ISLO, Yhtiökokous Liite 3. Vuoden 2016 TOIMINTAKERTOMUS ITÄ-SUOMEN LIIKUNTAOPISTO

Transkriptio

1 ISLO, Yhtiökokous Liite 3. Vuoden 2016 TOIMINTAKERTOMUS 1 ITÄ-SUOMEN LIIKUNTAOPISTO 1

2 Sisällys YLEISTÄ.3 HALLINTO JA TALOUS.3 AIKUISTEN AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS 4 Hierojan Ammattitutkinto (UHK) 4 Liikunnan ammattitutkinto (LAT) 4 Liikunnanohjauksen peruskoulutus (LOP) 5 Liikuntapaikkojenhoitajan ammattitutkinto (LPH) 6 Tanssin ja somatiikan koulutus (TSK) 6 Valmentajan ammattitutkinto (VAI) 7 LASTEN LIIKUNNALLINEN ILTAPÄIVÄKERHO 8 VALMENNUSKESKUS 8 TERVEYSLIIKUNTA 9 MAJOITUSPALVELUT 10 VAPAAN SIVISTYSTYÖN KOULUTUSTOIMINTA 10 2

3 YLEISTÄ Vuosi 2016 oli edellisen vuoden kaltainen sekä aikuisten ammatillisen lisäkoulutuksen että vapaan sivistystyön koulutuksen osalta. Taloudellisesti vuosi oli tiukka, koska valtionosuudet pienenivät aikaisemmista vuosista. ISLO päijäsi kuitenkin suhteellisen hyvin. Joensuun kaupunki avusti ISLOa samaan tapaan kuin aikaisempinakin vuosina. Kaupungin avustus on ISLO11e erittäin merkittävä. Toimintaa jatkettiin edelleen Tiedepuiston tiloissa ja edelleen ilman omaa sisäliikuntasalia. Tämä vaikeutti jossakin määrin sekä ammatillisen että vapaan sivistystyön koulutusta. Yleisesti epävarmuutta aiheuttivat käynnissä olevat ammatillisen koulutuksen reformisuunnitelmat sekä niihin liittyvät laajat lainsäädännön muutostyöt. HALLINTO JA TALOUS ISLOn hallituksen jäseninä ovat toimineet saakka: Jäsen Tapio Sormunen, pj Sanna Heinonen Lauri Hyvönen Aimo Issakainen, vpj Kaisa Kiijavainen Liisa Porento Jaakko Turunen Varajäsen Martti Havukainen San Paajanen Pekka Kolehmainen Jari Kainulainen Eeva Saarelma-Laakkonen Milja Halonen Hugo Perttu Yhtiökokouksessa hallitukseen valittiin: Jäsen Tapio Sormunen, pj Sanna Heinonen Aimo Issakainen, vpj Kaisa Kirj avainen Hugo Perttu Liisa Porento Tuomas Timonen Varajäsen Martti Havukainen Sari Paajanen Jari Kainulainen Eeva Saarelma-Laakkonen Marko Haakana Milja Halonen Pekka Kolehmainen Lisäksi rehtori/toimitusjohtaja Vesa Martikkala kuului/kuuluu yhtiöj äij estyksen 3 mukaan hallitukseen. Rehtori on toiminut hallituksen sihteerinä. Hallitus kokoontui vuoden aikana yhteensä seitsemän kertaa ja käsitteli yhteensä 66 asiakohtaajpykälää. Taloushallintopalvelut ostettiin pääosin Pohj ois-kaij alan Tietotekniikkakeskukselta. Valtionosuutta aikuisten ammatilliseen lisäkoulutukseen ja vapaan sivistystyön koulutukseen saatiin yhteensä n. 84$ 281 euroa ja kaupungin avustusta euroa, kun liikevaihto oli euroa ted. vuosi ) euroa. Vuoden tulos oli euroa voitollinen. 3

4 AIKUISTEN AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS Hierojan Ammattitutkinto (UHK) Sirpa Sedano Hieroj an ammattitutkintoon valmistava urheiluhieroj akoulutus antaa hyvät valmiudet toimia yrittäjänä sosiaali- ja terveydenhuollossa ja toisen asteen koulutuksena se avaa tietä myös useisiin jatko-opintoihin. Hieroj an ammattitutkintoon valmistava urheiluhieroj akurssi n :o 34 (alkoi syksyllä 2015) toteutettiin vahvistetun opetussuunnitelman mukaisesti kevään 2016 