Ainejärjestöjen pisteytyskriteerit Toiminta-avustusten pisteytyskriteerit Ainejärjestön jäsenet. 2. Koulutuspoliittinen edunvalvonta

Transkriptio

1 Ainejärjestöjen pisteytyskriteerit Toiminta-avustusten pisteytyskriteerit Ainejärjestön jäsenet Kukin järjestö, jolla on ajantasainen ja säännöllisesti päivittyvä jäsenrekisteri, saa siitä yhden pisteen. Jäsenrekisterin puuttumisesta sakotetaan yksi piste, kuitenkin niin, että minimipistemäärä on yksi piste. Jäsenistön määrän osalta pisteitä annetaan alla olevan taulukon mukaan: enemmän Tästä kohdasta voi saada enintään 5 pistettä. Mikäli ainejärjestön jäsenmäärä ei ole tiedossa, järjestön katsotaan kuuluvan jäsenmäärältään pienimpään luokkaan. Jos ainejärjestöllä on vähemmän kuin 10 jäsentä, se ei voi saada toiminta-avustusta. 2. Koulutuspoliittinen edunvalvonta Pisteitä annetaan aktiivisesta osallistumisesta ja vaikuttamisesta opintojen suunnitteluun, opiskelijoiden edunvalvonnasta tiedekunnassa ja tutkinto-ohjelmassa, yhteydenpidosta henkilökuntaan ja hallintoon sekä oman tiedekunnan ja yliopiston ajankohtaisten asioiden seuraamisesta. Pisteitä saa myös säännöllisestä yhteydenpidosta hallinnon opiskelijaedustajiin, opintoihin liittyvästä yhteistyöstä muiden ainejärjestöjen kanssa sekä muusta opintoja tukevan toiminnan järjestämisestä (esim. opintopiirit ja -matkat, opintojen edistymistä, vaihto-opiskelua ja ammatillista suuntautumista edistävät tilaisuudet). Lisäksi pisteitä annetaan koulutukseen ja opetukseen sekä tiedekunnan ja tutkinto-ohjelman toimintaan liittyvien asioiden viestimisestä järjestön jäsenille. Lisäksi pisteitä annetaan kv-opiskelijoiden huomioimisesta edunvalvonnassa. Tästä kohdasta voi saada enintään 25 pistettä. 2.1 Opiskelijaedustajat (enintään 5 pistettä) Huomio: Tamy (esim. edustajisto tai valiokunnat) EI OLE yliopiston päätöksentekoelin! Jos opiskelijaedustaja on ainejärjestön hallituksen jäsen, ei tästä automaattisesti saa pisteitä, ellei voida osoittaa, että esim. hallituksen kokouksissa käydään kuulumiset läpi. 1. Järjestöllä ei ole opiskelijaedustajia lainkaan. 2. Opiskelijaedustajat tärkeimmissä päätöksenteko- ja valmisteluelimissä (tiedekuntaneuvosto ja opsuryhmät), mutta yhteydenpito heihin ja heidän välillään ei ole koordinoitua tai vakiintuntutta. 3. Järjestöllä on edustajia tärkeimmissä päätöksenteko- ja valmisteluelimissä, edustajat vierailevat säännöllisesti kokouksissa ja heihin on vakiintuneet yhteydenpitotavat. 4. Järjestöllä on hyvin paljon edustajia erilaisissa päätöksenteko- ja valmisteluelimissä, järjestö lobbaa aktiivisesti opiskelijoita mukaan tiedekunnan ja tutkinto-ohjelman elimiin.

