Ikääntyneiden asumistarpeiden ennakointi ja varautuminen ENNAKOINTITYÖN RAPORTTI

Transkriptio

1 Ikääntyneiden asumistarpeiden ennakointi ja varautuminen ENNAKOINTITYÖN RAPORTTI

2 Raportin sisältö Ennakoinnin näkökulmat Väestön ikääntyminen, ikääntyneiden asuminen nykytila ja tulevaisuus Toimintakyvyn kehityksen ennakointi Hissittömyys ikäihmisten asunnoissa Asumisen tarpeet Asumistoiveet- ja tarpeet Uudenlaiset asumisratkaisut ja asukkaiden näkemykset Toimenpiteet Koonti kaikkien kuntien toimenpiteistä Päijät-Hämeen pienryhmien tuotokset/ehdotukset toimenpiteiksi Päijät-Hämeessä välittömästi ja myöhemmin vuonna 2018 tehtävät toimenpiteet 2

3 Näkökulmat Ennakointia Väestön ikääntyminen Asumisen tarpeet Toimenpiteet Rakentamis- ja Muutostarpeet Varautumista 3

4 Aikajänne mennessä jälkeen 4

5 Ennakoinnin näkökulmat Väestön ikääntyminen Asumisen tarpeet Väestön ikääntyminen kuntatasolla ja kaupunginosatasolla vuosittain 20 vuoden päähän Väestön toimintakyvyn ja hyvinvoinnin kehityksen ennakointi Asumistoiveet ja -tarpeet ikääntyneillä Uudenlaiset asumistarpeet ja toiveet tulevaisuudessa ikääntyvillä 5

6 Ikääntyminen Nykytila ja tulevaisuus 6

7 Ikääntyvien kokonaismäärät ja väestöennusteet vuodelle 2030 kunnittain Kaupunki vuotiaita vuotiaita 2030 Yli 85 vuotiaat 2015 Yli 85 vuotiaat 2030 Päijät-Häme n n Järvenpää 1794 n Oulu 8596 n Vaasa 4042 n Jyväskylä 6907 n

8 Ikääntyneiden ikäluokkien sijoittuminen taajamiin ja haja-asutusalueille Päijät- Hämeen alueella 2015 (TK 2015) Ikääntyneistä suurin osa asuu taajamissa: vuotiaista 87 %, vuotiaista 89 % ja yli 85-vuotiaista 90 %. Koko väestö Maakunnan väestö Taajama Taajamissa asuminen on ikääntyneillä hieman yleisempää kuin maassa ja maakunnassa keskimäärin. Yli 85-vuotiaat vuotiaat vuotiaat Hajaasutusalue 0% 20% 40% 60% 80% 100% 8

9 Ikääntyneet ryhmät tilastoruuduittain, vuotiaat 9

10 Ikääntyneet asuinrakennuksen talotyypin mukaan Päijät-Hämeen alueella 2014 (VTJ/VRK 2015). Kerrostaloasuminen on yleisin asumismuoto vuotiaista kerrostalossa asuu 44 %, vuotiaista 52 % ja yli 85-vuotiaista 57 %. Erillispientalossa eli omakotitalossa tai paritaloissa asuvien osuus pienenee kohti vanhempia ikäluokkia, mutta on Päijät- Hämeessä yleisempää kuin ikääntyneillä keskimäärin. Yli 85- vuotiasitakin vielä 32 % asuu pientalossa. Yli 85-vuotiaat vuotiaat vuotiaat % 20% 40% 60% 80% 100% Erillispientalot Rivi- ja ketjutalot Kerros- ja luhtitalot 10

11 Ikääntyneet asuinrakennuksen valmistumisvuoden mukaan Päijät- Hämeen alueella 2014 (VTJ/VRK 2015). Ikääntyneet asuvat vanhemmissa rakennuksissa kuin väestö keskimäärin. Eniten ikääntyneitä asuu ja lukujen rakennuksissa. Ikäluokkien välillä ei ole suuria eroja, mutta joko hyvin vanhoissa tai uusissa rakennuksissa asuminen on hieman yleisempää yli 85- vuotiailla. Koko maan väestö Yli 85-vuotiaat vuotiaat vuotiaat % 20% 40% 60% 80% 100% ei tietoa 11

12 Ikääntyneiden osuus uusien kerros- ja rivitalojen asukkaista rakennuksen valmistumisvuoden lopussa Päijät-Hämeen maakunnassa 2014 (VTJ/VRK 2015). Valtakunnallisesti yli 65 - vuotiaat ovat olleet aliedustettuja uusissa kerros- ja rivitaloasunnoissa Päijät-Hämeen maakunnassa ikääntyneiden osuus on suhteellisen korkea ja heidän osuus uusissa kerros- ja rivitaloissa on myös korkea Eri vuosien välillä on kuitenkin vaihtelua riippuen tuotetusta asuntokannasta vuotta täyttäneiden osuus väestöstä, % 65 vuotta täyttäneiden osuus uusien kerros- ja rivitalojen asukkaista, % 12

