SÄÄNTÖKIRJA Kotihoidon palveluseteli. Piritta Mattila

Transkriptio

1 SÄÄNTÖKIRJA Kotihoidon palveluseteli Piritta Mattila

2 SISÄLLYS 1. Kotihoito palveluna Palvelusetelin sääntökirjan tausta ja tarkoitus Määritelmät Palveluseteliprosessi ja asiakkaan asema Palveluntuottaja Palvelusetelin arvo Palvelusetelin laskutus Erillisten matkakustannusten korvaus palveluntuottajalle Palvelun käyttäjän hoitosuhteen vaiheet Palveluntuottajaa koskevat yleiset ehdot ja velvoitteet Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän rooli ja vastuu Sääntökirjan muuttaminen Kotihoito Henkilöstö ja osaaminen Kotihoidon sisällön vaatimukset Kotisairaanhoitoon liittyvät erityiset vaatimukset Vaadittava raportointi ja valvonta Asiakastietojen käsittely, dokumentointi ja arkistointi Vaadittavat liitteet Liite 1. Hyvinvointiyhtymän kotihoidon palvelukuvaus

3 1. Kotihoito palveluna Kotihoidolla tarkoitetaan sosiaalihuoltolain ( /1301) mukaisen kotipalvelun 19 :ään ja terveydenhuoltolain 25 :ään sisältyvien kotisairaanhoidon tehtävien muodostamaa kokonaisuutta. Kotihoidon palveluseteli on tarkoitettu myös muuhun tuettuun palveluasumiseen, joka on kotihoitoon rinnastettavaa palvelua. Tuetulla palveluasumisella tarkoitetaan asumisen tukemista sosiaaliohjauksella ja muilla sosiaalipalveluilla (sosiaalihuoltolaki / ) Tuettu palveluasuminen muodostuu vuokra-asumisesta, hoiva- ja hoitopalveluista ja tukipalveluista. Tuetussa palveluasumisessa ei ole ympärivuorokautista hoitoa. Kotihoidon asiakkaat ovat pääasiassa iäkkäitä yksin asuvia vanhuksia tai pariskuntia, joiden toimintakyky on joko tilapäisesti tai pysyvästi alentunut siinä määrin, että he tarvitsevat päivittäin kotona asumiseensa ulkopuolista apua. Asiakkaat ovat yleensä myös monisairaita ja tarvitsevat kotisairaanhoidon palvelua. Jos palveluntuottajalla ei ole omaa terveydenhuollon ammattihenkilöstöä, jolla on oikeus tehdä myös sairaanhoidollisia tehtäviä, tulee palveluntuottajalla olla sopimuskumppani, jolla on edellytykset toteuttaa sairaanhoidolliset palvelut. Myös tämän palveluntuottajan tulee olla hyväksytty palvelusetelituottajaksi. Sopimuskumppani on mainittava hakemuslomakkeessa ja kopio sopimuksesta on liitettävä hakemukseen. Kotihoidon tarve voi olla tilapäinen / määräaikainen esimerkiksi sairaalasta kotiutumisen yhteydessä tai säännöllistä ja toistaiseksi jatkuvaa. Palveluntuottaja voi tarjota sekä säännöllistä että tilapäistä palvelua tai vain tilapäistä palvelua. 2

4 2. Palvelusetelin sääntökirjan tausta ja tarkoitus Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä on päätöksellään päättänyt ottaa käyttöön kotihoidon palvelusetelin, joka on tarkoitettu myös muuhun tuettuun asumiseen kuin perinteiseen kotona asumiseen. Ohje- ja hakulomakkeet ovat hyväksytty uudelleen hyvinvointiyhtymän hallituksessa , koska ohje- ja hakulomakkeet olivat virheelliset aikaisemmin. Kotihoidon tavoitteena on antaa hyvää ja turvallista hoivaa ja hoitoa Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän kotihoidon kriteerit täyttävälle asiakkaalle. Hoitoa toteuttaessa tuetaan asiakkaan omaa toimintakykyä ja mahdollisimman itsenäistä selviytymistä kotona. Kotihoidolla tarkoitetaan sosiaalihuoltolain mukaisen kotipalvelun 19 :ään ja terveydenhuoltolain 25 :ään sisältyvien kotisairaanhoidon tehtävien muodostamaa kokonaisuutta. Lisäksi kotihoidon palveluseteli on tarkoitettu tuettuun palveluasumiseen, joka on kotihoitoon rinnastettavaa palvelua. Tuetulla palveluasumisella tarkoitetaan asumisen tukemista sosiaaliohjauksella ja muilla sosiaalipalveluilla (sosiaalihuoltolaki / ). Tuettu palveluasuminen on tarkoitettu pääsääntöisesti ikääntyville henkilöille, jotka eivät palveluiden turvin selviydy omassa kodissaan. Tuettu palveluasuminen muodostuu vuokra-asumisesta, hoiva-ja hoitopalveluista sekä tukipalveluista. Tarjolla olevien tukipalveluiden käyttö on asiakkaan valittavissa. Tuetussa palveluasumisessa ei ole ympärivuorokautista hoitoa. Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä järjestää kotihoitoa omana toimintana, ostopalveluna ja palvelusetelin avulla. Tässä sääntökirjassa Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä asettaa laissa sosiaali-ja terveydenhuollon palvelusetelistä (palvelusetelilaki, 569/2009) säädetyt edellytykset palveluntuottajaksi hyväksymiselle. Lisäksi sääntökirjan tarkoituksena on määrittää palvelusetelijärjestelmä-prosessissa noudatettavat käytännöt. Tämä palvelusetelisääntökirja on voimassa alkaen toistaiseksi. Hakeutuessaan palveluseteliyrittäjäksi Päijät-Hämeen hyvinvointikunta- yhtymään palveluntuottajan tulee sitoutua noudattamaan sääntökirjaa. Palvelusetelilain 4.4 :n mukaan kunnan/kuntayhtymän tulee peruuttaa palvelujen tuottajan hyväksyminen ja poistaa palvelujen tuottaja luettelosta, jos hyväksymiselle asetetut edellytykset eivät enää täyty tai palvelujen tuottaja pyytää hyväksymisen peruuttamista. Mikäli palveluntuottaja ei täytä tai noudata palvelusetelilaissa säädettyjä tai sääntökirjassa määritettyjä edellytyksiä, palveluntuottaja voidaan poistaa Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän palvelusetelituottajien rekisteristä. Rekisteristä poistamisen jälkeen palveluntuottaja ei voi toimia Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän palvelusetelituottajana. 3

5 3. Määritelmät Määritelmät tässä sääntökirjassa: Palvelusetelillä tarkoitetaan palvelun järjestämisvastuussa olevan kunnan/kuntayhtymän palveluun oikeutetulle kunnan/kuntayhtymän asukkaalle myöntämää sitoumusta, jonka mukaan se korvaa palveluntuottajan antaman palvelun kunnan/kuntayhtymän ennalta määräämään arvoon saakka. Omavastuuosuudella tarkoitetaan sitä osuutta yksityisen palveluntuottajan tuottaman palvelun hinnasta, jota kunnan/kuntayhtymän myöntämän palvelusetelin arvo (subventio) ei kata ja joka jää asiakkaan maksettavaksi. Palveluntuottaja laskuttaa asiakkaalta omavastuuosuuden. Tulosidonnaisella palvelusetelillä tarkoitetaan palveluseteliä, jonka arvo määräytyy kunnan/kuntayhtymän määrittelemien asiakkaan jatkuvien ja säännöllisten tulojen mukaan tai jonka arvo perustuu tulojen huomioon ottamiseen palvelusetelilaissa säädetyllä tavalla. Asiakkaalla tarkoitetaan henkilöä, jolle myönnetään palvelut järjestettäväksi palvelusetelillä. Asiakkaan ja potilaan asemaa määrittävät laki sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksista ja asemasta(812/200) ja laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992). Asiakkaan ja palvelusetelituottajan välistä sopimussuhdetta koskevat sopimuksen sisällön mukaan määräytyvät kuluttajaoikeuden ja sopimusoikeuden säännökset ja periaatteet (palvelusetelilaki 6.2 ). PSOP-järjestelmä tarkoittaa Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän käytössä olevaa sähköistä ostopalvelu-ja palvelusetelijärjestelmää. Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän hyväksymien palveluseteliyrittäjien tulee sitoutua käyttämään PSOP-järjestelmää. 4

