Katse kohti vesistöjä. Vesiensuojelusta kannattaa huolehtia ajoissa. Sivut 10 11
|
|
- Riitta Kyllönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI TORSTAINA 15. ELOKUUTA 2013 Nro 15 Vesiensuojelusta kannattaa huolehtia ajoissa. Sivut Ajankohtaista: Kivihiili korvaa puuenergiaa sivu 3 Puukauppa: Syksy on toivoa täynnä sivu 12 Metsänhoito: Juurikääpää torjumaan sivut Luonnosta: Toukkien hyökkäys Lapissa sivu 24 Seppo Samuli Katse kohti vesistöjä
2 2 METSÄLEHTI NÄKÖKULMA PÄÄKIRJOITUS ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja Talousahdingon keskellä puukauppa käy hyvin Suomen talous on kärsinyt taantumasta jo yli vuoden, eikä nopeaa helpotusta ahdinkoon ole tiedossa. Lähestyvä budjettiriihi ja työmarkkinaneuvottelujen paineet saavat talousuutiset kuulostamaan entistä synkemmiltä. Puumarkkinoilla tunnelmat ovat toiset. Tähän mennessä vuosi on sujunut hyvin. Viimeksi näin paljon puuta on ostettu ja myyty tammi-kesäkuussa ennätysvuonna Reipasta vauhtia ovat pitäneet yllä kevättalven mainiot korjuukelit ja vähitellen vahvistunut tukin hinta. Viime vuosien tapaan nousu vaihtui kesällä laskuksi, mutta hintakäyrien käänteet ovat olleet loivia. Mäntytukki maksoi heinäkuussa kuutiometriltä euron enemmän kuin vuosi sitten. Nousu on vaatimaton siihen nähden, kuinka paljon puu on viime vuosina halventunut. Suuria muutoksia hintatasoon ei syksyksi ole luvassa. Markkinoiden vahvistuminen kuitenkin ennakoi puukaupalle vireää jatkoa. Heikko euro on auttanut suomalaissahureita kilpailussa ruotsalaisten kanssa, mutta rakentaminen on myös lisääntynyt. Alkuvuonna sahatavaraa on viety Suomesta huomattavasti enemmän kuin samaan aikaan vuosi sitten. Kauppa on käynyt etenkin Japaniin ja Kiinaan, josta on lyhyessä ajassa tullut yksi isoimmista kuusisahatavaran ostajista. Myös vienti Saksaan on lisääntynyt, mikä herättää toiveen, että Euroopassa Taajamametsiä pitää hoitaa Taajamametsät ovat merkittäviä monella tavalla. Ne luovat erilaisia virkistys- ja ulkoilumahdollisuuksia lähiseudun asukkaille sekä suojaavat melulta, tuulelta ja ilman epäpuhtauksilta. Monille kaupungeissa asuville taajamametsät antavat jokapäiväisen, ainutlaatuisen kosketuksen metsäluontoon betoniviidakon keskellä. Valitettavasti joidenkin mielestä taajamametsät eivät tarvitse hoitoa lainkaan. Metsien pitäisi ilmeisesti antaa rehottaa ja lahota pystyyn. Tuholaiset ainakin juhlisivat. Taajamametsät vaativat hoitoa siinä missä talousmetsätkin. Metsien uudistuminen ja elinvoimaisuus voidaan varmistaa ainoastaan hyvällä hoidolla, ja tuholaisia sekä tauteja vastaan täytyy taistella. Hoidosta hyötyvät asukkaiden lisäksi myös metsät itse. LAURA KAKKONEN aletaan taas rakentaa. Pohjois-Amerikassa käänne on jo tapahtunut. Pettymys on ollut, että Egyptissä levottomuudet jatkuvat yhä. Viime vuonna maa ehti nousta kuutiometreissä mitattuna suomalaissahojen tärkeimmäksi vientikohteeksi. Viime aikoina kauppoja on tehty sinne paljon vähemmän. Kaikkein tärkein sahatavaran kulutusmaa on kuitenkin Suomi, missä kysyntä on pitkään ollut huono. Viennin osuus tuotannosta onkin kasvanut tavallista isommaksi, jo 70 prosenttiin. Hallitus ja työmarkkinaosapuolet toivottavasti osaavat tehdä viisaita päätöksiä, jotka auttavat Suomea ylös taantumasta. Silloin myös puurakentaminen voi nousta meillä uuteen kukoistukseen. SITAATTI Metsäteollisuusyhtiöiden osavuosikatsaukset osoittivat, että Suomessa voi pärjätä oikealla tuotepaletilla ja toimintatavalla. Käytännössä pelkästään Suomessa toimiva M-Group teki selvästi paremman tuloksen kuin globaalit kilpakumppaninsa. MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila Kymenlaakson mhy:n, MTK-yhdistysten ja Osuuspankkien metsäiltamissa. TÄSSÄ NUMEROSSA AJANKOHTAISTA Fixteri-harvesteriin ladattu paljon toiveita Minna Lappalaisen tie metsäkonealalle kulki mutkien kautta. Sivut 4 5 Ken on maassa kaikkein paksuin? Dendrologian seura on jälleen ennätysjahdissa Sivu 7 Mättäitä hehtaarin tuntivauhdilla Sivu 8 Suomalaisyritys haastajana Ruotsissa Metsäkonepalvelun ensimmäinen vuosi länsinaapurissa on ollut lupaava. Sivu 9 METSÄSTÄ Presidentillisiä joulukuusia Sivut Kuusentaimet omatoimisesti Matti Oijala ihmettelee, miksei tiloilla enää kasvateta itse taimia. Sivut Ympyrä vai T kääntöpaikaksi? Sivu 19 LUKIJAKUVA Kaarnalaivasto Männyn kaarnasta on hyvä veistellä vaikkapa laivoja. Nämä osallistuivat Vääksyssä pidettyihin kaarnalaivojen SM-kilpailuhin. Veksi Alussa mahdotonta kyynärpäätaktiikkaa Pirjo Saramäki oli ensimmäisiä naismetsänhoitajia kenttätöissä. Sivu 20 Kokeessa mönkijä, vaunu ja kuormain Sivut Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p Toimitussihteeri: Eero Sala p AD: Tuomas Karppinen (sij.) p Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p Asiakaspalvelu: p Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, Helsinki Julkaisija: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi PILKKEITÄ Lautalla on kevyt uittaa Sivu 25 Riistakamera paljasti siemenrosvot Sivu Sontainen nuoruusaika Nelitäplänapun toukalla on oma tapansa pysyä lämpimänä. Sivu 28
