Suomalaisen puurakentamisen asema, mahdollisuudet ja uusimmat esimerkit

Transkriptio

1 Tiistai klo Panimoravintola Koulu Eerikinkatu 18, TURKU Suomalaisen puurakentamisen asema, mahdollisuudet ja uusimmat esimerkit Markku Karjalainen Associate professor (rakennusoppi) Puurakentamisen ja puuarkkitehtuurin dosentti, TkT, arkkitehti

2 Markku Karjalainen (56 v.), lyhyt CV 1983 opiskelemaan Oulun yliopiston arkkitehtuurin osastolle 1988 arkkitehti, Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasto Oululaisissa arkkitehtitoimistoissa projektiarkkitehtina rakennusopin tuntiopettaja, assistentti, tutkija, Puustudion projektipäällikkö, Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasto 2002 TkT, Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasto 2008 puurakentamisen ja puuarkkitehtuurin dosentti, Oulun yliopisto projektipäällikkö, Valtakunnallinen Moderni puukaupunki -hanke kehittämispäällikkö, Valtakunnallinen puurakentamisohjelma, työ- ja elinkeinoministeriö 2015 TTY, Arkkitehtuurin laboratorio, Rakennusopin professori TTY / Arkkitehtuurin laboratorion esimies

3 Rakennusmateriaalien ympäristövaikutusten arviointikriteerit tulevat Suomen rakentamismääräyksiin viimeistään 2025

4

5 Vapaa-ajan Rakennukset, 99 %

6 Pientalot, 85 %

7

8

9

10

11 Suomalaiset puukerrostalot YLÖJÄRVI, 1996; 3 taloa, 19 asuntoa JOENSUU, 2017; 1 talo, 40 asuntoa OOPEA Office for Periphal Architecture arkkitehti Anssi Lassila Arkve Oy arkkitehti Jussi Vepsäläinen : max. 4-kerrosta : max. 8-kerrosta Rakennettu mennessä: - 62 taloa asuntoa 11

12 Suomen tulevat puukerrostalohankkeet Tilanne 5 / 2018 Ympäristöministeriö TTY Puuinfo Oy Hankekantakartoitus: - Varmat: n asuntoa - Todennäköiset: n asuntoa - Mahdolliset: n asuntoa - Yhteensä: n asuntoa

13 PILKE-TALO, ROVANIEMI METLA-TALO, JOENSUU Puurakenteisia toimistotaloja FMO-TALO, ESPOO

14 Luontokeskus Haltia, Nuuksio, Espoo Arkkitehti, professori Rainer Mahlamäki

15 Pudasjärven hirsinen koulukampus, k-m 2 Arkkitehtitoimisto Pekka Lukkaroinen (2016)

16 Pudasjärven hirsinen koulukampus, k-m 2 22,4 milj. > / k-m

17 Kuhmon Tuupalan CLT-koulu, Arkkitehtitoimisto Karsikas (2018) k-m 2 ; 12,0 milj. > / k-m

18 Helsingin keskuskirjasto

19 Kiinteistö Oy MetsäTapiola, Arkkitehtitoimisto Helin co

20 Helsingin Olympiastadionin peruskorjaus; tuolia, puujulkisivut, katokset

21 Riihimäki, Peltosaari Puun uusia mahdollisuuksia: Lähiötalojen energiakorjaukset (TES) + Lisäkerrokset >>> Korjaustarve taloa lähiökrs.taloasuntoa Puiset lisälämmöneristyselementit Puujulkisivut mahdollisia

22 Lisäkerrosrakentamisessa on kasvupotentiaalia puurakentamiselle! Satamakadun ja Koulukadun risteys Arkkitehtitoimisto Helamaa & Heiskanen Lujatalo Oy 2 lisäkerrosta, 24 asuntoa, n h-m

23 Platform-frame

24 Platform-puukerrostalorakentaminen USA-Kanada

25 OULU, 1997; 3 taloa, 33 asuntoa

26 Pilari-palkki-jäjestelmä Maria Pesonen

27 Kertopuuhun perustuva pilari-palkki-ripalaattajärjestelmä

28 Viikin latokartano, Helsinki, 2012; 5 taloa, 104 asuntoa

29 Tilaelementit Markku Karjalainen

30 Tilaelementit; yleiset koot: (l) x (k) x (p)

31 CLT

32

33 Kuhmo, CrossLam, kotimainen CLT-tehdas > seuraavat Alajärvelle ja Kauhajoelle 33

34 Joensuun 14-kerroksinen puutorni Joensuun Elli, opiskelija-asuntola, 117 asuntoa

35 Jyväskylä, Puukuokka 1, 2015; 1 talo; 58 asuntoa

36 Puukuokka Jyväskylä 150 asuntoa (C) Lakea

37 Sekajärjestelmät Puu-Mera, Vantaan Kivistö, 2015; 1 talo,186 asuntoa, Rakennusliike Reponen

38 Puu-Mera, Vantaan Kivistö, 2015; 1 talo,186 asuntoa Kuivaketju hallinnassa, nopeus jopa 1/3 perinteiseen rakentamiseen verrattuna Kuva: Tiia Sorsa, RKL Reponen

