Mielenterveys- ja päihdepalveluiden alueellisen yhdistymisen seurantaryhmän raportti 1/2017

Transkriptio

1 Mielenterveys- ja päihdepalveluiden alueellisen yhdistymisen seurantaryhmän raportti 1/2017 Rovaniemen kaupungin Mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä Lapin sairaanhoitopiirin psykiatrian tulosalueen toiminnat ja hallinto yhdistyivät Lapin sairaanhoitopiirin Mielenterveys- ja päihdepalveluiden tulosalueeksi. Tavoitteena yhdistymisessä on hoidon painopisteen siirtäminen avohoitoon, uusien tarpeenmukaisten palveluiden luominen ja entisten hoitoprosessien tehostaminen. Kahden organisaation toimintojen yhdistyminen mahdollistaa myös päällekkäisyyksien karsimisen ja yhteisen kehittämisen. Avohoitolähtöinen toimiva hoitomalli voi mahdollistaa sairaansijamäärien vähentämisen. Moderni, tehokas ja hoitosuositusten mukainen avohoito on pitkällä tähtäimellä kustannustehokasta ja näin voidaan tavoitella psykiatrisen hoidon kustannusten kasvun taittumista. Yhdistyminen toteutettiin liikkeenluovutussopimuksella, jossa yhdistymisen tavoitteeksi asetettiin seuraavat: Laadullisina tavoitteina on hoitoon pääsyn sujuvuus, hoidon ja kuntoutuksen tavoitteellisuus, vaikuttavuus ja avohoidon ensisijaisuus. Avohoidon ensisijaisuuden tulee näkyä avohoidon suhteellisen osuuden kasvamisena, vuodeosastokäytön vähenemisenä sekä taloudellisten että henkilöresurssien painottumisella avohoitoon. Aikuisten ja nuorten matalan kynnyksen palveluissa tavoitteena on hoitoon pääsy hoidon tarpeen arvion perusteella kolmen arkipäivän kuluessa yhteydenotosta. Hoidon ja kuntoutuksen toimintakäytäntöjen ja työmenetelmien laatua sekä vaikuttavuutta arvioidaan säännöllisesti. Toimintaa muutetaan tarvittaessa ja kehitetään vastaamaan tavoitteellisesti kuntalaisten hoidon ja kuntoutuksen tarpeisiin. Vuosina keskeisenä taloudellisena tavoitteena on kustannuskasvun pysäyttäminen toimintaa tehostamalla. Liikkeenluovutussopimuksen mukaisesti Rovaniemen kaupunki ja Lapin sairaanhoitopiiri ovat perustaneet seurantaryhmän, jonka tehtävänä on seurata sopimuksen tavoitteiden saavuttamista ja varmistaa yhteistyön toteutuminen organisaatioiden rajat ylittävästi. Seurantaryhmän tulee määritellä mittareita, joilla arvioidaan sopimuksessa asetettujen tavoitteiden toteutumista. Seurantaryhmä raportoi tavoitteiden toteutumisesta kaupungille ja sairaanhoitopiirille vähintään kaksi kertaa vuodessa. Raportti voi pitää sisällään toimenpide-ehdotuksia toiminnan kehittämiseksi ja tavoitteiden toteuttamiseksi.

