KASVOT HYY:n edustajistovaalit

Transkriptio

1 KASVOT HYY:n edustajistovaalit

2 Pääkirjoitus Olet ehkä huomannut Kasvot-lehteä selatessasi tuttujen kasvojen suuren määrän: tuutorisi, ainejärjestösi puheenjohtaja, opintovastaava, kurssikaveri, labrapari, se kivannäköinen tyttö/poika luennoilta... Ja samoja ihmisiä toimii myös laitosjohtoryhmissä ja tiedekuntaneuvostoissa! Kyseessä ei ole mikään salaperäinen verkosto tai salaliitto, vaan HYAL:laiset ovat aidosti kiinnostuneita myös opintojen kehittämisestä ja opiskelijoiden edunvalvonnasta. HYAL:laiset ovat tuttuja kasvoja laitoksillaan, joten meitä on helppo lähestyä. Me toimimme kolmella kampuksella ja kuudessa tiedekunnassa, joten edustamme varsin laajaa osaa yliopistosta. Järjestötoiminta on osa elävää yliopistoa ja ylioppilaskuntaa. Lisäksi toiminnassa opitaan taitoja, tietoa ja asenteita, joista on hyötyä myöhemmissä elämänvaiheissa. Olemme pyytäneet Ainejärjestöjen vaalirenkaaseen ehdokkaiksemme ihmisiä, jotka tietävät miten järjestökenttä toimii ja mitä se tarvitsee, sillä järjestöjen ja edunvalvonnan kautta ylioppilaskunnasta on eniten hyötyä jäsenilleen, eli meille kaikille. Siksi ylioppilaskunnan on tuettava järjestötoimintaa jatkossakin. Tästä lehdestä löydät ehdokkaiden kasvojen lisäksi mielenkiintoisia artikkeleja ajankohtaisista, meille kaikille tärkeistä asioista, kuten opiskelijasta, sivistyksestä ja järjestöistä. Neljäs vaaliteemamme on sitoutumattomuus. Emme sitoudu puoluepolitiikkaan vaan omiin tavoitteisiimme. Äänestäessäsi Ainejärjestöjen ehdokasta et siis äänestä ketä tahansa poliittista broileria, vaan tuntemaasi ainejärjestöaktiivia, tuttua ihmistä, joka ei katoa laitoksen käytäviltä vaalien jälkeen. Käytä äänioikeuttasi, saat kahvia ja pullaa äänestä ainejärjestöjä, saat äänellesi vastiketta! Jaana Saarni, 88 Kirjoittaja on HYAL:n ehdokas ja Matlun puheenjohtaja. HYY HYY on opiskelijoiden etu- ja palvelujärjestö. Ylioppilaskunnan jäseniä ovat kaikki Helsingin yliopistossa perustutkintoa suorittavat opiskelijat sekä jatko-opiskelijat halutessaan. HYY tarjoaa jäsenilleen mm. maksutonta oikeusapua, vippilainoja ja ylioppilaskalenterin vuosittain. Ylioppilaskunta tukee myös opiskelijoiden ateriointia kampusalueen Unicafe-ravintoloissa ja sen jäsenet saavat Ylioppilaslehden kotiin kannettuna. Ylioppilaskunnan jäsenyys oikeuttaa lisäksi opiskelijakorttiin, jolla saa alennuksia esimerkiksi joukkoliikenteessä, teattereissa ja lukuisissa yrityksissä. Ylioppilaskunta palvelee lisäksi piirissään olevia järjestöjä (noin 240), muun muassa järjestöavustusten, välinevuokrauksen sekä juhla- ja toimintatilojen muodossa. Edustajisto Ylioppilaskunnan ylin päättävä elin on 60-jäseninen edustajisto, joka valitaan vaaleilla joka toinen vuosi; seuraavan kerran marraskuussa Edustajisto valitsee ylioppilaskunnan puheenjohtajiston, hallituksen, pääsihteerin, Ylioppilaslehden päätoimittajan ja talousjohtajan. Edustajisto päättää suurista periaatteellisista linjoista (mm. hallitusohjelmasta, talousarviosta, kiinteistöjen ostosta ja myynnistä, strategiaasiakirjasta). Mikäli edustajisto ei ole tyytyväinen hallituksen tapaan valmistella jotain yksittäistä asiaa, edustajisto voi päätöksellään siirtää asian valmistelun itselleen elleivät säännöt erityisesti määrää asiaa yksin hallituksen päätettäväksi. Edustajisto kokoontuu noin kerran kuukaudessa. Ylioppilaskunnan jäsenillä on läsnäolo-oikeus edustajiston kokouksissa. KASVOT päätoimittaja valokuvat piirrokset grafiikka taitto painos painopaikka julkaisija Jaakko Sarparanta Teemu Alaranta Valtteri Mäkelä Jaakko Sarparanta (sekä ehdokkaat) Harri Haarala Tomi Maila Misa Munde Jaakko Sarparanta 2000 kpl Dark Oy, Vantaa Helsingin yliopiston ainejärjestöliitto HYAL ry. 2

3 Kasvot nimien takana Ainejärjestöjen edustajistoryhmä Marja-Liisa Ahtiainen Kumpula Anne Alitalo Viikki Mikko Asiainen Topelia Jaakko Ekman Viikki Nelli Hankonen Valtiotiet. Marja Huovinen Kumpula Jaakko Laurinen Viikki Hannu Linkola Kumpula Ari Lukkarinen Jumal. opisk. Jani Marjanen Topelia Mikko Myllys Jumal. opisk. Katriina Saharinen Humanistit Jarkko Sutela Kumpula HYAL ry:n hallitus 2003 Mikko Asiainen puheenjohtaja Jaana Saarni vpj, vaalipäällikkö Mikko Myllys taloudenhoitaja Anne Alitalo sihteeri Jaakko Sarparanta päätoimittaja Jori Pitkänen isäntä Hanna Jäntti HYY-vastaava Jaakko Ekman jäsen Liisa Kosonen isäntä Topi Haarlaa ympäristövastaava HYAL:n edustajat HYY:n hallituksessa Hanna Jäntti vpj, järjestö- ja tuutoriasiat Nina Paakkunainen kiinteistöjohtokunnan pj., liikunta-asiat Walter Rydman koulutuspoliittiset asiat KASVOT