2 Yhteydenpito järjestön ja opiskelijaedustajien välillä on vakiintunutta ja selkeää vuodesta toiseen. 5. Kaiken edellä mainitun lisäksi aj-toimintaan osallistaminen esillä (esim. keskustelutilaisuudet opiskelijoiden kesken), konkreettisia rutiineja. 2.2 Koulutuspoliittinen vaikuttaminen ja edunvalvonta (enintään 5 pistettä) Jokaisesta toteutuneesta kohdasta 1 piste, max. 5 pistettä: - Järjestöllä on selkeitä tavoitteita tiedekunnan/tutkinto-ohjelman kehittämisen suhteen ja se vie niitä eteenpäin. - Järjestöllä on antaa konkreettisia esimerkkejä vaikutustyön tuloksista ja ongelmakohtiin reagoimisesta. - Järjestö tapaa säännöllisesti tutkinto-ohjelman ja/tai tiedekunnan johtoa, kuten tutkintoohjelmavastaavaa ja/tai dekaania, ja keskustelee ajankohtaisista asioista ja vie eteeenpäin opiskelijoiden näkemyksiä. - Järjestö on mukana opetussuunitelmatyössä opiskelijaedustajan kautta ja järjestöllä on selkeitä tavoitteita opetuksen kehittämisen suhteen. - Järjestö kerää jäsenistöltä palautetta ja järjestää esimerkiski palaute-, keskustelu- ja tiedotustilaisuuksia koko jäsenistölle. 2.3 Yhteistyö järjestöjen ja Tamyn kanssa (enintään 5 pistettä) Huomio: Tässä kohdassa pisteitä annetaan ainoastaan opintoihin (ts. _edunvalvontaan_) liittyvästä yhteistyöstä. 1. Järjestöllä vasta suunnittelee yhteistyömuotoja muiden kanssa tai yhteistyö on hyvin satunnaista. 2. Järjestöllä on yhteistyötä (ei kuitenkaan jäsentynyttä) ja yhteisiä tapaamisia muiden ainejärjestöjen kanssa. Järjestön toimijat ovat Tamyn sähköpostilistoilla ja facebookkanavissa. 3. Järjestö tekee yhteistyötä muiden ainejärjestöjen kanssa tapaamalla säännöllisesti ja suunnittelemalla vaikutustyötä yhdessä muiden kanssa. Perustason tiedekuntajärjestötoimintaa tai siihen verratavaa yhteistyötä. Järjestön toimijat ovat Tamyn viestintäkanavissa ja osallistuvat esimerkiksi Tamyn kopokoulutuksiin/kopovaliokunnan työskentelyyn tai puheenjohtajatapaamisiin. 4. Hyvin organisoitua (tiedekuntajärjestötoimintaa (tai tiedekuntajärjestön toimintaan verrattavaa yhteistyötä), johon järjestöstä osallistutaan säännöllisesti ja muidenkin kuin hallitusaktiivien voimin. Järjestö on mukana Tamyn eri viestintäkanavissa, koulutuksissa ja tapaamisissa sekä on oma-aloitteisesti yhteydessä Tamyn toimistoon tarvittaessa. 5. Kaikkea edellä, minkä lisäksi toiminta on pitkäjänteistä ja jatkuvaa ja ylivuotista Edunvalvontaviestintä ja tapahtumat (enintään 5 pistettä) Jokaisesta toteutuneesta kohdasta 1 piste, max. 5 pistettä: - Koulutuspoliittisista asioista viestitään aktiivisesti jäsenistön tavoittavalla tavalla. - Koulutuspoliittinen viestintä on suunnitelmallista ja tavoitteellista. - Järjestetään opintopiirejä tai -matkoja. - Järjestetään opintoihin liittyviä keskustelutilaisuuksia tai muita tapahtumia.