39 Palomääräykset Mahdollisia puisina: - 8-kerroksiset asunnot, asuntolat, motellit, hotellit, työpaikkarakennukset (toimistot), hoitolaitokset - 4-kerroksiset kokoontumis- ja liikerakennukset (esim. koulut, marketit)

40 Palotilastofaktaa Tulipaloja n / v., joista 65 % on rakennuspaloja, joista taas puolet tapahtuu asuinrakennuksissa Tulipaloissa kuolee vuosittain n henkilöä Joka toisessa syttymissyynä on tupakka Yli 75 % on miesten aiheuttamia Noin 71 % palokuolleista on palon syttymishetkellä päihtyneenä 2017: Suomessa on noin saunaa Saunoja palaa vuosittain noin 400 kpl

41 Vuonna 2014 yht kerrostalotulipaloa, joissa kuoli 26 ihmistä

42

43 Kuopion pelastusopisto,1998

44

45

46 Paloräystäs EI

47 PINTALUOKAT Suuntaa-antavia esimerkkejä seinä- ja kattomateriaalien paloluokituksesta A1 A2 B C D E F Kivi Kipsilevyt Kipsilevyt Palosuojattu puu Puutuotteet yleensä Huokoinen puukuitulevy Testaamattomat tuotteet Betoni Sementtikuitulevyt Palosuojattu puu Tiili Lasi D-s2, d2 Teräs D = lämmöntuottoa ja liekin leviämistä kuvaava merkintä s2 = savuntuottoa kuvaava merkintä d2 = palavien pisaroiden muodostumista kuvaava merkintä

48

49

50 Korkeapainevesisumutekniikka; vesimäärä 0,5 mm / m 2 / min. Hinta noin 100 / h-m 2

51 Sprinklerisuuttimen ampullin laukeamislämpötilat (> 30 o C kuin huonelämpötila) - asuinhuoneet - pesuhuoneet - saunat

52 Palovaarallisin yhdistelmä: yli 45-vuotias, eronnut, yksi asuva alkoholisoitunut ja tupakoiva mies

53

54

55

56

57

58 Pitkäaikaiskestävyys 58

59 Puukerrostalojen arkkitehtuuri

60

61 Asukkaita varten Haluttavia rakennuksia

62 Puukerrostalojen asukaskyselyt Vuonna 2000; 7 kohdetta, 20 taloa, 242 asuntoa > tulokset 2002 (Markku Karjalainen, väitöskirjatyö; Suomalainen puukerrostalo puurakentamisen kehittämisen etulinjassa) > Vastausprosentti: 197 / 242 = 81,4 % Vuonna 2017; 9 kohdetta, 17 taloa, 585 asuntoa > Professori Markku Karjalainen / TTY > Vastausprosentti: 308 / 585 = 52,6 %

63

64 Vastaajaprofiilit 70 % vastaajista oli naisia 50 % oli yli 45 v. 20 % oli alle 30 v. 304 / 308 tiesi asuvansa puukerrostalossa

65 Arvioikaa seuraavien tekijöiden merkitystä, kun valitsitte nykyisen asuntonne: 81 % vastaajista arvioi, että rakennuksen paikka / sijainti vaikutti erittäin merkittävästi tai merkittävästi 80 % arvioi, että asunnon sopiva hinta / vuokrataso vaikutti erittäin merkittävästi tai merkittävästi 41 % vastaajista arvioi, että rakennuksen ulkonäkö vaikutti erittäin merkittävästi tai merkittävästi < 50% arvioi, että puun käyttö rakennuksessa -tekijä vaikutti erittäin merkittävästi tai merkittävästi

66 Mitä mieltä olette nykyisestä asumisestanne? Nykyiseen asuntoonsa, asuinympäristöönsä ja asuntojen toimivuuteen asukkaat olivat varsin tyytyväisiä 57 % antoi erittäin hyvän tai hyvä arvosanan asuinrakennuksensa laatutasosta ja viimeistelystä 84 % antoi erittäin hyvän tai hyvän arvosanan rakennusten yleisilmeestä ja arkkitehtuurista Puuta toivottiin käytettävän puukerrostaloissa eniten asunnon sisällä lattioissa, rakennusten julkisivuissa ja parvekkeissa

67 Mihin haluaisit puuta käytettävän puukerrostaloissa? 75,6 % Asunnon sisällä lattioissa 75 % Rakennuksen julkisivuissa 64,6 % Parvekkeissa 58,4 % Asunnon ovissa ja ikkunoissa 56,8 % Rakennuksen rungossa 52,6 % Asunnon sisällä katoissa 49 % Porrashuoneissa 41,6 % Asunnon sisällä seinissä 35,1 % Asunnon kiintokalusteissa