13 Päijät-Hämeen ikääntymiskehitys tulevaisuudessa Ikääntyneiden määrä 2015 sekä väestöennuste Päijät-Hämeessä (TK 2015) Ikääntyneiden osuus 2015 sekä väestöennuste Päijät-Hämeessä ja koko maassa (TK 2015) vuotiaat 16,0 % 14,0 % vuotiaat vuotiaat 12,0 % vuotiaat Yli 85- vuotiaat 10,0 % 8,0 % 6,0 % Yli 85-vuotiaat vuotiaat, koko maa ,0 % 2,0 % 0,0 % vuotiaat, koko maa Yli 85- vuotiaat, koko maa 13

14 Nostoja ja yhteenveto nykytilasta Ikääntyneiden keskimääräinen asumisväljyys oli vuonna 2014 Päijät-Hämeessä 55 m2/hlö, mikä on 2 m2 enemmän kuin koko maan yli 65-vuotiailla. Koko väestön asumisväljyys oli 40 m2/hlö, joten ikääntyneet asuvat keskimääräistä väljemmin. Hissittömissä kerrostaloissa asui vuonna % ikääntyneistä (koko maassa 25 %). Ikääntyneiden muuttoalttius on matala muihin ikäluokkiin verrattuna. Valtaosa väestöstä ikääntyy paikallaan tutussa asuinympäristössä ja asunnossa, jossa on asunut jo pitkään. 14

15 Toimintakyvyn Kehityksen ennakointi 15

16 Laitoshoidossa ja tehostetussa palveluasumisessa olleet, vähintään 75 vuotta täyttäneet vuoden 2015 lopussa Kunta Yli 75-vuotiaat Terveyskeskusten pitkäaikaisasiakkaat Vanhainkotien asiakkaat Tehostetun palveluasumisen asiakkat Laitoshoidon ja tehostetun palveluasumisen asiakkaat yhteensä Laitoshoidon ja tehostetun palveluasumisen asiakkaiden osuus ikäryhmästä Jyväskylä ,0 % Järvenpää ,7 % Lahti ,6 % Oulu ,4 % Vaasa ,6 % Asikkala ,8 % Hartola ,9 % Heinola ,6 % Hollola ,9 % Kärkölä ,7 % Lahti ,6 % Orimattila ,5 % Padasjoki ,3 % Sysmä ,4 % Päijät-Häme ,7 % 16

17 Laskelma vuosille Kunta Vuoden 2015 lopun tilanne Skenaario vuodelle 2020 Skenaario vuodelle 2030 Skenaario vuodelle 2040 Yli 75- vuotiaat Laitoshoidon ja tehostetun palveluasumisen asiakkaat Laitoshoidon ja tehostetun palveluasumisen kattavuus Yli 75- vuotiaat Laitoshoidon ja tehostetun palveluasumisen tarve, 7 % kattavuus Paikkojen tarpeen muutos v asiakkaiden määrään Yli 75- vuotiaat Laitoshoidon ja tehostetun palveluasumisen tarve, 6 % kattavuus Paikkojen tarpeen muutos v asiakkaiden määrään Yli 75- vuotiaat Laitoshoidon ja tehostetun palveluasumisen tarve, 5 % kattavuus Paikkojen tarpeen muutos v asiakkaiden määrään Jyväskylä ,00 % Järvenpää ,40 % Lahti ,20 % Oulu ,20 % Vaasa ,30 % Asikkala ,80 % Hartola ,90 % Heinola ,60 % Hollola ,80 % Kärkölä ,70 % Lahti ,20 % Orimattila ,50 % Padasjoki ,30 % Sysmä ,20 % Päijät-Häme ,67 %

18 Hissittömyys Ikäihmisten asunnoissa 18

19 Hissittömien määrä tai useampi kerroksisessa hissittömässä kerrostaloissa asuvat ikääntyneet ikäluokittain Päijät-Häme Lahti Jyväskylä Vaasa Oulu Järvenpää vuotiaat vuotiaat 85-vuotiaat ja vanhemmat 19

20 Asumistoiveet ja tarpeet 20

21 Nostoja valtakunnallisista tiedoista Ikääntyneiden muuttoalttius on matala muihin ikäluokkiin verrattuna. Muutot kaupungin sisällä ovat ikääntyneillä yleisempiä. Kuntien välisiä muuttoja tehdään enemmän vuotiaiden ikäluokassa. Ikääntyneet tekevät pääasiassa alle 20km mittaisia muuttoja. Muuttomatkat lyhenevät ikääntymisen myötä. Vyöhykkeillä, joissa palvelut eivät ole välttämättä kävelyetäisyydellä, nettomuutto jää negatiiviseksi. Yli 75-vuotiaiden kohdalla osa ikäluokasta tekee jo välttämättömiä muuttoja palvelutaloihin tai laitoshoitoon, minkä seurauksena muuttoliikkeen suuntautumista määrittää enemmänkin näiden asumispalveluiden sijainti. 21