3 - Järjestetään laajempia koulutuspoliittisia asioita käsitteleviä tapahtumia (muutakin kuin suoraan opintoihin liittyvää). 2.5 Kansainvälinen edunvalvonta (enintään 5 pistettä) Jokaisesta toteutuneesta kohdasta voi saada kohdan mukaisen pisteytyksen (1-2 pistettä), max. 5 pistettä 1 piste: Kansainvälisten opiskelijoiden edunvalvontatarpeita kartoitetaan säännöllisesti ja ne otetaan huomioon järjestön toiminnan suunnittelussa. 1 piste: Järjestöllä on edustus kv-tutkinto-ohjelmissa ja pitää säännöllisesti yhteyttä kv-ohjelmien hallopedeihin. 1 piste: Järjestö viestii edunvalvonnastaan myös englanniksi. 1-2 pistettä: Järjestö edistää opiskelijoiden mahdollisuuksia vaihto-opiskeluun ja harjoitteluun ulkomailla sekä kotikansainvälistymiseen. 2 pistettä hyvin kuvaillusta ja esimerkillisestä toiminnasta. 3. Tuutorointi Pisteitä annetaan suunnitelmallisesta, monipuolisesta ja opiskelijoiden erilaiset lähtökohdat huomioivasta tuutoroinnista, sekä vertais- että kv-tuutoroinnin osalta. Pisteitä saa myös tuutorikoulutuksiin osallistumisesta ja tuutoritoiminnan jatkumisesta orientaatioviikkoja pidemmälle. Jos järjestön vastuulle kuuluu tuutoroitavia kv-opiskelijoita, heidän tuutorointiaan tulee kuvata kaikkien kysymysten kohdalla. Kohdasta voi saada enintään 10 pistettä. Huom! Tästä kohdasta ei saa pisteitä mikäli järjestö ei järjestä itse tuutorointia ja ole päävastuussa tuutoroinnin resursoinnista. Kv-tuutorointia kuvaavat kriteerit koskevat vain niitä järjestöjä, joilla on vastuullaan kv-opiskelijoita, ja niiden tulee täyttyä mainituilta osin. Tästä kohdasta voi saada enintään 10 pistettä (jokaisesti toteutuneesta kohdasta 1 piste). - Järjestössä on nimetty tuutorivastaava (ja kv-tuutorivastaava) joko hallituksen jäsenenä tai toimihenkilönä. Tuutorivastaava (ja kv-tuutorivastaava) sekä tuutorit osallistuvat yliopiston ja Tamyn koulutuksiin. - Tuutorit (ja kv-tuutorit) valitaan avoimella haulla, jossa on selkeät valintaperusteet. Lopullinen valinta tehdään hallituksen päätöksellä tai vastaavalla. Fukseihin (ja kvopiskelijoihin) otetaan yhteyttä ennen opintojen alkua. - Fuksitapahtumat on suunniteltu huomioimaan eri elämäntilanteissa olevat opiskelijat sekä erilaiset tavat osallistua. Tuutoroinnin järjestäminen on suunnitelmallista. - Tuutorivastaava ryhmäyttää myös tuutorit keskenään. Seuraajan perehdyttäminen on harkittua ja suunnitelmallista. Tuutoroinnin osana uudet opiskelijat tutustutetaan myös ainejärjestön toimintaan. - Vähintään tuutorivastaava tapaa oppiaineen henkilökuntaa tai ohjauksesta vastaavaa henkilöstöä. Suoraan maisterivaiheeseen tulevat opiskelijat otetaan vastaan ja heidän kiinnittymisestä järjestöön huolehditaan. - Fukseilta kerätään palautetta tuutoroinnista ja sitä hyödynnetään toiminnan kehittämisessä.

4 - Tuutorointiin liittyy pitkäjänteistä ja suunnitelmallista yhteistyötä tutkinto-ohjelman henkilökunnan tai muun opiskelijoiden ohjauksesta vastaavan henkilöstön kanssa. - Tuutorointi on suunniteltu kasvattamaan uudet opiskelijat osaksi avointa ja yhdenvertaista yhteisöä. Tuutorit kohtaavat uudet opiskelijat yhdenvertaisesti ja huolehtivat pelisääntöjen siirtymisestä uusille opiskelijoille. +1 Tuutorit ja kv-tuutorit tekevät edes jonkinasteista yhteistyötä, kv-opiskelijat tutustutetaan ainejärjestöön. +1 Kv-tuutorointi on suunnitelmallista, kv-opiskelijoilta kerätään palautetta tuutoroinnista. 