aikana. Koulutuksen päätteeksi 24 opiskelijaa suoritti hierojan ammattitutkinnon hyväksytysti. Koulutus tapahtui moduuleittain v tehtyjen ammattitutkinnon perusteiden mukaisesti ja tutkinnon osat toteutettiin osana koulutusta. Opetuksen painopiste oli työssä oppimisessa. Tällöin korostuu hieronnan luonne hoitotapahtumana, mikä on myös yksi tutkinnon osa. Syksyllä 2016 koulutuksessa aloitti 25 kokopäivätoimista opiskelijaa. Yksi opiskelija joutui jättämään koulutuksen kesken syyskuussa 2016, joten keväällä 2017 oppilasluku on 24. Koulutus on vielä kesken ja kaikki siihen liittyvät tutkinnon osat suoritetaan tutkinnon perusteiden mukaisesti v Fysikaalinen hoitolaitos toimi työssäoppimisjakson aikana urheiluhierojakoulutuksen työharjoittelupaikkana, jossa hoidetaan maksavia asiakkaita. Juuri opiskelijoiden hieronnassa käyvät asiakkaat muodostivat pääosan hierontapoliklinikan asiakaskunnasta. Hierontapoliklinikalla jatkoi kolme koulutettua tuntityösuhteista hieroj aa. Hieronta oli edelleen tyypillisin hoitomuoto, mutta myös esim. lämpö-, sähkökipu- ja kylmähoitoja sekä selän venytyshoitoja annettiin. Fysikaalisen hoitolaitoksen tiloissa toteutettiin vuonna 2016 myös hieronnan ammattitutkinnon osat oman kurssin osalta. Tilat olivat kohtuullisen hyvät ja ajanmukaiset. Oppilaiden työharjoittelua valvoi ja ohjasi opettaja (fysioterapeutti/hieroja). Työnohjaus ja valvonta ovat edelleen tärkeä osa oppimisprosessia. Liikunnan ammattitutkinto (LAT) Tiina Turunen Syksyllä 2015 aloitettu 10. liikunnan ammattitutkintoon valmistava koulutus (LAT) saatettiin päätökseen 11 opiskelijalla keväällä Koulutuksessa käytetään uudistuneita tutkintoperusteita; määräys 2/011/2014. Joulukuussa 2016 ISLO11e myönnettiin liikunnan ammattitutkinnon näyttötutkintojen j ärjestämisoikeus. Liikunnan ammattitutkinto on näyttötutkinto, jossa osaaminen osoitetaan tutkintosuorituksilla. Valmistava koulutus toteutettiin monimuotokoulutuksena, joka koostuu lähijaksoista Itä-Suomen Liikuntaopistolla sekä etäopiskelusta. Liikunnan ammattitutkmnnossa tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa liikunnan ammattilaisena toimimisessaja liikkumaan ohjaamisessa. Valinnaisten tutkinnon osien suorittaneella on osaamista yksilölliseen liikunnanohjaukseen, liikuntataitojen 4

5 ohjaamiseen tai liikuntayrittäjänä toimimiseen. Halutessaan tutkinnon suorittaja voi täydentää ja syventää osaamistaan valitsemalla toiseksi valinnaiseksi tutkinnon osaksi tutkinnon osan toisesta ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta. Liikunnan ammattitutkinnon suorittaminen edellyttää kahden pakollisen ja kahden valinnaisen tutkinnon osan suorittamista. A. Pakolliset osat 1. Liikunnan ammattilaisena toimiminen 2. Liikkumaan ohjaaminen B. Valinnaiset osat, joista valittava kaksi osaa 1. Yksilöllinen liikunnanohjaus 2. Liikuntataitoj en ohj aaminen 3. Liikuntayrittäjänä toimiminen Syksyllä 2016 aloitettiin 11. liikunnan ammattitutkinto. Opinnot koostuivat luennoista, käytännön liikuntatunneista, työssä oppimisesta, itsenäisestä työskentelystä etäopiskelujaksoilla