4 HYAL:n vaaliteemat 2003 Sinä, sivistys, järjestöt ja sitoutumattomuus Sinä Opiskelijallakin on oikeus hyvään elämään. HYAL haluaa olla mukana vaikuttamassa ylioppilaskunnan ja HOAS:n asuntopolitiikkaan. Edullinen ja viihtyisä opiskelija-asuminen ei saa jäädä harvojen etuoikeudeksi. Opintotuen asumislisää on korotettava! Kotoa pitää päästä julkisilla kulkuvälineillä näppärästi opiskelupaikkaan ja muutenkin ihmisten ilmoille. HYY:n tulee edistää myös jatkossa toimivaa joukkoliikennettä, autotonta keskustakampusta sekä kattavaa ja tehokasta pyörätieverkostoa. Opiskelijat ovat osa yhteiskuntaa, siksi HYY:n on perusteltua ottaa harkiten kantaa yhteiskunnallisiin asioihin. Myös suvaitsevaisuuden edistäminen ja rasismin vastainen työ niin yliopistoyhteisössä kuin yhteiskunnassakin sopii mainiosti HYY:n työkenttään. UniCafen lounashintojen on säilyttävä jatkossakin edullisina. Edullinen, päivittäinen lämmin ateria on oikea tapa tuoda opiskelijoille hyötyä ylioppilaskunnan omaisuudesta. Valtion ateriatukea pitää korottaa nousseen lounashinnan mukaiseksi. Perustoimeentulon rahoittaminen lainalla ei ole mielekästä eikä vanhemmilla ole velvollisuutta elättää aikuisia lapsiaan. Opintotuen pitää riittää opiskelijan elämiseen ja asumiseen työssäkäynnin pitää olla mahdollisuus, ei pakko. Opiskelijapalveluita pitää olla siellä missä opiskelijoitakin on, eli kaikilla kampuksilla! Kirjastojen, lukusalien, mikroluokkien ja kahviloiden aukiolon ei pidä rajoittua virka-aikaan. Ei viikkiläisiä lohduta, että keskustassa on paljon kahviloita, jos kampuksella yksikään ei palvele. Säännöllinen hampaiden ja terveydentilan tarkastaminen ehkäisee ennalta monia terveysongelmia. YTHS:n palveluiden tulee olla tarjolla niitä tarvitseville, pitkät jonotusajat ovat kohtuuttomia. Perusmaksujen on oltava jatkossakin kaikille yhtä suuret, eikä kertamaksuja saa korottaa opiskelijoiden kustannuksella. YTHS:n hammashoitoon ja mielenterveyspalveluihin pääsemisestä on tehty liian hankalaa ja turhauttavaa. Hoitoaikojen varaamisen pitää olla joustavaa. Terveydenhoitosäätiön toiminnan ei pidä aiheuttaa enempää terveysongelmia vaan ennaltaehkäistä niitä! Sivistys Akateeminen vapaus on tärkeää. Putkitutkinto sotii sivistysyliopiston ideaa vastaan, eikä riitä työelämässä edes alkuun. HYAL haluaa säilyttää maksuttoman perusopetuksen, laajat sivuaineopinto-oikeudet, yksilölliset opinto-ohjelmat, erilaiset sivuainekokonaisuudet oikeuden ja mahdollisuuden sivistää itseään! Yliopisto ei ole mikään maisteritehdas, joka suoltaa pikavauhtia markkinoille muodin oikkujen mukaisia yhden asian asiantuntijoita. Edustajistokaudella merkittävin muutos opintoasioissa on tutkintorakenneuudistus. Kun HYY tukee ja kouluttaa jopa lobbaa opintovastaavia ja laitosjohtoryhmäläisiä, ei uudistus jää vain kosmeettiseksi viilailuksi tai pahenna epäkohtia entisestään. Opiskelumotivaation säilyttämisessä ja parantamisessa opiskeltavien asioiden mielekkyys eli tutkinnon sisältö on tärkeässä asemassa. Omien sivuaineyhdistelmien kokoamisen pitää olla mahdollista tiedekuntarajojen sisällä ja niiden yli. 4

5 HYAL:ssa on hyvä olla. Opintojen ohjauksen puute on yksi suurimmista syistä opintojen pitkittymiselle. Siksi me kannatamme henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) käyttöönottoa. Olemme mukana muissakin opetuksen ja opintojen kehittämisohjelman toteutuksen vaiheissa laitostasolta konsistoriin, omasta mielenkiinnostamme. Tiedotus, koulutus ja yhteistyö ovat tärkeä osa opintomahdollisuuksien parantamista. Loppujen lopuksi opintojen ohjaus ei ole kiinni rahasta vaan asenteesta. Tuutorointia pitää tukea ja kehittää; tuutoriryhmän kautta uudet opiskelijat saavat ensivaikutelmansa yliopistoyhteisöstä ja opiskelijaelämästä. Opintojenohjaus on keskeinen osa opettajatuutorin tehtävää, eikä sitä pidä kaataa yksin opiskelijatuutorin harteille. Opintojen tukipalveluita täytyy löytyä tasavertaisesti kaikilta kampuksilta, ATK-palvelun on oltava tasokasta ja monipuolista, kirjastoissa pitää olla tilaa ja mahdollisuuksia työskennellä, ja kurssikirjojen riittävyyteen on kiinnitettävä huomiota. Ruotsin- ja vieraskielisen opetuksen laatu ja määrä on turvattava jatkossakin. Valmistumisen jälkeisen työllistymisen on oltava yksinkertaista ja vastavalmistuneiden työllistymistä on jatkossakin seurattava ja hyödynnettävä heidän kokemuksiaan tutkintojen kehittämisessä. Järjestöt Oma pullo ja haalarit ja silti asennetta ja ajatuksia! Opiskelijajärjestöt ovat monipuolisia ja hyödyllisiä opiskelijoille, ne järjestävät opintopiirejä ja -matkoja, tempaisevat mukaansa teatteriin ja elokuviin, liikkumaan ja yritysvierailuille, ja juhlimaan! Varsinaista verkostoitumista ja vertaistukea siis. Opiskeluaika ei ole mitään ilman opiskelijaelämää, eikä opiskelijaelämää ole ilman aikaa. HYAL tulee pitämään huolen, että HYY jatkossakin arvostaa ja tukee järjestötoimintaa. Järjestöille suunnattujen toiminta-avustusten kokonaissummaa on nostettava kasvaneen järjestömäärän mukaiseksi. Poliittisten ryhmien edustajistopaikkojen mukaan määräytyvää avustusta voi pienentää. Rahat sinne missä niitä tarvitaan ja missä opiskelijat niistä hyötyvät: aine- ja harrastusjärjestöille! HYY ei voi yksin valvoa opiskelijoiden etuja, sillä opintoihin eniten vaikuttavat päätökset tehdään tiedekuntaja laitostasolla. Siksi HYAL haluaakin parantaa HYY:n ja ainejärjestöjen välistä vuorovaikutusta. Tiedekuntajärjestöillä on paras asiantuntemus omasta alastaan, joten ne ovat luonteva linkki ainejärjestön ja HYY:n välillä. Sitoutumattomuus HYY on toimintamme päämäärä ei ponnahduslauta kuuluisuuteen. HYAL:laiset ovat tuttuja kasvoja laitoksillaan, joten meitä on helppo lähestyä. Et siis äänestä ketä tahansa poliittista broileria, vaan tuntemaasi ainejärjestöaktiivia, tuttua ihmistä, joka ei katoa kampuksen käytäviltä heti vaalien jälkeen. HYAL on puoluepoliittisesti sitoutumaton. Yksikään ehdokkaistamme ei ole minkään puolueen jäsen. Ehdokkaillamme on kokemusta ainejärjestötoiminnasta, he tietävät miten järjestökenttä toimii ja mitä se tarvitsee. Poliittiset opiskelijajärjestöt ehkä tietävät puolueidensa koulutuspoliittiset trendit, mutta me tiedämme myös mitä tapahtuu laitoksilla ja tiedekunnissa toteutustasolla. KASVOT