6 4. Palveluseteliprosessi ja asiakkaan asema 4.1 Palveluntuottaja Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä on määritellyt palveluntuottajaksi hyväksymisen edellytykset sähköiseen palveluseteli-ja ostopalvelujärjestelmään (PSOP). Palvelusetelien arvot (= ) päättää Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän hallitus. Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän palvelusetelituottajaksi hakeudutaan sähköisen palveluseteli -ja ostopalvelujärjestelmän (PSOP) kautta ( Palveluntuottajan tulee kirjata yrityksen tiedot järjestelmään ja toimittaa vaaditut liitteet sähköiseen järjestelmään. Hakeminen palvelun tuottajaksi on mahdollista ympäri vuoden. PSOP- järjestelmään tulee ilmoittaa palveluhinnasto. Mahdolliset hinnanmuutokset tulee ilmoittaa kerran vuodessa välisenä aikana päivittämällä hinnasto Psopjärjestelmään, josta palvelunjärjestäjä sen hyväksyy. Uudet hinnat astuvat tällöin voimaan 1.2. seuraavana vuonna. Palveluntuottaja saa sähköisestä palveluseteli-ja ostopalvelujärjestelmästä huomioilmoituksen sähköpostiin, kun palveluntuottaja on hyväksytty palvelusetelituottajaksi. Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä tekee päätöksen palveluntuottajaksi hyväksymisestä yhden (1) kuukauden kuluessa, jos sähköisessä hakemuksessa on kaikki vaadittavat tiedot ja liitteet. Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä ei sitoudu osoittamaan palveluseteliä käyttäviä asiakkaita palveluntuottajalle. Palveluntuottajan tulee sitoutua siihen, että palveluseteliä käytetään vain hyvinvointikuntayhtymän omaa toimintaan vastaavaan palveluun. Kotihoidon palvelun tulee vastata kunnallista kotihoitoa (vastaavasta palvelusta) kokonaisuudessaan, asiakkaan tarpeen mukaan, tarvittaessa myös iltaisin ja viikonloppuisin. Viikonloppuisin ja arkipyhinä tehdään vain välttämättömät perushoidolliset tehtävät. Hyvinvointikuntayhtymän kotihoidon sisältö on määritelty kotihoidon palvelukuvauksessa (Liite 1). Palvelusetelipäätöksellä hyvinvointikuntayhtymä sitoutuu maksamaan kustannuksia enintään myönnetyn palvelusetelin arvoon asti. Mikäli asiakas tarvitsee ja haluaa palvelusetelituottajalta muuta kuin hyvinvointikuntayhtymän palvelukuvauksessaan määrittelemään palveluseteliin sisältyvää palvelua, hänen on kustannettava ne itse (esimerkiksi perussiivous, ikkunoiden pesu, ruuan valmistus jne.). Kun asiakas valitsee itselleen sopivan palvelusetelituottajan, tuottaja ja asiakas tekevät keskenään kirjallisen palvelusopimuksen. Sopimuksen tulee sisältää eriteltynä sekä palvelusetelillä tuotettava palvelu että mahdollisesti sen ulkopuolelle jäävät asiakkaan itse kustantamat palvelut. Sopimuksesta tulee ilmetä myös perittävät korvaukset sekä palveluntuottajan ja asiakkaan vastuut ja velvollisuudet. Sopimus on yksityisoikeudellinen ja kuluttajasuojalain alainen. PalveluSantralla on mallisopimus, jota palveluntuottajat voivat hyödyntää. Palveluntuottajan palvelusetelipalveluja koskeva laskutus Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymältä tapahtuu sähköisen palvelusetelijärjestelmän avulla. Palveluntuottaja kirjaa PSOP-järjestelmään tuottamansa palvelut. Edellisen kuukauden palvelutapahtumien kirjaukset tulee olla kirjattuna PSOP- järjestelmään kuukauden 4. päivän loppuun mennessä. Kirjatuista palveluista 5

7 muodostetaan kerran kuukaudessa tilitysaineisto, jonka perusteella laskutus tapahtuu. Palveluntuottaja ei lähetä Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymälle erillistä laskua. Palveluntuottaja laskuttaa mahdollisen omavastuuosuuden asiakkaalta. Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä korvaa enintään asiakkaan päätöksessä ilmoitetun setelimäärän päätöksen mukaiselta ajanjaksolta. Palveluntuottaja saa halutessaan järjestelmästä omaa kirjanpitoaan varten palveluiden laskutukseen liittyvät tilitystiedot. Tätä varten palveluntuottajan tulee ilmoittaa sähköpostiosoitteensa laskutustiedoissa ja laittaa rasti (x) Haluan maksuaineiston pdf-kuvan sähköpostiini - kohtaan. Säännöllisessä kotihoidossa ensimmäinen palvelusetelipäätös tehdään palvelu- ja hoitosuunnitelmaan perustuen asiakkuuden alkaessa 1 3 kuukaudeksi. Ennen määräajan päättymistä palvelutarve tarkistetaan ja mikäli palvelun myöntämisen perusteet edelleen täyttyvät tehdään jatkopäätös joka on toistaiseksi voimassa oleva. Palveluntuottaja on velvollinen olemaan yhteydessä Asiakasohjaus Siiriin hyvissä ajoin ennen palvelusetelin päättymistä. Uusi palvelutarpeen selvitys ja palvelusetelipäätös tehdään myös asiakkaan tai palveluntuottajan aloitteesta asiakkaan palvelutarpeen muuttuessa. Palvelu- ja hoitosuunnitelmassa määritellystä tuntimäärästä voi tilapäisesti poiketa 10 %:lla asiakkaan tarpeen niin vaatiessa yhtäjaksoisesti enintään kahden viikon ajan. Tilapäisessä kotihoidossa palveluseteli myönnetään aina määräajaksi. Tilapäistä kotihoitoa myönnetään palvelusetelillä yleensä sairaalasta kotiutumisen yhteydessä, hoitavan omaisen sairauden ajaksi tai jos palvelutarve muusta syystä on lyhytaikainen Palvelusetelin arvo Hyvinvointikuntayhtymä päättää palvelusetelin arvosta ja sen muutoksista. Palvelusetelin arvona käytetään /tehty työtunti. Palvelun tuottaja ilmoittaa Psop:ssa vain tuntihinnan, ½ t arvo on suoraan puolet tuntihinnasta. Tilapäisen kotihoidon, tuetun asumisen ja säännöllisen kotihoidon palvelusetelin arvo on tulosidonnainen ja on pienimmillään 7 /tunti ja maksimissaan 34 /tunti. Säännöllisen kotihoidon palvelusetelin arvo määräytyy asiakkaan / pariskunnan yhteenlaskettujen bruttotulojen mukaan. (Asiakasmaksulaki 734/1992, Asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmasuista 912/ ). Siirin asiakasohjaaja tekee päätöksen palvelusetelin myöntämisestä palvelu- ja hoitosuunnitelman mukaiseen hoitoon ja määrittelee kuinka monelle tunnille kuukaudessa palveluseteli myönnetään sekä maksupäätöksen asiakkaan tulojen perusteella. Palveluntuottaja määrittelee yhden hinnan, joka kattaa klo 7-22 välisen ajan kaikkina päivinä. Asiakas vastaa niistä kustannuksista, jotka ylittävät palvelusetelin arvon kustannukset. Palveluntuottaja voi tarkistaa hintojaan kerran kalenterivuodessa. Hinnat ilmoitetaan palvelusetelihakemuksen kansilehdellä PalveluSantraan mennessä ja hinnat astuvat voimaan 1.2. alkaen. Hinnoittelumalli ei sido palveluntuottajaa muiden kuin palvelusetelillä korvattavien palvelujen hinnoittelussa. Palvelusetelillä tuotettava palvelu on arvonlisäverolain 130 a :n mukaista verotonta terveydenja sairaanhoitopalvelun myyntiä ja hinnat ilmoitetaan ilman alv:a. 6