3 3 AJANKOHTAISTA METSÄLEHTI Tero Sivula / Rodeo Tero Sivula / Rodeo Mikko Riikilä Kun kivihiili ja päästöoikeudet ovat erityisen halpoja, niin turpeen verotuksen korottaminen vei kilpailukyvyn myös hakkeelta. Nyt palaa kivihiili Metsäenergian käyttö saattaa tänä vuonna jopa laskea. Varsinkin rannikon voimaloissa kivihiiltä palaa enemmän ja haketta vähemmän. MIKKO HÄYRYNEN Energian raaka-aineiden hinnanmuodostus on mutkikasta. Nyt mutkikkaat asiat vaikuttavat niin, että kivihiili korvaa metsähaketta. Osaltaan tilanteeseen vaikuttavat maailman yleiset tekijät, joihin kotimaassa ei voi vaikuttaa. Vaisun yleistalouden vuoksi energiaa kysytään vähemmän, kivihiili on erityisen halpaa ja päästöoikeuksien hinnat alhaalla. Oma vaikutuksensa on myös Pohjois-Amerikan liuskekaasulla, joka on vähentänyt kivihiilen kysyntää. Kotimaisen energian turpeen ja hakkeen kilpailukykyä on heikennetty omin toimin. Vuoden alussa kemera-rahoituksen haketustuki päättyi ja lämmitykseen käytettävän turpeen veronkorotus tuli voimaan. Koska turpeen ja hakkeen hintasuhde on EU-tasolla määrätty kiinteäksi, hakkeella tuotetun sähkön tukea eli sähkötariffia oli pienennettävä. Yhteisvaikutus on, että kivihiili on halpaa, turve ja hake puolestaan kallista polttoainetta. Kivihiili syrjäyttää kotimaisia polttoaineita etenkin rannikon voimaloissa. Sisämaan voimaloissa kuljetusmatka syö hintaedun. Kemera-tukea saattaa jäädä käyttämättä Kaiken kaikkiaan metsäenergian tunnelmat ovat nyt vaisummat kuin vuosiin. Bioenergia ry:n toimialapäällikkö Tage Fredriksson pitää jopa mahdollisena, että uudesta käyttökapasiteetista huolimatta metsäenergian käyttömäärät laskevat tänä vuonna. Metsäenergian kysyntä on heikkenemässä. Kivihiili on halpaa, ja rannikon isot voimalat siirtyvät siihen metsähakkeen asemasta. Fredriksson ennakoi, että syksyn aikana kuullaan vielä uutisia metsäenergian korvaamisesta kivihiilellä. Nyt näyttää, että kemera-rahoituksen korjuutukea voi jäädä käyttämättä. Fredriksson uskoo, että energiapuun saa edelleen myytyä, mutta alhaisemmalla hinnalla. Vaikea nähdä, että metsähakkeen hinta olisi ainakaan nousussa. Haketustuen loppuminen on vähentänyt kiinnostusta kemera-kohteisiin. Markkinatilanne kuitenkin vaihtelee maan eri osissa. Metsähake on nyt kalleinta polttoainetta Pietarsaarelainen sähkön ja lämmön tuottaja Alholmens Kraft on ollut maan isoimpia metsäenergian käyttäjiä, mutta nyt voimala vähentää metsähakkeen käyttöä. Teollisuudelle energiaa tuottavaa voimayhtiötä pidetään hyvin kustannustarkkana ostajana. Metsähakkeen käyttö on vähentynyt sen jälkeen, kun sähkötariffia leikattiin vuoden alussa kolmasosalla, toimitusjohtaja Roger Holm sanoo. Tällä hetkellä metsähake on kalleimpia polttoaineita. Alholmens Kraft teki viime vuosina puunkäyttöennätyksiä ja kivihiiltä käytettiin vähän, mutta tilanne on nyt kääntynyt päälaelleen. Holm ei halua antaa tarkempaa arviota siitä, kuinka Vaikea nähdä, että metsähakkeen hinta olisi ainakaan nousussa. pieneksi metsäenergian osuus supistuu. Metsäenergian käyttö riippuu siitä, paljonko saamme ostettua hinnalla, jonka pystymme maksamaan. Kun tukea leikattiin, niin yhtä paljon hinnan pitää laskea. Jos hakekauppa ei käy, niin sitten palaa kivihiili. Kivihiilen käyttömääriin vaikuttaa myös turpeen saatavuus, sillä kivihiili korvaa sen turpeen jota ei markkinoilta saada. Vaikka tämä kesä on ollut viime vuotta huomattavasti parempi turpeennostokesä, turpeen riittävyydestä koko lämmityskaudelle ei ole varmuutta. Ministeriö: hake pysynyt kasvu-uralla Työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston osastopäällikkö Esa Härmälä tuntee huolen, joka kivihiilen parantuneesta kilpailukyvystä seuraa. Hän korostaa silti, että ainakin toistaiseksi metsähakkeen käyttö etenee suunnitellusti. Meidän tietojemme mukaan olemme menossa kohti 13,5 miljoonan kuutiometrin käyttömäärää vuoteen 2020 mennessä. Seuraamme tilannetta, mutta toistaiseksi ei ole näyttöä, että olisimme tältä tavoitekäyrältä putoamassa. Härmälän mukaan jonkun laitoksen kohdalla tilanne voi mennä toiseen suuntaan, mutta kokonaistilanne ei ole kääntynyt. Muusta ei ole luotettavaa näyttöä. Uutta hakkeenkäyttökapasiteettia avataan pikkuhiljaa koko ajan. Viime talvena turpeen heikko saatavuus lisäsi kivihiilen käyttöä, mutta nyt tilanne näyttää paremmalta.