6 Opiskelijoiden Vanha Perinteitä ja uudistuksia: olutta, kulttuuria, ruokaa ja reilua kahvia Kun Vanha ylioppilastalo vihitiin käyttöön vuonna 1870, ajateltiin, ettei opiskelijoiden juhlinta niin syrjäisellä paikalla pääsisi häiritsemään muita. Ajat ovat muuttuneet, sillä tuskin kukaan enää voi pitää Vanhan sijaintia ydinkeskustassa syrjäisenä. Vuosikymmenten saatossa Vanha on palanut ja vallattu sekä ollut jopa purku-uhan alla opiskelijatoiminnan laajennuttua aikanaan Uudelle ylioppilastalolle. Kuitenkin talo on lopulta säilyttänyt asemansa yhtenä opiskelijaelämän kiintopisteistä. Vanhalla järjestetään jos jonkinlaisia tapahtumia juhlista seminaareihin. Vaikka talon vuokraus ulkopuolisille on lisääntynyt, ovat opiskelijajärjestöt edelleen etuoikeutettuja. HYY:n piirissä toimivat järjestöt voivat saada kerran vuodessa Vanhan käyttöönsä ilmaiseksi, jolloin järjestön itsensä kustannettaviksi jäävät lähinnä tarjoilu-, ohjelma- ja vahtimestaripalvelut. Lisäksi ylioppilaskunnan kuoroilla on perinteisesti viikottaiset harjoitteluajat Vanhan musiikki- salissa. Sisällöltään vähemmän perinteistä, mutta varsin pysyväluonteista toimintaa edustaa myös Ylioppilasteatteri, jonka toimitilat ovat Vanhalla. Useille opiskelijoille Vanha lienee tullut tutuksi myös valikoimaltaan runsaasta olutravintolasta, kesäterassista ja erilaisista klubeista. Tämän syksyn merkittävin uudistus on keittiöremontti, jonka tuloksena ravintolassa voi myös ruokailla lounasajasta yömyöhään. HYY:n jäsenet saavat edelleen Unicardilla jokaisesta ostoksesta 50 sentin alennuksen, ja narikkamaksu on tavallisina arki-iltoina poistunut käytöstä. Opiskelijaetujen ajamisen lisäksi opiskelijat ovat keskeisessä asemassa päätettäessä muistakin Vanhaan liittyvistä linjauksista. Ilman opiskelijoita esimerkiksi Reilun kaupan kahvia tai teetä ei välttämättä näkyisi Vanhan valikoimissa. Vanha ylioppilastalo taideaarteineen tarjoaa hienot ja perinteikkäät puitteet monenlaiselle toiminnalle. Tuloksena on jännittävä yhdistelmä uutta ja vanhaa. Opiskelijat voivatkin olla ylpeitä omastaan, sekä tietysti pyrkiä parantamaan sitä niiltä osin, mihin eivät ole tyytyväisiä. Miina Kajos 100 Kirjoittaja on HYAL:n ehdokas, Oy Vanha Ylioppilastalo Ab:n hallituksen puheenjohtaja ja vuoden 2002 HYY:n hallituksen jäsen (vastuualue: kulttuuri- ja järjestöasiat) 6

7 Lissää tillaa, lissää tillaa Ylioppilaskunta pyrkii tarjoamaan toimitilaa kaikille piiriinsä kuuluville järjestöille. Tämän lisäksi järjestöillä on mahdollisuus varata juhla- ja kokoustiloja Uudelta ylioppilastalolta ja Domukselta sekä saunoja Uudelta, Idalta tai Dommalta. Ylioppilaskunnan tilat ovat jäsenille ja erityisesti järjestötoimijoille hyvin konkreettinen kosketus ylioppilaskuntaan ja siellä tapahtuvaan toimintaan. Järjestöhuone auttaa organisoimaan järjestön toimintaa ja samalla kiinnittää sen kuuluvaksi nimenomaan opiskelijayhteisöön. Väistämättä tiloilla on siis myös jonkinnäköinen ideologinen merkitys. Ylioppilaskunta on aloittanut kolmannen ylioppilastalon, Leppätalo -hankkeen eteenpäin viemisen yhdessä Helsingin kauppakorkeakoulun kanssa. Prosessista tulee väistämättä pitkä, ainakin opiskelijan perspektiivistä, sillä rakennettavalla tontilla sijaitsee Matkahuollon rahtiterminaali näillä näkymin vuoteen 2006 asti. Tämän vuoden ylioppilaskunnan hallitus perusti hankkeelle toiminta-ajatustyöryhmän, jossa tilatarvetta ja -luonnetta suunnitellaan yhdessä HYY Kiinteistöjen kanssa. Ylioppilaskunnan puolelta työryhmässä on mukana myös järjestökentän tuntijoita. Uskon, että tilojen suunnittelussa tulee nimenomaan järjestöjen, käyttäjien, ääni kuuluviin. Ylioppilaskunnan lisätilan tarve on ilmeinen ja erityisesti se koskee HYY:n alaisia järjestöjä. Ajatus uuden talon rakentamisesta ja etenkin, jos sitä kutsutaan kolman- neksi ylioppilastaloksi, saa kuitenkin jollakin tavalla mahtipontisemman kaiun kuin mistä siinä tosi asiassa on kyse. Kyseessä on ennen kaikkea konkreettinen ja käytännöllinen, ei ideologinen hanke. Talon tarkoituksena on ennen kaikkea palvella järjestöjä entistä paremmin ja tarjota mahdollisimman toimivaa ja tarkoituksenmukaista toimintatilaa, ei rakentaa ylioppilaskunnalle rakennuksen muotoista monumenttia. Tämä on mielestäni hyvä pitää meidän kaikkien mielessä. HYY Kiinteistöjen johto on tärkeässä roolissa Leppätalo-hankkeen etenemisessä. Tonttivarauksen saaminen, asemakaavamuutoksen haku ja osakassopimus Helsingin kauppakorkeakoulun kanssa ovat kiinteistöjohdon aikaansaannoksia tai tulevaisuuden tavoitteita. Johdon tiivis yhteys opiskelijaomistajiin takaa sen, että omistajan tahto toteutuu. Toisinaan johdon esiin tuomat faktat ja realistiset suunnitelmat laskevat opiskelijaomistajan maan pinnalle. Vaikkei omaan, uuteen, hienoon järjestöhuoneeseensa vielä kannatakaan ryhtyä sisustusta miettimään, luotan että hanketta ovat innolla eteenpäin viemässä asiantuntevat parhaat mahdolliset ihmiset. Nina Paakkunainen Kirjoittaja on HYY:n hallituksen jäsen (vastuualue: kiinteistöjohtokunnan puheenjohtaja ja liikunta-asiat). KASVOT