8 4.1.2 Palvelusetelin laskutus Palvelusetelillä hyvinvointikuntayhtymä sitoutuu maksamaan yksityisen palveluntuottajan antamasta palvelu- ja hoitosuunnitelman mukaisesta palvelusta palvelusetelin arvoa vastaavan korvauksen. Jos asiakkaan ja palveluntuottajan sopima hinta on pienempi kuin palvelusetelin arvo, voi palveluntuottaja laskuttaa hyvinvointikuntayhtymää enintään tämän hinnan. Palveluntuottaja laskuttaa Psop:n ohjeiden mukaan jälkikäteen hyvinvointikuntayhtymää asiakkaalle annetuista palveluista palvelusetelipäätöksen mukaisesti. Laskutusjakso on yksi kuukausi. Laskutus tapahtuu Psop:n kautta. Keskeytyneestä palvelusta ei makseta, eikä myönnettyä palveluseteliä voi käyttää myöhemmin tai lisäpalveluihin, jos palvelu on keskeytynyt tilapäisesti. Mikäli asiakas peruu palvelukäynnin vasta samana päivänä, jolle käynti on sovittu, niin palveluntuottajalle korvataan puolet palvelusetelin tuntiarvosta. Jos asiakkaan palvelutarve päättyy pitkäaikaisesti tai pysyvästi, palvelusetelipäätös raukeaa. Palveluntuottajan tulee ilmoittaa asiakkuuden päätös Asiakasohjaus Siiriin. Mikäli palvelusetelin käyttö estyy/ jää käyttämättä yrittäjän taholta, maksua ei voi periä asiakkaalta. Palvelusetelillä tuotettava palvelu on arvonlisäverolain 130 a :n mukaista verotonta terveydenja sairaanhoitopalvelun myyntiä ja hinnat ilmoitetaan ilman alv:a Erillisten matkakustannusten korvaus palveluntuottajalle Kotihoidon asiakaskäynneistä, joissa yhdensuuntainen matka on aluekohtaisesti tilaajan ilmoittamista lähtöpisteistä yli 10 km maantiematkan mukaisesti, maksetaan 0,60 eur / km 10 km ylittävältä osalta. Tämä sisältää matkan ja matka-ajan korvauksen. Tuntihintaan tulee sisältyä myös matkoihin käytetty aika eikä erillisiä laskutuslisiä tai toimenpidemaksuja voi periä. Lähtöpisteet ovat: Asikkala: Rusthollintie 2, Asikkala Hartola: Kuninkaantie 16, Hartola Hollola: Virastotie 3, Hollola Iitti: Rautatienkatu 20, Kausala Kärkölä: Virkatie 1, Järvelä Lahti: Harjukatu 31, Lahti Myrskylä: Virastotie 5, Myrskylä Padasjoki: Kellosalmentie 20, Padasjoki Pukkila: Hallitustie 2 B, Pukkila Orimattila: Erkontie 9, Orimattila 7

9 4.2 Palvelun käyttäjän hoitosuhteen vaiheet Palvelusetelin avulla järjestetyn kotihoidon aloittaminen edellyttää, että Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän Asiakasohjaus Siiri on tehnyt palvelutarpeen selvityksen ja laatinut palvelu- ja hoitosuunnitelman, josta ilmenee palvelun sisältö, tarvittavien käyntikertojen määrä ja vuorokauden aika sekä palvelun toteutukseen suunniteltu keskimääräinen aika. Palvelusetelin käyttömahdollisuutta tarjotaan asiakkaille, jotka täyttävät hyvinvointikuntayhtymän kotihoidon myöntämisen perusteet. Palvelusetelin käyttömahdollisuutta tarjotaan asiakkaille, jotka täyttävät hyvinvointikuntayhtymän kotihoidon myöntämisen perusteet. Asiakas itse tekee valinnan siitä, haluaako hän kunnallisen kotihoitopalvelun vai käyttääkö palvelusetelituottajaksi hyväksyttyä palvelun tuottajaa. Asiakkaalle tulee selvittää tämän asema palveluseteliä käytettäessä, palvelusetelin arvo, palvelun tuottajien hinnat, omavastuuosuuden määräytymisen perusteet ja arvioitu suuruus sekä vastaavasta palvelusta sosiaali-ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain mukaan määräytyvä asiakasmaksu (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä 2009/569). Jos asiakas valitsee palvelusetelin, hänelle tehdään päätös palvelusetelin myöntämisestä. Palveluseteli kattaa palvelusetelin myöntämispäätöksessä määritellyt palvelut saman sisältöisenä ja samassa laajuudessa kuin hyvinvointikuntayhtymä ne omana toimintana tuottaa. Päätös sisältää palvelu-ja hoitosuunnitelman. Palveluseteliasiakas valitsee itse tai omaistensa avustuksella itselleen palveluntuottajan hyvinvointikuntayhtymän hyväksymien palveluntuottajien joukosta. Palvelun-tuottajaportaali löytyy osoitteesta Asiakas voi vertailla palveluntuottajia palveluntuottajaportaalissa tai sähköiseen PSOP-järjestelmään kirjautuen. Asiakas tai hänen valtuuttamansa puolesta asioija voi kirjautua PSOP-järjestelmään Vetuma-tunnistautumisella pankkitunnuksia, mobiilivarmennetta tai varmennekorttia käyttäen. Asiakasta voi avustaa palvelusetelin käytössä hänen laillinen edustajansa, lähiomainen tai muu läheinen henkilö (laki potilaan asemasta oikeuksista 785/ ), laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/ ). Asiakas voi antaa läheiselleen valtuuden katsoa tietojaan PSOP- järjestelmästä täyttämällä puolesta asioinnin valtakirjan ja toimittamalla sen palvelusetelin myöntäneelle viranhaltijalle. Asiakas, hänen omaisensa tai laillinen edustajansa ottaa yhteyttä palveluntuottajaan. Asiakkaan suostumuksella Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän palvelusetelin myöntänyt viranhaltija voi tehdä palveluvarauksen PSOP-järjestelmän kautta asiakkaan valitsemalle palveluntuottajalle. Palveluseteli on henkilökohtainen eikä sitä voi vaihtaa rahaksi. Asiakas voi halutessaan vaihtaa palveluntuottajaa palvelusetelipäätöksen voimassaoloaikana. Kun asiakas valitsee itselleen sopivan palvelusetelituottajan, tuottaja ja asiakas tekevät keskenään kirjallisen palvelusopimuksen. Sopimuksen tulee sisältää eriteltynä sekä palvelusetelillä tuotettava palvelu että mahdollisesti sen ulkopuolelle jäävät asiakkaan itse kustantamat palvelut. Sopimuksesta tulee ilmetä myös perittävät korvaukset sekä palveluntuottajan ja asiakkaan vastuut ja velvollisuudet. Sopimus on yksityisoikeudellinen ja kuluttajasuojalain alainen. Tätä sopimussuhdetta koskevat sopimuksen sisällön mukaan määräytyvät kuluttajaoikeuden ja sopimusoikeuden säännökset ja oikeusperiaatteet. Asiakkaan ja palveluntuottajan välistä sopimusta koskevan erimielisyyden saattamisesta kuluttajariitalautakunnan käsiteltäväksi säädetään kuluttajariitalautakunnasta annetussa laissa (8/2007). 8