ja näyttötehtävien tekemisestä. Koulutuksessa oli syksyn ajan 1 1 opiskelijaa. Liikunnan ammattitutkintokoulutuksen johtajana toimi Tiina Turunen. Yrittäjyydessä ja ensiavussa kouluttajina toimivat ulkopuoliset asiantuntijat. Muu koulutus tapahtui Itä-Suomen Liikuntaopiston oman henkilökunnan voimin. Liikunnanohjauksen peruskoulutus (LOP) Miia Eronen Liikunnanohjauksen peruskoulutus on ammattiin valmentavaa koulutusta. Se soveltuu erinomaisesti peruskoulutukseksi liikunta-alasta haaveileville sekä täydennys koulutukseksi mm. vapaa-ajan, hoitoalan tai sosiaalialan ammattihenkilöstölle. Vuosikurssilla jatkoi suunnitellusti opintojaan 17 opiskelijaa kevään Opinnot sisälsivät käytännön ja teorian opetusta, itsenäistä opiskelua sekä runsaasti käytännön ohjausharjoituksia. Lisäksi varsinainen työharjoittelujakso (20 päivää) suoritettiin kevään aikana. Työharjoittelujakson pidentäminen viikolla sai opiskelijoilta positiivisen vastaanoton. Itsenäisiä opiskelupäiviä keväällä oli muutamia. Opetussuunnitelmaan sisältyvistä lisäkoulutuksista kevään aikana suoritettiin ammattiin valmistava uimaopettajan koulutus sekä Nuorten yleisurheiluohjaajan tutkinto. Kevään aikana opetuksesta vastasivat ISLOn omat opettajat sekä tarvittaessa talon ulkopuoliset asiantuntijat. Lukuvuosi päättyi Kesällä valittiin 14 opiskelijaa lukuvuoden koulutukseen. Hakemusten perusteella kaikki hakijat kutsuttiin pääsykokeisiin, joiden jälkeen valinnat suoritettiin. Runsaiden peruutusten vuoksi ryhmäkoko jäi aiempia vuosia alhaisemmaksi. Syksyn opinnot sisälsivät ryhmäytymisjakson Ruunaalla, runsaasti käytännön ja teorian opetusta, itsenäisesti toteutettavia tutustumistehtäviä sekä työhön tutustumisen. Opintojen järjestelyistä ja toteutuksesta on selviydytty hyvin. 5

6 Liikuntapaikkojenhoitajan ammattitutkinto (LPH) Martti Riekki Liikuntapaikkoj enhoitaj an ammattitutkintokoulutuksessa oli keväällä 2016 yhteensä 22 ja syksyllä 32 opiskelijaa. Vuoden 2016 aikana tutkinnon suoritti valmiiksi yhteensä 20 opiskelijaa. Keväällä ammatillisessa koulutuksessa olleista 14 oli oppisopimuskoulumksessa, työllistämisrahoilla kolme ja viisi omarahoitteista opiskelijaa. Syksyllä oppisopimuskoulutettavia oli 23, työllistämisvaroin kaksi ja omarahoitteisia seitsemän opiskelijaa. Yhteistyö Joensuun kaupungin liikuntatoimen, työelämän ja muiden alan oppilaitosten kanssa on ollut erittäin vilkasta ja tuloksellista. Liikuntapaikkojenhoitajan ammattitutkinnon koulutussuunnitelmassa ja siinä määritetyssä kehyksessä ja sen tavoitteissa pysyttiin koulutuksen osalta hyvin. Liikuntapaikkojen hoidon ammattitutkinnon opetusta ja koulutusta johtaa liikunta paikkojenhoidon vastaava opettaja Martti Riekki. Tanssin ja somatiikan koulutus (TSK) Elina Ikonen Koulutus (60 op) on aikuisten ammatillista lisäkoulutusta. Keväällä 2016 valmistui 20 opiskelijaa. Syksyllä 2016 aloitti 20 opiskelijaa, joista edellisen vuoden opiskelija, brasilialaisjapanilainen Lindon Shimizu, on toiminut opiskelunsa ohella koulutuksessa assistenttina. Suomalaisten varsinaisten opiskelijoiden lisäksi ryhmässä on