8 Tuutorointia missä yliopistolla on vessa??? Kun yliopistourani alussa selitin tohkeissani maisterienolleni, kuinka hienosti yliopistolla otetaan vastaan uudet opiskelijat, tuutoreita ja ensimmäistä tuutoriryhmän kokoontumista tarkoittaen, totesi enoni siihen: Niin, ne on niitä, jotka kertoo, missä yliopistolla on vessa. Niin no, kertoohan ne senkin, kysyttäessä, mutta pitkä ja hieno matka on kuitenkin tultu siitä, mitä tuutorointi oli 70-luvulla, jolloin kaikenlainen ohjaus oli vielä lapsenkengissään. Tuutorointi on meille jokaiselle tuttu juttu. Kaikilla on ollut tuutori ensimmäisen vuoden alussa ja usea on myös itse tuutoroinut uusia oman aineensa opiskelijoita. Kaikki tietävät, mikä on tuutori ja mitä hänen kuuluu tehdä. Tuutoroinnin nykyinen vakaa tila ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Jokaiselle uudelle opiskelijalle on tiedekunnan toimesta koulutettu tuutori. Ennen kuin yliopisto otti tuutoroinnin hoitamisen vastuulleen, pyörittivät toimintaa ainejärjestöt. Useimmissa tiedekunnissa pienryhmäohjauksesta vastaavaksi henkilöksi on palkattu opiskelija, mikä myöskin takaa sen, että tuutorointi vastaa tarkoitustaan. Innokkaat tuutoriprojektisihteerit työstävät jatkuvasti tiedekuntansa koulutusta muokaten siitä koko ajan entistä parempaa. Joka syksy edessä on sama haaste: kuinka saada noin 4000 uutta opiskelijaa sisälle yliopistomaailmaan. Miten ennen tuutoreita onkaan pärjätty? Ovatko opiskelijat nykyisin enemmän pallo hukassa kuin esimerkiksi neljäkymmentä vuotta sitten? Tuskin, mutta olosuhteet ovat hieman erilaiset. Tehokkuusvaatimuksien ja valintamahdollisuuksien kasvaessa koko ajan ei ole enää niin yksinkertaista selvitä ilman jonkinlaista ohjaavaa kättä. Yhä useammin tätä meille kaikille tuttua tuutoroinnin muotoa kutsutaan opiskelijatuutoroinniksi. Tämä siksi, että opiskelijoiden ohjausta on haluttu jatkaa parin ensimmäisen alkuviikon jälkeenkin. Opintojen edetessä vastaan tulevat muut tuutoroinnin muodot. Monella laitoksella onkin jo käytössä opettajatuutorointi. Opettajatuutorointi keskittyy opiskelijan ohjaamiseen opiskelujen suhteen, kun taas opiskelijatuutoroinnin lähestymistapa on sosiaalinen: neuvot perustuvat opiskelijalta opiskelijalle -tietoihin ja ryhmästä saadut sosiaaliset suhteet ovat usein opiskelijatuutoroinnin parasta antia. Opettajatuutoroinnin lähtökohta on nimenomaan opiskelijan omien opintojen sujuvuus. Mielenkiintoista on se, että ohjaus opintojen alussa (opiskelijatuutorointi) ja lopussa (graduohjaus) näyttäisi toimivan kaikissa tiedekunnissa, mutta ohjauksen laatu niiden välillä vaihtelee rajusti jopa yhden tiedekunnan sisällä. Nyt kun opiskelijatuutoroinnin tila on kunnossa, ovatkin kaikkien asialle vihkiytyneiden katseet kääntyneet ohjaustyhjiöiden suuntaan. Ohjaustyhjiö syntyy, kun opiskelijatuutoroinnin jälkeen jäädään moneksi vuodeksi opintojen kanssa yksin. Pahimmassa tapauksessa seuraavan kerran apua saa graduaihetta hakiessa, jos silloinkaan. Totta on, että kaikki eivät ohjausta edes koe tarvitsevansa, mutta tärkeintä onkin, että mahdollisuus siihen annetaan. On myös hyvin tavallista, että opettajatuutorointia tai jonkinlaista vastaavaa ohjausta laitoksella olisi tarjolla, mutta siihen ei osata hakeutua. Osaltaan tämä johtuu tiedotuksen puutteesta, mutta suurin syy lienee kuitenkin se, että ohjauksen järjestyminen ei ole automaattista vaan siihen täytyy opiskelijan itse hakeutua. Yliopistomaailmaan ulkopuolelta kohdistuvat paineet osuvat hämmästyttävällä tarkkuudella opiskeluaikojen pituuteen. Opiskeluaikojen venymiseen on yritetty keksiä ratkaisua monesta suunnasta. Uskallan väittää, että yksi tehokkaimmista, ja vieläpä helpoimmista, ratkaisuista on juuri tuutoroinnin kehittäminen. Ja tässä tapauksessa tarkoitan tuutoroinnilla ohjausta, joka jatkuu läpi opintojen alkaen opiskelijatuutoroinnista ja päättyen graduohjaukseen. Kuoppia jatkuvan ohjauksen tiellä tulee madaltaa. On kehitettävä toimintatapoja, joilla opiskelijatuutorointi jatkuu sulavasti opettajatuutoroinnilla, mentoroinnilla, ohjaajatuutorin ohjauksella tai millä tahansa lukuisista jo nyt käytössä olevista ohjauksen tavoista. Opettajatuutoroinnille on luotava samanlainen verkosto, kuin opiskelijatuutoroinnilla: tuutoriprojektisihteerit tapaavat toisiaan säännöllisesti opetuksen kehittämisyksikön kokoamana. Uskon, että kullakin laitoksella hyväksi havaitut ohjauksen muodot tehostuvat, kun ne saadaan linkitettyä toisiinsa. Omaan alaan sitoutuminen, opintojen mielekkääksi kokeminen, kurssien kehittyminen opettajatuutorille annetun palautteen kautta, opiskeluaikojen järkeistyminen ja monta muuta hyvää ja kaunista asiaa voi seurata, kun jatkuvan ohjauksen, tuutoroinnin monimuotoisuuden, välttämättömyys tunnustetaan. Opiskelijatuutoroinnin hyvä tila on säilytettävä ja sitä on kehitettävä edelleen käyttäjien fuksien ja tuutoreiden palautteen kautta. Ehkä muutaman vuoden päästä samaa voi sanoa opettajatuutoroinnistakin! On siis tärkeää, että tuutoroinnin tilan suhteen pysytään edelleenkin ajan hermoilla. Kehitys kohti jatkuvaa ohjausta tarvitsee käyttäjien meidän opiskelijoiden asiantuntemusta. Ennen tuutoria tarvittiin kertomaan, mistä Portsun vessan löytää, nykyisin tuutorin vaikutus yltää aina opintojen sujuvuuteen ja laitoksen toimivuuteen saakka. Vaikka yhä onkin hyödyllistä näyttää myös se vessa...! Hanna Jäntti, 77 Kirjoittaja on HYAL:n ehdokas ja HYY:n hallituksen varapuheenjohtaja (vastuualue: järjestö- ja tuutoriasiat). 8