10 Asiakas toimittaa hyvinvointikuntayhtymältä saamansa palvelusetelipäätöksen, palvelusetelin arvoa koskevan päätöksen sekä palvelusetelin palveluntuottajalle. Palvelusetelin avulla palveluntuottaja laskuttaa hyvinvointikuntayhtymää palvelusetelin arvoon asti. Palvelusetelin arvon ylimenevän osan palvelumaksusta palveluntuottaja laskuttaa suoraan asiakkaalta palvelusopimuksessa sovittuna ajankohtana. Jos asiakas on tyytymätön saamaansa palveluun, hänen tulee ilmoittaa tyytymättömyydestään palveluntuottajalle. Palveluseteliä käyttävällä asiakkaalla on oikeus potilaslain ja asiakaslain mukaisiin oikeussuojakeinoihin. Potilaslain 10.1 : mukaan terveyden- ja sairaanhoitoonsa tai siihen liittyvään kohteluunsa tyytymättömällä potilaalla on oikeus tehdä muistutus terveydenhuollon toimintayksikössä terveydenhuollosta vastaavalle johtajalle. Sosiaalihuollon laatuun tai siihen liittyvään kohteluunsa tyytymättömällä asiakkaalla on oikeus tehdä muistutus sosiaalihuollon toimintayksikön vastuuhenkilölle tai sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle (sosiaalihuollon asiakaslaki 23.1 ). Lisäksi asiakkaalla on mahdollisuus tehdä kantelu aluehallintovirastoon tai eduskunnan oikeusasiamiehelle. Asiakkaalla on mahdollisuus antaa palautetta käyttämistään palveluista PSOP-järjestelmän kautta. Palveluntuottajan on vastattava palautteeseen joko välittömästi tai viimeistään kahden viikon kuluessa asian kiireellisyydestä riippuen PSOP-järjestelmän kautta. 9

11 5. Palveluntuottajaa koskevat yleiset ehdot ja velvoitteet Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä toimii palvelun järjestäjänä ja hyväksyy palvelusetelituottajat. Palvelusetelilain 5 :n mukaan palvelusetelituottajaksi voidaan hyväksyä vain palvelujen tuottaja: joka on merkitty ennakkoperintärekisteriin; joka täyttää kyseiselle toiminnalle yksityisistä sosiaalipalveluista annetussa laissa (922/2011) ja yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa (152/1990) asetetut vaatimukset; Joka on merkitty Aluehallintoviraston tai Valviran ylläpitämään rekisteriin tai saanut aluehallintoviranomaisen toimiluvan. jonka tuottamat palvelut vastaavat vähintään sitä tasoa, jota edellytetään vastaavalta kunnalliselta toiminnalta; jolla on potilasvahinkolain (585/1986) mukainen vakuutus tai muu vastuuvakuutus, jonka vakuutusmäärän voidaan palvelutoiminnan laatu ja laajuus huomioon ottaen arvioida riittävän toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien henkilövahinkojen korvaamiseen ja joka muilta ehdoiltaan vastaa tavanomaista vastuuvakuutuskäytäntöä. Palveluntuottaja sitoutuu maksamaan veroonsa ja lakisääteiset vakuutusmaksunsa ja huolehtii muista yhteiskunta- ja työnantajavelvoitteistaan moitteettomasti. Palveluntuottaja sitoutuu hakeutumaan PalveluSantran ylläpitämään palvelujen tuottajien rekisteriin ja suorittamaan PalveluSantran perimän vuosittaisen markkinointija koulutusmaksun. Palveluntuottajan tulee täyttää tilaajan selvitysvelvollisuutta koskevan lain (tilaajavastuulaki, 1233/2006) mukaiset vaatimukset. Tämä tarkoittaa sitä, että palveluntuottajan tulee toimittaa liitteet, jotka eivät saa olla 2kk vanhempia. Luettelo vaadituista liitteistä palveluittain on kappaleessa 9. Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä selvittää edellä kuvattujen edellytysten täyttämisen PSOP-järjestelmään toimitettavien liitteiden avulla. Vaaditut liitteet tulee liittää niille varattuihin kohtiin PSOP- järjestelmässä. Lisätietoja vaadituista liitteistä on tämän sääntökirjan lopussa. Edellä mainittujen asioiden ja asiakirjojen lisäksi palveluiden tuottajilta edellytetään seuraavia yleisiä asioita: Kotihoitoa tulee tuottaa seitsemänä päivänä viikossa klo Palveluntuottajalla on henkilöstö, joka täyttää lakisääteiset kotisairaanhoidon henkilöstöltä edellytetyt vaatimukset tai tuottajalla on sopimus kotisairaanhoidollisista tehtävistä toisen palveluntuottajaksi hakevan/hyväksytyn palveluntuottajan kanssa. Palveluntuottajalla tulee olla voimassa olevan lainsäädännön edellyttämät laadunhallinnan ja potilas-/asiakasturvallisuuden varmistamisen järjestelmät. Päijät- Hämeen kuntayhtymä määrittää tässä sääntökirjassa kotihoidon palveluntuottajaksi hyväksymisen edellytykset luvusta 9 eteenpäin. Nämä edellytykset liittyvät keskeisesti asiakasryhmän palvelutarpeisiin. 10