22 KYSELYYN VASTANNEIDEN TAUSTATIEDOT Hankkeessa toteutettiin kysely Päijät-Hämeen ikääntyville. Kyselyllä haluttiin kartoittaa ikäihmisten tulevaisuuden asumistarpeita ja odotuksia. Kysely oli auki välisen ajan. Päijät- Hämeestä saatiin vastauksia yhteensä 719 kpl. Kyselyyn vastanneiden taustatietoja: Kyselyyn vastanneista 50 % (N=352) asuu Lahdessa. Seuraavalla sivulla vastausmäärät kunnittain. Enemmistö (74 %) vastaajista oli naisia ja noin neljännes (26 %) oli miehiä. Vastaajista 41 % asui omakotitalossa, 17 % rivi- tai paritalossa ja 42 % kerrostalossa. Enemmistö (80 %) asui omistusasunnossa, 16 % asui vuokraasunnossa ja noin 4 % asumisoikeusasunnossa. Yli 70 vuotiaista lähes 90 % vastanneista asuu omistusasunnossa. Asunnossa on asuttu keskimäärin 16 vuotta. (vaihteluväli 0-50 vuotta) 22

23 Vastauksia saatiin kaikista Päijät- Hämeen kunnista Kyselyyn vastanneet kunnittain (N) Asikkala 72 Hartola 32 Heinola 35 Hollola 81 Kärkölä 59 Lahti 352 Orimattila 24 Padasjoki 5 Sysmä 30 Iitti 15 Muu (täsmennä)

24 Päijät-Hämeen ikäihmiset ovat pääosin tyytyväisiä nykyiseen asuntoon Kuinka tyytyväinen olet nykyiseen asuntoon? Yli 85 vuotta (N=9) 44% 44% 11% vuotta (N=31) 48% 42% 6% 3% Erittäin tyytyväinen vuotta (N=70) 33% 60% 3% 4% Melko tyytyväinen vuotta (N=135) 44% 53% 2% 1% Melko tyytymätön vuotta (N=212) 51% 44% 4% 1% Erittäin tyytymätön vuotta (N=220) 46% 45% 6% 2% Alle 60 vuotta (N=24) 50% 38% 4% 8% 0% 20% 40% 60% 80% 100% 24

25 Enemmistö haluaisi asua mahdollisimman pitkään nykyisessä asunnossa Haluan asua mahdollisimman pitkään nykyisessä asunnossani Yli 66 vuotiaat (N=401) 77% 10% 13% Samaa mieltä En osaa sanoa/en ole harkinnut asiaa Eri mieltä Alle 65 vuotiaat (N=217) 65% 16% 19% 0% 20% 40% 60% 80% 100% 25

26 Avovastausten perusteella omassa kodissa viihdytään hyvin. Suuremmat puutteet liittyvät kodin remonttitarpeeseen, joukkoliikenteeseen ja ruokakauppoihin (yksittäisiä vastauksia). En keksi nykyiseen tilanteeseen mitään puutteita. Ei puutteita. Oma koti kullan kallis. Oma koti. Mielenrauha. Terveys. Maaseutuympäristö. Luonto. Omapiha ym. Nykyinen sijainti upeiden ulkoilumaastojen vieressä. Ruokakauppa puuttuu. Alueelta on matkaa 14 km Vääksyyn, missä lähimmät palvelut ovat. Ei ongelmia niin kauan kun pääsen liikkumaan omatoimisesti omalla autolla. Joukkoliikenteen aikataulut huonot. Kerran tunnissa menee linja-auto. Joukkoliikenne puuttuu. Kun ei enää jaksa kävellä kauppaan, pitää tilata kauppatavarat kotiinkuljetuksena. Asun mäen päällä. Penkkejä pitäisi olla kulkereittien varrella levähtymistä varten. 26

27 Omakotitalossa asuvista ikäihmisistä neljännes ilmoitti, että taloa tulisi remontoida lähivuosien aikana. Enemmistöllä ei ole suurempia remonttitarpeita. Mikäli asut omakotitalossa: onko talossasi suurempia remonttitarpeita seuraaville vuosille? Yli 66 vuotiaat (N=233) 58% 25% 17% Ei ole suurempia/asumista haittaavia remonttitarpeita. Kyllä, taloa tulisi remontoida lähivuosien aikana, jotta asuminen seuraavien vuosien aikana on mahdollista. Alle 65 vuotiaat (N=128) 50% 23% 27% En osaa arvioida/vastata 0% 20% 40% 60% 80% 100% 27