neljä ulkomaalaista opiskelijaa. Helmikuussa opiskelijoita osallistui kansainväliselle Skiing on 5km -kontakti improvisaatiofestivaalille. Normaalin koulutuksen lisäksi jäij estettiin kesäkurssi ja kolme avointa somatiikan työpajaa. Honkalampi keskuksen kanssajärjesteifiin integroituja kehitysvammaisten ja opiskelijoiden kontakti-improvisaatio-j amej a sekä Jyrinkylän ja Koivupihan vanhainkodeissa järjestettiin taidevierailut. Lisäksi opiskelijat järjestivät kontakti-improvisaatiojameja Joensuussa. Joulukuussa moni TSKn opiskelija tuotti itsenäisen opiskelun tunteina sisältöjä Kulttuurikahvila Laiturissa j ärj estettyyn itsenäisyyspäivän tapahtumaan sekä esiintyi Joensuun kirjastossa. TSK:lla kv-opettajavaihtoa toteutettiin yhteistyössä PKKY:n Ammattiopisto Outokummun Tanssij an koulutuksen kanssa. franlcfurtin tanssipedagogiikan MA-opiskelijoiden vierailuyhteistyön lisäksi Elina Ikonen teki opettajavaihtonsa PKKY:n suuntaan osittain Venäjällä, Kostromassa, Dialogue Dance Companyssa. Matkan rahoitti ja järjesti Tanssin tiedotuskeskus, ja se oli osa 3- vuotista Suomi-Venäjä-hanketta. Matkalla kuvattiin video: https ://www. facebook.com/groups/ /. Osa opettajavaihdosta toteutui lutokummussa. PKKY1tä vaihdossa ISLOIla on kevätiukukaudella Katariina Vähäkallio, joka oli työparina myös Kostroman matkalla. Työelämäyhteyksien kehittämistä jatkettiin latvialaisen Madara Gargiavan, (1- DejasMaja tanssistudio, TSK11a assistenttina ) kanssa. 6

7 Sysyllä 2016 käynnistettiin EU-hankkeen suunnittelu. Hankkeessa ISLO11a aiemmin opiskelleet tanssin alan työntekijät suunnittelevat TSK:n tyyppisen tanssinopetuksen aloittamista omissa kotimaissaan. Mukana ovat Latvian lisäksi Sveitsi, Puola ja Iso Britannia. Hankehaku toteutetaan keväällä Pia Rekomaan kanssa käynnistettiin toimet somatiikan markkinoimiseksi yrityksille ja urheilijoille. Samalla pyritään lisäämään koulutuksen tunnettuutta, koulutusmyyntiä tai vientiä sekä koulutuksen uudistamista. Vuoden 2016 haasteena ovat olleet opetustilan remontit ja sisäilmaongelmat, joiden vuoksi opetusta onjäijestetty Motoran salin lisäksi fittarillaja Urheilutalolla. Syksystä saakka on koulutukselle etsitty uusia vuokratiloja. Valmentajan ammattitutkinto (VAT) lina Potaseff Valmentajan ammattitutkinnon valmistava koulutus toteutetaan monimuotokoulutuksena, jossa Itä-Suomen Liikuntaopiston antaman tietopuolisen koulutuksen lisäksi merkittävä osa oppimisesta tehdään työssä oppimisessa tutkinnon suorittajien omissa valmennustöissä eri lajien seuroissa ympäri Suomen. Koulutuksen tavoitteena on antaa valmiudet toimia kansallisen tason kilpa- ja huippu-urheilun valmennus- ja valmennusorganisaatiotehtävissä. Valmistava koulutus alkoi syksyllä 2016 ja opiskelijoita valittiin koulutukseen kahdeksan. Opiskelijat edustavat viittä eri urheilulajia: agility (1), jääpallo (1), salibandy (1), telinevoimistelu (1), uinti (3) ja yleisurheilu (1). Elokuussa 2016 käynnistynyt koulutus on ensimmäinen, joka toteutetaan uusien tutkinnon perusteiden mukaisesti. Itä-Suomen Liikuntaopistolla on ollut vuosien ajan