12 Palveluntuottajan vastuulla on huolehtia siitä, että palveluntuottajan tiedot PSOPjärjestelmässä ovat ajantasaisia. Palveluntuottaja huolehtii siitä, että palveluja annettaessa ja asiakas-/potilastietojen kirjaamisessa, asiakirjojen käsittelyssä, säilytyksessä, hävittämisessä ja luovuttamisessa sekä toiminnassa muutenkin noudatetaan salassapidosta, vaitiolovelvollisuudesta, tietosuojasta, tietoturvasta sekä salassa pidettävien tietojen luovuttamisesta annettuja voimassa olevia säädöksiä. Palveluntuottaja sitoutuu osallistumaan kuntayhtymän ja/tai PalveluSantran palvelusetelituottajille järjestettyihin koulutuksiin tai seminaareihin (1-2xv) Palveluntuottaja sitoutuu pyydettäessä toimittamaan selvityksen sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA:lta toimintaansa saamasta tuesta tai muista yhteiskunnalta saamistaan avustuksista. Palveluntuottaja hinnoittelee palvelunsa siten, että asiakasohjaaja pystyy arvioimaan ennen palvelusetelipäätöksen tekoa asiakkaan omavastuuksi jäävät kustannukset 6. Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän rooli ja vastuu Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä toimii palvelujen järjestäjänä. Yhtymä hyväksyy palveluntuottajiksi ne yritykset, jotka täyttävät palvelusetelilaissa säädetyt edellytykset ja yhtymän asettamat muut vaatimukset ja ehdot. Palvelutuottajarekisteri on nähtävissä PSOP:ssa (palvelusetelilain 4.3 :ssa tarkoitettu luettelo). Kuntayhtymän tulee peruuttaa palveluntuottajan hyväksyminen ja poistaa palveluntuottaja luettelosta, jos laissa ja tässä sääntökirjassa hyväksymiselle asetetut edellytykset eivät enää täyty tai palveluntuottaja pyytää peruuttamaan hyväksymisensä (palvelusetelilaki 4.4 ). Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän tulee selvittää asiakkaalle tämän asema palveluseteliä käytettäessä, palvelusetelin arvo, palveluntuottajien hinnat, omavastuuosuuden määräytymisen perusteet ja arvioitu suuruus sekä asiakasmaksu, joka määräytyy vastaavasta palvelusta sosiaali-ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain mukaan (palvelusetelilaki 6.3. ). Kuntayhtymän tulee antaa asiakkaalle tieto, mistä häntä koskevia tietoja voidaan hankkia hänen suostumuksestaan riippumatta. Kunnan on myös varattava asiakkaalle tilaisuus tutustua muualta hankittuihin tietoihin sekä antaa asiaa koskeva selvitys tarvittaessa. (palvelusetelilaki 6.4 ). Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymää sitoo laissa viranomaisten toiminnan julkisuudesta (julkisuuslaki 621/1999) säädetty salassapitovelvoite. Salassa pidettäviä ovat asiakirjat, jotka sisältävät tietoja yksityisestä liike-ja ammattisalaisuudesta (julkisuuslaki kohta). Kunta on palvelusetelillä järjestettävässä palvelussa syntyvien potilas- ja asiakirjojen henkilötietolaissa (b523/1999) tarkoitettu rekisterinpitäjä. 11

13 7. Sääntökirjan muuttaminen Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymällä on oikeus tehdä muutoksia tämän sääntökirjan ohjeisiin ja ehtoihin. Muutoksista ilmoitetaan palveluntuottajille välittömästi kirjallisesti muutosta koskevan päätöksen jälkeen. Mikäli palveluntuottaja ei halua sitoutua muuttuneeseen sääntökirjaan, tulee palveluntuottajan ilmoittaa siitä kirjallisesti Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymälle kuudenkymmenen (60) päivän kuluessa muutosilmoituksen lähettämisestä. Mikäli palveluntuottaja ei toimita Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymälle edellä mainittua ilmoitusta, palveluntuottaja sitoutuu noudattamaan muuttuneita ehtoja muutosilmoituksessa mainitusta päivästä lukien, mutta kuitenkin aikaisintaan kuusikymmentä (60) päivää muutosilmoituksen toimittamisesta. 8. Kotihoito Kotihoidon tavoitteena on antaa hyvää ja turvallista hoivaa ja hoitoa asiakkaalle, jonka avuntarve täyttää kotihoidon kriteerit. Hoidon toteutuksessa tuetaan asiakkaan omaa toimintakykyä ja mahdollisimman itsenäistä selviytymistä kotona. Omaisia ja lähipiiriä tuetaan osallistumaan hoitoon ja huolenpitoon. Yksilöllisesti suunniteltu ja toteutettu kotihoito perustuu palvelu- ja hoitosuunnitelmaan, joka on tehty yhteistyössä asiakkaan, omaisten ja hyvinvointikuntayhtymän kotihoidon yhteyshenkilön kanssa. Palvelu- ja hoitosuunnitelmaa muutetaan asiakkaan palvelutarpeen muuttuessa, toimintakyvyn alentuessa palvelua lisätään ja toimintakyvyn parantuessa palvelua vähennetään. Henkilökohtaisella hoivalla ja huolenpidolla autetaan asiakasta selviytymään tavanomaisista arkielämän toiminnoista ja tuetaan itsenäistä asumista. Asiakas tekee nämä toiminnot itse toimintakykynsä rajoissa. Asiakkaan palvelutarve tulee olla selvitetty vanhuspalvelulain 15 mukaisesti. Selvitys perustuu asiakkaan yksilöllisen kokonaistilanteen arviointiin, jonka tekee Asiakasohjaus Siirin asiakasohjaaja. Selvityskäynti kestää 1-3 tuntia ja siinä toivotaan lähiomaisen olevan paikanpäällä. Palveluntarve kirjataan palvelusuunnitelmaan ja mahdolliset asiakkaan tarvitsemat ja hänelle myönnetyt palvelut aloitetaan suunnitelman mukaisesti. Phhyky:n alueella asiakas valitsee itse palveluiden järjestämistavan. Palveluseteli asiakkaat ovat: Pääsääntöisesti ikääntyneitä, yksin tai pariskuntana asuvia Asiakas asuu omassa kodissaan tai tuetussa asumisessa Toimintakyky on alentunut tilapäisesti tai pysyvästi Päivittäistä avun tarvetta perustoiminnoissa (poikkeuksena haavahoidot, jotka voivat olla harvemmin kuin päivittäin) 12

14 8.1 Henkilöstö ja osaaminen Henkilökunnan tulee täyttää sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle asetetut lakisääteiset vaatimukset. Palveluntuottajan palvelua toteuttavalta henkilöstöltä edellytetään terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1094) tai sosiaalihenkilöstölaista annetun asetuksen (817/2015) mukaista oikeutta toimia laillistettuna ammattihenkilönä tai nimikesuojattuna ammattihenkilönä. Tarjoaja vastaa siitä, että vaatimus toteutuu. Sijaisilla tulee olla riittävä sosiaali- ja/tai terveysalan koulutus. Palveluntuottajalla tulee olla palvelun laatuun ja laajuuteen nähden tarvittavat henkilöstövoimavarat. Työntekijöillä tulee olla ammatissa vaadittava osaaminen, joka on saavutettu alaan liittyvän soveltuvan koulutuksen ja/tai työkokemuksen kautta. Henkilöstöltä edellytetään kykyä ja joustavuutta työskennellä asiakkaan luona silloinkin, kun kanssakäyminen asiakkaan kanssa on asiakkaan erityispiirteistä johtuen vaativaa. Kotihoidon luonteeseen kuuluu, että asiakkaan palvelutarve vaihtelee jopa päivittäin. Henkilöstön tulee arvioida asiakkaan toimintakykyä jatkuvasti, joustaa päivittäisen palvelutarpeen mukaan ja reagoida pitkäaikaisiin muutoksiin. Lähtökohtana on, että asiakkaalla on omahoitaja, joka mahdollistaa jatkuvan työntekijä-asiakassuhteen. Palveluntuottaja vastaa siitä, että palveluja toteuttava henkilöstö täyttää laissa säädetyt kelpoisuusehdot ja henkilöstö suorittaa vain sellaisia työtehtäviä, joihin heillä on säännösten ja valtakunnallisten ohjeiden mukainen oikeus. Toiminnan tulee perustua laatusuosituksen hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi (STM:n julkaisut 2013:11) Jos palveluntuottajalla on työsuhteessa enemmän kuin kolme työntekijää, palveluiden vastuuhenkilöllä tulee olla sosiaali- ja/tai terveysalan korkeakoulututkinto tai vastaava tutkinto, riittävä johtamistaito ja vähintään vuoden työkokemus vastaavista tehtävistä. Henkilökunnan osamainen tuulee olla asiakkaiden hoidontarpeen edellyttämällä tasolla. Tarjoaja vastaa siitä, että vaatimus toteutuu. Palveluntuottaja vastaa siitä, että palveluja toteuttava henkilöstö suorittaa vain sellaisia työtehtäviä, joihin heille on säännösten tai valtakunnallisten ohjeiden mukainen oikeus. Palkatessaan terveydenhuollon tai sosiaalihuollon ammattihenkilöstöä, palveluntuottaja sitoutuu tarkastamaan henkilön tiedot Valviran ylläpitämästä rekisteristä (Suosikki/Terhikki). Henkilöstöllä on riittävä, työn suorittamiseen vaadittava suomenkielen taito. Henkilöstöllä on ajantasainen tieto keskeisistä vanhuksille suunnatuista palveluista ja etuuksista niin, että työntekijät pystyvät ohjaamaan ja neuvomaan asiakasta ja omaisia palvelujen hankkimisessa. Henkilöstöllä on käytössään kuntayhtymän sosiaali- ja terveyspalvelujen, Kelan ja PalveluSantran yhteystiedot ja mahdollisuus käyttää puhelinta ja työaikaansa asiakkaan avustamiseen palvelujen järjestämisessä. Palveluntuottaja huolehtii henkilöstönsä ammattitaidon ylläpidosta ja täydennyskoulutuksesta. 13