4 14 METSÄSTÄ METSÄLEHTI Erkki Oksanen / Metla Levitä koko kaatopinnalle. Torjunta-ainetta on oltava sydänja pintapuun rajalla, koska siinä juurikääpä kasvaa parhaiten. METSÄNHOITO Juurik lämpim HANNA LEHTO-ISOKOSKI Y Männynjuurikääpä aiheuttaa männyntyvitervastaudin. Sieni lahottaa juuristoa ja tappaa mäntyjä ryhminä. hä useampi metsänomistaja kokee painajaisen nimeltä juurikääpä. Se on sieni, jonka aiheuttama tyvilaho kuusikossa varmistuu usein vasta, kun puut on jo kaadettu. Tukiksi varttuneet rungot kelpaavat vain kuiduksi jos siksikään, ja myyntitulo jää alle puoleen ennakoidusta tyvilaho kun syö juuri puun arvokkaimman osan. Pahimmat roiskot omistaja joutuu polttamaan. Juurikääpää löytyy kahta lajia. Kuusenjuurikääpä lahottaa kuusen lisäksi myös lehtikuusen tyveä. Männynjuurikääpä on suorasukaisempi ja tappaa männyt sekä niiden seassa kasvavat koivut. Kuuselle se aiheuttaa samanlaisen tyvilahon kuin kuusenjuurikääpäkin. Juurikäävän taloudellisista tuhoista peräti prosenttia koituu kuitenkin kuuselle. Eteläisimmässä Suomessa jopa prosenttia kuusista on sen lahottamia, mutta pohjoisessa sieni on harvinainen. Talvihakkuu torjuu tehokkaasti Juurikääpä kulkeutuu terveeseen metsään itiöinä lähiseudun kuolleista puista ja vanhoista kannoista. Itiöt laskeutuvat kesäaikana tuoreiden
5 METSÄLEHTI Vinkit juurikääpää vastaan Parhaiten torjut juurikäävän metsästäsi talvihakkuilla. Pakkasella itiöt eivät leviä, ja juurikäävälle otollisten juurivaurioiden riski vähenee. Tätä pitää torjua. Juurikäävän aiheuttama laho voi nousta kuusessa jopa yhdeksän metrin korkeuteen. Yleensä kannot käsitellään hakkuukoneella puun kaadon yhteydessä. Mitä nopeammin, sen parempi. Kantojen poistaminen ja jäljelle jäävien välitön käsittely urealla tai Rotstopilla auttaa torjumaan kääpiä terveestä metsästä. ääpä leviää ässä Talvihakkuu on paras tapa torjua juurikääpä. Jos kaataa metsää suvikelillä, jäljelle jäävät kannot on käsiteltävä torjunta-aineella. Jos metsäsi on jo juurikäävän saastuttama, vaihda havupuut lehtipuihin, jos ne suinkin menestyvät. Jos harrastat jatkuvaa kasvatusta, varmista, ettei kasvupaikalla esiinny juurikääpää. Paras korjuuaika on suurin piirtein isänpäivästä huhtikuulle. kantojen pinnoille, ja niistä kehittyvä sienirihmasto tunkeutuu puuhun. Terveessä metsikössä juurikäävän tehokkain torjuntakeino onkin talvihakkuu. Se torjuu sienen sataprosenttisesti. Oikea aika on suurin piirtein isänpäivästä huhtikuulle, sanoo professori Jarkko Hantula Metsäntutkimuslaitoksesta. Ilmastonmuutos vauhdittaa juurikäävän lisääntymistä, koska talvet leudontuvat niin, että rihmaston kasvu nopeutuu ja itiöintiaika pitenee. Mutta ei suvisäillä metsää kaatavakaan aivan aseeton ole. Kantojen nosto torjuu juurikääpää, ja jäljelle jäävät kannot käsitellään joko kemiallisella tai biologisella torjunta-aineella myös harvennusmetsissä. Kemiallinen torjunta on yhtä kuin urea. Se nostaa kannon pinnan ph:ta niin, etteivät sieni-itiöt viihdy. Biologinen torjuntamenetelmä tarkoittaa Rotstop-liuosta. Se sisältää harmaaorvakkasientä, joka kilpailee juurikäävän kanssa ja lopulta voittaa sen. Sekä ureaa että Rotstopia on levitettävä 30 minuutin kuluessa puunkaadosta. Kun moto kaataa, se ruiskuttaa kannot samalla. Aineet torjuvat yli 90 prosenttia tartunnoista. Vanhat kuuset vaarassa Vastustaja on silti sitkeä. Juurikääpä leviää helposti myös juuriston kautta etenkin, jos