28 Suurin osa (67 %) vastaajista näkee itsensä asuvan nykyisessä asunnossa seuraavien 5-10 vuoden aikana Missä seuraavista näet itsesi asuvan seuraavien 5-10 vuoden aikana? Nykyinen asunto Yli 66 vuotiaat (N=420) 68% 10% 15% 8% Muu asunto nykyisellä alueella Jokin toinen asuinalue (samassa kaupungissa) Alle 65 vuotiaat (N=226) 66% 8% 14% 12% Jokin toinen kaupunki tai kunta, mikä? 0% 20% 40% 60% 80% 100% 28

29 Yli 66-vuotiaista reilu kolmannes haluaisi asua nykyisessä asunnossa, mutta asunto ei sovellu pidemmällä aikavälillä ja muutto on väistämätön. Haluaisin asua nykyisessä asunnossani, mutta asuntoni ei sovellu pidemmällä aikavälillä itselleni/perheelleni ja muutto on väistämätön Yli 66 vuotiaat (N=292) 35% 27% 38% Samaa mieltä En osaa sanoa/en ole harkinnut asiaa Eri mieltä Alle 65 vuotiaat (N=195) 31% 28% 41% 0% 20% 40% 60% 80% 100% 29

30 Noin 40 % ikääntyvistä olisi kiinnostunut muuttamaan nykyisestä asunnosta, jos se olisi taloudellisesti mahdollista. Jos muuttaminen olisi sinulle taloudellisesti mahdollista, kuinka kiinnostunut olet muuttamaan nykyisestä asunnostasi seuraavien 5-10 vuoden sisällä? En lainkaan kiinnostunut Yli 66 vuotiaat (N=422) 29% 30% 26% 15% Melko vähän kiinnostunut Melko paljon kiinnostunut Alle 65 vuotiaat (N=222) 22% 32% 29% 16% Erittäin kiinnostunut 0% 20% 40% 60% 80% 100% 30

31 Keskimäärin kolmannes on harkinnut muuttoa toiseen asuntoon seuraavan viiden vuoden sisällä. Olen harkinnut jo muuttoa toiseen asuntoon seuraavan viiden vuoden sisällä Yli 66 vuotiaat (N=295) 31% 26% 43% Samaa mieltä En osaa sanoa/en ole harkinnut asiaa Eri mieltä Alle 65 vuotiaat (N=196) 30% 25% 45% 0% 20% 40% 60% 80% 100% 31

32 Miksi olet harkinnut tai olet muuttamassa? Talo ei sovellu pidemmällä aikavälillä mm. seuraavista syistä johtuen: Nykyisessä asunnossa/talossa on liian paljon vaivaa. Joukkoliikenne on huono. Nykyinen asunto on liian suuri yhdelle tai kahdelle hengelle. Nykyinen asunto on liian kallis. Osa vastaajista haluaa lähelle keskustaa ja palveluja. 32

33 Yli puolet (60 %) ikääntyvistä jäisi todennäköisesti nykyiselle asuinalueelle asumaan, jos siellä olisi esim. senioriasumista. Jäisitkö nykyiselle asuinalueellesi asumaan, jos siellä olisi esim. senioriasumista, johon voisit muuttaa kunnon heiketessä? Yli 66 vuotiaat (N=409) 60% 28% 12% Todennäköisesti kyllä En osaa sanoa/ Alle 65 vuotiaat (N=223) 59% 30% 11% Todennäköisesti en 0% 20% 40% 60% 80% 100% 33

34 Ikäihmisistä 38 % (yli 66 v.) asuu keskustassa ja noin kolmannes vastaajista haluaisi muuttaa lähemmäksi keskustaa. Jos se olisi sinulle taloudellisesti mahdollista, haluaisitko siirtyä nykyistä lähemmäksi keskustaa/tai palveluita? Yli 66 vuotiaat (N=406) 38% 33% 29% Ei koske minua, asun jo keskustassa Kyllä, haluaisin muuttaa lähemmäksi keskustaa Alle 65 vuotiaat (N=220) 26% 29% 45% En halua asua keskustassa 0% 20% 40% 60% 80% 100% 34

35 Yli 66 vuotiaista enemmistö (70 %) haluaisi asua keskustassa tai kerrostalovaltaisella alueella seuraavien vuosien aikana. Vastaajien näkemykset muuttuvat ikääntyessä. Minkälaisella asuinalueella haluaisit asua seuraavien 5-10 vuoden aikana? Keskusta Yli 66 vuotiaat (N=400) 53% 16% 17% 12% Kerrostalovaltainen alue Pientalovaltainen alue Maaseutu Muu Alle 65 vuotiaat (N=223) 35% 14% 31% 16% 4% 0% 20% 40% 60% 80% 100% 35