9 Hei, mähän tunnen ton. Ja ton toisenkin. Ainejärjestöjen vaalirenkaassa oli kahden vuoden takaisissa vaaleissa yli 100 ehdokasta kuudesta tiedekunnasta. Suuremmissa tiedekunnissa ehdokkaita oli useilta laitoksilta. Kaikkia ehdokkaita yhdisti yksi asia: He tunsivat tiedekunta- ja ainejärjestöjen asioiden ajamisen HYY:ssa yhteiseksi tavoitteekseen. Ehdokkaista valtaosa oli entisiä ja nykyisiä ainejärjestöaktiiveja, joiden kasvot tiedekunnissa ja laitoksilla olivat käyneet monille tutuiksi. Vaalien jälkeen ylioppilaskunnan edustajistossa istui 13 tuttua ainejärjestökasvoa suurimpana edustajistoryhmänä. Äänestäjät palkitsivat tutut kasvot vaalien suurimmalla äänimäärällä. Ainejärjestöjen vaalirenkaassa on jälleen yli sata ehdokasta eri kampuksilta ja tiedekunnista. Näitä monia ja ajatuksiltaan erilaisia ehdokkaita yhdistää halu huolehtia tiedekuntien ja ainejärjestöjen asioista HYY:ssä. Näissä vaaleissa ainejärjestöjen ehdokkaina on tuttuja kasvoja tiedekuntien käytäviltä: tuutoreita, järjestöjen hallitusten jäseniä, tiedekunnan ja laitosten aktiivisia opiskelijoita, järjestöjen aikaansaavia jäseniä ja virkailijoita sekä oman järjestön asioista huolta kantavia opiskelijoita. Kuluneen syksyn ja edellisen vuoden aikana nämä kasvot ovat vilahdelleet eri yhteyksissä ja nimet ovat tulleet tutuiksi. He ovat olleet huolehtimassa yhteisistä asioista niin laitoksilla kuin omissa järjestöissään. Näiden ihmisten työ on koitunut tavalla tai toisella useimman tiedekunnissa ja laitoksilla opiskelevan parhaaksi. Ylioppilaskunnan edustajisto HYY:n korkein päättävä elin, joka tekee päätöksiä ja linjanvetoja kaikkia opiskelijoita ja järjestöjä koskevissa kysymyksissä. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi järjestöjen tilakysymykset ja toimintaavustukset tai opiskelijoille tarjottavien jäsenpalveluiden määrä ja laatu. Kun näistä asioista on päättämässä ihminen, jolla on vankka tausta yhteisten asioiden hoitamisesta tiedekunta- ja ainejärjestössä, ovat tehdyt linjaukset ja päätökset ankkuroituneet juurevasti järjestöjen ja opiskelijoiden todelliseen arkeen. Edustajistossa on hyvä olla nimenomaan tuttuja kasvoja. Niihin kasvoihin törmää kampuksilla ja laitosten käytä- villä. Tutuilta kasvoilta on helppo kysyä opiskelijoita ja järjestöjä koskevista asioista. Tutulle ihmiselle voi antaa suoraa palautetta, mikäli tehdyt päätökset ja linjaukset eivät syystä tai toisesta tunnu oikeilta. Ainejärjestöissä ja laitoksilla aktiivisesti toimineelle opiskelijalle näiden erityiskysymykset ovat tuttuja, mahdolliset ongelmat jo tiedossa ja näin asioita on helppo ohjata toivottuun suuntaan. Toisen vaalipäivän iltana näemme tuttuja kasvoja Vanhan ylioppilastalon vaalivalvojaisissa. Tulemme varmasti näkemään tuttuja ainejärjestökasvoja edustajiston järjestäytymiskokouksessa joulukuussa. Toivottavasti näemme osan näistä laitosten ja kampusten kasvoista myös ylioppilaskunnan hallituksessa tammikuussa. Tämä on mahdollista vain yhdellä tavalla äänestämällä tuttua ainejärjestökasvoa marraskuun vaaleissa! Mikko Myllys, 63 Kirjoittaja on HYAL:n ehdokas ja edustajiston jäsen. KASVOT

10 Penger Vuodenvaihteessa syntyy uusi ja mahtava tiedekunta, jossa nykyisen kasvatustieteellisen tiedekunnan laitosten lisäksi ovat myös psykologian ja fonetiikan laitokset. Vuoteen 2010 mennessä on koko käyttäytymistieteellinen tiedekunta siirtynyt Siltavuorenpenkereelle luomaan uraauurtavaa tutkimusta. Penger-lista käsittää kaikki tulevan tiedekunnan ehdokkaat, jotka ovat tajunneet lähteä ainejärjestöjen vaalirinkiin. Jo tässä vaiheessa ovat opiskelijat huomanneet, että avain menestykseen on puhaltaa yhteen hiileen niin tutkimuksen kuin vaalienkin tiimoilta. Hyvin käyttäytyvä, ihmisten ajatuksiin perehtynyt opiskelun ja kasvatuksen asiantuntija sitä on Penkereen ehdokas. 2 Lassi Liikkanen psykologia Ankara humanisti 3 Ansku Pösö OKL 4 Lauri Sainio OKL 5 Tarmo Toikkanen psykologia Inhimillisen yliopiston puolesta 6 Ville Väärälä OKL Onnistuminen vaatii tekijää. 10

11 Humanistit Tiedekuntamme katon alle mahtuu monta eri laitosta ja tieteensuuntaa. Raa asti nämä voidaan jakaa kieli- ja reaaliaineisiin. Tämä jako melkein toteutui vuosi sitten, kun konsistorin oli päätettävä humanistisen tiedekunnan jaosta. Opiskelijoiden aktiivisuuden takia tämä kuitenkin epäonnistui. Miksi? Meidän mielestämme kieltä ja kulttuuria ei voi erottaa toisistaan. Vaikka tiedekuntamme on heterogeenisin ja suurin verrattuna muihin, on meillä erittäin vahva identiteetti. Meille humanisti on leima, jota ylpeästi kannamme. Tasa-arvoisen kulttuurin ja sivistyksen arvostaminen on meille tärkeää. Humanistien yhtenäisyyttä kuvaa myös se, että kieli- ja kulttuuriaineiden ehdokkaat ovat samalla listalla. Huolemme ja päämäärämme ovat samat: humanistit toimivat usein järjestöissä, jotka ovat suoraan riippuvaisia HYY:n tuista ja palveluista. Meille näiden jatkuvuuden takaajana ainejärjestöliitto HYAL on paras valinta myös ensi edustajistokaudella. Kannata sivistysyliopistoa äänestä humanistia! 7 Ville Aalto estetiikka 8 Mikko Asiainen historia 9 Johanna Harju historia 10 Nuutti Harmo Nordica 11 Minka Hietanen suomen kieli 12 Asmo Kaikkonen suomen kieli 13 Itha O'Neill taidehistoria 14 Viktor Rantala historia 15 Valeri Saltikoff folkloristiikka 16 Jussi Sandqvist saksa 17 Katariina Styrman historia KASVOT