2 Seurantaryhmään on nimetty seuraavat henkilöt: Reponen Paula, hallintoylilääkäri, Rovaniemen kaupunki, puheenjohtaja Blanco Sequeiros Sanna, tulosaluejohtaja, LSHP, Mielenterveys- ja päihdepalvelut Erholtz Johanna, ylihoitaja, LSHP, Mielenterveys- ja päihdepalvelut Eriksen Heidi, kuntaedustaja, Utsjoki Hiltunen Seija, henkilöstön edustaja, LSHP, Mielenterveys- ja päihdepalvelut Kangas Mirja, palvelualuepäällikkö, Rovaniemen kaupunki Koskinen Satu-Sirpa, työsuojeluvaltuutettu, LSHP Niemelä Solja, asiantuntijajäsen, professori, ylilääkäri, LSHP, Mt- ja päihdepalvelut Seurantaryhmän teknisenä sihteerinä toimii projektisuunnittelija Katja Puolakka sairaanhoitopiiriltä. Seurantaryhmä on määritellyt kokonaisuuksia kuvaamaan yhdistymiselle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Hoitoon pääsyn sujuvuus Hoitoon pääsyn sujuvuutta tullaan jatkossa mittaamaan mm. ajalla, jossa potilas pääsee matalan kynnyksen palveluihin. Matalan kynnyksen palveluita ovat Mielitiimi, A-klinikan avovastaanotto ja nuorten matalan kynnyksen palvelut. Lisäksi mitataan ajanvaraus- ja neuvontapuhelimeen tulleiden puheluiden määrää yhdistettynä siihen, mihin potilas puhelun jälkeen ohjautuu. Sairaanhoitopiirin tähänastisesta toiminnasta hoitoon pääsyn aikaa ja puheluiden määrää ei ole saatavilla johtuen kirjaamis- ja tilastointikäytännöistä sekä tietojärjestelmistä. Kirjaamiskäytäntöjä ja tilastointia muokataan parhaillaan, jotta nämä tiedot saadaan jatkossa käyttöön. Lähetteitä mielenterveys- ja päihdepalveluiden tulosalueelle tuli kuluvan vuoden helmi-syyskuussa yhteensä Samana aikana vuonna 2016 lähetteitä tuli 841. Kasvua lähetteiden määrässä oli noin 41 %. Tämä ei kerro koko totuutta, koska Mielitiimiin tullaan pääsääntöisesti ilman lähetettä. Hoitotakuutilastojen mukaan mielenterveys- ja päihdepalvelut tuottavat hoidontarpeen arvion ja hoidon hoitotakuun rajoissa. Kiireellistä hoitoa tarvitsevat aikuispotilaat pääsevät hoitoon Akuuttitiimiin, Mielitiimiin tai osastoille pääsääntöisesti joko saman päivän aikana tai viimeistään kolmen vuorokauden sisällä yhteydenotosta. Jos hoitoon pääsy ei toteudu kolmen vuorokauden sisällä, on kyse yleensä potilaan omasta toiveesta. Nämä tiedot perustuvat yksiköiden suulliseen raporttiin, koska tilastotietoa tästä ei vielä ole saatavilla. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden Hoidon ja tutkimuksen tulosyksikön terapia- ja tutkimuspoliklinikalle oli yhteensä 111 ihmisen jono. Kyse on pääsääntöisesti kiireettömään terapeuttiseen hoitoon jonottamisesta. Tämän jonon purkua varten on tekeillä useita toimenpiteitä.

3 Epäsuorana mittarina hoitoon pääsyn sujuvuudesta käytetään päivystyspoliklinikalla mielenterveys- ja päihdediagnoosilla asioineiden potilaiden määrää. Tämä määrä oli aikavälillä helmikuu elokuu vuonna 2016 yhteensä 566 ja vuonna 2017 yhteensä 636. Hoitoon pääsyn sujuvuuden ja hoidon vaikuttavuuden kehittämisen kautta tätä määrää pyritään pienentämään. Hoidon ja kuntoutuksen tavoitteellisuus Hoidon ja kuntoutuksen tavoitteellisuudella pyritään vaikuttamaan siihen, että hoito on tehokasta ja suunnitelmallista potilaan tarpeet ja voimavarat huomioivaa mutta turhaa holhoamista vältetään. Hoidon ja kuntoutuksen tavoitteellisuuden seurantamittariksi valittiin hoitosuunnitelmien ja niiden päivityksien määrän mittaaminen pitkään (yli vuoden) sairastaneiden potilaiden osalta. Edellisen lisäksi tavoitteena on seurata avohoidon hoitosuhteiden pituuksia. Tähänastisesta toiminnasta näitä tietoja ei ole saatavilla, mutta toimintaa ja tilastointia muutetaan, jotta