siinä on vaurioita. Maassa itiöt muhivat myös talvella ja kulkeutuvat sairaista puista terveisiin. Sieni elää maassa jopa 40 vuotta. Puulajin vaihto ainakin yhdeksi kiertoajaksi on silloin tehokkain torjuntakeino, Hantula toteaa. Mutta mitä tilalle? Jos paikassa on kuusenjuurikääpää, siinä voi kasvattaa mäntyä. Männynjuurikääpä on hankalampi tapaus, kun se pystyy myös koivuun ja kuuseen. Vaihto koivuun tai haapaan kuitenkin hillitsee sientä, sillä se ei viihdy niissä yhtä hyvin kuin havupuissa mikäli paikassa vain voi kasvattaa lehtipuita. Kun harjoitetaan eri-ikäismetsätaloutta, kuusentaimi jurottaa pitkään alikasvoksena. Puut ovat paljon vanhempia kuin tasaikäisissä kuusikoissa. Alikasvoskuusikot saattavat olla kokonaan infektoituneita. Minusta tämä on jatkuvan kasvatuksen suurin riesa. Omistajan pitää varmistaa, ettei paikassa ole en- nalta juurikääpää ja huolehtia, ettei sitä tule, Hantula tähdentää. Alle kymmenvuotiaissa puissa juurikääpää ei yleensä ole. Kiertoajan lyhentäminen vähentäisikin sienen aiheuttamia tuhoja. Juurikäävän torjuntaan voi saada kemera-tukea. Tarkista, kuuluuko metsäsi korvauksen piiriin. Uusia torjuntamenetelmiä kehitetään Juurikäävästä kertyy yhteiskunnalle noin 50 miljoonan euron lasku joka vuosi, ja riesa yleistyy koko ajan. Sienestä on runsaasti uusia havaintoja varsinkin Länsi-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla. Metlan tutkijat etsivätkin parhaillaan keinoja juurikäävän torjuntaan. Professori Jarkko Hantulan johtama ryhmä tutkii viruksia, jotka aiheuttavat sienelle vakavia tauteja. Olemme löytäneet yhden, joka ainakin laboratorio-oloissa tyrehdyttää juurikäävän kasvun, Hantula kertoo. Nyt selvitetään kahdella eri kokeella, hillitseekö virus tuhoja myös metsässä. Ensimmäisessä kokeessa männynjuurikäävän pahasti saastuttaman kasvupaikan kantoihin on istutettu virus. Vertailualalla juurikääpä saa muhia ilman virusta. Seuraamme, torjuuko virus sienen ja selviävätkö kantojen ympärille istutetut puut paremmin kuin ne, joiden kasvualalla on pelkkää juurikääpää. Toisessa kokeessa seurataan vastaavasti läpimitaltaan parikymmensenttisiä kuusia. Vuoden päästä tutkijat näkevät, onko terve juurikääpä lahottanut puuta enemmän kuin viruksella tartutettu. Jos virus toimii, siitä voidaan ehkä kehittää uusi lääke juurikääpää vastaan. Ihan heti sitä ei kaupoista kuitenkaan saa. Aikaisintaan torjuntamenetelmät ovat markkinoilla 2020-luvulla, Hantula toteaa.
Levittääkö metsänhoito juurikääpää? Risto Kasanen Helsingin yliopisto Metsätieteiden laitos
Levittääkö metsänhoito juurikääpää? Risto Kasanen Helsingin yliopisto Metsätieteiden laitos Kannot ovat juurikäävälle sopiva ekologinen lokero Itiöt leviävät ilmassa tuoreisiin kantoihin ja juurten vaurioihin
LisätiedotJuurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä
Juurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä Tuula Piri Metsäntutkimuslaitos Taimitarhapäivät 2014, Jyväskylä Puulajeistamme kuusi pärjää parhaiten eri-ikäisrakenteisessa metsikössä, koska se on puolivarjopuu.
LisätiedotJuurikääpä- ja tukkimiehentäituhot kuriin kantojen korjuulla totta vai tarua?
Juurikääpä- ja tukkimiehentäituhot kuriin kantojen korjuulla totta vai tarua? Tuula Piri & Heli Viiri Bioenergiaa metsistä tutkimus- ja kehittämisohjelman loppuseminaari 19.4.2012, Helsinki Juurikääpä
LisätiedotKirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?
Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Metsäkeskus 2014 { 2 } Mene metsään - tarkastele etenkin vanhoja kuusikoitasi! Löydätkö pystyyn kuolleita yksittäisiä
LisätiedotJuurikäävän torjunta tulevaisuudessa Tuula Piri
Juurikäävän torjunta tulevaisuudessa Tuula Piri 20 vuotta taistelua juurikääpää vastaan kantokäsittelyn juhlaseminaari 1.6. 2011 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute
LisätiedotKantokäsittely juurikääpää vastaan tärkeää kesäharvennuksissa
1 (6) Kantokäsittely juurikääpää vastaan tärkeää kesäharvennuksissa Kuusen parhailla kasvupaikoilla Etelä-Suomessa juurikääpä aiheuttaa noin 8 prosenttia kuusen tyvilahosta. Männiköissä juurikääpä aiheuttaa
LisätiedotKantokäsittelyn kannattavuus
Kantokäsittelyn kannattavuus Juha Honkaniemi & Anssi Ahtikoski Juurikäävän itiölevintä Eri itiöemistä lähtöisin olevat itiöt laskeutuvat tuoreelle kantopinnalle Itiölaskeuma Itiöt pariutuvat ja lähtevät
LisätiedotMetsätuhojen mallinnus metsänhoidolla riskien hallintaa
Metsätuhojen mallinnus metsänhoidolla riskien hallintaa Juha Honkaniemi Metsätuhot Suomessa Metsikön laatua alentavia tuhoja 25 % ja tuhoja kaiken kaikkiaan 47 % puuntuotannon metsämaan pinta-alasta (VMI10)
LisätiedotKantokäsittelyn tarkoitus. Estää juurikäävän leviäminen kesähakkuissa Mahdollistaa kesäaikaiset hakkuut Varmistaa kuusen käyttö saha- ja hiomopuuna
Kantokäsittelyn tarkoitus Estää juurikäävän leviäminen kesähakkuissa Mahdollistaa kesäaikaiset hakkuut Varmistaa kuusen käyttö saha- ja hiomopuuna 1 Juurikäävän vaikutukset Juurikääpä aiheuttaa kuusen
LisätiedotMetsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset
Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)
LisätiedotPTT-ennuste: Metsäsektori
MSO 17.10.2014 PTT-ennuste: Metsäsektori syksy 2014 Paula Horne Sahatavaran tuotanto jatkunut vientivetoisena Sahatavaran vientihinta Suomesta, 3kk keskiarvo 250 240 230 220 210 200 190 180 Sahatavaran
LisätiedotEnergiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne
Metka-koulutus / Energiapuukauppa / Luontokeskus Haltia 4.10.2014 Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne Arto Kettunen TTS (Työtehoseura ry) 1. Energiapuun hintakehitys
LisätiedotMetsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1
Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun
LisätiedotAjankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta
Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta Lehdistötilaisuus 16.10.2014 Joensuu Koneyrittäjien liitto Liittokokous 17.-18.10.2015 1 PUUNKORJUU 2 Taustaa Puunkorjuupalveluiden kysyntä
LisätiedotRiittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen
19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla
LisätiedotTaistelu tyvitervastautia vastaan tutkimustieto laboratoriosta käytäntöön
Taistelu tyvitervastautia vastaan tutkimustieto laboratoriosta käytäntöön Metsätieteen päivä 19.10.2016 Tuula Piri Luonnonvarakeskus 1 26.10.2016 Männyn tyvitervastauti Aiheuttaja männynjuurikääpä (Heterobasidion
LisätiedotKantokäsittelyliuoksen kulutus juurikäävän torjunnassa
Kantokäsittelyliuoksen kulutus juurikäävän torjunnassa Metsätehon tuloskalvosarja 5/2018 Kalle Kärhä, Ville Koivusalo & Matti Ronkanen, Stora Enso Oyj Metsä Teijo Palander, Itä-Suomen yliopisto Asko Poikela,
LisätiedotPuukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla
Paras puukauppatili Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla On monta tapaa korjata puuta. Meidän tapamme on maksimoida arvokkaan sahapuun määrä ja pitää kuitupuun osuus pienenä. K Keiteleen kanssa
LisätiedotKantokäsittelyn tarkoitus
Kantokäsittelyn tarkoitus Estää kesähakkuissa kantojen kautta tapahtuva juurikäävän leviäminen Juurikäävän torjunta mahdollistaa kesäaikaiset hakkuut 1 Juurikäävän vaikutukset Juurikääpä aiheuttaa kuusen
LisätiedotMetsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013
Metsien käytön kehitys Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013 Skenaariot Baseline Baseline80 Jatkuva kasvu Säästö Muutos Pysähdys Baseline ja Baseline80 Miten
LisätiedotMETSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Energiapuun kauppa, tammi maaliskuu 2014 Karsitusta energiapuusta maksettiin alkuvuonna pystykaupoissa 5 euroa ja hankintakaupoissa
LisätiedotUPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa
UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa
LisätiedotBioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen
Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla
LisätiedotPUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6
PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali
LisätiedotUudistuva puuhankinta ja yrittäjyys
Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden
LisätiedotKESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014
KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KÄYTTÖPAIKKAMURSKA JA METSÄENERGIAN TOIMITUSLOGISTIIKKA Hankintainsinööri Esa Koskiniemi EPV Energia Oy EPV Energia Oy 19.11.2014 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND
LisätiedotEri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus
Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus Poimintahakkuu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Eri ikäisrakenteinen metsän kasvatus Käytetään myös nimitystä jatkuva kasvatus
LisätiedotH e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta
H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti
LisätiedotJuurikäävän torjunnasta. Tuula Piri Juha Honkaniemi
Juurikäävän torjunnasta Jarkko Hantula Tuula Piri Juha Honkaniemi Juurikäävän torjunnan keinot Kantokäsittely tai talvihakkuu vähentävät uusien infektioiden syntyä y ei vaikuta rihmastotartuntaan Kannonnosto
LisätiedotEri ikäisrakenteisen metsän kasvatus
Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 11.6.2012 1 Eri ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts. avohakkuun
LisätiedotLahon aste Yhteensä Pysty- Maa- Yhteensä Pysty- Maa-
Liitetaulukko 43. Kuolleen puuston tilavuus lahon asteen mukaan metsä- ja kitumaalla. Ahvenanmaa Mänty 110 29 139 16 13 29 10 22 32 0 10 10 6 137 80 216 Kuusi 65 24 89 24 19 43 5 13 18 0 10 10 12 94 78
LisätiedotMitä metsänomistaja voi tehdä juurikääpätuhojen torjumiseksi?