15 8.2 Kotihoidon sisällön vaatimukset Palveluntuottajan tulee huolehtia palvelusetelin myöntämispäätökseen liitetyn palvelu- ja hoitosuunnitelman mukaisista palveluista saman sisältöisenä ja samassa laajuudessa kuin hyvinvointiyhtymän oma kotihoito tuottaa palvelun. Hyvinvointiyhtymän kotihoidon palvelukuvaus liitteenä (liite 1). Palvelu- ja hoitosuunnitelma tarkistetaan vähintään puolen vuoden välein asiakkaan ja palveluntuottajan välillä. Palveluntuottaja pystyy aloittamaan uuden asiakkaan kotihoidon seuraavana päivänä ja viimeistään kahden vuorokauden sisällä palvelun tilaamisesta. Hoitosuhteen alusta alkaen asiakkaalle on nimetty omahoitaja ja sekä asiakas, että omainen ovat tietoisia kuka omahoitaja on. Hoitotyössä hyödynnetään asiakkaan omia voimavaroja ja tuetaan omatoimisuutta toimintakykyä ylläpitävällä työotteella. Jokaisella käynnillä seurataan asiakkaan tilaa ja kunnon muuttuessa asiakas ohjataan tarkoituksenmukaiseen hoitoon. Yhteistyöstä asiakkaan omaisten ja lähipiirin kanssa sovitaan asiakkaan ja palveluntuottajan välisessä hoito- ja palvelusuunnitelmassa. Asiakkaan omaisten osallistumista hoitoon tuetaan ja tiedonkulusta huolehditaan yhteisesti sovittujen pelisääntöjen mukaisesti. Lisäksi: Asiakkaan avainten hallinnasta sovitaan kirjallisessa sopimuksessa Jos palveluun sisältyy asiakkaan raha-asioiden hoitoa, sovitaan menettelytavoista kirjallisesti. Kotihoidon henkilöstö huolehtii yhdessä asiakkaan ja hänen omaistensa kanssa, että asiakas saa hänelle kuuluvat julkiset etuudet, kuten kela:n hoitotuki ja asumistuki asiakasta ja hänen omaisiaan neuvotaan ja ohjataan apuvälineiden, asunnon muutostöiden, kuljetuspalveluiden, lääkinnällisen kuntoutuksen, hoitotarvikkeiden, sosiaalija terveyspalveluiden hakemisessa Yhteistyössä asiakkaan ja hänen omaistensa kanssa huolehditaan, että asiakkaalle ryhdytään hankkimaan edunvalvojaa, jos asiakkaan toimintakyky ja etu sitä vaatii Henkilökunta huolehtii asiakkaan käytössä olevien turvajärjestelmien (turvapuhelin, turvaranneke, liesivahti, ovimatto jne.), apuvälineiden ja palohälyttimen toiminnan tarkistamisesta Asuin tilojen esteetön kulku ja turvallisuus tarkistetaan säännöllisesti ja ohjataan sekä neuvotaan turvallisuuden lisäämisessä. Henkilökunta seuraa ja arvioi asiakkaan palvelun- ja hoitosuunnitelman ajantasaisuutta ja toteutumista. Jos asiakkaan hoidon tarve muuttuu siten, että se vaikuttaa annetun palvelun määrään tai sisältöön, tulee hänen olla yhteydessä asiakasohjaukseen annetun ohjeen mukaisesti. riippumatta siitä, onko hoidon tarve lisääntynyt tai vähentynyt. Palveluntuottaja sitoutuu siihen, että palveluseteleitä käytetään vain kulloinkin voimassa olevaan kunnallisen kotihoidon palvelukuvauksen mukaisiin palveluihin (liite 1) Jos asiakkaan ja palveluntuottajan kanssa sovitaan kunnallisen kotihoidon ulkopuolisista palveluista, palveluntuottaja sitoutuu siihen, että ne laskutetaan kokonaisuudessaan asiakkaalta. Palveluntuottajan ja asiakkaan välillä on kirjallinen sopimus, joka sisältää palvelun irtisanomisajan. 14

