksamaan. Kerhoti lojen yhteyteen

9 psyvkkisen etenkin paikallisten toimijoiden kanssa - Firstbeat-mittausten osalta. Kuntotestauspalveluissa selvästi lisääntynyt palvelu oli laktaattimittaukset pyöräergometri- ja juoksutesteissä. Näiden testien määrä lisääntyi tasaisesti vuoden aikana. Urheiluseurayhteistyössä Valmennuskeskuksella oli aktiivinen vuosi. Valmennuskeskus syvensi yhteistyötään Joensuun Urheiluakatemian kanssa Training Focus valmennuksen asiantuntijaohjelman kautta. Valmennus keskusvastaava Petri Hirvonen toimi Joensuun Urheiluakatemian psyykkisen valmennuksen asiantuntijana käynnistäen Training Focus prosessin kuuden paikallisen akatemiavalmentajan kanssa. Saatu palaute tästä toiminnasta oli hyvää niin valmentajien. kuin valtakunnallisen akatemiaohjelman puolesta. Urheiluseuroille tuotettiin myös Firstbeat SPORTS palveluja mm. Joensuun Mailalle sekä Joensuun Uimaseuralle. Palaute tästä toiminnasta oli myös erittäin myönteistä ja mittauksia aiotaan jatkaa vuodelle Valmennuskeskuksen osaamista hyödynnettiin myös laajamittaisesti ISLOn ammatillisissa koulutuksissa. Opetusta järjestettiin liikunnan ohjauksen pcmskoulutuksessa, valmentajan ammattitutkinnossa sekä liikunnan ammattitutkinnossa. TERVEYSLIIKUNTA Jenna [liltunen ISLOn kuntosalilla kokoontuu päiväsaikaan senioriliikuntaryhmiä, joista kahdeksan on kuntosalirvhmiä, yksi senioripilates ja nyt syksyllä perustettu uusi senioriasahi ryhmä. Uutena palveluna Asahi on ollut suosittu myös tykyryhmien keskuudessa. ISLOn senioriliikuntaryhmissä liikkui kevään 2017 aikana yhteensä 130 liikkujaa, kesän yhdessä kuntosaliryhmässä 17 liikkujaaja syksyn 2017 aikana yhteensä 149 liikkujaa. Kuntosalilla pyörivät myös yleisövuorotja kuntosalin kausikorttilaisia oli kevät- kesäja syyskaudella yhteensä 78. Lisäksi kuntosalilla on kaksi vakiovuoroa Joensuun Ellillc ja yksittäisiä salivuokrauksia. Työyhteisöille suunnattuja ohjatun liikunnan palveluita järjestettiin liikuntapäivien, taukojumppien sekä säännöllisesti kokoontuvien jumppien muodossa. Yhteistyötä jatkettiin esimerkiksi Tiedepuistolla toimivan yhdistyksen, Louhelan Woiman kanssa, jonka jäsenille järjestettiin keväällä 7 kerran kahvakuulakurssi sekä syksyllä 14 kerran toiminnallisen harjoittelun kurssi. Näissä ryhmissä oli yhteensä noin 240 käyntikertaa. Abloyn tehtaalla järjestettiin kerran viikossa työntekijöille jumppa yhteensä 42 kertaa, joissa käyntikertoja noin 460. Syksyllä ELY- keskuksclle ja TE- palvcluifle järjestettiin kerran viikossa järjestettyjä taukojumppia yhteensä 24 kertaa, joissa käyntikertoja oli noin 360. Lisäksi yksittäisiä hyvinvointipäiviäja ohjauksia erilaisin teemoin toteutettiin esimerkiksi Siun Sotelle, Joensuun Vedelle, Fondolle, Kelalleja TEH Ylle. ISLOn Personal Training palveluissa on ollut vuoden aikana noin 30 henkilöä, joiden kanssa yksilöllinen ohjaus on räätälöity joko useamman kerran PT- paketeista yksittäisiin kuntosaliohjelmiin. 9