tätä voidaan seurata jatkossa. Hoidon ja kuntoutuksen vaikuttavuus Hoidon ja kuntoutuksen vaikuttavuudella tarkoitetaan niiden avulla saavutettua hyvinvoinnin kohentumista. Tämän mittaaminen yksilötasolla on hyvin haasteellista ja kuntatasolla on vaikea osoittaa vaikutusten johtuvan nimenomaan saaduista palveluista. Hoidon ja kuntoutuksen vaikuttavuutta kuvaavien mittareiden osalta seurantaryhmä tekee vielä selvitystyötä ja pyrkii kehittämään vaikuttavuuden mittaamisen keinoja. Avohoidon ensisijaisuus Mielenterveyslain mukaan mielenterveyspalvelut on ensisijaisesti järjestettävä avopalveluina sekä niin, että oma-aloitteista hoitoon hakeutumista ja itsenäistä suoriutumista tuetaan. Avohoidon ensisijaisuuden tulee sopimuksen mukaan näkyä avohoidon suhteellisen osuuden kasvamisena, vuodeosastokäytön vähenemisenä sekä taloudellisten että henkilöresurssien painottumisella avohoitoon. Kirjattuja avohoitokäyntejä on ollut helmi- ja elokuun välisenä aikana seuraavasti: Vuosi LSHP, MiePä Rovaniemi, mt- ja päihdepalvelut Yhteensä käynnit Mielenterveys- ja päihdepalveluiden tulosalueen vuodeosastohoitopäivät: 2-8/ / /2017 Vuodeosastopäivien määrä Hoidetut henkilöt

4 Syyskuussa 2017 Mielenterveys- ja päihdepalveluiden tulosalueen henkilökunnasta avohoidossa työskentelee noin 52 %. Tämä ei sisällä lääkäreiden työpanosta. Rovaniemen kaupunkia koskeva mielenterveys- ja päihdepalveluiden laskutus omana tuotantona toteutetusta hoidosta oli mennessä yhteensä Tästä 40 % oli avohoidon laskutusta ja 60 % laitoshoidon laskutusta. Vuonna 2016 omana tuotantona toteutetusta hoidosta Rovaniemen kaupungin laskutus oli mennessä , josta 28 % koski avohoidon ja 72 % laitoshoidon laskutusta. Kustannuskasvun pysäyttäminen Rovaniemen kaupungin kustannukset mielenterveys- ja päihdepalveluista sekä psykiatriasta, sisältäen sosiaalihuoltolain mukaiset kuntouttavat asumispalvelut. TP2015 TP2016 TA2017 tavoite 2017 enn tavoite 2018 Mielenterveys- ja päihdepalvelut (toimintakulut) Psykiatrinen erikoissairaanhoito OMA (toimintakate) Psykiatrinen erikoissairaanhoito OSTO (toimintakate) YHDISTETTY mielenterveys- ja päihdepalvelut SHL:n mukaiset kuntouttavat asumispalvelut (toimintakate) TOTEUMA helmi maalis huhti touko kesä heinä elo Yhteensä vuosi 2016 (toimintakulut) vuosi 2017 (toimintakulut)* EROTUS * korjattu maaliskuuta ja elokuuta LSHP:ltä laskutetuilla erillä LSHP:n psykiatrian tulosalueen toimintakulut olivat yhteensä vuonna 2016 helmi-elokuussa , mikä oli 68,9 % talousarviosta. Vuonna 2017 yhdistyneiden Mielenterveys- ja päihdepalveluiden tulosalueen toimintakulut helmi-elokuussa olivat , mikä oli 64,86 % talousarviosta. Talouden toteuma oli vuoden 2016 elokuussa alijäämäinen ja vuonna 2017 toteuma oli alijäämäinen. Toimintakulujen yllättävän pieni ero johtuu pääosin siitä, että vuoden 2017 aikana on onnistuttu merkittävästi vähentämään ostetun laitoshoidon määrää. Ostetun laitoshoidon määrä on kuitenkin pienessä populaatiossa altis muutoksille, koska kyse on usein valtion mielisairaalaan hoitoon määrätyistä tai vaikeahoitoisista potilaista. Tämän vuoksi tästä ei voida vetää selkeitä johtopäätöksiä kustannusten suunnasta, vaan tarvitaan enemmän seuranta-aikaa. Yhteistyön toteutuminen Yhteistyön toteutumisen mittariksi valittiin erityistä tukea tarvitsevien, sosiaalitoimen sekä Mielenterveys- ja päihdepalveluiden yhteisten asiakkaiden lukumäärä ja laadullinen arvio palvelun toteutumisesta. Tätä kehitetään osana sosiaalihuollon tilastoinnin kehittämistä, eivätkä nämä luvut ole siis vielä seurantaryhmän käytössä.