16 8.3 Kotisairaanhoitoon liittyvät erityiset vaatimukset Kotisairaanhoidon toteuttavalla palveluntuottajalla on THL:n oppaan Turvallinen lääkehoito 2015 mukainen kirjallinen lääkehoitosuunnitelma ja lääkehoitoa toteuttavalla henkilöstöllä on oppaan mukaiset valmiudet ja luvat lääkehoidon toteuttamiseen. Palveluntuottajalla tulee olla käytössään ajanmukaiset kotisairaanhoidon hoitovälineet, kuten verenpainemittari, verensokerimittari, haavahoidon perusvälineet ja näytteiden otossa tarvittavat perusvälineet. Palveluntuottaja on lisäksi sopinut Päijät-Hämeen laboratorio liikelaitoksen tai muun laboratorion kanssa näytteidenottotarvikkeiden (kertakäyttöiset tarvikkeet, mm. Putket ja neulat) tilausmenettelystä, näytteiden analysoinnista ja sopinut miten asiakas saa jatkohoitoohjeet tehtyjen tutkimusten perusteella. Sairaanhoitotyössä palveluntuottaja noudattaa yleisesti hyväksyttyjä hoito-ohjeita, kuten käypä hoito suosituksia, sairaanhoitajan käsikirjan suosituksia ja THL:n suosituksia. Hoitotyön kirjaamisesta huolehditaan voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. 8.4 Vaadittava raportointi ja valvonta Palvelusetelilainsäädännön mukaisesti hyvinvointikuntayhtymä on rekisterinpitäjä myös palvelusetelillä järjestettävissä palveluissa. Palveluntuottaja on sen sijaan rekisteritietojen ylläpitäjä. Rekisterinpitäjä vastaa rekisterinpitäjänä henkilötietolain, viranomaistoiminnan julkisuudesta annetun lain, potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain sekä sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain asettamista velvoitteista, joita ovat rekisteriselosteen laatiminen ja saatavilla pito, asiakkaiden informointi henkilötietojen käsittelystä ja heidän oikeuksistaan sekä tarkastusoikeuden toteuttaminen ja kirjallisen kieltäytymistodistuksen antaminen sekä tietojen luovuttaminen sivullisille. Palveluntuottaja sitoutuu: Toimittamaan kalenterivuosittain, maaliskuun loppuun mennessä, hyvinvointiyhtymälle raportin edellisen vuoden toiminnastaan, joka sisältää yhteystiedot, tiedot henkilökunnan määrästä ja käydyistä täydennyskoulutuksista sekä säännöllistä kotihoitoa saaneiden asiakkaiden määrät kuukausitasolla luetteloituna. Antamaan Asiakasohjaus Siiriin ja PalveluSantraan riittävät tiedot tarjoamistaan palveluista asiakasneuvontaa ja palvelusetelin myöntämistä varten. Annettaviin tietoihin sisältyy myös palvelun hinta asiakkaalle jäävän omavastuun laskemista varten. Palveluntuottaja kerää säännöllisesti asiakaspalautetta ja se dokumentoidaan. Nämä tiedot luovutetaan myös Asiakasohjaus Siirille. Palveluntuottaja ilmoittaa oma-aloitteisesti hyvinvointiyhtymälle ja PalveluSantralle toiminnassaan tapahtuvista oleellisista muutoksista. Tällaisia muutoksia voivat olla mm. Toiminnan lopettaminen, toiminnan pitkäaikainen keskeyttäminen, vastuuhenkilön vaihtuminen sekä yhteystietojen ja palveluhinnaston muuttaminen Palveluntuottajan hinnankorotus ilmoitus tulee tehdä välisenä aikana kirjallisesti (kirjallinen asiakirja allekirjoituksin) ja toimittaa se Asiakasohjaus Siiriin palvelusta vastaavalle palvelupäällikölle sekä PalveluSantraan (molempiin oma kpl), uudet hinnat astuvat voimaan 1.2 seuraavana vuonna. Palveluntuottaja muuttaa hinnaston Psop-järjestelmään hinnankorotus esityksensä mukaisesti. Palvelunjärjestäjä hyväksyy muutoksen. 15

17 Luomaan menettelytavat systemaattiseen palveluiden laadun seurantaan sekä luomaan korjaavat toimenpiteet poikkeamien ehkäisemiseksi Toimittamaan kirjalliset reklamaatiot tiedoksi hyvinvointiyhtymälle ja hyväksyy hyvinvointiyhtymän tekemät asiakaspalautekyselyt palveluseteliä käyttäville asiakkaille kehittämään kotihoitoa yhdessä hyvinvointiyhtymän kanssa 8.5 Asiakastietojen käsittely, dokumentointi ja arkistointi Hyvinvointikuntayhtymän asiakastietojärjestelmään kirjataan tiedot palvelutarpeen selvityksestä, laaditusta palvelu- ja hoitosuunnitelmasta sekä sen tarkistusajankohdasta. Hoitotyön kirjauksia ei tehdä hyvinvointikuntayhtymän omaan asiakastietojärjestelmään. Palveluntuottajalla tulee olla lain edellyttämät potilastiedot kirjattuna, jotka asiakas saa tarvittaessa tulostettuna esim. julkisessa terveydenhuollossa asiointia varten. Asiakas- ja potilastiedot luovutetaan hyvinvointikuntayhtymälle, jos asiakas siirtyy hyvinvointikuntayhtymän kotihoidon asiakkaaksi. Palveluntuottajan ylläpitämät asiakirjat on laadittava, säilytettävä ja dokumentoitava henkilötieto-, arkisto- ja potilaslakien tai niiden perusteella annettujen määräysten säätämällä tavalla. Syntyneisiin asiakirjoihin, niiden säilytykseen ja luovutukseen sovelletaan lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta, henkilötietolakia ja muita henkilötietojen käsittelyä koskevia säädöksiä sekä hyvinvointikuntayhtymän antamia ohjeita. Palveluntuottajalla on oltava seuranta- ja valvontatehtävää varten tietosuojavastaava. Palveluntuottaja sitoutuu pitämään salassa ja käsittelemään huolellisesti saamansa salassa pidettävät asiakas- ja potilastiedot. Palveluntuottaja on velvollinen huolehtimaan siitä, että kaikki asiakas- ja potilastietoja käsittelevät työntekijät ja opiskelijat, palvelussuhteen laadusta riippumatta sitoutuvat laissa edellytettyyn vaitiolovelvollisuuteen. Heidän tulee kirjallisesti sitoutua siihen, etteivät luovuta yksityisestä henkilöstä saamiaan tietoja ulkopuolisille ja että sitoumus on voimassa senkin jälkeen, kun he eivät enää ole tuottajan palveluksessa tai harjoittelupaikassa. Palveluntuottaja vastaa myös siitä, että asukkaan tietoja pääsevät käsittelemään vain ne henkilöt, joiden työtehtävien kannalta se on välttämätöntä ja jotka ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen. Palveluntuottajalla tulee olla kirjalliset ohjeet asiakastietojen dokumentoinnista, sekä potilasasiakirjojen ja sosiaalihuollon asiakirjojen laadinnasta, säilyttämisestä ja salassapidosta (=rekisteriote). Kirjaamisessa, dokumenttien ylläpidossa ja luovuttamisessa palveluntuottaja sitoutuu noudattamaan hyvinvointiyhtymän antamia ohjeita. Salassapito- ja vaitiolovelvollisuus ja tietosuoja käytänteet noudattavat niistä asetettuja lakeja ja asetuksia. Lisäksi palveluntuottajalla tulee olla tietosuoja-asioihin nimetty vastuuhenkilö. 16

18 9. Vaadittavat liitteet Alla listaus kotihoidon palveluntuottajalta vaadittavista liitteistä, jotka tulee liittää PSOPjärjestelmään niille varattuihin paikkoihin. Mikäli palveluntuottaja hakeutuu useamman palvelun palvelusetelituottajaksi, riittää yritystoimintaa yleisesti koskevien liitteiden kertaalleen toimittaminen. Vaaditut liitetiedostot tulee nimetä alla olevan listauksen mukaisesti. Ennakkoperintärekisteri Kaupparekisteriote (kaikissa palveluissa) Vakuutusyhtiön todistus suoritetuista eläkevakuutusmaksuista Työterveyshuolto Vastuuvakuutustodistus Veroviraston todistus maksetuista veroista ja sosiaaliturvamaksuista Kopio aluehallintoviraston luvasta Henkilöstöluettelo (vakanssit, nimikkeet ja koulutustiedot) Omavalvontasuunnitelma Esite palvelutoiminnasta Selvitys henkilötietolain 32 edellyttämien toimenpiteiden toteuttamisesta - tähän liitetään allekirjoitettu Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän Palvelutuotannontietoturvallisuussitoumus Hyky_versio_ pdf 17