68 Ekologiset asiat ja paloturvallisuus 76 % vastaajista arvioi, että ekologiset asiat vaikuttavat heidän ja ihmisten asuntovalintoihin tulevaisuudessa merkittävästi tai jonkin verran 98 % arvioi, että palovaroitinjärjestelmä parantaa asuinturvallisuutta merkittävästi tai jonkin verran 96 % arvioi, että sprinklerijärjestelmä parantaa asuinturvallisuutta merkittävästi tai jonkin verran

69 Ääneneristys Ilmaääneneristävyyttä pidettiin erityisen hyvänä sekä pysty- että vaakasuunnassa Samoin laiteäänten (pyykinpesukone, astianpesukone, wc sekä vesi- ja viemärilaitteet) suhteen puukerrostalot koettiin hyvin hiljaisiksi Vain 21 % vastaajista ilmoitti kuulevansa häiritsevän voimakkaita askelääniä ylänaapurista merkittävän paljon tai paljon (Huom! 2000-luvun asukaskyselyssä vastaava luku oli 80 %)

70 Millä tavoin puukerrostalossa asuminen mielestänne eroaa asumisesta perinteisessä kivi-(betoni / tiili)kerrostalossa? Häiritsevät äänet vähäisempiä, hyvä ääneneristys Hyvä sisäilma Ei juuri mitenkään Viihtyisyys ja kauneus Lämminhenkisyys ja kodikkuus

71 Rakennuttajien mielipiteet Rakennuttajien mielestä kaikki kohteet ovat hyvin onnistuneita ja niiden käytön aikainen palaute on ollut positiivista Rakennuttajat aikoivat jatkossakin rakennuttaa puukerrostaloja Rakennuttajat toivoivat asuntorakentamisen alalle kilpailua eri rakennusmateriaalien, eri rakentamistapojen ja puualan sisällä eri toimijoiden välille Toivotaan jatkuvaa kehitystyötä Uusia vaihtoehtoja kaivataan asuntorakentajille ja asukkaille

72 Yhteenvato 70 % vastaajista oli naisia Ihmisillä on yleisesti positiivinen suhtautuminen puukerrostaloihin Puukerrostalojen hyviä puolia olivat: kodikkuus, mukavuus, viihtyisyys, lämminhenkisyys, ekologisuus ja kaunis ulkonäkö Muita positiivisia argumentteja olivat: hyvä sisäilma, paloturvallisuus ja hyvä ääneneristys Ihmiset toivovat puuta näkyväksi materiaaliksi sisätiloihin ja julkisivuihin Puun käyttöä toivottiin lisättävän maassamme

73 Nopeus Hintakilpailukyky

74 Puu vai betoni? Betoni: Puu: kg / m kg / m 3 - n. 200 / m 3 - Tukki / m 3 - Sahatavara 200 / m 3 - CLT 500 / m 3

75 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Luontaistalous Fossiilitalous Vuoteen 2025 mennessä Suomi tavoittelee biotalouden tuotoksen kasvattamista 100 miljardiin euroon (nyt noin 60 miljardia) ja tämän kasvun myötä uutta biotalouden työpaikkaa. Suomen biotaloudesta noin puolet on metsäbiotaloutta!

76 Paljonko puukerrostaloissa on puuta ja betonia? 0,70 Materiaalimenekki 6 krs. asuinrakennuksessa (1509 kem 2 ) Huom! maanpäällisellä väestönsuojalla 0,66 0,60 0,58 0,58 0,50 0,40 m 3 / kem2 0,30 0,20 0,22 0,26 0,26 Puuta / kem2 Betonia / kem2 Kipsiä / kem2 0,10 0,00 0,11 0,09 0,07 0,02 0,02 0,01 RANKARUNKO (k-kork. 3,2 m) CLT-RUNKO (k-kork. 3,2 m) SEKARUNKO (kerrosk. 3,0 m) BETONIRUNKO (k-kork. 3,0 m) Markku Karjalainen

77 Suomen kerrostalorakentaminen ja puun käyttömahdollisuudet Suomeen rakennetaan vuosittain noin kerrostaloasuntoa Suomalaisen kerrostaloasunnon keskipinta-ala on 57,0 h-m 2 Asunnon huoneistoala kerrosalaksi 57,0 x 1,23 = 70,0 k-m 2 Puuta kuluisi koko CLT-puukerrostalotuotantoon vuodessa: x 70,0 k-m 2 x 0,58 m 3 / k-m 2 = m 3 Metsät kasvaa: m 3 / m 3 x 100 vrk = 14 tuntia Markku Karjalainen

78 Rakentamisen muutostrendit Ilmastomuutoksen torjunta Kestävä kehitys Hiilijalanjälki Resurssitehokkuus Energiatehokkuus Kiertotalous Biotalous >>> Puurakentaminen!