4. Sosiaalipolitiikka ja hyvinvointi Pisteitä annetaan sopoaiheisten tilaisuuksien järjestämisestä, jäsenistön liikuntamahdollisuuksien ja hyvinvoinnin edistämisestä ja muusta sosiaalipoliittisten asioiden huomioinnista järjestön toiminnassa. Lisäksi pisteitä annetaan yhdenvertaisuuden ja ja ympäristönäkökulmien huomioimisesta toiminnassa. Kohdasta voi saada enintään 15 pistettä Järjestön sopotoiminta (enintään 5 pistettä) 1 Järjestö tiedostaa sopoasioiden olemassaolon ja kiinnittää huomiota myös hyvinvointiin. Näiden edistäminen ei ole suunnitelmallista eivätkä vastuut ole selkeitä. 2 Järjestöllä on nimettynä sopo-, hyvinvointi- tai yhteisöllisyysvastaava tai jonkinlainen matalan kynnyksen yhteyshenkilö. Järjestön jäsenille välitetään tietoa heitä koskevista sopoasioista ja järjestön tapahtumia suunnitellessa pyritään matalaan osallistumiskynnykseen. 3 Kuten edellä, mutta vastuuhenkilön tehtävänkuva on selkeä ja koko hallitus käsittelee hyvinvointinäkökulmia toiminnassaan. 4 Kuten edellä, mutta järjestö järjestää myös jotain erillistä hyvinvointiin tähtäävää tai sopoasioita käsittelevää toimintaa. 5 Järjestö jakaa aktiivisesti tietoa ja käy keskustelua sopoaiheista jäsenistönsä kanssa. Järjestö järjestää sopoaiheisiin ja hyvinvointiin keskittyviä tapahtumia tai vierailuja. Sopo- ja hyvinvointiasioille on yksi tai useampi vastuuhenkilö, jonka tehtävänkuva on selkeä ja lisäksi koko hallitus on sitoutunut hyvinvoinnin edistämiseen. Tapahtumissa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että kaikkien on helppo tulla mukaan eikä kukaan jää porukan ulkopuolelle Liikunta (enintään 5 pistettä) 1 Järjestö välittää tietoa liikuntapalveluista ja järjestön tapahtumissa on satunnaisesti jotain liikunnallisia osioita. 2 Järjestö liikkuu satunnaisesti yhdessä joko liikuntavuorolla, liikuntatapahtumissa tai esimerkiksi yhteislenkeillä. Jäsenille välitetään tietoa UnipoliSportin ja UtaSportin toiminnasta ja muista liikkumismahdollisuuksista. 3 Järjestöllä on säännöllistä omaa liikuntatoimintaa ja toiminnassa painotetaan matalaa osallistumiskynnystä.

5 4 Järjestön liikuntatoiminta on jatkuvaa ja säännöllistä. Liikuntatoiminta on monipuolista ja matalan kynnyksen mukaista. Toiminnassa huomioidaan eritasoiset liikkujat. 5 Kuten edellä, mutta toiminnassa tehdään yhteistyötä muiden järjestöjen kanssa. Liikunnallisuuden edistäminen näkyy laajasti muussakin toiminnassa esimerkiksi liikunnallisilla osioilla muiden tapahtumien yhteydessä Yhdenvertaisuus ja ympäristö (enintään 5 pistettä) 1 Järjestössä on pyrkimys huomioida yhdenvertaisuus ja ympäristö toiminnassa. 2 Järjestössä on nimetty yhdenvertaisuus- tai ympäristövastaava, jonka tehtävänä on pitää näkökulmaa esillä järjestön toiminnassa. 3 Järjestössä on suunniteltuja ja yhdessä sovittuja toimintatapoja yhdenvertaisuuden tai ympäristöasioiden huomioimiseksi ja kehittämiseksi. 4. Järjestössä panostetaan molempiin näkökulmiin sekä vastuuhenkilön että sovittujen toimintatapojen keinoin. 5. Järjestö edistää järjestelmällisesti yhdenvertaisuutta ja ympäristöasioita. Tapahtumia ja toimintaa varten on sovittu pelisääntöjä ongelmien välttämiseksi ja periaatteet yhdenvertaisuus- ja ympäristöasioista on sovittu kirjallisesti. Jäsenistöltä pyydetään palautetta ja ehdotuksia. 