5 Lisäksi Rovaniemen terveyskeskus ja Mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat aloittaneet yhteisen työskentelyn lievien ja keskivaikeiden mielialahäiriöiden hoitoon pääsyn ja hoidon tehostamiseksi. Asumispalveluiden ja kotihoidon osalta aloitetaan myös yhteinen työskentely. Tarkoitus on kehittää yhteistyössä ja yhteisissä työpajoissa hoidon toteuttamista tarkoituksenmukaisimmalla tavalla organisaatiorajojen yli. Terveyskeskuksella ja Mielenterveys- ja päihdepalveluilla on ollut yhteisiä potilaita, joilla on mielenterveys- ja päihdediagnoosi seuraavasti: VUOSI KUUKAUSI LKM VUOSI KUUKAUSI LKM Perusterveydenhuollossa sellaisilla lääkärikäynneillä, joissa mielenterveys- ja päihdediagnoosi on kirjattu, on käynyt helmi - elokuussa vuonna 2016 yhteensä 494 potilasta, näistä on tehty 660 käyntikirjausta. Samana ajanjaksona vuonna 2017 potilaita on käynyt 728, näistä on tehty yhteensä 863 käyntikirjausta. Nämä käynnit ovat perusterveydenhuollossa muissa kuin mielenterveysja päihdeyksiköissä. Seurantaryhmä arvioi, että perusterveydenhuollon käynnit mielenterveysdiagnooseilla tulevat lisääntymään, kun lievien ja keskivaikeiden mielialahäiriöiden hoitoa terveyskeskuksen ja Mielitiimin yhteistyönä kehitetään vastaamaan paremmin kuntalaisten tarpeita. Asiakkaiden arvio palveluista Asiakasnäkökulmaa hoitoon pääsyyn, hoidon tarpeeseen vastaamiseen ja hoidon tavoitteellisuuteen sekä vaikuttavuuteen liittyen selvitetään jatkossa. Suunnitelmana on tehdä kysely mielenterveys- ja päihdepalveluiden asiakkaille. Kysely pyritään toteuttamaan lähiaikoina ja toistettaisiin myöhemmin samoilla kysymyksillä. Puheenjohtajan yhteenveto Suoritteista ja kustannuksista tietoa on helposti saatavilla, mutta tiedot eivät ole täysin vertailtavissa vuosien 2016 ja 2017 välillä erilaisten kirjaamiskäytäntöjen vuoksi. Hoidon ja kuntoutuksen laatuun ja vaikuttavuuteen sekä yhteyden saamiseen ja hoitoon pääsyn sujuvuuteen liittyvien tietojen osalta pitää tehdä paljon kehittämistyötä ja muokata toiminta- ja kirjaamiskäytäntöjä. Näiden ongelmien vuoksi tässä raportissa esitettävistä mittareista ei voi vetää pitkälle meneviä johtopäätöksiä, pidemmän ajan seurantaa tarvitaan. Seurantaryhmä on osaltaan mukana mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämistyössä ja raportoi seuraavan kerran keväällä 2018.