10 Vaikuttavaa SIUN LIIKE -hanke Jenna I-Iiltunen Keväällä 2017 loppui Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama Siun Liike -hanke, jossa Liikuntaneuvontapalvetun ensimmäisessä tapaamisessa kävi 27 henkilöä, joista toisessa tapaamisessa kävi 15. Palvelun pääkohderyhmäksi vakioitui työssäkäyvätjo vähän liikuntaa harrastavat työikäiset naiset, joilla on jo tietty muutosvalmius terveellisempiin elämäntapoihm liittyen. Liikuntaneuvontapalvelun asiakkaiden testituloksista havaittiin, että palvelun aikana heidän rasvaprosenttinsa pieneni sekä naisilla että miehillä keskiarvona yhden prosentin verran. Myös palveluun osallistuneista suurimmalla osalla liikunta-aktiivisuus lisääntyi 1-2 kerrasta viikossa, 3-4 kertaan viikossa. Lisäksi moni arvioi myös omaavansa säännöllisemmän mokailurytmin. Hankkeen aikana järjestettiin kaksi liikuntalääketieteellistä koulutusta Joensuun alueen terveyspalveluiden työntekijöille. Ensimmäiseen Liikunnan Käypä Hoito - suositustenjalkauttaminen käytäntöön -koulutukseen osallistui 18 henkilöä, jotka olivat liikunta-, sosiaali- ja terveysalan työntekijöitä sekä opiskelijoita. Toiseen Liikuntaneuvonta työkaluksi ja kustannustehokasta koulutukseen osallistui paikan päällä likkarinteellä 70 osallistujaa sekä webinaarin kautta 11 henkilöä. Liikuntaneuvontahankkeelle suunniteltiin syksyllä 2017 yhdessä suunnitteluryhmän kanssa jatkoa ja Liikettä S iulle -hanketukihakemus jätettiin vuoden 2017 lopussa Kunnossa Kaiken Ikää (KKI) kehittämishankehakuun. 10 HIERONTAPALVELUT Jaakko Flaverinen Vuoden 2017 aikana hieronnan toim intakenttä laajentui huomattavasti verrattuna edeltävien vuosien suppeampaan tarjontaan. Koulutetuille hierojille saatiin uudet toimitilat keväällä Tämä mahdollisti kahden, edellisenä vuonna hierontaa tuntityönä tehneiden hierojien vakinaistamisen ja yhden hierojan työsuhteen jatkamisen tuntityönä. Koulutettuja hierojia työskenteli 2017 Itä-Suomen I..iikuntaopistolla keväällä kolme ja elokuusta eteenpäin viisi, joista yksi toimi myös fysioterapeutin tehtävissä. Uuden hierontatilan saaminen oli hierontapalveluille tärkeää ja se mahdollisti toiminnan kehittämisen edelleen kohti laajempaa toimintakenttää. Hierontojen markkinointiin panostettiin. Suurimpina kehityksinä koulutetuille hierojille tehtiin oma sosiaalinen mediakanava, jonka avulla tavoitamme asiakkaitamme helposti ja nopeasti. Loimme koulutetiiille hierojille uuden kotikäyntihinnaston, sillä kysyntää talon ulkopuolella tapahtuvalle hieronnalle oli. Koulutetut hierojat vierailivat muun muassa yliopistolla ja päiväkodeissa. Vuoden 2017 pääteemana oli asiakaskunnan vakiinnuttaminen, ammattitaitoisuus, kilpailukykyinen hinnasto sekä jokapäiväinen jatkuva kehitys. Ammattitaitoa pidettiin nykypäiväisenä ja hyvänä osallistumalla tarpeellisiksi katsottaviin koulutuksiin. Tiimityöskentelyä hyödynnettiin paljon mahdollisissa ongelmatilanteissa.

11 1-lierontapalveluiden as iakasvirta on tullut pitkälti vanhoista asiaklcaista yhteistyössä oppilashieronta-asiakaskunnan kanssa. Hierontapalvelut saivat lisää asiakaskuntaa uusien tilojen valmistuessa, sillä resurssi kasvoi ja asiakaskunta vankistui cntiseltään. Hieronnan läheteasiakkaat loivat yhdessä entisten ja uusien asiakkaiden kanssa hyvän asiakasvirran. Hieronta oli edelleen tyypillisin hoitomuoto, mutta lämpö, - ja kylmähoidot olivat kysyttyjä. Myös venytysohjeita ja sähköhoitoja annettiin usein. FYSIOTERAPIA Teemu Leinonen Fysioterapia aloitettiin kesäkuussa 2017 uutena palveluna ISLOn Fysikaalisen hoitolaitokscn tiloissa. Fysioterapia-asiaklcaita on ottanut vastaan yksi fysiotcrapeutti, joka on toiminut yhteistyössä ISLOn koulutettujen hierojien kanssa. Merkittävin fysioterapian palvelu on ollut asiaklcaiden vastaanotto. Asiakasmäärät ovat lisääntyneet tasaiseen tahtiin tunnettuuden lisääntyessä. Fysioterapeutti on lisäksi ottanut vastaan myös hieronta- asiakkaita. Lisäksi on tehty yhteistyötä eri tahojen kanssa. Selkäyhdistyksen kanssa sovittiin uudesta kuntosaliryhmästä. jossa vuokrataan tilat ja 1ysioterapeutin ohjaus ISLOIta. Ryhmä suunniteltiin alkavaksi Myös Joensuun Uimaseuran kanssa on aloitettu seurayhteistyö. IJOITtSPALVELIT 1-leidi Parviainen Hostellin käyttöaste oli 63 %ja majoitusvuorokausia oli 7966 vrk (vuonna 2016: 56% vrk). Vapaa-ajan matkailijoita oli 64% ja työmatkailijoita 36%. Vapaan sivistystyön koulutuksiin osallistuneiden majoittujien osuus oli 14%. Ulkomaalaisia matkailijoita oli 26% ja 2101 vrk. 1-leitä tuli 47 eri maasta. Eniten ulkomaalaisista oli venäläisiä (34%). latvialaisia (9%)ja ruotsalaisia (5%). Siivouksen hoiti edelleen SOL Siivouspalvelutja aamiaisen sekä muut tilausmokailut Pataja Pulla. Yhteistyö heidän kanssaan sujui hyvin. Syksyllä alkoivat Joensuun Maila ry:n ja Joensuun kaupungin kanssa yhteistyössä järjestettävät pesapallon yläkoululeirit, jossa leiriläiset majoittuvat hostellissa. Finnhostel Joensuu sai Booking.comin Guest Review Award -asiakasarvioinnissa keskiarvosanan 8,6/10 (v.2016: 8.4). 11