Mitä metsänomistaja voi tehdä juurikääpätuhojen torjumiseksi? Tuula Piri Luonnonvarakeskus PKMO 8.3.2017 Juurikäävät lahottava Suomen metsiä joka vuosi n. 50 milj. euron arvosta Kuva E. Oksanen/Luke 2
LisätiedotMännyn tyvitervastauti, taudin torjunta ja eteneminen Pohjanmaalla. Tuula Piri
Männyn tyvitervastauti, taudin torjunta ja eteneminen Pohjanmaalla Tuula Piri Seinäjoki 2.12.2011 Tyvitervastaudin tuntomerkit Männyn koko latvus kuolee samanaikaisesti muuttuen ensin kellertäväksi, sitten
LisätiedotMetsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Raudus ja hieskoivu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu
LisätiedotEnergiapuun korjuu ja kasvatus
Energiapuun korjuu ja kasvatus Jaakko Repola Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Metsähakkeen käyttö Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2001:
LisätiedotVenäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan
Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Muuttuva Venäjä -metsäseminaari Joensuu 7.5.21 Jari Viitanen Metla Sisällys Raakapuun vienti Venäjältä 1992 28 Venäläisen raakapuun viennin globaali jakautuminen
LisätiedotKirjanpainajatuhojen torjuntaopas
Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Metsäkeskus ja Metla 2014 { 2 } Mene metsään - tarkastele etenkin vanhoja kuusikoitasi! Löydätkö pystyyn kuolleita
LisätiedotEnergiapuun korjuun hyödyt ja haitat metsien terveydelle
Energiapuun korjuun hyödyt ja haitat metsien terveydelle Tuula Piri ja Heli Viiri 1 ForestEnergy2020 7.10.2015 9.10.2015 Energiapuuharvennukseen liittyvät tuhoriskit Energiapuuharvennukset ja nuorten metsien
LisätiedotMetsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Kuusi Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat
LisätiedotPuukauppa, elokuu 2009
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 37/2009 Puukauppa, elokuu 2009 10.9.2009 Martti Aarne Puukaupassa lieviä piristymisen merkkejä elokuussa Teollisuus osti elokuussa
LisätiedotPystypuusta lattialankuksi
Pystypuusta lattialankuksi Naapuripalstallamme tehtiin eräänä talvena avohakkuu, jonka seurauksena seuraavan kesän puhurituulet kaatoivat useita suuria kuusia oman metsäpalstamme suojattomasta reunasta.
LisätiedotEnergiapuun korjuutuet
Energiapuun korjuutuet Mikko Korhonen, Suomen metsäkeskus, Pohjois-Karjalan alueyksikkö Metsähakkeen tavoitteet ja keinot TAVOITE: Metsähakkeen käyttötavoite energiantuotannossa 25 TWh eli noin 13,5 milj.
LisätiedotMETSÄTILASTOTIEDOTE 51/2014
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 51/214 Energiapuun kauppa, heinäsyyskuu 214 12.12.214 Jukka Torvelainen Energiapuuksi ostetun karsitun rangan osuus ja hinta nousivat
LisätiedotOnko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle?
Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 10.12.2012 1 Eri-ikäisrakenteinen metsä/poimintahakkuu/jatkuva kasvatus yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita
LisätiedotMetsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella
Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kehittyvä metsäenergia seminaari 16.12.2010, Lapua Tiina Sauvula-Seppälä Työn tavoite Metsähakkeen käyttömäärä Etelä-Pohjanmaan
LisätiedotMetsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia
Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää
LisätiedotOHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri
OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS 2016 Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri 2 OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE
LisätiedotSuomen avohakkuut
Suomen avohakkuut 195 217 Matti Kärkkäinen emeritusprofessori Metsänhoitoklubi Viljelymetsien kasvu ja tuotos -seminaari 31.1.218 Helsingin yliopiston päärakennus Auditorio XII Fabianinkatu 33, Helsinki
LisätiedotTervasroso. Risto Jalkanen. Luonnonvarakeskus. Rovaniemi. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus. Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi
Tervasroso Risto Jalkanen Luonnonvarakeskus Rovaniemi 1 Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi Perinteinen tervasroso Peridermium pini - männystä mäntyyn 2 Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi Aggressiivinen
LisätiedotTUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala
TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen
LisätiedotPuumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013
Puumarkkinat ja niiden kehittäminen asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Markkinat ja puut kasvavat eri puolilla maapalloa viennin arvo muodostuu matkalla Lähde: Metsäntutkimuslaitos Metsävaramme mahdollistavat
LisätiedotBioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla
1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian
LisätiedotEtelä-Suomen kuusikoista vain ani harva säästyy
Tuula Piri Tyvilahoisen kuusikon uudistaminen e e m t Etelä-Suomen kuusikoista vain ani harva säästyy kokonaan tyvilaholta. Pahimmat tyvilahokohteet löytyvät läheltä rannikkoa viljavilta, soistumattomilta
LisätiedotMETSÄTILASTOTIEDOTE 43/2014
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 43/2014 Energiapuun kauppa, huhti kesäkuu 2014 16.10.2014 Jukka Torvelainen Ostetusta energiapuusta puolet karsittua rankaa Metlan
LisätiedotKansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus
Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Sanna Paanukoski maa- ja metsätalousministeriö 21.11.2016 1 Kansallinen metsästrategia 2025 Strategia listaa metsäalan tärkeimmät tavoitteet vuoteen 2025