5. Vapaa-ajan toiminta Pisteitä annetaan jäsenten hyvinvointia edistävästä monipuolisesta vapaa-ajan toiminnasta. Pisteitä myönnetään painotuksesta ei-alkoholikeskeiseen vapaa-ajan toimintaan ja matalan kynnyksen tapahtumiin, erilaisten ja eri elämäntilanteissa olevien opiskelijoiden (esim. kv-opiskelijat ja perheelliset opiskelijat) huomioimisesta sekä vapaa-ajan toimintaan liittyvästä yhteistyöstä muiden ainejärjestöjen kanssa. Kohtaa arvioidaan myös toimintakalenterin perusteella. Kohdasta voi saada enintään 10 pistettä. 5.1 Kulttuuritoiminta (enintään 5 pistettä) 1. Vuosittain järjestetään pientä kulttuuritoimintaa tai sitä on lähinnä jonkun muun tapahtuman (esim. ekskursio) yhteydessä. 2. Vuosittain useampi pienimuotoinen vierailu tapahtumiin, leffaan tms. tai selkeä vuosittainen kulttuuriperinne. 3. Säännöllisiä vierailuja tai säännöllistä omaa toimintaa (esim. säännöllisiä leffailtoja), mahdollisesti yhteistyötä muiden kanssa. 4. Monipuolista kulttuuritoimintaa (esim. teatteria, leffaa, museoita), toiminta on järjestönsä itse tekemää ja oman näköistä. Kv-opiskelijat ja ei-alkoholikeskeisyys huomioitu toiminnassa. 5. Kuten edellä, mutta omia produktioita, kaikille avoimia tapahtumia. 5.2 Kulttuuri ja muu vapaa-ajan toiminta (enintään 5 pistettä) Kohtaa arvioidaan liitteenä toimitettavan toimintakalenterin perusteella. Huomio: Tässä ei ole annettu kenellekään sellaiselle täysiä pisteitä, joilla on muuten hyvää toimintaa, mutta kansainvälisiä opiskelijoita tai osallistujien "monimuotoisuutta" ei ole selkeästi huomioitu. Jos tapahtumat ovat tapahtumakalenterissa lueteltu vain nimeltä, laskee se pistettä. Kv-aspektia

6 tarkastellaan joka kohdassa, jos järjestön piiriin kuuluu kv-opiskelijoita. Ei-alkoholikeskeisiin tapahtumiin panostaminen nostaa pisteitä. 1. Tapahtumatoiminta vähäistä eikä se ole ympärivuotista, mainittu pari pienehköä tapahtumaa eikä juuri kuvailtu niiden luonnetta. 2. Toimintaa on jonkin verran, mainittu ja kuvailtu joitakin tapahtumia. 3. Järjestön toiminta on säännöllistä, ja järjestöllä on perinteisiä jokavuotisia tapahtumia, joista osa on mahdollisesti toteutettu yhteistyössä muiden kanssa. 4. Erittäin monipuolista ja säännöllistä toimintaa, toiminnan monipuolisuus mahdollistaa erilaisista asioista kiinnostuneiden osallistumisen. Järjestöllä on myös jokin tapahtuma, joka on avoin muille tamylaisille sekä yhteistyötä muiden järjestöjen kanssa. 5. Monipuolisesti erilaista toimintaa, avoimia tapahtumia, mahdollisia alakerhoja, Tapahtumat suunnitellaan niin, että niihin osallistuminen on mahdollistettu muutenkin kuin suomeksi. 6. Viestintä Pisteitä annetaan hyvin organisoidusta ja kohderyhmänsä tavoittavasta, yhdenvertaisuuden ja kvopiskelijat huomioivasta viestinnästä sekä viestintäkanavien tehokkaasta käytöstä. Lisäksi pisteitä saa aktiivisesta viestinnällisestä yhteistyöstä Tamyn kanssa. Kohdasta voi saada enintään 12 pistettä. Jokaisesta kysymyksestä (5kpl) on mahdollista saada max 2 pistettä + 2 lisäpistettä kansainvälisyyden huomioimisesta Kysymys 6.1: 0 = = vähintään 5 2 = vähintään 10 Kysymys 6.2: 0 = Kerran kuussa tai harvemmin 1 = Kaksi kertaa kuussa tai kerran viikossa 2 = Vähintään kaksi kertaa viikossa Kysymys 6.3: 0 = Ei analysointia, ei suunnitelmallisuutta 1 = On suunnitelmallisuutta. Viestintää refelktoidaan jotenkin, mutta ei erityisen johdonmukaisesti 2 = On viestintäsuunnitelma, jota hyödynnetään. Analysoinnista on käytännöt ja joitakin analysointityökaluja hyödynnetään Kysymys 6.4: 0 = Ei huomioida 1 = Huomoidaan jollakin tapaa 2 = Huomioidaan monipuolisesti ja kattavasti Kysymys 6.5: 0 = Ei yhteistyötä