sama arvioitsijajoukko, joiden perehdyttäminen uusiin tutkinnon perusteisiin, ammattitaitovaatimuksiin ja tutkintotilaisuuksiin on ollut syksyn 2016 ajan toiminnan laadun varmistamisen kannalta ensimmäinen kehityskohde. Uusien tutkinnon perusteiden mukaisesti valmennustoiminnan keskiössä on urheilija, joten valmentajan ammattitutkinnon tutkintotilaisuudet ja kokonaisuudet eroavat entisistä paljon. Toinen suuri muutos valmentajan ammattitutkinnon suorittamiseen on ammattitaidon osoittamisen prosessinomaisuus, eli eri tutkinnon osien kirjallisia dokumentteja (valmennus- ja kehityssuunnitelmia) ja niiden toteutumista arvioidaan vuoden aikana 3-4 tutkintotilaisuudessa. Aiemmin ammattitaitovaatimukset osoitettiin kirjallisten töiden ja yhden suullisen tutkintotilaisuuden aikana tutkinnon osittain. Kun tutkintotilaisuus oli suoritettu hyväksytysti, oli ko. tutkinnon osa suoritettu. Uusien tutkinnon perusteiden vaatimusten mukaisesti kokonaiset tutkinnon osat on mahdollista suorittaa hyväksytysti vasta vuoden 2017 huhtikuun loppuun mennessä, kun ensimmäinen tutkintotilaisuus tämän vuoden tutkinnon suorittajille järjestettiin lokakuussa Seuraava valmentajan ammattitutkintokoulutus käynnistyy tammikuussa Haku koulutukseen on jo käynnissä ja koulutukseen valitaan opiskelijaa. Haasteita tulee olemaan koulutukseen lähtötasoltaan potentiaalisten ja tutkinnon suorittamisen kannalta riittävien valmiuksien omaavien opiskelijoiden rekrytointi, sillä potentiaalisten tutkinnon suorittajien lukumäärä lähialueella on pieni. Koulutuksen arvostus 7

8 psyykkisen työelämässä on hyvä, mutta opiskelijarekrytointi vaatii jatkuvaa aktiivisuutta en medioissa sekä suunnitelmallista henkilökohtaista markkinointia. LASTEN LIIKUNNALLINEN ILTAPÄIVÄKERHO Mika Piminäinen Iltapäiväkerho aloitti toiminnan elokuussa koulujen alkaessa kerhotilassa Kalevankatu 5:ssä. Kerhotilat ovat tällä hetkellä kokonaisuudessaan todella hyvät iltapäivätoiminnalle. Ryhmässä aloitti elokuussa 20 lasta, joista 1 -luokkalaisia 11, 2-luokkalaisia kuusi ja 3- luokkalaisia kolme. Viime vuoden ryhmästä jatkoi seitsemän lasta ja uusia kerholaisia tänä vuonna aloitti 13. Syksyllä aloittanut ryhmä on viime vuosien tapaan monikulttuurinen, sillä lähes puolella lapsista toinen vanhemmista on ulkomaalaistaustainen. Ryhmän vastuuohjaajana toimii Mika Piminäinen ja uutena apuohjaajana aloitti Jannika Lillunen. Tavoitteena on tarjota päivittäin mahdollisimman monipuolista liikuntaa erilaisten pelien ja leikkien muodossa, jotta Nuoren Suomen kahden tunnin päivittäisen liikunnan suositus täyttyisi jokaisen kerholaisen osalta. Lapsia kannustetaan myös omatoimiseen liikkumiseen käymällä monipuolisesti lähialueen eri liikuntapaikoilla ja tutustumalla niiden erilaisiin liikuntamuotoihin. Lapsia kannustetaan myös ohjattuihin vapaa-ajan liikunta- tai urheiluryhmiin. Kerholaisille tehdään neljä kertaa vuodessa testit, joissa testataan motorisia perustaitoja kuten hyppäämistä, heittämistäja juoksemista. Testituloksia käytetään hyödyksi kerhoohjelman suunnittelussa ja liikunnan ohjaamisessa. Tuloksista