36 Hissi puuttuu noin neljännekseltä kyselyyn vastanneista (yli 66 v). Muut liikkumista estävät tai haittaavat tekijät ovat melko yleisiä. Onko asunnossasi/taloyhtiössäsi seuraavia liikkumista estäviä tai haittaavia tekijöitä? Taloyhtiössä/asunnossa on liikkumista haittaavia kynnyksiä 32% 39% Yli 66 vuotiaat (N=324) Alle 65 vuotiaat (N=176) Taloyhtiössä/asunnossa on liikkumista haittaavia portaita 44% 50% Taloyhtiöstä/asunnosta puuttuu hissi. 24% 34% Kerrostalossa asuvista ikääntyvistä kolmannes ilmoitti, että asunnosta puuttuu hissi. 36

37 Valtaosa ikäihmisistä muuttaisi alle 70 neliöiseen asuntoon. Kuinka suureen asuntoon todennäköisimmin muuttaisit? Yli 66 vuotiaat (N=332) 5% 39% 42% 14% 2% neliötä neliötä neliötä neliötä Alle 65 vuotiaat (N=194) 2% 36% 41% 19% 3% yli 100 0% 20% 40% 60% 80% 100% 37

38 Valtaosa on valmis maksamaan alle euroa seuraavasta asunnosta. Mikäli muuttaisit seuraavaksi omistusasuntoon: Kuinka paljon olisit valmis maksamaan seuraavasta asunnostasi? Yli 66 vuotiaat (N=296) 22% 48% 26% 4% Alle euroa euroa euroa Alle 65 vuotiaat (N=178) 27% 38% 29% 7% Yli euroa 0% 20% 40% 60% 80% 100% 38

39 Vanhemmat (yli 66 v) ovat hieman kiinnostuneempia asumaan yhteisöllisessä asumismuodossa. Kuinka kiinnostunut olisit asumaan yhteisöllisessä asumismuodossa, jossa on tehty erityisen suuria panostuksia yhteisiin sisä- ja ulkotiloihin (tiloja voivat olla esim. yhteinen oleskeluhuone, keittiö ruokailutiloineen, kerhohuone, kuntosali, lukunurkkaus Yli 66 vuotiaat (N=395) 11% 23% 38% 29% Erittäin paljon Melko paljon Melko vähän Alle 65 vuotiaat (N=222) 9% 21% 35% 36% Erittäin vähän 0% 20% 40% 60% 80% 100% 39

40 Ruokakauppa, julkiset liikenneyhteydet, luonto ja terveyspalvelut koetaan tärkeimmiksi asioiksi asumista ajatellen. Julkiset liikenneyhteydet (N=646) Kuinka tärkeänä pidät seuraavia asioita tulevaisuuden asumista ajatellen: 71% 20% 7% 2% Erittäin tärkeä Luonto on lähellä asuntoa (N=643) 60% 33% 6% Melko tärkeä Taloyhtiössä on yhteisiä sisä- ja ulkotiloja (N=617) 25% 37% 24% 10% 5% Vähän tärkeä Asunnon lähellä asuu omia läheisiä ja perheenjäseniä 23% 38% 27% 8% 3% Ei lainkaan tärkeä Asunnon lähellä asuu eri ikäisiä ihmisiä (myös 31% 44% 18% 6% 1% En osaa sanoa/en ole harkinnut asiaa Asunnon lähellä asuu oman ikäisiä ihmisiä (N=641) 22% 34% 32% 11% Asunnon lähellä on saatavilla erilaisia 40% 41% 17% 2% Asunnon lähellä on terveyspalveluja 59% 31% 9% 1% Asunnon lähellä on ruokakauppa (N=653) 71% 23% 4% 0% 20% 40% 60% 80% 100% 40

41 Uudenlaiset Asumisratkaisut ja asukkaiden näkemykset 41

42 Kyselyn vastausten mukaan enemmistö (58 %) ikäihmisistä olisi kiinnostuneita palvelu/hyvinvointikorttelista tarpeen vaatiessa, viidennes myös ilman varsinaista tarvetta. Kuinka houkuttelevalta asumisvaihtoehdolta ns. palvelu/hyvinvointikortteli mielestäsi kuulostaa? Yli 66 vuotiaat (N=395) 57% 21% 22% Kyllä, voisin olla kiinnostunut muuttamaan sinne tarpeen vaatiessa (esim. terveydelliset syyt) Kyllä, voisin olla kiinnostunut muuttamaan sinne ennen varsinaista terveydellistä syytä/tarvetta Alle 65 vuotiaat (N=213) 59% 20% 22% En koe tätä kovin houkuttelevana vaihtoehtona 0% 20% 40% 60% 80% 100% 42