LisätiedotSahojen merkitys metsäteollisuudelle
Suomen Sahateollisuusmiesten Yhdistyksen 90-vuotisjuhla Sahojen merkitys metsäteollisuudelle Toimitusjohtaja Ilkka Hämälä, Metsä Fibre 7.4.2017 Metsän ensimmäiset menestystuotteet: terva ja sahatavara
LisätiedotTaimikonhoito. Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin
Taimikonhoito Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Taimikon varhaishoito: Heinäntorjunta Heinäntorjunta Tavoitteena turvata ja
LisätiedotPuun lisäkäyttö energiantuotannossa 2025 mennessä mistä polttoainejakeista ja miten. Simo Jaakkola varatoimitusjohtaja
Puun lisäkäyttö energiantuotannossa 2025 mennessä mistä polttoainejakeista ja miten Simo Jaakkola varatoimitusjohtaja 8.3.2019 Koneyrittäjien Energiapäivä 8.3.2019 Lisää puuta käyttävää energiantuotantoa
LisätiedotTutkimustuloksia poimintaja pienaukkohakkuista
Metsien luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat käsittelymallit Tutkimustuloksia poimintaja pienaukkohakkuista Sauli Valkonen METLA Vantaa 7.5.2007 1 Näkökulma Metsien luontaiseen häiriödynamiikkaan
LisätiedotBioenergia ry 6.5.2014
Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn
LisätiedotSuomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa
Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa Matti Kärkkäinen professori Metsäalan tulevaisuusfoorumi 16.3.2005, Sibelius-talo, Lahti Matti Kärkkäinen 1 Sahatavaran kulutus henkeä kohti
LisätiedotTaimikonhoitoon vaikuttavat biologiset tekijät
1.1.1 Taimikonhoitoon vaikuttavat biologiset tekijät Lehtipuiden kasvu ja vesominen Jari Miina, METLA Lehtipuita syntyy aina, - hakkuu/raivauskannot vesovat - haavan ja harmaalepän juurivesat - siemensyntyiset
LisätiedotPuuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012
Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 1 31.5.2012 Ilpo Mattila Maaseudun bioenergialähteet ENERGIALÄHDE TUOTE KÄYTTÖKOHTEITA METSÄ Oksat, latvat, kannot, rangat PELTO Ruokohelpi, olki Energiavilja
LisätiedotVuoden 2008 energia- ja ilmastostrategian risupaketin vaikutukset
Vuoden 2008 energia- ja ilmastostrategian risupaketin vaikutukset Suomen energiaekonomistien ja metsäekonomistiklubin kevätseminaari, Energiavirasto 6.4.2017 Pekka Ripatti ja Olli Mäki Kenen tiedoilla
LisätiedotSuomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki
Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus
LisätiedotKOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012
KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012 Metsähakkeen alueellinen saatavuus Päätehakkuiden latvusmassa Päätehakkuiden kuusen kannot Nuorten metsien
LisätiedotMetsätuholakiesitys ja monimuotoisuus
Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus Sini Eräjää, 24.1.2013 Lain tarkoitus (1 ) Tämän lain tarkoituksena on metsien hyvän terveydentilan ylläpitäminen ja metsätuhojen torjuminen. (Työryhmämuistio 2012)
LisätiedotJuurikääpä ja hakkuut missä ja milloin torjuntaa tulisi tehdä
Juurikääpä ja hakkuut missä ja milloin torjuntaa tulisi tehdä Metsänterveysseminaari 18.5.2016 Tuula Piri 1 18.5.2016 Kuusen tyvilahoa aiheuttavat kuusen- ja männynjuurikääpä 2 18.5.2016 Kuva K.Korhonen
LisätiedotTätä et halua metsällesi. Kaarnakuoriaisen torjunnan aika on nyt. Sivut 14 15 ja 25
METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI TORSTAINA 5. KESÄKUUTA 214 Nro 11 WWW.METSALEHTI.FI Kaarnakuoriaisen torjunnan aika on nyt. Sivut 14 15 ja 25 Ajankohtaista: Kasvumallit ajan tasalle sivu 3 Puukauppa: Kuusitukkikauppa
LisätiedotMetsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito
Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Lassi Hakulinen 2.10.2013 TAIMIKON VARHAISHOITO JA TAIMIKONHOITO - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito -
LisätiedotMetsäteollisuuden ulkomaankauppa, heinäkuu 2008
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, heinäkuu 28 38/28 6.1.28 Aarre Peltola Puun tuonti vauhdissa heinäkuussa Puun tuonti Suomeen
LisätiedotHelsingin luonnon monimuotoisuus. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta
Helsingin luonnon monimuotoisuus Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti kääpiä. MARKKU HEINONEN
LisätiedotMetsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Mänty Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat
LisätiedotKannonnoston vaikutukset juurikääpä- ja tukkimiehentäituhoihin sekä lahopuulajistoon
Kannonnoston vaikutukset juurikääpä- ja tukkimiehentäituhoihin sekä lahopuulajistoon Tuula Piri, Heli Viiri & Juha Siitonen Metsäntutkimuslaitos NordGen Metsä teemapäivä 3.10.2011, Lahti 5.10.2011 1 Sekä
LisätiedotPuukauppa, toukokuu 2008
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Puukauppa, toukokuu 2008 23/2008 13.6.2008 Mika Mustonen Puukauppa piristyi toukokuussa Puukauppa piristyi hieman toukokuussa,
LisätiedotJuurikäävän torjunta kantokäsittelyllä
Juurikäävän torjunta kantokäsittelyllä METSÄTEHON OPAS JUURIKÄÄVÄN TORJUNTA KANTOKÄSITTELYLLÄ Sisällys Alkusanat 2 1. Miksi juurikääpää pitää torjua? 3 2. Juurikäävän torjuntakeinot 6 3. Kantokäsittelyn
LisätiedotENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja
ENERGIASEMINAARI 23.4.10 1 Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme (2009) 2 Metsänomistajia jäseninä noin 7200 Jäsenien metsäala on noin 250 000
LisätiedotEri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus
Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 24.5.2012 1 Eri-ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta- ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts.