7 1 = Vähän yhteistyötä (avoimista tapahtumista viestitään) 2 = Monipuolista yhteistyötä (avoimista tapahtumista viestitään, osallistutaan koulutuksiin, osallistutaan somekampanjoihin, viestintää muistakin aiheista kuin tapahtumista, oma-aloitteisuus) Ekstrakysymys 6.6: +1 Vähintään 5 +2 Kaikki viestintä myös englanniksi 7. Talous Pisteitä annetaan monipuolisesta varainhankinnasta ja järkevistä taloudenhoidon ja -suunnittelun käytännöistä. Pisteitä saa myös talousarvion ja tuloslaskelman informatiivisuudesta ja selkeästä yhteydestä toimintasuunnitelmaan ja -kertomukseen. Kohdasta voi saada enintään 5 pistettä. Pisteytystä arvioidaan myös hakemuksen liitteinä toimitettavien talousarvion ja tilinpäätöksen taseen ja tuloslaskelman perusteella. Huom. Puutteelliset tai huonosti tehdyt talousdokumentit (talousarvio, tase, tuloslaskelma) laskevat pistemäärää vähintään yhdellä pisteellä (mikäli se oli mahdollista). 1. Tehdään se mitä järjestön on lain puitteissa pakko tehdä, ainoa tulonlähde Tamyn avustus. 2. Ei käytännössä mitään muita tuloja kuin Tamyn avustus ja jäsenmaksut (mahdollisesti jotain pientä, kuten haalarimerkkien myynti), taloudenhoitaja ja hallitus seuraavat taloutta. 3. Järjestöllä on selkeästi muitakin hyviä tulonlähteitä kuin Tamyn avustus, kerrottu eri rutiineista (esim. tavoista joilla taloutta seurataan hallituksen kokouksissa), taloudenhoitaja kouluttautuu aina. 4. Vastauksessa on pohdittu keinoja kehittyä, joitakin tiedonsiirtokäytäntöjä tai ammattimaisuutta, laajahkoa ja pitkäjänteistä varainhankintaa. 5. Huomattava järjestelmällisyys, erittäin laajaa varainhankinta, tiedonsiirto, pitkäjänteisyys. 8. Toiminnan jatkuvuus ja kehittäminen Pisteitä annetaan tehokkaista aine/tiedekuntajärjestötiedon siirtämiskeinoista ja aktiivisesta jäsenpalautteen keräämisestä ja hyödyntämisestä. Yhdistystoimintakoulutuksiin osallistuminen sekä selkeät toimintasuunnitelma ja toimintakertomus vaikuttavat pisteisiin. Kohdasta voi saada enintään 5 pistettä. Pisteytystä arvioidaan myös toimintasuunnitelman ja - kertomuksen perusteella. Huom! Tästä kohdassa ei lähtökohtaisesti saa 3:sta ylempää pistemäärää ellei siinä selkeästi reflektoitu järjestön nykytilaa ja jatkuvuutta. Jäsenistön osallistuminen ja osallistaminen toimintaan tärkeä kriteeri myös, samoin kouluttautuminen. 1. Järjestöllä on jonkinlaiset perehdytysmateriaalit (kansio, muistitikku tms.) tai mainitaan, että hallitus ei vaihdu kerralla kokonaan, jonkinlaisia käytäntöjä toimintasuunnitelman seuraamisesta, mietitty toiminnan parantamista. Ei selkeitä palautekäytäntöjä. 2. Selkeitä tiedonsiirtomenetelmiä, toimintasuunnitelmaa seurataan järjestelmällisesti.

8 3. Jäsenillä mahdollisuus antaa palautetta, jäsenet osallistetaan toiminnan suunnitteluun, selkeät tiedonsiirtokäytännöt hallituksen kesken (esim. hyvät pitkäjänteiset perehdytykset, hallituksen vaihtajaiset). 4. Palautekysely ja myös mainittu miten tuloksia hyödynnetään, panostettu perehdytykseen ja läpinäkyvään toimintaan, reflektoitu (mahdollisesti kriittisestikin) järjestön tilannetta ja kehitystarpeita, selvästi panostettu tiedonsiirtoon. Palautetta kerätään ja käsitellään myös englanniksi. 5. Erityistä vaivannäköä ja analyyttisyyttä, oikeasti pohdittu kaikkien mahdollisuutta osallistua toimintaan ja yhdistyksen kehittämiseen, poikkeuksellisen hyviä tiedonsiirtomekanismeja.