43 Perusteluja edelliseen kysymykseen Yleisesti korttelit herättivät kiinnostusta vastaajien keskuudessa. Seuraavassa esimerkkejä vastauksista: Uusien tuttavuussuhteiden luominen onnistuu paremmin jo ennen kunnon huononemista tapahtuneena. Ei liian aikaisin "palvelutalo" tyyppiseen asumiseen. Jämähtää ja alkaa stalkkaa muita. Olen itseksenikin ideoinut vastaavanlaista asumisympäristöä. Uskon, että tällainen asumismuoto tuo turvallisuutta. Yhteisöllisyys ja monipuoliset toiminnot sekä esteettisyys ja luonto ovat minulle tärkeitä Vaihtoehto nähdään hyvänä vaihtoehtona, erityisesti mikäli kotona asuminen ei ole enää mahdollista : Niin kauan, kun järki pelaa haluan asua omassa kodissa itsenäisesti. Viihdyn yksin, mutta jos terveyteni heikkenee voisi ko. asumismuoto olla hyvä. sairauden mukanaan tuomat terveydelliset rajoitteet Vastauksissa tuotiin esiin, että ikäihmiset eivät halua asua vanhuskortteleissa ja monisukupolvisuutta pidetään tärkeänä. Päiväkodin pihan lapsia on mukava seurata omasta ikkunasta. Pelkille senioreille tehtäviä alueita en kannata. Näkemäni seniorikeskittymät eivät kiinnosta. Näen mieluiten kaikenikäisiä ympärilläni Jos hyvinvointikorttelissa asuisi kaiken ikäisiä ihmisiä, se olisi mielekäs vaihtoehto. Vastaajissa on erotettavissa ryhmä, joka ei pidä yhteisöllisyydestä: Epäilen yksityisyyden katoavan, en taida olla niin sosiaalinen tai viihdyn hyvin yksinkin. 43

44 Ruokakauppa ja terveyspalveluiden läheisyys/saatavuus koetaan tärkeimmiksi asioiksi. Kuinka tärkeänä näet seuraavien palveluiden saatavuuden mahdollisessa palvelu-hyvinvointikorttelissa? Ruokakauppa (N=588) 89% 8% 3% Tärkeä Terveyspalveluita (sairaala, terveyskeskus) (N=579) Hyvinvointipalveluita, esim. vuokrattava monitoimi- /työtila eri palveluiden 80% 71% 12% 19% 9% 10% En osaa sanoa Kahvila (N=565) 68% 18% 14% Ei niin tärkeä Kuntosali (N=565) 56% 21% 23% Ravintola (N=570) 44% 18% 39% Joku muu, mikä? (193) 20% 65% 16% 0% 20% 40% 60% 80% 100% 44

45 Useimmin ollaan valmiita maksamaan riittävistä varastotiloista, panostuksista sisäpihaan ja kuntosalista. Riittävä yleinen pyörä- ja muiden kulkuvälineiden Sisäpihalla yhteisöllisyyttä luovia tiloja (N=578) Monikäyttöiset yhteistilat (N=572) Teknisen/tekstiilityön paja (N=556) Kuinka tärkeänä pidät seuraavia asioita tulevaisuuden asumista ajatellen: Kuntosali (N=572) Sauna (esim. päärakennuksen Olohuone (N=557) 25% 30% 41% 58% 56% 57% 52% 35% 23% 38% 24% 24% 31% 31% 36% 40% 31% 18% 13% 19% 17% Pidän tätä tärkeänä/olisin valmis maksamaan tästä En osaa sanoa En pidä tärkeänä / En ole valmis maksamaan tästä Keittiö ruokailutiloineen (N=575) 33% 34% 34% Taukopaikat, lukunurkat yms. (N=565) 29% 37% 34% Musiikkihuone (N=560) 17% 37% 46% 0% 20% 40% 60% 80% 100% 45

46 Enemmistö ikäihmisistä toivoo lisää vanhusten palveluasumista, uudenlaisia asumiskonsepteja ja uusia keskusta-asuntoja palveluiden äärelle. Minkälaisten asuntojen rakentamista toivoisit kaupungin tai kunnan erityisesti edistävän esim. kaavoituksen ja erilaisten kumppanuuksien avulla? Uudenlaisia asumiskonseptej a (N=506) 55% 14% 2% 29% Nykyistä enemmän Lisää vanhusten palveluasumista (N=573) 72% 20% 2% 6% Nykytila on ok Lisää rantatonttien kaavoitusta (N=522) Uusia vuokra-asuntoja (N=535) 10% 29% 43% 27% 31% 6% 35% 20% Nykyistä vähemmän Uusia asumisoikeusasuntoja (N=515) 24% 31% 9% 36% En osaa sanoa Uusia omistusasuntoja (N=534) 18% 51% 10% 22% Uusia keskusta-asuntoja palveluiden äärelle (jossa tarjolla erilaisia 58% 30% 2% 10% 0% 20% 40% 60% 80% 100% 46