12 Valtiotieteiden opiskelijat Valtiotieteilijät tietävät, että Venäjän imperiumin vaakuna oli kaksipäinen kotka. Maailman varakkain ylioppilaskunta muistuttaa toisinaan sitä. HYY koostuu opiskelijoista, ylioppilaskunta kun on, mutta sen sisällä järjestöt toimivat (1) käytännön opiskelun parissa ja (2) aatteellisten ja poliittisten tavoitteiden parissa. Valtsikalaisen kannattaa äänestää HYAL:a, koska sopiva välittäjäaines HYY:n johdossa takaa loppupeleissä paremman tuloksen myös valtsikalaisen omille aatteellisille intresseille. Miksi? Siksi, että HYY:n yhteiskunnallisesti tärkeisiin asioihin suuntautuneen johdon ja ainejärjestökentän opiskelun perusrealiteettien parissa toimivan joukon välinen yhteisymmärrys ja voimien yhdistäminen tärkeissä asioissa voi saada liikkeelle sellaista ihmisten ja/tai vaikutuksen massaliikehdintää, että kotkan kahden pään yhteinen nokkaisu varmasti tuntuu. Ainejärjestökenttä kohtaa HYY:n kontekstissa toisen joukon nimittäin aatteelliset järjestöt. Osakuntien, poliittisten järjestöjen ja tavallaan harrastusjärjestöjenkin toiminta pohjautuu jonkin tietyn idean edistämiseen, oli se sitten pohjoispohjalaisuus, uusliberalismi tai dyykkaaminen. Ylioppilaskunnan edustajistovaaleissa sitten valveutuneet opiskelijat ovat perinteisesti antaneet ääniään yhteiskunnallisten tai muiden aatteellisten katsantojensa perusteella, opiskeluun liittyvien kysymysten jäädessä toiselle sijalle. HYY:n edustajisto onkin kokoelma erilaisia polkuja edenneitä ihmisiä, jolloin varsinkin koulutuspolitiikan alueella ainejärjestöjen näkökulmasta tuntuu, että HYY ja ainejärjestöt saattavat olla eri puolilla samassa asiassa. Suuri ylioppilaskunta on vaikutusvaltainen, mutta sen päät saattavat vetää vastakkaisiin suuntiin ja pahimmillaan nollata vaikutuksensa. Tietysti kaksi, tai ehkä useampikin päätä, ovat HYY:n etu sen ajaessa asioitamme. Eri päät ehtivät seuraamaan eri asioita ja eri päiden erilaiset suhteet ja osaaminen voivat tukea toisiaan. Mutta kotka ei myöskään voi lentää kahteen eri suuntaan yhtä aikaa. Varsinkin valtiotieteellisessä tiedekunnassa järjestöuravalinta tapahtuu jo fuksina. Tiedekuntamme vahva ja hyvin toimiva sisäinen järjestökenttä vetää toiset ainejärjestöuralle. Lähes samanmoinen joukko lähtee poliittisten järjestöjen kuvioihin ja osakunnat jäänevät meidän tiedekuntamme kohdalla muita pienemmäksi. Ainakin kaksi edellistä tuppaavat helposti viemään kaiken ajan mitä opiskelulta liikenee ja riistämään sitten lopustakin suuren osan. HYY:n päättävissä elimissä kohtaavat kaksi valtiotieteilijää saattavat ajatella ihan eri tavalla, mikä tulisi olla HYY:n kanta elintärkeässä asiassa. HYAL:n riveissä on tarjolla oivallinen joukko ainejärjestötoiminnassa ansioituneita, HYY:n kuvioista kiinnostuneita toimijoita. Tämä joukko voi olla selkäytimenä mahtavan kotkan kahden pään välillä. HYAL ei tavoittele kaikkia edustajiston paikkoja ainejärjestöihmisille päinvastoin, liitto tuntee monimuotoisuuden ja erilaisten taustojen kokoamisen hyödyllisyyden. Onhan ainejärjestöjen liitolla oman sisäisen monimuotoisuuden tuoma positiivinen kokemus. Sen sijaan HYAL tahtoo yhdistää HYY:n edustajistossa käytävässä dialogissa opiskelun näkökulman muuhun ylioppilaskunnan valveutuneisuuteen. 18 Jussi Ellisaari kansantaloustiede 19 Heikki "Hésus" Hyhkö tilastotiede Ask no MoRe! 20 Janne Itkonen yhteiskuntahistoria 21 Selina Justén sosiaalipsykologia 22 Antti Kallio yleinen valtio-oppi 23 Markus Kanerva kansantalous 12

13 24 Sanna Karhula yleinen valtio-oppi 25 Liisa Kosonen poliittinen historia 26 Tommi Laitio yleinen valtio-oppi Yliopisto on sivistymö eikä mikään fordilainen tehotehdas. 27 Kaisa Leinonen yleinen valtio-oppi 28 Maria Leppä talous- ja sosiaalihistoria 29 Liina Länsiluoto poliittinen historia 30 Tuomas Mattila valtio-oppi 31 Minna Nylander viestintä 32 Mari Pasula tilastotiede 33 Tapio Pesola kansantaloustiede Rautaista osaamista! 34 Panu Piippo yleinen valtio-oppi 35 Jussi Pullinen viestintä 36 Henri Purje yleinen valtio-oppi 37 Saara Reinikainen käytännöllinen filosofia 38 Anni Siitonen talous- ja sosiaalihistoria 39 Eveliina Taipale yleinen valtio-oppi 40 Mikael Wahlström sosiaalipsykologia 41 Mikko Vasamies poliittinen historia 42 Kalle Videnoja käytännöllinen filosofia 43 Pietari Vuorensola poliittinen historia KASVOT

14 Jumaluusopin opiskelijat Ajomiehen tulee tuntea tiet ja sillat! Vanha sanonta pätee edelleenkin. Osallistuminen päätöksentekoon ylioppilaskunnassa vaatii paljon yhteiskunnallista ja hallinnollista tuntemusta sekä kokemusta. On tiedettävä mitä tehdä ja miksi. Voisiko teologi sitten vastata tuohon tarpeeseen? Teologisessa tiedekunnassa on jo pitkään luotettu opiskelijaan. Teologian opiskelijat ovat ottaneet osaa tiedekunnan ja sen laitosten hallintoon kehittäen sitä yhdessä muun henkilökunnan kanssa. Opiskelijalle on aina annettu tilaa lausua mielipiteensä, sekä uskottu opiskelijan ajatusten painoarvoon. Tieteenalana antaa opiskelijalleen valmiuksia toimintaan hyvin laajalti. Teologinen koulutus tarjoaa perusteita eri yhteiskunnallisten vaikutussuhteitten analyysiin sekä suomalaisen kulttuurin ja elämäntavan ymmärtämiseen. Arvokeskusteluissa ei teologi myöskään jää sanattomaksi onhan asiantuntemuksemme nimenomaan sosiaalieettisissä kysymyksissä ja toisaalta kristillisessä ymmärryksessä. Entäs sitten tiedekunnan ulkopuolella? Jumaluusopin opiskelijoiden lista ei ole laaja vain määrällisessä mielessä, vaan myös laadullisesti. Ehdokkaamme ovat aktiivisia vaikuttajia, ei ainoastaan tiedekunnan sisällä, vaan myös lukuisissa kristillisissä, kirkollisissa, tieteellisissä, sekä ammatillisissa toimissa. Unohtamatta ylioppilaskunnan ja yliopiston erilaisia toimielimiä. Järjestötoiminnasta teologit ammentavat hyvää ja monipuolista kokemusta. Mikä on teologin asema yliopistossa? On selvää, ettei teologin etua aja yliopistolla kukaan muu kuin teologi itse. Teologian asema on tällä hetkellä vahva, mutta silti on tärkeää että meidänkin tiedekunnallamme on edustajansa ylioppilaskunnassa. On myös muistettava, että tiedekuntamme kasvattien tehtävä on kantaa vastuutaan koko yliopistostamme. Ylioppilaskunnassa teologit voivat tuoda lisäarvoa monin eri tavoin. Haluamme kantaa vastuuta ja pyrkiä vaikuttamaan asioihin opiskelijaa lähellä olevissa kysymyksissä. Ylioppilaskuntaa haluamme kehittää vastaamaan yhä enemmän palvelu- ja järjestöluonnetta, budjettia kasvattamatta tietysti. On äärimmäisen tärkeää, että ylioppilaskunta edustaa kaikkia jäseniään ja on lähellä heitä. Ylioppilaskunnan tulee panostaa toiminnassaan laatuun ja siihen mekin olemme valmiita panostamaan. Panosta sinäkin äänestä! 44 Miika Ahola 45 Jan Ahonen 46 Tuomas Alasaukko-oja 47 Markus Asunta 48 Maria Bredenberg Opiskelemme elämää, emme tutkintoa varten. 49 Vesa Engström 50 Topi Haarlaa 51 Mikko Huovila 52 Johanna Häkkinen 53 Jussi Junni Tarvitset hunnia, äänestä Junnia. 14