12 VAPAAN SIVISTYSTYÖN KOULUTUSTOIMINTA Kari Salo Vapaan sivistystyön minimikurssipäivätavoitteeksi asetettiin Opetusministeriön määrittelemä kurssipäiväkiintiö kurssipäivää. Kurssipäiviä kertyi päivää. Yhteistyötä alueen urheiluseurojen, lajiliittojen, Pohjois-Karjalan Liikunnan, Kansalaisopiston ja muiden yhteisöjen kanssa jatkettiin edelleen. Myös opiston oma juoksukoulu jatkoi aktiivisesti ja kokoontumisia kertyi kaikkiaan 120 kertaa. Kesällä 2017 järjestettiin lasten alueellinen seikkailuleiri ja valtakunnallinen taitoluisteluleiri. Lisäksi toteutettiin laj ileirit jalkapalloseuran, koripalloseuran ja Salibandyliiton kanssa. Syksystä 2013 alkaen ovat Tiedepuistolla sijaitsevat luokkatilat olleet vapaan sivistystyön kurssien käytössä arki-iltaisin ja viikonloppuisin. Asianmukaiset luentotilat ovat mahdollistaneet hyvin eri koululaisten järjestämisen, mutta omien sisäliikuntatilojen puuttuminen asettaa omat haasteensa. Toisaalta sijainti Mehtimäen urheilupuiston alueella on antanut aiempaa paremmat mahdollisuudet toimia alueen monipuolisessa liikuntapaikkaverkostossa. SUOMI 100 JUHLAVUOSI Vesa Martikkala ISLO järjesti juhlavuoden kunniaksi kuusi yleisöluentoa, joissa käsiteltiin Suomen liikunnan ja urheilun 100-vuotista historiaa. Luennoitsijoina toimivat urheilusosiologian professori Hannu Itkonen Jyväskylän yliopistosta, liikuntatieteen tohtori Annu Kaivosaari Itä-Suomen yliopistosta, dosentti Ismo Björn Itä-Suomen yliopistosta ja dosentti Arto Niemelä Itä-Suomen yliopistosta. Luentosarjaan osallistui 33 kuulijaa. Luentosarjan päätteeksi järjestettiin kaikille avoin Pohjois- Karjalan urheilutietäjä -tietovisa, johon kysymykset laadittiin luennoitsijoiden toimesta. Tietovisan voitti sanomalehti Karjalaisen urheilutoimittaja Jarmo Sieviläinen. 12

13 TULOSLASKELMA VUODELLE 2017 TP20l8 TP2S16 TA2EI7 TP 2517 TA 2518 LIIKEVAIHTO 2 71E985 1 EE435S E LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT SS MATERIAALIT JA PALVELUT E AINEET, TARVIKKEETJA TAVARAT OSTOT TILIKAUDEN AIKANA VARASTOJEN LISÄYS TAI VÄHENNYS ULKOPUOLISET PALVELUT -1E15l HENKILOSTOKULUT EEESI PALKAT JA PALKKIOT.77E 440 -ESE HENKILÖSIVUKULUT E ELAKEKULUT -IN E MUUT HENKILÖSIVUKULUT E8E POISTOT JA ARVONALENTUMISET SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT -SE 72S LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT -E41SEI LIIKEVOIUO(-TAPPIO) YHT. 35E17 34E RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT I MUUT KORKO- JA RAH luotot MUILTA o KORKOKULUTJA MUUT RAH.KULUT I MUILLE I VOIUO(TAPPIO) ENNEN SAT ERIA YHT TILIKAUDEN YLIJÄÄMAIALIJÄÅMÄ