tehdään myös yhteenveto vanhemmille. Iltapäiväkerhotoiminta on monille perheille todella tärkeää ja monipuolisesta sekä laadukkaasta iltapäivätoiminasta ollaan valmiita maksamaan. Kerhotilojen yhteyteen valmistunut aamiaishuone on tärkeä välipalan tarjoilun kannalta. VALMENNUSKESKUS Petri Hirvonen - Valmennuskeskuksen toiminta jatkui vuoden 2015 jäljiltä hyvissä merkeissä. Toiminnan merkittävimpinä osa-alueina pysyivät kuntotestaus ja Firstbeat Hyvinvointianalyysit. Uutena palveluna Valmennuskeskuksen sekä ISLOn käyttöön tuotiin Huco Sport-profiilit liikunta- ja ravintotottumusten kartoittamiseen. Yrityksille myytyjen palvelujen määrä oli kohtalainen, mutta mahdollisuuksia palvelumyynnin lisäämiseen on olemassa. Tähän pyrittiin käynnistämällä yhteistyötä muiden paikallisten toimijoiden kanssa etenkin firstbeat-mittausten osalta. Kuntotestauspalveluissa selvästi lisääntynyt palvelu oli laktaattimittaukset pyöräergometri- ja juoksutesteissä. Näiden testien määrä lisääntyi tasaisesti vuoden aikana. Urheiluseurayhteistyössä Valmennuskeskuksella oli aktiivinen vuosi. Valmennuskeskus syvensi yhteistyötään Joensuun Urheiluakatemian kanssa Training Focus valmennuksen asiantuntijaohjelman kautta. Valmennus keskusvastaava Petri Hirvonen toimi Joensuun Urheiluakatemian psyykkisen 8

9 valmennuksen asiantuntijana käynnistäen Training Focus prosessin kuuden paikallisen akatemiavalmentajan kanssa. Saatu palaute tästä toiminnasta oli hyvää niin valmentaj ien, kuin valtakunnallisen akatemiaohj elman puolesta. Urheiluseuroille tuotettiin myös firstbeat SPORTS palveluja mm. Joensuun Mailalle sekä Joensuun Uimaseuralle. Palaute tästä toiminnasta oli myös erittäin myönteistä ja mittauksia aiotaan jatkaa vuodelle Valmennuskeskuksen osaamista hyödynnettiin myös laaj amittaisesti IS LOn ammatillisissa koulutuksissa. Opetusta j ärj estettiin liikunnan ohjauksen peruskoulutuksessa, valmentajan ammattitutkinnossa sekä liikunnan ammattitutkinnossa. TERVEYSLIIKUNTA Jenna Hiltunen Vuoden 2016 aikana terveysliikunnan palveluita kehitettiin ja uusia yhteistyökuvioita tehtiin esimerkiksi Louhelan Woiman, Abloyn ja Paiholan vastaanottokeskuksen kanssa. Kahdeksassa senioriliikuntaryhmässä, joista yksi on senioripilates ja muut kuntosaliryhmiä, oli kevään aikana 125 osallistujaa ja syksyn aikana 133 osallistujaa. Kuntosaliryhmät ovat hyvin suosittuja ja ryhmät täynnä, joten suunnitteilla olisi järjestää vähintään yksi uusi ryhmä syksylle Kuntosalilla on ilmennyt todennäköisesti kosteusongelmista j ohtuvia haj uhaittoj a, joten uusia kuntosali- ja! tai ryhmäliikuntatiloja on etsitty syksystä alkaen. Kuntosalin yleisövuoroille kausikortteja ostettiin vuoden aikana yhteensä 96 kappaletta. Kuntosalilla on yleisövuorojen lisäksi kaksi yritysvuoroa sekä yksi urheiluseuran vuoro. Työyhteisöille suunnattuja ohjatun liikunnan palveluita järjestettiin esimerkiksi Tiedepuistolla toimivan yhdistyksen, Louhelan Woiman kanssa. Heille järjestettiin keväällä seitsemän kerran ulkokahvakuulakurssi, syksyllä kahdeksan kerran toimmnnallisen harjoittelun