LisätiedotTuulituhot ja metsänhoito
Tuulituhot ja metsänhoito Susanne Suvanto Metsänterveysseminaari 1 Susanne Suvanto, Metsänterveysseminaari Tuulituhot Suomessa Tuulituhot usein esiintyvät tuulennopeudet vs. myrskytuulet Myrskytuhot Syysmyrskyt
LisätiedotEnergiapuukauppa. Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on
Energiapuukauppa Energiapuukauppa Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on Hinnoittelutapa vaihtelee, käytössä mm. /t, /m 3, /ainespuu-m
LisätiedotEnergiapuusta enemmän? Mikkeli Minna Lappalainen
Energiapuusta enemmän? Mikkeli 14.11.2016 Minna Lappalainen Kumpi maisematyyppi miellyttää Sinua enemmän? Vai kenties? tukkiautokuva 810.000 ha LASKELMA METSÄNHOITOVAIHTOEHDOISTA KOHTEEN TIEDOT: 1 ha
LisätiedotKantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta
1 Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta avustava tutkija, dosentti Risto Lauhanen Suometsien uudistaminen seminaari, Seinäjoki 3.12.2014 Kestävä metsäenergia hanke Manner-Suomen maaseutuohjelmassa
LisätiedotPuukauppa, tammikuu 2009
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 6/2009 Puukauppa, tammikuu 2009 12.2.2009 Martti Aarne Puukauppa vähäistä ja hinnat laskussa tammikuussa Tammikuun puukauppa jäi
LisätiedotMetsäenergiavarat, nykykäyttö ja käytön lisäämisen mahdollisuudet
Metsäenergiavarat, nykykäyttö ja käytön lisäämisen mahdollisuudet Tutkija Karri Pasanen Antti Asikainen, Perttu Anttila Metsäntutkimuslaitos, Joensuu Kotimaista energiaa puusta ja turpeesta Tuhka rakeiksi
LisätiedotPuukauppa, kesäkuu 2008
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Puukauppa, kesäkuu 2008 25/2008 11.7.2008 Aarre Peltola Alkuvuoden puukauppa vaisua Alkuvuoden tapaan myös kesäkuussa puukauppa
LisätiedotTaimikonhoito. Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin
Taimikonhoito Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Taimikonhoito Tavoitteena luoda sopivalla tiheydellä ja puulajisuhteella
LisätiedotMetsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 1/2015 TILASTO: Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014 15.1.2015 Aarre Peltola TILASTO Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014 15.1.2015 Aarre Peltola
LisätiedotTaimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme
Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen
LisätiedotSuomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa
Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Tuloksia hankkeesta Low Carbon Finland 25 -platform Maarit Kallio ja Olli Salminen Metsäntutkimuslaitos Metsät ja metsäsektori vaikuttavat Suomen
LisätiedotMETSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus
METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden
LisätiedotENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU
ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.00 Avaus Urpo Hassinen Biomas-hanke 9.15 Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset Mikko Korhonen ja hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma
LisätiedotUusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi)
Hakkuutähteen paalaus ja kannonnosto kuusen väliharvennuksilta Juha Nurmi, Otto Läspä and Kati Sammallahti Metla/Kannus Energiapuun saatavuus, korjuu ja energiaosuuskunnat Keski-Pohjanmaalla Forest Power
LisätiedotMetsäbioenergia energiantuotannossa
Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotLahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä.
Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä. Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua ja tiedotusta -hanke Tämän diasarjan tekemiseen
LisätiedotSuomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen?
Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 9 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Juha Hakkarainen Metsäjohtaja, MTK metsälinja juha.hakkarainen@mtk.fi PEFC/-44- Metsäteollisuuden tuotanto
LisätiedotIlmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä
Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi
LisätiedotJOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO
JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO Keskijännitelinjojen (20 kv) vierimetsät 4.12.2014 Lähteenä mm. Johtoalueiden vierimetsien hoito -esite Suomen metsäkeskus, Pohjois-Pohjanmaa Julkiset palvelut Irmeli Ruokanen
LisätiedotYksityismetsätalouden rooli puumarkkinoilla Suomessa
Yksityismetsätalouden rooli puumarkkinoilla Suomessa Harri Hänninen Suomalais venäläinen Päättäjien Metsäfoorumi 7.6.2011, Majvik, Kirkkonummi Yksityismetsien merkitys Metsämaa, tilavuus ja kasvu ovat
Lisätiedot