47 Kommentteja ja terveisiä kaupungille (suoria lainauksia) Tulisi rohkeasti pohtia erilaisia ihan uusia liikkumisen ja asumisen tappoja ja muotoja. Lahdesta voisi tulla Suomen johtava asumisen ja liikenteen kehittäjä. Matka pääkaupunkiseudullekaan ei ole mitenkään mahdoton. Luontoa on säilytettävä myös keskustan lähellä! Seniorit nähtävä voimavarana ei vain menoeränä. Ei saa ulkoistaa liikaa palveluja, jotta tuttuus säilyy. Kohtuuhintaisia eli sellaisia missä pärjää 1000 euron eläkkeellä! Ottakaa ikäihmiset huomioon ajoissa. Haja-alueellakin saa kai jatkossakin asua, vaikka on jo ikääntynyt? Hienoa, että kysytte meiltä, jotka tulevaisuudessa tarvitsemme kyseisiä palveluita. Kiitos. Kysely asukkailta tosi tärkeää asumisen suhteen. Julkisen liikenteen ylläpito ja lisääminen tärkeää esim. junavuoroihin aamuun sekä iltaan. Jos syrjäseutuja halutaan pitää asuttuna tarvittaisiin joustavampaa liikkumismahdollisuutta, edullisesti, keskustaan palveluiden äärelle. Maaseudun eläkeläisillä usein pienet eläkkeet joilla ei taxilla kauppareissuja tehdä. Kaupungin tai sen omistaman yhtiön tulisi kiireesti rakentaa lisää ns. senioriasuntoja, jolloin kaiken maailman vanhusten saalistajat jäisivät nuolemaan näppejään! Samalla vanhusten asunnot tulisivat kaupunkikehityksen kannalta rakennettua oikeaan paikkaan. 47

48 Skenaario -tyyppistä yhteenvetoa Päijät-Hämeen ikäihmisten asumisesta vuonna 2030 Henkilöistä 53 % haluaisi asua keskustassa, 16 % kerrostalovaltaisella alueella, 17 % pientalovaltaisella alueella ja 12 % maaseudulla seuraavien vuosien aikana. Enemmistö haluaisi asua nykyisessä asunnossa mainituista esteellisyystekijöistä huolimatta Päijät-Hämeessä n yli 65 vuotiasta Enemmistö (57 %) ikäihmisistä olisi kiinnostuneita palvelu/hyvinvointikorttelista tarpeen vaatiessa, reilu viidennes myös ilman varsinaista tarvetta. Enemmistö aikoo asua omistusasunnossa myös jatkossa. Noin kolmannes on harkinnut muuttoa, koska nykyinen asunto ei sovellu itselle pidemmällä aikavälillä. Valtaosa on valmis maksamaan alle euroa seuraavasta omistusasunnosta. 48

49 Toimenpiteet Koonti kaikkien kuntien toimista 49

50 Varautumisen näkökulmat Toimenpiteet Rakentamis- ja Muutostarpeet Strategiatyön analyysi Kaavoituksen mahdollisuuksien analyysi Korjaus- ja täydennysrakentamistarpeen analyysi (ml. Hissit) Uudistuotantotarpeen analyysi Asuinalueiden ja palveluverkon suunnittelun analyysi Toimenpiteiden kustannusanalyysi ja muiden toimijoiden resurssien arviointi Ikääntyvien asuinalueiden analyysi Muiden toimenpiteiden analyysi (käyttötarkoituksen muutokset, yhteisöllisyyden kehittäminen jne.) 50

51 Yhteiset haasteet ja toimet Haasteet ovat hyvin pitkälti samanlaisia samoin kuin monet toimenpidekokonaisuudet. Keskeistä on, miten: 1. Asuinaluekehittäminen : Asuinaluekehittämistä saadaan toteutettua paremmin olemassa olevat tilat ja kolmannen sektorin ja muiden toimijoiden tilat hyödyntäen. 2. Oman elämän ennakointi : Saadaan ikäihmiset ennakoimaan omaa elämäänsä ja hyödyntämään entistä paremmin korjausavustuksia (neuvonta, ohjaus tiedottaminen) à Tilaus tuuppauksille 3. Tontinluovutuskäytäntöjen muutos : Integroitua esteettömyys ja monipuolinen tarjonta tonttipolitiikkaan 4. Saavutettavuus : Parantaa ikääntyneiden asuinalueiden saavutettavuutta tilanteessa, jossa halutaan kuitenkin olla kotona mahdollisimman pitkään 5. Lähimmäisresurssin aktivointi : Ikäihmisten osallisuuden tunteen vahvistaminen. 51