15 54 Saara-Maria Jurva 55 Henri Järvinen 56 Risto Katila 57 Marjo Kiljunen 58 Henkka Koponen 59 Mikko Laitinen 60 Ari Lukkarinen 61 Tero Massa Valoisampi vaihtoehto 62 Antti Minkkinen 63 Mikko Myllys 64 Mervi Mähönen 65 Perttu Nikander 66 Pirkko Peltola 67 Janne Rauhala 68 Noora Rissanen 69 Johanna Salmi 70 Antti Siukonen, Elämä on ihmisen parasta aikaa - Opiskeluajankin pitäisi olla sitä! 71 Katri Sundvall 72 Ville Tikkanen 73 Juha Virta KASVOT

16 Kumpula Kumpulan uusi uljas luonnontieteellisten aineiden kampus alkaa vähitellen valmistua, ja pian matemaatikot ja tietojenkäsittelijät pääsevät meidän muiden, fyysikoiden, geofyysikoiden, geologien, meteorologien, maantieteilijöiden ja kemistien kanssa samalle kampukselle fyysisestikin, eikä vain henkisesti. Myös monet tähtitieteilijöiden kurssit luennoidaan Kumpulassa, joten meitä kaikkia kiinnostaa ruokala- ja opiskelijatilojen riittävyys ja viihtyisyys, liikenneyhteyksien toimivuus ja opiskelijapalveluiden saatavuus. Ilman Matlun ja HYAL:n vahvaa panostusta meillä ei nyt olisi liikuntahallia, Exactumiin ei tulisi ruokalaa ja opiskelijatiloja olisi turha etsiä. Keskustasta katsoen kampukset ovat kaukana, joten asioista päättämään ja etuja valvomaan on jatkossakin paras saada ihmisiä, jotka tuntevat arkihuolemme ja tilanteemme, eli kumpulalaisia ainejärjestöaktiiveja! 74 Kale Aalto matematiikka 75 Teemu Alaranta kemia 76 Terhi Hautala matematiikka One for all and all for one. 77 Hanna Jäntti matematiikka 78 Jani Kielenniva TKT 79 Aleksi Kurkela tähtitiede 80 Eija Laatikainen fysiikka 81 Jyrki Martikainen fysiikka 82 Misa Munde TKT 83 Samppa Mäkelä geologia 84 Mikko "Mänzy" Mänttäri kemia 85 Arto Piironen matematiikka Yhteistyö, Yhteisö, Avoimuus 16

17 86 Jussi Polvi fysiikka 87 Johanna Rämö biotieteet/matematiikka 88 Jaana Saarni kemia 89 Jouni Siren TKT 90 Tuomo Smolander fysiikka 91 Roope Tikkanen matematiikka 92 Rami Tolvanen maantiede KASVOT

18 Viikki Viikki-lista yhdistää biotieteellisen, farmasian ja maatalousmetsätieteellisen tiedekuntien opiskelijat. Viime vuosien aikana Viikistä on kasvanut moderni ja monitieteellinen kampusalue. Nopeasti kohonneiden rakennusten seuraksi kampukselle on tullut osa välttämättömistä opiskelijapalveluista, kuten muun muassa ilmoittautumisia hoitava kampuspalvelupiste. Kulkuyhteydet ovat parantuneet Lahdentielle tulleiden pysäkkien ja Jokerilinjan aloittamisen myötä. Myös YTHS on rantautunut Viikkiin, ja haluamme että palvelu säilyy ja sitä edelleen kehitetään, sillä keskellä päivää Töölössä käynti saattaa osoittautua mahdottomaksi. Kampukselle kaivataan vielä ainakin parempia liikuntatiloja, Unicard-palvelupistettä, HKL-palvelupistettä ilmoittautumisen yhteyteen ja nopeampia joukkoliikenneyhteyksiä keskustaan. Toivoisimme myös ylioppilaskunnan näkyvän paremmin kampuksellamme. Yksi tapa varmistaa Viikin asioiden kehittäminen on valita edustajistoon viikkiläisiä, sillä jos emme itse pidä huolta asioistamme, kuka sen tekee? Haluamme myös parantaa yhteistyötä viikkiläisten opiskelijaedustajien ja ainejärjestöjen välillä. Yhdessä asioiden hoitaminen on tehokkaampaa ja hauskempaa! Jotta yhteystyö sujuisi ja opiskelijat tuntisivat olonsa kotoisaksi, tarvitaan tiloja toiminnan toteuttamiseen ja vapaa-ajan viettoon. Esimerkiksi tähän haluamme vaikuttaa ja huolehtia opiskelijoiden eduista kokonaisvaltaisesti. 93 Kalle Aaltonen farmasia 94 Anne Alitalo farmasia Farma valinta! 95 Jaakko Ekman biotieteet 96 Tuomas Heikkinen biotieteet 97 Virve Hopearuoho biotieteet 98 Kalle Huttunen ekologia ja systematiikka 99 Maria Jussila ekologia ja systematiikka 100 Miina Kajos, eläinfysiol. Tunnen HYY:n jo hyvin; silti tai juuri siksi on kiinnostusta jatkaa. 101 Markus Pastila taloustiede Harraste- ja ainejärjestötoiminnalle lisää resursseja! 102 Asta Sarkki metsäekonomia Keskityn olennaiseen. 103 Minttu Tikka soveltava kemia ja mikrobiologia Kansainvälisyyttä kaikille! 104 Liisa Toppinen farmasia 18