kurssi sekä kuuden kerran toiminnallisen harjoittelun jatkokurssi. Näissä ryhmissä oli yhteensä noin 210 käyntikertaa. Abloyn tehtaalla ohjattuja liikuntaryhmiä järjestettiin 54 kertaa vuoden aikana. Näissä oli yhteensä noin 450 käyntikertaa. Toukokuussa pidettiin kahdet kuntotreffit, joissa oli yhteensä 25 osallistujaa. Siun Sote muutosten takia kuntoremonttien ja kuntotreffien järjestämisestä syksystä 2016 eteenpäin ei ole sovittu. Syksyllä 2016 aloitettiin myös Personal Training (PT) -palvelut, joissa mukana oli vuoden loppuun mennessä ollut 10 asiakasta, joille on suunniteltu erikokoisia palveluita yksittäisestä harjoitusohjelmasta viikoittaisiin tapaamisiin. PT- palveluille on kysyntää, joten palvelua tullaan jatkossa kehittämään. ISLO sai Opetus- ja kulttuuriministeriöltä hankerahoitusta Siun Liike hankkeelle, joka järjesti marraskuussa 2016 Liikunnan Käypä Hoito suosituksiin liittyvän koulutuksen sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöstölle. Koulutukseen osallistui 15 henkilöä. Hankkeeseen liittyy myös liikuntaneuvontapalvelu, johon vuoden 2016 loppuun mennessä oli osallistunut 19 henkilöä. Hanke jatkuu toukokuun 2017 loppuun. Paiholan vastaanottokeskuksen kanssa tehtiin yhteistyötä LiiKa- Liikettä 9

10 kaikille hankkeeseen liittyen esimerkiksi kuntosalin suunnittelun, liikuntailtapäivien sekä vapaaehtoistyöntekijöiden liikunnalliseen koulutukseen liittyen. MAJOITUSPALVELUT Heidi Parviainen Hostellin käyttöaste oli 56 %ja majoitusvuorokausia oli vrk (v.2015: 57%, vrk). Vapaa-ajan matkailijoita oli 55 % ja työmatkailijoita 45 %. VA-majoittujia 11%. Ulkomaalaisia majoittujia oli 24% ja vrk. Heitä tuli 40 eri maasta. Eniten ulkomaalaisista oli venäläisiä (23%), latvialaisia (11%) ja saksalaisia (9%). Siivouksen hoiti edelleen SOL Siivouspalvelut ja aamiaisen sekä muut tilausruokailut tmi Pata ja Pulla. Yhteistyö heidän kanssaan sujui hyvin. Finnhostel Joensuu sai Booking.comilta Guest Review Awardin 2016 arvosanalla 8,4/10. VAPAAN SIVISTYSTYÖN KOULUTUSTOIMINTA Kari Salo Vapaan sivistystyön minimikurssipäivätavoitteeksi asetettiin Opetusministeriön määrittelemä kurssipäiväkiintiö kurssipäivää. Kurssipäiviä kertyi päivää. Yhteistyötä alueen urheiluseurojen, laj iliittoj en, Pohj ois-karj alan Liikunnan, Kansalaisopiston ja muiden yhteisöjen kanssa jatkettiin edelleen. Myös opiston oma juoksukoulu jatkoi aktiivisesti ja kokoontumisia kertyi kaikkiaan 120 kertaa. Kesällä 2016 järjestettiin lasten alueellinen seikkailuleiri ja valtakunnallinen taitoluisteluleiri. Lisäksi toteutettiin laj ileirit j alkapalloseuran, koripalloseuran ja Salibandyliiton kanssa. Syksystä 2013 alkaen ovat Tiedepuistolla sijaitsevat luokkatilat olleet vapaan sivistystyön kurssien käytössä arki-iltaisin ja viikonloppuisin. Asianmukaiset luentotilat ovat mahdollistaneet hyvin eri koulutusten järjestämisen, mutta omien sisäliikuntatilojen puuttuminen asettaa omat haasteensa. Toisaalta sijainti Mehtimäen urheilupuiston alueella on antanut aiempaa paremmat mahdollisuudet toimia alueen monipuolisessa liikuntapaikkaverkostossa. 10