52 Päijät-Hämeen pienryhmien tuotokset Ehdotukset toimenpiteiksi 52

53 Haasteet Toimenpiteet (-2030) Kaupungissa pelko vanhusten keskittymistä vain tietyille alueille: monisukupolvisuus häviää Kaavoituksessa huomioitava asia Liikenneväylä, ympäristö, esteettömyys ja turvallisuus sekä vuokra-asuntojen tarjoaminen Liikuntapalvelujen tarjoaminen tasapuolisesti Aito yhteistyön puuttuminen maakunnassa eri organisaatioiden kanssa. Usein vaihtuvat kriteerit ja velvoitteet sekä vaatimukset. Vanhusten terveyden ja toimintakyvyn ennaltaehkäisevä toiminta Päijät-Hämeen maakunnan joukkoliikenne: Pitkät matkat keskustoihin sekä joukkoliikenteen huono tila Maakuntakohtaisen yhteistyöryhmän perustaminen asumisen varautumiseen. Päijät-Hämeen yhteinen asumisen strategiatyö, tavoitteiden asettaminen ja seuranta (HYKY koollekutsujana) Strategian kautta yhteistä suunnitelmallisuutta kehittämisessä, kaavoituksessa yhteistyössä palveluntuottajien, rakennuttajien ja asuinalueiden kanssa Ennaltaehkäisevän terveydenhuollon varmistaminen Aktiivisempi kolmannen sektorin hyödyntäminen yhteisöllisen toiminnan aikaan saamiseksi Asuinalue kohtaisten yhteisöllisten tilojen kartoittaminen (ei vuokratilat) Palveluseteleiden lisääminen Kimppakuljetukset Koulukyytien ja vanhusten yhteiskuljetusten hyödyntäminen Asiointiliikenteen ja kuljetuspalvelujen kehittäminen (Kunnat)

54 Haasteet Toimenpiteet (-2030) Ikääntyneiden tavoitettavuus. Miten löytää syrjäytyneet vanhukset. Etsivä vanhustyö ja vapaaehtois- ja järjestösektorin parempi hyödyntäminen Puhelinkyselyt / palvelut Ikääntyneiden kustannusten kasvu esitetyillä skenaarioilta Aran toiminnan uudelleenarviointi ja kuntien aktiivinen rooli yhteistyön kehittämisessä Yhteistyö pienten kuntien asumisen kehittämisen osaamisen varmistamiseksi Maakunnallisen osaamisen ja yhteistyön kehittäminen: esimerkiksi verkostoituminen - maakuntatyöryhmä Yhteisöllisyysteen tähtäävät toimenpiteet kehittymättömiä suhteessa ikääntyneiden kehitykseen Kolmannen sektorin vahvistaminen, uudenlaisen asuinympäristöjen rakentaminen ja vanhojen asuinalueiden uudistaminen yhteistyön näkökulmasta. Kuntien HYTEn ja päivätoiminnan sekä oppilaitosten yhteistyö

55 Haasteet Toimenpiteet (-2030) Ikääntyneen oman elämän asumisen tarpeen ennakoinnin vahvistaminen Tehostetun palveluasumisen vähentyessä palvelutarpeen ennakointi Asumiseen ohjaus jo aikaisemmassa vaiheessa: ennakoivan kotikäynnin toteutus ja kartoitus, suunnittelijoiden esteettömyyskoulutus, asuminen mukaan työterveyshuollon 50v-tarkastukseen, tiedon välittäminen Digitaalisten palvelujen parempi hyödyntäminen 1/2-kerroksen esteettömyys: hissiprojektit, informointi, asumisohjaus ja neuvonta sekä tiedottaminen erilaisista vaihtoehdoista. Digitalisaation hyödyntäminen. Uudet ikääntyneiden asumiskonseptit palvelujen läheisyyteen kaikissa Päijät-Hämeen kunnissa (Kunnat & PHHYKY) Ikäystävällisyys kaikilla hallinnonaloilla. Hallinnonalojen yhteistyö Vaikuttaminen asenteisiin: Hyväksymme muistisairaat keskuudessamme Pienissä kunnissa muistiystävällisten kylänraittien ja katujen kehittäminen (Värien avulla jne,)

56 Välittömästi ja myöhemmin vuonna 2018 tehtävät toimenpiteet 56

57 PÄIJÄT-HÄMEEN VÄLITTÖMÄT TOIMENPITEET IKÄIHMISTEN ASUMISEN ENNAKOINTI- JA VARAUSTUMISTYÖSSÄ TOIMENPITEET HETI MYÖHEMMIN VUONNA 2018 KUNTAKIERROS 2018 MAAKUNNAN SISÄLLÄ (KOULUTUS, VIESTINTÄ, ENNAKOINTI) SEURAAVIEN SENIORIKORTTELEIDEN KARTOITTAMINEN (yhteisölliset monisukupolvikorttelit palveluineen yms). MAAKUNNAN ASUNTOSTRATEGIA (erityisesti ikäihmisten asuminen)