19 Liite 1. Hyvinvointiyhtymän kotihoidon palvelukuvaus KUVAUS KOTIHOIDON SISÄLLÖSTÄ Kotihoidon tavoitteena on antaa hyvää ja turvallista hoivaa ja hoitoa asiakkaalle, jonka avuntarve täyttää kotihoidon kriteerit. Hoidon toteutuksessa tuetaan asiakkaan omaa toimintakykyä ja mahdollisimman itsenäistä selviytymistä kotona. Omaisia ja lähipiiriä tuetaan osallistumaan hoitoon ja huolenpitoon. Yksilöllisesti suunniteltu ja toteutettu kotihoito perustuu palvelu- ja hoitosuunnitelmaan, joka on tehty yhteistyössä asiakkaan, omaisten ja hyvinvointikuntayhtymän kotihoidon yhteyshenkilön kanssa. Palvelu- ja hoitosuunnitelmaa muutetaan asiakkaan palvelutarpeen muuttuessa, toimintakyvyn alentuessa palvelua lisätään ja toimintakyvyn parantuessa palvelua vähennetään. HOIVAPALVELUT Henkilökohtaisella hoivalla ja huolenpidolla autetaan asiakasta selviytymään tavanomaisista arkielämän toiminnoista ja tuetaan itsenäistä asumista. Asiakas tekee nämä toiminnot itse toimintakykynsä rajoissa. Henkilökohtainen hygienia Päivittäisessä peseytymisessä avustaminen ja intiimihygieniasta huolehtiminen. Suihkuttaminen kerran viikossa. Tarvittaessa ihon perusrasvaus, parranajo, hiusten hoito sekä kynsien leikkaus. WC-toiminnnoissa avustaminen. Suuhygieniasta huolehtiminen, hampaiden harjaus tai proteesien puhdistaminen. Pukeutuminen Pukemisessa ja riisuuntumisessa avustaminen. Ravitsemus Ohjaus ja neuvonta terveellisen ja monipuolisen ravitsemuksen toteutuksessa. Aamu-, väli- ja iltapalojen laitto. Lounaan ja päivällisen lämmitys eineksistä tai valmisaterioista. Aterioiden tarjolle asettaminen ja ruokailussa avustaminen. Riittävästä nesteen saannista huolehtiminen. Riittävän ravinnon saannin ja painon seuranta. Tekstiilihuolto Vuodevaatehygieniasta huolehtiminen ja lakanoiden ja tyynyliinojen vaihto kerran kuukaudessa tai tarpeen mukaan. Henkilökohtaisten vaatteiden ja liinavaatteiden pesu, jos asiakkaalla on oma pesukone. Työntekijän poistuessa asiakkaan luota, kone voidaan jättää käymään, mikäli asiakkaalta/omaiselta saadaan tähän kirjallinen lupa. Harkinnan mukaan voidaan käyttää talon pyykkitupaa ja avustetaan pesulapyykkipalvelujen käytössä. Siistiminen Asiakasta ohjataan osallistumaan kodinhoidollisiin tehtäviin omien voimavarojensa mukaan. Mikäli omainen asuu samassa taloudessa asiakkaan kanssa, omainen huolehtii kodin siisteydestä. 18

20 Jos asiakas asuu yksin, asunnon ylläpitosiivouksen suorittavat ensisijaisesti omaiset ja/tai yksityisesti ostettu palvelun tuottaja. Pakastimen sulatus ja jääkaapin perusteellinen siivous ohjataan lähipiirille tai asiakas ostaa tämän palvelun yksityisesti. Palveluntuottaja kuitenkin huolehtii jääkaapista pois pilaantuneet elintarvikkeet. Asiakkaan astiat pestään, ruokailu- ja keittiön työtasot siistitään sekä roskat viedään ulos tarvittaessa. Myös mikro puhdistetaan, kun sen pääasiallisena käyttäjänä on palveluntuottaja. Saniteettitilojen hygieniasta huolehtiminen ja WC:n pesu kerran viikossa tai tarpeen mukaan. Asiointi ja muut tehtävät Välttämättömien asiointien hoitaminen; esimerkiksi laskujen suoraveloituksen järjestäminen tai maksupalveluun vieminen. Myös erilaisissa yhteiskunnallisissa asioissa neuvominen ja tukeminen: eläkkeensaajan hoitotuki, asumistuki, kuljetuspalvelut ym. kuuluvat tehtäviin. Puhelimitse tehtävät ajanvaraukset ja asioinnit. Lääkäriin, sairaalaan tai laboratorioon saattaminen, jos se jatkohoidon kannalta on välttämätöntä eikä omais- tai vapaaehtoistyön vaihtoehtoja ole. Avustaminen kauppatilausten tekemisessä. Postien hakeminen postilaatikosta ja postin avaaminen asiakkaan pyynnöstä. Asuin olosuhteiden niin vaatiessa veden ja puiden kantaminen, asunnon lämmittäminen ja lumen luonti siltä osin kuin liikkumisen turvaaminen sitä edellyttää. Palovaroittimen toiminnan testaaminen säännöllisesti. 19

21 SAIRAANHOIDOLLISET PALVELUT Sairaan- ja terveydenhoitoon liittyvät tehtävät toteutetaan lääkärin ohjeiden mukaisesti. Asiakkaan terveydentilaa seurataan, oireita tarkkaillaan ja tarvittaessa otetaan yhteys hoitavaan lääkäriin. Lääkehoito Lääkehoidon toteuttaminen lääkärin ohjeiden mukaan: Lääkkeiden annosjakelupalvelusta huolehtiminen tai lääkkeiden jakaminen dosettiin. Lääkkeiden antaminen. Tarvittaessa lääkehappihoidosta huolehtiminen. Lääkärin määräysten toteutumisen varmistaminen ja seuranta. Lääkkeiden vaikutusten seuraaminen ja niistä tiedottaminen lääkärille. Reseptien uusimisesta huolehtiminen ja tarvittaessa apteekin annospussijakelun järjestäminen. Erikoishoidot Haavahoidot, katetroinnit, hakasten/ompeleiden poistot, korvahuuhtelut, avannehoidot, dreenien hoidot, letkuruokinta ja muut kotisairaanhoitoon liittyvät ja soveltuvat hoitotoimet. Seuranta Asiakkaan terveydentilan seurantaan liittyvät mittaukset kuten verensokerin ja verenpaineen mittaus. Virtsanerityksen ja vatsantoiminnan seuraaminen. Painon seuraaminen. Erilaisten oireiden tarkkaileminen, kuten kaatuminen, huimaus, sekavuus, turvotus, kivut Asiakkaan muistin ja henkisen tilan tarkkaileminen. Tarvittaessa tehdään muistitesti (esim. MMSE) ja ohjataan tarkempiin tutkimuksiin. Laboratorionäytteiden ottaminen ja kuljettaminen analysoitavaksi. sekä varmistaminen, että vastaukset tulevat tulkituiksi ja asiakas saa jatkohoito-ohjeet. Muut Rokotuksista huolehtiminen. Yhteydenpito asiakkaan hoitavaan lääkäriin ja muihin hoitaviin tahoihin sairauden hoitoon liittyvissä asioissa ja ajanvarauksista huolehtiminen. Asiakkaan henkilökohtaisten apuvälineiden tarpeen arviointi ja hankkiminen. Maksutta jaettavien hoitotarvikkeiden kuten vaippojen, diabetes- ja avannetarvikkeiden tarpeen arviointi ja hoitotarvikkeiden saannin järjestäminen. Ambulanssin tilaaminen ja asiakkaan huolehtiminen ensiapupäivystykseen tai muuhun jatkohoitoon tarvittaessa. Kotona selviytymisen arviointi pitkällä aikavälillä ja huolehtiminen jatkohoitohakemuksista yhdessä asiakkaan ja omaisten kanssa tarvittaessa. Yöhoito Avustetaan wc-käynneissä, vaipanvaihdossa, vaihdetaan asentoa, jos painehaavaumariski olemassa, annetaan valmiiksi annostellut lääkkeet ja tarkistetaan asiakkaan psyykkinen ja fyysinen kunto. 20