19 Mitä hyötyä HYAL:sta? Demokratia on joukkuelaji, eikä mikään edustajistoryhmä ole aikoihin ollut riittävän vahva saadakseen tahtonsa yksin läpi. Jos edustajisto tekee päätöksen, tarkoittaa se käytännössä aina, että enemmistö edustajista on joko myötämielisiä tai riittävän välinpitämättömiä ollakseen vastustamatta. Siten on vaikeaa ellei mahdotonta nimetä asioita, joiden onnistumisesta HYAL olisi yksin vastuussa. Toisaalta, asioita, joita ei olisi tapahtunut ilman HYAL:n tukea tai aloitetta on lukuisia. Jokavuotinen taistelu HYY:n budjetista avaa aina järjestöavustukset, laitevuokrat, tilojen käytön, alasaunan vuokran, järjestöjen ulkomaalaisten vieraiden tuetut lounaat ja kaikki muut järjestöille tärkeät asiat auki. Joka vuosi joku haluaisi myös siirtää rahaa näistä meille tärkeistä asioista itselleen tärkeämpiin asioihin. Kädenvääntö edustajistossa on jatkuvaa avustuksille kävisi nopeasti huonosti ilman voimakasta, äänekästä joukkoa järjestömielisiä edustajiston jäseniä. Budjetti on suuri ja siinä on tilaa monenlaisille projekteille. HYAL on valmis kannattamaan (tai ainakin olemaan vastustamatta) yhtä jos toista, mutta järjestöjen (niin aine-, tiedekunta- kuin harrastejärjestöjen) avustamiseen ja palvelemiseen käytetylle rahasummalle on nykyisessä rahatilanteessa vain yksi suunta: ylöspäin. HYAL on ollut hallituksessa edellisen oppositiorupeaman jälkeen vuodesta -97 ja tänä aikana järjestöavustukset ovat kasvaneet ja palvelut parantuneet huomattavasti. Koska HYAL on olemassa ainejärjestöjä varten, HYAL pitää vastaisuudessakin johtotähtenään järjestöjen asemaa, mutta ainejärjestöjen oppiainesitoutuneisuus tekee HYAL:sta ryhmänä myös harvinaisen kiinnostuneen opintoasioista. HYY:n hallituksen opintovastaavana onkin nykyisen hallitustaipaleen seitsemästä vuodesta viitenä ollut HYAL:n edustaja. Puheenjohtajuus on ollut meidän kolmena vuotena: meihin luotetaan. Ilman meitä HYY:n opintotoiminta olisi vähemmän kiinnostunut yhteistyöstä aine- ja tiedekuntajärjestöjen kanssa. Ilman meitä Domma ei olisi juhlatila, järjestötiloja olisi vähemmän, Kumpulan liikuntahallia ei olisi olemassa eikä Uusi Uusi ylioppilastalo, jota työnimenä Leppätaloksi kutsutaan, olisi tekeillä. Äänestä meitä, koska tiedät, että ehdokkaamme ovat kykynsä näyttäneitä ainejärjestöaktiiveja. Äänestä meitä, jotta me voimme auttaa järjestöäsi palvelemaan sinua paremmin. Esa Perkiö Kirjoittaja on Esa Perkiö Kansainvälistymistä kotinurkilla Getting International at Home Have you ever seen a foreign student at the campus? You probably have. But have you ever met one, talked to one? You probably haven t. Unless you re one of them! Or unless your subject organisation has been actively supporting their integration by organising events directed to both Finns and foreigners. Unfortunately it seems that only the biggest student organisations have the resources and the skills necessary to take foreign students into account. But there s lots of little things that HYY (the Student Union) can do to make it easier to accommodate the foreigners at the grassroots level! There is around 2000 foreign students studying at our university: About 1200 of them that s more than a half are here for several years, studying for a degree. However, 40 % of the foreign students are just visiting here, staying for 3 to 12 moths as exchange students. Most of these students don t speak fluent Finnish and they are taking their courses in English whenever it s possible. And at the University of Helsinki it often is. It s a well known fact, and it s also one of the most important reasons, if not the most important one, why there s so many exchange students studying here: They come here to become fluent in their English! Many degree students, on the contrary, need to learn Finnish to some extent, though it doesn t always mean that they would be fluent in it. The language barrier, if you let me use that expression, in addition to the fact that it complicates the foreign students possibilities to establish social contacts, it also makes it very difficult for them to attend to their own interest. This applies to influencing on every field of life. Therefore it is important, that us, the local students, take initiative on matters concerning foreign students within the Student Union and the university alike, not forgetting the societal dimension. According to the strategy of our university the numbers of both outgoing and incoming exchange students are going to grow. This will require more effort in some connections but it s also going to be a great resource that we need to learn to utilize! Minttu Tikka, 103 Kirjoittaja on HYAL:n ehdokas ja yliopiston kv-tuutoriprojektisihteeri KASVOT

20 Elämää ja opiskelijaelämää Opiskelijoiden valmistumisajat ovat puhututtaneet korkeakoulumaailmaa jo useita vuosia. Nykyisin työmarkkinajärjestöt, valtakunnan nimeä tekevät poliitikot sekä virkamiehet laukovat erilaisia visioita taloudellisesta ja nopeasta yliopistokoulutuksesta, joka tuottaisi sitä paljon kaivattua akateemista lisätyövoimaa. Opiskelija-asuntojen määrä pääkaupunkiseudulla on huolestuttavan alhainen opiskelijamääriin suhteutettuna. Samaan aikaan vapaiden markkinoiden vuokrat ovat kasvaneet jo ihan liian paljon tavallisen cumulus-pilvikerroksen yläpuolelle. Opiskelija tekee jokainen päivä omaa talouttaan koskevia päätöksiä, jotka eivät aina ole helppoja. Tietokone tulisi hankkia opintojen edistymisen nimissä. Ruokaa olisi kiva syödä joskus muuallakin kuin Unicafessa. Puhelinlasku, sähkölasku, ja joku epämääräinen karhukirje kirjastosta odottavat maksajaansa kirjoituspöydällä. Pienen soluhuoneen tunkkainen ilmakin tuntuu aina vain raskaammalta hengittää. Nämä ovat asioita jotka aiheellisesti kiukuttavat ja koskettavat yli tiedekuntarajojen. Nykyisin opiskelijat kokevat suuria paineita: opinnoista on suoriuduttava hyvin, valmistuttava nopeasti ja samaan aikaan vielä hankittava työkokemusta. Henkinen taloudellisuus, tai itse asiassa sen puute näkyy jo nykyisellään selvästi. Opiskelijoiden piippuun ajaminen tai pakottaminen epämieluisiin valintoihin ei edesauta sivistyneen hyvinvointivaltion ylläpitoa tai sen rakentamista. Opiskelun ei tulisi olla pelkkää tentteihin lukemista ja pänttäämistä. Sen tulee olla elämistä ja ihmisenä kehittymistä. Erilaisten ongelmien lisääntyessä tukirakenteet eivät ole kyenneet mukautumaan sen mukana tuomiin haasteisiin. Muun muassa YTHS:n jonot kasvavat ja hoitoa on entistä vaikeampi saada silloin kun siihen todella olisi tarvetta. Jo nykyinen tilanne on tuonut mukanaan sen, että priorisointi taitaa kuulua YTHS:ön yhtä selvästi kuin surullisen kuuluisaan HUSsin pussiin. Kuitenkin jatkuvan osoittelun ja syyllistämisen sijaan olisi ehkä tarvetta pysähtyä miettimään, miten paljon ihmisten paha olo on seurausta ajan hengestä ja ovatko mielenterveydenkään häiriöt oikeastaan ollenkaan häiriöitä! Ovatko ne pikemminkin normaaleja reaktioita epänormaaliin elinympäristöön ja seurausta epätyydyttävästä elämän menosta, kuten psykologi Marianne Uhrendorf (1999) on todennut. Yhteisöjen tehokkuuden ja taloudellisuuden nimissä tehdään suuria, yksilönkin näkökulmasta merkittäviä päätöksiä. Useasti myös rinnastetaan yksilöiden ja yhteisön etu toisiinsa, eikä osata tai haluta ajatella ihmisten erilaisia tarpeita. Yksilöt siis ovat persoonatonta massaa osana virkamiesten ja poliitikkojen pyörittämää tuotantokoneistoa. Yksilöiden tarpeiden huomioiminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei yhteisöllisyydelle olisi sijaa nykyisessä korkeakoulumaailmassa. Yhdessä toimiminen on paitsi rationaalista, myös turvallisempaa ja laadullisesti parempaa. Siis kulunut lause Yhteisössä on voimaa pitää sisällään suuremman totuuden kun ensikuvitelma saattaa antaa ymmärtää. Yhteisöjen toimintoja tukemalla edistetään myös yksittäisen opiskelijan hyvinvointia. Ainejärjestöjen toimintaedellytyksistä huolehtiminen onkin kannattava panostus tulevaisuuteen ja opiskelijoiden etujen turvaamiseen. Ville Väärälä, 6 Kirjoittaja on HYAL:n ehdokas ja Nyyti ry:n suunnittelija. 20